| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto | Paluu |

Taulu 1

1. Martti Yrjö Kalevi (Mara) Strang Itsenäinen yrittäjä, syntynyt 31.3.1943 Helsinki. Elämänkerrallisia tietojaKastettu 19.07.1943 / E. Airas: Töölön kirkko, Helsinki Minä Martti Strang olin äidin ja "Mummun", äidinäidin kanssa (Minna Taavel / Nael) kanssa Ruotsissa Gotlannin saarella sotaa paossa. Olimme siellä n. 1,5 vuotta sodan loppumiseen saakka. Ruoka oli Suomessa vähissä! Minun syntymäni aikaan ei ollut juurikaan ruokaa kaupoissa. Odottavat äidit saivat kolmekymmentä munaa kuukaudessa, kahdessa erässä, 15 munaa kerrallaan. Maitoa saivat odottavat äidit myös enemmän kuin se 1 dl minkä muut saivat. Hedelmiä ei ollut ollenkaan! Perunat olivat paleltuneita. Minna laittoi äidille lanttua, keitettynä ja paistettuna. Helsingissä Mechelinikatu 51:n vastapäätä tuli pommi, rakentamattomalle tontille? Hälytyksen sattuessa jäi keittiössä liedelle hernesoppa, joka tietysti paloi pohjaan. Puhuin Suomeen takaisin tullessani molempia kieliä, ruotsia ja suomea. Myöhemmin 17 - 18 vuotiaana asuin uudestaan Gotlannin saarella, Visbystä 10 km päässä, Werner Nilsson´in tilalla, samassa paikassa jossa olin sotaa paossa. Sitten myöhemmin Werner Nilssonin siskon Strömgrenin luona. Ensimmäinen vihkiminen Leenan kanssa 30.11.1963 / Meilahden kirkko. Vihkimisen suoritti silloinen laivaston sotilaspappi, koska olin vielä laivaston palveluksessa. Vihkiminen tapahtui laivaston asepuvussa. Toinen vihkiminen 15.8.1973 Kuopiossa kaupungin talolla. Liisa Parkkinen. Pormestari suoritti vihkimisen. Hirvittävä päänsärky ja huonovointisuus johtuen "poltterabendista" Liisan ("Lippa") langon & Co kanssa. Oli pakko etsiskellä pahimman varalle sopivaa kukkapurkkia tai vastaavaa. Tästä syystä alkoi avioliittomme "huonosti". Meillä ei ollut "varsinaista" tarkoitusta mennä naimisiin, Sveitsin viranomaiset pakoittivat, sillä silloin siihen aikaan ei saannut asua St. Gallenin kanttoonissa ilman vihkitodistusta yhdessä! Avioero Liisa Strang´n kanssa 04.04.1986 Sveitsi, Untertoggenburg. Kolmas vihkiminen Brigitte Aerni´n kanssa Müselbach, Sveitsi. Siviilivihkiminen 07.08.1990 Kirchberg. Kirkollinen vihkiminen 01.09.1990, Müselbach., Lisätietoja: Sveitsin kansalainen, muuttanut Sveitsiin 1973.
Vanhemmat Kaj Ingemar Strang, Pankinjohtaja, syntynyt 7.1.1916 Helsinki, kuollut 9.4.2000 Espoo ja Vappu Erika Nael, Penttilä, Pankkivirkailija KOP, syntynyt 1.5.1918 Helsinki, kuollut 23.10.2007 Lappeenranta (Taulusta 2).

1. puoliso: 30.11.1963 Helsinki Leena Kaarina Irmeli Järvi, Tavela Akateeminen sihteeri, sitten ekonomi, syntynyt 22.7.1941 Valkeala, kuollut 13.4.1998 Helsinki. Ekonomi Helsingin Kauppakorkeakoulusta. II avioliitto jonkun Heikki Tavelan kanssa. (kuulemma muistuttaa konsuli Paukkua ?) Konkurssiin menneen Uusi Suomi lehden vaikuttajia., Perhesuhteet: Eronnut 12.04.1973. Toinen avioliitto jonkun Heikki Tavelan kanssa.
Vanhemmat Kaarle Ivar (Kalle) Järvi, Kaupanhoitaja; Majuri, syntynyt 24.3.1909 Luvia, kuollut 5.1.1976 Tampere, haudattu Tampere ja Anni Aleksandra Järvi, Töykkälä, Myyjätär, syntynyt 27.5.1910 Eurajoki, kuollut 4.10.1972 Helsinki.

Lapset:
Maimu Kristiina Strang, syntynyt 2.11.1964 Helsinki
Nina Maria Strang-Mery, Strang-Mery, syntynyt 10.12.1966 Espoo
2. puoliso: 15.8.1973 Kuopio Liisa Irmeli Parkkinen, Strang Leikkaussalihoitaja, syntynyt 27.10.1941 Kuopio. Perhesuhteet: Eronnut 04.04.1986 Sveitsissä, Helsingin Hovioikeus vahvistanut 03.09.1987.
3. puoliso: 7.8.1990 Kirchberg Brigitte Aerni Strang, Aerni Kindergärtnerin, syntynyt 27.5.1962 Münsterlingen; Bürger von Krummenau; Schweiz. Tutustuimme elokuussa 1980. Kävimme paljon Alppihiihtovaelluksilla. Laskettelimme vaikeapäässyisissä rinteissä, rotkoissa. Eväät olivat mukana repussa, koska lähimailla ei ollut vuoristomajoja. Myöhemmin 1983 aloitimme Brigitten ehdotuksesta riippulentämisen jota harrastimmekin hyvin intensiivisesti. Joku jouluaatto, ehkä 1986 olimme Zürichin Kanttoonissa, Scheidegg' illä lentämässä niin että melkein unohtui Jouluruokien osto. Viimeisellä minuutillä kerkesimme Rickebachin WARO´oon josta löysimme klo 17.00 kieppeillä viimeisen kinkun.
Vanhemmat Hans Jakob Aerni, Vertreter, syntynyt 13.5.1927 Krummenau (Bürgerort), kuollut 31.5.2008 Altersheim ja Martha Aerni, Marta/Wacker, syntynyt 12.11.1925 Krummenau.
Lapset:
Saara Jeannine Strang, "Gumssle", syntynyt 26.2.1990 Wil´in sairaala; Bürgerort: Krummenau SG, Schweiz
Jaan Tobias Strang, syntynyt 21.7.1992 Wil´in sairaala; Bürgerort: Krummenau SG, Schweiz
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 2

2. Kaj Ingemar Strang Pankinjohtaja, syntynyt 7.1.1916 Helsinki, kuollut 9.4.2000 Espoo. Elämänkerrallisia tietojaKaj Strang & Vappu Erika Nael aloittivat seurustelun 1935-41. Kaj oli Heikki Holman ja Antti Kekkosen kanssa purjehtimassa Lokki nimisellä luokkaveneellä ja tulivat Hietalahteen, jossa tapasivat tyttöjä, jotka ottivat sitten kohtalokkaalle purjehdukselle mukaan Hietalahden edustalla. Siitä alkoi sitten seurustelu !!.
Vanhemmat Eino Onni Yrjö Strang, Varatuomari; VR:n talousjohtaja, syntynyt 21.9.1885 Lappajärvi, kuollut 27.7.1948 Helsinki ja Ester Irene Ingman, Strang, syntynyt 30.3.1888 Vaasa, kuollut 30.5.1937 Helsinki, haudattu Helsinki; sama hauta kuin Ralf ja Olavi. Hietaniemen hautausmaa (Taulusta 3).

1. puoliso: 21.6.1941 Helsinki Vappu Erika Nael, Penttilä. (Taulu 1) Pankkivirkailija KOP, syntynyt 1.5.1918 Helsinki, kuollut 23.10.2007 Lappeenranta.
Vanhemmat Ernst Leonhard Nael, Kirjansitoja, syntynyt 24.11.1883 Tarto (Dorpat), Estland; Eesti, kuollut 26.6.1959 Helsinki (Vanhankirkon seurakunnassa) ja Wilhelmine "Minna" Taavel, Schreiner, Ompelijatar, syntynyt 28.8.1894 Tarto (Dorpat) ? Viljandi ?, kuollut 7.1.1963 Helsinki (Taulusta 597).

Lapset:
Martti Yrjö Kalevi (Mara) Strang, syntynyt 31.3.1943 Helsinki. Tauluun 1
Jaan Erkki (Eki) Strang, Varatuomari, syntynyt 27.6.1946 Helsinki
2. puoliso: 7.3.1965 Helsinki Pirkko Marjatta Strang, Hannula syntynyt 11.7.1928 Ohkola, kuollut 29.3.1997 Espoo.
Vanhemmat Kaarle Einari Hannula, syntynyt 29.1.1893 Ohkola ? ja Aili Esteri Johanneksentytär Suloniemi, Hannula, syntynyt 19.11.1898.
Lapset:
Hannu Heikki Strang, Kehityspäällikkö (Atk), syntynyt 24.4.1964 Helsinki
Reetta Liisa Marjatta Strang, Kartanpiirtäjä, syntynyt 20.4.1967 Espoo
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 3

3. Eino Onni Yrjö Strang Varatuomari; VR:n talousjohtaja, syntynyt 21.9.1885 Lappajärvi, kuollut 27.7.1948 Helsinki. Opiskeluainana sähköttäjä Vilppulassa VR:llä. Myöhemmin Rautatiehallituksen Lakiasiain toimistossa. Sittemmin Rautatiehallituksen talousosaston johtaja. Hän oli myös ehdolla VR:n toimitusjohtajaksi, poliittiset ratkaisut olivat kuitenkin toisin. Joku armeijan entinen kenraali tuli johtajaksi. Yrjö Strangilla ei ollut varsinaisia harrastuksia. Hän oli huumorintajuinen henkilö. Jäi voitettujen oikeuskäyntien jälkeen mielellään asiakkaiden kanssa istumaan, ehkä joskus pikkutunneille saakka, Ester vaimonsa harmiksi. (joka oli saanut ankaran kristillisen kasvatuksen). Muistan joulunvieton Runeberginkadulla v.1947. Ensimmäinen muistikuva oli, kun Yrjö moitti äitiäni minun pitkästä tyttömäisestä tukasta, joka ei sovi pojalle. Sain myös leikkiä ilmakiväärillä, joka aihetti paikalle tulleelle joulupukille hieman hämmennystä. Olen olllut myös Yrjön kanssa jossain rautatieläisten lomakodissa, paikkaa en muista. Punakapinan aikaan, etsiskeltiin Yrjöä kommunistien taholta (suojeluskunnan takia) . Asuivat siihen aikaan Arkadiankatu 21. Asunnosta oli läpikäynti A tai B portaaseen. Yrjö kantoi siihen aikaan Mauseria taskussaan. Ase jäi Märtan hoteisiin. lähde: M. Strang / Kaj Strang.
Vanhemmat David Juhonpoika Strang, Taavetti, Kruununnimismies, syntynyt 24.3.1846 Vimpeli, kuollut 18.8.1901 Ylistaro, haudattu 24.8.1901 Hauta Ylistarossa ja Olivia Elisabet Pada, ent. Palmfors, syntynyt 27.4.1847 Vaasa, kuollut 25.7.1922 Vaasa, haudattu Vaasa, sama hauta kuin tytär Anni (Taulusta 4).

1. puoliso: 5.1.1911 Ester Irene Ingman, Strang. (Taulu 2) syntynyt 30.3.1888 Vaasa, kuollut 30.5.1937 Helsinki, haudattu Helsinki; sama hauta kuin Ralf ja Olavi. Hietaniemen hautausmaa. ESTER Irene on täydentänyt J.R. Aspelin´in tekemää sukutaulua Ingman suvusta.
Vanhemmat Alfred Emil Ingman, Pataljoonan saarnaaja; pappi; nuorisokirjailija, syntynyt 16.7.1860 Karvia; Kyläkarvia, kuollut 10.10.1917 Vaasa;, haudattu Vaasassa ja Selina Emilia Hagman Haapanen, Ingman, syntynyt 12.3.1864, kuollut 25.12.1933 Gamla Wasa; Vaasa (Taulusta 144).

Lapset:
Yrjö Armas Strang, syntynyt 27.12.1911, kuollut 28.12.1911 Vaasa ?
Yrjö Olavi Strang, syntynyt 5.7.1914 Viipuri, kuollut 14.2.1933 Helsinki, haudattu Helsinki; sama hauta kuin Äiti
Kaj Ingemar Strang, syntynyt 7.1.1916 Helsinki. Tauluun 2
Ralf Erik Alfred (Kalppis) Strang, Insinööri Tampereelta, syntynyt 13.5.1918 Helsinki, kuollut 20.9.1975 Helsinki, haudattu Helsinki; sama hauta kuin äitinsä
2. puoliso: 28.7.1938 Helsinki Marta Josefina Sjöström, (Märtha)/Strang syntynyt 15.3.1897 Visby; Gotland; Sverige, kuollut Helsinki, haudattu sama hauta kun Yrjö. Gunvor / Eivor (Aropuu) edellisestä avioliitosta Vaasalaisen kanssa "Gunborg" nimeltään. Eli loppuvuotensa Lukas Församlingin jäsenenä. (Apteekkari Brander??).
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 4

4. David Juhonpoika Strang, Taavetti Kruununnimismies, syntynyt 24.3.1846 Vimpeli, kuollut 18.8.1901 Ylistaro, haudattu 24.8.1901 Hauta Ylistarossa. Piti nimismiehen työn ohella majataloa. Hauta on edelleenkin Ylistarossa, hautausmaan vanhimmassa osassa, osasto II, rivi 6, hauta n:o 71. Paikka on heti portista sisää tullessa vasemmalla puolen käytävää. David Strangin perhe muutti isän kuoltua 1901 Vaasaan. David Strang oli ensimmäisessä "Vaasan Suomalainen Yhteiskoulu" perustavassa kokouksessa 19.12.1890. Samassa kokouksessa esitti kruununnimismies David Strang useain Ylistaron kuntalaisten allekirjoittaman pyynnön, jossa lämpimästi kannatettiin koulun perustamista, mutta ehdotettiin, että siitä tehtäisiin yhteiskoulu. Monesta käytännöllisestä syystä ei kokous kuitenkaan katsonut voivansa ehdotusta kannattaa. (Koulun opettajista mainittakoon Naimi ja Edith Ingman ja Elin Rancken.), Lisätietoja: Muutti Alavuudelle 1868, takaisin Oulusta 1871, Nikolainkaupunkiin 1873.
Vanhemmat Juho Taavetinpoika Strang, Antila, Talollinen, syntynyt 24.7.1820 Vimpeli, kuollut 6.3.1911 Vimpeli ja Liisa Jaakontytär Lillstrang, Strang / Antila, Emäntä, syntynyt 29.4.1823 Vimpeli, kuollut 2.8.1857 Vimpeli (Taulusta 5).

Puoliso: 5.10.1876 Vaasa Olivia Elisabet Pada, ent. Palmfors. (Taulu 3) syntynyt 27.4.1847 Vaasa, kuollut 25.7.1922 Vaasa, haudattu Vaasa, sama hauta kuin tytär Anni. Kaj Strang muistaa isoäitinsä Olivian hautajaiset Vaasassa joissa oli mukana. Olivia vietiin hevossaattueessa Rantakatu 22:sta (Ingmannien talo jossa asui Emilia Ingman. Talo on 60 ? luvulla purettu) hautausmaalle. Kaj oli 6 vuotias silloin.
Vanhemmat Johan Pada, syntynyt 13.8.1812 Mustasaari, kuollut 15.4.1890 Vaasa ja Sanna Elisabet Sammasdotter Eurelius, Pada, syntynyt 8.11.1807 Isokyrö ?, kuollut 11.12.1892 Vaasa (Taulusta 135).

Lapset:
Väinö Eliel Strang, Pankinjohtaja Sortavalan pankissa; kaupungin vouti, syntynyt 27.5.1879 Vaasa?, kuollut 27.4.1919 Sortavala; espanjantauti / flunssa, haudattu Malmi
Anni Strang, Voimistelunopettaja, syntynyt 22.12.1880 Vaasa ??, kuollut 8.7.1962 Tampere, haudattu Vaasa; sama hauta kuin äitinsä
Eino Onni Yrjö Strang, syntynyt 21.9.1885 Lappajärvi. Tauluun 3
Aili Strang, Pankkivirkailija, prokuristi K O P :ssä., syntynyt 17.1.1890 Vaasa ?, kuollut 19.4.1988 Helsinki, haudattu Malmilla Väinön kanssa samassa haudassa
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 5

5. Juho Taavetinpoika Strang, Antila Talollinen, syntynyt 24.7.1820 Vimpeli, kuollut 6.3.1911 Vimpeli. Vihitty Liisa Lillstrang'in kanssa 26.11.1839 Vimpelissä.
Vanhemmat Taavetti Juhonpoika Strang, (Antila), Talollinen, syntynyt 13.12.1790 Vimpeli, kuollut 23.3.1860 Vimpeli ja Saara Jaakontytär Södervik, Strang, Emäntä, syntynyt 17.3.1797 Vimpeli, Sääksjärvi, kuollut 2.10.1868 Vimpeli (Taulusta 6).

1. puoliso: 26.11.1839 Vimpeli Liisa Jaakontytär Lillstrang, Strang / Antila. (Taulu 4) Emäntä, syntynyt 29.4.1823 Vimpeli, kuollut 2.8.1857 Vimpeli. Takalan mukaan = syntymäaika 30.04.1823.
Vanhemmat Jaakko Jaakonpoika Lillstrang, Herastuomari, lautamies, syntynyt 13.3.1784 Vimpeli, kuollut 18.4.1855 Vimpeli ja Maria Antintytär Norrkärnä Sikkilä, Lillstrang, Emäntä, syntynyt 13.4.1787 Alajärvi, Kurejoki, kuollut 5.5.1860 Vimpeli (Taulusta 97).

Lapset:
Jaakko Juhonpoika Strang, syntynyt 4.10.1841 Vimpeli, kuollut 7.2.1922 Alajärvi, Teerineva, Saarenpää
Anna Strang, syntynyt 25.1.1844 Vimpeli, kuollut 11.7.1851 Vimpeli
David Juhonpoika Strang, Taavetti, syntynyt 24.3.1846 Vimpeli. Tauluun 4
Erkki Juhonpoika Strang, Latvala, Talollinen, syntynyt 2.1.1849 Vimpeli, kuollut 16.5.1912 Vimpeli
Maria Juhontytär Strang, Storstrang, syntynyt 2.9.1851 Vimpeli, kuollut 16.7.1873 Vimpeli, Storstrang
Anna Juhontytär Strang, Tapola, syntynyt 5.12.1853 Vimpeli, kuollut 19.10.1939 Vimpeli
2. puoliso: Liisa Erkintytär Visti, Strang syntynyt 18.7.1830 Kortesjärven Pellistä, kuollut 28.8.1900 Vimpeli.
Vanhemmat Erkki Juhonpoika Visti, syntynyt 30.1.1798 Vimpeli, Visti ja Anna Liisa Laurintytär Hanhikangas, Visti, syntynyt 8.6.1796 Lappajärvi, Purmojärvi, kuollut 12.8.1850 Vimpeli, Visti.
Lapset:
Andreas Juhonpoika (Antti) Strang, Antila, Talollinen, syntynyt 21.11.1859 Vimpeli, kuollut 15.7.1934 Vimpeli
Aleksanteri Juhonpoika Strang, Antila, syntynyt 12.6.1861 Vimpeli, kuollut 7.6.1927 Vimpeli
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 6

6. Taavetti Juhonpoika Strang, (Antila) Talollinen, syntynyt 13.12.1790 Vimpeli, kuollut 23.3.1860 Vimpeli.
Vanhemmat Juho Erkinpoika Strang, Nygård, Talollinen, syntynyt 10.8.1761 Vimpeli, kuollut 1.2.1834 Vimpeli, haudattu 3.2.1834 Vimpeli ja Saara Jaakontytär Strang, (Antila), Emäntä, syntynyt 22.12.1764 Vimpeli, kuollut 18.12.1831 Vimpeli, haudattu 26.12.1831 Vimpeli (Taulusta 7).

Puoliso: 13.11.1814 Vimpeli Saara Jaakontytär Södervik, Strang. (Taulu 5) Emäntä, syntynyt 17.3.1797 Vimpeli, Sääksjärvi, kuollut 2.10.1868 Vimpeli.
Vanhemmat Jaakko Erkinpoika Södervik, Talollinen, syntynyt 16.2.1758 Vimpeli Sääksjärvi, kuollut 29.6.1831 Vimpeli ja Liisa Matintytär StorKivi, Södervik, Emäntä, syntynyt 1.9.1757 Evijärvi, Kivijärvi, kuollut 3.1.1809 Vimpeli (Taulusta 56).

Lapset:
Salomon Strang, syntynyt 29.2.1816 Vimpeli
Elisabet Strang, syntynyt 17.12.1817 Vimpeli
Taavetti Strang, syntynyt 18.11.1818 Vimpeli, kuollut 29.7.1819 Lappajärvi, haudattu 1.8.1819 Vimpeli ?
Juho Taavetinpoika Strang, Antila, syntynyt 24.7.1820 Vimpeli. Tauluun 5
Anna Strang, syntynyt 19.12.1823 Vimpeli, kuollut 16.7.1824 Vimpeli, haudattu 18.7.1824 Vimpeli
Anna Strang, syntynyt 19.8.1825 Vimpeli
Jaakko Taavetinpoika Strang, syntynyt 6.1.1827 Vimpeli
Heikki Strang, syntynyt 24.2.1829 Vimpeli, kuollut 20.10.1830 Vimpeli
Maria Strang, syntynyt 12.4.1832 Vimpeli, kuollut 12.9.1850 Vimpeli
Matti Taavetinpoika Strang Sikkilä, Talollinen, syntynyt 24.1.1838 Vimpeli, Strang
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 7

7. Juho Erkinpoika Strang, Nygård Talollinen, syntynyt 10.8.1761 Vimpeli, kuollut 1.2.1834 Vimpeli, haudattu 3.2.1834 Vimpeli. Perhesuhteet: Antila + Kevari sukuhaara., Kuolinsyy: Vanhuus.
Vanhemmat Erkki Antinpoika Nygård, Lillstrang, Talollinen, syntynyt 24.4.1731 Vimpeli, kuollut 27.10.1778 Vimpeli ja Margreta (Greta) Juhontytär LillStrang, syntynyt 20.7.1731, kuollut 25.2.1790 Vimpeli (Taulusta 8).

Puoliso: 12.10.1783 Saara Jaakontytär Strang, (Antila). (Taulu 6) Emäntä, syntynyt 22.12.1764 Vimpeli, kuollut 18.12.1831 Vimpeli, haudattu 26.12.1831 Vimpeli. toinen syntymäaika = 22.12.1764 ?, Kuolinsyy: Katarrikuume.
Vanhemmat Jaakko Simonpoika Strang, Lillstrang, Talollinen, syntynyt 8.7.1728 Vimpeli, Lillstrang, kuollut 28.1.1790 Vimpeli, Strang ja Saara Sakarintytär Murtoniemi, Strang, Emäntä, syntynyt 17.7.1729 Lappajärvi, Savonkylä, kuollut 29.8.1810 Vimpeli, haudattu 2.9.1810 Vimpeli (Taulusta 14).

Lapset:
Matti Strang, syntynyt 1.8.1785 Vimpeli, kuollut 7.11.1785 Vimpeli
Jaakko Juhonpoika Strang, (Kevari), Talollinen, syntynyt 8.8.1787 Vimpeli, kuollut 7.8.1852 Vimpeli, Strang
Taavetti Juhonpoika Strang, (Antila), syntynyt 13.12.1790 Vimpeli. Tauluun 6
Liisa Strang, syntynyt 29.8.1793 Vimpeli, kuollut 14.5.1797 Vimpeli
Saara Strang, syntynyt 13.10.1796 Vimpeli, kuollut 11.5.1797 Vimpeli
Erkki Strang, syntynyt 15.5.1798 Vimpeli, kuollut 15.9.1798 Vimpeli
Juho Juhonpoika Strang, syntynyt 3.3.1801 Vimpeli, kuollut 5.11.1837 Lappajärvi, Itäkylä
Anna Juhontytär Strang, syntynyt 9.11.1804 Vimpeli, Strang, kuollut 24.4.1868 Vimpeli
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 8

8. Erkki Antinpoika Nygård, Lillstrang Talollinen, syntynyt 24.4.1731 Vimpeli, kuollut 27.10.1778 Vimpeli.
Vanhemmat Antti Matinpoika Nygård, Lillstrang, Talollinen, syntynyt 28.11.1687 Vimpeli, Nygård, kuollut 6.4.1740 Vimpeli, Nygård ja Brita Erkintytär Finsjöbacka, Lillstrang, syntynyt 1.10.1699, kuollut 27.3.1753 (Taulusta 9).

Puoliso: 14.10.1753 Lappajärvi Margreta (Greta) Juhontytär LillStrang. (Taulu 7) syntynyt 20.7.1731, kuollut 25.2.1790 Vimpeli.

Lapset:
Jaakko Erkinpoika Lillstrang, ent. Nygård, syntynyt 4.6.1755 Vimpeli. Tauluun 98
Juho Erkinpoika Strang, Nygård, syntynyt 10.8.1761 Vimpeli. Tauluun 7
Maria Erkintytär Lillstrang, Visti / Lillstrang, syntynyt 16.6.1764 Vimpeli, Lillstrang, kuollut 20.6.1807 Vimpeli, Lillstrang
Reetta Erkintytär Lillstrang, syntynyt 9.1.1770 Vimpeli, Lillstrang, kuollut 19.3.1791 Vimpeli, Storstrang
Matti Erkinpoika Lillstrang Nygård, Tilallinen, syntynyt 5.9.1771 Vimpeli, kuollut 23.7.1807 Vimpeli
Saara Erkintytär Lillstrang, Snarakoski, syntynyt 4.5.1774 Vimpeli, kuollut 15.2.1856 Vimpeli, Koskela
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 9

9. Antti Matinpoika Nygård, Lillstrang Talollinen, syntynyt 28.11.1687 Vimpeli, Nygård, kuollut 6.4.1740 Vimpeli, Nygård. Talosta on käytetty mainintaa Nygård. Antti Matinpoika avioitui toisen kerran 17.05.1725 Brita Erkintytär Finsjbackan (s. 01.10.1699) kanssa. Tästä avioliitosta syntyi ainakin kolme poikaa ja yksi tytär.
Vanhemmat Matti Henrikinpoika Lillstrang, Nygård, Talollinen, syntynyt 1650 Vimpeli, Lillstrang, kuollut 24.1.1697 Vimpeli, Lillstrang (Taulusta 10).

1. puoliso: 26.12.1710 Lappajärvi Anna Erkintytär Keisari, Nygård syntynyt 19.11.1686 Vimpeli, Sääksjärvi, kuollut 10.12.1714 Vimpeli, Nygård. Kuolinsyy: Vihollinen ampui, venäläinen.
Vanhemmat Erkki Erkinpoika Sääksjärvi Kortjärvi, Laivakirvesmies, syntynyt 1654, kuollut 20.12.1696 Vimpeli, Tuomas Finnen luona ja Maria Heikintytär Keisari, Sääksjärvi / Kortjärvi, syntynyt n. 1667 Soini, Keisari, kuollut 16.9.1712 Soini, Keisari.

Lapset:
Matti Nygård, syntynyt 19.9.1711 Vimpeli, Nygård, kuollut 13.12.1714 Vimpeli, Nygård
Martti Nygård, syntynyt 9.11.1713 Vimpeli, Nygård, kuollut 00.12.1714 Vimpeli, Nygård
2. puoliso: 17.5.1725 Brita Erkintytär Finsjöbacka, Lillstrang. (Taulu 8) syntynyt 1.10.1699, kuollut 27.3.1753.
Lapset:
Juho Antinpoika Nygård Lillstrang, Antinpoika, syntynyt 19.3.1726 Vimpeli, kuollut 1753 Vimpeli
Erkki Antinpoika Nygård, Lillstrang, syntynyt 24.4.1731 Vimpeli. Tauluun 8
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 10

10. Matti Henrikinpoika Lillstrang, Nygård Talollinen, syntynyt 1650 Vimpeli, Lillstrang, kuollut 24.1.1697 Vimpeli, Lillstrang. Lappajärven ensimmäisen rippikirjan mukaan v.1641 "LAPPAJÄRVEN SEURAKUNTA" 1637 - 1937; sivu 21.
Vanhemmat Heikki Maununpoika Lillstrang, syntynyt 1630 Vimpeli, kuollut 29.7.1666 Vimpeli ja ?? Lillstrang, syntynyt 1630 (Taulusta 11).

Lapset:
Liisa Matintytär Lillstrang, Storgård, syntynyt 11.2.1672 Vimpeli, Lillstrang, kuollut 15.7.1722 Veteli, Tofferi
1. puoliso: 20.5.1668 Lappajärvi Marketta "Maria" Simontytär Heino Heinonen, Lillstrang Emäntä, syntynyt 00.07.1647, kuollut 22.10.1704 Vimpeli.
Vanhemmat Simo Heinonpoika (Taulusta 26).
Lapset:
Heikki Matinpoika Lillstrang, syntynyt 13.1.1673 Vimpeli, Lillstrang, kuollut 18.2.1694 Vimpeli
Maria Matintytär Lillstrang, Höök, Emäntä, syntynyt 24.2.1677 Vimpeli, Strang, kuollut 22.3.1711 Alajärvi, Kurejoki, Höök
Beata Matintytär Lillstrang, Strang, syntynyt 22.12.1678 Vimpeli, Lillstrang. Tauluun 16
Matti Matinpoika Lillstrang, Nygård, Talollinen, syntynyt 3.9.1682 Vimpeli, Lillstrang, kuollut 14.2.1735 Vimpeli
Erkki Matinpoika Lillstrang Nygård / Pokela, Talollinen, Lillstrangin isäntä 1710 - 1719, syntynyt 28.5.1684 Vimpeli, kuollut 18.4.1753 Vimpeli
Tuomas Matinpoika Lillstrang, Nygård, syntynyt 17.12.1689 Vimpeli, Nygård. Tauluun 58
Lapset:
Antti Matinpoika Nygård, Lillstrang, syntynyt 28.11.1687 Vimpeli, Nygård. Tauluun 9
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 11

11. Heikki Maununpoika Lillstrang syntynyt 1630 Vimpeli, kuollut 29.7.1666 Vimpeli.
Vanhemmat Maunu Juhonpoika Strang, Lillstrang (Taulusta 12).

Puoliso: ?? Lillstrang. (Taulu 10) syntynyt 1630.

Lapset:
Matti Henrikinpoika Lillstrang, Nygård, syntynyt 1650 Vimpeli, Lillstrang. Tauluun 10
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 12

12. Maunu Juhonpoika Strang, Lillstrang
Vanhemmat Juho Strang (Taulusta 13) .

Lapset:
Heikki Maununpoika Lillstrang, syntynyt 1630 Vimpeli. Tauluun 11
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 13

13. Juho Strang

Lapset:
Maunu Juhonpoika Strang, Lillstrang. Tauluun 12
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 14

8. Jaakko Simonpoika Strang, Lillstrang Talollinen, syntynyt 8.7.1728 Vimpeli, Lillstrang, kuollut 28.1.1790 Vimpeli, Strang. Lisätietoja: Tästä alkaa Hakalahti + Kevari + Antila.
Vanhemmat Simo Olavinpoika Strang, (Kevari, Antila, Niemi), Talollinen, syntynyt 3.10.1700 Vimpeli, Strang, kuollut 22.3.1771 Vimpeli, Lillstrang ja Karin (Kaisa) Yrjöntytär Kniivilä Norrkniivilä, Kaarina/Strang, Emäntä, syntynyt 24.11.1701 Evijärven kylä, Kniivilä, kuollut 12.1.1747 Vimpeli, Strang (Taulusta 15).

Puoliso: 11.2.1750 Lappajärvi Saara Sakarintytär Murtoniemi, Strang. (Taulu 7) Emäntä, syntynyt 17.7.1729 Lappajärvi, Savonkylä, kuollut 29.8.1810 Vimpeli, haudattu 2.9.1810 Vimpeli. Elänyt 1808 Vimpelin erotessa omaksi seurakunnaksi., Kuolinsyy: Vanhuus.
Vanhemmat Sakari Erkinpoika Murtoniemi, Sihtala, Talollinen, syntynyt 5.2.1692 Alajärvi, Kurejoki, Sihtala, kuollut 15.12.1765 Lappajärvi, Savonkylä, Itäkylä ja Reetta Antintytär Pakkanen Timonen, Marketta/Murtoniemi, Emäntä, syntynyt 1.3.1691 Lappajärvi, Savonkylä, Vanhaketo, kuollut 12.10.1771 Lappajärvi, Savonkylä (Taulusta 40).

Lapset:
Marketta Reetta Jaakontytär Södervik, (Hakalahti, Junnila), Emäntä, syntynyt 30.10.1750 Vimpeli, Strang, kuollut 7.2.1830 Vimpeli, Strang, haudattu 14.2.1830 Vimpeli
Liisa Jaakontytär Strang, Höri, Emäntä, syntynyt 31.8.1752 Vimpeli, kuollut 2.10.1808 Alajärvi, Kurejoki, Höri
Saara Jaakontytär Strang, syntynyt 7.4.1755 Vimpeli, kuollut 2.5.1755 Vimpeli
Maria Jaakontytär Strang, (Rintala, Rankila), syntynyt 23.7.1756 Vimpeli, Strang, kuollut 4.12.1788 Vimpeli, Storstrang
Jaakko Strang, syntynyt 2.7.1758 Vimpeli, Strang, kuollut 22.7.1759 Vimpeli
Anna Jaakontytär Strang, Lillstrang, syntynyt 26.9.1760 Vimpeli. Tauluun 98
Saara Jaakontytär Strang, (Antila), syntynyt 22.12.1764 Vimpeli. Tauluun 7
Kaisa Jaakontytär Strang, syntynyt 3.8.1768 Vimpeli, kuollut 7.3.1770 Vimpeli
Kaisa Jaakontytär Strang, Kotkaniemi, Emäntä, syntynyt 18.3.1771 Vimpeli, kuollut 21.12.1837 Vimpeli, Pokela
Susanna Jaakontytär Strang, Lillstrang, syntynyt 23.11.1774 Vimpeli, kuollut 17.5.1860 Vimpeli, Lillstrang
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 15

9. Simo Olavinpoika Strang, (Kevari, Antila, Niemi) Talollinen, syntynyt 3.10.1700 Vimpeli, Strang, kuollut 22.3.1771 Vimpeli, Lillstrang. Strang: rek.no 5, perustettu 1573; Simo Strang isäntänä 1723 - 1741.
Vanhemmat Olavi Antinpoika Strang, Talollinen, kirkkoväärti., syntynyt 4.7.1680 Vimpeli, Strang, kuollut 5.4.1716 Vimpeli, Lillstrang ja Beata Matintytär Lillstrang, Strang, Emäntä, syntynyt 22.12.1678 Vimpeli, Lillstrang, kuollut 1733 Vimpeli (Taulusta 16).

Puoliso: 26.3.1721 Lappajärvi Karin (Kaisa) Yrjöntytär Kniivilä Norrkniivilä, Kaarina/Strang. (Taulu 14) Emäntä, syntynyt 24.11.1701 Evijärven kylä, Kniivilä, kuollut 12.1.1747 Vimpeli, Strang.
Vanhemmat Yrjö Antinpoika Norrkniivilä, syntynyt 8.5.1667 Evijärvi, kuollut 27.2.1751 Evijärvi ja Marketta Erkintytär Tarvola, Norrkniivilä, syntynyt 1664 Lappajärvi, Savonkylä, kuollut 14.2.1749 Evijärvi (Taulusta 27).

Lapset:
Matti Strang, syntynyt 23.1.1723 Vimpeli, kuollut 6.4.1723 Vimpeli
Maria Strang, syntynyt 23.1.1723 Vimpeli, kuollut 7.4.1723 Vimpeli
Margeta Strang Lillstrang, Marketta/Lamminmäki, syntynyt 27.5.1724 Vimpeli
Kaisa Strang, syntynyt 10.10.1725 Vimpeli
Kaarina Simontytär Lillstrang, Puumala, syntynyt 10.11.1725 Vimpeli, Lillstang, kuollut 27.1.1783 Alajärvi, Puumala
Valborg Simontytär Strang, Valpuri, syntynyt 4.2.1727 Vimpeli, Strang, kuollut 18.3.1796 Lappajärvi, Lilltarvonen
Jaakko Simonpoika Strang, Lillstrang, syntynyt 8.7.1728 Vimpeli, Lillstrang. Tauluun 14
Antti Simonpoika Strang Hoisko, Talollinen, syntynyt 7.11.1729 Vimpeli, Lillstrang, kuollut 27.1.1804 Alajärvi, Hoisko
Liisa Strang, syntynyt 20.5.1732 Vimpeli
Helena Simosdotter Lillstrang, Vertanen, syntynyt 1735 Vimpeli
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 16

10. Olavi Antinpoika Strang Talollinen, kirkkoväärti., syntynyt 4.7.1680 Vimpeli, Strang, kuollut 5.4.1716 Vimpeli, Lillstrang. Strang: rek.no 5, perustettu 1573 isäntänä 1708 - 1714.
Vanhemmat Antti Olavinpoika Strang, Ollinpoika, Talollinen, isäntänä 1686 - 1708 ja 1719, syntynyt 1657 Vimpeli, kuollut 13.1.1730 Vimpeli, Strang ja Valborg Arvidintytär Valpuri Antintytär, Emäntä, syntynyt 1657 Vimpeli, kuollut 22.4.1716 Vimpeli, Strang (Taulusta 17).

Puoliso: 7.1.1700 Lappajärvi Beata Matintytär Lillstrang, Strang. (Taulu 10) Emäntä, syntynyt 22.12.1678 Vimpeli, Lillstrang, kuollut 1733 Vimpeli.
Vanhemmat Matti Henrikinpoika Lillstrang, Nygård, Talollinen, syntynyt 1650 Vimpeli, Lillstrang, kuollut 24.1.1697 Vimpeli, Lillstrang ja Marketta "Maria" Simontytär Heino Heinonen, Lillstrang, Emäntä, syntynyt 00.07.1647, kuollut 22.10.1704 Vimpeli (Taulusta 10).

Lapset:
Simo Olavinpoika Strang, (Kevari, Antila, Niemi), syntynyt 3.10.1700 Vimpeli, Strang. Tauluun 15
Antti Olavinpoika Lillstrang, syntynyt 1703
Erkki Olavinpoika Strang, (Pekanpaatu), Talollinen, syntynyt 18.5.1705 Vimpeli, Lillstrang, kuollut 14.1.1753 Vimpeli
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 17

11. Antti Olavinpoika Strang, Ollinpoika Talollinen, isäntänä 1686 - 1708 ja 1719, syntynyt 1657 Vimpeli, kuollut 13.1.1730 Vimpeli, Strang. Strang: rek.no 5, perustettu 1573; Antti Olavinpoika Strang isäntänä 1686 - 1705 Kevättulva v. 1692 aiheuti suurta tuhoa Järviseudulla, etenkin Vimpelissä ja Alajärvellä. Näiden vahinkojen arvioimiset toimittivat syys-lokakuussa 1692 uskottuina miehinä nimismies Jakob Bäckman ja pitäjän lautamiehet. Pietarsaaren käräjillä helmikuussa 1693 nimismies Bäckman jätti oikeudelle luettelon näistä arvioinneista. Käräjäpöytäkirjan mukaan vahingot olivat seuraavat: Vindala: Olavi Spangar. Hänellä oli nimissään 1/3 eräästä jauhojalkamyllystä joka patoarkkuineen, kivineen ja kaikkine sisusteineen on rikkoutunut ja huuhtoutunut pois, niin että juuri mitään ei ole jäljellä. Tämä vahinko on arvioitu vähintään 36 talariksi, mistä tähän kuluu 12 talaria. Antti Olavinpoika Strangilla ja Martti Martinpoika Strangilla oli yhtäsuuret, eli 1/3 osuudet edellä mainittuun myllyyn. Kun heiltä oli myäskin tuhoutunut muuta omaisuutta, arvioitiin Antti Olavinpojan vahingot 29 talaria 6 äyriä ja Martti Martinpojan vahingot 31 talaria., Lisätietoja: Syntymäaika epätarkka.
Vanhemmat Olavi Pietarinpoika Strang, Talollinen, Strangin isäntä 1669 - 1683, syntynyt 1625 Vimpeli, Strang, kuollut 28.10.1685 Vimpeli, Strang ja Margeta Laurintytär Marketta/Strang, Emäntä, syntynyt 1.1.1625, kuollut 25.12.1683 Vimpeli, Strang (Taulusta 18).

Puoliso: 25.2.1680 Lappajärvi Valborg Arvidintytär Valpuri Antintytär. (Taulu 16) Emäntä, syntynyt 1657 Vimpeli, kuollut 22.4.1716 Vimpeli, Strang. Lisätietoja: Syntymaika epätarkka.

Lapset:
Pekka Antinpoika Strang
Olavi Antinpoika Strang, syntynyt 4.7.1680 Vimpeli, Strang. Tauluun 16
Juho Antinpoika Strang, syntynyt 16.6.1682 Vimpeli, Strang, kuollut 5.6.1715 Vimpeli, Strang
Tuomas Antinpoika Strang Sääksjärvi, Talollinen, syntynyt 24.12.1684 Vimpeli, Strang, kuollut 1.11.1762 Vimpeli, Sääksjärvi
Karin (Kaarina) Antintytär Strang, Lillstrang, syntynyt 4.11.1691 Vimpeli. Tauluun 58
Valpuri Antintytär Strang, Höök / Holm, Emäntä, syntynyt 15.4.1695 Vimpeli, Strang, kuollut 2.3.1779 Larsmo
Marketta Antintytär Strang, Lypsinmaa, Emäntä, syntynyt 21.1.1701 Vimpeli, Strang, kuollut 8.4.1773 Vimpeli, Lypsinmaa
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 18

12. Olavi Pietarinpoika Strang Talollinen, Strangin isäntä 1669 - 1683, syntynyt 1625 Vimpeli, Strang, kuollut 28.10.1685 Vimpeli, Strang. Strang: rek.no 5, perustettu 1573; Strang Ollli isäntänä 1669 - 1682.
Vanhemmat Pietari Heikinpoika Strang, Talollinen, kruununmetsästäjä, syntynyt 1603 Vimpeli, Strang, kuollut 1668 Vimpeli, Strang ja Marketta "Kreetta" Ollintytär Strang, syntynyt 1.1.1603, kuollut 26.11.1676 Vimpeli, Strang (Taulusta 19).

Puoliso: Margeta Laurintytär Marketta/Strang. (Taulu 17) Emäntä, syntynyt 1.1.1625, kuollut 25.12.1683 Vimpeli, Strang. Strang: rek.no 5, perustettu 1573 Reetta hoiti isännyyttä 1684 - 1685.

Lapset:
Antti Olavinpoika Strang, Ollinpoika, syntynyt 1657 Vimpeli. Tauluun 17
Pietari Ollinpoika Strang, Per Olofsson, Talollinen, syntynyt 1666 Vimpeli, Strang, kuollut 1689 Vimpeli, Strang
Helga Ollintytär Strang, Pokelain, syntynyt 1672 Vimpeli, kuollut Vimpeli
Matti Olavinpoika Strang, syntynyt 1677 Vimpeli
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 19

13. Pietari Heikinpoika Strang Talollinen, kruununmetsästäjä, syntynyt 1603 Vimpeli, Strang, kuollut 1668 Vimpeli, Strang. Strang: rek.no 5, perustettu 1573; Pietari Strang isäntänä 1632 - 1668. merkitty kruununampuja-aikana verotuksellisesti Stor-Strangiin 1635 - 1655. Pietari oli Vimpelin ruodussa sotamiehenä 30-vuotisessa sodassa. Vimpelinjoen pohjoispuoleisen Strangin isäntänä vuosina 1632 - 1668.
Vanhemmat Heikki Pekanpoika Strang ?, Storstrang ?, Talollinen, syntynyt Vimpeli, kuollut Vimpeli (Taulusta 20).

Puoliso: Marketta "Kreetta" Ollintytär Strang. (Taulu 18) syntynyt 1.1.1603, kuollut 26.11.1676 Vimpeli, Strang.

Lapset:
Kaarina Pietarintytär Strang, syntynyt Vimpeli
Simo Pietarinpoika Strang
Maria Pietarintytär Strang, syntynyt Vimpeli
Olavi Pietarinpoika Strang, syntynyt 1625 Vimpeli, Strang. Tauluun 18
Helga Pietarintytär Strang, Koikkalainen, syntynyt 00.01.1628. Tauluun 67
Marketta Pietarintytär Strang, Tikkkanen, syntynyt 1646 Vimpeli, kuollut 2.4.1697 Vimpeli
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 20

14. Heikki Pekanpoika Strang ?, Storstrang ? Talollinen, syntynyt Vimpeli, kuollut Vimpeli. isäntänä Stor-Strangissa 1590-1631. Stor-Strang rek.no 1, perustettu 1548.
Vanhemmat Pietari Ollinpoika Söyring Stronga, Pekka Olavinpoika/Söyrinki, Talollinen, uudisasukas, syntynyt n. 1545 Lappajärvi, Savonkylä, kuollut Lappajärvi, Savonkylä (Taulusta 21).

Lapset:
Martti Heikinpoika Strang, Morthen/Storstrang, syntynyt 1601 Vimpeli. Tauluun 109
Lapset:
Pietari Heikinpoika Strang, syntynyt 1603 Vimpeli, Strang. Tauluun 19
Lapset:
Lauri Heikinpoika Strang, syntynyt Vimpeli
Lapset:
Anders Henricksson Strang, kuollut 1661 Pedersöre, Dalabäck
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 21

15. Pietari Ollinpoika Söyring Stronga, Pekka Olavinpoika/Söyrinki Talollinen, uudisasukas, syntynyt n. 1545 Lappajärvi, Savonkylä, kuollut Lappajärvi, Savonkylä. Kotipaikan historiaPietari Olavinpoika oli isäntänä 1576 - 1582. Strang Matti Pietarinpoika oli isäntänä Stor-Strangissa 1548-1589 Stor-Strang rek.no 1, perustettu 1548. Vuoden 1599 veroluettelon mukaan maksoi Matts Pietarinpoika Strang veroa 4 hengeltä. Viljeltyä alaa oli 20 panninmaata ja 6 lehmää. 1 hehtaari = 5 panninmaata. Eli Matti Pietarinpojalla oli viljeltyä peltopinta-alaa 4 ha. Tämä oli suhteellisen suuri viljelyspinta-ala, kun tiedetään että leipävilja viljeltiin silloin pääosin kaskeamalla ja karjanrehu kerättiin suureksi osaksi jokivarsilta, saarista ja luonnonniityiltä. Silloiset maanraivaustavat ja -välinet huomioon ottaen lasketaan tämänkokoisen tilan raivaamiseen ja rakentamiseen menneen ainakin kahden sukupolven ajan, josta päätellen asutus on alkanut jo 1400-luvun puolella. _____________________ Muutti tilan Söyringin kantatalon nykyiselle paikalle. Söyringin isäntänä 1574 - 1583. Verorästien takaajana hänellä olivat Vimpelin ja Kurejoen Strang´it, eli isoisän veljien lapset. isn serkut. Uudistilallisena hänellä oli verovapaita vuosia. Lähde: Vähäsöyringin suvun historiaa vuodesta 1450.
Vanhemmat Olavi Juhonpoika Klåckars Söyring, (StorStrang), Talollinen, turkismetsästäjä, syntynyt n. 1525 Lappajärvi, Savonkylä, kuollut Lappajärvi, Savonkylä (Taulusta 22).

Lapset:
Heikki Pekanpoika Strang ?, Storstrang ?, syntynyt Vimpeli. Tauluun 20
Lapset:
Sippi Pekanpoika Söyrinki Söfring / Strang, Söyrinki Pietarinpoika/Stronga, Talollinen, syntynyt 1562 Lappajärvi, Savonkylä, kuollut Lappajärvi, Savonkylä
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 22

16. Olavi Juhonpoika Klåckars Söyring, (StorStrang) Talollinen, turkismetsästäjä, syntynyt n. 1525 Lappajärvi, Savonkylä, kuollut Lappajärvi, Savonkylä. Kotipaikan historiaStorsöyringin isäntänä vuosina 1553 - 1565, 1568 - 1576. Myi turkiksia kruunulle 1572. Lautamies vuodesta 1562. Tuomittiin 40 markan sakkoon talvikäräjillä 08.02.1574, oli vastoin kieltoa myynnyt ilveksen nahan Hannu Fordellin pojalle. Stor-Strang rek.n:o 1, perustetu 1548.Pietari Pietarinpoika, mainittu 1546. Asutuksen vakiintuneisutta osoittavat tavallaan niden aikojen oikeudenkäyntipöytäkirjat, jotka ovat vanhimpia säilyneitä viralisia asiakirjoja. Pietarsaaren talvikäräjillä 28.1.1546 tuomittiin Lappajärven Lauri Hyytinen 3 markan sakkoon Vimpelin Pietari Pietarinpoika Strangin kalavedessä tekemästä vahingonteosta. Asui tilaa veljensä Laurin ja Antin kanssa. Tilalla oli peltoa 5 tynyrinalaa eli 2,5 hehtaaria 1557. Vuoden 1574 eivät veljekset kyenneet maksamaan veroja. Lähde: Vähäsöyringin suvun historiaa vuodesta 1450.
Vanhemmat Juho Pekanpoika Stronga Klockars / Söyrinki, Pietarinpoika, Talollinen, lukkari, turkismetsästäjä, syntynyt n. 1505 Lappajärvi, kuollut Lappajärvi (Taulusta 23).

Lapset:
Pietari Ollinpoika Söyring Stronga, Pekka Olavinpoika/Söyrinki, syntynyt n. 1545 Lappajärvi, Savonkylä. Tauluun 21
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 23

17. Juho Pekanpoika Stronga Klockars / Söyrinki, Pietarinpoika Talollinen, lukkari, turkismetsästäjä, syntynyt n. 1505 Lappajärvi, kuollut Lappajärvi. Storsöyringin perustaja. Isäntä 1548 - 1552. Talo sijaitsi Kukkulanmäen ja Kärnänsalmen valissä, mutta ei Söyringin nykyisen katatalon paikalla. Matti Savolan kertoman perimätiedon mukaan Söyringin ensimmäisen asukkaan talo oli aluksi Kukkulanmäellä. Lukkari 1550 - 1551. Lappajärvellä ei ollut vielä kirkkoa, Pietarsaaren kappalaiset kävivät Markilla pitämässä jumalanpalveluksia. Veisuuta johti Juho Lukkari (Strånga) Lähde: Lampola, Lappajärven seurakunta. s. 147 Vuoden 1548 verotietojen mukaan tilalla asui 5 henkeä. Lähde: Vähäsöyringin suvun historiaa vuodesta 1450.
Vanhemmat Pietari Pietarinpoika Strang, Per Persson, Talollinen, syntynyt 1480, kuollut 1548 Vimpeli (Taulusta 24).

Lapset:
Olavi Juhonpoika Klåckars Söyring, (StorStrang), syntynyt n. 1525 Lappajärvi, Savonkylä. Tauluun 22
Lapset:
Antti Stronga Klockars / Söyrinki, Strang, Isäntänä 1566, syntynyt n. 1530 Lappajärvi, Savonkylä
Lauri Stronga Klockars / Söyrinki, Strang, Isäntänä 1565 ja 1574, syntynyt 1535
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 24

18. Pietari Pietarinpoika Strang, Per Persson Talollinen, syntynyt 1480, kuollut 1548 Vimpeli. Ensimmäiset Strangit ovat tulleet Vimpeliin n. 1400. He lienevät lähtöisin Pietarsaaren pitäjän Sokaluodon ja Skaternön kylistä, Oli isäntänä 1546 - 1548. Oli mainittu Pietarsaaren sakkoluetteloissa 1546: Lappajärven Lauri / Olli Savolainen joutui maksamaan sakkoa 3 markkaa vahingontean Vimpelin Pietari Pietarinpojan kalavedessä. Pietari oli metsästäjä ja aloitti metsämajan ympäristöä pelloiksi.
Vanhemmat Pietari Pietarinpoika Strang, Per, syntynyt n. 1450 Pietarsaari, Kållby (Taulusta 25).

Lapset:
Matti Pietarinpoika Strang, Talollinen, syntynyt n. 1500 Vimpeli, kuollut 1589 Vimpeli
Markus Pietarinpoika Strang, Talollinen, syntynyt Vimpeli
Heikki Pietarinpoika Strang, Talollinen, vävy Kurejoella Höökin talossa, syntynyt 1510, kuollut Alajärvi, Kurejoki
Jaakko Pietarinpoika Strang, syntynyt 1520, kuollut Vimpeli
Lapset:
Juho Pekanpoika Stronga Klockars / Söyrinki, Pietarinpoika, syntynyt n. 1505 Lappajärvi. Tauluun 23
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 25

19. Pietari Pietarinpoika Strang, Per syntynyt n. 1450 Pietarsaari, Kållby. Strangin suvun oletetaan olevan kotoisin Pietarsaaren Kålbyn läheltä Katternö´stä jossa oli 1540 yhden manttaalin suuruinen Strang´in talo. Mahdolliseti Pietari perusti Vimpelin ensimmäisen talon, Strangin 1400-luvun lopulla. Vimpelissä on ollut alkujaan suvun metsästyspirtti. Lähellä virtaavalle mutkaiselle joelle annettiin nimi Mutkajoki (Vindalå). Vindalåsta on saanut nimensä koko pitäjä. Ehkä Per Strang on ollut alkujaan tanskalainen sotilas? Strang on mahdollisesti sotilasnimi? (Stronga / Strånga = vahva) Katso: Vähäsöyringin suvun historiaa Vuodesta 1450 vuoteen 2002 ISBN 952-91-4525-X Ensimmäinen Strang Vimpelissä oli Pietari Pietarinpoika Stronga, josta on seuraavat tiedot: "Nybyggare, kommer från Dalarna, Sverige.(Namnet skrives länge Strång, vilket är ett tydligt soldatnamn. Ordet är vanligt i svenskan och skrives Strong)" Sukututkija Vihtori Peltokangas, Vaasa STRANG. Pietarsaaren Kållyn ja Kokkolan Palon kylissä ruotsalaisessa maassa, sekä niin hyvin Vimpelissä kuin Alajärvellä suomenkielisellä alueella. Viimeksimainituille seuduille ovat ilmeisesti ruotsalaiset siirtolaiset tuoneet nimen, joka. esiintyy siellä ainakin jo aikaisin 1600-luvulla, hämärämpi sitten jo mistä tullut varsinaisiin lähtöpaikkoihin. Nyk. Kållbyn kylässä on Petilfolk, jonka Karsten arvelee Pietiläksi, on epämääräinen Kittel, edelleen Tarvonen ja Timonen, niin että alkuperäinen suomalaisuus näyttää selvältä. Palon kylä niinikään, jossa on paitsi Paloa, Haukilaks, Punttus, Lussi ja Kuli, ympäristössä sitten Härmälä, Kankkonen, Silakka, Hakalax, Närvilä, Savela, Wiinikkala jne. Kun on vielä Palon kylässä ollut Flemingh, Strangin ruotsalaisuus ei näytä ehdottomalta, se voi olla vanhempaa perää. »Strang» sinäänhän on hyvin yleinen sana germaanisessa maailmassa. Yleensä se suurinpiirtein merkitsee samaa kuin nykykielten »streng», monin sivuvivahtein kumminkin, kuten »kova», »taipumaton», englannissa juuri »strang» kylmää käytökseltään, vierasta, jotavastoin »strong» on = toisten »strang». Luonnollisesti tällaisen sanan pohjalla kehittyi myös henkilönimiä. Niinpä tunnetaan erilaisia »strang»-runkoisia henkilönimiä Saksasta jo 800-luvulta lähtien: Strangolf, anglosaks. Strangvulf (Fm, II 365). Jh:lla, II 902, taas erinäisiä paikannimiä: Strangwere, Strangner 1100-luvulta. EHL 1905: Strangi, Strange, -ghe, silloin tällöin keskiajalla Norjassa esiintyvä nimi. EHL arvelee sitä tanskalaisperäiseksi, siis etelästä juontuvaksi. »Thorfinnr strangi», jolloin »strangi» olisi liikanimi, mainitaan kumminkin jo 900-luvulla. EHL 1931: »Strange» i Eilen v. 1514. EHL 1921 otaksuu myös erinäiset paikannimet, kuten Strangstad ja Strangerud tästä juontuviksi. Lundgren mainitsee varsinkin Skånessa nimen keskiaikana hyvin yleiseksi, mutta ei niinkään muualla Ruotsissa, Tämä viittaisi eteläiseen juontumiseen, niinkuin joku yksinäinen muoto Strångason Ruotsista. Nimestä ei saa selvää otetta sinne ei tänne. Suomalaisella kielellä se on nykyisin Etelä-Pohjanmaan järvikylillä Rankila. Lähde: Heikki Klemetti VIERASPERÄISIÄ MUINAISNIMIÄ Etelä Pohjanmalta ja Muualta Suomesta.

Lapset:
Pietari Pietarinpoika Strang, Per Persson, syntynyt 1480. Tauluun 24
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 26

12. Simo Heinonpoika

Lapset:
Marketta "Maria" Simontytär Heino Heinonen, Lillstrang, syntynyt 00.07.1647. Tauluun 10
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 27

10. Yrjö Antinpoika Norrkniivilä syntynyt 8.5.1667 Evijärvi, kuollut 27.2.1751 Evijärvi.
Vanhemmat Antti Matinpoika Norrkniivilä, syntynyt 1636 Evijärvi, kuollut 3.11.1721 Evijärvi ja Dordi Antintytär Norrkniivilä, kuollut 1678 Evijärvi (Taulusta 28).

Puoliso: 28.12.1667 Lapajärvi Marketta Erkintytär Tarvola, Norrkniivilä. (Taulu 15) syntynyt 1664 Lappajärvi, Savonkylä, kuollut 14.2.1749 Evijärvi.
Vanhemmat Erkki Erkinpoika Stor-Tarvonen, syntynyt 1637 Savonkylä, kuollut 7.10.1697 Savonkylä ja Kaarina Tuomaantytär Stor-Tarvonen, syntynyt 1635 Savonkylä, kuollut 12.8.1691 Savonkylä (Taulusta 33).

Lapset:
Matti Yrjönpoika Norrkniivilä, Talollinen, syntynyt 1689 Evijärvi, kuollut 3.9.1759 Evijärvi
Erkki Yrjönpoika Kniivilä, syntynyt 13.2.1691 Evijärvi, Kniivilä, kuollut 31.8.1725 Evijärvi, Kniivilä
Marketta Yrjöntytär Kniivilä, Strang, syntynyt 29.5.1699 Evijärvi, Kniivilä, kuollut 19.1.1781 Vimpeli, Lillstrang
Jaakko Yrjönpoika Kniivilä Norrena, syntynyt 26.7.1700 Evijärvi, Kniivilä, kuollut 3.12.1774 Evijärvi, Kirkonkylä, Norrena
Karin (Kaisa) Yrjöntytär Kniivilä Norrkniivilä, Kaarina/Strang, syntynyt 24.11.1701 Evijärven kylä, Kniivilä. Tauluun 15
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 28

11. Antti Matinpoika Norrkniivilä syntynyt 1636 Evijärvi, kuollut 3.11.1721 Evijärvi.
Vanhemmat Matti Pekanpoika Kniivilä, Talollinen, isäntänä 1642 ja 1644 - 1668, syntynyt Evijärvi, kuollut 1671 Evijärvi ja Riitta Ollintytär Kniivilä, kuollut 1678 Evijärvi (Taulusta 29).

Puoliso: Dordi Antintytär Norrkniivilä. (Taulu 27) kuollut 1678 Evijärvi.

Lapset:
Sofia Antintytär Norr-Kniivilä, Karvala, syntynyt 27.1.1664 Evijärvi, kuollut 6.6.1735 Lappajärvi
Yrjö Antinpoika Norrkniivilä, syntynyt 8.5.1667 Evijärvi. Tauluun 27
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 29

12. Matti Pekanpoika Kniivilä Talollinen, isäntänä 1642 ja 1644 - 1668, syntynyt Evijärvi, kuollut 1671 Evijärvi. Lähde: Järvi-Suomen historia I (talonhaltijaluettelo).
Vanhemmat Pekka Hannunpoika Kniivilä (Taulusta 30).

Puoliso: Riitta Ollintytär Kniivilä. (Taulu 28) kuollut 1678 Evijärvi.

Lapset:
Antti Matinpoika Norrkniivilä, syntynyt 1636 Evijärvi. Tauluun 28
Olli Matinpoika Söder-Kniivilä, syntynyt 1643 Evijärvi. Tauluun 92
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 30

13. Pekka Hannunpoika Kniivilä
Vanhemmat Hannu Laurinpoika Kniivilä (Taulusta 31) .

Lapset:
Matti Pekanpoika Kniivilä, syntynyt Evijärvi. Tauluun 29
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 31

14. Hannu Laurinpoika Kniivilä
Vanhemmat Lauri Pekanpoika Kniivilä (Taulusta 32) .

Lapset:
Pekka Hannunpoika Kniivilä. Tauluun 30
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 32

15. Lauri Pekanpoika Kniivilä

Lapset:
Hannu Laurinpoika Kniivilä. Tauluun 31
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 33

11. Erkki Erkinpoika Stor-Tarvonen syntynyt 1637 Savonkylä, kuollut 7.10.1697 Savonkylä.
Vanhemmat Erkki Ollinpoika Stor-Tarvonen, syntynyt 1611 Lappajärvi, kuollut 21.3.1683 Lappajärvi ja Elsa Maununtytär Stor-Tarvonen, Stor-Tarvonen, syntynyt Savonkylä, kuollut 1689 Savonkylä (Taulusta 34).

Puoliso: Kaarina Tuomaantytär Stor-Tarvonen. (Taulu 27) syntynyt 1635 Savonkylä, kuollut 12.8.1691 Savonkylä.

Lapset:
Matti Erkinpoika Stortarvonen, syntynyt 1657 Lappajärvi, Savonkylä. Tauluun 105
Marketta Erkintytär Tarvola, Norrkniivilä, syntynyt 1664 Lappajärvi, Savonkylä. Tauluun 27
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 34

12. Erkki Ollinpoika Stor-Tarvonen syntynyt 1611 Lappajärvi, kuollut 21.3.1683 Lappajärvi.
Vanhemmat Olli Stor-Tarvonen (Taulusta 35).

Puoliso: Elsa Maununtytär Stor-Tarvonen, Stor-Tarvonen. (Taulu 33) syntynyt Savonkylä, kuollut 1689 Savonkylä.
Vanhemmat Maunu Mikonpoika Stor-Tarvonen, syntynyt 1593 Savonkylä, kuollut Savonkylä ja Ursa Stor-Tarvonen, kuollut 1665 Savonkylä (Taulusta 36).

Lapset:
Erkki Erkinpoika Stor-Tarvonen, syntynyt 1637 Savonkylä. Tauluun 33
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 35

13. Olli Stor-Tarvonen

Lapset:
Erkki Ollinpoika Stor-Tarvonen, syntynyt 1611 Lappajärvi. Tauluun 34
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 36

13. Maunu Mikonpoika Stor-Tarvonen syntynyt 1593 Savonkylä, kuollut Savonkylä.
Vanhemmat Mikko Pietarinpoika Tarvonen, syntynyt n. 1555 (Taulusta 37).

Puoliso: Ursa Stor-Tarvonen. (Taulu 34) kuollut 1665 Savonkylä.

Lapset:
Elsa Maununtytär Stor-Tarvonen, Stor-Tarvonen, syntynyt Savonkylä. Tauluun 34
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 37

14. Mikko Pietarinpoika Tarvonen syntynyt n. 1555.
Vanhemmat Pietari Olavinpoika Tarvonen, syntynyt n. 1530 (Taulusta 38).

Lapset:
Per Mikonpoika Tarvonen, syntynyt 1585. Tauluun 79
Lapset:
Maunu Mikonpoika Stor-Tarvonen, syntynyt 1593 Savonkylä. Tauluun 36
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 38

15. Pietari Olavinpoika Tarvonen syntynyt n. 1530.
Vanhemmat Olavi Pietarinpoika Lill-Tarvonen, syntynyt n. 1500 (Taulusta 39).

Lapset:
Mikko Pietarinpoika Tarvonen, syntynyt n. 1555. Tauluun 37
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 39

16. Olavi Pietarinpoika Lill-Tarvonen syntynyt n. 1500.

Lapset:
Pietari Olavinpoika Tarvonen, syntynyt n. 1530. Tauluun 38
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 40

9. Sakari Erkinpoika Murtoniemi, Sihtala Talollinen, syntynyt 5.2.1692 Alajärvi, Kurejoki, Sihtala, kuollut 15.12.1765 Lappajärvi, Savonkylä, Itäkylä. Kuolinsyy: Rintakipu.
Vanhemmat Erkki Heikinpoika Sissala Murtoniemi, Vanhaketo / Åby, Talollinen, lautamies, syntynyt 1655 Alajärvi, Kurejoki, kuollut 26.5.1697 Lappajärvi, Vanhaketo ja Leena Juhontytär Höök Höck / Hokkanen, Tikkanen, Emäntä, syntynyt 1658 Alajärvi, Kurejoki, Höök, kuollut 12.1.1741 Lappajärvi, Savonkylä, Vanhaketo (Taulusta 41).

Puoliso: 23.11.1712 Lappajärvi Reetta Antintytär Pakkanen Timonen, Marketta/Murtoniemi. (Taulu 14) Emäntä, syntynyt 1.3.1691 Lappajärvi, Savonkylä, Vanhaketo, kuollut 12.10.1771 Lappajärvi, Savonkylä.
Vanhemmat Antti Eskonpoika Pakkanen, Talollinen, syntynyt 1660 Keuruu, Nikarabyy, kuollut 1714 Vimpeli ja Terhi Dordi Erkintytär Timonen, "Torti"/Pakkanen, Emäntä, syntynyt 1660 Lappajärvi, Savonkylä, kuollut 2.1.1713 Vimpeli (Taulusta 51).

Lapset:
Matti Sakarinpoika Murtoniemi, "Pahaparta", syntynyt 1714 Lappajärvi, Savonkylä, kuollut 4.1.1789 Lappajärvi, Itäkylä, Vinkka
Susanna Murtoniemi, syntynyt 26.12.1721 Lappajärvi, Savonkylä, kuollut 30.12.1739 Lappajärvi
Heikki Sakarinpoika Murtoniemi, Talollinen, syntynyt 19.1.1724 Lappajärvi, Savonkylä, kuollut 15.3.1812 Lappajärvi, Savonkylä
Taavi Murtoniemi, syntynyt 15.1.1727 Lappajärvi, Savonkylä, kuollut 4.7.1727 Lappajärvi
Eeva Murtoniemi, syntynyt 8.4.1728 Lappajärvi, Savonkylä, kuollut 8.4.1728 Lappajärvi
Saara Sakarintytär Murtoniemi, Strang, syntynyt 17.7.1729 Lappajärvi, Savonkylä. Tauluun 14
Sakari Murtoniemi, syntynyt 5.9.1732 Lappajärvi, Savonkylä
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 41

10. Erkki Heikinpoika Sissala Murtoniemi, Vanhaketo / Åby Talollinen, lautamies, syntynyt 1655 Alajärvi, Kurejoki, kuollut 26.5.1697 Lappajärvi, Vanhaketo. Suurena nälkävuonna1697 toukokuun 26. päivänä haudattiin 42-vuotias uudisasukas Erkki Heikinpoika Savonkylän Vanhaltakedolta ja hänen kuusi lastaan. Lähde: Viljo Lampola Lappajärven seurakunta 1637 - 1937.
Vanhemmat Heikki Antinpoika Sihtala, Talollinen, kahdennestoistamies, lautamies, syntynyt 1622 Alajärvi, Kurejoki, kuollut 12.2.1702 Alajärvi ja Helga Matintytär Nelimarkka, Sihtala, Emäntä, syntynyt 1615 Alajärvi, Kurejoki, kuollut Alajärvi (Taulusta 42).

Puoliso: 15.5.1681 Lappajärvi Leena Juhontytär Höök Höck / Hokkanen, Tikkanen. (Taulu 40) Emäntä, syntynyt 1658 Alajärvi, Kurejoki, Höök, kuollut 12.1.1741 Lappajärvi, Savonkylä, Vanhaketo.
Vanhemmat Juha Markunpoika Höök, Juhani Markuksenpoika/Stor-Höck, Talollinen, Höökin isäntä, syntynyt 1627 Alajärvi, Kurejoki, kuollut 1676 Alajärvi, Kurejoki ja Liisa Laurintytär, Emäntä, syntynyt 1627, kuollut 26.7.1703 Alajärvi, Kurejoki (Taulusta 44).

Lapset:
Maria Erkintytär Vanhaketo, Söderkärnä, Emäntä, Separatisti (lahkolainen, eriuskoisuus), syntynyt 24.3.1682 Alajärvi, Kurejoki, kuollut 21.2.1756 Lappajärvi, Savonkylä, Ollila
Matti Sissala Murtoniemi, syntynyt 23.9.1684 Lappajärvi, Vanhaketo, kuollut 26.5.1697 Lappajärvi
Susanna Sissala Murtoniemi, syntynyt 1686 Lappajärvi, Vanhaketo, kuollut 26.5.1697 Lappajärvi
Marketta Sissala Murtoniemi, syntynyt 1687 Lappajärvi, Vanhaketo, kuollut 26.5.1697 Lappajärvi
Sofia Erkintytär Vanhaketo, Puumala, syntynyt 12.3.1687 Lappajärvi, Vanhaketo, kuollut 25.3.1744 Pietarsaari, Löfö
Heikki Sissala Murtoniemi, syntynyt 1689 Lappajärvi, Vanhaketo, kuollut 26.5.1697 Lappajärvi
Sakari Erkinpoika Murtoniemi, Sihtala, syntynyt 5.2.1692 Alajärvi, Kurejoki, Sihtala. Tauluun 40
Eeva Sissala Murtoniemi, syntynyt 12.2.1694 Lappajärvi, Vanhaketo, kuollut 26.5.1697 Lappajärvi
Simo Sissala Murtoniemi, syntynyt 1.9.1695 Lappajärvi, Vanhaketo, kuollut 26.5.1697 Lappajärvi
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 42

11. Heikki Antinpoika Sihtala Talollinen, kahdennestoistamies, lautamies, syntynyt 1622 Alajärvi, Kurejoki, kuollut 12.2.1702 Alajärvi.
Vanhemmat Antti Martinpoika Sissala, syntynyt 1600 Alajärvi, kuollut Alajärvi ja Helga Sissala, kuollut 8.4.1668 Alajärvi (Taulusta 43).

Puoliso: Helga Matintytär Nelimarkka, Sihtala. (Taulu 41) Emäntä, syntynyt 1615 Alajärvi, Kurejoki, kuollut Alajärvi.

Lapset:
Erkki Heikinpoika Sissala Murtoniemi, Vanhaketo / Åby, syntynyt 1655 Alajärvi, Kurejoki. Tauluun 41
Juho Heikinpoika Höök, Höri, syntynyt 1651 Alajärvi. Tauluun 130
Liisa Heikintytär Sissala, Kyröläinen, syntynyt 1.6.1664 Alajärvi
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 43

12. Antti Martinpoika Sissala syntynyt 1600 Alajärvi, kuollut Alajärvi.

Puoliso: Helga Sissala. (Taulu 42) kuollut 8.4.1668 Alajärvi.

Lapset:
Heikki Antinpoika Sihtala, syntynyt 1622 Alajärvi, Kurejoki. Tauluun 42
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 44

11. Juha Markunpoika Höök, Juhani Markuksenpoika/Stor-Höck Talollinen, Höökin isäntä, syntynyt 1627 Alajärvi, Kurejoki, kuollut 1676 Alajärvi, Kurejoki.
Vanhemmat Markus Rekonpoika Höök, Hork, Talollinen, isäntänä Storhöökissä 1624 - 1642., syntynyt 1577 Alajärvi, Kurejoki, kuollut Alajärvi, Kurejoki (Taulusta 45).

Puoliso: Liisa Laurintytär. (Taulu 41) Emäntä, syntynyt 1627, kuollut 26.7.1703 Alajärvi, Kurejoki.
Vanhemmat Lauri (Taulusta 50).

Lapset:
Kaisa Juhantytär Höök Höck, Kaarina/Rustmästare, syntynyt n. 1656 Alajärvi, Kurejoki, Höök, kuollut 9.10.1741 Alajärvi, Pynttäri
Matti Juhonpoika Höök, syntynyt 1652 Alajärvi, Kurejoki, Höök. Tauluun 131
Erkki Juhanpoika Höök, Talollinen, lukkari, syntynyt 1653 Alajärvi, Kurejoki, Höök, kuollut 20.7.1722 Alajärvi, Kurejoki
Leena Juhontytär Höök Höck / Hokkanen, Tikkanen, syntynyt 1658 Alajärvi, Kurejoki, Höök. Tauluun 41
Simo Juhonpoika Höök, Talollinen, syntynyt 1660 Alajärvi, Kurejoki, Höök, kuollut 5.8.1721 Alajärvi, Kurejoki, Höök
Marketta Juhontytär Höök, Finnilä, Emäntä, syntynyt 21.3.1664 Alajärvi, Kurejoki, Höök, kuollut 12.12.1714 Lappajärvi
Antti Höök, syntynyt 1667 Alajärvi, Kurejoki, Höök, kuollut 1668 Alajärvi
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 45

12. Markus Rekonpoika Höök, Hork Talollinen, isäntänä Storhöökissä 1624 - 1642., syntynyt 1577 Alajärvi, Kurejoki, kuollut Alajärvi, Kurejoki. Lisätietoja: Markus oli 30-vuotisessa sodassa Hork-nimisenä.
Vanhemmat Reko Heikinpoika Höök, Talollinen, isäntänä Storhöökissä 1602 - 1623, syntynyt Alajärvi, kuollut Alajärvi, Kurejoki (Taulusta 46).

Lapset:
Heikki Höök, alollinen, kuollut 1667 Alajärvi, Kurejoki
Jaakko Markunpoika Höök, Itsellinen, kuollut 1678 Alajärvi, Kurejoki
Antti Markunpoika Höök, syntynyt Alajärvi, Kurejoki, kuollut 19.1.1668 Alajärvi, Kurejoki
Riitta Höök, syntynyt 1614 Alajärvi, kuollut 1684 Alajärvi
Kreeta Höök, syntynyt 1647, kuollut 3.7.1697 Alajärvi
Lapset:
Juha Markunpoika Höök, Juhani Markuksenpoika/Stor-Höck, syntynyt 1627 Alajärvi, Kurejoki. Tauluun 44
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 46

13. Reko Heikinpoika Höök Talollinen, isäntänä Storhöökissä 1602 - 1623, syntynyt Alajärvi, kuollut Alajärvi, Kurejoki.
Vanhemmat Heikki Maununpoika Höök, Talollinen, isäntänä vuosina 1594 - 1599, syntynyt Alajärvi, Kurejoki, kuollut Alajärvi, Kurejoki (Taulusta 47).

Lapset:
Markus Rekonpoika Höök, Hork, syntynyt 1577 Alajärvi, Kurejoki. Tauluun 45
Lapset:
Antti Rekonpoika Höök, Talollinen, isäntänä 1600 - 1601, perusti myöhemmin Lillhöökin talon, syntynyt Alajärvi, Kurejoki, kuollut Alajärvi
Matti Höök, syntynyt Alajärvi, Kurejoki
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 47

14. Heikki Maununpoika Höök Talollinen, isäntänä vuosina 1594 - 1599, syntynyt Alajärvi, Kurejoki, kuollut Alajärvi, Kurejoki.
Vanhemmat Maunu Juhonpoika Höök, Talollinen. Höökin isäntänä vuosina 1578 - 1593, kuollut Alajärvi, Kurejoki (Taulusta 48).

Lapset:
Reko Heikinpoika Höök, syntynyt Alajärvi. Tauluun 46
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 48

15. Maunu Juhonpoika Höök Talollinen. Höökin isäntänä vuosina 1578 - 1593, kuollut Alajärvi, Kurejoki.
Vanhemmat Juho Strang Höök (Taulusta 49).

Lapset:
Heikki Maununpoika Höök, syntynyt Alajärvi, Kurejoki. Tauluun 47
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 49

16. Juho Strang Höök

Lapset:
Maunu Juhonpoika Höök. Tauluun 48
Lapset:
Lauri Juhonpoika Strang Höök, Talollinen, lautamies. Lauri oli Höökin isäntänä 1556 - 1575., kuollut 1575 Alajärvi, Kurejoki
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 50

12. Lauri

Lapset:
Liisa Laurintytär, syntynyt 1627. Tauluun 44
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 51

10. Antti Eskonpoika Pakkanen Talollinen, syntynyt 1660 Keuruu, Nikarabyy, kuollut 1714 Vimpeli.

1. puoliso: 22.5.1692 Terhi Dordi Erkintytär Timonen, "Torti"/Pakkanen. (Taulu 40) Emäntä, syntynyt 1660 Lappajärvi, Savonkylä, kuollut 2.1.1713 Vimpeli.
Vanhemmat Erkki Knuutinpoika Timonen, syntynyt 1628 Vimpeli, kuollut 26.9.1705 ja Liisa Markuntytär Harju, Timonen, syntynyt 1629 Vimpeli, kuollut 25.8.1709 Vimpeli (Taulusta 52).

Lapset:
Reetta Antintytär Pakkanen Timonen, Marketta/Murtoniemi, syntynyt 1.3.1691 Lappajärvi, Savonkylä, Vanhaketo. Tauluun 40
2. puoliso: Sofia Yrjöntytär Pietilä
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 52

11. Erkki Knuutinpoika Timonen syntynyt 1628 Vimpeli, kuollut 26.9.1705.
Vanhemmat Knuutti Olavinpoika Timonen ja Kaarina "Kaisa" Eskontytär Timonen (Taulusta 53).

Puoliso: 1647 Lappajärvi Liisa Markuntytär Harju, Timonen. (Taulu 51) syntynyt 1629 Vimpeli, kuollut 25.8.1709 Vimpeli.

Lapset:
Terhi Dordi Erkintytär Timonen, "Torti"/Pakkanen, syntynyt 1660 Lappajärvi, Savonkylä. Tauluun 51
Leena Erkintytär Timonen, "Malin"/Harju / Hyytinen, Emäntä, syntynyt 1661 Lappajärvi, kuollut 12.2.1729 Lappajärvi
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 53

12. Knuutti Olavinpoika Timonen
Vanhemmat Olavi Paavonpoika Timonen (Taulusta 54) .

Puoliso: Kaarina "Kaisa" Eskontytär Timonen. (Taulu 52)

Lapset:
Erkki Knuutinpoika Timonen, syntynyt 1628 Vimpeli. Tauluun 52
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 54

13. Olavi Paavonpoika Timonen
Vanhemmat Paavo Pietarinpoika Timonen (Taulusta 55) .

Lapset:
Knuutti Olavinpoika Timonen. Tauluun 53
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 55

14. Paavo Pietarinpoika Timonen

Lapset:
Olavi Paavonpoika Timonen. Tauluun 54
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 56

7. Jaakko Erkinpoika Södervik Talollinen, syntynyt 16.2.1758 Vimpeli Sääksjärvi, kuollut 29.6.1831 Vimpeli.
Vanhemmat Erkki Tuomaksenpoika Södervik, Tuomaanpoika, Talollinen, syntynyt 18.5.1722 Vimpeli, Säxjerfwi; Sääksjärvi, kuollut 25.2.1791 Vimpeli, Södervik ja Maria Jaakontytär Österspangar, Södervik, Emäntä, syntynyt 26.12.1725 Windala; Vimpeli, kuollut 26.4.1796 Vimpeli (Taulusta 57).

Puoliso: 4.11.1781 Lappajärvi Liisa Matintytär StorKivi, Södervik. (Taulu 6) Emäntä, syntynyt 1.9.1757 Evijärvi, Kivijärvi, kuollut 3.1.1809 Vimpeli.
Vanhemmat Matti Juhonpoika StorKivi, syntynyt 19.2.1727 Evijärvi, Kivijärvi, kuollut 8.10.1766 Evijärvi ja Beata Jaakontytär Söder-Kniivilä, StorKivi, syntynyt 13.1.1736 Evijärvi, kuollut 7.6.1809 Vimpeli (Taulusta 75).

Lapset:
Maria Jaakontytär Södervik, Vanha-aho, syntynyt 9.9.1782 Lappajärvi, kuollut 15.4.1823 Vimpeli, Sääksjärvi
Jaakko Jaakonpoika Södervik, Talollinen, syntynyt 16.5.1789 Vimpeli, Södervik, kuollut 13.11.1850 Vimpeli
Anna Jaakontytär Södervik, Tarvudd / Laasanen, syntynyt 9.3.1792 Vimpeli, kuollut 1865 Lappajärvi
Liisa Jaakontytär Södervik, Hokkala / Södervik, syntynyt 9.3.1792 Vimpeli, Sääksjärvi, kuollut 29.5.1836 Vimpeli, Sääksjärvi
Saara Jaakontytär Södervik, Strang, syntynyt 17.3.1797 Vimpeli, Sääksjärvi. Tauluun 6
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 57

8. Erkki Tuomaksenpoika Södervik, Tuomaanpoika Talollinen, syntynyt 18.5.1722 Vimpeli, Säxjerfwi; Sääksjärvi, kuollut 25.2.1791 Vimpeli, Södervik.
Vanhemmat Tuomas Matinpoika Lillstrang, Nygård, Talollinen, syntynyt 17.12.1689 Vimpeli, Nygård, kuollut 12.7.1759 ja Karin (Kaarina) Antintytär Strang, Lillstrang, Emäntä, syntynyt 4.11.1691 Vimpeli, kuollut 25.2.1758 Vimpeli, Sääksjärvi, Södervik (Taulusta 58).

Puoliso: 1.11.1744 Lappajärvi Maria Jaakontytär Österspangar, Södervik. (Taulu 56) Emäntä, syntynyt 26.12.1725 Windala; Vimpeli, kuollut 26.4.1796 Vimpeli.
Vanhemmat Jaakko Antinpoika Spangar, Österspangar, Talollinen, syntynyt 14.6.1693 Vimpeli, kuollut 26.5.1771 Vimpeli ja Liisa Erkintytär Koikkalainen, Västerspangar, syntynyt 31.8.1706 Vimpeli, kuollut 23.12.1779 Vimpeli (Taulusta 59).

Lapset:
Matti Erkinpoika Södervik, Talollinen, seksmanni, syntynyt 22.2.1746 Vimpeli, Sääksjärvi, kuollut 24.9.1824 Vimpeli
Erkki Erkinpoika Södervik Strang, (Hakalahti, Junnila), Talollinen, syntynyt 24.3.1747 Vimpeli, Sääksjärvi, kuollut 24.12.1807 Vimpeli, Strang
Abraham Södervik, syntynyt 19.9.1748 Vimpeli, Sääksjärvi, kuollut 5.12.1748 Vimpeli
Liisa Erkintytär Södervik, Sandbacka, syntynyt 12.11.1749 Vimpeli, Sääksjärvi, kuollut 21.5.1813 Lappajärvi, Itäkylä, Sandbacka
Maria Erkintytär Stor-Sääksjärvi, Storgård, syntynyt 12.5.1752 Vimpeli, Sääksjärvi, kuollut 1.11.1829 Vimpeli, Södervik??
Juho Erkinpoika Södervik, Söderkärnä, Talollinen, vävy, syntynyt 24.4.1754 Vimpeli, Sääksjärvi, kuollut 23.10.1808 Lappajärvi, Söderkärnä
Kaisa Södervik, syntynyt 18.7.1755 Vimpeli, Sääksjärvi, kuollut 30.4.1757 Vimpeli
Jaakko Erkinpoika Södervik, syntynyt 16.2.1758 Vimpeli Sääksjärvi. Tauluun 56
Antti Södervik, Erkinpoika, Talollinen, syntynyt 2.2.1760 Vimpeli, Sääksjärvi, kuollut 29.8.1822 Vimpeli
Marketta Erkintytär Södervik, Lund, syntynyt 28.8.1762 Vimpeli, Sääksjärvi, kuollut 27.6.1836 Lappajärvi, Itäkylä, Lund
Anna Erkintytär Södervik, Lund, syntynyt 31.5.1765 Vimpeli, Sääksjärvi, kuollut 21.4.1836 Lappajärvi, Itäkylä, Lund
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 58

9. Tuomas Matinpoika Lillstrang, Nygård Talollinen, syntynyt 17.12.1689 Vimpeli, Nygård, kuollut 12.7.1759.
Vanhemmat Matti Henrikinpoika Lillstrang, Nygård, Talollinen, syntynyt 1650 Vimpeli, Lillstrang, kuollut 24.1.1697 Vimpeli, Lillstrang ja Marketta "Maria" Simontytär Heino Heinonen, Lillstrang, Emäntä, syntynyt 00.07.1647, kuollut 22.10.1704 Vimpeli (Taulusta 10).

Puoliso: Karin (Kaarina) Antintytär Strang, Lillstrang. (Taulu 17) Emäntä, syntynyt 4.11.1691 Vimpeli, kuollut 25.2.1758 Vimpeli, Sääksjärvi, Södervik.
Vanhemmat Antti Olavinpoika Strang, Ollinpoika, Talollinen, isäntänä 1686 - 1708 ja 1719, syntynyt 1657 Vimpeli, kuollut 13.1.1730 Vimpeli, Strang ja Valborg Arvidintytär Valpuri Antintytär, Emäntä, syntynyt 1657 Vimpeli, kuollut 22.4.1716 Vimpeli, Strang (Taulusta 17).

Lapset:
Marketta Lillstrang, syntynyt 8.6.1716 Vimpeli, Lillstrang, kuollut 9.7.1717 Vimpeli
Maria Lillstrang, syntynyt 25.1.1719 Vimpeli, Lillstrang, kuollut 5.4.1719 Vimpeli
Erkki Tuomaksenpoika Södervik, Tuomaanpoika, syntynyt 18.5.1722 Vimpeli, Säxjerfwi; Sääksjärvi. Tauluun 57
Susanna Tuomaantytär Lillstrang, Österspangar, Emäntä, syntynyt 3.2.1724 Vimpeli, Lillstrang, kuollut 16.4.1780 Vimpeli, Österspangar
Kaisa Lillstrang Nygård, syntynyt 19.11.1728 Vimpeli, Lillstrang, kuollut 26.12.1746 Vimpeli, Sääksjärvi, Södervik
Juho Tuomaanpoika Södervik, syntynyt 1730
Matti Lillstrang, syntynyt 16.2.1733 Vimpeli, kuollut 28.3.1744 Vimpeli
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 59

9. Jaakko Antinpoika Spangar, Österspangar Talollinen, syntynyt 14.6.1693 Vimpeli, kuollut 26.5.1771 Vimpeli.
Vanhemmat Antti Markuksenpoika Spangar, Talollinen, Österspanagarin isäntä 1688 - 1713, syntynyt 1662 Vimpeli, kuollut 13.6.1716 Vimpeli ja Liisa Juhontytär Spangar, kuollut 24.4.1747 Österspangar (Taulusta 60).

Puoliso: 1.11.1724 Lappajärvi Liisa Erkintytär Koikkalainen, Västerspangar. (Taulu 57) syntynyt 31.8.1706 Vimpeli, kuollut 23.12.1779 Vimpeli.
Vanhemmat Erkki Eskonpoika Koikkalainen, Talollinen, Vesterspangarin isäntänä 1694 - 1709, syntynyt 4.3.1668 Vimpeli, kuollut 20.5.1718 Vimpeli ja Maria Martintytär Åby, Koikkalainen, Emäntä, syntynyt 29.5.1661 Evijärvi, Jokikylä, kuollut 11.2.1732 Vimpeli (Taulusta 66).

Lapset:
Maria Jaakontytär Österspangar, Södervik, syntynyt 26.12.1725 Windala; Vimpeli. Tauluun 57
Matti Jaakonpoika Österspangar, Talollinen, syntynyt 30.7.1727 Vimpeli, kuollut 14.8.1779 Vimpeli
Sofia Jaakontytär Österspangar, Södervik, syntynyt 11.5.1729 Vimpeli
Joosef Österspangar, syntynyt 1731 Vimpeli, kuollut 19.3.1740 Vimpeli
Marketta Österspangar, syntynyt 2.8.1733 Vimpeli, kuollut 6.12.1741 Vimpeli
Jaakko Jaakonpoika Österspangar, syntynyt 24.3.1736 Vimpeli, kuollut 7.7.1805 Vimpeli
Erkki Jaakonpoika Österspangar, Lillstrang, Talollinen, syntynyt 18.3.1738 Vimpeli, kuollut 18.9.1819 Vimpeli
Liisa Österspangar, Jaakontytär/Lillpellinen, syntynyt 1.1.1741 Vimpeli, kuollut 29.5.1817 Lappajärvi, Itäkylä, Mattila
Saara Lassila, Jaakontytär/Österspangar, syntynyt 5.4.1743 Vimpeli
Marketta Jaakontytär Österspangar, Skutnabba, syntynyt 20.6.1745 Vimpeli, kuollut 26.5.1789 Pedersöre (Pietarsaari), Skutnabba
Heikki Spangar, syntynyt 18.12.1747 Vimpeli, kuollut 12.8.1748 Vimpeli
Anna Spangar, syntynyt 19.8.1749 Vimpeli
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 60

10. Antti Markuksenpoika Spangar Talollinen, Österspanagarin isäntä 1688 - 1713, syntynyt 1662 Vimpeli, kuollut 13.6.1716 Vimpeli.
Vanhemmat Markus Olavinpoika Österspangar, Talollinen, syntynyt 1636 Vimpeli, kuollut 29.3.1676 Vimpeli, Österspangar ja Helga Markuntytär Hokkain Hokkanen, Österspangar, syntynyt 00.01.1636 Saarijärvi, kuollut 26.5.1697 Vimpeli (Taulusta 61).

Puoliso: 30.9.1685 Lappajärvi Liisa Juhontytär Spangar. (Taulu 59) kuollut 24.4.1747 Österspangar.

Lapset:
Juho Antinpoika Spangar, syntynyt 1.5.1687 Vimpeli, kuollut 15.1.1740 Vimpeli
Helga Antintytär Spangar, Parkkinen, syntynyt 23.4.1690 Vimpeli, Spangar, kuollut 23.4.1744 Ähtävä, Mårdas
Jaakko Antinpoika Spangar, Österspangar, syntynyt 14.6.1693 Vimpeli. Tauluun 59
Beata Andersdotter Spangar, Värdinnan; emäntä, syntynyt 19.12.1700 Vimpeli, Österspangar, kuollut 2.4.1766 Esse; Ähtävä
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 61

11. Markus Olavinpoika Österspangar Talollinen, syntynyt 1636 Vimpeli, kuollut 29.3.1676 Vimpeli, Österspangar. Markus oli Österspangarin isäntänä 1675-1776.
Vanhemmat Olavi Martinpoika Spangar, Talollinen, syntynyt 1607 Vimpeli, kuollut 26.5.1697 Vimpeli ja Kaarina Markuntytär Spangar, Emäntä, syntynyt 1596, kuollut 28.6.1697 Vimpeli (Taulusta 62).

Puoliso: 26.12.1664 Lappajärvi Helga Markuntytär Hokkain Hokkanen, Österspangar. (Taulu 60) syntynyt 00.01.1636 Saarijärvi, kuollut 26.5.1697 Vimpeli. Helga oli talonhaltijana 1677-1687.
Vanhemmat Markus Håkaninpoika Hokkain (Taulusta 65).

Lapset:
Helga Markuksentytär Spangar, Storstrang, syntynyt Vimpeli. Tauluun 107
Antti Markuksenpoika Spangar, syntynyt 1662 Vimpeli. Tauluun 60
Juho Markuksenpoika Spangar, Talollinen, syntynyt 1667 Vimpeli, kuollut 12.12.1756 Lappajärvi; Savonkylä, Ollila
Markus Markuksenpoika Spangar, Talollinen, syntynyt 19.10.1673 Vimpeli, Spangar, kuollut 25.5.1749 Vimpeli, Tikkanen
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 62

12. Olavi Martinpoika Spangar Talollinen, syntynyt 1607 Vimpeli, kuollut 26.5.1697 Vimpeli. Olavi Oli Österspangarin isäntänä 1637 - 47 ja 1649 - 74.
Vanhemmat Martti Olavinpoika Spangar, Talollinen, syntynyt 1587 Vimpeli, kuollut 1636 (jälkeen) Vimpeli ja Kirsti Laurintytär Spangar, Emäntä, syntynyt 1587, kuollut 15.11.1668 Vimpeli (Taulusta 63).

Puoliso: Kaarina Markuntytär Spangar. (Taulu 61) Emäntä, syntynyt 1596, kuollut 28.6.1697 Vimpeli.

Lapset:
Lauri Spangar, syntynyt Vimpeli
Olavi Olavinpoika Spangar, syntynyt 1634 (noin) Vimpeli, kuollut 1694 (ennen) Vimpeli
Markus Olavinpoika Österspangar, syntynyt 1636 Vimpeli. Tauluun 61
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 63

13. Martti Olavinpoika Spangar Talollinen, syntynyt 1587 Vimpeli, kuollut 1636 (jälkeen) Vimpeli. ésterspangarin isäntänä 1623 - 1636. Martti Spangaria on verotettu 2 tynnyristä rukiita, 2 tynnyristä maltaita, yhdestä tynnyristä rukiinsekaisia ohria, 3 puhtaita ohria ja 4 sekoitettuja ohria. Ruotuluteelossa v. 1633 Martin mainitaan olevan 46 vuotias.
Vanhemmat Olavi Juhonpoika Spangar (Taulusta 64).

Puoliso: Kirsti Laurintytär Spangar. (Taulu 62) Emäntä, syntynyt 1587, kuollut 15.11.1668 Vimpeli.

Lapset:
Olavi Martinpoika Spangar, syntynyt 1607 Vimpeli. Tauluun 62
Markus Martinpoika Spangar Lassila, syntynyt 1616 Vimpeli. Tauluun 125
Matti Spangar, syntynyt 1618 Vimpeli
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 64

14. Olavi Juhonpoika Spangar Maantarkastuskirjan mukaan v. 1608 Olavi Juhonpojan viljelykset olivat: hehtaarin kokoinen somerikko, puolen hehtaarin suomaata.

Lapset:
Martti Olavinpoika Spangar, syntynyt 1587 Vimpeli. Tauluun 63
Lapset:
Helga Olavintytär Spangar, Björknäset, syntynyt 1596 Vimpeli, kuollut 19.9.1686 Vimpeli
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 65

12. Markus Håkaninpoika Hokkain

Lapset:
Helga Markuntytär Hokkain Hokkanen, Österspangar, syntynyt 00.01.1636 Saarijärvi. Tauluun 61
Lapset:
Markus Markuksenpoika Hokkkain, Hokkanen, syntynyt 1659 Alajärvi, Hockain, kuollut 26.3.1709 Vimpeli, Strang
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 66

10. Erkki Eskonpoika Koikkalainen Talollinen, Vesterspangarin isäntänä 1694 - 1709, syntynyt 4.3.1668 Vimpeli, kuollut 20.5.1718 Vimpeli.
Vanhemmat Esko Tuomaanpoika Koikkalainen, Eskil, Västerspangarin isäntä 1663 - 1686, syntynyt 00.06.1634 Vimpeli, kuollut 14.8.1700 Vimpeli ja Helga Pietarintytär Strang, Koikkalainen, syntynyt 00.01.1628, kuollut 9.8.1693 Vimpeli (Taulusta 67).

Puoliso: 29.1.1693 Lappajärvi Maria Martintytär Åby, Koikkalainen. (Taulu 59) Emäntä, syntynyt 29.5.1661 Evijärvi, Jokikylä, kuollut 11.2.1732 Vimpeli.
Vanhemmat Martti Hannunpoika Åby Kammarbacka, Talollinen, syntynyt 1626 Evijärvi, kuollut 1690 Evijärvi ja Helga Martintytär Åby / Kammarbacka, Emäntä, syntynyt 1626 Evijärvi, kuollut 17.8.1706 (Taulusta 69).

Lapset:
Simo Koikkalainen, syntynyt 13.10.1694 Vimpeli, kuollut 29.9.1695 Vimpeli
Matti Koikkalainen, syntynyt 23.2.1696 Vimpeli, kuollut 14.6.1696 Vimpeli
Jooseppi Koikkalainen, syntynyt 25.5.1698 Vimpeli
Sofia Erkintytär Koikkalainen Sandbacka, Österspangar / Poranen, syntynyt 5.4.1700 Vimpeli
Hannu Koikkalainen, syntynyt 3.6.1701 Vimpeli, kuollut 18.2.1702 Vimpeli
Maria Koikkalainen, syntynyt 5.3.1703 Vimpeli
Liisa Erkintytär Koikkalainen, Västerspangar, syntynyt 31.8.1706 Vimpeli. Tauluun 59
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 67

11. Esko Tuomaanpoika Koikkalainen, Eskil Västerspangarin isäntä 1663 - 1686, syntynyt 00.06.1634 Vimpeli, kuollut 14.8.1700 Vimpeli.
Vanhemmat Tuomas Koikkalainen (Taulusta 68).

Puoliso: Helga Pietarintytär Strang, Koikkalainen. (Taulu 19) syntynyt 00.01.1628, kuollut 9.8.1693 Vimpeli.
Vanhemmat Pietari Heikinpoika Strang, Talollinen, kruununmetsästäjä, syntynyt 1603 Vimpeli, Strang, kuollut 1668 Vimpeli, Strang ja Marketta "Kreetta" Ollintytär Strang, syntynyt 1.1.1603, kuollut 26.11.1676 Vimpeli, Strang (Taulusta 19).

Lapset:
Riitta Eskontytär Koikkalainen, Söyrinki / Hietoja, Emäntä, syntynyt 1653 Vimpeli, kuollut 30.8.1725 Vimpeli
Matti Eskonpoika Koikkalainen, Vesterspangarin isäntä 1687 - 1693, syntynyt 1659, kuollut 30.4.1693 Vimpeli
Maria Eskontytär Koikkalainen, Spangar, syntynyt 1662 Vimpeli, kuollut 15.4.1696 Vimpeli, Spangar
Tuomas, Eskonpoika Koikkalainen, syntynyt 1665 Vimpeli
Erkki Eskonpoika Koikkalainen, syntynyt 4.3.1668 Vimpeli. Tauluun 66
Marketta Eskontytär Koikkalainen, Eskilintytär/Hietoja, Emäntä, syntynyt 4.2.1672 Vimpeli, kuollut 24.11.1748 Vimpeli, Lund
Susanna Eskontytär Koikkalainen, Kupila, syntynyt 1673 Vimpeli, kuollut 20.8.1704 Vimpeli
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 68

12. Tuomas Koikkalainen

Lapset:
Esko Tuomaanpoika Koikkalainen, Eskil, syntynyt 00.06.1634 Vimpeli. Tauluun 67
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 69

11. Martti Hannunpoika Åby Kammarbacka Talollinen, syntynyt 1626 Evijärvi, kuollut 1690 Evijärvi.
Vanhemmat Hannu Antinpoika Kammarbacka (Taulusta 70).

Puoliso: Helga Martintytär Åby / Kammarbacka. (Taulu 66) Emäntä, syntynyt 1626 Evijärvi, kuollut 17.8.1706.

Lapset:
Matti Martinpoika Kammarbacka Åby, Isäntä, syntynyt 00.10.1654 Evijärvi, kuollut 29.1.1709 Evijärvi, Jokikylä
Maria Martintytär Åby, Koikkalainen, syntynyt 29.5.1661 Evijärvi, Jokikylä. Tauluun 66
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 70

12. Hannu Antinpoika Kammarbacka
Vanhemmat Antti Pietarinpoika Kammarbacka ja Kaisa Kammarbacka (Taulusta 71) .

Lapset:
Martti Hannunpoika Åby Kammarbacka, syntynyt 1626 Evijärvi. Tauluun 69
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 71

13. Antti Pietarinpoika Kammarbacka
Vanhemmat Pietari Laurinpoika Kammarbacka (Taulusta 72) .

Puoliso: Kaisa Kammarbacka. (Taulu 70)

Lapset:
Hannu Antinpoika Kammarbacka. Tauluun 70
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 72

14. Pietari Laurinpoika Kammarbacka
Vanhemmat Lauri Laurinpoika Kammarbacka (Taulusta 73) .

Lapset:
Antti Pietarinpoika Kammarbacka. Tauluun 71
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 73

15. Lauri Laurinpoika Kammarbacka
Vanhemmat Lauri Kammarbacka (Taulusta 74) .

Lapset:
Pietari Laurinpoika Kammarbacka. Tauluun 72
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 74

16. Lauri Kammarbacka

Lapset:
Lauri Laurinpoika Kammarbacka. Tauluun 73
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 75

8. Matti Juhonpoika StorKivi syntynyt 19.2.1727 Evijärvi, Kivijärvi, kuollut 8.10.1766 Evijärvi.
Vanhemmat Juho Juhonpoika Lill-Tarvonen Kivijärvi, syntynyt 2.12.1688 Lappajärvi ja Eeva Simontytär Kivijärvi, Lill-Tarvonen, syntynyt 17.1.1699 Evijärvi (Taulusta 76).

Puoliso: 20.6.1755 Lappajärvi Beata Jaakontytär Söder-Kniivilä, StorKivi. (Taulu 56) syntynyt 13.1.1736 Evijärvi, kuollut 7.6.1809 Vimpeli.
Vanhemmat Jaakko Tuomaanpoika Kiilunen, Söder-Kniivilä, syntynyt 25.7.1691 Lappajärvi, Kauhajärvi, Kiilunen, kuollut 8.12.1752 Evijärvi, Söder-Kniivilä ja Marketta Antintytär Söder-Kniivilä, Söder-Knifwilä, syntynyt 19.5.1696 Evijärvi, Kniivilä, kuollut 7.3.1772 Evijärvi, Kniivilä (Knifwilä) (Taulusta 83).

Lapset:
Liisa Matintytär StorKivi, Södervik, syntynyt 1.9.1757 Evijärvi, Kivijärvi. Tauluun 56
Anna Matintytär Storkivi, Visti, Uudistalon emäntä, syntynyt 30.12.1763 Evijärvi, Kivijärvi, Stor-Kivi, kuollut 3.5.1826 Vimpeli, Kasarikoski
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 76

9. Juho Juhonpoika Lill-Tarvonen Kivijärvi syntynyt 2.12.1688 Lappajärvi.
Vanhemmat Juho Lill-Tarvonen ja Anna Juhontytär Lill-Tarvonen, Lill-Tarvonen, syntynyt Lappajärvi, kuollut Lappajärvi (Taulusta 77).

Puoliso: 19.9.1714 Lappajärvi Eeva Simontytär Kivijärvi, Lill-Tarvonen. (Taulu 75) syntynyt 17.1.1699 Evijärvi.

Lapset:
Taavetti Juhonpoika Kivijärvi Storkivi, Itsellinen, syntynyt 1721 Evijärvi, Kivijärvi, Storkivi
Matti Juhonpoika StorKivi, syntynyt 19.2.1727 Evijärvi, Kivijärvi. Tauluun 75
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 77

10. Juho Lill-Tarvonen

Puoliso: Anna Juhontytär Lill-Tarvonen, Lill-Tarvonen. (Taulu 76) syntynyt Lappajärvi, kuollut Lappajärvi.
Vanhemmat Erkki Paulinpoika Tarvonen, Talollinen, syntynyt 1614 Savonkylä, kuollut 13.5.1694 Savonkylä ja Marketta Simontytär Hyytinen, Tarvonen, syntynyt 1625 Savonkylä, Lappajärvi, kuollut 1690 Savonkylä (Taulusta 78).

Lapset:
Maria Juhantytär Lill-Tarvonen, Laasanen / Tarvonen, syntynyt 6.2.1682 Lappajärvi
Juho Juhonpoika Lill-Tarvonen Kivijärvi, syntynyt 2.12.1688 Lappajärvi. Tauluun 76
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 78

11. Erkki Paulinpoika Tarvonen Talollinen, syntynyt 1614 Savonkylä, kuollut 13.5.1694 Savonkylä.
Vanhemmat Per Mikonpoika Tarvonen, syntynyt 1585, kuollut Savonkylä ja Anna Yrjöntytär Tarvonen, kuollut 1665 Savonkylä (Taulusta 79).

Puoliso: Marketta Simontytär Hyytinen, Tarvonen. (Taulu 77) syntynyt 1625 Savonkylä, Lappajärvi, kuollut 1690 Savonkylä. Marketasta alkaa Lill-Tarvonen.
Vanhemmat Simo (Simon) Olavinpoika Hyytinen, Simuna/Norrena, Tilallinen Lappajärvi, lautamies 1643 - 1668, kievarinpitäjä, syntynyt 1591 Lappajärvi, Evijärvi, Savonkylä, kuollut 10.5.1668 Lappajärvi, Savonkylä ja Kaisa Laurintytär Tarvola, Kaarina/Hyytinen, syntynyt 1591 Lasppajärvi, kuollut 20.12.1677 Lappajärvi (Taulusta 80).

Lapset:
Anna Juhontytär Lill-Tarvonen, Lill-Tarvonen, syntynyt Lappajärvi. Tauluun 77
Maria Erkintytär Tarvonen, Lill-Söyrinki, syntynyt 1647 Savonkylä Lappajärvi, kuollut 17.11.1712 Savonkylä Lappajärvi
Matti Erkinpoika Lill-Tarvonen, Maanviljelijä, syntynyt 1650 Lappajärvi, kuollut 1690 Lappajärvi
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 79

12. Per Mikonpoika Tarvonen syntynyt 1585, kuollut Savonkylä.
Vanhemmat Mikko Pietarinpoika Tarvonen, syntynyt n. 1555 (Taulusta 37).

Puoliso: Anna Yrjöntytär Tarvonen. (Taulu 78) kuollut 1665 Savonkylä.

Lapset:
Mikko Paavonpoika Tarvonen
Erkki Paulinpoika Tarvonen, syntynyt 1614 Savonkylä. Tauluun 78
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 80

12. Simo (Simon) Olavinpoika Hyytinen, Simuna/Norrena Tilallinen Lappajärvi, lautamies 1643 - 1668, kievarinpitäjä, syntynyt 1591 Lappajärvi, Evijärvi, Savonkylä, kuollut 10.5.1668 Lappajärvi, Savonkylä. Elämänkerrallisia tietojaNämndeman 1643, Lappajärvi, Savoby. Kuollut 10.5.1668 Lappajärvi. Tilallinen Lappajärvellä, Hytiälän talo Savon kylässä. Simo oli talon isäntä, muut veljet asuivat samassa taloudessa suurperhenä. Pietarsaaren talvikäräjillä 1643 sopimus perinnönjaosta. Talo jäi Simolle ja Joosefille, muut veljet saivat kukin 80 kuparitaalaria rahaa, lehmän ja tynnyrin viljaa. Talo oli melko varakas. Oli 1650-luvulla myös majatalona. Simo oli lautamies 1643. Veli Heikki oli talonpoikien asiamiehiä näiden kapinoidessa Kaarleporin kreivikunnan voutia vastaan 1600-luvulla. Riiteli myös tuomarin eli lainlukija Gustaf Rotheniuksen kanssa (katso Rothenius). Tuomittiin kuolemaan, mutta vapautettiin. Sai lopulta 150 hopeataalerin sakot. Vuonna 1656 jätti talollinen Martti Strang Lappajärven kappelin Vimpelin kylästä Pietarsaaren käräjille kirkkoherra Eli Hamnin allekirjoittaman ja pitäjän sinetillä varustetun todistuksen, jonka mukaan Strangilta oli tulipalon kautta tuhoutunut melkein koko omaisuus. Vahinko oli valamiesten, Simo Hyytisen ja Tuomas Kärnän arvion mukaan 350 kuparitaalaria. Osa tiedoista lähteestä: Sukukirja Hyyytinen, Lappajärvi.
Vanhemmat Olavi Olavinpoika Hyytiäinen Hyytinen, Palvaniemessä sijainneen Hyytisen talon isäntä 1583 - 1613, syntynyt n. 1560 Lappajärvi, kuollut 1623 Lappajärvi ja N.N. Hyytiäinen / Hyytinen (Taulusta 81).

Puoliso: Kaisa Laurintytär Tarvola, Kaarina/Hyytinen. (Taulu 78) syntynyt 1591 Lasppajärvi, kuollut 20.12.1677 Lappajärvi.

Lapset:
Yrjö Simonpoika Hyytinen, Jöran Simonsson, Talollinen, syntynyt n. 1636 Lappajärvi, Savonkylä, kuollut 10.10.1680 Lappajärvi, Harju
Kirsti Simontytär Hyytinen, syntynyt n. 1640 Hyytinen, Lappajärvi
Beata Simontytär Hyytinen, Kotilainen
Leena Simontytär Hyytinen
Juhani Hyytinen
Olli Simonpoika Hyytinen, Hytisen talon isäntä 1667-70, 1674-79, kellonsoittaja, lukkari, syntynyt 1620 (noin) Lappajärvi, kuollut 1679
Marketta Simontytär Hyytinen, Tarvonen, syntynyt 1625 Savonkylä, Lappajärvi. Tauluun 78
Erkki Simonpoika Hyytinen, syntynyt 1638. Tauluun 501
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 81

13. Olavi Olavinpoika Hyytiäinen Hyytinen Palvaniemessä sijainneen Hyytisen talon isäntä 1583 - 1613, syntynyt n. 1560 Lappajärvi, kuollut 1623 Lappajärvi.
Vanhemmat Olavi Hyytinen, Talonpoika vuoteen 1623, jolloinka luovutti talon Simon pojalle (Taulusta 82).

Puoliso: N.N. Hyytiäinen / Hyytinen. (Taulu 80)

Lapset:
Esko Olavinpoika Hyytinen, Hyytisen talon isäntä 1613 - 1623, syntynyt n. 1598 Lappajärvi
Kaarlo Olavinpoika Hyytinen, syntynyt n. 1599 Lappajärvi
Erkki Olavinpoika Hyytinen, syntynyt n. 1610 Lappajärvi
tytär Hyytinen, Miniäksi Kuortaneen Ruonalle
Heikki Olavinpoika Hyytinen, syntynyt n. 1615 Lappajärvi
Iisakki Olavinpoika Hyytiäinen Hyytinen, Hyytisen isäntä, muistiedon mukaan jäi isännäksi Hyytisen taloon, syntynyt n. 1617 Lappajärvi
N.N. Hyytiäinen Hyytinen, Miniäksi Kuortaneen Ruonalle
Simo (Simon) Olavinpoika Hyytinen, Simuna/Norrena, syntynyt 1591 Lappajärvi, Evijärvi, Savonkylä. Tauluun 80
Josef Olavinpoika Hyytinen, Jooseppi Ollinpoika/Norr-Ena, Talollinen Hyytisen talossa veljensä Simon kanssa, toimi myös kauppiaana, syntynyt 1597 Lappajärvi, Savonkylä, kuollut 24.6.1664 Evijärvi, haudattu 24.8.1664
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 82

14. Olavi Hyytinen Talonpoika vuoteen 1623, jolloinka luovutti talon Simon pojalle. Död eller hade åtminstone lämnat hemmanet åt sonen Simon 1623.

Lapset:
Olavi Olavinpoika Hyytiäinen Hyytinen, syntynyt n. 1560 Lappajärvi. Tauluun 81
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 83

9. Jaakko Tuomaanpoika Kiilunen, Söder-Kniivilä syntynyt 25.7.1691 Lappajärvi, Kauhajärvi, Kiilunen, kuollut 8.12.1752 Evijärvi, Söder-Kniivilä. Evijärven kylän Söder-Kniivilän isäntä 1725 - 1728., Kuolinsyy: Rintakipu.
Vanhemmat Tuomas Erkinpoika Kiilunen, Thomas Ericsson, Talollinen, syntynyt 1655 Lappajärvi, Kauhajärvi, kuollut (18.04.1697, täytyy olla väärä) Lappajärvi, Kauhajärvi ja Malin "Leena" Juhantytär Koukkari, Kiilunen, Emäntä, syntynyt 1657 Lappajärvi, Kauhajärvi, Koukkari, kuollut 21.1.1748 Evijärvi, Kiloinen (Taulusta 84).

Puoliso: 21.4.1712 Lappajärvi Marketta Antintytär Söder-Kniivilä, Söder-Knifwilä. (Taulu 75) syntynyt 19.5.1696 Evijärvi, Kniivilä, kuollut 7.3.1772 Evijärvi, Kniivilä (Knifwilä).
Vanhemmat Antti Ollinpoika Söder-Kniivilä, syntynyt 1666 Evijärvi, kuollut 13.11.1734 Evijärvi ja Liisa Hannuntytär Kirsilä, Söder-Kniivilä, syntynyt 1672 Evijärvi, kuollut 4.4.1754 Evijärvi (Taulusta 91).

Lapset:
Antti Jaakonpoika Söder-Kniivilä, Antti tuli vävyksi Kanckoselle Kerttobyhyn, syntynyt 23.11.1713
Maria Jaakontytär Söder-Kniivilä, Söderkultalahti, syntynyt 23.5.1721
Matti Jaakonpoika Söder-Kniivilä, syntynyt 1722 Evijärvi, Kniivilä
Maria Jaakontytär Söder-Kniivilä, syntynyt 18.4.1724
Liisa Jaakontytär Söder-Kniivilä, syntynyt 18.4.1724
Jaakko Jaakonpoika Söder-Kniivilä, syntynyt 17.7.1725
Saara Jaakontytär Söder-Kniivilä, Söder-Ena, syntynyt 28.11.1726 Lappajärvi, kuollut 4.8.1770 Evijärvi
Lisa Jaakontytär (Lenderknif) Söder-Knifwilä Söder-Kniivilä, Söder-Ena, syntynyt 14.4.1728 Purmojärvi, kuollut Purmojärvi, Kopparskagg
Brita Jaakontytär Kiilunen Kniivilä, Försti, syntynyt 19.10.1729 Evijärvi, Kniivilä, kuollut 14.2.1808 Kortesjärvi, Purmojärvi, Försti
Beata Jaakontytär Söder-Kniivilä, syntynyt 23.4.1734
Beata Jaakontytär Söder-Kniivilä, StorKivi, syntynyt 13.1.1736 Evijärvi. Tauluun 75
Juho Söder-Kniivilä, syntynyt 5.5.1737
Erkki Jaakonpoika Söder-Kniivilä, syntynyt 17.3.1739
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 84

10. Tuomas Erkinpoika Kiilunen, Thomas Ericsson Talollinen, syntynyt 1655 Lappajärvi, Kauhajärvi, kuollut (18.04.1697, täytyy olla väärä) Lappajärvi, Kauhajärvi. Thomas Ericsson toimi Kiilusen isäntänä 1701 - 1702; veli Abraham isäntänä ennen Thomasia 1677 - 1700.
Vanhemmat Erkki Rekonpoika Kiilunen, Eric Grelsson, Talollinen, syntynyt 1620 Lappajärvi, kuollut 24.1.1681 Lappajärvi ja Riitta "Brita" Paavontytär Brita Påhlsdotter/Kiilunen, Emäntä, syntynyt 1617, kuollut 5.1.1697 Lappajärvi (Taulusta 85).

Puoliso: 4.12.1676 Lappajärvi Malin "Leena" Juhantytär Koukkari, Kiilunen. (Taulu 83) Emäntä, syntynyt 1657 Lappajärvi, Kauhajärvi, Koukkari, kuollut 21.1.1748 Evijärvi, Kiloinen. Lisätietoja: Kuollut 91 vuotiaana.
Vanhemmat Juho Pekanpoika Koukkari, syntynyt 1607 Lappajärvi, Kauhajärvi, kuollut 5.4.1697 Lappajärvi, Kauhajärvi ja Riitta "Brita" Tapanintytär Koukkari, syntynyt 1607, kuollut 21.9.1681 Lappajärvi, Kauhajärvi (Taulusta 89).

Lapset:
Gertrud Thomasdotter Kiilunen, syntynyt 1677 Lappajärvi, Kauhajärvi, Kiilunen, kuollut 1677 Lappajärvi, Kauhajärvi
Sophia Tuomaantytär Kiilunen, Hattar, syntynyt 26.5.1678 Lappajärvi, Kauhajärvi, Kiilunen, kuollut 1750 Jofs, Esse
Abraham Tuomaanpoika Kiilunen, syntynyt 11.12.1679 Lappajärvi, Kauhajärvi, Kiilunen, kuollut 4.5.1697 Lappajärvi
Erkki Kiilunen, syntynyt 1681 Lappajärvi, Kauhajärvi, Kiilunen, kuollut 1681
Juho Tuomaanpoika Kiilunen, Johan, Talollinen, syntynyt 9.4.1682 Lappajärvi, kuollut 19.1.1766
Heikki Tuomaanpoika Kiilunen, syntynyt 20.1.1684 Lappajärvi, Kauhajärvi, Kiilunen, kuollut 1692 Kiilunen
Jooseppi Tuomaanpoika Kiilunen Rajby, Joseph Thomasson, Talollinen, bonde, syntynyt 29.3.1685 Lappajärvi, Kauhajärvi, kuollut 3.5.1760 Överesse
Kustaa Tuomaanpoika Kiilunen, Gustaf Thomasson, Uudisasukas, syntynyt 27.12.1686 Lappajärvi, Kauhajärvi, kuollut 23.7.1726 Evijärvi, Norr-Kiilunen
Liisa Tuomaantytär Kiilunen, Sääksjärvi, Emäntä, syntynyt 16.9.1688 Lappajärvi, Kauhajärvi, Kiilunen, kuollut 18.3.1753 Vimpeli, Sääksjärvi
Taavetti Tuomaanpoika Kiilunen, syntynyt 1690 Lappajärvi, Kauhajärvi, Kiilunen, kuollut 30.4.1682 Lappajärvi
Jaakko Tuomaanpoika Kiilunen, Söder-Kniivilä, syntynyt 25.7.1691 Lappajärvi, Kauhajärvi, Kiilunen. Tauluun 83
Maria Tuomaantytär Kiilunen, syntynyt 25.3.1693 Lappajärvi, Kauhajärvi, Kiilunen, kuollut 3.5.1697 Lappajärvi, Kauhajärvi
Susanna Tuomaantytär Kiilunen, Sääksjärvi, syntynyt 31.3.1695 Lappajärvi, Kauhajärvi, Kiilunen
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 85

11. Erkki Rekonpoika Kiilunen, Eric Grelsson Talollinen, syntynyt 1620 Lappajärvi, kuollut 24.1.1681 Lappajärvi. Erkki Rekonpoika Kiilunen, isäntänä 1643-1676. Kuningatar Kristiinan lahjakirjassa, jolla näitten seutujen talot v. 1652 annettiin läänitykseksi sotapäällikkö Jaakko de la Gardielle, mainitaan toisen Kauhajärvellä olevan talon isäntänä Erich Gregonsson, joka ilmeisesti on tämä sama kirkon historiakirjoissa mainittu Erik Grelsson. Hän hallitsi taloa siis 1652, isänsä eläessä. Käytetty nimeä: Kiloinen , Kiilunen, Kijloinen, Lisätietoja: Isäntänä 1643 - 1676.
Vanhemmat Reko Antinpoika Kiilunen, Grels, Talollinen, syntynyt 1587 Lapua, Kauhajärvi, Kiilunen, kuollut 1674 Lapua, Kauhajärvi, Kiilunen ja Riitta Paulintytär Kiilunen, kuollut 5.6.1697 Lappajärvi (Taulusta 86).

Puoliso: Riitta "Brita" Paavontytär Brita Påhlsdotter/Kiilunen. (Taulu 84) Emäntä, syntynyt 1617, kuollut 5.1.1697 Lappajärvi.

Lapset:
Brita Ericsdotter Kiilunen, syntynyt Lapua, Kauhajärvi, Kiilunen, kuollut Kauhava
Birgitta Ericsdotter Kiilunen, Huhtala, syntynyt 1642 Lappajärvi, kuollut Kauhava
Abraham Erkinpoika Kiilunen, Talollinen, syntynyt 1655 Lapua, Kauhajärvi, Kiilunen, kuollut 18.3.1714 Alajärvi, Menkijärvi
Tuomas Erkinpoika Kiilunen, Thomas Ericsson, syntynyt 1655 Lappajärvi, Kauhajärvi. Tauluun 84
Elisabeth Ericsdotter Kiilunen, Liisa Erkintytär/Strang, syntynyt 17.9.1664 Lappajärvi, Kauhajärvi, Kiilunen
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 86

12. Reko Antinpoika Kiilunen, Grels Talollinen, syntynyt 1587 Lapua, Kauhajärvi, Kiilunen, kuollut 1674 Lapua, Kauhajärvi, Kiilunen. Hänet mainitaan asukkaana, Kuninkaallisessa sotilasrullassa 1627, jota säilytetään Ruotsin sotilasarkistossa. Lapua, Kauhajärvi, Kiilunen isäntänä 1625 - 1642. Mainitaan isäntänä myös 1625 1642 Lähde: Järvi-Suomen historia I (talonhaltijaluettelo), Lisätietoja: Isäntänä 1620 - 1643.
Vanhemmat Antti Paavonpoika Kiilunen, Anders Påhlsson, Talollinen, syntynyt 1567 Lapua, Kauhajärvi, Kiilunen, kuollut n. 1624 Lapua, Kauhajärvi, Kiilunen (Taulusta 87).

Puoliso: Riitta Paulintytär Kiilunen. (Taulu 85) kuollut 5.6.1697 Lappajärvi.

Lapset:
Erkki Rekonpoika Kiilunen, Eric Grelsson, syntynyt 1620 Lappajärvi. Tauluun 85
Oloff Grelsson Kiilunen, syntynyt 1638? Lapua, Kauhajärvi, Kiilunen, kuollut 5.5.1697 Lapua, Kauhajärvi, Kiilunen
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 87

13. Antti Paavonpoika Kiilunen, Anders Påhlsson Talollinen, syntynyt 1567 Lapua, Kauhajärvi, Kiilunen, kuollut n. 1624 Lapua, Kauhajärvi, Kiilunen. Lapuan Kauhajärven kylän Kiilusen isäntänä 1598 - 1600 ja 1602 - 1624., Lisätietoja: Isäntänä 1595 - 1620.
Vanhemmat Paavali Antinpoika Kiilunen, "Paavo" Påhl, Talollinen, syntynyt Lapua, Kauhajärvi, Kiilunen, kuollut Lapua, Kauhajärvi, Kiilunen (Taulusta 88).

Lapset:
Reko Antinpoika Kiilunen, Grels, syntynyt 1587 Lapua, Kauhajärvi, Kiilunen. Tauluun 86
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 88

14. Paavali Antinpoika Kiilunen, "Paavo" Påhl Talollinen, syntynyt Lapua, Kauhajärvi, Kiilunen, kuollut Lapua, Kauhajärvi, Kiilunen. Kauhajärvellä todettiin jo 1575 olleen talokkaana Mauno Kiiluinen (Kiloinen), mikä nimi esiintyy asiakirjoissa useita kertoja. Ensimmäinen sellainen Kiilusen isäntä, josta sukua voidaa ahtäjaksoisetu seurata nykyaikaan on PAAVALI. Lapuan Kauhajärven kylään perustettiin 1562 rek. No 2 Kiilunen eli Lappalainen niminen tila. Påhl Andersson Kiilunen toimi 1584 - 1591 Kiilusen isäntänä. "Kiilusen - Ranttilan - Luomalan suvun vaiheita" Lapuaan nykyisin kuuluva Kauhajärven seutu on tunnetusti varsin vanhaa asuinseutua. Jo kivikauden ihminen siirtyi tänne elatustaan hankkimaan. Tästä ovat todisteena useat kylästä tehdyt kivikauden ajoilta peräisin olevat esinelöydöt. Näitä löytöjä on tehty ainakin Koukkarin, Kiilusen ja Ranttilan numeroiden (=tilojen) mailta. Seuraavassa esiintuodut tiedot perustuvat lähinnä arkistoneuvos Aulis Ojan ja kotiseutuneuvos Väinö Tuomaalan suorittamiin tutkimuksiin. Ennen nykyisten kauhajärveläisten esivanhempia täällä eleli kalastellen ja metsästellen lappalaisia, joista muistona kylässä tunnetaan paikanniminä mm. Kotasaari ja Kotakangas sekä myöskin ne kolme hiidenkirnua, lappalaisten raunioita, jotka kuitenkin lienevät sepelimyllyjen kautta maantielle levitetyt. Tiettävästi myöskin maakuntalaiset kalastelivat Kauhajärvellä asettaen koukkujaan Koukkarin ja Kiilusen kohdalle järveen, mistä Koukkarin nimikin sanotaan saaneen alkunsa. Tälle Koukkarin kohdalle ovat ehkä ensimmäiset asukkaat tulleet. Koukkarin Peltotupaa on pidetty kylän vanhimpana talona. Sukunimenä Koukkari esiintyy Lappajärven seurakunnan kastettujen kirjassa kuitenkin vasta 1695. Eipä tarvinnut Koukkarin asukkaan yksin kauaakaan asustella Kauhajärven rannoilla, kun huomasi aivan läheltä pohjoisen suunnalta saman järven rannalta valkean kiiluvan. Uusi naapuri oli saapunut, ja siitä johtui valkean kiiluminen pimeässä, mistä oli seurauksena Kiilusen nimi uudelle tulokkaalle. Kiilusen saapumista Kauhajärvelle ei puutteellisten asiakirjatietojen perusteella voida täsmälleen määritellä, mutta todennäköisesti tämä on tapahtunut 1500 -luvun puolivälissä. Sukunimenä Kiilunen mainitaan ensikerran asukkaana v. 1575. Oletetaan, että tämä silloinen asukas Maunu Kiilunen oli sama lappajärveläinen Maunu Laurinpoika, joka v. 1566 oli Pietarsaaren kesäkäräjillä syytteessä hirven- ja peurannahkojen kaupittelusta. Suurriistan tappaminen oli silloin kielletty, koska pelättiin niiden liiallisen pyydystämisen vuoksi häviävän sukupuuttoon. Järviseudun savolaisasukkaat, joihin Kiilusetkin kuuluvat, ovat tulleet Savonlinnan voudin Kustaa Finkken lähettäminä vasta 1500-luvun jälkeen. Kiilusten savolaisperäisyyttä voitaneen pitää kiistattomana. Lähtöpaikka lienee Savossa ollut Juvan pitäjä. Savon ensimmäisessä maakirjassa mainitaan Kiilusten sukua Juvan asukkaina. Tuntuu todennäköiseltä, että 1550-1560 -lukujen vaiheilla siirtyi Juvalta kokonainen siirtokunta Järviseudulle. Paitsi tätä sukunimeä - Kiilunen, Kauhajärvellä on monia muitakin savolaisuuteen viittaavia paikannimiä. Sellainen on mm. Pekonen, mikä tarkoittaa Matti Kiilusen peril-listen asuinpaikkaa. Samalta paikalta on löytynyt plootu-raha vuodelta 1720. Kiilusten heimolaisuudesta kertoo lapualais-syntyinen Herman Salanne (?). Hän sanoo mm. äidillään olleen sukua Kauhajärven Kiilusessa. Sukulaisuus lienee johtunut Evijärveltä, mistä hänen äitinsä äiti oli syntyisin. Kiilusen Aaprami oli sukulainen. Mainittakoon, että Aaprami oli ollut v. 1864 Turussa paljastetun Porthanin muistopatsaan jalustakiveä hiomassa. Ammattitaitoa näyttää olleen monensorttista. Kiilusten tilukset Ensimmäisellä Kiillusella ei ollut montakaan naapuria lähimailla. Siitäpä lienee johtunutkin, että tämä ennätti rajata itselleen laajat alueet niitty- ja riistamaikseen, sekä omaa kalavettä Lappajärveltäkin. Kiilusen numeron maita on Leppoonkalliokin ja sen syrjässä oleva Kyntynen, mikä nimi myöskin viittaa savolaisuuteen. Kauhavan joki alkaa kauhan pesän muotoisesta Kauhajärvestä. Kiiluset valtasivat näitä jokivarsia aina Kauhavan Kantolan Jokelaan asti. Kiiluset hakkasivat puumerkkinsä myös matoniityn ympärille Lapuan Jurvassa. Nämä maat on kuitenkin myyty pois viime sotiemme jälkeen sikäläisille asukkaille. Lappajärven kirkonkylästä Evijärven suuntaan on suurehko kytö, jolla on nimenä Kiilusen kytö. Kiilusilla ei nykyisin ole kytöön muuta omimista kuin nimi. Kiilusten vanhat miehet kyllä aikanaan väittivät, että jos asioita olisi aikanaan valvottu, kytö kuuluisi Kiilusille nykyisinkin. Kiilusten ja muittenkin kauhajärveläisten kalavesi Lappajärvessä oli Kärnänsaaren edustalla, Ahvenniemestä pappilaan päin. Tervanpolton yleistyessä 1600 -luvulla tervahautoja alkoi ilmestyä myös Kiilusten maille. Niitä oli myöskin ulkopuolisilla mm. Kauhavan Annalan tervahauta sekä Lapuan (H?)issan tervahauta Kampinmaassa. (Kamppi on myös kauhavalainen nimi). Minkälaisin sopimuksin vieraspaikkalaiset saivat luvan tulla Kiilusten maille tervanpolttoon - siitä ei ole selvää näyttöä. Mutta tuskinpa he sinne luvatta tulivat. Vanhoja tervanpolttopaikkoja oli mm. Kiilusen Hautapellolla ja Koukkarin Hautapakalla. Vanho-ja tervanpolttopaikkoja löytyy kauhajärven ympäristöstä varsin runsaasti. Mainittakoon tässä yhteydessä, että Lappajärven kirkonkirjoissa on isonvihan kauhun aikakaudelta seuraava synkkä merkintä: " Maaliskuun 26 päivänä 1714 haudattiin Aapraham Kiilunen, jonka venäläiset kasakat olivat sanotun kuun 18 päivänä polttamalla surmanneet. Hänen ikänsä oli 60 v." Tarinat kertovat tämän kaamean näytelmän tapahtuneen Lappajärvellä. Erkki Kiilunen, Lisätietoja: Isännyys 1583 - 1595.

Lapset:
Antti Paavonpoika Kiilunen, Anders Påhlsson, syntynyt 1567 Lapua, Kauhajärvi, Kiilunen. Tauluun 87
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 89

11. Juho Pekanpoika Koukkari syntynyt 1607 Lappajärvi, Kauhajärvi, kuollut 5.4.1697 Lappajärvi, Kauhajärvi.
Vanhemmat Pekka Paavonpoika Koukkari, syntynyt n. 1577 (Taulusta 90).

Puoliso: Riitta "Brita" Tapanintytär Koukkari. (Taulu 84) syntynyt 1607, kuollut 21.9.1681 Lappajärvi, Kauhajärvi.

Lapset:
Heikki Juhonpoika Seppälä, Koukkari, syntynyt 1646 Lappajärvi, Kauhajärvi, kuollut Lappajärvi, Kauhajärvi
Knuutti Juhanpoika Koukkari, syntynyt 1649 Lappajärvi, Kauhajärvi, kuollut 31.7.1721 Lappajärvi, Kauhajärvi
Malin "Leena" Juhantytär Koukkari, Kiilunen, syntynyt 1657 Lappajärvi, Kauhajärvi, Koukkari. Tauluun 84
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 90

12. Pekka Paavonpoika Koukkari syntynyt n. 1577.

Lapset:
Juho Pekanpoika Koukkari, syntynyt 1607 Lappajärvi, Kauhajärvi. Tauluun 89
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 91

10. Antti Ollinpoika Söder-Kniivilä syntynyt 1666 Evijärvi, kuollut 13.11.1734 Evijärvi.
Vanhemmat Olli Matinpoika Söder-Kniivilä, Talollinen, isäntänä 1680 - 1703, syntynyt 1643 Evijärvi, kuollut 28.12.1714 Evijärvi ja Riitta Laurintytär Söder-Kniivilä (Taulusta 92).

Puoliso: 1692 Lappajärvi Liisa Hannuntytär Kirsilä, Söder-Kniivilä. (Taulu 83) syntynyt 1672 Evijärvi, kuollut 4.4.1754 Evijärvi.
Vanhemmat Hannu Antinpoika Girs, Hans, Seksmanni, syntynyt 00.01.1641 Evijärvi, Girs, kuollut 30.10.1704 Evijärvi, Girs ja Kaarina Tuomaantytär Storpellinen Pellinen, Carin Thomasd/Girs, syntynyt 00.12.1642 Purmojärvi, Storpellinen, kuollut 12.1.1705 Evijärvi, Girs (Taulusta 93).

Lapset:
Marketta Antintytär Söder-Kniivilä, Söder-Knifwilä, syntynyt 19.5.1696 Evijärvi, Kniivilä. Tauluun 83
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 92

11. Olli Matinpoika Söder-Kniivilä Talollinen, isäntänä 1680 - 1703, syntynyt 1643 Evijärvi, kuollut 28.12.1714 Evijärvi. Lähde: Järvi-Suomen historia I (talonhaltijaluettelo).
Vanhemmat Matti Pekanpoika Kniivilä, Talollinen, isäntänä 1642 ja 1644 - 1668, syntynyt Evijärvi, kuollut 1671 Evijärvi ja Riitta Ollintytär Kniivilä, kuollut 1678 Evijärvi (Taulusta 29).

Puoliso: Riitta Laurintytär Söder-Kniivilä. (Taulu 91)

Lapset:
Antti Ollinpoika Söder-Kniivilä, syntynyt 1666 Evijärvi. Tauluun 91
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 93

11. Hannu Antinpoika Girs, Hans Seksmanni, syntynyt 00.01.1641 Evijärvi, Girs, kuollut 30.10.1704 Evijärvi, Girs.
Vanhemmat Antti Ollinpoika Girs, syntynyt 1612 Evijärvi, Girs, kuollut 1667 Evijärvi ja Marketta Hannuntytär Girs, syntynyt 1621, kuollut 16.5.1697 Evijärvi, Girs (Taulusta 94).

Puoliso: 1671 Kaarina Tuomaantytär Storpellinen Pellinen, Carin Thomasd/Girs. (Taulu 91) syntynyt 00.12.1642 Purmojärvi, Storpellinen, kuollut 12.1.1705 Evijärvi, Girs.

Lapset:
Marketta Hannuntytär Girs, Pesonen, syntynyt 1666 Evijärvi, kuollut 17.7.1742 Vimpeli
Liisa Hannuntytär Kirsilä, Söder-Kniivilä, syntynyt 1672 Evijärvi. Tauluun 91
Riitta Hannuntytär Kirsilä, Sääksjärvi, syntynyt 1674 Evijärvi, kuollut Evijärvi
Pietari Hannunpoika Långgirs, Kirsilä / Girs, Talollinen, syntynyt 16.5.1680 Evijärvi, Långgirs, kuollut 20.1.1746 Evijärvi, Kirsilä
Hannu Hannunpoika Girs, Talollinen, syntynyt 7.4.1683 Evijärvi, Girs, kuollut 16.2.1741 Evijärvi, Girs
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 94

12. Antti Ollinpoika Girs syntynyt 1612 Evijärvi, Girs, kuollut 1667 Evijärvi.
Vanhemmat Olof Laurinpoika Girs, syntynyt 1605 ??, kuollut 1636 Evijärvi (Taulusta 95).

Puoliso: Marketta Hannuntytär Girs. (Taulu 93) syntynyt 1621, kuollut 16.5.1697 Evijärvi, Girs.

Lapset:
Hannu Antinpoika Girs, Hans, syntynyt 00.01.1641 Evijärvi, Girs. Tauluun 93
Brita Antintytär Kirsilä Girs, "Riitta"/Puumala, syntynyt 1645 Evijärvi, kuollut 10.12.1739 Pietarsaari
Liisa Antintytär Kirsilä, Söder-Kultalahti, Emäntä, syntynyt 1660 Evijärvi, kuollut 24.12.1693 Lappajärvi
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 95

13. Olof Laurinpoika Girs syntynyt 1605 ??, kuollut 1636 Evijärvi.
Vanhemmat Lauri Laurinpoika Girs (Taulusta 96).

Lapset:
Antti Ollinpoika Girs, syntynyt 1612 Evijärvi, Girs. Tauluun 94
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 96

14. Lauri Laurinpoika Girs

Lapset:
Olof Laurinpoika Girs, syntynyt 1605 ??. Tauluun 95
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 97

6. Jaakko Jaakonpoika Lillstrang Herastuomari, lautamies, syntynyt 13.3.1784 Vimpeli, kuollut 18.4.1855 Vimpeli. Lisätietoja: Koko perhe muutti Kortesjärvelle 1852.
Vanhemmat Jaakko Erkinpoika Lillstrang, ent. Nygård, Talollinen, syntynyt 4.6.1755 Vimpeli, kuollut 13.9.1787 Vimpeli ja Anna Jaakontytär Strang, Lillstrang, Emäntä, syntynyt 26.9.1760 Vimpeli, kuollut 1.1.1843 Vimpeli (Taulusta 98).

Puoliso: 1.11.1806 Alajärvi Maria Antintytär Norrkärnä Sikkilä, Lillstrang. (Taulu 5) Emäntä, syntynyt 13.4.1787 Alajärvi, Kurejoki, kuollut 5.5.1860 Vimpeli.
Vanhemmat Antti Matinpoika Norrkärnä, Sikkilä, Talollinen, syntynyt 7.8.1756 Lappajärvi, Norrkärnä, kuollut 30.5.1832 Alajärvi, Kurejoki, Sikkilä, haudattu 3.6.1832 Alajärvi ja Liisa Antintytär Sikkilä, Elisabet/Norrkärnä, Emäntä, syntynyt 13.8.1754 Alajärvi, Kurejoki. Sikkilä, kuollut 31.5.1832 Alajärvi, Kurejoki, haudattu 3.6.1832 Alajärvi (Taulusta 99).

Lapset:
Helena Lillstrang, syntynyt 8.3.1808 Vimpeli, kuollut 25.7.1808 Vimpeli
Antti Jaakonpoika Lillstrang Palojärvi, Talollinen, syntynyt 19.10.1809 Vimpeli, kuollut 16.5.1865 Kortesjärvi, Palojärvi
Maria Jaakontytär Lillstrang, Storstrang, syntynyt 18.10.1811 Vimpeli, kuollut 1.4.1892 Vimpeli
Aleksanteri Jaakonpoika Lillstrang, Talollinen, kirkkoväärti, lautamies, syntynyt 18.6.1814 Vimpeli, kuollut 6.5.1894 Alajärvi
Jaakko Jaakonpoika Lillstrang, syntynyt 11.9.1816 Vimpeli, kuollut 28.11.1867 Alajärvi, Paalijärvi
Anna Jaakontytär Lillstrang, Heikkilä, syntynyt 11.12.1818 Vimpeli, kuollut 24.9.1855 Vimpeli
Matti Jaakonpoika Lillstrang Övermark, syntynyt 1.4.1821 Vimpeli, kuollut 12.3.1865 Lappajärvi, Itäkylä, Övermark
Liisa Jaakontytär Lillstrang, Strang / Antila, syntynyt 29.4.1823 Vimpeli. Tauluun 5
Lovisa Jaakontytär Lillstrang, Murtoniemi, syntynyt 23.6.1825 Vimpeli, kuollut 23.1.1849 Lappajärvi, Itäkylä
Erkki LillStrang, Erik/Jäykkä, Talollinen, lautamies, syntynyt 10.3.1827 Vimpeli, kuollut 7.6.1858 Vimpeli
Aukusti Lillstrang, syntynyt 7.12.1828 Vimpeli, kuollut 22.4.1829 Vimpeli
Karoliina Lillstrang, syntynyt 27.6.1832 Vimpeli, kuollut 13.12.1860 Vimpeli
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 98

7. Jaakko Erkinpoika Lillstrang, ent. Nygård Talollinen, syntynyt 4.6.1755 Vimpeli, kuollut 13.9.1787 Vimpeli.
Vanhemmat Erkki Antinpoika Nygård, Lillstrang, Talollinen, syntynyt 24.4.1731 Vimpeli, kuollut 27.10.1778 Vimpeli ja Margreta (Greta) Juhontytär LillStrang, syntynyt 20.7.1731, kuollut 25.2.1790 Vimpeli (Taulusta 8).

Puoliso: 31.10.1779 Lappajärvi Anna Jaakontytär Strang, Lillstrang. (Taulu 14) Emäntä, syntynyt 26.9.1760 Vimpeli, kuollut 1.1.1843 Vimpeli. (Naimisiinmeno 31.10.1779 EI VOI PITÄÄ PAIKKAANSA).
Vanhemmat Jaakko Simonpoika Strang, Lillstrang, Talollinen, syntynyt 8.7.1728 Vimpeli, Lillstrang, kuollut 28.1.1790 Vimpeli, Strang ja Saara Sakarintytär Murtoniemi, Strang, Emäntä, syntynyt 17.7.1729 Lappajärvi, Savonkylä, kuollut 29.8.1810 Vimpeli, haudattu 2.9.1810 Vimpeli (Taulusta 14).

Lapset:
Jaakko Jaakonpoika Lillstrang, syntynyt 13.3.1784 Vimpeli. Tauluun 97
Liisa Jaakontytär Lillstrang, Visti, Emäntä, syntynyt 18.9.1786 Vimpeli
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 99

7. Antti Matinpoika Norrkärnä, Sikkilä Talollinen, syntynyt 7.8.1756 Lappajärvi, Norrkärnä, kuollut 30.5.1832 Alajärvi, Kurejoki, Sikkilä, haudattu 3.6.1832 Alajärvi. haudattu 03.06.1832 Alajärvi, Kuolinsyy: Vanhuus.
Vanhemmat Matti Hermanninpoika Kärnä, Talollinen, syntynyt 7.8.1719 Lappajärvi, Savonkylä, Kärnä, kuollut 16.1.1773 Lappajärvi ja Anna Juhontytär Strang Västerspangar, Kärnä, syntynyt 29.7.1719 Vimpeli, kuollut 19.4.1773 Lappajärvi, Kärnä (Taulusta 100).

Puoliso: 31.1.1774 Alajärvi, Sikkilä Liisa Antintytär Sikkilä, Elisabet/Norrkärnä. (Taulu 97) Emäntä, syntynyt 13.8.1754 Alajärvi, Kurejoki. Sikkilä, kuollut 31.5.1832 Alajärvi, Kurejoki, haudattu 3.6.1832 Alajärvi. haudattu 03.06.1832, Kuolinsyy: Vanhuus.
Vanhemmat Antti Matinpoika Sikkilä, Talollinen, syntynyt 20.11.1722 Alajärvi, Kurejoki, Sikkilä, kuollut 7.3.1800 Alajärvi, Kurejoki, Sikkilä ja Liisa Tuomaantytär Antila, Sikkilä, Emäntä, syntynyt 4.7.1726 Alajärvi Kurejoki, kuollut 20.6.1802 Alajärvi Kurejoki (Taulusta 110).

Lapset:
Juha Antinpoika Sikkilä Nelimarkka, Norrkärnä, syntynyt 19.12.1776 Alajärvi, Kurejoki, Sikkilä, kuollut 4.1.1855 Alajärvi, Nelimarkka
Matti Antinpoika Sikkilä, Norrkärnä, syntynyt 22.8.1778 Alajärvi, Kurejoki, Sikkilä, kuollut 24.6.1856 Alajärvi
Antti Antinpoika Sikkilä, Norrkärnä, syntynyt 28.9.1780 Alajärvi, Kurejoki, Sikkilä, kuollut 4.4.1837 Alajärvi, Kurejoki, Sikkilä
Taavetti Antinpoika Sikkilä Svärd, Norrkärnä, Sotilas, talollinen, syntynyt 27.9.1783 Alajärvi, Kurejoki, Sikkilä, kuollut 23.2.1861 Alajärvi
Maria Antintytär Norrkärnä Sikkilä, Lillstrang, syntynyt 13.4.1787 Alajärvi, Kurejoki. Tauluun 97
Helena Antintytär Norrkärnä Sikkilä, Tallbacka, Tallbackan emäntä, syntynyt 23.2.1794 Alajärvi, kuollut 26.2.1868 Alajärvi, Hoisko, Tallbacka
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 100

8. Matti Hermanninpoika Kärnä Talollinen, syntynyt 7.8.1719 Lappajärvi, Savonkylä, Kärnä, kuollut 16.1.1773 Lappajärvi. Kuolinsyy: Halvaus.
Vanhemmat Hermanni Taavetinpoika Kärnä, Talollinen, syntynyt 7.5.1698 Lappajärvi, kuollut 7.12.1746 Lappajärvi ja Valpuri Stortarvonen, Matintytär/Kärnä, Emäntä, syntynyt 22.3.1694 Lappajärvi, Savonkylä, Tarvonen (Taulusta 101).

Puoliso: 8.12.1739 Lappajärvi Anna Juhontytär Strang Västerspangar, Kärnä. (Taulu 99) syntynyt 29.7.1719 Vimpeli, kuollut 19.4.1773 Lappajärvi, Kärnä. Kuolinsyy: Punatauti.
Vanhemmat Juho Heikinpoika Strang, Västerspangar, Talollinen, syntynyt 10.10.1690 Vimpeli, kuollut 7.3.1770 Vimpeli, Västerspangar ja Kirsti Kaarlentytär Kallentytär, Emäntä, syntynyt 1690, kuollut 13.2.1758 Vimpeli (Taulusta 106).

Lapset:
Juho Kärnä, syntynyt 2.10.1745 Lappajärvi, Savonkylä, Kärnä, kuollut 29.4.1746 Lappajärvi, Savonkylä, Kärnä
Saara Kärnä, syntynyt 5.10.1747 Lappajärvi, Savonkylä, Kärnä, kuollut 17.5.1748 Lappajärvi, Savonkylä, Kärnä
Juho Kärnä, syntynyt 28.6.1749 Lappajärvi, Savonkylä, Kärnä, kuollut ennen 1751 Lappajärvi, Savonkylä, Kärnä
Kirsti Kärnä, syntynyt 28.1.1751 Lappajärvi, Savonkylä, Kärnä, kuollut 2.8.1751 Lappajärvi, Savonkylä, Kärnä
Hermanni Kärnä, Matinpoika, syntynyt 30.6.1752 Lappajärvi, Savonkylä, Kärnä, kuollut 2.3.1823 Lappajärvi
Taavetti Matinpoika Norrkärnä, Kärnä, syntynyt 11.6.1755 Lappajärvi, Savonkylä, Kärnä, kuollut 25.7.1809 Lappajärvi
Antti Matinpoika Norrkärnä, Sikkilä, syntynyt 7.8.1756 Lappajärvi, Norrkärnä. Tauluun 99
Erkki Kärnä, syntynyt 14.5.1757 Lappajärvi, Savonkylä, Kärnä, kuollut 10.4.1758 Lappajärvi
Anna Kärnä, syntynyt 17.4.1759 Lappajärvi, Savonkylä, Kärnä, kuollut 26.6.1759 Lappajärvi, Savonkylä, Kärnä
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 101

9. Hermanni Taavetinpoika Kärnä Talollinen, syntynyt 7.5.1698 Lappajärvi, kuollut 7.12.1746 Lappajärvi.
Vanhemmat Taavetti Tuomaanpoika Söder-Kärnä, Kärnä, Lautamies, "Lappajärven kuningas", syntynyt 1658 Lappajärvi, Savonkylä, kuollut 10.6.1738 Lappajärvi ja Kaarina Carlintytär Ruuth, Kaarlontytär/Söder-Kärnä, Emäntä, syntynyt 1654 Pietarsaari, kuollut 21.10.1713 Lappajärvi (Taulusta 102).

Puoliso: 18.2.1717 Lappajärvi Valpuri Stortarvonen, Matintytär/Kärnä. (Taulu 100) Emäntä, syntynyt 22.3.1694 Lappajärvi, Savonkylä, Tarvonen.
Vanhemmat Matti Erkinpoika Stortarvonen, Talollinen, syntynyt 1657 Lappajärvi, Savonkylä, kuollut 14.9.1715 Lappajärvi ja Maria Jaakontytär Storpellinen, Stortarvonen, Emäntä, syntynyt 1657 Lappajärvi, kuollut 3.2.1741 Lappajärvi (Taulusta 105).

Lapset:
Matti Hermanninpoika Kärnä, syntynyt 7.8.1719 Lappajärvi, Savonkylä, Kärnä. Tauluun 100
Tuomas Hermaninpoika Norr-Kärnä, syntynyt 28.11.1726 Lappajärvi, kuollut 11.12.1779 Lappajärvi
Abraham Norrkärnä, Hermanninpoika, syntynyt 3.1.1731 Lappajärvi, Norrkärnä, kuollut 27.4.1809 Alajärvi, Kurejoki, Turpela
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 102

10. Taavetti Tuomaanpoika Söder-Kärnä, Kärnä Lautamies, "Lappajärven kuningas", syntynyt 1658 Lappajärvi, Savonkylä, kuollut 10.6.1738 Lappajärvi.
Vanhemmat Tuomas Tuomaanpoika Norr-Kärnä, Talollinen, nimismies, syntynyt 1605 Lappajärvi, Savonkylä, Kärnä, kuollut 18.4.1694 Lappajärvi, Savonkylä, Kärnä ja Dordi "Terhi" Simontytär Kärnä, Norr-Kärnä, syntynyt 1608 Lappajärvi, Savonkylä, kuollut 1686 Lappajärvi, Savonkylä, Kärnä (Taulusta 103).

Puoliso: Kaarina Carlintytär Ruuth, Kaarlontytär/Söder-Kärnä. (Taulu 101) Emäntä, syntynyt 1654 Pietarsaari, kuollut 21.10.1713 Lappajärvi.

Lapset:
Saara Taavetintytär Kärnä, Strang / Kärnä, syntynyt 2.4.1694 Lappajärvi, Savonkylä, kuollut 13.1.1722 Lappajärvi
Hermanni Taavetinpoika Kärnä, syntynyt 7.5.1698 Lappajärvi. Tauluun 101
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 103

11. Tuomas Tuomaanpoika Norr-Kärnä Talollinen, nimismies, syntynyt 1605 Lappajärvi, Savonkylä, Kärnä, kuollut 18.4.1694 Lappajärvi, Savonkylä, Kärnä.
Vanhemmat Tuomas Tuomaanpoika Norr-Kärnä ja Kristiina Paulintytär Nykänen, Norr-Kärnä, syntynyt Lappajärvi, kuollut 1674 Lappajärvi (Taulusta 104).

Puoliso: Dordi "Terhi" Simontytär Kärnä, Norr-Kärnä. (Taulu 102) syntynyt 1608 Lappajärvi, Savonkylä, kuollut 1686 Lappajärvi, Savonkylä, Kärnä.

Lapset:
Dordi Tuomaantytär Kärnä, Dorotea, Dordi Thomasdotter/Storstrang, Emäntä, syntynyt 1652 Lappajärvi, Savonkylä (Savobyy), Kärnä, kuollut 17.8.1733 Vimpeli, Strang
Taavetti Tuomaanpoika Söder-Kärnä, Kärnä, syntynyt 1658 Lappajärvi, Savonkylä. Tauluun 102
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 104

12. Tuomas Tuomaanpoika Norr-Kärnä

Puoliso: Kristiina Paulintytär Nykänen, Norr-Kärnä. (Taulu 103) syntynyt Lappajärvi, kuollut 1674 Lappajärvi.

Lapset:
Tuomas Tuomaanpoika Norr-Kärnä, syntynyt 1605 Lappajärvi, Savonkylä, Kärnä. Tauluun 103
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 105

10. Matti Erkinpoika Stortarvonen Talollinen, syntynyt 1657 Lappajärvi, Savonkylä, kuollut 14.9.1715 Lappajärvi.
Vanhemmat Erkki Erkinpoika Stor-Tarvonen, syntynyt 1637 Savonkylä, kuollut 7.10.1697 Savonkylä ja Kaarina Tuomaantytär Stor-Tarvonen, syntynyt 1635 Savonkylä, kuollut 12.8.1691 Savonkylä (Taulusta 33).

Puoliso: 1680 Maria Jaakontytär Storpellinen, Stortarvonen. (Taulu 101) Emäntä, syntynyt 1657 Lappajärvi, kuollut 3.2.1741 Lappajärvi.

Lapset:
Maria Matintytär Stortarvonen, Strang / Lilltarvonen, Emäntä, syntynyt 2.6.1689 Lappajärvi, Savonkylä, kuollut 22.2.1767 Lappajärvi, Lilltarvonen
Jaakko Matinpoika Stor-Tarvonen, syntynyt 8.7.1692 Lappajärvi, Savonkylä, kuollut 21.11.1736 Lappajärvi, Savonkylä
Valpuri Stortarvonen, Matintytär/Kärnä, syntynyt 22.3.1694 Lappajärvi, Savonkylä, Tarvonen. Tauluun 101
Matti Matinpoika Stor-Tarvonen, Maanviljelijä, syntynyt 27.9.1698 Lappajärvi, Savonkylä, kuollut 10.4.1753 Lappajärvi, Savonkylä
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 106

9. Juho Heikinpoika Strang, Västerspangar Talollinen, syntynyt 10.10.1690 Vimpeli, kuollut 7.3.1770 Vimpeli, Västerspangar. Juho Västerspangaria epäiltiin 13/4 1734 Pedersören käräjillä laittomasta maakaupasta. Erkki Noponen Saarijärven Nopolan kylästä oli edellisenä keväänä poikennut Kokkolan matkallaan Räyringin kylän kautta Västerspangariin. Siellä hän oli jättänyt tupakkaa säilytettäväksi, koska pelkäsi kotimatkallaan niiden pilaantuvan kevättulvien jo noustua ja jäiden särkyessä purossa. Kesällä Erkki Noponen oli sairastellut, eikä päässyt noutamaan tupakkaa. Nimismies ilmoitti, ettei Västerspangar ollut käynyt kauppaa ko. tupakalla. Koska Erkki Noponen oli poissa oikeudesta, päätettiin asian käsittely siirtää seuraaville käräjille.
Vanhemmat Heikki Martinpoika Storstrang, Talollinen, seksmanni, syntynyt 25.2.1668 Vimpeli, kuollut 26.10.1744 Vimpeli; Västerspengar ja Helga Markuksentytär Spangar, Storstrang, syntynyt Vimpeli, kuollut 1745 Vimpeli, Västerspangar (Taulusta 107).

1. puoliso: 28.12.1711 Lappajärvi Valpuri Laurintytär Pellinen, Laurintytär/Strang syntynyt 1691 Kortesjärvi, Purmojärvi, kuollut 5.3.1716 Vimpeli.
Vanhemmat Lauri Jaakonpoika Storpellinen Pellinen, syntynyt 26.5.1670 Lappajärvi, Purmojärvi ja Leena Erkintytär Tarvonen, Pellinen, Emäntä, syntynyt 1667.

Lapset:
Heikki Strang, syntynyt 3.11.1713 Vimpeli, kuollut 23.3.1714 Vimpeli
Juho Strang, syntynyt 1714 Vimpeli, kuollut 5.8.1715 Vimpeli
2. puoliso: Kirsti Kaarlentytär Kallentytär. (Taulu 100) Emäntä, syntynyt 1690, kuollut 13.2.1758 Vimpeli.
Lapset:
Maria Juhontytär Strang Västerspangar, Höök, Emäntä, syntynyt 15.3.1718 Vimpeli, kuollut 18.4.1781 Lappajärvi
Anna Juhontytär Strang Västerspangar, Kärnä, syntynyt 29.7.1719 Vimpeli. Tauluun 100
Kirsti Strang Västerspangar, syntynyt 24.2.1722 Vimpeli, kuollut Kuollut lapsena
Saara Juhontytär Strang Västerspangar, Hietoja, Emäntä, syntynyt 3.7.1723 Vimpeli, kuollut 7.12.1805 Lappajärvi
Juho Juhonpoika Strang Västerspangar, syntynyt 3.4.1726 Vimpeli, kuollut 8.3.1746 Vimpeli
Matti Strang Västerspangar, syntynyt 19.9.1728 Vimpeli, kuollut 7.8.1729 Vimpeli
Antti Strang Västerspangar, syntynyt 1730 Vimpeli, kuollut 18.6.1731 Vimpeli
Erkki Juhonpoika Strang Västerspangar, Talollinen, syntynyt 7.5.1732 Vimpeli, Strang, kuollut 5.11.1796 Vimpeli, Västerspangar
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 107

10. Heikki Martinpoika Storstrang Talollinen, seksmanni, syntynyt 25.2.1668 Vimpeli, kuollut 26.10.1744 Vimpeli; Västerspengar. Seksmanni eli kuudennusmies. Pitäjän toimihenkilö, jonka tehtävänä oli pitää huolta kirkkokurista ja järjestyksestä, kirkkoneuvoston jäsen. Kuudennusmiehet, joita mainitaan jo 1500-luvulta lähtien, hävisivät 1860-luvulla vanhan pitäjänjärjestyksen mukana.
Vanhemmat Martti Martinpoika Storstrang, Morthen Morthensson, Talollinen, Storstrangin isäntänä 1674 - 1685, syntynyt 1620 Windala, Vimpeli, kuollut 13.11.1692 Vimpeli ja Helga Heikintytär Helga Henriksdotter/Strang, Emäntä, syntynyt 1631 Vimpeli, kuollut 3.5.1711 Vimpeli (Taulusta 108).

Puoliso: 1.11.1689 Lappajärvi Helga Markuksentytär Spangar, Storstrang. (Taulu 61) syntynyt Vimpeli, kuollut 1745 Vimpeli, Västerspangar.
Vanhemmat Markus Olavinpoika Österspangar, Talollinen, syntynyt 1636 Vimpeli, kuollut 29.3.1676 Vimpeli, Österspangar ja Helga Markuntytär Hokkain Hokkanen, Österspangar, syntynyt 00.01.1636 Saarijärvi, kuollut 26.5.1697 Vimpeli (Taulusta 61).

Lapset:
Juho Heikinpoika Strang, Västerspangar, syntynyt 10.10.1690 Vimpeli. Tauluun 106
Anna Heikintytär Strang, Sikkilä, Emäntä, syntynyt 10.12.1692 Vimpeli, kuollut 19.4.1762 Alajärvi, Kurejoki, Sikkilä
Jaakko Storstrang, syntynyt 15.7.1696 Vimpeli, kuollut 29.4.1699 Vimpeli
Matti Storstrang, syntynyt 23.2.1700 Vimpeli, kuollut 8.7.1700 Vimpeli
Antti Heikinpoika Strang Nygård, Storstrang, Vävy Lillstrang´issa, syntynyt 16.11.1701 Vimpeli, kuollut 23.10.1772 Vimpeli
Erkki Heikinpoika Strang Västerspangar, Storstrang, syntynyt 7.5.1708 Vimpeli, Strang, kuollut 4.4.1769 Vimpeli, Västerspangar
Matti Storstrang, syntynyt 26.8.1710 Vimpeli, kuollut 26.8.1710 Vimpeli
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 108

11. Martti Martinpoika Storstrang, Morthen Morthensson Talollinen, Storstrangin isäntänä 1674 - 1685, syntynyt 1620 Windala, Vimpeli, kuollut 13.11.1692 Vimpeli. Kotipaikan historiaMartti Martinpoika oli isäntänä Stor-Strangissa 1674-1685. Stor-Strang: rek.no 1, perustettu 1548 Kevättulva v. 1692 aiheuti suurta tuhoa Järviseudula, etenkin Vimpelissä ja Alajärvellä. Näiden vahinkojen arvioimiset toimittivat syys-lokakuussa 1692 uskottuina miehinä nimismies Jakob Bäckman ja pitäjän lautamiehet. Pietarsaaren käräjillä helmikuussa 1693 nimismies Bäckman jätti oikeudelle luettelon näistä arvioinneista. Käräjäpöytäkirjan mukaan vahingot olivat seuraavat: Vindala: Olavi Spangar. Hänellä oli nimissään 1/3 eräästä jauhojalkamyllystä joka patoarkkuineen, kivineen ja kaikkine sisusteineen on rikkoutunut ja huuhtoutunut pois, niin että juuri mitään ei ole jäljellä. Tämä vahinko on arvioitu vähintään 36 talariksi, mistä tähän kuluu 12 talaria. Antti Olavinpoika Strangilla ja Martti Martinpoika Strangilla oli yhtäsuuret, eli 1/3 osuudet edellä mainittuun myllyyn. Kun heiltä oli myäskin tuhoutunut muuta omaisuutta, arvioitiin Antti Olavinpojan vahingot 29 talaria 6 äyriä ja Martti Martinpojan vahingot 31 talaria.
Vanhemmat Martti Heikinpoika Strang, Morthen/Storstrang, Talollinen; kruununampuja ? (kyttä, kuninkaanskyttä), syntynyt 1601 Vimpeli, kuollut 1685 Vimpeli (Taulusta 109).

Puoliso: Helga Heikintytär Helga Henriksdotter/Strang. (Taulu 107) Emäntä, syntynyt 1631 Vimpeli, kuollut 3.5.1711 Vimpeli.

Lapset:
Brita Martintytär Storstrang, "Riitta"/Saukkonen, syntynyt 1654 Vimpeli, Strang
Maria Martintytär Storstrang, Mygg / Storkass, syntynyt Vimpeli, kuollut 24.6.1736 Pedersöre, Sundby
Heikki Storstrang, kuollut 1666 Vimpeli
Anna Martintytär Storstrang, Hokkanen, syntynyt 1657 Vimpeli, Strang, kuollut 24.6.1707 Alajärvi, Iiro (Iiruu)
Matti Martinpoika Storstrang, Matts Morthenson/Strang, Talollinen, lautamies, laamanni, kirkkoväärti. Storstrangin isäntä 1686 - 1709, syntynyt 1659 Vimpeli, Storstrang, kuollut 18.7.1715 Vimpeli
Erkki Martinpoika Strang Löija, syntynyt 00.05.1661 Vimpeli, (Windalaby), Strang, kuollut 28.3.1740 Veteli, Löija
Liisa Martintytär Storstrang, Kolanen, syntynyt 20.5.1666 Lappajärvi, kuollut 7.3.1697 Lappajärvi
Juho Martinpoika Storstrang Girs, Vävy, syntynyt 1667 Vimpeli, kuollut 16.5.1697 Evijärvi
Heikki Martinpoika Storstrang, syntynyt 25.2.1668 Vimpeli. Tauluun 107
Beata Martintytär Storstrang, Spangar, Emäntä, syntynyt 1671 Vimpeli, kuollut 6.6.1756 Vimpeli
Susanna Martintytär Strang, Sääksjärvi, syntynyt 1672 Vimpeli; Strang, kuollut 2.5.1704 Vimpeli; Sääksjärvi
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 109

12. Martti Heikinpoika Strang, Morthen/Storstrang Talollinen; kruununampuja ? (kyttä, kuninkaanskyttä), syntynyt 1601 Vimpeli, kuollut 1685 Vimpeli. Kotipaikan historiaStrangin talon isäntänä 1625-1630 ja Storstrangin isäntänä vuosina 1632-1673. Vuoden 1641 karja- ja kylvöluettelon mukaan Martilla oli 2 hevosta, 1 vetohärkä, 1 härkämulli, 1 sonni, 11 lehmää, 1 hieho, 12 lammasta, 4 karitsaa, 1 sika, 1 porsas sekä kylvöä 4 tynnyriä. Vuonna 1653 Martti Strang, kuninkaanskyttä ja talollinen Pietarsaaren pitäjän Lappajärven kappelin Vindalan kylästä oli oikeudessa, jossa Kruunupyyn pitäjä vaati häneltä kymmenyksiä, koska Strang oli metsästänyt Kruunupyyn pitäjän mailla. Vuonna 1656 jätti talollinen Martti Strang Lappajärven kappelin Vimpelin kylästä Pietarsaaren käräjille kirkkoherra Elia Hamnin allekirjoittaman ja pitäjän sinetillä varustetun todistuksen, jonka mukaan Strangilta oli tulipalon kautta tuhoutunut melkein koko omaisuus. Vahinko oli valamiesten, Simo Hyytiäisen ja Tuomas Kärnän arvion mukaan 350 kuparitaalaria. Oikeus tutki asian tarkasti ja tuli siihen tulokseen, että asia oli tosi ja että Strangin pitäisi saada jostakin korvausta nauttia, niinkuin tässä pitäjässä on ollut tapana ja niinkuin Hänen Majesteettinsa Kuninkaan käsky on. (F-E Takala Vihtori Peltokankaan muistiinpanojen mukaan.) Kruununampujien velvollisuutena oli toimittaa kruunulle sovittu määrä turkiksia. Viedessään turkiksia Tukholmaan "kytät" matkustvat virkamiesten tapaan maksutta , joten valtakirjan saaminen saattoi tuntua houkuttelevalta. Pyyntimatkoillaan kruununampujat voivat vaatia talonpojilta ruokaa, olutta ja kyytihevosen. Kun heidät lisäksi vapautettiin kruununveroista myllytullia ja ylimääräisiä veroja lukuunottamatta, kuninkaanmiesten oikeudet ja valtuudet olivat erinomaiset. Metsästäjällä oli apulaisenaan tavallisesti hänen oma poikansa, joka oli yleensä vapaa sotaväenotoista. Pari 1650-luvun kruununampujavaltakirjaa (Kustaa Adolf II) seurasi samassa suvussa isältä pojalle, joten kovin innokkaasti järvisetulaiset eivät kruununampujiksi ryhtyneet. Talonhoito kärsi ilmeisesti kruununampujakautena sen verran, että ampujan pojat eivät toimeen helposti ryhtyneet. Lähteiden puuttuessa ei voida selvittää, kuinka paljon ampuja joutuivat vuosittain toimittamaan turkiksia kruunulle. Määrän täytyi olla huomattava, sillä kovin helposti verovapauksia talollisille ei myönnetty. Vuonna 1657 Alajärven Heikki Höök esitti käräjillä 21 kuparitalarin laskun Vimpelin Antti Strangille siitä, että Heikki "oli vahvistanut sukulaismiestään" Anttia aikaisemmin kolmella saukon- ja yhdellä ketunnahalla aikana, jolloin Antti oli ollut kruununampujana. Kruununampujat joutuivat ilmeisesti ajoittain turvautumaan sukulaisten ja naapurien apuun saadakseen velvoitteensa kruunulle täytetyksi. Kytät liikkuivat laajalti ainakin kyliensä ja joskus pitäjiensä ulkopuolella turkisvelvoitteet täyttääkseen. Vuonna 1653 Uudenkaarlepyyn kirkkoherra vaati Uudenkaarlepyyn käräjillä Martti Strangilta ja hänen joukoltaan kymmenyksiä riistasta. Kysymys oli kaiketi Vimpelin Martti Strangista, joka oli "hävittänyt (Uuden) Kaarlepyyn metsäseutuja joukkoineen jo kolmen vuoden ajan". Martin joukkoon kuului ilmeisesti ainakin Vimpelin Pietari Strang ja Markus Lill-Sääksjärvi, jotka saivat metsästäjän valtakirjan 1650-luvun alussa. Metsästäjät olivat ampuneet ilveksiä, saukkoja, näätiä ja karhuja. Kaksi viikkoa ennen kirkkoherran kirjelmän laatimista kytät olivat saaneet saalikseen kolme ilvestä. Kruununampujien saaliista kirkkoherra ei saanut kymmenyksiään, mikä osoittaa heidän vankan asemansa kruunun virkamiehinä. Lähde: Järviseudun Historia I, sivu 401 Vimpelin Strangin karjan arvo oli vuonna 1626 peräti 492 kuparitalaria. Strangin järviseudun suurimpaan karjaan kuului 4 hevosta, 3 härkää tai sonnia, 23 lehmää, 6 vasikkaa, 4 sikaa ja 42 lammasta. Lähde: Järviseudun Historia I, sivu 459 "Kuninkaanskytän", jahtivoudin virka näyttää periytyvän Strangin talossa ja suvussa ainakin 1700-luvulle. Tämän vuosisadan alkupuolella paloi tämä virkamiehen talo. Silloinkin oli jo olemassa jonkinlainen palovakuutuslaitos. Käräjillä anoi vahingon kärsinyt oikeutta keräten vahingonapua, ja oikeus määräsi vahingon suuruuden mukaan alueen, josta keräys saatiin suorittaa. Avun antaminen oli kokonaan antajien hyvästä tahdosta riippuvainen. Korvauksen siis piti suoranaisesti kerjätä. Myöskin Strangin isäntä toi palovahinkonsa Pietarsaaren käräjillä esiin. Mutta hän ei halunnut apua kerjätä, vaan pyysi oikeudelta todistusta vahingosta, ja sen aiheuttamasta omaisuuden menetyksestä, voidakseen sen perusteella pyytää verovapautta. Lähde: F.E. Takala TARIJOS PARASTAAN Vimpeli-Seura r.y. 1980.
Vanhemmat Heikki Pekanpoika Strang ?, Storstrang ?, Talollinen, syntynyt Vimpeli, kuollut Vimpeli (Taulusta 20).

Lapset:
?? Martintytär Strang, Storhök, kuollut 1651 Alajärvi, Storhök
Marketta Martintytär Strang, Svarvar, Emäntä, syntynyt 1619 Vimpeli, kuollut 13.1.1689 Lappajärvi
Lapset:
Martti Martinpoika Storstrang, Morthen Morthensson, syntynyt 1620 Windala, Vimpeli. Tauluun 108
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 110

8. Antti Matinpoika Sikkilä Talollinen, syntynyt 20.11.1722 Alajärvi, Kurejoki, Sikkilä, kuollut 7.3.1800 Alajärvi, Kurejoki, Sikkilä.
Vanhemmat Matti Matinpoika Sikkilä, syntynyt 9.9.1700 Alajärvi, kuollut 15.5.1767 Alajärvi ja Liisa Heikintytär Nelimarkka, Sikkilä, syntynyt 11.8.1701 Alajärvi, kuollut 10.5.1771 Alajärvi (Taulusta 111).

Puoliso: 21.10.1744 Lappajärvi Liisa Tuomaantytär Antila, Sikkilä. (Taulu 99) Emäntä, syntynyt 4.7.1726 Alajärvi Kurejoki, kuollut 20.6.1802 Alajärvi Kurejoki.
Vanhemmat Tuomas Mikonpoika Skärofors Anttila, Sirppikoski, Renki, talollinen, syntynyt 11.7.1702 Evijärvi, kuollut 1.7.1762 Alajärvi, Kurejoki, Sihtala ja Maria Heikintytär Sihtala, Skärofors / Sihtala, syntynyt 25.2.1703 Alajärvi, Kurejoki, Sihtala (Sissala), kuollut 10.5.1771 Alajärvi, Kurejoki, Sihtala (Taulusta 122).

Lapset:
Susanna Antintytär Sikkilä, Pynttäri / Iiro, syntynyt 13.2.1747 Alajärvi, kuollut 6.7.1826 Alajärvi, Kurejoki, Kivipelto
Saara Antintytär Sikkilä, Sorvari, syntynyt 10.7.1749 Alajärvi, Kurejoki, Sikkilä, kuollut 1773 Alajärvi, Kurejoki, Svarvar
Liisa Antintytär Sikkilä, Elisabet/Norrkärnä, syntynyt 13.8.1754 Alajärvi, Kurejoki. Sikkilä. Tauluun 99
Anna Antintytär Sikkilä, Juutlaukkonen / Frabacka, syntynyt 1761 Alajärvi, Kurejoki, Sikkilä, kuollut 8.1.1831 Alajärvi, Kurejoki, Frabacka
Beata Antintytär Sikkilä, Keisari, syntynyt 8.3.1762 Alajärvi, Kurejoki, Sikkilä, kuollut 15.3.1816 Alajärvi, Kurejoki, Juut-Laukkonen
Kaisa Antintytär Sikkilä, Lill-Laukkonen, Emäntä, syntynyt 8.9.1766 Alajärvi, Kurejoki, Sikkilä, kuollut 6.1.1856 Lehtimäki, Autio, Lukkonen
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 111

9. Matti Matinpoika Sikkilä syntynyt 9.9.1700 Alajärvi, kuollut 15.5.1767 Alajärvi.
Vanhemmat Matti Gabrielinpoika Sikkilä Höök, Talollinen, mylläri, syntynyt 26.1.1677 Alajärvi, Kurejoki, Höök, kuollut 17.2.1722 Alajärvi, Kurejoki, Sikkilä ja Liisa Tuomaantytär Puumala, Sikkilä, Emäntä, syntynyt 12.11.1676 Alajärvi, Puumala, kuollut 24.1.1736 Alajärvi, Kurejoki, Sikkilä (Taulusta 112).

Puoliso: 8.10.1721 Alajärvi Liisa Heikintytär Nelimarkka, Sikkilä. (Taulu 110) syntynyt 11.8.1701 Alajärvi, kuollut 10.5.1771 Alajärvi.
Vanhemmat Heikki Jaakonpoika Nelimarkka Mikkola, Kukko ?, Talollinen, lautamies, syntynyt 1659 Alajärvi, Nelimarkka, kuollut 24.3.1713 Alajärvi ja Margeta Heikintytär Åby, Emäntä Nelimarkassa, syntynyt 1651 Alajärvi, Kurejoki, kuollut 18.4.1741 Alajärvi (Taulusta 120).

Lapset:
Antti Matinpoika Sikkilä, syntynyt 20.11.1722 Alajärvi, Kurejoki, Sikkilä. Tauluun 110
Gabriel Matinpoika Sikkilä, Kaappo, syntynyt 11.4.1726 Alajärvi, Kurejoki, Sikkilä, kuollut 22.7.1808 Alajärvi, Kurejoki, Sikkilä
Saara Matintytär Sikkilä, Söderkniivilä, syntynyt 4.11.1728 Alajärvi, Kurejoki, kuollut 7.4.1770 Evijärvi, Kniivilä
Erkki Matinpoika Ojajärvi Sikkilä, syntynyt 6.4.1734 Alajärvi, Kurejoki, Sikkilä, kuollut 19.2.1806 Alajärvi, Ojajärvi
Juha Matinpoika Sikkilä, syntynyt 10.2.1741 Alajärvi, Kurejoki, Sikkilä
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 112

10. Matti Gabrielinpoika Sikkilä Höök Talollinen, mylläri, syntynyt 26.1.1677 Alajärvi, Kurejoki, Höök, kuollut 17.2.1722 Alajärvi, Kurejoki, Sikkilä.

Puoliso: 2.12.1694 Lappajärvi Liisa Tuomaantytär Puumala, Sikkilä. (Taulu 111) Emäntä, syntynyt 12.11.1676 Alajärvi, Puumala, kuollut 24.1.1736 Alajärvi, Kurejoki, Sikkilä.
Vanhemmat Tuomas Tuomaanpoika Puumala, Talollinen, syntynyt 1634 Alajärvi, Puumalainen ja Kaarina Erkintytär Puumala, Emäntä, syntynyt 1640 (Taulusta 113).

Lapset:
Juho Matinpoika Sikkilä, syntynyt 17.6.1699 Alajärvi, Kurejoki, Sikkilä, kuollut 21.5.1759 Alajärvi, Kurejoki, Sikkilä
Matti Matinpoika Sikkilä, syntynyt 9.9.1700 Alajärvi. Tauluun 111
Gabriel Matinpoika Sikkilä, Talollinen, syntynyt 1.12.1706 Alajärvi, Sikkilä, kuollut 17.8.1741 Alajärvi, Paalijärvi
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 113

11. Tuomas Tuomaanpoika Puumala Talollinen, syntynyt 1634 Alajärvi, Puumalainen.
Vanhemmat Tuomas Olavinpoika Puumala, Puumalainen, syntynyt 1611 Alajärvi, Alajärvenkylä, Puumala, kuollut 31.3.1669 Alajärvi, Puumala ja Helga Tuomaantytär Torpp, Puumala, Emäntä, syntynyt 1613 (noin) Saarijärvi, kuollut 21.10.1700 Alajärvi (Taulusta 114).

Puoliso: Kaarina Erkintytär Puumala. (Taulu 112) Emäntä, syntynyt 1640.

Lapset:
Anna Tuomaantytär Puumala, Pynttäri, Emäntä, syntynyt 1671 Alajärvi, Puumala, kuollut 1717 Alajärvi, Pynttäri
Liisa Tuomaantytär Puumala, Sikkilä, syntynyt 12.11.1676 Alajärvi, Puumala. Tauluun 112
Marketta Tuomaantytär Puumala, Pynttäri / Lillsandsund, syntynyt 22.7.1683 Alajärvi, Puumala, kuollut 11.1.1754 Pedersöre, Lillsandsund
Daavid Tuomaanpoika Puumala, Talollinen, syntynyt 16.8.1686 Alajärvi, Puumalainen, kuollut 17.1.1716 Alajärvi
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 114

12. Tuomas Olavinpoika Puumala, Puumalainen syntynyt 1611 Alajärvi, Alajärvenkylä, Puumala, kuollut 31.3.1669 Alajärvi, Puumala.
Vanhemmat Olavi Antinpoika Puumala ja Kerttu Puumala (Taulusta 115).

Puoliso: Helga Tuomaantytär Torpp, Puumala. (Taulu 113) Emäntä, syntynyt 1613 (noin) Saarijärvi, kuollut 21.10.1700 Alajärvi.
Vanhemmat Tuomas Pietarinpoika Turpeinen, Torpp, syntynyt 1597, kuollut 1672 Lappajärvi (Taulusta 118).

Lapset:
Tuomas Tuomaanpoika Puumala, syntynyt 1634 Alajärvi, Puumalainen. Tauluun 113
Antti Tuomaanpoika Puumala, "Löve", Talollinen, uudisasukas, syntynyt 1644 Alajärvi, Puumala, kuollut 7.1.1733 Pietarsaari
Marketta Tuomaantytär Puumala, Skärufors, syntynyt 1648 Alajärvi. Tauluun 124
Carin Tuomaantytär Puumala, Kaarina/Laukkonen, syntynyt 1649 Alajärvi, kuollut 22.4.1726 Alajärvi, Kurejoki
Liisa Tuomaantytär Puumala, Koukkari, syntynyt 1658 Alajärvi, Alajärvenkylä, kuollut 1.10.1729 Lappajärvi, Kauhava
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 115

13. Olavi Antinpoika Puumala
Vanhemmat Antti Antinpoika Puumala (Taulusta 116) .

Puoliso: Kerttu Puumala. (Taulu 114)

Lapset:
Tuomas Olavinpoika Puumala, Puumalainen, syntynyt 1611 Alajärvi, Alajärvenkylä, Puumala. Tauluun 114
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 116

14. Antti Antinpoika Puumala
Vanhemmat Antti Juhonpoika Puumala, Isäntänä 1580 - 89 (Taulusta 117) .

Lapset:
Olavi Antinpoika Puumala. Tauluun 115
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 117

15. Antti Juhonpoika Puumala Isäntänä 1580 - 89.

Lapset:
Antti Antinpoika Puumala. Tauluun 116
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 118

13. Tuomas Pietarinpoika Turpeinen, Torpp syntynyt 1597, kuollut 1672 Lappajärvi.
Vanhemmat Pietari Turpeinen (Taulusta 119).

Lapset:
Helga Tuomaantytär Torpp, Puumala, syntynyt 1613 (noin) Saarijärvi. Tauluun 114
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 119

14. Pietari Turpeinen

Lapset:
Tuomas Pietarinpoika Turpeinen, Torpp, syntynyt 1597. Tauluun 118
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 120

10. Heikki Jaakonpoika Nelimarkka Mikkola, Kukko ? Talollinen, lautamies, syntynyt 1659 Alajärvi, Nelimarkka, kuollut 24.3.1713 Alajärvi.
Vanhemmat Jaakko Heikinpoika Kukko, kuollut 1670 (Taulusta 121).

Puoliso: Margeta Heikintytär Åby. (Taulu 111) Emäntä Nelimarkassa, syntynyt 1651 Alajärvi, Kurejoki, kuollut 18.4.1741 Alajärvi.

Lapset:
Heikki Heikinpoika Nelimarkka, syntynyt 21.6.1685 Alajärvi, kuollut 21.5.1765 Alajärvi
Maria Heikintytär Nelimarkka, Storhök, Emäntä, syntynyt 23.6.1689 Alajärvi, Nelimarkka
Matti Heikinpoika Kukko Iiro, Kukkonen, syntynyt 24.2.1696 Ähtäri, kuollut 21.12.1770 Alajärvi, Iiro
Simo Heikinpoika Nelimarkka Hoisko, syntynyt 8.10.1698 Alajärvi, Nelimarkka, kuollut 18.2.1744 Alajärvi
Liisa Heikintytär Nelimarkka, Sikkilä, syntynyt 11.8.1701 Alajärvi. Tauluun 111
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 121

11. Jaakko Heikinpoika Kukko kuollut 1670.

Lapset:
Heikki Jaakonpoika Nelimarkka Mikkola, Kukko ?, syntynyt 1659 Alajärvi, Nelimarkka. Tauluun 120
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 122

9. Tuomas Mikonpoika Skärofors Anttila, Sirppikoski Renki, talollinen, syntynyt 11.7.1702 Evijärvi, kuollut 1.7.1762 Alajärvi, Kurejoki, Sihtala. Kuolinsyy: Salamanisku.
Vanhemmat Mikko Tuomaanpoika Skärufors, Isäntä, syntynyt 1673 Evijärvi, kuollut 11.3.1740 Lappajärvi, Savonkylä ja Liisa Bertilintytär Saukkonen, Pertuntytär/Skärufors, Emäntä, syntynyt 1668 Lappajärvi, kuollut Lappajärvi, Savonkylä (Taulusta 123).

Puoliso: 10.12.1724 Lappajärvi Maria Heikintytär Sihtala, Skärofors / Sihtala. (Taulu 110) syntynyt 25.2.1703 Alajärvi, Kurejoki, Sihtala (Sissala), kuollut 10.5.1771 Alajärvi, Kurejoki, Sihtala.
Vanhemmat Heikki Juhonpoika Sihtala, Antila, syntynyt 1671 Alajärvi, Kurejoki, Sihtala, kuollut 9.3.1761 Alajärvi, Kurejoki, Antila ja Sofia Matintytär Höök, Sihtala, syntynyt 1681 Alajärvi, Kurejoki, Höök, kuollut 6.1.1736 Alajärvi, Kurejoki, Sihtala (Taulusta 129).

Lapset:
Liisa Tuomaantytär Antila, Sikkilä, syntynyt 4.7.1726 Alajärvi Kurejoki. Tauluun 110
Erkki Skärofors Sihtala, syntynyt 4.5.1728 Alajärvi, Kurejoki, kuollut 20.4.1729 Alajärvi
Heikki Skärofors Sihtala, syntynyt 21.1.1733 Alajärvi, Kurejoki, kuollut 11.6.1733 Alajärvi
Saara Skärofors Sihtala, syntynyt 5.4.1735 Alajärvi, Kurejoki, kuollut 23.8.1741 Alajärvi
Matti Skärofors Sihtala, syntynyt 10.9.1738 Alajärvi, Kurejoki, kuollut 28.2.1740 Alajärvi
Jooseppi Tuomaanpoika Sihtala, Talollinen, syntynyt 18.3.1740 Alajärvi, Kurejoki, Sihtala, kuollut 4.2.1809 Alajärvi, Sihtala
Simo Skärofors Sihtala, syntynyt 23.10.1743 Alajärvi, Kurejoki, Sihtala
Matti Skärofors Sihtala, syntynyt 25.2.1744 Alajärvi, Kurejoki, kuollut 4.10.1744 Alajärvi
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 123

10. Mikko Tuomaanpoika Skärufors Isäntä, syntynyt 1673 Evijärvi, kuollut 11.3.1740 Lappajärvi, Savonkylä.
Vanhemmat Tuomas Markunpoika Lassila Skärufors, Talollinen, isäntä Evijärven Skeruforsissa 1690 - 1697., syntynyt 1657 Evijärvi, kuollut 30.5.1697 Evijärvi ja Marketta Tuomaantytär Puumala, Skärufors, Emäntä, syntynyt 1648 Alajärvi, kuollut 27.12.1732 Evijärvi (Taulusta 124).

Puoliso: 22.10.1699 Lappajärvi Liisa Bertilintytär Saukkonen, Pertuntytär/Skärufors. (Taulu 122) Emäntä, syntynyt 1668 Lappajärvi, kuollut Lappajärvi, Savonkylä.
Vanhemmat Perttu Eskonpoika Saukkonen, syntynyt 1648 Kortesjärvi, Purmojärvi, kuollut 15.9.1724 Alajärvi ja Marketta Jaakontytär Karfala, Saukkonen, syntynyt 1656, kuollut Lappajärvi (Taulusta 127).

Lapset:
Jaakko Skärufors, syntynyt 1.7.1700 Evijärvi
Tuomas Mikonpoika Skärofors Anttila, Sirppikoski, syntynyt 11.7.1702 Evijärvi. Tauluun 122
Susanna Mikontytär Skärufors, Swarwar, syntynyt 24.1.1704 Lappajärvi, Savonkylä (Sawobyy), kuollut 12.3.1782 Lappajärvi, Savonkylä
Eeva Skärufors, syntynyt 5.12.1705 Lappajärvi, Savonkylä, kuollut 16.1.1707 Lappajärvi
Marketta Mikontytär Skärufors, Särkijärvi, syntynyt 21.6.1707 Lappajärvi, Savonkylä, kuollut 31.1.1798 Evijärvi
Erkki Skärufors, syntynyt 4.5.1710 Lappajärvi, Savonkylä, Tapola, kuollut 18.12.1710 Lappajärvi
Simo Mikonpoika Skärufors Sihtala, syntynyt 21.10.1711 Evijärvi, Skärufors, kuollut 29.12.1777 Alajärvi, Kurejoki, Sihtala
Maria Skärufors, syntynyt 5.4.1713 Lappajärvi, Savonkylä, kuollut 14.4.1714 Lappajärvi, Finnilä
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 124

11. Tuomas Markunpoika Lassila Skärufors Talollinen, isäntä Evijärven Skeruforsissa 1690 - 1697., syntynyt 1657 Evijärvi, kuollut 30.5.1697 Evijärvi.
Vanhemmat Markus Martinpoika Spangar Lassila, syntynyt 1616 Vimpeli, kuollut 26.12.1696 Evijärvi, Skärufos ja Kerttu Laurintytär Lassila, Spangar / Lassila, syntynyt Evijärvi, kuollut 31.1.1669 Evijärvi (Taulusta 125).

Puoliso: 2.1.1676 Lappajärvi Marketta Tuomaantytär Puumala, Skärufors. (Taulu 114) Emäntä, syntynyt 1648 Alajärvi, kuollut 27.12.1732 Evijärvi.
Vanhemmat Tuomas Olavinpoika Puumala, Puumalainen, syntynyt 1611 Alajärvi, Alajärvenkylä, Puumala, kuollut 31.3.1669 Alajärvi, Puumala ja Helga Tuomaantytär Torpp, Puumala, Emäntä, syntynyt 1613 (noin) Saarijärvi, kuollut 21.10.1700 Alajärvi (Taulusta 114).

Lapset:
Mikko Tuomaanpoika Skärufors, syntynyt 1673 Evijärvi. Tauluun 123
Brita Tuomaantytär Skärufors, Laukkonen / Leskinen, syntynyt 1676 Evijärvi, Skieruforsen (Skerufors), kuollut 30.6.1756 Lehtimäki, Hernesmaa
Kerttu Tuomaksentytär Skerufors, Svarvar, syntynyt 1677 Evijärvi, kuollut 23.2.1744 Evijärvi
Maria Tuomaantytär Skerufors, Nelimarkka / Mikkola / Grägg, syntynyt 1683 Evijärvi, kuollut 29.9.1763 Pedersöre, Sundby, Grägg
Kirsten Tuomaantytär Skärufors, Kirsti/Juut-Laukkonen, Emäntä, syntynyt 1688 (noin) Evijärvi, Jokikylä, kuollut 2.2.1763 Lappajärvi, Lill-Finnilä
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 125

12. Markus Martinpoika Spangar Lassila syntynyt 1616 Vimpeli, kuollut 26.12.1696 Evijärvi, Skärufos.
Vanhemmat Martti Olavinpoika Spangar, Talollinen, syntynyt 1587 Vimpeli, kuollut 1636 (jälkeen) Vimpeli ja Kirsti Laurintytär Spangar, Emäntä, syntynyt 1587, kuollut 15.11.1668 Vimpeli (Taulusta 63).

Puoliso: Kerttu Laurintytär Lassila, Spangar / Lassila. (Taulu 124) syntynyt Evijärvi, kuollut 31.1.1669 Evijärvi.
Vanhemmat Lauri Ollinpoika, syntynyt 1584 (Taulusta 126).

Lapset:
Grels Markuksenpoika Spangar, Huonemies, työmies, syntynyt Vimpeli, kuollut 28.4.1672 Vimpeli
Olof Markuksenpoika Spangar Widjeskog, Olavi, Meni vävyksi Teerijärven Widjeskogiin, syntynyt 1640 (noin)
Tuomas Markunpoika Lassila Skärufors, syntynyt 1657 Evijärvi. Tauluun 124
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 126

13. Lauri Ollinpoika syntynyt 1584.

Lapset:
Kerttu Laurintytär Lassila, Spangar / Lassila, syntynyt Evijärvi. Tauluun 125
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 127

11. Perttu Eskonpoika Saukkonen syntynyt 1648 Kortesjärvi, Purmojärvi, kuollut 15.9.1724 Alajärvi.
Vanhemmat Esko Saukkonen, kuollut 1663 ja Marketta Pekantytär Saukkonen, syntynyt 1618, kuollut 1.4.1694 Savonkylä (Taulusta 128).

Puoliso: Marketta Jaakontytär Karfala, Saukkonen. (Taulu 123) syntynyt 1656, kuollut Lappajärvi.

Lapset:
Liisa Bertilintytär Saukkonen, Pertuntytär/Skärufors, syntynyt 1668 Lappajärvi. Tauluun 123
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 128

12. Esko Saukkonen kuollut 1663.

Puoliso: Marketta Pekantytär Saukkonen. (Taulu 127) syntynyt 1618, kuollut 1.4.1694 Savonkylä.

Lapset:
Olavi Eskonpoika Saukkonen, Eskilinpoika, syntynyt n. 1654
Perttu Eskonpoika Saukkonen, syntynyt 1648 Kortesjärvi, Purmojärvi. Tauluun 127
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 129

10. Heikki Juhonpoika Sihtala, Antila syntynyt 1671 Alajärvi, Kurejoki, Sihtala, kuollut 9.3.1761 Alajärvi, Kurejoki, Antila.
Vanhemmat Juho Heikinpoika Höök, Höri, syntynyt 1651 Alajärvi, kuollut 16.4.1729 Alajärvi ja Maria (Marketta) Pietarintytär Höök, syntynyt 1649 Lappajärvi, kuollut 20.10.1695 Alajärvi (Taulusta 130).

Puoliso: 24.11.1701 Alajärvi Sofia Matintytär Höök, Sihtala. (Taulu 122) syntynyt 1681 Alajärvi, Kurejoki, Höök, kuollut 6.1.1736 Alajärvi, Kurejoki, Sihtala.
Vanhemmat Matti Juhonpoika Höök, Talollinen, lautamies. Storhöökin isäntä 1669 - 1670 ja 1676 - 1677., syntynyt 1652 Alajärvi, Kurejoki, Höök, kuollut 23.12.1698 Alajärvi, Kurejoki, Höök ja Leena "Malin" Nilsintytär Hyytinen-Ollila, Höök, Emäntä, syntynyt 1648 Lappajärvi, Savonkylä, Hyytinen / Ollila, kuollut 29.6.1708 Alajärvi, Kurejoki, Höök (Taulusta 131).

Lapset:
Maria Heikintytär Sihtala, Skärofors / Sihtala, syntynyt 25.2.1703 Alajärvi, Kurejoki, Sihtala (Sissala). Tauluun 122
Taavetti Sihtala, syntynyt 15.12.1704 Alajärvi, Kurejoki, Sihtala, kuollut 4.5.1716 Alajärvi
Susanna Heikintytär Sihtala, syntynyt 18.12.1708 Alajärvi, Kurejoki, Sihtala
Matti Sihtala, syntynyt 16.8.1713 Alajärvi, Kurejoki, Sihtala
Kaisa Sihtala, syntynyt 1714 Alajärvi, Kurejoki, Sihtala, kuollut 14.5.1717 Alajärvi
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 130

11. Juho Heikinpoika Höök, Höri syntynyt 1651 Alajärvi, kuollut 16.4.1729 Alajärvi.
Vanhemmat Heikki Antinpoika Sihtala, Talollinen, kahdennestoistamies, lautamies, syntynyt 1622 Alajärvi, Kurejoki, kuollut 12.2.1702 Alajärvi ja Helga Matintytär Nelimarkka, Sihtala, Emäntä, syntynyt 1615 Alajärvi, Kurejoki, kuollut Alajärvi (Taulusta 42).

1. puoliso: 18.1.1672 Lappajärvi Maria (Marketta) Pietarintytär Höök. (Taulu 129) syntynyt 1649 Lappajärvi, kuollut 20.10.1695 Alajärvi.

Lapset:
Heikki Juhonpoika Sihtala, Antila, syntynyt 1671 Alajärvi, Kurejoki, Sihtala. Tauluun 129
2. puoliso: ?? Kirsti Höök Emäntä, syntynyt 1650 Alajärvi, Kurejoki, Höök, kuollut Evijärvi.
Lapset:
Tapani Juhonpoika Sihtala-Anttila Nyyssölä / Sissala, syntynyt 6.12.1703 Alajärvi, Sissala, kuollut 13.2.1760 Lappajärvi, Nyyssölä
3. puoliso: 18.11.1722 Susanna Finnilä, Höök
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 131

11. Matti Juhonpoika Höök Talollinen, lautamies. Storhöökin isäntä 1669 - 1670 ja 1676 - 1677., syntynyt 1652 Alajärvi, Kurejoki, Höök, kuollut 23.12.1698 Alajärvi, Kurejoki, Höök. Ammatinlisäyksiä: Matti oli lautamiehenä 2,5 vuotta.
Vanhemmat Juha Markunpoika Höök, Juhani Markuksenpoika/Stor-Höck, Talollinen, Höökin isäntä, syntynyt 1627 Alajärvi, Kurejoki, kuollut 1676 Alajärvi, Kurejoki ja Liisa Laurintytär, Emäntä, syntynyt 1627, kuollut 26.7.1703 Alajärvi, Kurejoki (Taulusta 44).

Puoliso: 1.6.1671 Lappajärvi Leena "Malin" Nilsintytär Hyytinen-Ollila, Höök. (Taulu 129) Emäntä, syntynyt 1648 Lappajärvi, Savonkylä, Hyytinen / Ollila, kuollut 29.6.1708 Alajärvi, Kurejoki, Höök.
Vanhemmat Niilo Ollinpoika Ollila, Hyytinen, syntynyt 1618 Lappajärvi, Savonkylä, Hyytinen / Ollila, kuollut 1679 Lappajärvi ja Malin "Leena" Månsintytär Ollila, syntynyt 1618, kuollut 1680 Lappajärvi (Taulusta 132).

Lapset:
Maria Höök, syntynyt 1.1.1672 Alajärvi, Kurejoki, Höök, kuollut 10.3.1672 Alajärvi
Liisa Matintytär Höök, Skrabb, syntynyt 13.1.1673 Alajärvi, Kurejoki, Höök, kuollut 15.3.1752 Alajärvi, Skrabb
Erkki Matinpoika Höök, Talollinen, Storhökin isäntä 1699 - 1724, syntynyt 5.4.1674 Alajärvi, Kurejoki, Höök, kuollut 31.12.1735 Alajärvi, Kurejoki, Höök
Marketta Matintytär Höök, Emäntä, syntynyt 20.5.1677 Alajärvi, Kurejoki, Höök, kuollut 19.3.1726 Lappajärvi, Savonkylä
Sofia Matintytär Höök, Sihtala, syntynyt 1681 Alajärvi, Kurejoki, Höök. Tauluun 129
Leena Matintytär Höök, Malin/Nygård, Emäntä, syntynyt 4.6.1684 Alajärvi, Kurejoki, Höök, kuollut 1.12.1765 Vimpeli, Pokela
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 132

12. Niilo Ollinpoika Ollila, Hyytinen syntynyt 1618 Lappajärvi, Savonkylä, Hyytinen / Ollila, kuollut 1679 Lappajärvi. "Isänä olo on puhdas arvaus, sopisisi kun Pauli Liikalan tiedostossa on Niilo niminen poika" Lähde: Marita Järviharju, Vaasa.
Vanhemmat Olavi Martinpoika Hyytinen (Taulusta 133).

Puoliso: Malin "Leena" Månsintytär Ollila. (Taulu 131) syntynyt 1618, kuollut 1680 Lappajärvi.

Lapset:
Simo Niilonpoika Ollila, Hyytinen, syntynyt 1641 Lappajärvi, Savonkylä, Hyytinen / Ollila, kuollut 1693 Lappajärvi, Savonkylä, Hyytinen
Leena "Malin" Nilsintytär Hyytinen-Ollila, Höök, syntynyt 1648 Lappajärvi, Savonkylä, Hyytinen / Ollila. Tauluun 131
Brita Niilontytär Ollila, "Riitta"/Höök, Emäntä, syntynyt 1657 Lappajärvi, kuollut 20.11.1731 Alajärvi, Kurejoki
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 133

13. Olavi Martinpoika Hyytinen
Vanhemmat Martti Laurinpoika Hyytinen (Taulusta 134) .

Lapset:
Niilo Ollinpoika Ollila, Hyytinen, syntynyt 1618 Lappajärvi, Savonkylä, Hyytinen / Ollila. Tauluun 132
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 134

14. Martti Laurinpoika Hyytinen

Lapset:
Olavi Martinpoika Hyytinen. Tauluun 133
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 135

5. Johan Pada syntynyt 13.8.1812 Mustasaari, kuollut 15.4.1890 Vaasa. asui: Parmasmittaoja.
Vanhemmat Johan Mattson Pada, syntynyt 10.10.1782, kuollut 25.6.1837 ja Anna Kaisa Mattsdotter Flemming, syntynyt 27.4.1782 Korsholm, Anixor, kuollut 13.1.1826 (Taulusta 136).

Puoliso: Sanna Elisabet Sammasdotter Eurelius, Pada. (Taulu 4) syntynyt 8.11.1807 Isokyrö ?, kuollut 11.12.1892 Vaasa.
Vanhemmat Samuel Eurelius ja Maja Caisa Eurelius, kuollut 13.8.1785 (Taulusta 143).

Lapset:
Hanna Palmfors
Maria Sofia Palmfors, Tidström
Olivia Elisabet Pada, ent. Palmfors, syntynyt 27.4.1847 Vaasa. Tauluun 4
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 136

6. Johan Mattson Pada syntynyt 10.10.1782, kuollut 25.6.1837. Johan Pada antoi 3. elokuuta 1836, eli hieman alle vuosi ennen kuolemaansa, seuraavan velkakirjan pojalleen Johan Padalle: "Till drängen Johan Pada från Helsing by betalar Jag under täknade vid första anfordran En Somme stor Trettio En Rixdalder pens Rixgels mynt med dä å löpande sex prosents årlig räntta till betalningen skjer Hvarför valuta är i fulla kontant bekommitt som här medreverseres. Wasa den 3. Agusti 1836. Säger 31 Rixdalder Rixgels mynt. Skatte Bonden Wälförståndige Johan Pada. Johan Pada eller Palmroz ifrån södra Helsing by." eli vapaasti suomennettuna "Allekirjoittanut maksaa renki Johan Padalle Helsingbystä heti vaadittaessa kolmenkymmenen yhden riikintaalerin suuruisen summan ja sen päälle kuuden prosentin vuotuisen koron joka juoksee siihen saakka kunnes maksu tapahtuu, mitä vastaava summa on käteisenä täysin vastaanotettu kuten tässä todistetaan. Vaasassa 3 elokuuta 1836. Eli 31 riikintaaleria. Velallinen talonpoika täydessä ymmärtämyksessä Johan Pada. Johan Pada tai Palmros eteläisestä Helsingbystä" Pada oli talon nimi ja Johan Padasta siis käytettiin rinnakkain toista sukunimeä, tässä Palmroz tai Palmros. Johan Pada nuoremmasta käytettiin myös sukunimeä Palmfors. Veroteknillisistä syistä talonpoikien pojat ja tyttäret olivat useimmiten kirjattu virallisissa asiakirjoissa rengeiksi ja piioiksi. Lähde: Viitteet: MS, Ernst Tidström Harri Hirvelä.
Vanhemmat Matts Jakobsson Pada, syntynyt 27.9.1745 Helsingby, kuollut 20.8.1827 ja Brita Michelsdotter, syntynyt 10.10.1745, kuollut 1801 (Taulusta 137).

Puoliso: Anna Kaisa Mattsdotter Flemming. (Taulu 135) syntynyt 27.4.1782 Korsholm, Anixor, kuollut 13.1.1826.
Vanhemmat Matts Jakobsson Flemming, syntynyt 8.3.1755 Korsholm, Anixor, kuollut 13.12.1827 Korsholm, Anixor ja Anna Mikaelsdotter Galt, Flemming, syntynyt 29.8.1752 Korsholm, Stafversby, kuollut 28.8.1830 Korsholm, Anixor (Taulusta 138).

Lapset:
Johan Pada, syntynyt 13.8.1812 Mustasaari. Tauluun 135
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 137

7. Matts Jakobsson Pada syntynyt 27.9.1745 Helsingby, kuollut 20.8.1827. Mustasaaren Helsingbyssä on talo nimeltä Pada 1. Pata, ja Pada tunnetaan seudulla myös sukunimenä. Nimen selitykseksi vrt. Suomen murteiden sanaa pade 'venevalkama' (mm. Hailuodossa, Kalajoella ja Raahessa), Gananderilla, Renvallilla ja Lönrothilla 'tie, polku'. Klemetti (1950) on tuonut esiin Mustasaaren Pada-nimen yhteydessä vanhat saksalaiset henkilönnimet Padan, Badagelt, Patahart, Padanolf jne. Tukholmassa mainitaan porvari Olaf Badhe 1442. Nimen sisällöstä ei kuitenkaan ole varmaa tietoa. Nimi on nykyisin ruotsinkielisten käytössä. Lähde: Pirjo Mikkonen / Sirkka Paikkala SUOMALAISET SUKUNIMET Weiling+ Göös 1993.

Puoliso: Brita Michelsdotter. (Taulu 136) syntynyt 10.10.1745, kuollut 1801.

Lapset:
Johan Mattson Pada, syntynyt 10.10.1782. Tauluun 136
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 138

7. Matts Jakobsson Flemming syntynyt 8.3.1755 Korsholm, Anixor, kuollut 13.12.1827 Korsholm, Anixor.
Vanhemmat Jakob Jakobsson Flemming, Talollinen, syntynyt 12.11.1722 Vaasa, kuollut 6.7.1790 Mustasaari / Korsholm, Anixor ja Carin Mårtensdotter Holm, Flemming, syntynyt 11.8.1723 Mustasaari / Korsholm, Helsingby?, kuollut 30.12.1800 Anixor (Taulusta 139).

Puoliso: 12.12.1773 Anna Mikaelsdotter Galt, Flemming. (Taulu 136) syntynyt 29.8.1752 Korsholm, Stafversby, kuollut 28.8.1830 Korsholm, Anixor.
Vanhemmat Mickel Mickelsson ja Anna Mattsdotter (Taulusta 142).

Lapset:
Matts Mattsson Flemming, Sjöman, merimies, syntynyt 19.9.1774 Korsholm, Anixor
Jakob Mattsson Flemming, syntynyt 20.1.1777 Korsholm, Anixor
Johan Mattsson Finne Flemming, syntynyt 5.1.1778 Korsholm, Anixor, kuollut 15.1.1839 Korsholm, Anixor
Gustaf Mattsson Flemming, Bonde, talollinen, syntynyt 3.6.1780 Korsholm, Anixor, kuollut 5.12.1842 Korsholm
Anna Kaisa Mattsdotter Flemming, syntynyt 27.4.1782 Korsholm, Anixor. Tauluun 136
Johan Erik Mattsson Flemming, syntynyt 3.11.1785 Korsholm, Anixor, kuollut 13.11.1811 Korsholm, Anixor
Mårten Mattsson Flemming Keto, syntynyt 4.7.1787 Korsholm, Anixor
Maria Mattsdotter Flemming, syntynyt 30.7.1791 Korsholm, Anixor ?
Lisa Flemming, syntynyt 1795 Korsholm, Anixor ?, kuollut 19.4.1795 Korsholm, Anixor
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 139

8. Jakob Jakobsson Flemming Talollinen, syntynyt 12.11.1722 Vaasa, kuollut 6.7.1790 Mustasaari / Korsholm, Anixor.
Vanhemmat Jakob Grelsson Flemming, syntynyt n. 1658 Gerby, kuollut 15.7.1750 Vaasa ja Carin Mattsdotter Flemming, syntynyt Pedersöre, kuollut 1.3.1737 Vaasa (Taulusta 140).

Puoliso: Carin Mårtensdotter Holm, Flemming. (Taulu 138) syntynyt 11.8.1723 Mustasaari / Korsholm, Helsingby?, kuollut 30.12.1800 Anixor.
Vanhemmat Mårten Holm ja Beata Eriksdotter Holm (Taulusta 141).

Lapset:
Maria Flemming, syntynyt 12.8.1745 Korsholm, Helsingby, kuollut 15.12.1748 Korsholm, Anixor
Beata Jakobsdotter Flemming, Carbin, syntynyt 20.2.1747 Korsholm, Anixor, kuollut 3.5.1813 Korsholm, Anixor
Jakob Jakobsson Flemming, syntynyt 26.3.1748 Korsholm, Anixor
Anna Jakobsdotter Flemming, syntynyt 8.11.1749 Korsholm, Anixor
Jonas Jakobsson Flemming, syntynyt 16.10.1750 Korsholm, Anixor
Carin Jakobsdotter Flemming, syntynyt 12.2.1752 Korsholm, Anixor
Johan Flemming, syntynyt 11.7.1753 Korsholm, Anixor, kuollut 30.7.1753 Korsholm, Anixor
Matts Jakobsson Flemming, syntynyt 8.3.1755 Korsholm, Anixor. Tauluun 138
Maria Jakobsdotter Flemming, syntynyt 18.2.1756 Korsholm, Anixor
Lisa Jakobsdotter Flemming, syntynyt 13.10.1756 Korsholm, Anixor
Brita Jakobsdotter Flemming, syntynyt 1.10.1757 Korsholm, Anixor
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 140

9. Jakob Grelsson Flemming syntynyt n. 1658 Gerby, kuollut 15.7.1750 Vaasa.

Puoliso: 16.4.1721 Carin Mattsdotter Flemming. (Taulu 139) syntynyt Pedersöre, kuollut 1.3.1737 Vaasa.

Lapset:
Jakob Jakobsson Flemming, syntynyt 12.11.1722 Vaasa. Tauluun 139
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 141

9. Mårten Holm

Puoliso: Beata Eriksdotter Holm. (Taulu 139)

Lapset:
Carin Mårtensdotter Holm, Flemming, syntynyt 11.8.1723 Mustasaari / Korsholm, Helsingby?. Tauluun 139
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 142

8. Mickel Mickelsson

Puoliso: Anna Mattsdotter. (Taulu 138)

Lapset:
Anna Mikaelsdotter Galt, Flemming, syntynyt 29.8.1752 Korsholm, Stafversby. Tauluun 138
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 143

6. Samuel Eurelius

Puoliso: Maja Caisa Eurelius. (Taulu 135) kuollut 13.8.1785.

Lapset:
Sanna Elisabet Sammasdotter Eurelius, Pada, syntynyt 8.11.1807 Isokyrö ?. Tauluun 135
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 144

4. Alfred Emil Ingman Pataljoonan saarnaaja; pappi; nuorisokirjailija, syntynyt 16.7.1860 Karvia; Kyläkarvia, kuollut 10.10.1917 Vaasa;, haudattu Vaasassa. Elämänkerrallisia tietojaVaasan kouluun 1871. Ylioppilas Vaasan ruotsalaisesta klassisesta lyseosta 5.6.1880. Teologinen erotutkinto 31.5.1883. Vihittiin papiksi 20.06.1883 ja määrättiin v. t. saarnajaksi Vaasan tarkk'amp. pataljoonaan. Vakituinen pataljoonan saarnaaja 1889. (Bergholm Sukukirja s. 686) Alfred Emil oli innokas metsämies. Ensimmäisiä suomalaisia nuorisokirjailijoita. "Rimpisuon Usvapatsas", "Kahden taalarin raha" ja "Latvasaaren kuninkaan hovilinna". Kirjat olivat suomalaisia vastineita intiaaniromaaneille (1917 ). Alfred Emil rakensi Vaasassa Rantakatu 22 :n huoneessa purjeveneen joka jouduttiin ikkunan kautta kuljettamaan ulos. Purjeveneestä on olemassa piirustukset Kaj Strang´lla. Suoritettuaan v. 1883 papin tutkinnon toimi hän Vaasassa pataljoonansaarnaajana ja muissa papin viroissa, kunnes hänet 1897 nimitettiin saarnaajaksi sikäläiseen lääninvankilaan, jossa toimessa pysyi kuolemaansa saakka. Tämän toimen ohella toimi hän koulumiehenä, eri aineiden opettajana oppikouluissa, sekä käsityöläisiltakoulun johtajana. Julkisuudessa on hänestä, hänen eri toimiensa johdosta, nimenomaan mainittu, että hän oli harvinaisen laajatietoinen ja eri aloja taitava ja tunteva mies. Persoonalisuutena kuuluu hän olleen erittäin vaatimaton, terveluonteinen ja humoristinen. Tälläiseksi tunnetttiin hänet omassa kotoisessa vaikutuspiirissään - kirjailijana vasta hän tuli tunnetuksi suuremmalle yleisölle, jopa niin tunnetuksi, että hänet aina mainitaan silloin, kun puhutaan alkuperäisistä ja etevistä kotimaisista nuorisokrjailijoista. Kirje Vaasasta koulusta äidille 23.10.1875: (15-vuotiaana) Wasa den 23 Oktober 1875 Älskade mamma! Jag skall nu med några rader underrätta eder huru vi må. Tack för mammas sista bref. Wi må nu här som vanligt. Huru mår mamma och andra derhemma. Odert vill ej skriva hem nu, han säger att han ej har tid. - Nog finns här lingon fast huru mycket för 25 penni kappen. Nog måste jag väl vara utan nya skridskorremmar. Kanske jag bergar mig med mina gamla ty här kostar ett par goda skridskoremmar 2 mark, så att ej lönar det sig att köpa häre. Vi ha nu haft ganska god skrinnis och jag har varit och skrinna 2 gånger ren. I onsdags hade vi lof, så att inte tror jag at vi få nå vidar skrinnlof. Hittils har här varit så kallt att marken är ganska hårt tillfrusen så att få se huru det går med brunnarna i vinter. - Nog går ju den här termin ganska fort?. Jag har köpt åt mig harsnaror till julen för mina egna pengar, nog skall fånga haror i jul bara jag för mig att sätta ut dem. Odert ber att mamma skulle skicka hit hans skrinskor. Får vi ta ut till "Pippurin markkinat" i jul litet marknadspengar kanskje hvar sin 50 penni eller huru? Jag har nu just ej något mera att skriva än många hälsningar till alla derhemma och allra mest till mamma från mammas egen gosse ALFRED. Teolooginen erotutk, 31. 5, 83. Vihitty papiksi 20. 6. 83. Pastoraalitutk. 20. 6.85, - 3:nnen Vaasan tarkkampujapataljoonan v. t. saarnaajana 20. 6 1883 - 30.01.1889, josta lähtien saman pataljoonan vakinaisena saarnaajana pataljoonan lakkauttamiseen saakka 14. 3. 02. Vaasan lääninvankilan v. t. saarnaajana1.5. 1897 - 1.5. 1898, josta lähtien saman vankilan vakinaisena saarnaajana kuolemaansa saakka 10.10.1917. Vaasan suom. yksityislyseossa ja alkeiskoulussa tuntiopettajana opettanut uskontoa, ruotsia, saksaa ja logiikkaa 1v. 1883- 1892; Vaasan realilyseon uskonnon ja suomenkielen v, t. lehtorina lv. 1894 -96, 97 - 99 ja 1901 - 1902; tuntiopettajana opettanut Vaasan realilyseossa ja sitten linjajakoisessa lyseossa ruotsia lv. 1905 - 1917 ja ajoittain sitä ennen; kaikkiaan ollut Vaasan suom. lyseon palveluksessa 1v. 1883 - 1917 kahta vuotta lukuunottamatta. Ollut opettajana myöskin Vaasan ruots. lyseossa, suom. ja ruots. tyttökoulussa sekä ruots. jatko-opistossa. Syysk. 1 p;stä 1895 ollut Vaasan käsityöläisiltakoulujen johtajana opettaen äidinkieltä, kirjanpitoa, kaunokirjoitusta y. m. - Innokas urheilumetsästäjä ja -kalastaja. Tunnettu taitavana ampujana. - St. ja Annan R. III luokan ritari. Kirjallinen toiminta: Aikakauskirjassa »Svenska jägarförbundets Tidskrift» julkaissut kreikankielestä ruotsinnettuna suurimman osan Xenofonin »Kynegetikos»-nimistä teosta ja Arrianoksen samannimisen teoksen kokonaan. Toimittanut oppikirjan »Ruotsinkielen Harjoituksia» suomalaisia oppilaitoksia varten. Julkaissut suurta tunnustusta saavuttaneet nuorisokirjat »Rimpisuon usvapatsas», »Latvasaaren kuninkaan hovilinna», »Suursalon Halli» ja »Kahden taalarin raha». - Kirjoituksia aikakauskirjoihin ja sanomalehtiin. Lähde: Vaasan Suomalainen lyseo 1880 - 1830 ********************************************************************************************************************************* Alfred Emil Ingman, jonka kootut teokset täten Suomen nuorisolle tarjotaan, oli syntynyt v. 1860 ja kuoli Vaasassa v. 1917. Hänen ulkonaiset elämänvaiheensa on pian mainittu. Suoritettuaan v. 1883 papin tutkinnon hän toimi Vaasassa pataljoonansaarnaajana ja muissa papin viroissa, kunnes hänet 1897 nimitettiin saarnaajaksi sikäläiseen lääninvankilaan, jossa toimessa pysyi kuolemaansa saakka. Tämän ohella hän toimi koulumiehenä, eri aineiden opettajana oppikouluissa, sekä käsityöläisiltakoulun johtajana. Julkisuudessa on hänestä, hänen eri toimiensa johdosta, nimenomaan mainittu, että hän oli harvinaisen laajatietoinen ja eri aloja taitava ja tunteva mies. Persoonallisuutena kuuluu hän olleen erittäin vaatimaton, terveluontoinen ja humoristinen. Pyyntömme johdosta saada lähempiä tietoja Alfred Ingmanista kirjoittaa meille hänen veljensä professori Lauri Ingman seuraavaa: »Halu päästä ulos metsään ja merille oli Alfred-veljessäni jo ylioppilasaikoina erinomaisen voimakas. Muistan elävästi, kuinka hän ja vanhin Jonathan-veljemme syksyisin ja talvisin pyssyt olalla kulkivat kaikki Karijoen sopukat ristiin rastiin. Tavallisesti he toivatkin retkillään riistaa kotiin, jäniksiä ja lintuja. Kolmantena seurassa oli usein eräs mökkiläinen, »Hongiston vaari», jonka metsästysinnolla ei ollut rajaa. Eräänä talvena 1880-luvun alulla, kun seudulla liikkui susia, ryhtyivät veljet niitä suksilla pyydystämään ja saivatkin kerran oikein komean otuksen. Myöhempinä aikoina, kun Alfred-veljeni oli asettunut Vaasaan, jouduin usein seuraamaan häntä milloin pitemmille milloin lyhemmille retkille saaristoon. Niin pian kuin jäät olivat lähteneet ja ilma lämminnyt, lähdimme mekin retkille vesilintuja kuvilta ampumaan. Ihania kesäkuun öitä vietettiin kuusenhaoista tehdyillä vuoteilla, milloin ei ollut pakko hyttysten tähden ankkuroida venettä johonkin poukamaan ja purjeen alla koettaa saada verenimijöiltä hetkeksi rauhaa. Auringon noustessa oli oltava ampumapaikoilla. Myöhemmin kesällä laskettiin koukkuja ja käytiin purjehdusmatkoilla milloin minnekinpäin. Alfred-veljelläni näyttää olleen se käsitys, että mies jotenkin osaa tehdä sen, minkä tahtookin. Varsinkin hän oli taitava veneenrakentaja. Piirustusten mukaan, jotka hän milloin mistäkin teoksesta hankki, hän rakensi sekä souto- että purjeveneitä, kulkipa viime vuodet itse rakentamassaan moottoriveneessä. Kun oli hyvä pitemmittä matkoilla saada päänsä päälle parempikin katto kuin havunoksista tehty, rakensi hän Vaasan lähelle pariin paikkaan lankuista erinomaisen hauskat kesämajat. Apuna hänellä ei näissä toimissa ollut muuta kuin kouluijässä oleva poikansa. Ihailin suuresti hänen väsymättömyyttään ja taitoaan; kaikellainen 'fuskaaminen' oli hänelle vastenmielistä, se mikä tehtiin, oli tehtävä hyvin. Pienestä pitäen tottuneena ampuma-aseita käyttämään oli Alfred kehittynyt erinomaisen taitavaksi ampujaksi. Varsinkin oli ihailtava hänen taitonsa lennosta pudottaa lintuja. Yhteen aikaan hän harrasti myöskin pilkkaan ampumista ja saavutti siinä sellaisen taidon, että eräässä silloisen n. s. sportti-klubin koko maata käsittävässä ampumakilpailussa sai palkinnon. Papiksi tultuaan saattoi veljeni tietenkin omistaa vapaille ulkoilmaharrastuksille vain vähän aikaa. Tavallinen viranhoito vaati, varsinkin sen jälkeen kuin hän oli tullut vankilansaarnaajaksi, paljon aikaa, ja innostuneena ja taitavana opettajana hän lisäksi suoritti paljon opetustyötä. Mutta kun hanget alkoivat sulaa, silloin täytyi saada aikaa panna venheet ja pyyntivehkeet kuntoon, jotta jo toukokuussa voisi pistäytyä jollekin iltapäiväretkelle merelle ja kesäkuussa ihailla auringon laskua ja nousua Vaasan saaristossa.» Tällaiseksi tunnettiin hänet omassa kotoisessa vaikutuspiirissään -- kirjailijana vasta hän tuli tunnetuksi suuremmalle yleisölle, jopa niin tunnetuksi, että hänet aina mainitaan silloin, kun puhutaan alkuperäisistä ja etevistä kotimaisista nuorisokirjailijoista. Todennäköistä on, että Suomen kasvava nuoriso lukee polvi polvelta aina samalla innostuksella niitä seikkailuja, joista kerrotaan »Rimpisuon usvapatsaassa», »Latvasaaren kuninkaan hovilinnassa», »Suursalon Hallissa» ja »Kahden taalarin rahassa» sekä muissa hänen kertomuksissaan. Ja kun viljelys tunkee metsät yhä syrjemmäksi, kun emme enää tulevaisuudessa voi puhua »seikkailuista saloilla ja vesillä» siinä tuoreessa tarkoituksessa kuin näissä kirjoissa, saavat nämä teokset hiukan samaa merkitystä kuin mikä on Cooperin kuvauksilla nykypäivien amerikalaiselle: ne kertovat niistä ihanista päivistä, jolloin Suomessa vielä oli neitseellisiä saloja ja vesiä. Lauri Ingman Lähettäessään »Rimpisuon usvapatsaan» kustantajalle tammikuulla 1915 kirjoitti tekijä vaatimattomasti hänellä olleen tarkoituksena »antaa lukijalle pari sataa suomalaista sananlaskua ja sanontatapaa, kuitenkin mikäli mahdollista siten, ettei hän tätä tarkoitusta huomaisi. Ne, jotka tuon kirjasen ovat lukeneet, panivat varmaan merkille sen veikeän ja humoristisen tavan, jolla tekijä sovitteli kahden poikaviikarin vuorosanoiksi mitä hullunkurisimpia ja humo-ristisimpia sananlaskuja ja sutkauksia. Tekijä vaikeni kuitenkin siihen nähden, mikä on kirjan suurin opetussisällys: se on täydellinen opas siihen, miten on mahdollista elää talvella ulkoilmassa, joutumatta luonnon ankaruuden uhriksi; samalla se kasvattaa tulemaan toimeen omin voimin, maihin turvaamatta. Kun siihen lisätään vielä jännittävä ja nuorison mielikuvitukselle sopiva juoni, voi ymmärtää, kuinka suurta kykyä tällaisen, näöltään niin vaatimattoman teoksen luominen edellyttää. Teoksen nimi oli alkuaan »Levänevan usvapatsas», joka kuitenkin hyljättiin. »Rimpisuom vastaanotto oli hyvä ja arvostelut suosiollisia. Niiden antamien neuvojen johdosta kirjoitti tekijä vain lyhyesti: »En ole liian vanha oppiakseni.» Seuraavaa teostansa, »Latvasaaren kuninkaan hovilinnaa» lähettäessään kirjoitti tekijä kustantajalle marrask. 22 p. 1915 seuraavaa: »Kun tarkoitin siitä suomalaista, poikien suosiossa kai vieläkin olevaa 'indiaanikirjaa', oli minun intiaanien puutteessa pakko käyttää rosvokoplaa. Olen kuitenkin kaikin puolin yrittänyt välttää sitä, mikä vaikuttaisi detektiiviromaanilta, ja saada lukijan mielen eniten kiintymään Latvasaaren Jules Vernen tapaiseen kuninkaaseen. Sananlaskujen opettamisesta nuorisolle en ole tahtonut luopua. Luullakseni nuoret oppivat niitä paraiten, kun luulevat saavansa ne kertomuksen kaupanpäällisinä vain.» »Ehdotuksenne laajemminkin ryhtyä nuorisokirjallisuuteen on sangen houkutteleva; asian mahdollisuus riippuu siitä, onnistuuko minun niin kirjoittaa nuorten mieleen, että todella saan laajemmat markkinat. Sillä kirjoitan, ahkeranakin ollen, jotenkin hitaasti. Ja virkani on niin vähäpalkkainen, että minun on ollut aina pakko toimeentuloni tähden pitää paljon koulutunteja . . . Aion kuitenkin jatkaa kirjoittamistani.» Lähettäessään »Suursalon Hallin käsikirjoituksen, jonka tekijä oli alkujaan ajatellut julkaistavaksi jouluksi 1916, kirjoitti hän toivovansa jouluksi 1917, »jos Jumala suo terveyttä, Voivansa valmistaa uuden kirjan.» Se toivo toteutuikin, mutta painosta valmistuneena ei tuoni sallinut tekijän nähdä »Kahden taalarin rahaa.» Sen valmistumisesta kertoi hän kirjeessään kustantajalle marrask. n p. 1916 m. m. seuraavaa: »Uutta kirjaani olen kirjoittanut noin 120 käsikirjoitussivua. Mutta muutama viikko sitten ajoi se karille, enkä ole vielä saanut sitä uudestaan liikkeelle . . . Seikkailukirjaksi on sekin ajateltu, vaikka toinen seikkailijoista on vasta kahdennellatoista; 'näsäviisi' poika kuitenkin ...» Omasta tyylistään kirjoittaa hän samassa kirjeessään vaatimattomasti: »Kirjoitustapani on karkeata, siitä ei pääse pieleen eikä puoleen, ja soveltuu vähemmin hyvin eläinkertomuksiin, jotka vaatisivat viehättävämpää, enemmän mukaansa tempaavaa tyyliä. Mutta harvalle miehelle vain on luotu kynä, joka luistaa liukkaasti kielellä, joka ei ole hänen äidinkielensä». Selitykseksi mainittakoon, että Ingman oli saanut ruotsinkielisen koulusivistyksen. Yhä samassa kirjeessään mainitsee hän uusista suunnitelmistaan: »Olen jo useampia vuosia kirjoitellut 'mukulakoululaisia' varten suunniteltua kuvakirjaa samaan tapaan kuin saksalaisten 'Zoologia Comica', jonka omat lapseni aikanaan lukivat loppuun, vaikka paperi olikin paksua. Saa nähdä, valmistuuko se ikinä?» Tuonen tarkoituksettomuutta usein valitetaan. Valitettavaa on, ettei Alfred Ingman saanut jatkaa tärkeätä kirjailijatoimintaansa, jolla hän muutamissa vuosissa olisi paljon rikastuttanut köyhähköä alkuperäistä nuorisokirjallisuuttamme. Valitettavaa on myöskin, ettei hän aikaisemmin huomannut lahjojansa tällä alalla. Se joka haluaa tarkemmin tutustua tämän vanhan pohjalaisen sisimpään luonteeseen, tekee sen parhaiten lukemalla hänen kirjansa. Joka lauseen takaa pilkistää niistä suora ja jäyhä mies, laajakatseinen, hyväsydäminen, elämää ja luontoa ymmärtävä. Viimeinen kustantajalle tullut kirje on päivätty syyskuun 15 p. 1917 ja koskee erästä tekijän käsikirjoitukselle sattunutta tapaturmaa. Se päättyy sanoihin: »Herran haltuun!» Kun hänen teoksensa nyt uudessa asussa joutuvat nuorisomme luettavaksi, lausumme sen hartaan toivomuksen, että Suomen nuoriso oppisi niistä sitä rehellisyyttä, miehekkyyttä ja omin avuin toimeentulemisen taitoa, jolle tekijä jäyhänä ja itsenäisenä pohjalaisena pani niin ratkaisevan arvon. Avautukoot nuorisomme silmät myös huomaamaan oman maansa luonnon kauneudet ja ne reippaan sekä vahvistavan ulkoilma-elämän edut, joita se vielä kaikkiallakin tarjoaa. Mikäli nuorisomme kaikissa näissä jaloissa avuissa edistyy onneksi itsenäiselle Suomellemme, sikäli on myös syytä kiitollisuudella muistaa miestä, joka rakkaudesta nuorisoa kohtaan vielä vanhana ryhtyi opettamaan sille elämänsä varrella tärkeiksi ja välttämättömiksi huomaamiansa asioita. Kustantaja. Kustannusosakeyhtiö Kirja.
Vanhemmat Wilhelm Haraldinpoika Ingman, Kyrkoherde; Kirkkoherra, syntynyt 12.11.1820 Alavus, kuollut 23.5.1875 Teuva ja Emma Ottilia Larsintytär Schalin, Ingman, syntynyt 26.10.1842 Teerijärvi; Raippaluoto, kuollut 21.7.1901 Muolaan pappilassa (Vaasa) ?, haudattu Vaasa (Taulusta 145).

Puoliso: 22.7.1885 Vaasa Selina Emilia Hagman Haapanen, Ingman. (Taulu 3) syntynyt 12.3.1864, kuollut 25.12.1933 Gamla Wasa; Vaasa. Muotokuva (joka on minulla, M. Strangilla Sveitsissä), jonka on maalannut Lindeblom, joka oli Realilyseon piirustuksen opettaja. Muotokuva on maalattu valokuvasta.
Vanhemmat Johan Gustaf Hagman, Merikapteeni, syntynyt 17.2.1839 Vöyri, Vörå, Lålax, kuollut 6.2.1895 Vaasa ja Selina Kristina Holm, Hagman, syntynyt 29.9.1840 Kristiinankaupunki, kuollut 31.5.1885 Vaasa (Taulusta 589).

Lapset:
Elli Emilia Ingman, Kanslisti Vaasan lääninvankilassa, syntynyt 28.8.1886, kuollut 12.8.1934 Tuberkuloosi?, haudattu Vaasa
Ester Irene Ingman, Strang, syntynyt 30.3.1888 Vaasa. Tauluun 3
Teodor Hubert Ingman, Dipl.ins, Rajamäen viinatehtaan toimitus johtaja, syntynyt 5.3.1890 Vaasa, kuollut 15.7.1957 Rajamäki
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 145

5. Wilhelm Haraldinpoika Ingman Kyrkoherde; Kirkkoherra, syntynyt 12.11.1820 Alavus, kuollut 23.5.1875 Teuva. Kävi koulunsa (aloitti 1828) Vaasassa ja tuli ylioppilaaksi 14/6 1837. Pedagogin sijainen Tamperella 1840. Sai todistuksen yliopistosta joulukuussa 1841 ja pappisvihkimyksen joulukuussa ??/12 /1842. Tämän jälkeen hän toimi kirkollisissa viroissa ympäri Pohjanmaata. Kappalainen Kyläkarvialla. Varapastori 1857. Nimitettiin Teuvan kirkkoherraksi toukokuussa 1868. Vaimon Klara Alexandra Alceniuksen* isä oli ollut hänen esimiehenään Lapualla. Wilhelm Ingman'in avioliitosta syntyi ennen vaimon kuolemaa kolme poikaa ja yksi tytär. Perheen äidin kuoleman jälkeisiä taloudellisia ja muita vaikeuksia kuvastaa, että kihlakunnanoikeus määräsi lapset toisten holhottavaksi yli puoleksi vuodeksi. Wilhelm Ingman oli vain 15 kuukautta leskenä; maaliskuussa 1857 hän meni naimisiin häntä 11 vuotta nuoremman Emma Ottilia Schalinin kanssa, jonka isä oli Tervajärven kappalainen. Schalinien suku oli vanha Ruotsista tullut pappissuku, jonka ensimmäinen tunnettu kantaisä oli talonpoika PETRUS Helsinglandista 1500 luvulta. * Minulla on Alceniuksen kirja: Gottfr. Buchners "Real och Verbal CONCORDANS", Tryckt hos LORENTZ LUDWIG GREEFING 1754 Stockholm. Kirja on ollut Wilhelmin jälkeen hänen pojallaan Alfred Emil Ingman´illa (minun isän äidin isällä) Wilhelm ja Emma Ingman toimivat aluksi Karviassa, jossa syntyi isän viides ja uuden äidin ensimmäinen lapsi Emil Julius. Tämä kuoli kolmikuukautisena. Marraskuussa 1859 Wilhelm Ingman nimitettin Purmoon, jonne perhe muutti. Aika, jolloin Wilhelm Ingman pääsi kirkkoherrana uransa lakipisteeseen, ei ollut otollinen perheen eikä Suomen kannalta. Vuosista 1867-1868 muodostui poikkeuksellisten sääolojen vuoksi suuret nälkävuodet. Sadot jäivät alle puoleen normaalista, ja nälkään ja tauteihin arvioitiin kuolleen yli 100 000 ihmistä. Huono aika ilmeni myös Wilhelm Ingmanin vaikeuksina saada purmolaisilta virkaansa kuuluneita veroja. Paitsi oman perheen osalta, nälänhädän aika oli papille muutenkin henkisesti vaikeaa, kun köyhille olisi pitänyt saada apua. Helmikuussa 1868 pastori oli ollut hyvin työlääntynyt purmolaisiin: "Ja nyt työntekijät pitävät taas vanhaa virttään: *kuolla nälkään*. Mutta minä en aio vaatia enempää määrärahoja heille, nähkööt nälkää, kiittämättömät käet". Wilhelm Ingmanin kirjoittama lause saattaa tuntua kovalta. Sen kirjoittajakaan ei kuitenkaan ollut pääsyt puutteesta helpolla ja Ingmaninkin perheessä vuosien 1867-1868 suonenisku otti osansa. Nuorin lapsi Lars Fingal kuoli 13 kuukauden ja kolmen päivän ikäisenä 11. huhtikuuta 1868. Toukokuun 1868 alussa, pahimpina nälkäaikoina, Wilhelm Ingmanin ja perhe siirtyivät Teuvaan. Olot ja paikalliset asukkaat eivät vaikuttaneet tuoreesta kirkkoherrasta purmolaisia paremmilta: "Nämä teuvalaiset ovat mitä surkeimpia työntekijöitä niityllä ja rengiksi sain oikean laiskimuksen työssä ja suden ruokapöydässä seudun ainoan heränneen miehen suosituksesta. Hän nimittäin hankki minulle nääntyneen lankonsa, joka olisi ollut muuten hänen rasitteenaan. Voit ymmärtää siitä kuinka paljon luottamusta voin tuntea hänen parannukseensa. - Erityisen kiero ja häpeämätön syömään, eikä katso ollenkaan paljonko voiastiasta jää tovereille.- Eivät tosin ole kaikki yhtä kieroja, mutta meidän renkimme ja torpparimme ovat pahimpia; viimeksimainitulla on tapana panna voita silakallekin sen lisäksi mitä hän on levittänyt leivälle". Päivätöihin tuli parhaimmillaan suunnilleen kolmasosa, niistäkin suurin osa hyödyttömiä, ja väestö teki selväksi, ettei se ollut tottunut tällaisiin uhrauksiin. Sekä kirkkoherra että -herratar olivat tulleet siihen tulokseen, että Teuvalla tuskin viihdyttäisiin. Kesäkuun 30. päivän iltapäivällä perheeseen tullut poikalapsi ei siis syntynyt säätyläishopealusikka suussa valmiiksi katettuun pöytään. Hän ilmaantui keskelle nälkävuosien kurjuusaikaa, joka koski kirkkoherrrankin perheen elintasoon ja oli vain kaksi ja puoli kuukautta aiemmin saattanut uuden tulokkaan edeltäjän hautaan. Tulokas sai ehkä hieman pahaenteisen saman etunimen kuin edesmennyt Lars Fingal: Lars Johannes. Kutsumanimeksi vakiintui perhepiirissä Lauri. (Vesa Vares: Konservatiivi ja murrosvuodet / Lauri Ingman ja hänen poliittinen toimintansa vuoteen 1922. sivu 40) Ylioppilas Helsingissä 14.6.1837 (arvosana approbatur cum laude äänimäärällä 20). Eteläpohjalaisen osakunnan jäsen 28.9.1839. Nimi on kopioitu 1844 Eteläpohjalaisen osakunnan matrikkelista yhdistyneen Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin Wilhelm Ingman, född den 12 November 1820, son till Commissions-Landtmätaren Harald Ingman i Alavo, inskrifven i Syd-Österb. Afd. den 28 Sept. 1839. Tog afgångsbetyg den 7:de Dec. 1841. Prestvigd. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 14.12.1842. Tampereen vt. pedagogina vuonna 1840. Pappina Kälviällä, Kauhavalla, Temmeksellä, Piippolassa, Lapualla ja Kuortaneella. Karvian kappalainen 1853, Purmon 1861. Varapastori 1857. Teuvan kirkkoherra 1868. Lähde: Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852.
Vanhemmat Harald Henrikinpoika Ingman, Maanmittari, Komisione landmetare, syntynyt 28.4.1785 Pohja, Mörby ?, kuollut 2.1.1832 Alavus, haudattu Alavus, hautakivi on olemassa ja Catarina Margareta Grönlund, Ingman, syntynyt 4.4.1787 Kangasala, kuollut 20.11.1845 Alavus, Alavudenkylä numero 4, Haverin talossa, haudattu Alavuden hautausmaa. (Taulusta 146).

1. puoliso: 7.7.1846 Lapua Klara Alexandria Johan-Danielintytär Alcenius, Clara/Ingman syntynyt 17.1.1829 Vähäkyrö, kuollut 19.12.1855.
Vanhemmat Johan Daniel Eliaksenpoika Alcenius, Maisteri, Lapuan kirkkoherra, rovasti, syntynyt 26.8.1784 Pyhäjoki, kuollut 2.8.1849 Lapua ja Maria Lovisa Olofintytär Hollsten, Alcenius, syntynyt 5.5.1791 Kokkola, kuollut 3.12.1875 Kristiinankaupunki.

Lapset:
Jonathan Wilhelminpoika Ingman, Muolaan kirkkoherra, rovasti, syntynyt 10.6.1847 Lapualla (kirjoilla Piippolassa), kuollut 21.4.1908 Muolaa
Gideon Ingman, Lukkari, syntynyt 23.6.1850 Mustasaari, kuollut 8.12.1921
Wilho (Wilhelm) Wilhelminpoika Ingman, Kappalainen Lapväärtti, syntynyt 5.5.1852 Lapua, kuollut 6.12.1934 Kristiinankaupunki (kirjoilla Lapvärtti)
Lydia Maria Ingman, syntynyt 29.3.1854
2. puoliso: 29.3.1857 Emma Ottilia Larsintytär Schalin, Ingman. (Taulu 144) syntynyt 26.10.1842 Teerijärvi; Raippaluoto, kuollut 21.7.1901 Muolaan pappilassa (Vaasa) ?, haudattu Vaasa. Bergholm Sukukirjan mukaan kuolinpaikka Muolaa? Schalinien suku oli vanha Ruotsista tullut pappissuku, jonka ensimmäinen tunnettu kantaisä oli talonpoika PETRUS Helsinglandista 1500 luvulta. Jos Ingmaneissa on ollut siniverisiä, niin on Schalinien esi-isistä eräs aateloitu Rosenhjelm-nimellä. Aatelishaara sammui kuitenkin tässäkin suvussa pian. Schalinien suvun eräs haara siirtyi Suomeen vuonna 1754. Eräs sukuhaaran papeista sai vaimonsa Carlenius-suvusta. Tämäkin merkitsi siteitä historian mahtimiehiin: Carleniusten esi-isä Ljungo Thomae oli eräs Uppsalan julistuksen (1593) allekirjoittajista ja Flemingin vastustajista nuijasodassa. Emma Ottilia oli syntynyt Schalinien ja Carleniusten jälkeläisenä perheen seitsemäntenä lapsena Raippaluodossa vuonna 1831. Hänen sukupuuhunsa kuului paitsi menneitä, myös ajankohtaisia kuuluisuuksia: hänen veljensä nai Zacharias Topeliuksen sisaren. Myös Schalinit kuuluivat heränneisiin. Tällä vuosisadalla on kaikkiaan neljä Suomen arkkipiispaa ollut Schalinien suvun tyttärien poikia. (Vesa Vares: Konservatiivi ja murrosvuodet / Lauri Ingman ja hänen poliittinen toimintansa vuoteen 1922. sivu 40) Emma Ottiliasta on muita tietoja hänen tytterensä Edith tekstissä.
Vanhemmat Lars Larsson Schalin, Lauri Laurinpoika, Teerijärven kappalainen 1840, varapastori 1841, syntynyt 18.8.1790 Vaasa, kuollut 3.8.1847 Terjärv; Teerijärvi, Finnland, haudattu Teerijärvi ja Brita Johanna Christofferintytär Carlenius, "Johanna"/Schalin, Oli tehokkaiden lääkevoiteiden tuntija, syntynyt 16.7.1794 Kälviä; Kelviå, kuollut 10.7.1855 Teerijärvi; Terjärv (Taulusta 353).
Lapset:
Emil Julius Ingman, syntynyt 00.05.1858 Karvia, kuollut 00.08.1858 Karvia
Alfred Emil Ingman, syntynyt 16.7.1860 Karvia; Kyläkarvia. Tauluun 144
Febe Johanna Ingman, Rancken, Folkskollärarinna i Gamla Vasa 1884, syntynyt 26.12.1861 Purmo, kuollut 16.6.1914 Vaasa
Emilia Vilhelmina (Mimmi) Ingman, Strömblad, syntynyt 4.6.1863, kuollut 5.3.1940
Odert Julius Ingman, Kappalainen, syntynyt 1.1.1865 Purmo, kuollut 3.5.1929
Lars Fingal Ingman, syntynyt 8.3.1867 Purmo, kuollut 11.4.1868 Purmo
Lars Johannes (Lauri) Ingman, Ministeri; kirkkoherra; arkkipiispa, syntynyt 30.6.1868 Teuva, kuollut 25.10.1934 Helsinki ?
Ottilia Sofia Ingman, Sivenius, syntynyt 25.7.1869 Teuvalla, kuollut 15.7.1908 Vaasa
Elina Elisabet Ingman, (Emilia) ?, syntynyt 4.11.1870, kuollut 9.2.1872
Edith Eunika Ingman, Opettajatar Vaasan yksit. suom. tyttökolussa; lähetyssaarnaaja, syntynyt 30.11.1872 Teuva pappilassa, kuollut 3.2.1930 Kiina, Kiangsin maakunta, Sankiohtang, rosvojen ampumana
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 146

6. Harald Henrikinpoika Ingman Maanmittari, Komisione landmetare, syntynyt 28.4.1785 Pohja, Mörby ?, kuollut 2.1.1832 Alavus, haudattu Alavus, hautakivi on olemassa. Maanmittausauskultantti 09.08.1804. Varamaanmittari 24.03.1813. Komm. maanmittari Vaasan läänissä 25.03.1816. Komisionimaanmittari sanotussa läänissä. Asui Alavudella.
Vanhemmat Henrik Henrikinpoika Ingman, Vääpeli, kenttävääpeli ruotujakolaitoksessa, syntynyt 1747 Mörby, kuollut 17.7.1804 Mörby, Pohja ja Ebba Kristina Naukler, Ingman, syntynyt 27.3.1755 Kägra, Bromarv, kuollut 19.10.1802 Mörby, Pohja (Taulusta 147).

Puoliso: Catarina Margareta Grönlund, Ingman. (Taulu 145) syntynyt 4.4.1787 Kangasala, kuollut 20.11.1845 Alavus, Alavudenkylä numero 4, Haverin talossa, haudattu Alavuden hautausmaa.
Vanhemmat Anders Grönlund, Kirkkoherra, Kuortane, syntynyt 29.11.1754 Pirkkala, kuollut 31.8.1806 Kuortane ja Kristina Elisabet Asp, Stina Lisa/Grönlund, syntynyt 15.2.1763 Teisko (Taulusta 336).

Lapset:
Antero (Anders) Henrik Ingman, Kappalainen, Soinin saarnaaja 1842, syntynyt 10.10.1812 Alajärven Paavola, Alajärvi, kuollut 3.4.1856 Soini
Berndt Enoch Haraldinpoika Ingman, Enok, Kirkkoherra, Kalajoki 1867, syntynyt 12.9.1814 Alajärvi, Paavolan talossa, kuollut 14.3.1879 Kalajoki
Herman Haraldinpoika Ingman, Kirkkoherra Sodankylässä, syntynyt 10.6.1816 Alavus; Kuortaneen Haaverisa, kuollut 28.2.1875 Oulu, haudattu Ii
Lovisa Ingman, Favorin, syntynyt 15.2.1818, kuollut 26.11.1888
Wilhelm Haraldinpoika Ingman, syntynyt 12.11.1820 Alavus. Tauluun 145
Reinhold Ingman, syntynyt 1822, kuollut pienenä , haudattu Alavuden hautausmaa
Ebba Elisabet Ingman, syntynyt 14.7.1824, kuollut 27.051868 Ruokolahden kappalaisen talossa
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 147

7. Henrik Henrikinpoika Ingman Vääpeli, kenttävääpeli ruotujakolaitoksessa, syntynyt 1747 Mörby, kuollut 17.7.1804 Mörby, Pohja. Vapaaehtoinen sotapalveluksessa. Asui (omisti) Mörby'ssä.
Vanhemmat Henrik Matinpoika Ingman, Rusthollari, syntynyt 1711 Turku, kuollut 1768 Pohja Mörby ja Anna Elisabet Schütz Schytz, Ingman, syntynyt 1712, kuollut 8.3.1755 Mörby (Taulusta 148).

Puoliso: 25.3.1773 Pohja Ebba Kristina Naukler, Ingman. (Taulu 146) syntynyt 27.3.1755 Kägra, Bromarv, kuollut 19.10.1802 Mörby, Pohja.
Vanhemmat Elias Haraldinpoika Nauchleer, Nauklér, Löjtnant, syntynyt 12.4.1707 Kägra i Bromarv, kuollut 28.4.1766 Kägra i Bromarv, haudattu 4.5.1766 ja Kristina Elisabeth Wång, Stina Lisa/Nauchleer, syntynyt 1717 1718?, kuollut 10.2.1795 Mörby, Pohja (Taulusta 298).

Lapset:
Henrik Johan Henrikinpoika Ingman, Kommisionimaanmittari Vaasan läänissä, syntynyt 1.12.1773 Pohjan pitäjä, Mörbyn rusthollissa, kuollut 13.11.1819 Lohtaja
Karl Elias Ingman, Kersantti, syntynyt 1779
Anna Kristiina Ingman, Vallén, syntynyt 1784 Pojo, kuollut 22.5.1851 Lappajärvi
Harald Henrikinpoika Ingman, syntynyt 28.4.1785 Pohja, Mörby ?. Tauluun 146
Hedvig Ulrika Ingman, Orjala, syntynyt 27.7.1791, kuollut 14.8.1825 Lohtaja
Hedwig Maria Ingman, Sofia ?, syntynyt 17.7.1794 Tarvola Annala N:r 3 i Lappajärvi
Anders Gabriel Ingman, Majoittaja (förare) Adelcreutz'in rykmentissä., syntynyt 1782
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 148

8. Henrik Matinpoika Ingman Rusthollari, syntynyt 1711 Turku, kuollut 1768 Pohja Mörby. Turun katedraalikoulun oppilas 6.2.1727 (in cl. rect. circ. infer., Pojoensis) - 21.4.1730 (examen). Ylioppilas Turussa kl. 1730 Ingman Henr. Nyl _ 329. Respondentti 21.5.1740, pr. Johan Browallius U670. - Rusthollari Pohjan Mörbyssä. Lähde: Ylioppilasmatrikkeli 1640 - 1852.
Vanhemmat Matts Matinpoika Ingman, Rusthollari, syntynyt 1666 Pohja, kuollut 11.6.1740 Mörby ja Margareta Jakobsdotter Groth, Ingman, syntynyt n. 1674 Inkoo, kuollut 1.6.1740 Pohja, haudattu Pohja (Taulusta 149).

1. puoliso: 1744 Anna Elisabet Schütz Schytz, Ingman. (Taulu 147) syntynyt 1712, kuollut 8.3.1755 Mörby.
Vanhemmat Johan Schütz, Luutnantti ja Ingeborg Körning, Schütz, syntynyt 2.3.1684 Rilaks (Taulusta 156).

Lapset:
Johan Henrikinpoika Ingman, syntynyt 8.12.1745 Mörby, kuollut pienenä
Henrik Henrikinpoika Ingman, syntynyt 1747 Mörby. Tauluun 147
Karl Henrikinpoika ( Karle ) Ingman, Filos. kand.; pedagogi; opettaja, syntynyt 24.3.1749 Mörby, kuollut 22.2.1810 Pohja
Johan Henrikinpoika Ingman, Katsastelukirjoittaja, syntynyt 1751, kuollut 30.11.1803 Tammisaari
Anna Elisabet Ingman, syntynyt 1754
2. puoliso: 1756 Maria Palander, Ingman syntynyt 1727, kuollut 1793.
Vanhemmat Johannes, Palander, Pohjan kappalainen ? ja Susanna Palander, Sievonius.
Lapset:
Aleksander Ingman, Maisteri, Turun akatemian kaunopuheisuuden dosentti 1784, syntynyt 1758 Mörby, kuollut 16.4.1795 Turku (ruotsalainen seurakunta)
Gabriel Henrikinpoika Ingman, syntynyt 20.1.1761 Mörby, kuollut 1840 Mörby
Maria Ulrika Ingman, Sonck, syntynyt 25.12.1765 Mörby, Pohja (Pojo socken), kuollut 25.3.1837 Mörby (kuoli: mindre vetande)
Hedvig Kristina Ingman, syntynyt 14.12.1765 Mörby, kuollut 1.9.1810 Ekenäs
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 149

9. Matts Matinpoika Ingman Rusthollari, syntynyt 1666 Pohja, kuollut 11.6.1740 Mörby. Asui veljensä Erikin luona Högbenissä Karjaalla. Syntymävuotena mainitaan myös 1664. Rusthollari. Tilanomistaja; sanotaan joskus myös "kauppiaaksi" Puoliso Margareta Grot, tilanomistajan ja kirkkoväärtin tytär. Omisti Mörbyn rusthollin Pohjan pitäjästä. Osti 1705 "översti" P. von Pilkou'n perillisiltä Mörby'n säterirusthollin Pohjan pitäjässä ja asui sitten siellä. Lienee toiminut "käskynhaltijana" Venäjän vallan aikana 1719. Harjoitti jo vuodesta 1694 näköjään laajaa kauppaa puutavaran, viljan, säämiskän ja puuhiilen kanssa, jonka lisäksi hänellä oli v. 1701 sysimiilu, jonka 1693 oikeus takavarikoi ratsutilalliselta ja padanvalaja Israel Nordbergiltä Pohjasta ja julisti sen Matts Ingmanille. Useiden vuosien Tammisaaren porvareiden auttamisen ja kaugungin menojen kurissapitämisen jälkeen sanoi porvariutensa irti 23.2 1703 ja ehdotti porvariksi veljeänsä Henrikiä, sillä perusteella, että hän itse oli ratsutilallinen. Tässä ominaisuudessa ilmestyi hän 1702 Mörbyhyn Pohjassa ja hankki itselleen omistusoikeudet ratsutilaan (1706?). Pakeni 1713 - ilmeisesti omalla purjelaivallaan - vihollista, luovutettuaan ratsutilan valvonnan sisarenlapselleen, renki Bernt Olssonille. Koska hän vei mukanaan myös muiden hänen luokseen pantattuja arvoesineitä, näyttää todennäköiseltä, että hän on ottanut mukaansa myös omaa irtaimistoa. Kaksi rovasti Dryseniuksele kuuluvaa hopeamaljaa hän oli pakoitettu panttaamaan Tukholmassa. Pakoretkeltä hän palasi 1722. [Bergholm´in tieto, että hän olisi Venäjän vallan aikana toiminut "käskynhaltijana" on varmaan väärä ja tarkoittaa luultavasti Erik Ingman´ia] *************************************** Mörbyn tila mainitaan aikakirjoissa ensimmäisen kerran v. 1326, jolloin Mats Kettilmundson testamentoi "Myribyn" Karl Näskungassonille. Kettilmundson oli hallintomies, joka oli tödennäköisesti harjoittanut tilalla turkiskauppaa toimittamalla sisämaasta tulleita nahkoja edelleen myytäväksi. Mörby ja Skavitstad (nykyään Åminne) ovat Pohjan kunnan vanhimmat kylät. Vuonna 1574 Mörbyn alue käsitti tilat Mörby, Elimo, Hindraböle, Sunnvik, Svidiaby ja Grabbskog. Lainlukian Jonas Botvidin v. 1634 perustama Mörbyn säteri läänitettiin sen jälkeen suurmiehille Forbus ja Fleming, viimeksi v. 1675 eversti Wentzel Pilar von Pilchau´lle, joka oli saksalainen sotilas Ruotsinvallan palvelluksessa, joka kunnostautui Rian taistelussa v. 1656. Hänen leskensä asui tilalla, kun se v. 1682 muuttui rälsssitilaksi ja rustholliksi. Päärakennus paloi v. 1695, leski joutui pulaan ja tila myytiin v. 1701 tammisaarelaiselle porvarille ja kantomiehelle Mats Ingman´ille.Hän asettui sinne asumaan 1703 toimien m.m. laivanvarustajana. Mörby selvisi hyvin isovihasta, mutta rakennukset paloivat pikkuvihan aikana. Vuonna 1740 oistajaksi tullut Henrik Ingman rakennutti ensin pienemmän ja v. 1758 suuremman asuintalon. Pienempi, rakenmnettu n. 1745, on nyt Pohjan kunnan kaikkein vanhimpia taloja. Tila siirtyi v. 1768 Henrik Ingman juniorille, joka hänkin piti siellä prikiä merenkulkua varten. Ruotsalaisen ajan lopussa 1809 Carl ja Gabriel Ingman omistivat kumpikin puolet tilasta. Vuonna 1819 Gabriel myi osansa sisarenpojalleen Lars Gustav Sonck´ille, joka osti v. 1830 tilan toisen puolikkaan Carl Ingman´in leskeltä. Kihlakunnankonttoristi Carl Ulrik Sonck lisäsi Mörbyn tilaan viereisen Sunnanvik nimisen tilan, jonka hän osti v. 1861. Hänellä oli monta lasta, jotka lähinnä maatilan koossa pitämiseksi myivät perintönsä Julia-sisaren miehelle J.W. Westman´ille v. 1926. Näiden poika agronomi Viking Westman otti sitten Mörbyn haltuunsa v. 1932. V. 1976 tuli tilan omistajaksi agronomi Barbara Westman, joka meni naimisiin v. 1978 agronomi Thomas Alm´in kanssa. lähde: Armas Gräsbeck; Suomen Sukututkimusseuran vuosikirja 1948. / Släkten Ingman och katakresen "Mats Misch, grytstöpare..").
Vanhemmat Matts Sigfridsson Ingman, Talonpoika, syntynyt 1624-27 Bällby, kuollut 1698 ja Margareta Johansdotter Mijseken, kuollut Ingvallsby (Taulusta 150).

Puoliso: 29.1.1701 Inkoo Margareta Jakobsdotter Groth, Ingman. (Taulu 148) syntynyt n. 1674 Inkoo, kuollut 1.6.1740 Pohja, haudattu Pohja.
Vanhemmat Jakob Mickelson Groth, Tilanomistaja; kirkkoväärti; omisti Mörbyn rusthollin Pohjan pitäjässä ja Brita Jönsdotter Groth (Taulusta 155).

Lapset:
Gabriel Mattson ( Henrik )? Ingman, Matinpoika, Nimismies; henkikirjoittaja 1740
Eva Maria Ingman, Foeder, syntynyt 3.5.1707 Mörby Pohjan pitäjässä, kuollut 7.5.1728
Sigfrid Matinpoika Ingman, Kirkkoherra, Pohja, syntynyt 3.6.1709 Pohja ?, kuollut 11.3.1769
Brita Margareta Ingman, Wulff, syntynyt 16.7.1710, kuollut 10.11.1769
Henrik Matinpoika Ingman, syntynyt 1711 Turku. Tauluun 148
Karl Matinpoika Ingman, Kaarle, Postimestari (kartononvouti 1740), syntynyt 1.6.1713 Mörby, kuollut 3.1.1782 Tammisaari ?
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 150

10. Matts Sigfridsson Ingman Talonpoika, syntynyt 1624-27 Bällby, kuollut 1698. Tilanomistaja, syntynyt 1624-27 välillä, kuollut 1697 jälkeen. Puoliso Margareta Misken, kolari (hiilenpolttaja) Johan Miskenin ja puolison Annan tytär Svartåsta. Johan Misken oli Vallooni Belgian Liegestä (hyvin epävarma olettamus!!) Matts on todennäköisesti syntynyt 1624-27. Oli ruokakunnan päämies 1646-47. Ilmaisu "Matts Sigfridssonin koti oli autio" vuoden 1663 manttaalihenkikirjoituksissa kertoo että hän oli 1656 ottanut appensa tilan Ingvallsbystä käyttöön, mutta jättänyt sen sitten autioksi. Mainittuna vuotena asui Bällbyssä, koska oikeuden lautamiestutkinnan jälkeen käskettiin laittautua ilman vastaanpanemista Ingvallsbyhyn tukemaan appeansa maatalon töissä ja rahan hankinnassa. Oli isäntänä siellä vuodesta 1673 vähintään vuoteen 1683 jolloinka nimismies Henrik Eriksson Skugge oikeudessa myönsi hänen (Matts) kuin myös muiden isäntien kärsineen puolittaisesta kadosta pelloilla. Samalla tavalla muiden länsiuusmaalaisten jälkeläisten kanssa, harjoitti Matts kauppaa ja oli 1673 keväällä Revalissa (Tallinassa), jossa muun muassa Tomas Markunssonin Klevestä; toimeksiannosta osti ruista, jota tarkoitusta varten sai veljeltään Erikiltä 6 d:r k:m. (kuparitaaleria ). Mattsin aikana ja hänen appensa huomioimana, oli naapurisopu huono. Tosin sanoi ystävällisen vertauksen Matts Tomassonista, verratessaan häntä hevoseen, mutta kun naapurin Johan Mattsonin vaimo oli tappanut hänen nuoren vuohen, vei hän asian oikeuteen. Mainittiin viimeisen kerran 1697 siinä yhteydessä, kun oli toimittanut tynnyrin rukiita Henrik Erikssonille Mjölbollstadista. Anna eli vielä 1706, jolloin hänen kuin myös poikansa Johanin omaisuus tuhoutui tulipalossa Ingvallsbyssä. lähde: Armas Gräsbeck; Suomen Sukututkimusseuran vuosikirja 1948. / Släkten Ingman och katakresen "Mats Misch, grytstöpare..").
Vanhemmat Sigfrid Mattsson, ESI-ISÄ/(Ingman), syntynyt 1601, kuollut 1645 ? Bällby (Karjaa) ja Hebla Clasdotter Mattsson, Månson (Taulusta 151).

Puoliso: Margareta Johansdotter Mijseken. (Taulu 149) kuollut Ingvallsby. Margareta eli vielä 1706 jolloin omaisuus paloi tulipalossa.
Vanhemmat Johan Mijseken, Miilunpolttaja, kuollut 1600-luvull Ingvallsby; Karjaa ja Anna Mijseken (Taulusta 154).

Lapset:
Johan Mattsson Ingman, Tilanomistaja, kuollut 1726
Anders (Antero) Matinpoika Ingman, Kruununvouti Raaseporin läntisessä kihlakunnassa; ratsutilallinen, kuollut 1728 Snappertuna, haudattu 24.2.1729 Ekenäs kyrka; Tammisaaren kirkko
Erik Mattsson Ingman, Jahtivouti ja kirkkoväärtti; talollinen, kuollut 23.2.1735 Karjaa
Henrik Mattsson Ingman, Raatimies; porvari; Tammisaari, kuollut 1731 Tammisaari,, haudattu 19.12.1731 Tammisaari
Abel Ingman
Matts Matinpoika Ingman, syntynyt 1666 Pohja. Tauluun 149
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 151

11. Sigfrid Mattsson, ESI-ISÄ/(Ingman) syntynyt 1601, kuollut 1645 ? Bällby (Karjaa). SIGFRID MATTSSON; INGMAN SUVUN KANTAISÄ. Suomenruotsalainen nimismies ja kirkonväärti. Mainitaan jo 1601 Yttre eli Nedengårdin omistajana Karjaan Bällbyssä. Hän oli tavikäräjistä 1622 lähtien lautamies. 1637 mainitaan hänet ensimmäistä kertaa pitäjän toisena kirkkoväärtinä. Tässä ominaisuudessa rettelöi hän pitäjän kirkkoherran Peder Thauvoniuksen kanssa, joka eritoten lasin tai kahden ("ett stop öl eller två") jälkeen ei osannut pitää pahaa kieltään kurissa. Talvikäräjillä 1639 nousi Sigfrid Mattson seisomaan ja valitti, että kirkkotiellä ja kansalaispäivällisillä ("Collatz") Thauvonius haukkui häntä mitä hirvittävimmillä sanoilla. Ja juuri äskettäin oli häissä Svartåssa haukkunut kaiken kansan kuullen "Boffel" ja varas. Juttu meni loppujen lopuksi lautamiesoikeuteen, joka totesi kuinka huonosti kirkkoherran tilanne oli. Kirkkoherra tunnusti "langettaneensa sellaisia haukkumasanoja innostunein mielin". Jutun mennessä 1641 talvikäräjille oli Thavonius maininnut että: "Sigfrid on rehellinen, mutta ilman Jumalan kunnioitusta". Hänen sanansa eivät tehneet suurempaa vaikutusta lautamiehiin, koska Sigfrid ei ollut suinkaan ainoa, jota hän oli haukkunut. Lautakunta määräsi kirkkoherralle sakkoja. Sotaväen katselmuksessa samana vuonna ei kirkkoherra voinut olla sanomatta Sigfridille: "En saanut sinua taipumaan viime käräjillä, mutta nyt tulen tekemään sinusta varkaan siitä, että varastit viljaa kellotornista", minkä ohella hän julkisesti kirkossa kirkonkokouksissa sopimattomasti kiroten ja haukkuen usein hyökkää tämän kimppuun, josta toisten pitäjämiesten tulee tarpeeksi todistaa". Kun asia oli esillä syyskäräjillä 1641 selitti Thauvonius tosin, "että hän ei tiedä rehellisestä miehestä Sigfridistä kuin kunniaa ja hyvää", mutta hänen sanansa ei varmaan tehnyt syvempää vaikutusta, koska Sigfrid ei ollut ainoa, jota hän oli häväissyt. Ennekuin tuomio langetettiin, pyysi kreivi Gustaa Adolf Leijonhuvud, joka oli henkiläkohtaisesti käräjillä, "että Sigfrig tämä kerran antaisi periksi, mutta mikäli herra Per siinä määrin puhuisi sivu suunsa hänestä tai jostakin muusta kunnon miehestä, silloin tulee H. G. N. (Hans Grevliga Nåd) edesauttamaan, että herra Per tulee rangaistuksi". Sigfrid Mattsson kuoli luultavasti 1645, jolloin hänen nimensä viimeisen kerran esiintyy henkikirjassa. - Naimisissa 1:o N.N. kanssa jonka jälkeen hänen sanotaan olevan leski; 2:o Hebla Klasdotter, Klas Månssonin tytär Bällby' stä. Lapset ovat luultavast toisesta avioliitosta. Armas Gräsbeck; Suomen Sukututkimusseuran vuosikirja 1948. / Släkten Ingman och katakresen "Mats Misch, grytstöpare..").
Vanhemmat Matts "Misch", ESI-ISÄ, Padan eli luodinvalaja, kuollut Uusimaa ? ja ???? ?? (Taulusta 152).

Puoliso: Hebla Clasdotter Mattsson, Månson. (Taulu 150) INGMAN SUVUN KANTA-ÄITI.// Hänen lapsenlapsensa ottivat INGVALLBYN mukaan skunimen INGMANN.
Vanhemmat Clas Månson (Taulusta 153).

Lapset:
Erik Sigfridsson, Talollinen; nimismies, kuollut 1679
Berudt Sigfridson (Berndt)
Margareta Sigfriddotter, kuollut 1669
Matts Sigfridsson Ingman, syntynyt 1624-27 Bällby. Tauluun 150
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 152

12. Matts "Misch", ESI-ISÄ Padan eli luodinvalaja, kuollut Uusimaa ?. Tilattiin Lüttichistä, Belgiasta tai Sachenista Ruotsiin ja sieltä n. 1650 Mustion tehtaalle, jossa vietti loppuikänsä.

Puoliso: ???? ??. (Taulu 151)

Lapset:
Sigfrid Mattsson, ESI-ISÄ/(Ingman), syntynyt 1601. Tauluun 151
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 153

12. Clas Månson

Lapset:
Hebla Clasdotter Mattsson, Månson. Tauluun 151
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 154

11. Johan Mijseken Miilunpolttaja, kuollut 1600-luvull Ingvallsby; Karjaa. Elämänkerrallisia tietoja: !!!Blev utrikes ifrån, men ovisst om det var från Lüttich eller Sachsen, införskriven till Sverige såsom lod- och grytstöpare; kallades redan vid 1650 till Svartå bruk i Karis."Lånat ur Anreps adels ättertavlor" Mijseken-Misk. Nimi Mijseken (Mijseken on varmaan Karjaan murteen värittämä) on flaamilainen. Kun tuomiokirjat pitävät miilunpolttaja Johan Mijsekeniä, nimen ensimmäisenä kantajana maassame, som "frantsos", viitaten luultavasti hänen äidinkieleensä. Sen vuoksi ei ole epäilystäkään siitä, että hän oli vallooni. Myös toinen tapaus on tiedossa, jossa henkilön, jolla on flaamilainen nimi, sanotaan olevan ranskalainen. Tässä yhteydessä on syytä korostaa, että vallooni sen ajan asiakirjoissa ylipäätänsä esiintyy vain ammattitermissä "vallonsmide" (valloonitaonta). Kuten sukutraditio vaihtoehtoisesti kertoo, voi Johan Mijseken hyvin olla ollut kotoisin Liège' stä (Lüttich), Belgian kuuluisimmasta, valloonien asuttamasta teollisuusseudusta. Jo 1600 luvulla syntyi Mijseken'istä Mijsken'en kautta ja Misken kautta nimi Misk. Koska ruotsalaisilla pientiloilla varsinkin yksitavuisia sanoja käytettiin määrätyssä muodossa - on helpompi sanoa Blommen, Linden, Strömmen kuin Blom, Lind, Ström - ruvettiin käsittämään -en nimessä Misken loppuartikeliksi ja jätettiin se pois. Samalla tavalla on vasaraseppänimi Sieken tai Sijken lyhennetty muotoon Sijk. Vuodesta 1694 mainitaan Jakob ja Johan Misk miilunpolttajina Koskis ruukilla. He olivat luultavasti Johan Mijseken'in pojan miilunpolttaja Johan Mijseken'in poikia. Heidän jälkeläisiään on tavattu Koskella ja Fiskarsissa sekä Tenholassa Tammisaaressa ja Kiskossa. Viimeksimainitussa pitäjässä oli jälkikasvu hyvä. Monet suvun jäsenistä ovat olleet miilunpolttajia uusmaalaisilla ruukeilla; korkeimpaan yhteiskunnalliseen asemaan pääsi Fiskarsin ruukinkirjuri Gustav Misk, synt. Kosken ruukinseurakunnassa 1755, kuollut Fiskarsissa 26.5. 1825 ja hänen poikansa kauppias Gabriel Misk, synt. Fiskarsissa 1.4. 1798, kuollut Tammisaaressa 18.12. 1834. Johan Jakobsson Mijseken mainitaan miilunpolttajana Mustion ruukin vanhimmissa säilyneessä henkikirjassa 1635. Että hän jo 1646 oli talolinen Ingvallsby'ssä puhuu sen puolesta, että hän oli jo kauan oleillut maassa. Sen vuoksi ei ole mahdotonta, että hän oli toinen niistä kahdesta miilunpolttajasta, jotka kuningas masuunimestarin kanssa lähetti 1616 Mustioon. Kun Antskog ja Mustio lopullisesti olivat joutunut Petter Thorwösten omistukseen, saapui talvella 1647 tai 1648 ylhäisyys Lorentz Creutz joidenkin Turun hovioikeuden asessorien kera pohtimaan, mitä jokaisella ruukkilaisella tulisi olla. Seuraavana syksynä lähetettiin Jakob Trummel'in kautta jaala rahojen kera maksamaan kaikkien ruukkien palvelijoille vanhan Jakob Wollen tullilaskut. Maksut suoritettiin Skuru'n sillan kohdalla, mutta kun Mijseken esitti laskunsa, niin sitä ei hyväksytty. Paljon myöhemmin, 1663 esitti hän vuorikäräjillä edellisen maaherran Jakob Klausson Uggla'n käskysetelin Johan Martensille maksaa Thorwösten puolesta hänelle hänen ansaitsemansa palkan 160 D.k.m. Asia oli uudestaan esillä 1664, mutta siirtyi seuraavaan vuoteen, jolloin Johan Mijseken ei kuitenkaan saapunut paikalle. Ei tiedetä, milloin Mijseken tuli talonpojaksi Iingvallsby'hyn Karjaalla. Joka tapauksessa hän asui siellä, kun hänet tuomittiin syypääksi naapurinsa Per Månsso'nin vuohen ampumiseen; hän puolustautui sillä että viimeksimainittu ei ollut välittänyt hänen kehoituksestaan pitää vuohensa vuohiläävässsä. Asiaa ei suinkaan auttanut, että hänen vaimonsa ilman aihetta oli lyönyt Per Månsson'in palvelustytön veriseksi. Samana vuona hän sai lisäksi sakkkoja, koska oli kepillä lyönyt Per Månsson'in vaimoon käsivarteen mustelman, "koska tämä töllistää suu auki". Samoilla käräjillä teki naapuri Simon Jönssön'in vaimo kanteen häntä (Anna Mijseken) vastaan, koska oli pääsiäisen aikaan vietellyt tämän poikapuolen ja antanut pojalle pestirahan vaimon tietämättä. Mijseken saattoi kuitenkin todistettavasti vahvistaa, että pojan oma isä oli antanut hänelle pojan käsiin, koska äitipuoli vihasi poikaa eikä halunnut antaa tälle tarvittavaa ruokaa; ilmeisesti asia ei ollut näin loppuun käsitelty, sillä seuraavana vuonna valitti Simon Jönssön, että Johan Mijseken'in vaimo oli vihapäissään tullut hänen tupaansa ja ottanut hänen pientä poikaansa käsivarresta haluten vetää tämän tuvasta väkivalloin. Ja kun Simon halusi suojella poikaa, löi miilunpolttajan vaimo häntä päähän nyrkillä, niin että päähän tuli kuhmu. Mijseken väitti, että oli pestannut pojan, mutta ei voinut pestrahalla eikä todistajilla osoittaa tehneensä näin. Miten vävy Matts Sigfridsson 1663 velvoitettiin muuttamaan Ingvallsby'hyn auttaakseen apppeansa, on mainittu Matts Sigfridsson'in kohdalla.

Puoliso: Anna Mijseken. (Taulu 150) som omtalas ännu 1679.

Lapset:
Margareta Johansdotter Mijseken. Tauluun 150
Johan Mijseken, Miilunpolttaja; kolari n.1667 Fiskarssissa ja 1671 Fagervik'issä
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 155

10. Jakob Mickelson Groth Tilanomistaja; kirkkoväärti; omisti Mörbyn rusthollin Pohjan pitäjässä. bonde på Lågnäs Grotas i Ingå.

Puoliso: Brita Jönsdotter Groth. (Taulu 149)

Lapset:
Margareta Jakobsdotter Groth, Ingman, syntynyt n. 1674 Inkoo. Tauluun 149
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 156

9. Johan Schütz Luutnantti.

Puoliso: 13.3.1711 Ingeborg Körning, Schütz. (Taulu 148) syntynyt 2.3.1684 Rilaks.
Vanhemmat Axel Körning, Amiralitetslöjtnant, kuollut 1691 ja Anna Brand, Körning, kuollut 1734 , haudattu 25.2.1734 Bromarv (Taulusta 157).

Lapset:
Anna Elisabet Schütz Schytz, Ingman, syntynyt 1712. Tauluun 148
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 157

10. Axel Körning Amiralitetslöjtnant, kuollut 1691.
Vanhemmat Erik Körning, Ratsumestari, kuollut 19.10.1681 Tenhola ja Ingeborg Gyllenlood, Körning, kuollut 1688 Bromarf, haudattu 19.10.1688 Tenhola (Taulusta 158).

Puoliso: 1683 Anna Brand, Körning. (Taulu 156) kuollut 1734 , haudattu 25.2.1734 Bromarv.
Vanhemmat Johan Brand, Luutnantti, kuollut 1689 , haudattu 7.7.1689 Tenhola ja Anna Catharina Lindelöf, Brand, syntynyt 1629, kuollut 1692 , haudattu 24.8.1692 Tenhola (Taulusta 203).

Lapset:
Ingeborg Körning, Schütz, syntynyt 2.3.1684 Rilaks. Tauluun 156
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 158

11. Erik Körning Ratsumestari, kuollut 19.10.1681 Tenhola.
Vanhemmat Karl Körning, Kapteeni, omisti Jäderin Almbyn pitäjässä, syntynyt 1595, kuollut 1641 Eskilstuna, Ruotsi, haudattu Jäders kyrka ja Anna Skoo Hästesko af Målagård, Körning, kuollut 1645 (Taulusta 159).

Puoliso: Ingeborg Gyllenlood, Körning. (Taulu 157) kuollut 1688 Bromarf, haudattu 19.10.1688 Tenhola.
Vanhemmat Hans Gyllenlood, Turun hovioikeuden asessori, kuollut 1646 ja Anna Sanden van, Gyllenlood (Taulusta 196).

Lapset:
Axel Körning. Tauluun 157
Hans Körning, syntynyt 1665, kuollut 1726
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 159

12. Karl Körning Kapteeni, omisti Jäderin Almbyn pitäjässä, syntynyt 1595, kuollut 1641 Eskilstuna, Ruotsi, haudattu Jäders kyrka. till Almby och Norrby, född 1595. Student i Uppsala (Um.) 1610-02-01. Var fänrik vid greve Mansfelds regemente 1620 (KrAB.). Löjtnant vid greve Mansfelds regemente 1621 (KrAB.). Kapten för ett kompani tyska knektar. Blev 1625 för ätten introducerad under nr 67. Död 1641 på Norrby och begraven i Jäders kyrka. (SH liber caus, vol. 117, p. 2) Han bortbytte 1640-12-20 till rikskanslern Axel Oxenstierna fädernegodsen Almby och Norrby mot Lindö i Tenala socken i Finland och en summa penningar.
Vanhemmat Erik Mattsson Körning, Omisti mm. Jäderin Almbyn pitäjässä, syntynyt 1565, kuollut 30.8.1599 Jäder, Södermanlands län, Sverige ja Cecilia Andersdotter Körning, kuollut 1633 (jälkeen) Almunge, Uppsala län, Sverige (Taulusta 160).

Puoliso: Anna Skoo Hästesko af Målagård, Körning. (Taulu 158) kuollut 1645.
Vanhemmat Mårten Klasson (Hästesko af Målagård), Ratsumestari, kuollut 1605 Pölpis, Liivinmaa ja Bengta Mårtensdotter Creutz, kuollut 1646 (jälkeen) (Taulusta 164).

Lapset:
Erik Körning. Tauluun 158
Ingeborg Margareta Körning, Hästesko-Fortuna, kuollut 21.7.1706 Vihti
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 160

13. Erik Mattsson Körning Omisti mm. Jäderin Almbyn pitäjässä, syntynyt 1565, kuollut 30.8.1599 Jäder, Södermanlands län, Sverige. till Almby, Nora och Aspvik samt Brogård i Bro socken, Uppsala län. Konung Johan III:s sekreterare 1568. Slottsloven på Stockholm (Sh.) 1581-02-18. Kommissarie för utskrivning av krigsfolk i Dalarne 1592 (KrAB.). Död 1599-08-30 enligt påskriften å hans och hans frus gravsten i Jäders kyrka, Södermanlands län. Efter honom höllos arvskiften 1599-09-25 å lösörena och 1602-03-06 å de fasta godsen. (SH liber caus, vol. 54 (O. A.). 'Han blev 1567 av konung Erik XIV brukad vid förlikningens ingående med de av konungen mördade herrars anförvanter. Lät av drottning Catharina Jagellonica övertala sig att antaga katolska läran. Skickades 1576 jämte tvenne riksens råd till hertig Carl att avhandla om liturgiens antagande samt om konungsliga rättigheterna i hertigdömet.

Puoliso: Cecilia Andersdotter Körning. (Taulu 159) kuollut 1633 (jälkeen) Almunge, Uppsala län, Sverige.
Vanhemmat Rålamb Anders Sigfridsson, Ståthållare på Västerås och Stockholms slott, fogde, lagman, överste tygmästare, syntynyt 1527 ? Norrala, Gävleborgs län, Sverige, kuollut 1581 Bro, Stockholms län, Sverige ja Anna Butz Store (Taulusta 161).

Lapset:
Karl Körning, syntynyt 1595. Tauluun 159
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 161

14. Rålamb Anders Sigfridsson Ståthållare på Västerås och Stockholms slott, fogde, lagman, överste tygmästare, syntynyt 1527 ? Norrala, Gävleborgs län, Sverige, kuollut 1581 Bro, Stockholms län, Sverige. Lisätietoja: Ättens kände stamfader.
Vanhemmat Sigfrid Andersson Rålamb, Skattebonde, ägde gårdarna Närby 2, Ingsta, Hamre och troligen Nygården i Norral, syntynyt 1490 Hälsingland, Ruotsi, kuollut n. 1543 Närby, Norrala, Gävleborgs län, Sverige ja Cecilia (Sissela) Bengtsdotter Dufva, Rålamb, syntynyt 1475 Hälsingland, Ruotsi, kuollut 1563 Hamre, Norrala, Ruotsi (Taulusta 162).

Puoliso: Anna Butz Store. (Taulu 160)

Lapset:
Cecilia Andersdotter Körning. Tauluun 160
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 162

15. Sigfrid Andersson Rålamb Skattebonde, ägde gårdarna Närby 2, Ingsta, Hamre och troligen Nygården i Norral, syntynyt 1490 Hälsingland, Ruotsi, kuollut n. 1543 Närby, Norrala, Gävleborgs län, Sverige.

Puoliso: Cecilia (Sissela) Bengtsdotter Dufva, Rålamb. (Taulu 161) syntynyt 1475 Hälsingland, Ruotsi, kuollut 1563 Hamre, Norrala, Ruotsi.
Vanhemmat Bengt Olofsson till Munkeby Dufva, syntynyt 1421 Porvoo, kuollut 1446 ?? ja Katarina Danske, Dufva, syntynyt 1425 Munkeby, Porvoo (Taulusta 163).

Lapset:
Rålamb Anders Sigfridsson, syntynyt 1527 ? Norrala, Gävleborgs län, Sverige. Tauluun 161
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 163

16. Bengt Olofsson till Munkeby Dufva syntynyt 1421 Porvoo, kuollut 1446 ??

Puoliso: Katarina Danske, Dufva. (Taulu 162) syntynyt 1425 Munkeby, Porvoo.

Lapset:
Cecilia (Sissela) Bengtsdotter Dufva, Rålamb, syntynyt 1475 Hälsingland, Ruotsi. Tauluun 162
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 164

13. Mårten Klasson (Hästesko af Målagård) Ratsumestari, kuollut 1605 Pölpis, Liivinmaa.
Vanhemmat Clas Linvedsson, kuollut 1583 (ennen) ja vaimo tuntematon (Taulusta 165).

Puoliso: 1611 Bengta Mårtensdotter Creutz. (Taulu 159) kuollut 1646 (jälkeen).
Vanhemmat Mårten Mattsson, syntynyt 1574 ja Margareta Bertilsdotter Grönfelt, Creutz till Sarvslaks, syntynyt 1530 Helsinki (Taulusta 167).

Lapset:
Anna Skoo Hästesko af Målagård, Körning. Tauluun 159
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 165

14. Clas Linvedsson kuollut 1583 (ennen).
Vanhemmat Linved Classon, kuollut 1529 (jälkeen) ja vaimo tuntematon (Taulusta 166).

Puoliso: vaimo tuntematon. (Taulu 164)

Lapset:
Mårten Klasson (Hästesko af Målagård). Tauluun 164
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 166

15. Linved Classon kuollut 1529 (jälkeen).

Puoliso: vaimo tuntematon. (Taulu 165)

Lapset:
Clas Linvedsson. Tauluun 165
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 167

14. Mårten Mattsson syntynyt 1574.
Vanhemmat Matts Knutsson, kuollut 1584 (jälkeen) ja Benkta Lydiksdotter (Taulusta 168).

Puoliso: Margareta Bertilsdotter Grönfelt, Creutz till Sarvslaks. (Taulu 164) syntynyt 1530 Helsinki.
Vanhemmat Bertil Mattsson Grönfelt, Helsingin porvari, kuollut 1555 ja Margareta Eriksdotter Ekelöf (Taulusta 176).

Lapset:
Bengta Mårtensdotter Creutz. Tauluun 164
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 168

15. Matts Knutsson kuollut 1584 (jälkeen).
Vanhemmat Knut Larsson, kuollut 1540 ja Knutin vaimo ? (Taulusta 169).

Puoliso: Benkta Lydiksdotter. (Taulu 167)
Vanhemmat Lydik Larsson, kuollut 1554 (ennen) ja Brigitta Dufva (Taulusta 175) .

Lapset:
Mårten Mattsson, syntynyt 1574. Tauluun 167
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 169

16. Knut Larsson kuollut 1540.
Vanhemmat Lars Mattsson, kuollut 1490 (jälkeen) ja Margareta Eriksdotter Ekelöf (Taulusta 170).

Puoliso: Knutin vaimo ?. (Taulu 168)

Lapset:
Matts Knutsson. Tauluun 168
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 170

17. Lars Mattsson kuollut 1490 (jälkeen).

Puoliso: Margareta Eriksdotter Ekelöf. (Taulu 167). (Taulu 176)
Vanhemmat Erik Larsson i Gästerby Ekelöf, kuollut 1556 (ennen) ja Marietta Henrikintytär Ekelöf (Taulusta 171) .

Lapset:
Knut Larsson. Tauluun 169
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 171

18. Erik Larsson i Gästerby Ekelöf kuollut 1556 (ennen).
Vanhemmat Lasse i Gästerby ja Margareta i Härtonäs (Taulusta 172).

Puoliso: Marietta Henrikintytär Ekelöf. (Taulu 170) Perhesuhteet: Eli leskenä 1556.
Vanhemmat Henrik Dyninsson ja Henrikin vaimo ?? (Taulusta 173).

Lapset:
Margareta Eriksdotter Ekelöf. Tauluun 176
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 172

19. Lasse i Gästerby

Puoliso: Margareta i Härtonäs. (Taulu 171)

Lapset:
Erik Larsson i Gästerby Ekelöf. Tauluun 171
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 173

19. Henrik Dyninsson
Vanhemmat Lars, syntynyt Gästerby, Sipoo ja Margareta Jägerhorn, syntynyt Herttoniemi ? (Taulusta 174) .

Puoliso: Henrikin vaimo ??. (Taulu 171)

Lapset:
Marietta Henrikintytär Ekelöf. Tauluun 171
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 174

20. Lars syntynyt Gästerby, Sipoo.

Puoliso: Margareta Jägerhorn. (Taulu 173) syntynyt Herttoniemi ?

Lapset:
Henrik Dyninsson. Tauluun 173
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 175

16. Lydik Larsson kuollut 1554 (ennen).

Puoliso: Brigitta Dufva. (Taulu 168)

Lapset:
Benkta Lydiksdotter. Tauluun 168
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 176

15. Bertil Mattsson Grönfelt Helsingin porvari, kuollut 1555.
Vanhemmat Matts Bertilsson på Hummelsund Hummelsund, Grönfelt ja Karin Lydiksdotter Guthrie Grönfelt Stålhandsken, Jägerhorn af Härtonäs (Taulusta 177).

Puoliso: Margareta Eriksdotter Ekelöf. (Taulu 167). (Taulu 169). (Taulu 170)
Vanhemmat Erik Larsson i Gästerby Ekelöf, kuollut 1556 (ennen) ja Marietta Henrikintytär Ekelöf (Taulusta 171) .

Lapset:
Margareta Bertilsdotter Grönfelt, Creutz till Sarvslaks, syntynyt 1530 Helsinki. Tauluun 167
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 177

16. Matts Bertilsson på Hummelsund Hummelsund, Grönfelt

Puoliso: Karin Lydiksdotter Guthrie Grönfelt Stålhandsken, Jägerhorn af Härtonäs. (Taulu 176)
Vanhemmat Lydik Nilsson Jägerhorn, kuollut 1548 ja Ingeborg Larsdotter Teit, Jägerhorn (Taulusta 178) .

Lapset:
Bertil Mattsson Grönfelt. Tauluun 176
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 178

17. Lydik Nilsson Jägerhorn kuollut 1548.

Puoliso: Ingeborg Larsdotter Teit, Jägerhorn. (Taulu 177)
Vanhemmat Lars Matsson Teit, syntynyt n. 1500 Tetom, Pernå, kuollut 1571 Tetom, Pernå ja Karin Eriksdotter Bielke, Teit, syntynyt n. 1500 (Taulusta 179) .

Lapset:
Karin Lydiksdotter Guthrie Grönfelt Stålhandsken, Jägerhorn af Härtonäs. Tauluun 177
Henrik Lydiksson Jägerhorn. Tauluun 202
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 179

18. Lars Matsson Teit syntynyt n. 1500 Tetom, Pernå, kuollut 1571 Tetom, Pernå. Kuolinsyy: Kaatunut sodassa.

Puoliso: Karin Eriksdotter Bielke, Teit. (Taulu 178) syntynyt n. 1500.
Vanhemmat Erik Eriksson Bielke till Benhamra, syntynyt 1511 Tukholma ja N.N. N.N., Bielke till Benhamra (Taulusta 180).

Lapset:
Ingeborg Larsdotter Teit, Jägerhorn. Tauluun 178
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 180

19. Erik Eriksson Bielke till Benhamra syntynyt 1511 Tukholma.
Vanhemmat Erik Turesson Bielke af Åkerö, syntynyt Krakerum, Mönsterås, Kalmar, Sweden; Ruotsi, kuollut 00.04.1511 Stockholm, Stockholms län; Tukholma ja Gunhild Johansdotter Bese, Gunilla/Bielke af Åkerö, kuollut 7.4.1553 Benhamra, Vada, Ruotsi (Taulusta 181).

Puoliso: N.N. N.N., Bielke till Benhamra. (Taulu 179)

Lapset:
Karin Eriksdotter Bielke, Teit, syntynyt n. 1500. Tauluun 179
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 181

20. Erik Turesson Bielke af Åkerö syntynyt Krakerum, Mönsterås, Kalmar, Sweden; Ruotsi, kuollut 00.04.1511 Stockholm, Stockholms län; Tukholma.
Vanhemmat Ture Turesson Bielke, Marsk, riksråd, syntynyt 1425, kuollut 1489 , haudattu Begravet Kronobäck Kloster ja Ingegærd Ingegärd Kyrning / "Gädda", Bielke, syntynyt n. 1438 Ruotsi, kuollut 1503 Uppsala, Ruotsi (Taulusta 182).

Puoliso: Gunhild Johansdotter Bese, Gunilla/Bielke af Åkerö. (Taulu 180) kuollut 7.4.1553 Benhamra, Vada, Ruotsi.
Vanhemmat Johan Stensson Bese, syntynyt 1415 Vigby, Ruotsi, kuollut 1505 ja Katarina Jönsdotter Gädda, Bese, syntynyt n. 1435 Gieddeholm, Ruotsi, kuollut 1.7.1475 , haudattu Askaby Kloster, Itägötanmaa, Ruotsi (Taulusta 190).

Lapset:
Erik Eriksson Bielke till Benhamra, syntynyt 1511 Tukholma. Tauluun 180
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 182

21. Ture Turesson Bielke Marsk, riksråd, syntynyt 1425, kuollut 1489 , haudattu Begravet Kronobäck Kloster. Hövitsman på Axevalla slott 1451, men underhöll härifrån, såsom anhängare av unionen, en hemlig brevväxling med danskarna, vilket upptäcktes. Avsatt och fången men rymde till Danmark hösten 1452. Dömdes jämte andra förrädiska herrar att mista liv, ära och gods 1453. Återkom 1457, när Kristian I uppsteg på Sveriges tron. Erhöll 1457 Kalmar län o slott i förläning samt återinträdde i rådet och utnämndes till marsk o hövitsman på Sthlms slott. Nedgjorde 1463 skoningslöst den bondehär från Uppland, som rest sig till försvar för ärkebiskopen Jöns Bengtsson, sedan denne blivit av konungen fängslad, vilket förskaffade honom öknamnet »slaktaren». Deltog på danska sidan i slaget vid Brunkeberg 1471-10-10. Uppgav Kalmar slott åt Sten Sture 1472-03-30 med förbehåll att återfå sina gods och värdigheter samt bodde sedan på Kråkerum. Ture Turesson Bielke ägde Rävelsta och Kråkerum.
Vanhemmat Ture Stensson Bielke, Paroni (lord) Rävelsta ja Krakerum, kuollut 1425 ja Margareta Eriksdotter Krummedige, Vasa, syntynyt 1390 Köpenhamina, Tanska, kuollut 9.6.1451 , haudattu Stockholms Gråbrödrakloster (Taulusta 183).

Puoliso: Johanniterklostret i Kronobäck Ingegærd Ingegärd Kyrning / "Gädda", Bielke. (Taulu 181) syntynyt n. 1438 Ruotsi, kuollut 1503 Uppsala, Ruotsi.
Vanhemmat Kyrning Kjeldsen Kyrning till Färlöf, kuollut n. 1435 ja Karin Björnsdotter Björn till Rosendal, Kyrning till Färlöf (Taulusta 184).

Lapset:
Erik Turesson Bielke af Åkerö, syntynyt Krakerum, Mönsterås, Kalmar, Sweden; Ruotsi. Tauluun 181
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 183

22. Ture Stensson Bielke Paroni (lord) Rävelsta ja Krakerum, kuollut 1425.

Puoliso: Margareta Eriksdotter Krummedige, Vasa. (Taulu 182) syntynyt 1390 Köpenhamina, Tanska, kuollut 9.6.1451 , haudattu Stockholms Gråbrödrakloster.

Lapset:
Ture Turesson Bielke, syntynyt 1425. Tauluun 182
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 184

22. Kyrning Kjeldsen Kyrning till Färlöf kuollut n. 1435. * købte 1407-39 Færløf Hovedgaard og mere Gods af Niels Mattissen (Kyrning) af Bosø og hans Enke og Børn. * til Færilde, beseglede 1421 paa Skaane Landsthing Vidnet om, at Sønderjylland hører til Danmark, og 1434 til Vitterlighed med Arild Madsen Qvitzow.
Vanhemmat Kjeld Pedersen Kyrning ja N.N. Thott, Kyrning (Taulusta 185).

Puoliso: Karin Björnsdotter Björn till Rosendal, Kyrning till Färlöf. (Taulu 182) Karen Bjørnsdatter http://finnholbek.dk/genealogy/getperson.php?personID=I21378&tree=2 * af Rosendal -- Danmarks Adels Aarbog, Thiset, Hiort-Lorenzen, Bobé, Teisen., (Dansk Adelsforening), [1884 - 2005]., DAA 1901:223 - ikke i 1887.

Lapset:
Ingegærd Ingegärd Kyrning / "Gädda", Bielke, syntynyt n. 1438 Ruotsi. Tauluun 182
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 185

23. Kjeld Pedersen Kyrning
Vanhemmat Peder Nielsen Kyrning ja Inger Nielsdatter Due, Kyrning (Taulusta 186) .

Puoliso: N.N. Thott, Kyrning. (Taulu 184)

Lapset:
Kyrning Kjeldsen Kyrning till Färlöf. Tauluun 184
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 186

24. Peder Nielsen Kyrning

Puoliso: Inger Nielsdatter Due, Kyrning. (Taulu 185)
Vanhemmat Niels Truidsen Due, syntynyt Ruotsi, kuollut n. 1418 ja Ingefred Pedersdatter til Svendstrup, Due (Taulusta 187) .

Lapset:
Kjeld Pedersen Kyrning. Tauluun 185
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 187

25. Niels Truidsen Due syntynyt Ruotsi, kuollut n. 1418.

Puoliso: Ingefred Pedersdatter til Svendstrup, Due. (Taulu 186)
Vanhemmat Peter Holmgudsen, syntynyt n. 1326, kuollut n. 1378 ja N.N. (Taulusta 188) .

Lapset:
Inger Nielsdatter Due, Kyrning. Tauluun 186
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 188

26. Peter Holmgudsen syntynyt n. 1326, kuollut n. 1378.
Vanhemmat Holger Jensen ja N.N. (Taulusta 189).

Puoliso: N.N.. (Taulu 187)

Lapset:
Ingefred Pedersdatter til Svendstrup, Due. Tauluun 187
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 189

27. Holger Jensen

Puoliso: N.N.. (Taulu 188)

Lapset:
Peter Holmgudsen, syntynyt n. 1326. Tauluun 188
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 190

21. Johan Stensson Bese syntynyt 1415 Vigby, Ruotsi, kuollut 1505.

Puoliso: Katarina Jönsdotter Gädda, Bese. (Taulu 181) syntynyt n. 1435 Gieddeholm, Ruotsi, kuollut 1.7.1475 , haudattu Askaby Kloster, Itägötanmaa, Ruotsi. Askeby kloster är en klosterruin i Askeby öster om Linköping i nuvarande Åkerbo församling, Östergötland, Linköpings stift. Klostret var verksamt från sent 1100-tal till 1537.
Vanhemmat Johan Nilsson Gädda av Fallnäs, Riksråd, kuollut n. 1471 ja Katarina Bengtsdotter Königsmark, Gädda av Fallnäs (Taulusta 191).

Lapset:
Gunhild Johansdotter Bese, Gunilla/Bielke af Åkerö. Tauluun 181
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 191

22. Johan Nilsson Gädda av Fallnäs Riksråd, kuollut n. 1471. Jon Gädda på Gäddeholm.
Vanhemmat Nils Jonsson Gädda, kuollut 1398 ja Kristina Magnusdotter Hammersta, Gädda, kuollut 1383 ? (Taulusta 192).

Puoliso: Katarina Bengtsdotter Königsmark, Gädda av Fallnäs. (Taulu 190)

Lapset:
Katarina Jönsdotter Gädda, Bese, syntynyt n. 1435 Gieddeholm, Ruotsi. Tauluun 190
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 192

23. Nils Jonsson Gädda kuollut 1398.
Vanhemmat Jon Gädda, kuollut n. 1398 ja N.N. Gädda (Taulusta 193).

Puoliso: Kristina Magnusdotter Hammersta, Gädda. (Taulu 191) kuollut 1383 ?.
Vanhemmat Magnus Ingevaldsson Hammersta, kuollut 1363 jälkee ja Ingrid Eringisledotter Barun, Hammersta (Taulusta 194).

Lapset:
Johan Nilsson Gädda av Fallnäs. Tauluun 191
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 193

24. Jon Gädda kuollut n. 1398.

Puoliso: N.N. Gädda. (Taulu 192)

Lapset:
Nils Jonsson Gädda. Tauluun 192
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 194

24. Magnus Ingevaldsson Hammersta kuollut 1363 jälkee.
Vanhemmat Ingevald Estridsson Hammersta, kuollut 1321 jälkee ja Nilsdotter Hammersta (Taulusta 195).

Puoliso: Ingrid Eringisledotter Barun, Hammersta. (Taulu 192)

Lapset:
Kristina Magnusdotter Hammersta, Gädda. Tauluun 192
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 195

25. Ingevald Estridsson Hammersta kuollut 1321 jälkee. Lähde: SvMv s. 23, Lisätietoja: Känd 1308-1322.

Puoliso: Nilsdotter Hammersta. (Taulu 194) Lisätietoja: Ivar Nilssons ätt.

Lapset:
Magnus Ingevaldsson Hammersta. Tauluun 194
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 196

12. Hans Gyllenlood Turun hovioikeuden asessori, kuollut 1646.
Vanhemmat Bengt Gyllenlood, Juusteen, Turun linnan päällikkö 1597, amiraali, syntynyt n. 1534, kuollut 1609 Olsböle, haudattu Tenholan kirkko ja Brita Markuksentytär Marcusdotter/Gyllenlood, Rälssimiehen tytär (Taulusta 197).

Puoliso: Anna Sanden van, Gyllenlood. (Taulu 158)
Vanhemmat Hans Sanden van, Porvari Helsingissä ja Anna Henriksdotter Jägerhorn ? (Hertonäs-släkten), Sanden van (Taulusta 201) .

Lapset:
Ingeborg Gyllenlood, Körning. Tauluun 158
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 197

13. Bengt Gyllenlood, Juusteen Turun linnan päällikkö 1597, amiraali, syntynyt n. 1534, kuollut 1609 Olsböle, haudattu Tenholan kirkko. Lisätietoja: Adlad 1594, stamfader för adliga ätten n:r 216.
Vanhemmat Severin Pietarinpoika Juusteen, Söyrinki, Hauhon kirkkoherra 1541 - 1578. Omisti Kuittilan Rengossa, syntynyt n. 1500 Viipuri, kuollut n. 1578 ja ?? Juttila, Juusteen, syntynyt Tenhola Lindsby (Taulusta 198).

Puoliso: Brita Markuksentytär Marcusdotter/Gyllenlood. (Taulu 196) Rälssimiehen tytär.
Vanhemmat Marcus Jönsson, Rälssimies (vapaamies, aatelismies) ja Gertrud Johansdotter (Taulusta 200).

Lapset:
Hans Gyllenlood. Tauluun 196
Sidonia Gyllenlood, Lindelöf
Elin Gyllenlood, Svinhuvud af Västergötland
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 198

14. Severin Pietarinpoika Juusteen, Söyrinki Hauhon kirkkoherra 1541 - 1578. Omisti Kuittilan Rengossa, syntynyt n. 1500 Viipuri, kuollut n. 1578.
Vanhemmat Pietari Juusteen, Peder/Justen, Suurkauppias, porvari Viipurissa, syntynyt n. 1470, kuollut 1530 Viipuri ja Anna Sigfridintytär Juusteen, kuollut n. 1530 Viipuri ? (Taulusta 199).

Puoliso: ?? Juttila, Juusteen. (Taulu 197) syntynyt Tenhola Lindsby.

Lapset:
Bengt Gyllenlood, Juusteen, syntynyt n. 1534. Tauluun 197
Carin Severintytär Juusteen, Kaarina/Rapala, Ratsutilan emäntä, Sysmä, Rapala, syntynyt n. 1535, kuollut n. 1590 Sysmä, Rapala
Klemetti Severininpoika Juusteen, Vouti, Hollolan kihlakunta, pormestari Viipurissa 1600 - 1625.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 199

15. Pietari Juusteen, Peder/Justen Suurkauppias, porvari Viipurissa, syntynyt n. 1470, kuollut 1530 Viipuri. Kuolinsyy: Kuoli Viipurissa raivonneeseen ruttoon.

Puoliso: Anna Sigfridintytär Juusteen. (Taulu 198) kuollut n. 1530 Viipuri ?. Lisätietoja: Kuollut mahdollisesti 1533 ruttoon.

Lapset:
Severin Pietarinpoika Juusteen, Söyrinki, syntynyt n. 1500 Viipuri. Tauluun 198
Paulus Pietarinpoika Juusteen, Paavali, Piispa Viipurissa, syntynyt n. 1516 Viipuri (pitäjä?), kuollut 22.8.1575 Turku
Jöns Juusteen, Juhana Pietarinpoika, Omisti Juustilan tilan Viipurin kunnassa, raatimies Viipurissa 1540 - 1561, kuollut 1566
Brita Pietarintytär Juusteen, Riitta/Bjur
Hintza Pietarinpoika Juusteen
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 200

14. Marcus Jönsson Rälssimies (vapaamies, aatelismies). Poliittinen historiaMaallinen rälssi aatelinen kehittyi rinnan hengellisen r:n kanssa. Jo pakanuuden ajoista lähtien oli Ruotsissa jonkinlaista ylimystöä, mutta maallinen r. syntyi vasta v. 1279 annetun Alsnön asetuksen pohjalla; siinä myönnettiin verovapaus kaikille niille, jotka ottivat suorittaaksensa sotapalvelusta ratsain (vrt. R a t s u p a l v e l u s). Jo 1300-luvulla täytyi kruunun ryhtyä ehkäisemään r.-maan kohtuutonta laajentamista; Margareeta kuningatar saattoi osan siitä jälleen veronalaiseksi. Valtiovallan heikkous vaikutti kuitenkin, että r.-maan laajentaminen 1400- luvulla pääsi jatkumaan; samaan aikaan r:n sisällys kasvoi varsinkin uusien taloudellisten etujen kautta, joita oli esim. oikeus periä sakkoja alustalaisilta ja metsästysoikeus. Kustaa Vaasan ajoista lähtien ratsupalvelusvelvollinen r.-luokka alkaa muuttua aateliseksi virkamiessäädyksi. 1500-luvulla ratsupalvelusta tosin vielä koetetaan pitää r:n perustuksena, ja ratsupalveluksen suuruus määrätään (ratsupalvelustaksoilla) r.-maan tuoton mukaan, mutta toiselta puolen alkaa (Juhana III :n ajoista) olla sääntönä, että r. saavutetaan ainoastaan kuninkaan kirjeellä ja että se menee perintönä myöskin siinä tapauksessa, että ratsupalvelusta ei voida suorittaa. Aatelista on tullut perinnöllinen sääty, r:stä erioikeus. Samalla tämän erioikeuden sisällys laajenee. Kustaa II :n Aadolfin ja Kristiinan ajoista lähtien niin sisältyy taloudellisten etujen oliella myöskin persoonallisia: oikeus päästä ylempiin virkoihin, forum privilegiatum (ks. Forum), patronaattioikeus y. m. Taloudellisista eduista verovapaus tuli sitä tärkeämmäksi, mitä enemmän rälssitöntä maata rasitettiin. Verovapaus oli enemmän tai vähemmän täydellinen r.-maan eri laadun mukaan. Täydellistä vapautta nauttivat säterit ja niiden piirissä oleva maa, vähemmin täydellistä n. s. vapauspeninkulman sisäpuolella oleva maa; muu r.-maa oli vapautettu vakinaisista veroista, mutta ylimääräisiä veroja sillä oli suoritettava puolet kruunun- ja veroinaan määrästä. Samaan aikaan r.-maa kasvoi alaltaan aatelisarvon runsaan jakelemisen johdosta ja vielä enemmän sen vuoksi, että aatelisto sai monella tavalla haltuunsa kruununmaata ja kruununveroja (ks. Läänityslaitos). Kaarle XI: n reduktsioni teki lopun tästä r.-maan laajentamisesta. Laadultaan r.-erioikeus pysyi pääasiassa muuttumattomana, mutta r:n laajentaminen kruunun- ja veromaahan tehtiin vastedes mahdottomaksi sillä, että maan luonto nyt kerta kaikkiaan määrättiin, katsomatta omistajan säätyyn. Täten taloudellinen r. erotettiin persoonallisista aateliserioikeuksista. R. sana tuli etupäässä olemaan r.-maata tarkoittava kameraalinen termi. R.-maan eri laaduista y. m. ks. Maanluonnot. Senkin jälkeen kuin maanluonto oli tullut määrätyksi, oli aluksi vain aatelismiehillä oikeus omistaa r.-maata. Poikkeustapauksissa myönnettiin kuitenkin jo Kaarle XI :n ja Kaarle XII :n aikana tämä oikeus yksityisille aatelittomille miehille, ja v:n 1723 aateliserioikeuksissa myönnettiin oikeus omistaa "yleistä r.-maata" (ks. Maanluonnot) yleensä "aatelismiesten vertaisille'' (kuninkaallisella valtakirjalla varustetuille virkamiehille) sekä papeille ja porvareille. V :n 1789 Yhdistys- ja vakuuskirjassa tämä oikeus ulotettiin myöskin talonpoikiin. Ruotsissa poistettiin aatelin yksinomainen omistusoikeus "täysi-r :iin" (ks. Maanluonnot) vv. 1809-10 valtiopäivillä, Suomessa v. 1863 valtiopäivillä (asetus 2 p:ltä huhtik. 1864). Maaverojen ja ruotujakolaitoksen tultua lakkautetuiksi Ruotsissa ei r.-maa enää nauti tässä maassa tärkeämpiä etuja, mutta Suomessa r.-maa edelleen on etuoikeutetussa asemassa, vrt. Maavero. Lähde: TIETOSANAKIRJA Tietosanakirja-Osakeyhtiö Helsinki 1909.

Puoliso: Gertrud Johansdotter. (Taulu 197)

Lapset:
Brita Markuksentytär Marcusdotter/Gyllenlood. Tauluun 197
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 201

13. Hans Sanden van Porvari Helsingissä. Kustaa Vaasa toivoi uuteen kaupunkiin, Helsinkiin asettuvan hollantilaisia kauppiaita. Kaupungin alkuaikana mainitaan kuitenkin vain pari kauppiasta ja heistä Hans van Sanden (Sandhen, Santten) oli merkittävin. Hänet mainitaan saksalaisena kestinä 1540-luvulla Tukholmassa. Hän kävi kauppaa myös Turussa. Van Sanden on saapunut pian kaupungin perustamisen jälkeen Helsinkiin, jossa hän sai pian porvarioikeudet. Hän kohosi vuonna 1560 tulliluetteloiden mukaan kaupungin suurimmaksi yksityisomistajaksi ja pysyi koko 1500-luvun lopun kaupungin muutaman rikkaan joukossa. Kymmenen vuotta myöhemmin hän omisti tilan Helsingin pitäjässä, 18 kultasormusta, 144 luotia hopeaa ja suuret määrät kupari- ja tinaesineitä. Vuonna 1571 Älvborgin linnan lunnaiden takia tehdyn luettelon mukaan kaksi kaupungin mahtavinta porvaria omisti 60 % ja kolme muuta, joukossa van Sanden, 20 % kaupungin kokonaisvarallisuudesta. Loppu jäi 43 porvarin jaettavaksi. Näiden kahden mahtiporvarin rahaksi arvioitu omaisuus oli noin 12.000 mk ja kolmen muun noin 2200 mk. Kaupungin porvarien keskimääräinen omaisuus 921 markkaa oli ilmiömäisen suuria verrattuna muiden kaupungin 400-250 markan keskimääräisin lukuihin. Van Sanden toimi kaupungin raatimiehenä ja meni naimisiin läheisen Herttoniemen ala-aateliseen Jägerhorn-sukuun kuuluvan Anna Henriksdotterin kanssa. Annan kanssa syntyi hänen ainoa lapsensa Anna van Sanden. Hans van Sanden eli vielä vuonna 1594 erään kuitin perusteella. Hänen perillisensä omistivat sittemmin Jägerhorneille kuuluneen Helsingin pitäjän Båtsvikin. Leski meni uudestaan naimisiin kaupungin porvarin Krister Erikssonin kanssa, joka toimi kaupungin pormestarina 1620-luvulla. Tästä avioliitosta syntyi Johan Kristersson. Anna van Sandenin mies ratsumestari, Turun hovioikeuden asessori, Hans Benktsson Gyllenlood vaati kaupungin raastuvanistunnossa vuonna 1634 vaimonsa isäpuolen Krister Eriksonin toisen vaimon Elisabeth Samuelsdotterin karkottamista vaimonsa isänkodista. http://www.arabianranta.fi/vanhakaupunki/index.php?option=com_content&view=article&id=62%3Atietoiskut&catid=39%3Atietoiskut&showall=1.

Puoliso: Anna Henriksdotter Jägerhorn ? (Hertonäs-släkten), Sanden van. (Taulu 196)
Vanhemmat Henrik Lydiksson Jägerhorn, kuollut n. 1599 ? ja Gunilla Klasdotter Grabbe, Jägerhorn, kuollut 1587 jälkee (Taulusta 202) .

Lapset:
Anna Sanden van, Gyllenlood. Tauluun 196
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 202

14. Henrik Lydiksson Jägerhorn kuollut n. 1599 ?. Tuusulan tulevan pappilatilan autioksi jättänyt Heikki Tuomaanpoika näyttää olleen Herttoniemen Jägerhorn-sukua. Hän oli palvellut aatelislipuston vahtimestarina ja saanut 1611 Novgorodissa rälssikirjan. Hän oli eronnut sotavammojensa takia v. 1614 eläen vuotuisen vilja-avustuksen turvin viimeiset kolme vuosikymmentään. Heikin poikia olivat Arvid ja Lauri. Arvid oli avioliitossa ratsumestari Niilo Stålhanan Anna-tyttären kanssa. Lauri osallistui lahjoituksillaan Tuusulan uuden kirkon tukemiseen. Vanhemmasta sukupiiristä on vielä mainittava Heikki Tuomaanpojan isä vouti Tuomas Lydikinpoika. Tämän vuosisadan vaihteessa kuollut Henrik-veli oli myös toiminut voutina Porvoon läänissä. Hänen vaimonsa Gunilla kuului ikivanhaan Grabbe-sukuun. Viimeksi mainitun pariskunnan lapsia oli mm. Lydik-poika ja Arina. Anna ehti olla kahdesti naimisissa. Ensimmäisestä aviosta Krister Eerikinpojan (?) kanssa syntyi Juhana Kristerinpoika. Annan toinen mies oli v. 1590 edesmennyt helsinkiläinen porvari Hans van Sanden. Lydik Henrikinpoika hoiti myös voudin tointa ja oli Helsingin pitäjän Tomt-backan (Haitialan) kartanon omistaja v. 1602-1608. Tämän vaimo Gertrud oli puolestaan Helsingin kuninkaankartanon voudin Heikki Laurinpojan tytär. Lähde: Sarkamo-Siiriäinen; "Suur-Tuusulan historia I", s. 280. (Täällä on eriäviä tietoja elinajasta) VA 3652:91, VA 3656:158v; VA 6889: 568, 788. VA 7916:504. Ramsay, emt., s. 224-225; Elgenstierna, Svenska adelns ättartavlor, IV, s. 65.
Vanhemmat Lydik Nilsson Jägerhorn, kuollut 1548 ja Ingeborg Larsdotter Teit, Jägerhorn (Taulusta 178).

Puoliso: Gunilla Klasdotter Grabbe, Jägerhorn. (Taulu 201) kuollut 1587 jälkee. Kurtén, Love; Genos 49 (1978), Grabbe eller Bille?, s. 1-6.

Lapset:
Anna Henriksdotter Jägerhorn ? (Hertonäs-släkten), Sanden van. Tauluun 201
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 203

11. Johan Brand Luutnantti, kuollut 1689 , haudattu 7.7.1689 Tenhola.
Vanhemmat Johan Brand, Savonlinnan linnanpäällikkö, Slottshauptman, kuollut 1652 ( ehkä 1644 ?) ja Katarina Mickelsdotter Munck af Fulkila, Brand, kuollut 1652 (ennen) (Taulusta 204).

Puoliso: Anna Catharina Lindelöf, Brand. (Taulu 157) syntynyt 1629, kuollut 1692 , haudattu 24.8.1692 Tenhola.
Vanhemmat Hans Lindelöf, kuollut 1671 ja Brita Brand, Lindelöf, kuollut 1659 (Taulusta 296).

Lapset:
Anna Brand, Körning. Tauluun 157
Maria Brand, kuollut 1713 (jälkeen)
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 204

12. Johan Brand Savonlinnan linnanpäällikkö, Slottshauptman, kuollut 1652 ( ehkä 1644 ?).
Vanhemmat Joakim Didriksson Brand, Amiraali, useiden linnojen taloudenhoitaja, kuollut 1623 ja Anna Eriksdotter Brand, kuollut 1606 (jälkeen) (Taulusta 205).

Puoliso: Katarina Mickelsdotter Munck af Fulkila, Brand. (Taulu 203) kuollut 1652 (ennen).
Vanhemmat Mikael Påvelsson Munck Munck af Fulkila, Linnanvouti, kuollut 10.11.1599 Turku ja Margareta Tomasdotter Starck, Munck af Fulkila, kuollut 1637 , haudattu 19.9.1637 Turku (Taulusta 279).

Lapset:
Henrik Brand, kuollut n. 1672 Kisko ?
Catharina Brand, kuollut 1671 , haudattu 1671 Muurla
Herman Brand, kuollut 1656 Kisko ?
Clas Brand, kuollut 1704 , haudattu 28.3.1704 Kisko
Johan Brand. Tauluun 203
Hebla Brand, kuollut 1670 (jälkeen)
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 205

13. Joakim Didriksson Brand Amiraali, useiden linnojen taloudenhoitaja, kuollut 1623. Jaakko Brand oli luultavasti juuriltaan saksalainen, mutta toimi aluksi Turun porvarina, kunnes ryhtyi kruunun palvelukseen naituaan Muurlan rälssimies Olavi Hanssinpojan leski tyttären. Jaakko Brandin elämäntyö tapahtui P. Renvallin (Kuninkaanmiehiä ja kapinallisia) mukaan Itä-Suomessa Savonlinnassa ja Käkisalmessa, jossa hän hoiti linnojen taloutta noin 30 vuotta ja sai lopuksi palveluistaan rälssikirjan ja vaakunan jossa oli kaksi kekälettä ristissä. Kaarle herttuan noustua valtaan, hänet pidätettiin ja vietiin Tukholmaan mutta vapautettiin. Hänen pojistaan Henrik nousi Kaarle herttuan luottomieheksi. Brand, Jaakkima Didrikinpoika (k. 1623), suomalainen soturi, Muurilan herra (Uskelassa), otti kunnialla osaa Eerik XIV:n ja Juhana Ill:n sotiin, oli 1576 Savonlinnan linnueessa, seurasi 1580 Pontus de la Gardieta sillä retkellä, jolla Käkisalmi voitettiin, ja määrättiin Lauri Torste-ninpoika Ramin kanssa valloitetun linnan päälliköksi. Samaan aikaan (1581) hän aateloitiin sillä ehdolla, että, jos venäläiset valloittaisivat Käkisalmen takaisin, hän kadottaisi aatelisarvonsa. Käkisalmen isäntänä ja Laatokassa olevan sotalaivaston päällikkönä B. sitten mainitaan niin kauan kuin linna oli suomalaisten hallussa, v:een 1597. Taisteli 1599 Arvi Stålarmin kanssa Turun linnassa Kaarle herttuata vastaan, mutta vältti kuitenkin sen kuolemantuomion, joka silloin tuli niin monen Suomen herran osaksi. B:sta polveutuu aatelinen Brand-suku Ruotsissa ja Suomessa. Hänen poikansa olivat Juhana B., Savonlinnan isäntä, k. 1644, ja Henrik B., joka oltuansa Sigismundin kamaripalvelijana, palasi kotimaahan, 1605 oli "väliaikaisena sotaeverstinä Suomessa", mutta samana vuonna Kirkholman taistelussa joutui puolalaisten vangiksi ja vietiin Krakovaan, jossa muka karkulaisena mestattiin. Kustavi Grotenfelt, professori Lähde: TIETOSANAKIRJA Tietosanakirja-Osakeyhtiö Helsinki 1909.
Vanhemmat Dirik Brand ja ?? Brand (Taulusta 206).

1. puoliso: 1565 Karin Olofsdotter Brand
Vanhemmat Olof Hansson Muurla till, Rälssimies ja Brita Håkansdotter Slang, Muurla till (Taulusta 297) .

Lapset:
Brita Brand, Lindelöf. Tauluun 296
2. puoliso: 8.10.1581 Anna Eriksdotter Brand. (Taulu 204) kuollut 1606 (jälkeen). Lisätietoja: Eli vielä 1606.
Vanhemmat Erik Andersson till Sjölax Rääf i Finland ja Margareta Fleming, Andersson till Sjölax, kuollut 1577 (jälkeen) (Taulusta 207).
Lapset:
Johan Brand. Tauluun 204
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 206

14. Dirik Brand

Puoliso: ?? Brand. (Taulu 205)

Lapset:
Joakim Didriksson Brand. Tauluun 205
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 207

14. Erik Andersson till Sjölax Rääf i Finland

Puoliso: Margareta Fleming, Andersson till Sjölax. (Taulu 205) kuollut 1577 (jälkeen).
Vanhemmat Erik Hermansson Fleming, Asemies 1520, pormestari Turussa 1522 - 1532 ja Anna Engelbrechtsdotter Fleming, kuollut n. 1555 (jälkeen) (Taulusta 208).

Lapset:
Anna Eriksdotter Brand. Tauluun 205
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 208

15. Erik Hermansson Fleming Asemies 1520, pormestari Turussa 1522 - 1532. Lisätietoja: Elossa vielä 1537.
Vanhemmat Herman Magnusson Fleming, syntynyt n. 1440 Villnäs ? (Turun lähellä, Askainen), kuollut 1490 (ennen) ja Elin Filpusdotter Fleming (Taulusta 209).

Puoliso: Anna Engelbrechtsdotter Fleming. (Taulu 207) kuollut n. 1555 (jälkeen).
Vanhemmat Engelbrekt Larsson till Isnäs ja Margareta Tuvesdotter (Taulusta 278).

Lapset:
Margareta Fleming, Andersson till Sjölax. Tauluun 207
Per Fleming, kuollut 3.3.1560
Elin Eriksdotter Fleming, Kröpelin / Gröp, kuollut 1557
Anna Fleming
Cecilia Fleming
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 209

16. Herman Magnusson Fleming syntynyt n. 1440 Villnäs ? (Turun lähellä, Askainen), kuollut 1490 (ennen).
Vanhemmat Magnus Klasson Fleming, Asemies, väpnare. Vilnäsin herra Vilnäsen kappeliseurakunnassa, syntynyt 1410 Villnäs, Askainen; Turun lähellä, kuollut 1450 (jälkeen) ja Elin Nilsdotter Kurki Kurck, äldre ätten, Fleming, kuollut 1486 (Taulusta 210).

Puoliso: Elin Filpusdotter Fleming. (Taulu 208) Lisätietoja: Eli leskenä 1495.
Vanhemmat Filpus Ivarsson, Kastelholmin linnan päällikkö ja Elin Fincke (Taulusta 273).

Lapset:
Erik Hermansson Fleming. Tauluun 208
Peder Hermansson Fleming, Per, Häradshövding; kihlakunnantuomari, syntynyt n. 1480 Villnäs; Askainen, kuollut 1532 Masku
Margareta Hermansdotter Fleming, Finne, kuollut 1546
Magnus Hermansson Fleming, kuollut 1490 (jälkeen)
Catarina Hermansdotter Fleming, Nunna Naantalissa, kuollut 1531 (ennen)
Henrik Fleming, kuollut 20.1.1533
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 210

17. Magnus Klasson Fleming Asemies, väpnare. Vilnäsin herra Vilnäsen kappeliseurakunnassa, syntynyt 1410 Villnäs, Askainen; Turun lähellä, kuollut 1450 (jälkeen). Övertog Villnäs efter sin svärvfar Nils Kurki. Vilnäsin herra Vilnäsen kappeliseurakunnassa, asemies, peri appensa valtaneuvos Nils Hermansson Kurjen Askaisissa omistaman Louhisaaren kartanon, antoi Kaarinan Kulhon talon Turun Harmaamunkkiluostarille, elossa 1450. Puoliso ? Elin Nilsintytär Kurki isä Nils Hermansson Kurki (Anthoni pitää mahdollisena, että Elin olisi Nilsin I. aviosta.) Villnäs, Askainen Tarkoittaa Askaisten Louhisaaren linnaa. Lähde: Tiedosto Aimo Ranta Renhuvud/Ketunpää -vaakunan mukaan suvun edustajia on myös mainittu Finne nimen mukaan., Lisätietoja: Eli vielä 1450.
Vanhemmat Klas Pedersson Fleming, Klaus Pietarinpoika, Riksråd, lagman, riddare, syntynyt 1360 Tanska, kuollut 1427 (jälkeen) ja Cecilia Hausen ? Diackn, Fleming, syntynyt 1370 Kankarmasku (Taulusta 211).

Puoliso: Elin Nilsdotter Kurki Kurck, äldre ätten, Fleming. (Taulu 209) kuollut 1486.
Vanhemmat Nils Hermansson Korke, Kurck, äldre ätten, Häradshövding, riksråd, Ritter 1401, syntynyt Villnäs, kuollut 18.5.1428 ja Cecilia Filipsdotter Folkunga, Filpusdotter/Korke / Kurki, kuollut 20.1.1435 , haudattu Uppsala, Tanska (Taulusta 214).

Lapset:
Herman Magnusson Fleming, syntynyt n. 1440 Villnäs ? (Turun lähellä, Askainen). Tauluun 209
Ingeborg Fleming, kuollut 1490 (jälkeen)
Margareta Fleming
N.N. Fleming
Hans? Fleming
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 211

18. Klas Pedersson Fleming, Klaus Pietarinpoika Riksråd, lagman, riddare, syntynyt 1360 Tanska, kuollut 1427 (jälkeen). Innehade Bohus i pant av drottning Margareta men avstod denna pant 1386. Blev riddare 1395, riksråd 1427. Beseglade förlikning mellan drottning Margareta och Erik av Pommern s.å. fördragen i Nyköping 1396 och konung Eriks stadsfästelse av drottning Margaretas testamente. Han var lagman i Finland 1402 och ännu 1427. Han var både vad beträffar tjänsteställning och på basen av landägendom en av Finlands mest inflytelserika män. Begravd i Stockholms Riddarholms kyrka (Gråmunkeklostret). Lähde: Martin Gardberg´n tiedosto Klas Pederinpoika Fleming, Nynäsin herra, esiintyy asiakirjoissa ensimmäisen kerran 1386, jolloin tunnusti saaneensa takaisin osan kuningatar Margareetalle antamastaan lainasta, jonka panttina oli Bohus, asemies ja ritari 1395, ja sinetöi sovinnon kuningatar Margareetan ja Erik Pommerilaisen välillä samana vuonna, valtaneuvos, sinetöi Nyköpingin sopimuksen 1396 ja kuningas Erik Pommerilaisen vahvistuksen kuningatar Margaretan testamenttiin 1401 (? Jo 1400) 1402 Itämaiden so. Suomen laamanni ja vielä 1427, 1419 hänestä käytettiin nimitystä "Suomenmaan laamanni" (legifer terrae Finlandiaie), oli aikanaan Suomen vaikutusvaltaisimpia miehiä, haudattu Tukholman Ritariholman kirkkoon (Gråmunkeklostret) Lähde: Tiedosto Aimo Ranta, Lisätietoja: Mainitaan 1386-1427.
Vanhemmat Peder Klasson Fleming, Riddare, ritari, syntynyt 00.11.1330 Danmark, kuollut 1395 Tukholma ja Christina Kristina/Fleming, syntynyt n. 1324 Stockholm, , haudattu Ritariholman kirkko, Tukholma (Taulusta 212).

Puoliso: Cecilia Hausen ? Diackn, Fleming. (Taulu 210) syntynyt 1370 Kankarmasku. Enligt Anrep skulle Cecilia ha varit dotter till Klas Lydekesson Djekn, men det kan inte stämma eftersom de är i stort sett jämnåriga., Perhesuhteet: Diackn / Djekn ??

Lapset:
Magnus Klasson Fleming, syntynyt 1410 Villnäs, Askainen; Turun lähellä. Tauluun 210
Henrik Klasson Fleming, syntynyt n. 1410. Tauluun 333
Peder Klasson Fleming, Lagman i Österlanden (nuvarande södra Finland); laamanni, kuollut 1434 (jälkeen)
Ingeborg Klasdotter Fleming, syntynyt n. 1410
Johan Klasson Fleming, Kanik i Åbo; kirkon pappi (historiallinen sana) joka noudatti kaanonia, syntynyt n. 1410
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 212

19. Peder Klasson Fleming Riddare, ritari, syntynyt 00.11.1330 Danmark, kuollut 1395 Tukholma. Peder Fleming född ca 1330 i Danmark, Riddare, död efter 1406. Han gav 12.5.1424 hundra mark till klostret för att genom evig mässa ge sina föräldrar, hustrun samt bröderna Magnus och Johans frid i själen. Han är den den äldsta med säkerhet kända representanten för släkten Fleming, Han var riddare, och nämns första pången i Norge 1366, då han konfiskerade tillsammans med Åbo slotts orädda försvarare Narve Ingevaldson, för kung Haakon, ett handelsfartyg från Lyckeck i Marstrands hamn. Han begravdes i Gråmunkeklostret (Riddarholmskyrkan) i Stockholm. (Carpelan s.354, Ramsay s.116, Anrep s.821)? Enligt Carpelan (Finsk biografisk handbok, L-Ö, s 606) inkom han till Sverige med konung Erik av Pommern vars "frände" han skall ha varit, och var antagligen född i konungens hemland. Lähde: Martin Gardberg tiedosto Tämä Ruotsi-Suomen yksi maineikkaimmista ylimyssuvuista, samoin kuin eräät toisetkin Fleming-nimiset suvut, joita keskiajalla tavataan mm. Tanskassa, Puolassa ja Skotlannissa, on lienee alkuaan lähtöisin Flanderista (keskisaks. Fleming = flaamilainen) tai mahdollisesti Brandenburgissa sijaitsevasta Flämingin maakunnasta. Pohjoismaihin suku lienee tullut, kuten vanhassa sukutarinassa sanotaan, Pommerista missä samanlaista vaakunaa käytti linnavouti Klaus Fleming 1300-luvun puolivälissä. Vanhin varmasti tunnettu kantaisä, ritari Peder Fleming mainitaan ensimmäisen kerran 1366. Peder Fleming, isä ehkä Klas Fleming. Vouti Barthissa Pommerissa 1331 - 1354, ritari, mainitaan ensikerran Norjassa 1366, jolloin hän Turun linnan urhean puolustajan Narve Ingevaldinpojan kanssa Haakon-kuninkaan puolesta takavarikoi lyypekkiläisten kauppalaivoja Marstrandin satamassa tuli Ruotsiin Erik Pommerilaisen mukana, elossa vielä 1406. Lähde: Tiedosto Aimo Ranta, Lisätietoja: Mainitaan 1366.
Vanhemmat Klas Fleming, Fogde, vouti, syntynyt n. 1290 ja Okänd Fleming (Taulusta 213).

Puoliso: Christina Kristina/Fleming. (Taulu 211) syntynyt n. 1324 Stockholm, , haudattu Ritariholman kirkko, Tukholma. Peder Klassonin puoliso Christina, jonka kanssa Peder haudattiin Tukholman Ritariholman kirkkoon (Gråmunkeklostret); heidän poikansa Klas Fleming, antoi 12.05.1424 sata markkaa luostarille iankaikkisesta messusta vanhempiensa, omansa ja vaimonsa ja myös veljiensä Magnuksen ja Jensin, sielujen autuudesta. Lähde: Tiedosto Aimo Ranta.

Lapset:
Klas Pedersson Fleming, Klaus Pietarinpoika, syntynyt 1360 Tanska. Tauluun 211
Herman Pedersson Fleming, Riddare, väpnare, fogde på Kaundborg i Danmark, syntynyt 1366 Tukholma, kuollut 1407 (jälkeen)
Jens Pedersson Fleming, Riddare, riksråd; ritari ja valtaneuvos, kuollut 1395
Magnus Pedersson Fleming, Riddare, syntynyt n. 1350, kuollut 1414
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 213

20. Klas Fleming Fogde, vouti, syntynyt n. 1290. Släkten Flemings stamfader, dvs släktens äldsta nukända medlem. Han nämns mellan 1331-1354, såsom fogde i Barth i Pommern. Släkten Fleming är en av Sverige-Finlands mest beryktade överklass' släkter, på samma sätt som endel andra Fleming-släkter i medeltidens Danmark, Polen och Skottland. Släkten torde härstamma från Flandern eller möjligen från landskapet Fläming i Brandenburg. Till Norden har släkten troligen kommit från 1300-talets Pommern, såsom det berättas i gammal släkttradition. Ätten har utgrenat sig i de friherrliga ätterna Fleming af Lais (Erik ) och Fleming af Liebelitz (Herman). Dessutom upphöjdes 1569 och 1561 två släktmedlemmar i friherrligt stånd (Lars och Klas), men deras ättgrenar dog ut före riddarhusets instiftande. Lähde: Martin Gardberg tiedosto.

Puoliso: Okänd Fleming. (Taulu 212)

Lapset:
Peder Klasson Fleming, syntynyt 00.11.1330 Danmark. Tauluun 212
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 214

18. Nils Hermansson Korke, Kurck, äldre ätten Häradshövding, riksråd, Ritter 1401, syntynyt Villnäs, kuollut 18.5.1428. Lisätietoja: Kuolinaika myös 1427.
Vanhemmat Herman Svärd (Taulusta 215).

Puoliso: 1.7.1400 Cecilia Filipsdotter Folkunga, Filpusdotter/Korke / Kurki. (Taulu 210) kuollut 20.1.1435 , haudattu Uppsala, Tanska. Lisätietoja: Kuolinaika myös 26.09.1434.
Vanhemmat Filip Karlsson (Folkungaättens oäkta gren), Riddare, riksråd, haradshövding, syntynyt Lundås, Ruotsi, kuollut 31.5.1407 (aikaisintaan), haudattu Uppsala, Tanska ja Ingeborg Kettilvastadotter (Taulusta 216).

Lapset:
Elin Nilsdotter Kurki Kurck, äldre ätten, Fleming. Tauluun 210
Jakob Kurk, "Jeppe"
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 215

19. Herman Svärd

Lapset:
Nils Hermansson Korke, Kurck, äldre ätten, syntynyt Villnäs. Tauluun 214
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 216

19. Filip Karlsson (Folkungaättens oäkta gren) Riddare, riksråd, haradshövding, syntynyt Lundås, Ruotsi, kuollut 31.5.1407 (aikaisintaan), haudattu Uppsala, Tanska.
Vanhemmat Karl Magnusson (Folkungaättens oäkta gren), syntynyt Brunnsholm, kuollut 15.7.1347 Nöteborg ja Cecilia Birgersdotter, syntynyt 1347 (Taulusta 217).

Puoliso: Ingeborg Kettilvastadotter. (Taulu 214)

Lapset:
Cecilia Filipsdotter Folkunga, Filpusdotter/Korke / Kurki. Tauluun 214
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 217

20. Karl Magnusson (Folkungaättens oäkta gren) syntynyt Brunnsholm, kuollut 15.7.1347 Nöteborg. Kuolinsyy: Gewaltsamer Tod.
Vanhemmat Magnus Gregersson Folkungaättens oäkta gren, Riddare. Lagman i Västmanland, riksråd senast 1291, syntynyt 1257 Schweden; Ruotsi, kuollut 1326 ja Ragnhild Erlandsdotter (Finstaätten) (Taulusta 218).

Puoliso: 1343 (viimeistään) Cecilia Birgersdotter. (Taulu 216) syntynyt 1347.
Vanhemmat Birger Job ja Margareta (Taulusta 272).

Lapset:
Filip Karlsson (Folkungaättens oäkta gren), syntynyt Lundås, Ruotsi. Tauluun 216
Birger Karlsson, syntynyt Lundås, kuollut 23.4.1402
Bengt Karlsson (Folkungaättens oäkta gren)
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 218

21. Magnus Gregersson Folkungaättens oäkta gren Riddare. Lagman i Västmanland, riksråd senast 1291, syntynyt 1257 Schweden; Ruotsi, kuollut 1326. Lisätietoja: Nämnd levande 1285-1319.
Vanhemmat Greger Birgersson Folkungaättens oäkta gren, Riddare, ritari, godsägare i Ängsö, i Västmanland och på Arnön i Uppland, syntynyt 1247, kuollut 15.1.1276 1277 ? ja N.N., Okänd kvinna som ägde gods i Södermanland (Taulusta 219).

1. puoliso: Ragnhild Erlandsdotter (Finstaätten). (Taulu 217)

Lapset:
Karl Magnusson (Folkungaättens oäkta gren), syntynyt Brunnsholm. Tauluun 217
2. puoliso: Ingegerd Fhilipsdotter Rumby-ätten, Folkungaättens oäkta gren
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 219

22. Greger Birgersson Folkungaättens oäkta gren Riddare, ritari, godsägare i Ängsö, i Västmanland och på Arnön i Uppland, syntynyt 1247, kuollut 15.1.1276 1277 ?. Lisätietoja: Första gången omnämnd 1272, Perhesuhteet: Stamfar till Folkungaättens oäkta gren.
Vanhemmat Birger Jarl Magnusson til Bjälbo Folkunge, BIRGER JAARLI, Ruotsin hallitusmies; Reichsvorsteher, syntynyt 1200-1210 in Bjälbo, Östergötland, Ruotsi (inte långt från Skänninge), kuollut 21.10.1266 Bjälbo, Ruotsi, haudattu Vernhem Kloster (Taulusta 220).

Puoliso: N.N.. (Taulu 218) Okänd kvinna som ägde gods i Södermanland.

Lapset:
Magnus Gregersson Folkungaättens oäkta gren, syntynyt 1257 Schweden; Ruotsi. Tauluun 218
Knut Gregersson (Folkungaättens oäkta gren), kuollut 1301
Karl Gregersson (Folkungaättens oäkta gren), kuollut 1301 - 1308
N.N. Gregersdotter
Okänd Gregersdotter
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 220

23. Birger Jarl Magnusson til Bjälbo Folkunge, BIRGER JAARLI Ruotsin hallitusmies; Reichsvorsteher, syntynyt 1200-1210 in Bjälbo, Östergötland, Ruotsi (inte långt från Skänninge), kuollut 21.10.1266 Bjälbo, Ruotsi, haudattu Vernhem Kloster. Poliittinen historiaBirgel Jaarli kuului Mahtavaan Folkungeinin ylimyssukuun. Vuonna 1248 hän tuli lankonsa, silloisen Ruotsin kuninkaan Eerik XI:n jaarliksi ja oli senjälkeen Ruotsin valtakunnan todellinen hallitsija ainan kuolemaansa asti. Vuonna 1249 Birger teki ristiretken Suomeen tullen laivoinensa "hämäläisten" satamaan, josta kulki Hämeeseen. Hän pakoitti hämäläiset kasteeseen ja perusti Kronoborgin eli Hämeen linnan (1250). Tällä välin Eerik kuningas oli kuollut ja Birger Jaarlin poika Valdemar valittu kuninkaaksi, mutta Birger johti yhä hallitustoimia. Hänen ansionsa ovat suuret varsinkin läinsäätäjänä; hän sääsi n. s. rauhanlait, koti-, nais-, käräjä-, ja kirkkorauhan, lakkautti orjuuden kokonaan kieltäen ketään antautumasta toisen orjaksi, antoi uuden perintölain, jonka mukaan sisar peri puolet siitä kuin veli. Hän suosi ninikään kauppaa ja antoi sen edistämiseksi Lyypekille ja Hampurille laajat kauppaoikeudet Ruotsin valtakunnassa. Tukholman kaupunkia hän varusti, jonka vuoksi häntä pidetään sen varsinaisena perustajana. Birger Jaarlista on sanottu, että hän oli Ruotsin valtakunnan ensimmäinen todellinen valtiomies. Hän oli Ruotsin viimeinen jaarli, sillä hänen jälkeensä tämä korkea virka lakkautettiin. Lähde: TIETOSANAKIRJA Tietosanakirja-Osakeyhtiö Helsinki 1909 Vem var Birger Jarl? Birger Jarl (född kring år 1210, död 1266) blev svensk regent kring 1250 som förmyndare för sonen Valdemar. BJ stärkte ättens ställning genom stöd till kyrkan och våld mot konkurrenter och allmoge, företog korståg till Finland 1250. BJ var en betydande lagstiftare (fridslagarna) och slöt viktiga handelsavtal. Grundade Stockholm 1252. BJ hade många barn, bland andra sönerna Valdemar och Magnus (Ladulås) som båda blev kungar. Nya fakta om Birger Jarl Öppnandet av Birger Jarls grav i maj 2002 Graven framför lekmannaaltaret i Varnhems kyrka öppnades och undersöktes 21-24 maj. Syftet var främst att med moderna analysmetoder försöka fastställa identiteten hos de gravlagda och samtidigt få reda på så mycket som möjligt om dessa personer. De metoder som osteologer (benforskare) arbetar med idag ger säkrare resultat än man kunde få på 1920-talet när graven undersöktes första gången. Efter att ha gått igenom skelettdelarna kunde osteologen Torbjörn Ahlström från Lunds Universitet bekräfta att graven innehöll tre personer och att dessa sannolikt var Birger Jarl, hans andra hustru drottning Mechtild och sonen hertig Erik. I korthet gav den osteologiska analysen följande preliminära uppgifter: Birger Jarl - han var ca 55 år när han dog år 1266 vilket innebär att han bör ha varit född runt 1210. Skelettet tydde på en kraftig muskulös kroppsbyggnad och en längd på ca 172 cm. Ansiktets utseende bör ha präglats mycket av den markerade underkäken. Hakan var "fyrkantig" med en skåra i mitten. Över högra ögat syntes spåren en läkt skada, kanske efter ett svärdshugg. Hans tänder var mycket fina utan karies och inte alls så slitna som man kunde förvänta hos en så pass gammal man på medeltiden. Det tyder på att han åt finare mat än folket i övrigt. På Birger Jarls bröstkotor fanns utväxter som visade att han varit stel i delar av ryggen de sista åren i livet. Drottning Mechtild - hon var ca 65 när hon dog år 1288. Skelettet var tydligt märkt av den höga åldern. Benen var tunna med så kallad osteoporos, det vill säga benskörhet. På halskotorna fanns förslitningsskador och åldersförändringar vilket betydde att hon hade ont och svårt att vrida nacken. Hennes tänder var fina med påtagligt lite slitage för den höga åldern, precis som på Birger Jarls käke. Dock hade hon en del karies i tandhalsarna. Det var en följd av att tandbenet dragit sig tillbaka, som det gör hos äldre personer, och de blottade tandrötterna angreps då av karies. Hertig Erik - han var i 25-årsåldern när han dog år 1275. Skelettet visar att han var några centimeter längre än sin far men betydligt klenare byggd. Hans muskelfästen var svagt utvecklade. På kotor och bröstben fanns vissa spår av sjukliga förändringar. Osteologerna arbetar vidare med att mer exakt bestämma vilket typ av förändringar det handlar om och om Erik eventuellt hade någon sjukdom som kan förklara varför han dog så ung. Han kallades Erik Allsintet av sin samtid och det syftar på att han inte fick någon titel av sin far. Hans tre bröder blev kung, hertig (och senare kung) respektive biskop. Först när Magnus Ladulås blev kung fick Erik överta hans titel och kunde kalla sig hertig. Han dog sedan några månader senare och fick inte njuta av titeln så länge. Vid undersökningen togs också prov för DNA-analys. Svaret på den får vi inte förrän tidigast i augusti. Om DNA-analysen lyckas får vi en säker könsbestämning av individerna i graven och vi kommer också att kunna bekräfta att det är far och son som ligger där. DNA-analys på arkeologiskt skelettmaterial är ännu så länge inte så utvecklad som metod. Men de prov som har tagits kan dock komma att bli mer användbara om 5-10 år när analystekniken utvecklats och man kanske också kommer att kunna spåra exempelvis olika sjukdomar via DNA. Skelettdelarna har nu lagts tillbaka i den kopparkista som gjordes vid gravöppningen år 1922. Resultaten av undersökningen, när alla data bearbetats och de olika analyserna blivit färdiga, kommer förhoppningsvis att kunna redovisas samlat i en bok om Birger Jarls grav i Varnhem. Birgeristä tuli Ruotsin viimeinen jaarli. Hänen jälkeensä jaarli-nimityksen tilalla alettiin käyttää arvonimeä herttua.
Vanhemmat Magnus Minnesköld Minnesköld, Minneskjold / Minnisköld, Jarl in Schweden, lagman, syntynyt 1150 Bjälbo, Östergötland, kuollut 31.1.1208 Lena (Bjolbo?) (Taulusta 221).

Lapset:
Gregorius Birgersson til Ängsjö Folkunga, syntynyt n. 1220 Arnon, Overgarn, Uppsala, Ruotsi, kuollut 1276
1. puoliso: 1235 Ingeborg Eriksdotter av Sverige Prinses av Sverige, syntynyt 1212, kuollut 17.6.1254 , haudattu Varnhem Kloster.
Vanhemmat Erik Knutsson Erik X, Ruotsin kuningas, kuollut 10.4.1216 Visingö, Ruotsi ja Richiza Rikissa von Dänemark, kuollut 8.5.1220.
Lapset:
Bengt Birgersson Folkunge, Herzog in Finland 1284, Bischof in Linköping, Schweden 1286, syntynyt 1254, kuollut 25.5.1291
Valdemar Birgersson Waldemar Birgersson von Schweden, Folkungaätten, Konung av Sverige, syntynyt 1243, kuollut 26.12.1303 Nyköpingshus
Magnus Birgersson Ladulås Folkunge, König in Schweden 1275 -1290, syntynyt 1240, kuollut 18.12.1290 Auf der Insel Visingö, haudattu Riddarholm Kloster in Stockholm
Erik Folkungaätten, Herzog in Schweden 1275, kuollut 17.12.1275
Richiza Birgersdotter Folkunge, syntynyt 1234, kuollut 1263
Lapset:
Greger Birgersson Folkungaättens oäkta gren, syntynyt 1247. Tauluun 219
2. puoliso: ?? Mechtild Holstein von, Matilde Tanskan leskikuningattar, syntynyt 1220-1225, kuollut 1288 Kiel, haudattu Varnhem Klosterkirche.
Vanhemmat Adolf IV Holstein von, Graf von Schauenburg (1225-1238) und Holstein (1227-1238), syntynyt Vor 1205, kuollut 8.7.1261 Kiel, Saksa ja Heilwig von der Lippe.
Lapset:
Christine Birgersdotter Christina
3. puoliso: Frilla
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 221

24. Magnus Minnesköld Minnesköld, Minneskjold / Minnisköld Jarl in Schweden, lagman, syntynyt 1150 Bjälbo, Östergötland, kuollut 31.1.1208 Lena (Bjolbo?). Magnus Minnesköld var storman i Östergötland och anges i Västgötalagens lagmanslängd som ägare till gården Bjälbo, belägen (Mjölby kommun) Göstrings härad i Östergötland. Gården låg invid kyrkan i Bjälbo, vilken tillkom under 1100-talets senare del Magnus Minnesköld antas ha varit gift två gånger. Namnet på kvinnan i första giftet är okänt. När han blev änkling i slutet av 1100-talet, gifte Magnus om sig med Ingrid Ylva, antagligen dotter till Sune Sik. Magnus och Ingrid Ylva hade sonen Birger - Birger jarl. Magnus Minnesköld dödades i slaget vid Gestilren i Västergötland 1210. Han död 31 januari 1208, i slaget vid Lena. Andra uppgifter säger att han stupade i slaget vid Gestilren 17 juli 1210. Undersökningar av det som ter sig vara Birger jarls kvarlevor i Varnhem, anger att jarlen var 50-55 år när han dog 1266. Då Magnus Minnisköld var dennes far, måste Magnus alltså fortfarande ha varit i livet omkring 1210. Lähde: Wikipedia, Kuolinsyy: Gefallen bei Lena.
Vanhemmat Bengt Snivil Folkasson Bengt Snivel Folkesson ja Sigrid Lakman (Taulusta 222).

Lapset:
Birger Jarl Magnusson til Bjälbo Folkunge, BIRGER JAARLI, syntynyt 1200-1210 in Bjälbo, Östergötland, Ruotsi (inte långt från Skänninge). Tauluun 220
1. puoliso: ?? Ingrid, Ylva Sunesdotter von Bjelbo Minnesköld syntynyt n. 1180 Vreta Kloster, kuollut n. 1251 Bjälbo, Östergötland, Ruotsi, haudattu 1252. Kyrktornet i Bjälbo där Ingrid Ylva enligt sägnen skall ha haft en vävkammare, sedermera känd som "Ylvas valv"., Lisätietoja: Dödtid också 1253, var en medeltida svensk högättad kvinna.
Vanhemmat Sune Sverkersson Sik, syntynyt 1132 ja Ms of Kalundborg Sik, syntynyt Danmark.
Lapset:
Hafrid Magnusdotter, Folkunga Folkunga
Bengt Magnusson Folkunge, Biskop; piispa, kuollut 1237
Eskil Magnusson Folkunge, Lagman in Västergötland 1219-20, kuollut n. 1277
Karl Magnusson Folkunge, Bischof in Linköping, königliche Kanzler, kuollut 8.8.1220 Estland, Rotala, vid borgen Leal (nuvarande Lihula)
Elof Magnusson Folkunge Vingad Pil, , haudattu Alvastra Klosterkyrka
Lapset:
Bengt Magnusson Folkunge Minnesköld, Linköpingin piispa 1220, kuollut 1237-1237
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 222

25. Bengt Snivil Folkasson Bengt Snivel Folkesson Lähde: Nachkommen GORMS DES ALTEN Auskunf nach Saxo Grammaticus.
Vanhemmat Folke den Tjocke Folke Paksu, Jarl i Östergötland, syntynyt n. 1078 Foulque de Montrevault ja Ingegard Knudsdatter Danmark av, Tanskan prinsessa; Princess of Denmark, syntynyt 1086 Roskilde (Taulusta 223).

Puoliso: Sigrid Lakman. (Taulu 221)

Lapset:
Birger Bengtsson Brosa, Jarl in Schweden 1174 - 1202, und trug als Wappen eine französische Lilie., kuollut 9.1.1202 Visingsö
Magnus Minnesköld Minnesköld, Minneskjold / Minnisköld, syntynyt 1150 Bjälbo, Östergötland. Tauluun 221
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 223

26. Folke den Tjocke Folke Paksu Jarl i Östergötland, syntynyt n. 1078 Foulque de Montrevault. Folkungaätten sägs härstamma från Folke den tjocke. Folkungaätten, medeltida stormannaätt, av vilken endast ett fåtal medlemmar tillhörde folkungarnas parti. Ätten konstruerades i efterhand av bl.a. Olaus Petri, och dit fördes medlemmar ur vitt skilda släkter. Ätten sägs härstamma från Folke den tjocke (1100-talet), vars mytiske farfar skulle ha varit Folke Filbyter. Bland medlemmarna märks jarlen Birger Brosa (död 1202), vars son Filip Birgersson (död 1200) blev jarl i Norge. Birger Brosa sägs också ha haft sonen Folke Jarl, ledare för folkungapartiet, samt bröderna Karl Jarl (död 1220) och Magnus Månesköld. Den sistnämnde hade flera framstående söner, bl.a. Birger Jarl. Dennes son Valdemar valdes till svensk kung 1250, och genom brodern Magnus Ladulås, dennes son Birger Magnusson och sonson Magnus Eriksson stannade tronen inom ätten till 1364. Det mest använda Folkungavapnet var ett lejon över tre bjälkar, som nu ingår i Sveriges riksvapen. "Probably the same as Foulques (Fulco) von Beaumont a. Montrevault", Perhesuhteet: Folkungien suvun kantaisä.
Vanhemmat Rudolphe of Beaumont to Lude (Taulusta 224).

Puoliso: Ingegard Knudsdatter Danmark av. (Taulu 222) Tanskan prinsessa; Princess of Denmark, syntynyt 1086 Roskilde. Ingegard Knudsdatter, hon är en anmoder till Bjälboätten. Lähde: S. Otto Brenner Nachkommen GORMS DES ALTEN.
Vanhemmat Knut IV den Helige der Heilige, Jarl in Sjælland, Tanskan kuningas, syntynyt 1043, kuollut 10.7.1086 St. Albans, Odense, haudattu St. Albans, Odense, später St. Knuds (1100) ja Adele von Flandern Adela (Edel) Adéle, syntynyt n. 1058 Flandern, France; Ranska, kuollut 00.04.1115 (Taulusta 225).

Lapset:
Knut Folkesson
Arnulf, Königliche Rat, Häupling in Ribe, syntynyt n. 1100, kuollut 23.10.1157 Gradehede
Bengt Snivil Folkasson Bengt Snivel Folkesson. Tauluun 222
Knut Folkason, Jarl in Schweden
Holmger den äldre, Jarl in Schweden
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 224

27. Rudolphe of Beaumont to Lude

Lapset:
Folke den Tjocke Folke Paksu, syntynyt n. 1078 Foulque de Montrevault. Tauluun 223
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 225

27. Knut IV den Helige der Heilige Jarl in Sjælland, Tanskan kuningas, syntynyt 1043, kuollut 10.7.1086 St. Albans, Odense, haudattu St. Albans, Odense, später St. Knuds (1100). Als er 1086 Truppen zusammenzog, um England zu erobern, brach ein Volksaufstand aus. Grund waren weniger seine Expansionspläne als seine wiederholten Eingriffe in die überlieferte Rechtsordnung des Landes. Knut und sein Bruder Benedikt wurden in der von ihm errichteten St.-Albans-Kirche erschlagen, der heutigen Knutskirche. Da Knut für seine kirchenfreundliche Politik bekannt war und in einer Kirche erschlagen wurde, wurde er zum Märtyrer erklärt. 1101 wurde er heilig gesprochen. Festtage sind der 19. Januar und der 10. Juli. Er ist der Schutzpatron Dänemarks. Lähde: Wikipedia ja S. Otto Brenner Nachkommen GORMS DES ALTEN, Perhesuhteet: Saattaa olla avioton.
Vanhemmat Svend Estridssen Sven II, Kuningas, hallitsi Tanskaa 1047 1076, syntynyt n. 1020, kuollut 29.4.1074 Søderup, haudattu Roskilde, Tanska ja Gunhild Sveinsdatter, kuollut 1060 (aikaisintaan) (Taulusta 226).

Puoliso: 1081 Adele von Flandern Adela (Edel) Adéle. (Taulu 223) syntynyt n. 1058 Flandern, France; Ranska, kuollut 00.04.1115. Adela, die Tochter des flandrischen Grafen Robert I. kehrte nach dem Tod ihres Mannes in ihre Heimat zurück. Ihr Sohn Karl wurde seinerseits Graf von Flandern. Lähde: Wikipedia.
Vanhemmat Robert I Friisiläinen von Flandern (le Frison; der Friese), Flanderi kreivi; Count of Flanders, syntynyt n. 1030, kuollut 13.10.1093 ja Gertrude von Sachsen Gertrude of Saxony, syntynyt n. 1030, kuollut 4.8.1113 Veurne (Taulusta 237).

Lapset:
Cecilia von Dänemark
Knut I Knut Eriksson, Von 1167 bis 1196 König von Schweden, syntynyt n. 1160, kuollut 8.4.1196
Karl I. der Gute Carl den Danske, Graf von Flandern, syntynyt 1084, kuollut 2.3.1127 Brügge (Westflandern in Belgien), haudattu Donationskirche, später Saint-Sauveur
Ingegard Knudsdatter Danmark av, syntynyt 1086 Roskilde. Tauluun 223
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 226

28. Svend Estridssen Sven II Kuningas, hallitsi Tanskaa 1047 1076, syntynyt n. 1020, kuollut 29.4.1074 Søderup, haudattu Roskilde, Tanska. Perhesuhteet: Hatte mehrere Beifrauen.
Vanhemmat Ulf Jarl Wulfsige Spraklings, Jarl in England, Reichsvorsteher (regent) in Dänemark, kuollut 22.9.1027 Roskilde, Tanska ja Estrid Svensdatter von Dänemark Margrete, syntynyt 997, , haudattu Roskilde, Tanska (Taulusta 227).

1. puoliso: 1052 Gunhild Sveinsdatter. (Taulu 225) kuollut 1060 (aikaisintaan).
Vanhemmat Svein Håkonsson, Jarl in Norwegen, kuollut 1016 ja Holmfrid (Taulusta 236).

Lapset:
Knut IV den Helige der Heilige, syntynyt 1043. Tauluun 225
Svend Svendsen von Dänemark, Kreuzfahrer, syntynyt 1053, kuollut 1097 Seldschuken in Kleinasien (nykyinen Turkki)
2. puoliso: Gyda , haudattu Gudheim Klosterkirche. Perhesuhteet: Geschieden.
3. puoliso: Thora Thore, Thorbergsdatter (Arnung)
Lapset:
Knud Magnus von Dänemark, kuollut Jung auf Reise nach Rom
Lapset:
Harald Hen (Hein), König in Dänemark 1074, kuollut 17.4.1080 , haudattu Dalby Kirche bei Lund, Schweden
Lapset:
Sigrid Svensdatter von Dänemark
Oluf I. Hunger, Jarl in Søderjylland, König in Dänemark 1086, kuollut 18.7.1905
Ingerrid Svensdatter von Dänemark
Thrugils Svendsen von Dänemark, König in Gardarike, Russland
Sigurd Svendsen von Dänemark, kuollut Wenden
Benedikt Bengt Svendsen von Dänemark, kuollut 10.7.1086 Odense, St. Albans Kirche, haudattu Später St. Knuds Kirche
Bjørn Svendsen von Dänemark, Hauptman, kuollut 1100 Rendsburg
Svend Svendsen von Dänemark, kuollut 1104 Viborg, Dänemark
Guttorm Svendsen von Dänemark
Eymund Ømund Svendsen von Dänemark
Ulv Ubbe Svendsen von Dänemark
Niels av Danmark Niels Svensson / Nicolás Svensson, Kuningas, hallitsi Tanskaa 1104 - 1134; König von Dänemark, syntynyt n. 1604, kuollut 25.6.1134 Schleswig (Stadt)
Ragnhild Svensdatter von Dänemark
Helene von Dänemark Gunhild
Erik Ejegod der Gute, "Ikihyvä", Kuningas, hallitsi Tanskaa 1095 - 1103, syntynyt 1055 Slangerup, kuollut 10.8.1103 Cypern, haudattu Cypern
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 227

29. Ulf Jarl Wulfsige Spraklings Jarl in England, Reichsvorsteher (regent) in Dänemark, kuollut 22.9.1027 Roskilde, Tanska. Kuolinsyy: Gewaltsame Tod.
Vanhemmat Sprakling in England ja Sigrid (Taulusta 228).

Puoliso: Estrid Svensdatter von Dänemark Margrete. (Taulu 226) syntynyt 997, , haudattu Roskilde, Tanska. Lisätietoja: Kuolinvuotta ei tiedetä.
Vanhemmat Svend Tveskæg; Kaksiparta Gabelbart, Hallitsi Tanskaa 0985 - 1014, syntynyt 0960, kuollut 1014 Gainsborough, Englanti, haudattu Roskilde, Tanska ja Sigrid Storråda (Taulusta 232).

Lapset:
Bjørn (Ulfsen) von Dänemark, Jarl in England, kuollut 1049 Dartmouth, haudattu Winchester Dänermark
Asbjörn Ulfsen von Dänemark, Jarl, kuollut 1086
Svend Estridssen Sven II, syntynyt n. 1020. Tauluun 226
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 228

30. Sprakling in England
Vanhemmat Styrbjørn der Starke ja Tyre (Thyra) (Taulusta 229) .

Puoliso: Sigrid. (Taulu 227)

Lapset:
Ulf Jarl Wulfsige Spraklings. Tauluun 227
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 229

31. Styrbjørn der Starke
Vanhemmat Olaf von Schweden ja Ingeborg Thradsdotter (Taulusta 230) .

Puoliso: Tyre (Thyra). (Taulu 228)

Lapset:
Sprakling in England. Tauluun 228
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 230

32. Olaf von Schweden
Vanhemmat Bjørn, kuollut 950 (Taulusta 231) .

Puoliso: Ingeborg Thradsdotter. (Taulu 229)

Lapset:
Styrbjørn der Starke. Tauluun 229
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 231

33. Bjørn kuollut 950.

Lapset:
Olaf von Schweden. Tauluun 230
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 232

30. Svend Tveskæg; Kaksiparta Gabelbart Hallitsi Tanskaa 0985 - 1014, syntynyt 0960, kuollut 1014 Gainsborough, Englanti, haudattu Roskilde, Tanska.
Vanhemmat Harald Sinihammas Harald Blaatand (Blauzahn) Blåtand, Hallitsi Tanskaa 935 - 985, kastettu 953, kuollut 986 Jomsburg (ennen Tanska) Saksa, haudattu Roskilde ja Gunhilda Gunhild, kuollut 1014 (Taulusta 233).

1. puoliso: 1000 Sigrid Storråda. (Taulu 227)
Vanhemmat Skogar-Toste, Schwedische Häuptling (Taulusta 235) .

Lapset:
Estrid Svensdatter von Dänemark Margrete, syntynyt 997. Tauluun 227
2. puoliso: ?? Gunhild von Polen Miecsylaw kuollut 1014 (aikaisintaan). Lisätietoja: Verstosen; karkoitettu, ajettu pois.
Vanhemmat Miecsylaw I. von Polen, syntynyt 931, kuollut 992 ja Dubrawsky von Böhmen Miecsylaw I. von Polen, kuollut 977.
Lapset:
Harald Svendsen, König in Dänemark 1014, kuollut 1018
Knud den Store Knut der Grosse, König in England 1016, König in Dänemark 1018, in Norwegen 1028, syntynyt 995, kuollut 12.12.1035 Shaftesbury, haudattu Winchester Dänemark
3. puoliso: ??? ??
Lapset:
Gyda Svendsdatter von Dänemark
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 233

31. Harald Sinihammas Harald Blaatand (Blauzahn) Blåtand Hallitsi Tanskaa 935 - 985, kastettu 953, kuollut 986 Jomsburg (ennen Tanska) Saksa, haudattu Roskilde.
Vanhemmat Gorm den Gamle Gorms des Alten / Gorm Vanha, Tanskan kuningas vuoteen 936, syntynyt vor 900 Dänemark, Tanska, kuollut 958 Jelling, Tanska, haudattu Königshügel in Jelling, Dänemark ja Tyra Danebod; Danmarksbod, kuollut 0935 Jelling, Tanka (Taulusta 234).

1. puoliso: Gunhilda Gunhild. (Taulu 232) kuollut 1014.

Lapset:
Erik Haraldsen von Dänemark Hring, Northumbrien kuningas, kuollut 950
Hakon Haraldsen von Dänemark, kuollut 987 (viimeistään)
Tyre Haraldsdatter von Dänemark Thyra, syntynyt n. 947, kuollut 18.9.1000
Gunhild Haraldsdatter von Dänemark Palling / Palnig / Palle, kuollut 13.11.1002 England
Mo Haraldsdatter von Dänemark, kuollut 1015
Thorgny Haraldsdatter von Dänemark
Svend Tveskæg; Kaksiparta Gabelbart, syntynyt 0960. Tauluun 232
2. puoliso: Tove
Vanhemmat Mistivoj von Wenden.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 234

32. Gorm den Gamle Gorms des Alten / Gorm Vanha Tanskan kuningas vuoteen 936, syntynyt vor 900 Dänemark, Tanska, kuollut 958 Jelling, Tanska, haudattu Königshügel in Jelling, Dänemark. Gorm der Alte, dänisch Gorm den Gamle, (*vor 900; gestorben nach 935) war ein dänischer Häuptling, der später König in Jütland wurde. Er wurde früher irrtümlich als der erste König Dänemarks angesehen. Die beiden Grabhügel in Jelling sind nach ihm und seiner Frau Thyra Danebod benannt. Seiner Frau setzte Gorm dort den kleinen Runenstein mit der Inschrift: "König Gorm machte dieses Denkmal nach Thyra, seiner Frau, Dänemarks Zierde", die Bedeutung der letzten Wendung ist allerdings umstritten. Auf der Hinweistafel an der Kirche von Jelling steht folgender Text: "Die Inschrift lautet, in unserem Alphabet wiedergegeben: König Gorm machte seiner Frau Thyra, Dänemarks Zierde, dieses Denkmal". Ihr Sohn Harald Blauzahn setzte den großen Jellingstein für seine Eltern mit dem ältesten Christusbild des Nordens. Er wird auch als Taufstein Dänemarks angesehen. Die Runensteine von Jelling gehören zum Weltkulturerbe. Literatur S.Otto BRENNER: Nachkommen Gorms des Alten. Stuttgart (Silberburg-Verlag) 1965, 477 Seiten, Lisätietoja: Tuli kristityksi vuonna 950., Ammatinlisäyksiä: Er ein dänischer Häuptling, der später König in Jütland wurde.

Puoliso: Tyra Danebod; Danmarksbod. (Taulu 233) kuollut 0935 Jelling, Tanka.

Lapset:
Harald Sinihammas Harald Blaatand (Blauzahn) Blåtand. Tauluun 233
Knud Gormsen Danaasts, kuollut 940
Gunhild Gormsdatter
Toke Gormsen, kuollut 985 Fyrisvall bei Uppsala
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 235

31. Skogar-Toste Schwedische Häuptling.

Lapset:
Sigrid Storråda. Tauluun 232
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 236

29. Svein Håkonsson Jarl in Norwegen, kuollut 1016.

Puoliso: Holmfrid. (Taulu 226)

Lapset:
Gunhild Sveinsdatter. Tauluun 226
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 237

28. Robert I Friisiläinen von Flandern (le Frison; der Friese) Flanderi kreivi; Count of Flanders, syntynyt n. 1030, kuollut 13.10.1093.
Vanhemmat Baudouin V Hurskas, Flanderin kreivi, kuollut 1.9.1067 ja Adéle (Taulusta 238).

Puoliso: Gertrude von Sachsen Gertrude of Saxony. (Taulu 225) syntynyt n. 1030, kuollut 4.8.1113 Veurne.

Lapset:
Adele von Flandern Adela (Edel) Adéle, syntynyt n. 1058 Flandern, France; Ranska. Tauluun 225
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 238

29. Baudouin V Hurskas Flanderin kreivi, kuollut 1.9.1067.
Vanhemmat Baudouin IV Partainen, Flanderin kreivi, kuollut 30.5.1036 ja Nimeltä tuntematon, Richard II:n tytär (Taulusta 239).

Puoliso: Adéle. (Taulu 237)
Vanhemmat Robert Hurskas, Ranskan kuningas (Taulusta 271) .

Lapset:
Robert I Friisiläinen von Flandern (le Frison; der Friese), syntynyt n. 1030. Tauluun 237
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 239

30. Baudouin IV Partainen Flanderin kreivi, kuollut 30.5.1036.
Vanhemmat Arnoul II, Flanderin kreivi, kuollut 30.3.989 ja Susanna Rosala (Taulusta 240).

Puoliso: Nimeltä tuntematon. (Taulu 238) Richard II:n tytär.
Vanhemmat Richard II, Normandian herttua (Taulusta 270).

Lapset:
Baudouin V Hurskas. Tauluun 238
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 240

31. Arnoul II Flanderin kreivi, kuollut 30.3.989.
Vanhemmat Bauduin III Nuori, Flanderin kreivi, kuollut 17.1.961 ja Mathildit (Taulusta 241).

Puoliso: Susanna Rosala. (Taulu 239)
Vanhemmat Berengar I, Italian kuningas (Taulusta 269) .

Lapset:
Baudouin IV Partainen. Tauluun 239
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 241

32. Bauduin III Nuori Flanderin kreivi, kuollut 17.1.961.
Vanhemmat Arnoul I Suuri, Flanderin kreivi, kuollut 27.3.964 ja Adele Vermandois de (Taulusta 242).

Puoliso: Mathildit. (Taulu 240)

Lapset:
Arnoul II. Tauluun 240
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 242

33. Arnoul I Suuri Flanderin kreivi, kuollut 27.3.964.
Vanhemmat Baudouin II Kalju, Graf und Markgraf von Flandern, syntynyt 863, kuollut 10.9.918 ja Aelfthryth, Englanniin kuninkaan Alfred Suuren tytär (Taulusta 243).

Puoliso: Adele Vermandois de. (Taulu 241)

Lapset:
Bauduin III Nuori. Tauluun 241
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 243

34. Baudouin II Kalju Graf und Markgraf von Flandern, syntynyt 863, kuollut 10.9.918.
Vanhemmat Baudouin I Rautakäsi, Flanderin kreivi ja Juurit (Taulusta 244).

Puoliso: Aelfthryth. (Taulu 242) Englanniin kuninkaan Alfred Suuren tytär.
Vanhemmat Alfred Suuri, Englannin kuningas (Taulusta 268).

Lapset:
Arnoul I Suuri. Tauluun 242
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 244

35. Baudouin I Rautakäsi Flanderin kreivi.

Puoliso: Juurit. (Taulu 243)
Vanhemmat Kaarle II Kaljupää Karl der Kahle, Länsi-Francian l. Ranskan kuningas v.sta 843, keisari v:sta 875, syntynyt 13.6.823 Franfurt am Main, Deutschland, kuollut 6.10.877 Avrieux bei Modane; Ranska (Taulusta 245) .

Lapset:
Baudouin II Kalju, syntynyt 863. Tauluun 243
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 245

36. Kaarle II Kaljupää Karl der Kahle Länsi-Francian l. Ranskan kuningas v.sta 843, keisari v:sta 875, syntynyt 13.6.823 Franfurt am Main, Deutschland, kuollut 6.10.877 Avrieux bei Modane; Ranska. Poliittinen historiaK. (II) Kaljupää (823-77), Länsi-Francian l. Ranskan kuningas v.sta 843, keisari v:sta 875, Ludvik Hurskaan poika, sai 829 Alemannian, josta aiheutui Ludvikin riita hänen ensimmäisestä aviosta syntyneitten poikainsa kanssa, sekä myöhemmin suurimman osan Länsi-Franciaa. Kun Ludvikin kuoltua 840 hänen vanhin poikansa, keisari Lothar, vaati koko valtakunnan, teki K. 841 liiton toisen velipuolensa Ludvik Saksalaisen kanssa; Lothar voitettiin Fontenoyn tappelussa ja pakotettiin Verdunin sovintoon 843. K. sai siinä pitää Länsi-Francian (Akvitanian, Septimanian ynnä Espanjan rajamaan, Länsi-Burgundin, Neustrian, Bretagnen ja Flanderin). - Normannien hävityksistä K. pääsi vapaaksi vain veroa maksamalla. Vuonna 870 tapahtui Lothar II :n kuoleman jälkeen uusi jako Mersenissä K: n ja Ludvik Saksalaisen välillä: K. sai lisäksi Etelä-Friislannin sekä Maasin, Ourthen, Moselin ja Rhônen länsipuolisen alueen. - K. turvautui etupäässä hengellisiin, jotka kannattivat häntä maallisia vasalleja vastaan. Ludvik II: n kuoltua paavi kruunasi K: n keisariksi ja hänet tunnustettiin Italiankin hallitsijaksi 876, mutta hänen yrityksensä anastaa Itä-Francia Ludvik Saksalaisen kuoltua samana vuonna ei onnistunut; kuoli palatessaan toiselta Italianretkeltään. [Lot ja Halphen, "Le règne de Charles le chauve".] Lähde: TIETOSANAKIRJA Tietosanakirja-Osakeyhtiö Helsinki 1909.
Vanhemmat Ludvig I. Hurskas Louis I the Pious of Aquitaine, Ludwig I. der Fromme, Kaiser im Frankreich bis 840. Ranskan keisari vuoteen 840. Frankkien keisari., syntynyt 00.08.0778 Casseuil-sur-Garonne, kuollut 20.6.840 ja Judit von Bayern, Barvieren kreivin tytär, syntynyt 795, kuollut 19.4.843 , haudattu St. Martin in Tours bestattet (Taulusta 246).

Lapset:
Juurit. Tauluun 244
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 246

37. Ludvig I. Hurskas Louis I the Pious of Aquitaine, Ludwig I. der Fromme Kaiser im Frankreich bis 840. Ranskan keisari vuoteen 840. Frankkien keisari., syntynyt 00.08.0778 Casseuil-sur-Garonne, kuollut 20.6.840. Ludwig I. gerät 829 in Konflikt mit seinen Söhnen um die Reichsteilung. Die von Karl der Grösse gegründete gesetzliche Armenpflege verschwindet; sie geht an die Kirche, Grundherren, später auch Zümfte u. Städte über und nimmt die Form unsystematischer Almosen an. Um 814 > Unter Kar der Grosse Sammlung von Heldensagen un Versuch einer deutschen Grammatik Römisch-deutscher Kaiser ( 814 bis 833 ), Kaiserkrönung 813, 816. Er setzte 817 eine Erbfolgeordnung zugunsten seiner drei Söhne fest, versuchte sie aber 829 zugunsten seines 823 aus zweiter Ehe geborenen Sohnes Karl umzustossen. Der älteste Sohn Lothar (l. ), seit 817 Mitregent, erhob sich gegen Ludwig, zwang ihn 830 auf dem Reichstag zu Compiègne zu einem Schuldbekenntnis und 833 nach der Niederlage auf dem Lügenfelde bei Colmar zur öffentlichen Kirchenbusse. Der als entthront geltende Kaiser wurde in ein Kloster gebracht, jedoch von seinen jüngeren Söhnen befreit. Nach seinem Tod ging der Streit um die Erbschaft weiter, bis das Reich 843 im Vertrage von Verdun geteilt wurde. Quelle: Dr. Robert Durrer 1867 - 1934 Schweiz und Agnes von Segesser 1884 - 1964 Schweiz, Ammatinlisäyksiä: King of France.
Vanhemmat Charlemagne KAARLE SUURI Karl I., der Große / Carolus Magnus / Karolus Magnus, Karl der Grosse / Charles the Great, König der Franken (768-814), römischer Kaiser seit 25.12.800, König der Langobar, syntynyt 2.4.742 Ingelheim (Jupille, Belgia), kuollut 28.1.814 Aix-la-Chapelle (Aachenissa?), haudattu Pfalzkapelle in Aachen ja Hildegard Schwaben af Bayern af, Vintschgau, syntynyt 758 Ranska, kuollut 30.4.783 St. Arnulf bei Metz (in alte Grablege des Hauses) (Taulusta 247).

1. puoliso: 0798 Irmgard Hesbaye de, Hesbain of kuollut 0818.

Lapset:
Louis II the German Ludwig, Kaiser von Bayern, King of Bavaria 825, King East Franks, syntynyt 0805 (syntymäaika on noin), kuollut 0876
Lothar I Germanie de, Mitregent, syntynyt 0795 Altdorf, Saksa, kuollut 29.9.855 Prüm, Saksa
Pippin I Pepin I of Aguitane, Kaiser von Aquitanien, King of Aguitane, syntynyt 0797, kuollut 0838
2. puoliso: Judit von Bayern. (Taulu 245) Barvieren kreivin tytär, syntynyt 795, kuollut 19.4.843 , haudattu St. Martin in Tours bestattet. Judith wurde im Februar 819 bei einer Brautschau unter fränkischen Adelstöchtern von Ludwig dem Frommen zu seiner zweiten Ehefrau auserkoren. Sie soll willensstark und sehr schön gewesen sein. Bei ihrer Vermählung erhielt sie das Kloster San Salvatore in Brescia als Lehen (beneficium). Judith gewann starken Einfluss auf Ludwig und konnte dadurch dem Geschlecht der Welfen zu großer Macht verhelfen. Sie war darauf bedacht, ihrem im Jahre 823 geborenen Sohn Karl dem Kahlen einen Anteil am Erbe Ludwigs des Frommen zu sichern, nachdem bereits seit 817 ein Plan für die Aufteilung des Fränkischen Reiches unter Ludwigs anderen drei Söhnen aus erster Ehe existierte, den Prinzen Lothar, Pippin von Aquitanien und Ludwig von Bayern. Lähde: Wikipedia.
Vanhemmat Welf von Bayern, Grafen in Schwaben, von Bayern, kuollut 824 ja Heilwig, Sächsische Adelige, edle Sächsin (Taulusta 267).
Lapset:
Gisela Friaul von
Kaarle II Kaljupää Karl der Kahle, syntynyt 13.6.823 Franfurt am Main, Deutschland. Tauluun 245
Lapset:
Alpaid, syntynyt n. 794
Arnulf of Sens, Count of Sens, syntynyt 0794, kuollut 0841 jälkeen
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 247

38. Charlemagne KAARLE SUURI Karl I., der Große / Carolus Magnus / Karolus Magnus, Karl der Grosse / Charles the Great König der Franken (768-814), römischer Kaiser seit 25.12.800, König der Langobar, syntynyt 2.4.742 Ingelheim (Jupille, Belgia), kuollut 28.1.814 Aix-la-Chapelle (Aachenissa?), haudattu Pfalzkapelle in Aachen. Poliittinen historiaKönig der Franken seit 768, erster römisch deutsche Keiser seit 800, schuf starke Zentralgewalt, förderte Wissenschaft, Kunst und Rechtspflege. Heiligsprechung 1165. Meni ensimmäiseen avioon 768, xx:n kanssa, toinen avioliitto 770 Ermengranda (eronnut) Kaarle Suuri, Frankkilaisvaltakunnan kuningas v:sta 768, keisari v:sta 800, keskiajan merkillisin hallitsija; Pippin Pienen vanhempi poika; äitinsä oli Berta, Karibertin, Laonin kreivin tytär. K. kruunattiin isänsä kuoltua yhdessä veljensä Karlmannin kanssa kuninkaaksi ja sai Austrasian sekä osan Akvitaniaa, mutta anasti veljensä kuoltua 771 ylimysten suostumuksella koko valtakunnan. Karlmannin leski haki lapsineen turvaa langobardien kuninkaalta Desideriukselta, mutta tämän K. voitti ja valloitti hänen valtakuntansa sekä panetti hänet luostariin 774. Paavi sai K:lta vahvistuksen siihen lahjoitukseen, jonka Pippin oli antanut Pietarin istuimelle (Ravennan eksarkaatti y. m.). — K. saattoi loppuun Saksan heimojen kristinoppiin käännyttämisen ja yhdistämisen saman valtikan alle, joten yhteinen saksalainen kansallisuus saattoi kehittyä. V:sta 772 hän kävi sotaa pakanallisia saksilaisia vastaan, mutta kohtasi jäykkää vastarintaa. Useasti voitettuinakin saksilaiset nousivat yhä uudestaan kapinaan; erään sellaisen johdosta K:n sanotaan varoittavaksi esimerkiksi mestauttaneen 4,500 saksilaista. V. 785 alistui heidän etevin johtajansa Vidukind sekä kääntyi kristinuskoon, jonka jälkeen heidän vastustuskykynsä pääasiassa oli murrettu; Elben pohjoispuolella asuvat saksilaiset kukistettiin kuitenkin vasta 804. Valloitettuun alueeseen levitettiin kristinoppia useita hiippakuntia ja luostareita perustamalla. Myös slaavilaiset kansat Elben itäpuolella sekä Böömissä (tsekkiläiset) saatettiin osittain frankkilaisesta valtakunnasta riippuvaisiksi. Saksilaissodista aiheutui selkkauksia Tanskankin kanssa, joka sota loppui 811; rajaksi tätä valtakuntaa vastaan tuli Eider-joki. Kun K. pani Baierin herttuan Thassilon viralta, joutui hän sotaan tämän liittolaisia avaareja vastaan (nyk. Unkarissa); heidät kukistettiin 796 ja valtakunta laajennettiin Raab-jokeen saakka. Jo aikaisemmin K. oli etelässäkin ryhtynyt valloitukseen: käyttäen hyväkseen maurilaisten keskinäisiä riitaisuuksia hän 778 marssi Espanjaan ja valloitti koillisosan maata melkein Ebroon saakka. Mutta hänen palatessaan hyökkäsivät baskilaiset Pyreneitten Roncevaux-solassa hänen jälkijoukkonsa kimppuun ja tuhosivat sen; täällä kaatui runojen ylistämä Bretagnen rajakreivi Roland. K. menetti valloituksensa, vasta 801:n jälkeen perustettiin "Espanjan rajamaa". - Muitakin rajamaita (mark'eja) K. perusti, esim. ",Itäisen rajamaan" (nyk. Itävalta). Rajakreiveille annettiin laajempi valta kuin tavallisille kreiveille. - Italian niemimaalla valtakunta ulottui Volturno-jokeen saakka; paitsi yllämainittuja oli sillä vielä rajoina Atlannin-meri ja Välimeri. K. ei katsonut itseään vain maalliseksi hallitsijaksi, vaan myös kristillisen kirkon päämieheksi ja suojelijaksi. Tämän hänen asemansa ulkonaiseksi merkiksi paavi Leo III, jota K. oli suojellut hänen vihollisiansa vastaan, kruunasi hänet keisariksi Rooman Pietarinkirkossa joulupäivänä 800. Länsimaitten muutkin kristityt kansat katsoivat häntä tästälähin korkeimmaksi yliherrakseen ja Itä-Roomakin tunnusti hänen keisarinarvonsa. Kristillisen yleisvaltion aate jäi tästälähin vallitsemaan käsitystapaa aina keskiajan loppupuolelle asti, jolloin vahvoja kansallisvaltioita muodostui. Kirkon päämiehenä K. sekä piti kirkolliskokouksia että joskus muutti niiden päätöksiäkin. - Maallisessa suhteessa K. yleensä säilytti frankkien vanhat oikeustavat ja kansallisella pohjalla kasvaneet laitokset, mutta koetti sen ohessa säädöksillään (capitularia), jotka julkaistiin vuosittain toukokuussa ja syksyllä pidetyissä valtakunnankokouksissa, saada monikansaiseen valtakuntaansa suurempaa yhtenäisyyttä. Hän laittoi lähettiläitä (missi) tarkastamaan oloja valtakunnan eri osissa ja varsinkin valvomaan kreivejä, jotka hoitivat hallintoa kukin piirikunnassaan; herttuakunnat (jotka käsittivät useampia kreivikuntia) olivat suurimmaksi osaksi poistetut jo hänen edeltäjiensä aikana. Kreivit toimivat myös tuomareina ja sotapäällikköinä; säännöllisiä kreivinkäräjiä pidettiin kolmasti vuodessa. Vanhat kansankäräjät olivat joutuneet unohduksiin; valtakunnan yleisiä asioita pohdittiin joko (harvempien) neuvosten kokouksissa tai (laajemmilla) herrainpäivillä, joihin kutsuttiin hengelliset ja maalliset suurmiehet. Jos koko kansan mielipidettä kysyttiin, tapahtui se vuotuisten asetarkastusten ("toukokuun kenttien") yhteydessä. Päätösvalta oli hallitsijalla. - K. tahtoi kyllä säilyttää vapaan maata omistavan talonpoikaissäädyn ja sen puolustusvelvollisuuden, mutta suurten sotiensa tähden hänen oli pakko turvautua vasallien apuun ja edisti siten läänityslaitoksen kehitystä. - Valtio sai tulonsa kuninkaantiloista, joita K. hoiti suurella huolella, sakoista, vapaa ehtoisista lahjoista y. m.; veroja ei ollut, vaan sen sijaan persoonallisia suorituksia; täytyi esim, toimittaa hallitsijalle ja hänen seurueelleen ylläpitoa matkoilla. Voimakas oli K: n sivistyksen harrastus; varttuneella iällä hän innokkaasti koki korvata tietojensa puutetta esim. latinaa ja kirjoitustaitoa oppimalla. Hän kokosi ympärilleen aikakautensa etevimmät oppineet; näiden joukossa olivat anglosaksilainen Alkuin ja langobardilainen Paulus Diaconus. Heistä tuli sen koulun etevimmät opettajat, jonka K. perusti hoviinsa; sen oppilaita taas olivat Angilbert, runoilija ja valtiomies, sekä Einhard, K:n elämäkerran kirjoittaja. Useita muita kouluja perustettiin luostarien ja tuomiokirkkojen yhteyteen. K. koetti herättää henkiin klassillista sivistystä; hänen jälkeensä tosin seuraa taas rappeutumisen aika, mutta hänen ansiostaan joku yhteys muinaisuuden kulttuurin kanssa kuitenkin säilyi, josta uusi kehitys voi alkaa. K. suosi sen ohessa myös oman kansansa henkisiä tuotteita; hän antoi koota vanhoja germaanilaisia sankarilauluja, joka kokoelma kuitenkin on joutunut hukkaan. Sivistyksen kannattajaa, pappissäätyä, K. suosi, mutta vaati siltä paljon eikä alentunut sen välikappaleeksi. - Rakennustaidetta K. erityisesti harrasti: hän teetti suuria kirkko- ja linnarakennuksia, kuten Nimwegeniin, Ingelheimiin ja varsinkin Aacheniin. Paraiten hän viihtyi näillä seuduin, frankkilaisten vanhassa emämaassa; varsinaista pääkaupunkia ei hänellä ollut. - Yksityisessä elämässään K. myös yleensä säilytti kansansa vanhat tavat; hänen hovielämässään huomataan kuitenkin myös roomalaista ja bysanttilaista vaikutusta. Kauas kuului hänen maineensa; vieraat ruhtinaat tavoittivat hänen ystävyyttään, kuten kalifi Hârûn arrasid. - K. oli ruumiiltaan terve, voimakas ja karaistunut, ulkomuodoltaan komea ja kunnioitusta herättävä. Hänen elintapansa olivat yksinkertaiset ja kohtuulliset. K. oli uskonnollinen sen ajan käsityksen mukaan; luonteeltaan hän oli kiivas ja intohimoinen. - Hän oli neljästi naimisissa ja hänellä oli useita jalkavaimoja. Ensimäisen puolisonsa, langobardein kuninkaan Desideriuksen tyttären, hän hylkäsi; toisesta puolisostaan, Hildegardista, hänellä oli viisi poikaa ja kolme tytärtä. Pojista jäi kolme eloon, joista Kaarle määrättiin isänsä seuraajaksi, Pippin Italian ja Ludvik ("Hurskas") Akvitanian kuninkaaksi. Mutta kun ensinmainitut kuolivat 811 ja 810, tuli Ludvik ainoaksi perilliseksi ja isänsä seuraajaksi. K. haudattiin rakentamaansa Aachenin tuomiokirkkoon. Fredrik I:n toimesta paavi julisti hänet pyhäksi 1164. K. on valtavasti vaikuttanut myöhempäin sukupolvien mielikuvitukseen; heidän käsityksessään hänestä tuli mahtavan ja urhoollisen, viisaan ja hurskaan hallitsijan ihannekuva. Hän esiintyy saksalaisten, ranskalaisten, alankomaalaisten ja italialaisten y. m. kansojen sadustossa; hänen sankaritekojensa määrää lisättiin uusilla, mielikuvituksen luomilla. Ranskalainen ja provencelainen runous käsitteli varsinkin K:n taisteluja arabialaisia vastaan, kuten kuuluisa Rolandin laulu (Chanson de Roland). Saksassa ja Italiassa mukailtiin suurimmaksi osaksi ranskalaisia esikuvia. vrt. Kaarlentarusto. [Einhard, "Vita Caroli Magni"; Abel, ",Jahrbucher des fränkischen Reichs unter K. dem Grossen"; Mombert, "History of Charles the Great"; Paris, "Histoire poétique de Charlemagne"; Davis, Charlemagne"; Ketterer, "K. der Grosse u. die Kirche"; Ohr, "Die Kaiserkrönung K: s des Grossen".] Lähde: TIETOSANAKIRJA Tietosanakirja-Osakeyhtiö Helsinki 1909 Kaarle oli naimisissa neljä tai viisi kertaa. Hänellä oli noin 14 - 20 lasta. Kaikki eivät olleet avioliitossa syntyneitä. Lapset toivat paljon iloa Kaarlen elämään. Hän rakasti viettää aikaansa lastensa kanssa. Kaarlen tyttäret eivät saaneet mennä naimisiin, koska hän halusi pitää tytöt itsellään. Häntä voidaan jo sanoa omistushaluiseksi isäksi. Vähitellen Kaarlesta tuli myös isoisä tyttäriensä suhteiden kautta. Kaarle Suuri määräsi oman jalkansa pituuden perusyksiköksi valtakunnassaan. http://www.edu.vaasa.fi/ranska-saksa/kaarle.htm (Lateinisch Carolus magnus, französisch Charlemagne). Als bedeutendster Herrscher des Mittelalters prägte Karl auf politischem, kirchlichem und kulturellem Gebiet seine Zeit in außerordentlichem Maße und schuf wesentliche Grundlagen für die geistige und politische Einheit des Abendlands. König der Franken 768-814, Römischer Kaiser seit 800, * 2. 4. 742, 28. 1. 814 Aachen; bedeutendster Karolinger, Sohn Pippins III. des Jüngeren, seit dem Tod seines Bruders Karlmann (771), mit dem er die Herrschaft teilte, Alleinherrscher. Karl setzte zunächst die Politik seines Vaters fort, beendete die Unterwerfung Aquitaniens (769) und eroberte das Langobardenreich (773/74). Seit 774 König der Langobarden, erneuerte Karl die Pippinische Schenkung und übernahm die Schutzherrschaft über den Kirchenstaat. Die 778 begonnenen Kämpfe gegen die Omajjaden von Córdoba dienten der Sicherung Aquitaniens und führten 795 zur Errichtung der Spanischen Mark. In zahlreichen blutigen Feldzügen (772-804) wurden die Sachsen unterworfen und christianisiert. 782 befahl Karl die Hinrichtung Hunderter (4500?) von Sachsen zu Verden an der Aller. Die slawischen Obodriten mussten sich mit Karl dem Grossen verbünden, die Dänen 811 die Eidergrenze anerkennen, 788 wurde Bayern dem fränkischen Reich eingegliedert. 795/96 folgte die Unterwerfung des Awarenreichs. Zum Schutz des Herrschaftsbereichs wurden weitere Marken eingerichtet (Awarische, Bretonische, Dänische Mark, Mark Friaul, Karantanische Mark, Nordmark, Serbische, Tolosanische Mark). Außerdem lag ein Kranz slawischer Tributsstaaten vor der Grenze des Reichsgebiets. In Kämpfen über drei Jahrzehnte gelang es Karl, die Grenzen des Frankenreichs so zu erweitern, dass es zum bedeutendsten Großreich des abendländischen Mittelalters wurde. Die europäische Machtstellung, die Herrschaft über Italien und Rom und die von Pippin dem Jüngeren begründete enge Verbindung von fränkischem Königtum und Papsttum waren die Voraussetzung für die Erhebung Karls zum Kaiser, die Weihnachten 800 von Papst Leo III. vollzogen wurde. Damit wurde die Tradition des Römischen Reichs wieder aufgenommen und mit dem fränkisch-christlichen Königtum verbunden. Karl förderte nicht nur nachdrücklich die christliche Mission in den eroberten Gebieten, sondern auch kirchliche Reformen. Der Hof Karls wurde durch die Anwesenheit angesehener Gelehrter (u. a. Alkuin, Einhard, Paulus Diaconus) auch zum geistigen Zentrum Europas. Von ihm wurde eine Bildungsreform getragen, die zu einer Blüte der Wissenschaften und Künste führte (karolingische Kunst). Karl hat so auf politischem, kirchlichem und kulturellem Gebiet seine Zeit in außerordentlichem Maße geprägt und die wesentlichen Grundlagen für die geistige und politische Einheit des Abendlands geschaffen. Als Idealfigur des christlichen Herrschers verherrlicht und später als Heiliger verehrt, wurde Karl der Große 1165 auf Wunsch Kaiser Friedrichs I. durch den (Gegen-)Papst Paschalis III. kanonisiert. KARL DER GROSSE Der Mythos vom Vater Europas ROM AM 25. DEZEMBER DES Jahres 800 in der alten Basilika Sankt Peter: Karl der Grosse, schon ein alter Mann mit langem Bart, kniet vor einem Altar, gekleidet wie ein römischer Patrizier. Von hinten tritt Papst Leo III. an ihn heran, setzt ihm die Krone auf und macht ihn zum ersten Nachfolger der römischen Cäsaren nördlich der Alpen. Karl scheint die Ehrung zu überraschen, wenn nicht sogar zu ärgern. Lähde: Reader´s Digest "Das Beste" März 2001 Römisch-deutscher Kaiser ( 800 bis 814 ). Er übernahm 768 mit seinem Bruder Karlmann, 771 allein die Regierung. 773 bis 774 eroberte er das Langobardenreich und krönte sich mit der Eisernen Krone, In langen, immer erneut aufflammenden Kriegen unterwarf Karl die noch heidnischen Sachsen. Auch das Herzogtum Bayern wurde dem Frankenreiche einverleibt. Weniger erfolgreich kämpfte Karl in Spanien; bis 803 gelang ihm die Eroberung bis zum Ebro. Am Weihnachtstage 800 wurde Karl in Erneuerung des weströmischen Kaisertums vom Papst Leo III zum Kaiser gekrönt.- Die Verwaltung des Reiches erfolgte durch beamtenmässig bestellte Grafen und Markgrafen, die unter der Aufsicht der Königsboten (missi dominici) standen. Eine eigene Residenz gab es nicht. Karl hielt sich abwechselnd in verschiedenen Pfalzen ( Aachen, Ingelheim usw. ) auf. Jährlich wurde ein Reichstag einberufen. Karl bemühte sich um eine Fixierung der bestehenden Volksrechte, die durch ergänzende Gesetze ( capitularia ) verbessert wurden. Dauernd bestrebt, sein eigenes Wissen zu vermehren, suchte er durch Gründung von Schulen und Heranziehung bedeutender Gelehrter ( Alkuin, Einhard, Paulus Diaconus ) die allgemeine Bildung zu fördern.- Das keineswegs in sich geschlossene und aus den verschiedensten Völkerstämmen zusammengesetzte Reich wurde nur durch die überragende Persönlichkeit Karls zusammengehalten, der dem durch die Völkerwanderung zerfallenen Europa eine neue Form gab und ihm einen Halt verlieh, der die ganze spätere Geschichte beeinflusste. Quelle: Dr. Robert Durrer 1867 - 1934 Schweiz und Agnes von Segesser 1884 - 1964 Schweiz Die Waadtländer (Schweiz) Saucisson-Wurst Gesichte: Wir schreiben das Jahr 879, als sich der deutsche Kaiser Karl der Grosse und seine beiden Neffen mit ihren jeweiligen Gefolgschaften in Orbe einfinden. Der Aufenthalt erstreckt sich über mehrere Wochen. Als die Fleischvorräte zur Neige gehen, kommt einer der Köche auf die Idee, Kohl in das Wurstfleisch zu mischen, um dieses so zu strecken. Dies ist die Geburtsstunde der «Saucisse aux choux vaudoise». Coopzeitung 27.11.2007 Schweiz St. Galler Mönch, der als älteste Hersteller fassbar ist: Tancro hatte ein Glocke für Kaiser Karl den Grossen gegossen.
Lisätietoja Kaarle SuuriSt. Galler Mönch, der als älteste Hersteller fassbar ist: Tancro hatte ein Glocke für Kaiser Karl den Grossen gegossen. (Die CD der Jahrtausende) Lähde: Wiler Zeitung, 10.05.2008 Glocken-Lebende Klangzeugen Herausgeber: Bundesamt für Kultur So bleibt die Frage offen, was genau eine Besenbeiz zu einer solchen macht. Es gibt sie eigentlich nicht, und trotzdem wird sie in aller Munde geführt. Woher sie kommt, ist allerdings nicht ganz geklärt. Verschiedene Quellen weisen auf längst vergangene Tage hin, als Karl der Grosse den Winzern erlaubte, den eigenen Wein in sogenannten «Kranzwirtschaften» an Durstige auszu-schenken. Nun, ob Kränze oder Besen, die «Besenbeiz» erfährt vom Gesetzgeber im Kanton St. Gallen keine Definition, der Volksmund jedoch weiss genau, wovon er spricht. Wiler Zeitung 30.08.2008 Aachener Dom ist 1200 Jahre alt Eine Datierung von verbautem Eichenholz in Fundament und Kuppel des Aachener Doms zeigt, dass Karl der Grosse den Aachener Dom vor rund 1200 Jahren gebaut hat. Bislang hatten Experten das Alter des Weltkulturerbes nur anhand von Indizien festlegen können. Gemäss den Forschern haben die Bauarbeiten frühestens im Jahr 793 begonnen und waren 813 abgeschlossen. Das Ergebnis stehe im Einklang mit Karls Auf-enthalten in Aachen, (sda) Wiler Zeitung 04.06.2009 Zürich, diese Stadt ist eine Macht. Schon zur Römerzeit eine Siedlung, von den Ungarnzügen vermutlich verschont, ist sie nach der Überlieferung eine politische Schöpfung der Frankenkönige. Karl der Grosse soll die Propstei des Grossmünsters gegründet haben. Sein Enkel Ludwig der Deutsche habe dann für seine Tochter ein kleines Frauenkloster zur Fraumünsterabtei aufgewertet, der er seine Besitzungen in Zürich schenkte. Beide Klöster sind den heiligen Märtyrern Felix und Regula geweiht, die mit der Thebäischen Legion und der letzten grossen Christenverfolgung (303 - 305) in Zusammenhang gebracht werden. Womit Zürichs Mitwirkung an der Herausbildung der christlichen Identität des Mittelalters belegt wird. Lähde / Quelle: Joëlle Kuntz Schweizer Geschichte, Lisätietoja: Oli kuollessaan 66 vuotias, Kuolinsyy: Kova kuume, (Infekt mit Rippenfellentzündung?).
Vanhemmat Pippin Pieni Pipin Pippin der Jüngere Carolingien le Bref, Pippins des Jüngeren / Pépin, Maire (pormestari?) du Palais de Neustrie and de Bourgogne 741, syntynyt 715, kuollut 24.9.768 ja Berta Laon de, Bertrada / Berthe/au grand pied de Laon, Kruunattiin ja voideltiin kuningattareksi, kuollut 12.6.783 (Taulusta 248).

1. puoliso: 768 Himiltrude N. . Die Friedelehe ist eine Eheform des Frühmittelalters. "Friedel" leitet sich vom mittelalterlichen "friudiea" ab, was soviel wie Geliebte heißt; "Ehe" stammt vom mittelalterlichen Wort "etwa" mit der Bedeutung "Recht, Gesetz"; Charakteristika der Friedelehe sind: * Der Ehemann wird nicht Vormund der Frau * Die Ehe beruhte auf einer Willensübereinkunft zwischen Mann und Frau; beide hatten also den Wunsch zu heiraten * Die Frau hatte wie der Mann ein Recht darauf die Scheidung zu verlangen * Die Friedelehe wurde in der Regel zwischen Paaren aus unterschiedlichen Ständen geschlossen * Friedelehen ermöglichten Polygynie * Die Kinder aus einer Friedelehe unterstanden nicht der Verfügungsgewalt des Vaters, sondern lediglich der der Mutter * Kinder aus einer Friedelehe waren zunächst voll erbberechtigt; durch den zunehmenden Einfluss der Kirche wurde ihre Position aber immer mehr abgeschwächt * Eine Friedelehe kam allein durch öffentliche Heimführung der Braut und die Hochzeitsnacht zu stande; zudem erhielt die Braut eine Morgengabe * Eine Friedelehe konnte zu einer Muntehe umgewandelt werden, wenn der Ehemann nachträglich den Brautschatz leistete Die Friedelehe wurde durch die Kirche im 9. Jahrhundert als illegitim erklärt. Trotzdem haben sich Reste dieser Eheform bis in die Neuzeit hinein in der Form der morganatischen Ehe (auch Ehe zur linken Hand genannt) erhalten. Neben der Friedelehe existierte im Mittelalter des weiteren die bereits erwähnte Muntehe, die Kebsehe und die Raub- oder Entführungsehe. Nach neueren Forschungen könnte es sich bei der Friedelehe jedoch um ein bloßes Forschungskonstrukt handeln. Lähde: Wikipedia, Perhesuhteet: (vermutlich eine Friedelehe um 768).

Lapset:
Pipin 'le Bossu Pippin der Bucklige, syntynyt n. 769, kuollut 811
2. puoliso: 770 Desideria Langobarden, Desiderius kuollut 776. Luodessaan valtakuntaansa Kaarle joutui aluksi kukistamaan Langobardien Kuninkaan Desideriuksen. Tämä oli hänen appensa. Kaarle erosi hänen tyttärestään Desideratasta avioliiton kestettyä vain vuoden. Langobardit suuttuivat tästä ja marssivat Roomaa vastaan. Paavi Hadrianus I kutsui Kaarlen apuun, joka marssi Alppien yli vuonna 773 ja voitti Langobardit. Kaarle vangitsi Desideriuksen perheineen, lähetti heidät luostariin ja otti hänen maansa lisäten arvonimiinsä Langobardien Kuninkaan nimen. Kaarlen poika Pippin sai isänsä edustajana Italian Kuninkaan aseman. Lisäksi Kaarle lupasi suojella Kirkkovaltiota.
Vanhemmat Didier Desiderio, Re de Lombardie; King of Lombards, Langobarden König.
3. puoliso: 781 Hildegard Schwaben af Bayern af, Vintschgau. (Taulu 246) syntynyt 758 Ranska, kuollut 30.4.783 St. Arnulf bei Metz (in alte Grablege des Hauses). Hildegard tilhørte gjennom sin mor, Imma, de gamle Schwabenhertugers hus. Hun var søster til Gerold, en bayersk markgreve som nød stor og velfortjent anseelse hos «Karl den Store » og Udalrich, som i 802 var greve i Argengau og Linzgau. Hun ledsaget Karl til Italien og Roma i 773-774. En av hennes døtre, Adelheid, ble født under Pavias beleiring foran byens porter. Hennes lykkelige ekteskap ble avbrutt ved hennes død 30.04.783 i Dudenhofen ved Mosel etter at hun hadde født Hildegard. I «Genealogische Tabellen» av Johann Hübner kalles hun datter til hertug Childebrand i Schwaben og Brandenburg og barnebarn til den alemanniske hertug Gotfred. Det siste sier von Dunkern er feil i «Aus dem Blute Widukinds»., Lisätietoja: Kuoli 25 vuotiaana.
Vanhemmat Gérold Ier Vintschgau de, Holdebrand, Grafen aus Schwaben ja Imma d´Alemanie, Vintschgau de, Einer Tochter des alemannischen dux Hnabi (Taulusta 266).
Lapset:
Lothar, kuollut 779 (tai 880)
Theodrade
Gudrade, kuollut n. 814
Adele Athalia, Adalhaid, kuollut n. 814
Hildegard, kuollut 783
Gisela, kuollut 800 (814)
Rotrud, kuollut 810
Rorico, Graf
Charles Karl der Jüngere, Frankkien kuningas, syntynyt 772, kuollut 811 Aachen
Pepin Karlman Italy / Lombards of, Italia / Lombardian kuningas 781 - 810, Lomabardian kuningas 781, syntynyt 00.04.0773, kuollut 8.7.810
Ludvig I. Hurskas Louis I the Pious of Aquitaine, Ludwig I. der Fromme, syntynyt 00.08.0778 Casseuil-sur-Garonne. Tauluun 246
4. puoliso: 783 vaimo
Lapset:
Hruodhaid, kuollut 814 (noin)
5. puoliso: 795 Fastrade Franconie de, Fastrada kuollut 10.8.794 Frankfurt, haudattu St. Alban bei Mainz. Wir wissen nichts über die näheren Umstände dieser Eheschliessung Karls. Sie dürfte nicht zuletzt der politischen Konzeption entsprungen sein, nach einer vermutlich alemannischen, dann einer langobardischen und einer schwäbisch-agilolfingischen Ehe die Verbindung mit einer grossen Familie des Rhein-Main-Gebiets mit Ausstrahlung weit in das Ostfränkische hinein zu suchen. Ob allein die Bedürfnisse einer geordneten Hofhaltung diese Eile einer vierten Vermählung Karls angezeigt sein liessen, bleibe dahingestellt. Im Gegensatz zu Hildegard geniesst ihre Nachfolgerin an der Seite des Königs bei den Bearbeitern und Autoren des 9. Jahrhunderts keinerlei Sympathie. Ihr werden Grausamkeit und schlechter Einfludssi auf Karl attestiert, der gar Aufstände provoziert haben soll. Lähde: Dieter Hägerman Karl der Grosse "Herscher des Abendlandes" Sivu 218 -219.
Vanhemmat Radolf, Fränkischen Graf, syntynyt Gebürtig östlich des Rheins.
Lapset:
Theodrada, Äbtin von Argenteuil bei Paris, kuollut 844
6. puoliso: ?? Livtgard Luitgard kuollut 2.6.800.
Vanhemmat Radulf, Thüringisch-mainfränkischen Graf ? (vermutlich).
7. puoliso: Madelgard
Lapset:
Ruothild, Äbtin von Faremoutirs
8. puoliso: Gersvind Saxonici generis.
Lapset:
Adalthrud
9. puoliso: Regina
Lapset:
Hugo, Abt von Sankt Quentin und Sankt Bertin, kuollut 844
Drogo, Erzbischof von Metz, kuollut 855
10. puoliso: Adallind Adelind
Lapset:
Theoderich, kuollut 818
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 248

39. Pippin Pieni Pipin Pippin der Jüngere Carolingien le Bref, Pippins des Jüngeren / Pépin Maire (pormestari?) du Palais de Neustrie and de Bourgogne 741, syntynyt 715, kuollut 24.9.768. (auch Pippin der Kleine, Pippin der Kurze), König der Franken 751-768, *um 715, 24. 9. 768 Saint-Denis; Sohn Karl Martells, Enkel von Pippin dem Mittleren; 741 Hausmeier in Neustrien, Burgund und der Provence, 747 im Gesamtreich; setzte 751 im Einverständnis mit Papst Zacharias den merowingischen Schattenkönig Childerich III. ab und ließ sich selbst zum König erheben und salben. Pippin förderte die Kirchenreform und Bistumsgründungen des Bonifatius, beseitigte das Herzogtum der Alemannen, zwang Bayern in ein Vasallenverhältnis, besiegte die Sachsen und vereinte nach jahrelangen Kämpfen gegen die Araber in Septimanien (Narbonne fiel 759) und gegen die Herzöge von Aquitanien ganz Gallien unter seiner Herrschaft. Mit Papst Stephan II. schloss er 754 ein Schutzbündnis, befreite durch zwei Kriege Rom vom Druck der Langobarden und machte der Kirche die Pippinische Schenkung. Unternahm den ersten Italienzug und bestätigte dem Papst durch, eine Schenkungsurkunde den Besitz des Dukats von Rom, Lisätietoja: le Bref Carolingien (bref = lyhyt), Ammatinlisäyksiä: Roi des Frances ca 715 - 768, Hausmeier 741-151.
Vanhemmat Karl Martell Carolingien, Charles "Hammer", Duc des Austrasiens ca 688 - 74, Major domus, syntynyt 688, kuollut 15.10.741 Quierzy ja Rotrude Trèves de, Chrotrudis / Chrodtrud/Carolingien, kuollut 724 jälkeen (Taulusta 249).

Puoliso: 749 Berta Laon de, Bertrada / Berthe/au grand pied de Laon. (Taulu 247) Kruunattiin ja voideltiin kuningattareksi, kuollut 12.6.783. Bertradan jälkeen kaikki karolinkikuningattaret kruunattiin. Tochter des Grafen Charibert von Laon, 12. 6. 783; Frau Pippins des Jüngeren, Mutter Karls des Großen, der Sage nach eine Schönheit mit dem Makel eines zu großen Fußes; auf der Reise zu ihrem Gemahl gewaltsam mit der Tochter der Haushofmeisterin vertauscht, aber später von Pippin des Fußes wegen wiederentdeckt; die Sage verband sich mit dem Mythos der Göttin Berchta., Perhesuhteet: Karibertin, Laonian kreivin tytär (Charibert von Laon).
Vanhemmat Caribert Laon de, Comte de Laon ja Bertrade Cologne, Laon de (Taulusta 257).

Lapset:
Karlman Carloman, Roi des Francs, syntynyt n. 751, kuollut 4.12.771
Charlemagne KAARLE SUURI Karl I., der Große / Carolus Magnus / Karolus Magnus, Karl der Grosse / Charles the Great, syntynyt 2.4.742 Ingelheim (Jupille, Belgia). Tauluun 247
Gisèle, Abbdesse de Chelles 801, syntynyt 757, kuollut 811
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 249

40. Karl Martell Carolingien, Charles "Hammer" Duc des Austrasiens ca 688 - 74, Major domus, syntynyt 688, kuollut 15.10.741 Quierzy. Hausmeier des Frankenreichs 715-741, * um 688, 15. 10. 741 Quierzy; Sohn des Hausmeiers Pippin II. (des Mittleren) und der Chalpaida, besiegte die Neustrier 716, 717 und 719 sowie die Araber 732 bei Tours und 737 bei Narbonne. Nach Theuderichs IV. Tod setzte Karl Martell keinen Merowingerkönig mehr ein und regierte selbst, königlich geehrt. Er erneuerte die Vorherrschaft der Franken, auch in Burgund und in der Provence. Um sich eine stets schlagkräftige Gefolgschaft zu sichern, stattete er seine Anhänger mit Benefizien (Lehen) aus Kirchengut aus. Die Mission des Bonifatius im rechtsrheinischen Gebiet schützte er. Bei seinem Tod teilte Karl Martell die Herrschaft unter seine Söhne Karlmann und Pippin III. (der Jüngere) auf. Fränkischer Hausmeier, Gründer der Dynastie der Karolinger, sicherte das fränkische Reich in der Schlacht zwischen Tours und Poitiers gegen den Ansturm der Araber. Verwalter der königlichen Güter (Hausmeier, lat. major domus)., Ammatinlisäyksiä: Verwalter der königlichen Güter (Hausmeier, lat. major domus), 714-741.
Vanhemmat Pipin Pippin der Mittlere Pippin von Heristal Pépin II/Herstal Carolingien de, Duc des Austrasiens ca 635 - 714, Hausmeier (Major domus) Neustrien 717., syntynyt 687, kuollut 16.12.714 ja Chalpaida von Sachsen, Alpaïde (Taulusta 250).

1. puoliso: 705 Rotrude Trèves de, Chrotrudis / Chrodtrud/Carolingien. (Taulu 248) kuollut 724 jälkeen.
Vanhemmat Lievin Poitiers de ja Willigarde Haspengau de, Poitiers de (Taulusta 256).

Lapset:
Karlmann Carloman, syntynyt n.715, kuollut 755
Hiltrud Bayern von
Pippin Pieni Pipin Pippin der Jüngere Carolingien le Bref, Pippins des Jüngeren / Pépin, syntynyt 715. Tauluun 248
2. puoliso: Swanahild
Lapset:
Grifo, kuollut 753
3. puoliso: Ruodhaid ?
Lapset:
Bernhard
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 250

41. Pipin Pippin der Mittlere Pippin von Heristal Pépin II/Herstal Carolingien de Duc des Austrasiens ca 635 - 714, Hausmeier (Major domus) Neustrien 717., syntynyt 687, kuollut 16.12.714. Fränkischer Hausmeier, um 635, 16. 12. 714; Vater Karl Martells, Enkel von Pippin dem Älteren; gewann 687 die Schlacht bei Tertry über König Theuderich III. und den Hausmeier Berchar von Neustrien-Burgund und damit die zentrale Gewalt als Hausmeier des gesamten Frankenreichs, die er in seiner Familie (Pippiniden; Karolinger) erblich machte. Anschließend (seit 561) verloren die Könige mehr und mehr die reale Macht an die adligen Verwalter der königlichen Güter (Hausmeier, lat. major domus). Die Merowinger wurden zu „Schattenkönigen“. Ein wichtiges Hausmeiergeschlecht waren die später nach Karl dem Großen benannten Karolinger. Sie faßten das gesamte Frankenreich erneut zusammen. Zuerst gelang das Pippin II. (687), später seinem Sohn Karl, der nach dem Sieg über die von Spanien aus eindringenden Araber in der Schlacht bei Tour und Poitier (732) den Beinamen "Martell" (der Hammer) erhielt., Ammatinlisäyksiä: Durch den Sieg bei Tetry (Testry) 687 Majos domus des ganzen Frankenreiches.
Vanhemmat Anégise Carolingien, kuollut 679 (ennen) ja Begga Landen de, Fondatrice du Monastère d'Andenne, kuollut 693 (Taulusta 251).

1. puoliso: Chalpaida von Sachsen, Alpaïde. (Taulu 249)

Lapset:
Karl Martell Carolingien, Charles "Hammer", syntynyt 688. Tauluun 249
2. puoliso: Plektrud
Lapset:
Drogo, Herzog von Champagne, kuollut 708
Grimoald II, Hausmaier, kuollut 1714
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 251

42. Anégise Carolingien kuollut 679 (ennen).
Vanhemmat Arnoul Arnulf, Metzin piispa 614 - 629, pyhimys, syntynyt 0580, kuollut 0640 ja Doda (Taulusta 252).

Puoliso: Begga Landen de. (Taulu 250) Fondatrice du Monastère d'Andenne, kuollut 693.
Vanhemmat Pippin der Ältere, Hausmaier, kuollut 640 ja Iduberga Itta (Taulusta 255).

Lapset:
Pipin Pippin der Mittlere Pippin von Heristal Pépin II/Herstal Carolingien de, syntynyt 687. Tauluun 250
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 252

43. Arnoul Arnulf Metzin piispa 614 - 629, pyhimys, syntynyt 0580, kuollut 0640.
Vanhemmat Baudgise, Akvitanian herttua ja Ode Svaabilainen (Taulusta 253).

Puoliso: Doda. (Taulu 251)

Lapset:
Anégise Carolingien. Tauluun 251
Chlodulf, Bischof vom Metz um 660
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 253

44. Baudgise Akvitanian herttua.
Vanhemmat Mummolin, Soissons´in kreivi, syntynyt 500 -luvun alkupuolella (Taulusta 254).

Puoliso: Ode Svaabilainen. (Taulu 252)

Lapset:
Arnoul Arnulf, syntynyt 0580. Tauluun 252
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 254

45. Mummolin Soissons´in kreivi, syntynyt 500 -luvun alkupuolella.

Lapset:
Baudgise. Tauluun 253
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 255

43. Pippin der Ältere Hausmaier, kuollut 640.

Puoliso: Iduberga Itta. (Taulu 251)

Lapset:
Begga Landen de. Tauluun 251
Gertrud, Äbtissin non Nivelles
Grimoald I, Hausmaier, kuollut 662
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 256

41. Lievin Poitiers de

Puoliso: Willigarde Haspengau de, Poitiers de. (Taulu 249)

Lapset:
Rotrude Trèves de, Chrotrudis / Chrodtrud/Carolingien. Tauluun 249
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 257

40. Caribert Laon de Comte de Laon.
Vanhemmat Norbert d´Aquitaine ja Berthe Neustrie de, d´Aquitaine (Taulusta 258).

Puoliso: Bertrade Cologne, Laon de. (Taulu 248)
Vanhemmat Hugobert Cologne de ja Irmina d´Oeren, Cologne de (Taulusta 265) .

Lapset:
Berta Laon de, Bertrada / Berthe/au grand pied de Laon. Tauluun 248
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 258

41. Norbert d´Aquitaine
Vanhemmat Hugobert d´Aquitaine ja Irmine d'Oeren, d´Aquitaine (Taulusta 259) .

Puoliso: Berthe Neustrie de, d´Aquitaine. (Taulu 257)
Vanhemmat Thierry III Neustrie de, Roi de Neustrie, syntynyt n. 651, kuollut n. 690 ja Dode Hertsal de, Neustrie de (Taulusta 263) .

Lapset:
Caribert Laon de. Tauluun 257
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 259

42. Hugobert d´Aquitaine
Vanhemmat Alberic d´Aquitaine ja Adele Von Thurgau (Taulusta 260) .

Puoliso: Irmine d'Oeren, d´Aquitaine. (Taulu 258)

Lapset:
Norbert d´Aquitaine. Tauluun 258
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 260

43. Alberic d´Aquitaine
Vanhemmat Hugues d´Aquitaine (Taulusta 261) .

Puoliso: Adele Von Thurgau. (Taulu 259)
Vanhemmat Bodilon Von Thurgau ja Sigarde Von Thurgau (Taulusta 262) .

Lapset:
Hugobert d´Aquitaine. Tauluun 259
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 261

44. Hugues d´Aquitaine

Lapset:
Alberic d´Aquitaine. Tauluun 260
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 262

44. Bodilon Von Thurgau

Puoliso: Sigarde Von Thurgau. (Taulu 260)

Lapset:
Adele Von Thurgau. Tauluun 260
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 263

42. Thierry III Neustrie de Roi de Neustrie, syntynyt n. 651, kuollut n. 690.

Puoliso: Dode Hertsal de, Neustrie de. (Taulu 258)
Vanhemmat Clovis II Fainéant Le, Roi de Neustrie, syntynyt 633, kuollut 657 ja Bathilde Fainéant Le (Taulusta 264) .

Lapset:
Berthe Neustrie de, d´Aquitaine. Tauluun 258
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 264

43. Clovis II Fainéant Le Roi de Neustrie, syntynyt 633, kuollut 657.

Puoliso: Bathilde Fainéant Le. (Taulu 263)

Lapset:
Dode Hertsal de, Neustrie de. Tauluun 263
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 265

41. Hugobert Cologne de

Puoliso: Irmina d´Oeren, Cologne de. (Taulu 257)

Lapset:
Bertrade Cologne, Laon de. Tauluun 257
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 266

39. Gérold Ier Vintschgau de, Holdebrand Grafen aus Schwaben.

Puoliso: Imma d´Alemanie, Vintschgau de. (Taulu 247) Einer Tochter des alemannischen dux Hnabi.

Lapset:
Hildegard Schwaben af Bayern af, Vintschgau, syntynyt 758 Ranska. Tauluun 247
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 267

38. Welf von Bayern Grafen in Schwaben, von Bayern, kuollut 824.

Puoliso: Heilwig. (Taulu 246) Sächsische Adelige, edle Sächsin.

Lapset:
Judit von Bayern, syntynyt 795. Tauluun 246
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 268

35. Alfred Suuri Englannin kuningas.

Lapset:
Aelfthryth. Tauluun 243
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 269

32. Berengar I Italian kuningas.

Lapset:
Susanna Rosala. Tauluun 240
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 270

31. Richard II Normandian herttua.

Lapset:
Nimeltä tuntematon. Tauluun 239
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 271

30. Robert Hurskas Ranskan kuningas.

Lapset:
Adéle. Tauluun 238
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 272

21. Birger Job

Puoliso: Margareta. (Taulu 217)

Lapset:
Cecilia Birgersdotter, syntynyt 1347. Tauluun 217
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 273

17. Filpus Ivarsson Kastelholmin linnan päällikkö.

Puoliso: Elin Fincke. (Taulu 209)
Vanhemmat Gödeke Henriksson Fincke ja Katarina Nilsdotter Tawast (Taulusta 274) .

Lapset:
Elin Filpusdotter Fleming. Tauluun 209
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 274

18. Gödeke Henriksson Fincke
Vanhemmat Henrik Fincke ja Metta (Taulusta 275) .

Puoliso: Katarina Nilsdotter Tawast. (Taulu 273)
Vanhemmat Nils Olofsson Tawast, Hollolan kihlakunnan tuomari 1403 - 1431, kuollut 1433 (ennen) ja ?? Knutsdotter Tavast (Taulusta 276) .

Lapset:
Elin Fincke. Tauluun 273
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 275

19. Henrik Fincke

Puoliso: Metta. (Taulu 274)

Lapset:
Gödeke Henriksson Fincke. Tauluun 274
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 276

19. Nils Olofsson Tawast Hollolan kihlakunnan tuomari 1403 - 1431, kuollut 1433 (ennen).
Vanhemmat Olof Jönsson Tawast, kuollut 1402 (Taulusta 277).

Puoliso: ?? Knutsdotter Tavast. (Taulu 274)

Lapset:
Katarina Nilsdotter Tawast. Tauluun 274
Catharina Tawast, Fincke, kuollut 4.4.1467
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 277

20. Olof Jönsson Tawast kuollut 1402.

Lapset:
Nils Olofsson Tawast. Tauluun 276
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 278

16. Engelbrekt Larsson till Isnäs

Puoliso: Margareta Tuvesdotter. (Taulu 208)

Lapset:
Anna Engelbrechtsdotter Fleming. Tauluun 208
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 279

13. Mikael Påvelsson Munck Munck af Fulkila Linnanvouti, kuollut 10.11.1599 Turku. Mikko P a a v a 1 i n p o i k a M. (k. 1599.), soturi, toimi 1580-luvulla voutina ja lainlukijana eri paikoissa Suomessa, aateloitiin 1585 ja oli 1591-97 Pohjois-Suomen voutina. Kun Arvi Stålarm joulukuussa 1597 uudestaan sai Turun linnan haltuunsa, määrättiin M. P., joka näyttää olleen hartaimpia kuninkaallisen puolueen kannattajia, Turun linnan päälliköksi ja tämä puuhasi innolla sotavoimien vahvistamiseksi, m. m. rasittaen talonpoikia kovalla linnaleirillä. Turun linnan antautuessa uudestaan 1599, hän joutui herttuan valtaan, tuomittiin, vastoin sopimusta, kuolemaan ja mestattiin muiden keralla 10 p. marrask.; pää pantiin virpeen raastuvan muurille. Hänen leskensä. Margareeta Starck, sai kuitenkin pitää perintötilansa ja eli vielä 1618. Lähde: Tietosanakirja (Tietosanakirja-Osakeyhtiö) Helsinki 1914, Kuolinsyy: Mestattu.
Vanhemmat Påvel Andersson Huovari of, kuollut 1584 ja Brita Andersdotter Huovari of (Taulusta 280).

Puoliso: Margareta Tomasdotter Starck, Munck af Fulkila. (Taulu 204) kuollut 1637 , haudattu 19.9.1637 Turku.
Vanhemmat Tomas Olofsson Starck, kuollut n. 1584 ja Brita Nilsdotter (Taulusta 282).

Lapset:
Katarina Mickelsdotter Munck af Fulkila, Brand. Tauluun 204
Mickelsdotter Elin Jägerhorn af Spurila, kuollut 1627
Hans Michaelsson Munck af Fulkila, Eversti, Käkisalmen käskynhaltija ja Tarton linnavouti 1634, kuollut 1635 , haudattu Muurattu hauta, Turun tuomiokirkko
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 280

14. Påvel Andersson Huovari of kuollut 1584.

Puoliso: Brita Andersdotter Huovari of. (Taulu 279)
Vanhemmat Anders Andersson ja Katarina Jönsdotter Garp (Taulusta 281) .

Lapset:
Mikael Påvelsson Munck Munck af Fulkila. Tauluun 279
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 281

15. Anders Andersson

Puoliso: Katarina Jönsdotter Garp. (Taulu 280)

Lapset:
Brita Andersdotter Huovari of. Tauluun 280
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 282

14. Tomas Olofsson Starck kuollut n. 1584.
Vanhemmat Olof Persson Starck ja Cecilia Starck, kuollut 1540 jälkeen (Taulusta 283).

Puoliso: Brita Nilsdotter. (Taulu 279)
Vanhemmat Nils Månsson, Tanskalainen aatelismies ja Brita Rötkersdotter Diekn Djäkn, Boijan / Boije, syntynyt 1400-luvull (Taulusta 284) .

Lapset:
Margareta Tomasdotter Starck, Munck af Fulkila. Tauluun 279
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 283

15. Olof Persson Starck

Puoliso: Cecilia Starck. (Taulu 282) kuollut 1540 jälkeen.

Lapset:
Tomas Olofsson Starck. Tauluun 282
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 284

15. Nils Månsson Tanskalainen aatelismies.

Puoliso: Brita Rötkersdotter Diekn Djäkn, Boijan / Boije. (Taulu 282) syntynyt 1400-luvull.
Vanhemmat Rötker Olofsson Diekn, Väpnare; aseenkantaja Pohjan Gennässissä; aatelinen, syntynyt 1400-luvull, kuollut ennen 1508 ja Ragnhild Johansdotter Gädda, Diekn, syntynyt till Gännas, kuollut 1537 (Taulusta 285).

Lapset:
Brita Nilsdotter. Tauluun 282
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 285

16. Rötker Olofsson Diekn Väpnare; aseenkantaja Pohjan Gennässissä; aatelinen, syntynyt 1400-luvull, kuollut ennen 1508. Väpnare till Gennäs och Dalkarby i Pojo. Rötker Pohjan pitäjän Gennäsin ja Dalkarbyn tilojen aseenkantaja (aatelinen). Rötker Olofssonin jälkeen on Boijen suku omistanut sukutilan ja aatelismerkin. Rötker Dieknillä on samanlainen vaakuna kuin Boijella.
Vanhemmat Olof Nilsson Djekn, Ingevaldsson?/(Diekn), kuollut ennen 1490 ja Hansdotter Kampen, Djekn (Taulusta 286).

Puoliso: Ragnhild Johansdotter Gädda, Diekn. (Taulu 284) syntynyt till Gännas, kuollut 1537.
Vanhemmat Jönis Pedersson, Jöns/Gädda, Aseenkantaja Niityn tilalla; aatelinen (Taulusta 295).

Lapset:
Brita Rötkersdotter Diekn Djäkn, Boijan / Boije, syntynyt 1400-luvull. Tauluun 579
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 286

17. Olof Nilsson Djekn, Ingevaldsson?/(Diekn) kuollut ennen 1490. Sålde Gumnäs i Pojo till Nådendals kloster. Möjligen domhavande i Halikko. (Ehkä Halikon tuomari?) Kuollut ennen 1490.
Vanhemmat Nielis Ingolfsson (Nils) Diekn, Tuomari Uudellamaalla, syntynyt 1380, kuollut 1433 ja vaimo tuntematon (Taulusta 287).

Puoliso: Hansdotter Kampen, Djekn. (Taulu 285) Född 13..?.
Vanhemmat Hans Kampen von, Kauppias Turussa, syntynyt 1300-luvull Saksassa, kuollut 1415 jälkee Turussa ja Märta Rötkersdotter Djekn, Kampen von, syntynyt 1300-luvull (Taulusta 290).

Lapset:
Rötker Olofsson Diekn, syntynyt 1400-luvull. Tauluun 285
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 287

18. Nielis Ingolfsson (Nils) Diekn Tuomari Uudellamaalla, syntynyt 1380, kuollut 1433. Syntynyt 1300- luvulla. Kuollut 1400- luvulla. Tuomari Uudellamaalla. Omisti Gumnäsin tilan Pohjan pitäjässä. Vaakuna: kaksi käärmettä. Toinen poika mahdollisesti Korsholman vouti Ingvar Nilsson Diekn.
Vanhemmat Ingolf Ingesson Diekn, Tuomari; aatelinen, kuollut 1406 Svartå, Söderby ja vaimo tuntematon (Taulusta 288).

Puoliso: vaimo tuntematon. (Taulu 286)

Lapset:
Olof Nilsson Djekn, Ingevaldsson?/(Diekn). Tauluun 286
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 288

19. Ingolf Ingesson Diekn Tuomari; aatelinen, kuollut 1406 Svartå, Söderby. Syntynyt 1300 luvulla. Kuollut 1400 luvulla. Porvoon kihlakunnantuomari. Länsi-Uudenmaan tuomari. Karjaa (Snappertuna), Horsbäck, Norrby, Svartå, Söderby (edelläluetellut hänen omistamiaan tiloja?) Aatelinen, vaakunassa kaksi käärmettä. (Onko sama henkilö kuin Ingolf Ingesson?).
Vanhemmat Ingo Djekn, syntynyt 1300, kuollut 1326 ja vaimo tuntematon (Taulusta 289).

Puoliso: vaimo tuntematon. (Taulu 287)

Lapset:
Nielis Ingolfsson (Nils) Diekn, syntynyt 1380. Tauluun 287
Rötker Ingesson Djekn, syntynyt 1380. Tauluun 291
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 289

20. Ingo Djekn syntynyt 1300, kuollut 1326.

Puoliso: vaimo tuntematon. (Taulu 288)

Lapset:
Ingolf Ingesson Diekn. Tauluun 288
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 290

18. Hans Kampen von Kauppias Turussa, syntynyt 1300-luvull Saksassa, kuollut 1415 jälkee Turussa. Född på 1300-talet i Tyskland eller Baltikum.

Puoliso: Märta Rötkersdotter Djekn, Kampen von. (Taulu 286) syntynyt 1300-luvull. Lisätietoja: Syntynyt 1300- luvulla. Ingessönermannin sukua.
Vanhemmat Rötker Ingesson Djekn, Uudenmaan alilaamanni, syntynyt 1380 ja Lucia Jönsdotter Garp, Djekn, kuollut 1423 (Taulusta 291).

Lapset:
Hansdotter Kampen, Djekn. Tauluun 286
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 291

19. Rötker Ingesson Djekn Uudenmaan alilaamanni, syntynyt 1380. Syntynyt 1300- luvulla. Elää 1413 Bjärnå, Mälkilä. Uudenmaan alilaamanni 1393. Kuollut 1400- luvulla. Omisti Sauvossa Saustilan ja Hallilan tilat sekä tiloja Paimiossa. Mainittu viimeksi 1423., Lisätietoja: Mainittu viimeeksi 1423.
Vanhemmat Ingolf Ingesson Diekn, Tuomari; aatelinen, kuollut 1406 Svartå, Söderby ja vaimo tuntematon (Taulusta 288).

Puoliso: Lucia Jönsdotter Garp, Djekn. (Taulu 290) kuollut 1423. Mainittu 1413 Pernajassa, Mälkilän tila.
Vanhemmat Jöns Andersson Garp, Valtaneuvos, syntynyt 1350 Lepistö, Letala, kuollut 1412 Virmo, Tursanperä ja Ragnhild Eriksdotter Garp (Taulusta 292).

Lapset:
Märta Rötkersdotter Djekn, Kampen von, syntynyt 1300-luvull. Tauluun 290
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 292

20. Jöns Andersson Garp Valtaneuvos, syntynyt 1350 Lepistö, Letala, kuollut 1412 Virmo, Tursanperä. Född före 1350 i Lepistö, Letala Storgård. Död efter 1412 i Virmo, Tursanperä. Syntynyt 1300 talet Letala (Laitila), Storgård, Lepistö. Valtaneuvos 1373 - 1403 - 1407. Vaakuna: talon porraspäädyt (trappgalvar). Kuollut 1407 jälkeen Mynämäki, Tursunperä. Jöns Andersson, Framträder troligen första gången 1373 (ÅboSvB, nr 223), med större sannolikhet 1380 (ÅboSvB, nr 244) som sigillvittne i Egentliga Finland. Beseglar med bevarat sigill 1386 en skrivelse å "frälsemanna vägnar" (FMU, nr 948). Var riksråd 1396 (Anthoni i FHT 1951,s. 101 f) och 1399 (Rääf, Ydre 4,s.431) och troligen även vid den internordiska herredagen i Hälsingborg i augusti 1401 (Anthoni i FHT 1951, s. 103). Deltar i konungsräfsten i Finland 1405, stundom nämnd "konungsdomhavande i havt Tavastland", stundom endast konungsdomhavande, stundom endast som närvarande (Anthoni i Soc. sc. Fenn. årsb. 25 B:2, s.15, och i FHT 1951, s.103). Uppträder ännu ett par år senare, omkring 1407 (AboSvB, nr 355; om tidpunkten jfr Anthoni i FHT 1948, s.135 f). Har innehaft Storgården i Letala sn, varifrån dottern enligt en 1500-talskälla var kommen (Wallin i HArk I6:1, s.104), troligen även Lepistö i Virmo sn, som senare innehades av dotterbarnen (FMU, nr 2907 f, 2918, 3311, 3684) och strögods i samma snr samt i Töfsala sn (FMU, nr 1741, 5674). Vapen: 1) fem nedvända trappgavlar, balkvis sammanställda två och tre (HaSig, nr 102; jfr Anthoni i FHT 1951, s. 102); 2) en ginbalk, uppbärande tre trappskurna gavlar (HaSig, nr 112); enligt C. H:son Uggla, Svea Rikes råds längd III, s.42, förde Jöns Andersson "tre rutor bandevis satte i skölden. som bandevis var delad och växlad med hvitt och blått".
Vanhemmat Anders Garp, Bo Jonssonin (koko Suomi läänityksenä) vouti ?, kuollut 1387 jälkee ja ?? Garp (Taulusta 293).

1. puoliso: N N. 1.hustru en fränka till prästen Ulfhard Ulfhardsson.

Lapset:
Kristina Jönsintytär Djäkn
2. puoliso: Ragnhild Eriksdotter Garp. (Taulu 291)
Lapset:
Lucia Jönsdotter Garp, Djekn. Tauluun 291
Lapset:
Kristina Garp, Djekn
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 293

21. Anders Garp Bo Jonssonin (koko Suomi läänityksenä) vouti ?, kuollut 1387 jälkee. Kuollut 1387 jälkeen. Andersin 1:o puoliso oli pappi Ulfhard Ulfhardssonin naissukulainen. Anders mainittu vuosina 1373-87. Taivassalo, Vias ja Mynämäki, Tursunperä. Paimion historiassa mainitaan 1400-1411 rälssitilallinen Paavali Karpelainen, jonka puoliso oli Katarina Antintytär Garp (joka omisti perintötilan Redhukka Vehmaalla). Anders Garp (son eller broder till Tore Garper, tab. 1). Uppträder som sigillvittne i Abo 1373 (AboSvB, nr 221). Nämnes 1376 "Bo Jonssons fogadhe i Löpsta", d.v.s. Lepistö i Virmo sn i Egentliga Finland (FMU, nr 851), vilket uttryck bör tolkas som Anders Garp i Löpsta, Bo Jonssons fogde. Uppträder sista gången 1387, då han i Stockholm överlåter jord i Finland (AboSvB, nr 265). Var bosatt i Löpsta eller Lepistö åtminstone år 1376 (FMU, nr 851), innehade Storgården i Letala sn (Carpelan, a.a., s.13 ff), Vias i Töfsala sn (FMU, nr 823, 832 f) samt därutöver gods i Vemo sn (AboSvB, nr 265), allt i Egentliga Finland. - Var troligen gift två gånger, eftersom ålderskillnaden mellan barnen är stor och yngste sonen Gregers' mor synes ha varit gift även med en Jöns, vars barn, "samsyskonen" Anders Jönsson och Margareta Jönsdottcr, hustru till Torkil Jönsson i Kimito sn i Egentliga Finland, nämnas bror och syster till Gregers Andersson (FMU, nr 2787 f). Tidigare synes Anders Garp ha varit gift med en nära fränka till prästmannen Ulfhard Ulfhardsson, eftersom en Filip Ulfhardsson och Jöns Andersson, Anders Garps son, sägas vara den före 2.5.1405 i Prag avlidne Ulfhards närmaste arvingar (FMU, nr 1221). Barn (fadersnamnen, det gemensamma vapnet och syskonskapet mellan vissa av barnen; FMU, nr 1221; AboSvB, nr 435, 492, samt dessas godsbesittningar; jfr Carpelan, a.a., s.13 ff; Anthoni i Soc. sc. Fenn. årsb. 25 B: 2, s. 13 ff):, Ammatinlisäyksiä: Bo Jonssonin oli Suomen laamanni.
Vanhemmat Tore Garper, kuollut 1367 jälkee (Taulusta 294).

Puoliso: ?? Garp. (Taulu 292)

Lapset:
Jöns Andersson Garp, syntynyt 1350 Lepistö, Letala. Tauluun 292
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 294

22. Tore Garper kuollut 1367 jälkee. Död efter 1367. "Faste" på Åland 1367 Tysk släkt. Faste vid pantsättning 1367 på Aland för en jordägare i Nykyrko sn i Egentliga Finland (AboSvB, nr 203). Var nära frände, fader eller broder, till den följande att döma av namnskicket och andra omständigheter (Carpelan i GSFÅ 1925, s. 13 ff). Ossian Mesterton 28.9.2001. Artikkeli esitetty teoksessa Äldre svenska frälsesläkter. Ättartavlor utgivna av Riddarhusdirektionen genom Folke Wernstedt -------------------------------------------------------------------------------- Garp Av Eric Anthoni Riksrådsätten Garp är att döma av namnet (fornsv. garper = tysk, som slagit sig ned i Norden; Söderwall, Ordb., suppl.), som bäres främst i de äldsta släktleden, av tysk härstamning. Släkten synes ha inkommit tidigt på 1300-talet, eftersom en sannolik medlem av ätten redan 1367 bär det nordiska förnamnet Tore (tab. 1). Ätten var bosatt i Egentliga Finland. Det har talats om två släkter Garp, Storgårdssläkten och Koskissläkten (R, s. 140 f), men det är i själva verket fråga om två grenar av samma ätt (Anthoni i Soc. se. Fenn, årsb. 25 B: 2, s. 13 ff). Atten utdog i början av 1300-talet. Den förde i vapnet trappgavlar i något olika gruppering med skölden möjligen "delad och växlad" med vitt och blått (tab. 3). En annan finländsk frälsesläkt med en knytnäve i vapnet bar med tvivelaktig rätt också kallats Garp (R, s. 141 f). Något släktsammanhang mellan denna 1400-talsätt och riksrådsätten kan ej påvisas trots uppgiften, att en medlem av den sistnämnda skulle ha ärvt vapnet med den knutna näven (R, s. 141). Ytterligare ett par personer med namnet Garp, som sakna bevisligt samband med ätten, framträda i 1400-talets Finland. Av dem uppträder Jöns Garp 1405 såsom (frälse)nämndeman i Borgå (F-AIU, nr 1207), medan en Hans Garp 1421 (FMU, nr 1671, jfr 2158 och AboSvB, nr 439) uppträder såsom innehavare av jord i Danskila i Oripää i Pöytis sn i Egentliga Finland, där frälsejord senare förekommer. Litteratur: E. Anthoni, Kring vår medeltidsgenealogiska forskning, i Soc. sc. Fenn. årsb. 25 B:2 (1947); samme förf., Några medlemmar av ätten Garp, i Genos 1955, s. 86 ff; T. Carpelan, Medeltidssläkterna Garp och deras inbördes samband, i GSFÅ 1923, s. 12 ff.

Lapset:
Anders Garp. Tauluun 293
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 295

17. Jönis Pedersson, Jöns/Gädda Aseenkantaja Niityn tilalla; aatelinen.

Lapset:
Ragnhild Johansdotter Gädda, Diekn, syntynyt till Gännas. Tauluun 285
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 296

12. Hans Lindelöf kuollut 1671.

Puoliso: n. 1612 Brita Brand, Lindelöf. (Taulu 203) kuollut 1659.
Vanhemmat Joakim Didriksson Brand, Amiraali, useiden linnojen taloudenhoitaja, kuollut 1623 ja Karin Olofsdotter Brand (Taulusta 205).

Lapset:
Anna Catharina Lindelöf, Brand, syntynyt 1629. Tauluun 203
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 297

14. Olof Hansson Muurla till Rälssimies.

Puoliso: Brita Håkansdotter Slang, Muurla till. (Taulu 205)

Lapset:
Karin Olofsdotter Brand. Tauluun 205
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 298

8. Elias Haraldinpoika Nauchleer, Nauklér Löjtnant, syntynyt 12.4.1707 Kägra i Bromarv, kuollut 28.4.1766 Kägra i Bromarv, haudattu 4.5.1766.
Vanhemmat Harald Haraldinpoika Nauclérus, Veronkantokirjuri Viipurissa, syntynyt 1678, kuollut 1748 Urjala, haudattu 23.12.1748 Urjala ja Brita Simontytär Cajander, Nauclérus, syntynyt 1678, kuollut 1709 Puumala, haudattu 14.11.1709 Puumalan kirkkoon (Taulusta 299).

Lapset:
Johan Naukler ?, syntynyt 15.12.1753
1. puoliso: 25.7.1754 Bromarv Kristina Elisabeth Wång, Stina Lisa/Nauchleer. (Taulu 147) syntynyt 1717 1718?, kuollut 10.2.1795 Mörby, Pohja. Torval Hohentahl´in artikkelin "Anteckningar om släkten Nauklers äldre led" Genos 12 (1941) mukaan, Christina Elisabeth Wång oli Helsingin kirkkoherra Johan Wång´in ja Herbla Christina Godenhielm´in tytär. Saman lähteen mukaan Elias Nauchleer oli sotavankina Venäjälla ja palattuaan hän asettui Perniön Lupajan Karlsdalin korpraaliin virka-asuntoon, jossa asui vuodet 1751-54. Siellä hän sai aviottoman pojan Johannes s. 15.12.1753 piikansa Brita Mattsdotterin kanssa. Kristina Wång uppdrog och avträdde Kägra rusthåll 1. 10. 1781 åt sin son Enok Johan N.
Vanhemmat Johan Wång, Kontaktprost i Helsingfors, rovasti Helsinki, syntynyt 1600 - luvulla, kuollut 26.12.1728 ja Hebla Christina Godenhjelm, Wång, syntynyt 1692, kuollut 1745 (Taulusta 313).
Lapset:
Ebba Kristina Naukler, Ingman, syntynyt 27.3.1755 Kägra, Bromarv. Tauluun 147
Enoch Johan Naukler, syntynyt 18.8.1756 Kägra, Bromarv, kuollut 18.6.1806 Grännäs, Pohja
Elias Nauklér, Styckjunkare, tykkijunkkari, sittemmin kersantti, syntynyt 14.5.1760 Kägra i Bromarv, kuollut 27.9.1806 ?
Harald Nauklér, Komissionslantmätare i Vasa län, syntynyt 4.12.1762 Kägra i Bomarv, kuollut 12.1.1822 Lohtaja
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 299

9. Harald Haraldinpoika Nauclérus Veronkantokirjuri Viipurissa, syntynyt 1678, kuollut 1748 Urjala, haudattu 23.12.1748 Urjala. Hohenthal, Torvald T:son. Anteckningar om släkten Nauklérs äldre led. Genos 12(1941), s. 51-58 ja Hohenthal, Torvald T:son. Savolax-grenen av släkten Nauklér. Genos 19(1948), s. 33-41. För att befallningsmannens i Lappvesi härad Harald Johanssons son Harald Haraldsson (d. ä., 1678-1748), som även förekommer i mellersta Savolax tidigast 1699 och ända in på 1720-talet, varit en broder till denne Elias Haraldsson, talar bl. a. det sakförhållandet, att han nämnes i Puumala fr. o. m. nämnda år 1699 och då i samma by, tidvis bosatt på samma hemman som Elias Haraldsson. I Viborgs-Nyslotts läns verifikationer från tiden före stora ofreden skymtar han ofta som uppbördsskrivare, synbarligen hos kronofogden i Savolax nedredels härad Olof Meinander. På 1720-talet försvinner han emellertid ur savolaxiska handlingar och den 24/12 1727 efterträder han sin brorson Enok Nauklér (nob. Furuhjelm) som mönsterskrivare vid Nedre Hollola kompani av Nylands och Tavastehus läns infanteriregemente. Han måste vara identisk med Harald Nauklér d. ä. i Urdiala, ty under sin vistelse i Savolax är han gift med en Kristina Sture, och i Urdiala avlider fru Kristina Sture 19/5 1748 i en ålder av 67 år, en notis som ej tidigare observerats. Men före detta var Harald gift, vigda i Uguniemi 10/8 1702, med Brita Simonsdotter Cajander, d. i. Puumala 14/11 1709, 31 år gl. Vid Puumala - Sulkava höstting 1711 säger han sig vara sinnad träda i nytt gifte, men tyvärr nämnes ej den påtänkta hustruns narnn. Vid denna tidpunkt levde två söner ur det första giftet. Efter stora ofreden påträffas emellertid Harald Haraldsson gift med nyssnämnda Kristina Sture, som var dotter till kaptenen vid Savolax infanteriregemente Georg Vilhelm Sture i dennes 1:a gifte, och tidigare gift i Puumala 7/7 1708 med premiärfänriken Erik Pamp, d. 9/10 1713. . .
Vanhemmat Harald Johannis Nauclérus, Befallningsman i Lappvesi härad, kruununvouti 1675 Lappvesi, Ahvenanmaa, syntynyt n. 1630, kuollut 1683 keväällä ja Brita Ottosdotter Fabritius, Nauclérus (Taulusta 300).

Puoliso: 10.8.1702 Uukuniemi Brita Simontytär Cajander, Nauclérus. (Taulu 298) syntynyt 1678, kuollut 1709 Puumala, haudattu 14.11.1709 Puumalan kirkkoon. Torvald T:son. Savolax-grenen av släkten Nauklér. Genos 19(1948), s. 33-41.
Vanhemmat Simon Matthiaksenpoika Kaijain, Viipurilainen porvari, Viipurin luostarikirkon esimies ja Margaretha Hermigier, Kaijain (Taulusta 310).

Lapset:
Harald Haraldinpoika (nuorempi) Nauclérus, Nauklér, Katselmuskirjuri, Laurilan rusthollin omistaja Urjalassa
Elias Haraldinpoika Nauchleer, Nauklér, syntynyt 12.4.1707 Kägra i Bromarv. Tauluun 298
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 300

10. Harald Johannis Nauclérus Befallningsman i Lappvesi härad, kruununvouti 1675 Lappvesi, Ahvenanmaa, syntynyt n. 1630, kuollut 1683 keväällä. Harald Johansson Nauclérus, född omkring 1650. Borgmästare. Överflyttade till Finland. Befallningsman i Lappvesi 1675. Bosatt på Luukkala hemman vid Lauritsala, vilket han 1676 erhöll kungligt tillstånd att mot skattefrihet från öde upptaga. Död 1683 om våren. Gift med Brita Ottosdotter, som levde 1690, i hennes 2:a gifte, änka efter befallningsmannen i Lappvesi härad Hans Johansson, Ammatinlisäyksiä: Borgmästare.
Vanhemmat Johannes Simonis Nauclérus, Kuninkaallinen sihteeri, syntynyt 21.7.1621 Enköping, kuollut 1653 Stocholm ja Elsa Haraldsdotter Snack, Nauclérus (Taulusta 301).

Puoliso: 23.9.1673 Viipuri Brita Ottosdotter Fabritius, Nauclérus. (Taulu 299) Falck, Henrik. Om släkten Meinanders äldre led. Genos 46(1975), s. 85-91, 112, Hohenthal, Torvald T:son. Anteckningar om släkten Nauklérs äldre led. Genos 12(1941), s. 51-58, Hohenthal, Torvald T:son. Savolax-grenen av släkten Nauklér. Genos 19(1948), s. 33-41, Luther, Georg. Släkten Elfvengrens ursprung. Genos 46(1975), s. 46-53 ja Soininvaara, Heikki. Brotherus. Uusi sukukirja III, s. 374, T46. Gunnar Soininen, Olavi Wanne, Yrjö Blomstedt, Ragnar Rosén & Heikki Soininvaara, toim. - Suomen Sukututkimusseuran julkaisuja - Genealogiska Samfundets i Finland Skrifter XX (Helsinki 1970) sekä Lagus, Gabr. Ur Wiborgs historia II:1, s. 71. Viborg 1895. ., Lisätietoja: Eli vielä 1690, Perhesuhteet: Änka efter befallningsmannen i Lappvesi härad Hans Johansson.
Vanhemmat Otto Bfoltsson Otto Botolfinpoika, Rykmentinkirjuri, tulli-inspehtori, kämnerinoikeuden lautamiehenä., kuollut 1672 , haudattu 19.5.1672 ja Ebba Kasperintytär Drycker, kuollut 1695 , haudattu 14.5.1695 Viborg (Taulusta 308).

Lapset:
Elias Haraldinpoika Nauklér, Puumalan, sitten Juvan nimismies, kuollut 1712 (jälkeen)
Johan Haraldsson Nauclér, Veronkantokirjuri, Pälkjärven Leppälahden hovileirin amtmanni 1701, syntynyt 1675, kuollut 1706
Harald Haraldinpoika Nauclérus, syntynyt 1678. Tauluun 299
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 301

11. Johannes Simonis Nauclérus Kuninkaallinen sihteeri, syntynyt 21.7.1621 Enköping, kuollut 1653 Stocholm. Student i Uppsala (Um.) 1635-01-24. Bodde sedan i Stockholm.
Vanhemmat Simon Olai Nauclérus, Kyrkoherde i Enköping 1621, syntynyt 1570 Stockholm, kuollut 13.6.1638 Upsala under ett prestmöte, haudattu i Enköpings kyrkas sakristia ja Anna Olofsdotter Nycopensis, Nauclérus, syntynyt 1592 (Taulusta 302).

Puoliso: Elsa Haraldsdotter Snack, Nauclérus. (Taulu 300)

Lapset:
Harald Johannis Nauclérus, syntynyt n. 1630. Tauluun 300
Simon Nauclérus, Nyköpingin porvari
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 302

12. Simon Olai Nauclérus Kyrkoherde i Enköping 1621, syntynyt 1570 Stockholm, kuollut 13.6.1638 Upsala under ett prestmöte, haudattu i Enköpings kyrkas sakristia. Simon Olai Nauclérus, född 1570 i Stockholm. Student i Uppsala. Filosofie magister i Wittenberg 1590. Konrektor vid Stockholms storskola 1609. Rektor vid Stockholms storskola 1611. Hovpredikant hos konung Gustaf II Adolf 1618-05-15. Kyrkoherde och prost i Enköping 1621. Död 1638-06-13 i Uppsala under ett prästmöte och ligger jämte sin hustru och några barn begraven i Enköpings kyrkas sakristia. 'Han utgav år 1615 fyra av sin svärfaders predikningar.' Gift 1611 med Anna Olofsdotter, född 1592, dotter av ärkebiskopen i Uppsala magister Olaus Martini Nycopensis och Ragnhild Håkansdotter. Lähde: Elgenstierna Gustaf Den introducerade svenska adelns ättartavlor, osa II., Perhesuhteet: Simonilla oli 9 lasta.
Vanhemmat Olof Nauclérus, Handlande i Stockholm, kauppias Tukholmassa ja puoliso Nauclérus (Taulusta 303).

Puoliso: 1611 Anna Olofsdotter Nycopensis, Nauclérus. (Taulu 301) syntynyt 1592.
Vanhemmat Olaus Martini Nycopensis, Ärkebiskop i Uppsala, magister ja Rangnhild Håkansdotter Nycopensis (Taulusta 307).

Lapset:
Johannes Simonis Nauclérus, syntynyt 21.7.1621 Enköping. Tauluun 301
Olaus Nauclérus, "Övermarkscheider" i Stora Kopparberg, syntynyt 1626, kuollut 1706
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 303

13. Olof Nauclérus Handlande i Stockholm, kauppias Tukholmassa. Hohenthal, Torvald T:son. Anteckningar om släkten Nauklérs äldre led. Genos 12(1941), s. 51-58. Det har rått oklarhet om släkten Nauklérs i Finland härstamning och släktskap med adliga ätten Furuhjelm. Den antagna släktskapen mellan de finska och svenska grenarna har veterligen icke behandlats i tryck, varför det torde äga intresse att redan nu delgiva de forskningsresultat, som ernåtts. I den år 1872 i Karlstad av LORENTZ BENJAMIN BAGGE anonymt utgivna monografin »Nauclérska Slägten» omnämnas några i Finland bosatta medlemmar av släkten. Utom Johan Nauclérus (s. 8, tab. 7) och hans son Enoch Nauclér, adlad 20.1.1762 med namnet Furuhjelm, sakna de övriga (ss. 29-31) direkt släktledning. Bland dessa sistnämnda omtalas bl.a. lantmätaren i Vasa län Harald Nauclér, från vilken flere i vårt land ännu levande personer med namnet Nauklér härstamma. Om släktens ursprung säges i monografin: »Nauclérska Slägten härstammar från den gamla adeliga slägten Vergen i Herredömet Justingen i Schwaben. En viss Hans Vergen bytte, omkring 1450, ut sitt förra namn mot det synonyma Nauclérus. Omkring reformationstiden måtte medlemmar af slägten kommit öfver till Sverige». I av EDV. FURUHJELM i oktober 1910 nedskrivna släktanteckningar, vilka numera befinna sig i min ägo, lämnas flere intressanta uppgifter om släkten von Vergen. Anteckningarna begynna med Johan von Vergen, populärt kallad Vergehans, härstammande från en gammal adlig ätt i herreskapet Justingen i Schwaben (Württemberg) där generallöjtnant Otto Furuhjelm år 1872 verkställde forskningar och fann, att ruiner av släkten von Vergens fäderneslott påträffats i Bleckingen nära Tübingen. Som Johan von Vergens barn nämnas Johannes, Ludvig och Maria Dorothea von Vergen. Om Johannes v. V. meddelas följande: »Såsom seden var hos den tidens lärde, ändrade han omkring 1450 sitt adliga namn till det synonyma grekiska Nauclérus (färje- eller styrman); levde i medlet av 1400-talet, ägnade sig åt filosofi samt även teologi och juridik; jurisdoktor med mycket beröm; hovmästare 1450 och lärare, sedermera rikskansler hos hertigen Eberhard av Württemberg; användes vid en beskickning till Karl den djärve; prost i Stuttgart och sedan professor i kanoniska lagen vid universitetet i Tübingen och dess grundläggare samt första rektor 1477; universitetets andre kansler; skrev en krönika från världens skapelse till år 1500 m.m., dog 1501 och begraven i katedralen i Tübingen; på slottet i Stuttgart finnes hans bild bland frescomålningarna och hans porträtt på universitetet i Tübingen, varav generallöjtnant Otto Furuhjelm lät taga en kopia i olja, 1872, som finnes på Hongola i Urdiala; han adopterade sina systersöner Johannes och Gregorius». - Dessa uppgifter överensstämma i huvudsak med de som ingå i det stora tyska verket »Die Religion in Geschichte und Gegenwart» Bd. 4, Tübingen 1930[1]. Om Ludvig v. V. nämner EDV. FURUHJELM: »kyrkoherde vid högkyrkan i Stuttgart, barnlös» och om Maria Dorothea v. V.: »(dotter av Johan von Vergen), med vem gift är okänt». Enligt ELGENSTIERNAs Ättartavlor II, s. 866, var hon möjligen gift med en Ziegler. Maria Dorothea von Vergens söner, Johannes och Gregorius [Ziegler], adopterades enligt anteckningarna av morbrodern, professor Johannes von Vergen-Nauclérus, med namnet Nauclérus. Den förre föddes 1493 och dog 1556 samt »levde i Tübingen»; enl. ELGENSTIERNA jur.dr. och prost i »Göppingen (Tübingen)». Hans söner voro Caspar Nauclérus, f. 1530, d. 1608, och den redan nämnde Olof Nauclérus. Caspar N. hade en son, Enoch Nauclérus, f. 1565, d. 1618. Olof Nauclérus (i den 1872 utgivna monografin kallad Nauclér) emigrerade till Sverige och blev handlande i Stockholm, men närmare detaljer om honom äro ej kända. Som hans son nämnes endast Simon Olai Nauclérus, »* i Stockholm 1570. Lade första grunden till sina kunskaper vid skolan i Stockholm, besökte sedermera Akademien i Upsala, reste derefter utrikes, hvarunder han blef Philosophie Magister i Wittenberg. Blef år 1609 den första ordentligt tillsatte Con-Rektor vid Stockholms skola, dock utan annan lön än de penningar, som Djäknarne förut af några socknar uppburit. År 1611 befordrades han till ordinarie Rector vid samma skola efter Olaus Erici Elimaeus, som blef Pastor vid Storkyrkoförsamlingen i Stockholm. År 1618 den 15 Maj behagade konung Gustaf Adolf i nåder utnämna honom till sin Hofpredikant, och uppbar derför 144 tunnor spannemål af Fogden öfver Ekholmssunds Län Erik Olsson, hvarpå qvittenser ännu finnas i Kammar-Collegium. Känd för grundlig lärdom och mycken erfarenhet i läro- och undervisningsverket, kallades han af Konungen till ledamot in Senatu Ecclesiastico. Befordrades sedermera till Kyrkoherde och Prost i Enköping år 1621, uträttade här mycket godt. Under vistandet vid Prestmötet i Upsala år 1638 afgick han med döden den 14 juni, begrafven i Enköpings kyrka, hvarest hans grafsten har denna påskrift: 'Hic cineres reverendi viri Mag. Simonis Olai Naucléri, civitatis huius Pastoris et Praepositi meritissimi, et Conjugis Annae Archiepiscopi Magistri Olai Martini Nicopensis filiae, Matronae honestissimae, ut et liberorum aliquot, qui successive ante plures obiere annos, expectant adventum Domini sui Jesu Christi, grati posuerunt et filiabus nepotes, Mag. Magnus Melander, Past. Pr. Nycopensis et mag. Simon Isogaeus Concionator Regius 1692'. Gift år 1611 med Anna [Olofsdotter], dotter af då varande Erkebiskopen Mag. Olaus Martini och Ragnhild Håkansdotter. På trycket utgifvit som bekant är: Fyra stycken Marknadspredikningar hållne i lifstiden af dess Svärfader Archi Biskop Olao Martini; i dedicationen lofvar han de fyra sednare; de förra tryckta i Stockholm 1615». . Muistiinpanot: Mesterton, Ossian. E-mail: yahoo.Sukututkijat 21.12.2002. .
Vanhemmat Johannes Nauclérus, Ziegler, Lakitieteen tohtori, Göppingenin kirkkoherra (Tübingen), syntynyt 1493, kuollut 1556 ja Puoliso Nauclérus (Taulusta 304).

Puoliso: puoliso Nauclérus. (Taulu 302)

Lapset:
Simon Olai Nauclérus, syntynyt 1570 Stockholm. Tauluun 302
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 304

14. Johannes Nauclérus, Ziegler Lakitieteen tohtori, Göppingenin kirkkoherra (Tübingen), syntynyt 1493, kuollut 1556. For example in the university town Tübingen, Swabia, Germany, there is a street named Naukler Strasse. This street is named after the first rector of the university, Johannes Nauclerus who lived 1425-1510. He is well known for having written a world chronicle. There is a tradition in the Naucler family to believe that the Swedish Nauclers are descendants of the Naucler family in Swabia, but there is unfortunately no proof of this kinship. Lähde: Per Nauclér P.O. Box 16 260 42 Molle Sweden.
Vanhemmat Maria Dorothea Vergen von, Ziegler (Taulusta 305).

Puoliso: Puoliso Nauclérus. (Taulu 303)

Lapset:
Olof Nauclérus. Tauluun 303
Caspar Nauclérus, syntynyt 1530, kuollut 1608
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 305

15.

Puoliso: Maria Dorothea Vergen von, Ziegler. (Taulu 304) "Nauclérska Slägten härstammar från den gamla adeliga slägten Vergen i Herredömet Justingen i Schwaben. En viss Hans Vergen bytte, omkring 1450, ut sitt förra namn mot det synonyma Nauclérus. Omkring reformationstiden måtte medlemmar af slägten kommit of ver till Sverige". Lähde Anteckningar om släkten Nauklérs äldre led av Torvald T:son Hohental Genos N:o 3 1941.
Vanhemmat Johan Vergen von ja Johan´in puoliso Vergen von (Taulusta 306).

Lapset:
Johannes Nauclérus, Ziegler, syntynyt 1493. Tauluun 304
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 306

16. Johan Vergen von

Puoliso: Johan´in puoliso Vergen von. (Taulu 305)

Lapset:
Maria Dorothea Vergen von, Ziegler. Tauluun 305
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 307

13. Olaus Martini Nycopensis Ärkebiskop i Uppsala, magister.

Puoliso: Rangnhild Håkansdotter Nycopensis. (Taulu 302)

Lapset:
Anna Olofsdotter Nycopensis, Nauclérus, syntynyt 1592. Tauluun 302
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 308

11. Otto Bfoltsson Otto Botolfinpoika Rykmentinkirjuri, tulli-inspehtori, kämnerinoikeuden lautamiehenä., kuollut 1672 , haudattu 19.5.1672. Ammatinlisäyksiä: Toimi Siikaniemn kirkon esimiehenä.

Puoliso: Ebba Kasperintytär Drycker. (Taulu 300) kuollut 1695 , haudattu 14.5.1695 Viborg.
Vanhemmat Kasper Drycker (Taulusta 309).

Lapset:
Brita Ottosdotter Fabritius, Nauclérus. Tauluun 300
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 309

12. Kasper Drycker

Lapset:
Ebba Kasperintytär Drycker. Tauluun 308
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 310

10. Simon Matthiaksenpoika Kaijain Viipurilainen porvari, Viipurin luostarikirkon esimies.
Vanhemmat Matthias Kaijain Kaijanen (Taulusta 311).

Puoliso: Margaretha Hermigier, Kaijain. (Taulu 299) Lähde: Tertti, Aarno: Viipurin Hertz-suku SSV 42(1986), s. 93-143.
Vanhemmat Sigfridus Mathiae Hermigier, Kirkkoherra Elimäki, kuollut 1661 ja Agneta Antintytär Nircko, syntynyt Nijestad (Nyen, Nyenskans, lat. Neovia), kuollut 1674 Viipuri (Taulusta 312).

Lapset:
Christianus Cajander, Christopher, Parikkalan kirkkoherra
Brita Simontytär Cajander, Nauclérus, syntynyt 1678. Tauluun 299
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 311

11. Matthias Kaijain Kaijanen

Lapset:
Simon Matthiaksenpoika Kaijain. Tauluun 310
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 312

11. Sigfridus Mathiae Hermigier Kirkkoherra Elimäki, kuollut 1661.

Puoliso: Agneta Antintytär Nircko. (Taulu 310) syntynyt Nijestad (Nyen, Nyenskans, lat. Neovia), kuollut 1674 Viipuri.

Lapset:
Margaretha Hermigier, Kaijain. Tauluun 310
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 313

9. Johan Wång Kontaktprost i Helsingfors, rovasti Helsinki, syntynyt 1600 - luvulla, kuollut 26.12.1728.
Vanhemmat Petter Wång, kuollut 1695 ja Ella Lund, Wång (Taulusta 314).

Puoliso: Hebla Christina Godenhjelm, Wång. (Taulu 298) syntynyt 1692, kuollut 1745.
Vanhemmat Johan Ehrenlund Lund, syntynyt 1702, kuollut 1736 ja ?? Ehrenlund / Lund (Taulusta 318).

Lapset:
Kristina Elisabeth Wång, Stina Lisa/Nauchleer, syntynyt 1717 1718?. Tauluun 298
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 314

10. Petter Wång kuollut 1695.

Puoliso: Ella Lund, Wång. (Taulu 313)
Vanhemmat Johan Lund, Perniön Latokartanon vuokraaja, rykmentinkirjuri, syntynyt n. 1620, kuollut n. 1702 Uusimaa ja Margareta Gyllenbögel, kuollut 1701 jälkee (Taulusta 315) .

Lapset:
Johan Wång, syntynyt 1600 - luvulla. Tauluun 313
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 315

11. Johan Lund Perniön Latokartanon vuokraaja, rykmentinkirjuri, syntynyt n. 1620, kuollut n. 1702 Uusimaa.

Puoliso: Margareta Gyllenbögel. (Taulu 314) kuollut 1701 jälkee.
Vanhemmat David Sigfridsson Gyllenbögel, Ratsumestari, aateloitiin 31.01.1648, syntynyt 16.2.1613 Lemu (Naantalin lähellä), kuollut 15.1.1677 Kemiön kirkko ja Elisabeth Bange, Gyllenbögel, syntynyt n. 1615 (Taulusta 316).

Lapset:
Ella Lund, Wång. Tauluun 314
Jacob Lund, Filosofian maisteri, Perniön kirkkoherra, Valtiopäivämies 1693, kuollut 24.2.1697 Perniö
David Lund, syntynyt 13.3.1657 Halikko, Åminne. Tauluun 319
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 316

12. David Sigfridsson Gyllenbögel Ratsumestari, aateloitiin 31.01.1648, syntynyt 16.2.1613 Lemu (Naantalin lähellä), kuollut 15.1.1677 Kemiön kirkko. David oli kaksi kertaa naimisissa, ensimmäisen puolison nimi on tuntematon.
Vanhemmat Sigfrid Michaelis, Kirkkoherra Lemu, kuollut 7.6.1633 ja Margaretha Thomasdotter, kuollut 1633 jälkeen (Taulusta 317).

Puoliso: Elisabeth Bange, Gyllenbögel. (Taulu 315) syntynyt n. 1615.

Lapset:
Johan Gyllenbögel, Majuri, kuollut 1723 Vadstena, Ruotsi
Margareta Gyllenbögel. Tauluun 315
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 317

13. Sigfrid Michaelis Kirkkoherra Lemu, kuollut 7.6.1633.

Puoliso: Margaretha Thomasdotter. (Taulu 316) kuollut 1633 jälkeen.

Lapset:
David Sigfridsson Gyllenbögel, syntynyt 16.2.1613 Lemu (Naantalin lähellä). Tauluun 316
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 318

10. Johan Ehrenlund Lund syntynyt 1702, kuollut 1736.
Vanhemmat David Lund, Professor, biskop i Wexsjö; Växjön piispa, syntynyt 13.3.1657 Halikko, Åminne, kuollut 12.10.1729 Växjö, Småland, Ruotsi ja Christina Gezelius, Lund, syntynyt 1685, kuollut 2.1.1732 (Taulusta 319).

Puoliso: ?? Ehrenlund / Lund. (Taulu 313)

Lapset:
Hebla Christina Godenhjelm, Wång, syntynyt 1692. Tauluun 313
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 319

11. David Lund Professor, biskop i Wexsjö; Växjön piispa, syntynyt 13.3.1657 Halikko, Åminne, kuollut 12.10.1729 Växjö, Småland, Ruotsi. David: Svärfar till biskop Jacobus Serenius i Strängnäs. Han överflyttade till Sverige ca. 1711 i samband med den Stora Ofreden och var den sista biskopen i Viborg och fick transport till Växjö 1711. Lähde: Martin Gardberg´n tiedosto Turun katedraalikoulun oppilas 27.3.1671. Ylioppilas Turussa 1673. Uudestaan ylioppilas Turussa 1679-80. Ylioppilas Wittenbergissä 11.9.1682. Ulkomaanmatka Saksaan ja Hollantiin 1683-85. Ylioppilas Jenassa 24.7.1683. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 30.11.1691. Teologian tohtori Turussa 14.10.1702. Turun akatemian varasihteeri 1680, 2. filosofian apulainen 1685, runousopin professori 1688, kreikan ja heprean kielten professori 1691, kolmas teologian professori 1697, toinen 1700, samalla palkkapitäjänsä Paimion kirkkoherra 1695, Turun ruots. tuomiok. seurak. kirkkoherra ja tuomiorovasti 1697 sekä Kaarinan kirkkoherra 1698. Akatemian rehtori 1693-94. Turun tuomiokapitulin jäsen 1696-97. Viipurin hiippakunnan piispa 1705, samalla palkkapitäjiensä Lappeen, Luumäen ja Taipalsaaren kirkkoherra s.v. Växjön hiippakunnan piispa 1711. Valtiopäivämies 1710, 1713-14, 1719, 1720 ja 1723. Lähde: Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852.
Vanhemmat Johan Lund, Perniön Latokartanon vuokraaja, rykmentinkirjuri, syntynyt n. 1620, kuollut n. 1702 Uusimaa ja Margareta Gyllenbögel, kuollut 1701 jälkee (Taulusta 315).

1. puoliso: Margareta Flachsenius, Maria/Chydenius kuollut 1707.
Vanhemmat Jakob Flachsenius, Teologian professori, tuomiorovasti Turku, jumaluusopin tohtori, syntynyt n. 1633, kuollut 18.2.1694 Turku ja Susanna Meisner, Flachsenius, kuollut 1708.

2. puoliso: 1709 Christina Gezelius, Lund. (Taulu 318) syntynyt 1685, kuollut 2.1.1732.
Vanhemmat Johan Gezelius, Johannes, Teologie professor, biskop i Åbo, syntynyt 6.9.1647 Dorpat, Estland, kuollut 10.4.1718 Viggbyholmin tilalla Täbyn pitäjässä Roslagenissa, Ruotsissa, haudattu 6.6.1718 Åbo domkyrkas släktgrav ja Hedvig Nikolausdotter Lietzén, Gezelius, syntynyt 1660 (ennen), kuollut 1720 Upplan, Stockholm, haudattu 12.5.1720 Stockholms Storkyrka (Taulusta 320).
Lapset:
Johan Ehrenlund Lund, syntynyt 1702. Tauluun 318
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 320

12. Johan Gezelius, Johannes Teologie professor, biskop i Åbo, syntynyt 6.9.1647 Dorpat, Estland, kuollut 10.4.1718 Viggbyholmin tilalla Täbyn pitäjässä Roslagenissa, Ruotsissa, haudattu 6.6.1718 Åbo domkyrkas släktgrav. Han gick i Hedemora skola, där hans farbror Georg Gezelius var rektor. Han blev student från Uppsala 1661där han studerade 1661-, forsatte i Riga 1663-, i Åbo 1665-, och igen i Uppsala 1667-70. Efter detta studerade han vid flera universitet i Tyskland, Holland, Frankrike och England. Han återvände 1674 till hemtrakterna (förmodligen Åbo). Han blev teologie doktor 1676, Åbo universitets teologie professor 1675-81, superintendent för Ingermanland 1681-89. Han var biskop i Åbo åren 1690-1718 och erhöll Sagu pastorat 1689. Han fortsatte idogt det folkbildningsarbete, som hans far, Johan Gezelius d.ä, påbörjat. Han flydde till Sverige under Stora ofreden, där han dog på sin släktgård i Roslagens Wisbyholm (även namngiven Viggebyholm). Johans och Hedvigs samtliga barn fick 25.11.1719 av drottningen Ulrika Eleonora resolution på adelskap. Svensk adlig ätt nr 1901, sedermera introducerad i Finland som adlig ätt nr 126. Lähde: Martin Gardberg´n tiedosto Gezeliuksen kirjapainoprivilegio ei ole säilynyt. Kun Juhana Gezelius nuorempi isänsä kuoleman jälkeen 1690 anoi ja sai yleisprivilegion, mikä ei merkinnyt kirjapainon pitämisoikeuden vahvistamista, vaan niiden kirjojen kustannusoikeutta, mitkä isä oli ladottanut ja painattanut. Virallisten privilegion nojalla Gezelius todennäköisesti syksyllä 1667 ryhtyi toimenpiteisiin kirjapainon perustamiseksi. Gezelius välikirja kirjanpainajakisälli Johan Winterin kanssa oli voimassa tammikuun 1 päivältä 1668 alkaen. Vuonna 1669 kirjapaino oli täydessä toiminnassa. Kuninkaallisten plakaattien ja asetusten painaminen Suomeksi siirrettiin akateemisesta kirjapainosta 1674 painettavaksi Gezeliuksen kirjapainoon, mikä aiheutti sen, että piispa hankki Winterin hyväksi kuninkaallisen päätöksen marraskuun 27 päivänä 1680, joka virallisesti vahvisti hänelle tämän tehtävän ja tuotti hänelle kuninkaallisen kirjapainajan nimen ja arvon. Lähde: Kirjapainon historiaa.
Vanhemmat Johan Juhana Gezelius, Johan, Kreikan ja itämaisten kielten professori, Turun hiippakunnan piispa, syntynyt 3.2.1615 Romfartuna, Västmanlands län, Ruotsi (Gezalan kartano Taalaimaalla), kuollut 20.1.1690 Turku ja Gertrud Gutheim, Gezelius, syntynyt 17.3.1626 Riika, Latvia (myös 03.06.1926), kuollut 1682 (Taulusta 321).

Puoliso: 26.8.1680 Turku Hedvig Nikolausdotter Lietzén, Gezelius. (Taulu 319) syntynyt 1660 (ennen), kuollut 1720 Upplan, Stockholm, haudattu 12.5.1720 Stockholms Storkyrka. Hedvig Nikolausdotter Lietzén porträtt hänger på Gripsholms slotts vägg i Gästrummet nr 222.
Vanhemmat Nikolaus Arvidi Lietzén, "Nils", Turun hovioikeuden assessori, riksdagsman, borgmästare, hovrättsassessor, syntynyt n. 1620 Litslena, Ruotsi, kuollut 1691 Turku, haudattu 21.2.1692 Turun tuomiokirkko ja Margareta Carlsdotter Ekebom, Lietzén, kuollut 1692 Turku, haudattu 21.2.1692 Turku (Taulusta 324).

Lapset:
Elisabet Gezelius
Johan Gezelius, syntynyt 1.6.1681, kuollut 12.6.1681
Nikolaus Gezelius, syntynyt 19.5.1682 Narva, Eesti, kuollut 4.7.1697 Narva, Eesti
Christina Gezelius, Lund, syntynyt 1685. Tauluun 319
Johan Nepos Gezelius, Johannes, Teologie doktor, biskop i Borgå, syntynyt 6.5.1686 Narva, Estland, kuollut 18.7.1733 Strömsbergin piispankartano, Porvoon pitäjässä, haudattu Turku, perhehautaan
Maria Gezelius, Stiernstedt, syntynyt 24.3.1690 Sagu prästgård, kuollut 1735
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 321

13. Johan Juhana Gezelius, Johan Kreikan ja itämaisten kielten professori, Turun hiippakunnan piispa, syntynyt 3.2.1615 Romfartuna, Västmanlands län, Ruotsi (Gezalan kartano Taalaimaalla), kuollut 20.1.1690 Turku. Elämänkerrallisia tietojaGEZELIUS, Johannes [Johan] Georgii, d.Ä.: * 3.2. 1615 auf dem Gut Gesala im Kirchspiel Romfartuna/Västmanland län, Schweden. Tyttärilleen Gezelius hankki aateliarvon 1675. Pojista kuolivat kaikki muut jo nuorina paitsi Juhana, josta tuli isän elämäntyön jatkaja. Kävi koulua Vestråsissa sitten Gezelius opiskeli ensin Upsalassa ja myöhemmin vastaperustetussa Tarton yliopistossa, jossa 26-vuotiaana tuli nimitetyksi kreikan ja itämaisten kielten professoriksi. Gezelius oli jo Tartossa oleskellessaan, missä hänet 1638 oli promotoitu maisteriksi ja missä hän 1641-49 toimi professorina, osoittanut aktiivista harrastusta kirjapainoa kohtaan. Liivinmaan ylisuperindententtinä ja toimintansa lopettaneen yliopiston varakanslerina hän 1661 siirrätti akatemian kirjapainon Tarton Marian kirkkoon varmaan talteen ja oli Riiassa 1662 julkaissut lätinkielisen katkismuksen. Vuonna 1649 Gezelius palasi Ruotsiin ja joutui Stor Skevden kirkkoherraksi. Sitten Liivinmaan ylisuperintendetti 1660. Riiasta tämä tarmokas ja oppinut mies nimitettiin 1664 Turun piispaksi ja akatemian varakansleriksi. Hän painatti akatemian kirjapainossa eräitä kääntämiään ja kirjoittamiaan kirjasia (mm. Erasmuksen kuuluisan käytösoppaan Cullainen Kirja Nuorucaisen Tapain Sijwollisudest) ja koki kaikin tavoin kohottaa akatemian kirjapainon tasoa. Gezelius kyllästyi lopulta akatemian kirjapainon saamattomuuteen ja aloitti oman kirjapainotoimintansa. Gezeliuksen kirjapainon kaappi (upea suuri aito barokki), jossa kirjaimet säilytettiin on alkuperäiskunnossaan lukuisine pienine laatikkoineen säilynyt Svennebyn kartanossa, Östergötlandissa Ruotsissa. Saattaa olla, että jopa kirjaimia on säilynyt. Vanhan kartanon irtaimisto on suuri ja talo täynnä antiikkiesineitä. Siellä kuvittelisi olevan montakin kirjaa jotka ovat painettu piispan kirjapainossa Turussa. Viimeisen Olivecreutzin (Gezelius) tyttäret Karunan kartanosta, niitä oli neljä, olivat kaikki naimisissa Ruotsissa ja arvoirtaimisto kartanosta jaettiin niiden kesken ja siirrettiin sinne 1860-luvulla. Suurin osa kuitenkin Koskull-nimiselle perheelle, jossa se on säilynyt. Gezelius pyrki toteuttamaan laajaa yhteiskunnallista kirkollisten olojen uudistusohjelmaa, jonka ytimenä oli vuoden 1686 kirkkolaki. Gezelius kohotti papiston siveellistä ja opillista tasoa vaatien määriteltyjä yliopisto-opintoja. Papiston välttämättömien jatko-opintojen pohjaksi hän suunnitteli laajan ns. Gezeliusten raamattuteoksen, joka ilmestyi 1711-28 ja jonka laatimiseen osallistuivat Gezeliusten ohella useat Suomen johtavat teologit. Alkusivistystä saaneiden tarpeisiin Gezelius kirjoitti Suomen ja koko pohjoismaiden ensimmäisen ensyklopedian. Kiertokoulun oppikirjaksi Gezelius kirjoitti tunnetun kirjasensa Yxi paras Lasten tawara (1666), jossa katekismuksen lisäksi oli aapinen ja opetusohjeita. Tämä kirjan yksi painos on vuodelta 1844, jossa lukee julkaistu Turusa: prändätty J. C. Frenckellin ja pojan tykönä. Kirja pitää sisällään ABC kirjan, Catechismuksen, kysymykset, Raamatun erinomaiset opetussanat, Athanasiuksen uskontunnustuksen. Tämä kirjanen kului kansan käsissä, sillä se pysyi yhtenä merkittävämpänä kansankirjasena puolitoista vuosisataa ja ilmestyi 80 painoksena. Gezeliuksen kreikan kielioppia on sen selvyyden ja täsmällisyyden vuoksi käytetty oppikirjana vielä 1800-luvulla. Koska Suomessa oli suuri kirjojen puute, Gezelius perusti oman paperinvalmistamon ja kirjapainon. Suomen ensimmäinen paperimylly perustettiin v. 1667 Pohjan pitäjään Tomasbölen kartanoon. Perustajana oli Johannes Gezelius vanhempi ja teknillisenä asiantuntijana saksalainen paperimestari Bertil Obenher, joka toimi myös paperimyllyn esimiehenä. Obenher perheen jäseniä oli Uppsalan paperitehtaalla töissä myös. Lähde: Kirjapainon historiaa Turun piispana Gezelius oli yliopiston sijaiskansleri ja osallistui pappien kasvatukseen. Työskenteli uusien koulujen perustamiseksi, Oulu sa triviaalikoulun 1682 ja Hämeenlinna 1690. Gezeliuksen ohjeet opetuksesta koottiin 1683 erityiseksi koulujärjestykseksi. Lähde: Suomem Kansan Aikakirjat IV.
Vanhemmat Göran Andersson Yrjänä Antinpoika, Rusthållare; Rossdienstler ja Anna Gudmundsdotter Anna Gudmundintytär (Taulusta 322).

1. puoliso: 1643 Gertrud Gutheim, Gezelius. (Taulu 320) syntynyt 17.3.1626 Riika, Latvia (myös 03.06.1926), kuollut 1682. Hon hade en besynnerlig andaktsidé att aldrig på söndagar äta middag. Rouva piispatar oli ylpeä ja vaativainen nainen ja oli kasvattanut tyttärensä samaan henkeen. Ja niinpä he kaikkialla esiintyivät kopeina ja anastivat itselleen parhaat sijat yleisissä juhlatilaisuuksissa. Siitä oli seurauksena monia loukkauksia, kahnauksia ja riitoja, joihin Gezelius itsekin pahasti sekaantui, m. m. maaherran, kreivi Creutzin kanssa oikeudenkäyntikin. Nämä tällaiset jutut, jotka kyllä saattaa hyvin ymmärtää silloisen yleisen sääty-ylpeyden ja arvojärjestyskipeyden valossa, eivät olleet oikein sopivia piispan korkeassa asemassa olevalle miehelle. Lähde: Suomen Kansan Aikakirjat IV s. 184.
Vanhemmat Petter Gutheim, Kirkkoherra Riika, Latvia ja ?? Gutheim (Taulusta 323).

Lapset:
Maria Gezelius, Ekestubbe, kuollut 1700 , haudattu 11.11.1700 Tenhola
Elisabet Gezelius, Ekestubbe, kuollut 1696 , haudattu 30.11.1696 Vihti
Johan Gezelius, Johannes, syntynyt 6.9.1647 Dorpat, Estland. Tauluun 320
2. puoliso: 1684 Kristiina Persdotter till Haddenäs Bergenstierna, Gezelius kuollut 1703. Perhesuhteet: Ruotsalaisen laamannin leski, avioliitosta Juhanan kanssa ei lapsia.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 322

14. Göran Andersson Yrjänä Antinpoika Rusthållare; Rossdienstler.

Puoliso: Anna Gudmundsdotter Anna Gudmundintytär. (Taulu 321)

Lapset:
Johan Juhana Gezelius, Johan, syntynyt 3.2.1615 Romfartuna, Västmanlands län, Ruotsi (Gezalan kartano Taalaimaalla). Tauluun 321
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 323

14. Petter Gutheim Kirkkoherra Riika, Latvia.

Puoliso: ?? Gutheim. (Taulu 321)

Lapset:
Gertrud Gutheim, Gezelius, syntynyt 17.3.1626 Riika, Latvia (myös 03.06.1926). Tauluun 321
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 324

13. Nikolaus Arvidi Lietzén, "Nils" Turun hovioikeuden assessori, riksdagsman, borgmästare, hovrättsassessor, syntynyt n. 1620 Litslena, Ruotsi, kuollut 1691 Turku, haudattu 21.2.1692 Turun tuomiokirkko. Verkade även som häradshövding och vice landshövding. Student i Uppsala 9.3.1637. Höll ett akademiskt anförande för studenterna - Deiustitia - den 11.12.1642. Skrev som stipendiat 1642 ett begravningskväde till Axel Gustafsson Banérs minne. Lämnade kort därpå universitetet och skrev 1643 en lyckönskningsdikt till vigseln mellan sin forna studiekamrat Johan Ståhlhandske och Margareta Fleming, kallade sig därvid stipendiat. Snart därefter blev han notarie i Pommerns krigsrätt, borgmästare i Åbo 30.10.1647. Var riksdagsrepresentant för Åbo 1650, 1654, 1655 och 1660. Hovrättsassessor i Åbo, häradshövding för Vehmo och Nedre Satakunda 1663, men erhöll det oaktat av staden tillstånd att handla. Avsked från sistnämnda tjänst 1680. Vicelandshövding i Åbo för Harald Oxe 1678 och 1686. Avsked från assessoratet 16.6.1690. I Åbo Hovrätts historik nämnd som "en klassisk bildad jurist". Sådana utbildades icke blott utomlands utan också i Uppsala, framför allt där av den store Johan Loccenius. Han begravdes "jämte sin kära husära och son" i släktgraven vid Åbo domkyrka. Graven är framför altaret och på golvplattan har graverats hans namn Nils Lietzén. Lähde: Martin Gardberg´n tiedosto, Perhesuhteet: Margareta oli hänen toinen vaimonsa.
Vanhemmat Arvidus Nicolaus Lietzén, Kyrkoherde i Litslena, syntynyt 1590 Ruotsi, kuollut 1635 Litslena, Ruotsi ja Clara Erici Utter, Lietzén, syntynyt n. 1590 Finström Bastö, kuollut 1651 (viimeistään) (Taulusta 325).

1. puoliso: 10.7.1648 Katarina Wernle, Lietzen syntynyt 8.8.1628 Turku, kuollut 17.2.1657 Turku, haudattu 22.3.1657 Turku. Vid hennes begravning hölls en predikan om "de Christtrognas åtrå" av biskop Petraeus samt upplästes verser på latin av Olai Norcopensis och på svenska av N Danielis Ekerot. Svensk adlig ätt nr 874. Lähde: Martin Gardberg´n tiedosto.
Vanhemmat Baltasar Veitsson Wernle, syntynyt 8.9.1588 Nürnberg, Saksa, kuollut 25.1.1657 Turku ja Chatarina Gubbertz, Wernle, syntynyt 15.1.1601, kuollut 28.12.1656.

Lapset:
Katarina Nikolausdotter Lietzén, Munck, syntynyt Turku
Arvid Nikolausson Lietzén, Handlingsskrivare, syntynyt 23.5.1650, kuollut 11.5.1674
Clara Nikolausdotter Lietzén, Klara/Aejmelaeus, Hän hoiti Euran nimismiehen virkaa 1692 - 1724, värdinna på Vaanis, syntynyt 1651, kuollut 17.1.1742 Eura, eli vielä lähes sadan vuoden vanhana, haudattu 17.1.1742 Eura
2. puoliso: Margareta Carlsdotter Ekebom, Lietzén. (Taulu 320) kuollut 1692 Turku, haudattu 21.2.1692 Turku.
Vanhemmat Carl Hansson Ekebom ja Carin Simonsdotter Ekebom (Taulusta 335).
Lapset:
Nikolaus Nikolausson Lietzén, Häradshövding, syntynyt Turku, kuollut 21.1.1962 , haudattu 15.11.1692 Åbo domkyrkas familjegrav med föräldrarna
Margareta Nikolausdotter Lietzén, Hahn, syntynyt n. 1661 Turku, kuollut 1718 Turku
Sara Nikolausdotter Lietzén, Tolpo, kuollut n. 1711
Anna Maria Nikolausdotter Lietzén, Gezelius, syntynyt 1660 Turku, kuollut 28.3.1734 Turku
Hedvig Nikolausdotter Lietzén, Gezelius, syntynyt 1660 (ennen). Tauluun 320
Maria Elisabet Nikolausdotter Lietzén, Ahlfolm, syntynyt 1662 Turku, kuollut 30.3.1751 Storkyro, Isokyrö
Carl Nikolausson Lietzén von, Lagman, assessor, syntynyt 1663 Turku, kuollut 5.4.1721 Halland, Ruotsi
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 325

14. Arvidus Nicolaus Lietzén Kyrkoherde i Litslena, syntynyt 1590 Ruotsi, kuollut 1635 Litslena, Ruotsi. Uppsala stifts herdaminne nämner honom som kyrkoherde 1628-35, det senare också som dödsår. Enligt Uppsala stifts herdaminne anges däremot att han var kyrkoherde i Litslena 1624-1634, dvs att han började sin tjänstgöring några år tidigare. Enligt Genos 1993:1 finner man 1610 en student med hans namn i Uppsala Universitets matrikel. Lähde: Martin Gardberg´n tiedosto.
Vanhemmat Nicolaus Johannis Lietzén, Kyrkoherde i Litslena, nära Enköping, 1614-19, Ruotsi, syntynyt n. 1570, kuollut 1635 (Taulusta 326).

Puoliso: 1628 Clara Erici Utter, Lietzén. (Taulu 324) syntynyt n. 1590 Finström Bastö, kuollut 1651 (viimeistään). Hon levde 1639, men var död senast år 1651. Hennes härstamning finner vi på Åland, där hennes farfar Per Månsson (Utter) hade ägt Bastö herrgård i Finström. Han hade ärvt gården av sin moders syster Brita Nilsdotter. Clara hade ägt genom arv en del av Bastö herrgård, men gården hade sålts 1616 då hon och hennes systrar var ännu minderåriga till Claras kusin Måns Mårtensson Palm, som på den tiden var Novgorods befälhavare. Claras son, Åbo borgmästare Nils Arvidsson Lietzén, framförde skriftligt besvär 27.5.1651 till Finströms tingsrätt över försäljningen av Bastö. Affären kallade han för ett förhandsarv och önskade därmed uppenbart att omintetgöra försäljningen. Besväret föranledde dock inga ändringar i frågan. Lähde: enligt Genos 1993:1.
Vanhemmat Eric Persson Utter ja ?? Utter (Taulusta 327).

Lapset:
Nikolaus Arvidi Lietzén, "Nils", syntynyt n. 1620 Litslena, Ruotsi. Tauluun 324
Erik Arvidi Lietzén, Handlingsskrivare i rådstugurätten, Turun raastuvanoikeuden kämneri, syntynyt Litslena, Ruotsi, kuollut 1666 Turku
Zacharias Arvidi Lietzén, Akademibokbindare, syntynyt 1629 Litslena, Ruotsi, kuollut 16.4.1684 Turku
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 326

15. Nicolaus Johannis Lietzén Kyrkoherde i Litslena, nära Enköping, 1614-19, Ruotsi, syntynyt n. 1570, kuollut 1635.

Lapset:
Arvidus Nicolaus Lietzén, syntynyt 1590 Ruotsi. Tauluun 325
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 327

15. Eric Persson Utter Hans hustru är obekant. Likaså är det osäkert vad han sysslade med. Han vistades mest i Sverige, i Stockholm och Västerås. Sannolikt hade han, som sin bror, Måns, en viss bildning och kan ha fungerat som tjänsteman eller också var han präst till professionen. Hans brev till systern Brita avslöjar en välvårdad handstil, ett gudfruktigt sinnelag och ett bomärke, som närmast symboliserar ett kors på ett kyrktorn eller en kyrkgavel. Eriks bror Måns Persson var sekreterare hos Erik XIV. (enligt Genos 1993:1)., Lisätietoja: Han levde ännu 1604, men var död 1614.
Vanhemmat Per Månsson Utter, syntynyt 1533 (ennen), kuollut 1556 ja Anna Eriksdotter Utter, kuollut 1585 (Taulusta 328).

Puoliso: ?? Utter. (Taulu 325)

Lapset:
Clara Erici Utter, Lietzén, syntynyt n. 1590 Finström Bastö. Tauluun 325
Anna Erici Utter
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 328

16. Per Månsson Utter syntynyt 1533 (ennen), kuollut 1556. Han levde och verkade på Åland i Jomala Ytterby och tillhörde den släkt där släktnamnet Utter har förekommit. Han tog över Bastö herrgård efter sin mors syster Brita Nilsdotter med överlåtelsedokumentet från 24.2.1533. Han inlöste senare de övriga arvtagarnas andelar i herrgården. Fast han ursprungligen torde ha varit ofrälse, ägde han godset med frälserätt. Moster Brita hade varit gift första gången, med Bastö ägaren frälsemannen Erik Andersson, och andra gången med Nils Gudmundson, som fick frälsebrev i samband med giftermålet. Hon hade inga egna barn. (enligt Genos 1993:1).
Vanhemmat Måns Persson Utter, Bonde, syntynyt 1513 (ennen), kuollut Finström Bastö ja N.N. Nilsdotter Sluk, Utter (Taulusta 329).

Puoliso: Anna Eriksdotter Utter. (Taulu 327) kuollut 1585. Hon var bondedotter från Björnhufvud i Eckerö. Hon fick som änka år 1561 frälserätten bekräftad av Erik XIV. Hon hade tre söner och fem döttrar. (enligt Genos 1993:1).

Lapset:
Måns Persson Utter, Sekreterare hos Erik XIV
Eric Persson Utter. Tauluun 327
Staffan Persson Utter, kuollut 1585
Valborg Persdotter Utter
Margareta Persdotter Utter
Brita Persdotter Utter
N.N. Persdotter Utter
N.N. Persdotter Utter
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 329

17. Måns Persson Utter Bonde, syntynyt 1513 (ennen), kuollut Finström Bastö. Han levde och verkade på Åland i Jomala Ytterby (enligt Genos 1993:1).
Vanhemmat Per Olofsson Utter ja N. N. Utter (Taulusta 330).

Puoliso: N.N. Nilsdotter Sluk, Utter. (Taulu 328) Olav Rundt har i Genos 1993 (sida1-5) framfört argument för att hon är dotter till Nils Jönsson Sluk och Karin Fleming. Det framgår nämligen av ett överlåtelksedokument från 24.2.1533 att hennes son Per Månsson ärvde Bastö herrgård efter sin moster Brita Nilsdotter (Sluk). Att sonen Per Månsson ägt Bastö kan även härledas från ett skriftligt besvär 27.5.1651 till Finströms tingsrätt över försäljningen av Bastö år 1616 till Clara Ericis kusin. Affären kallades för ett förhandsarv som Claras son Nils Arvidsson Lietzén försökte omintetgöra pga att affären gjorts då Clara och hennes systrar varit minderåriga. Clara hade således ägt en andel i Bastö som minderårig och var Per Månssons sons bröstarvinge. Lähde: Martin Gardberg´n tiedosto, Lisätietoja: Hon levde ca 1490 i Jomala Ytterby.
Vanhemmat Nils Jönsson Sluk, Väpnare, häradsdomare ja Karin Henriksdotter Fleming, Sluk, kuollut 1477 (Taulusta 331).

Lapset:
Ingrid Månsdotter Utter
Per Månsson Utter, syntynyt 1533 (ennen). Tauluun 328
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 330

18. Per Olofsson Utter

Puoliso: N. N. Utter. (Taulu 329)

Lapset:
Måns Persson Utter, syntynyt 1513 (ennen). Tauluun 329
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 331

18. Nils Jönsson Sluk Väpnare, häradsdomare. Nils: Ägde Grelsby herrgård i Finnström på Åland. Blev häradsdomare 1490. År 1505 hade befälhavaren för Kastelholm, Erik Johansson Vasa (Gustaf Vasas far), klagat till riksföreståndare Svante Sture att Nils Jönsson och hans svåger Kort Hartvigson inte hade anmält sig för krigstjänstgöring, för att möta danskarna (kung Hans) som var på plundranfärd på Åland. Lähde: Martin Gardberg´n tiedosto Nils Jönsinpoika, Ahvenanmaan Grelsbystä, vuonna 1505 valitti Kasteholman käskynhaltija Erik Johaninpoika Wase, että tämä Nils Jönsinpoika ja hänen lankonsa Kort Hartwiginpoika jäivät saapumatta väkeen, joka torjui Hannu kuninkaan joukot. Lähde: Tiedosto Aimo Ranta.
Vanhemmat Jöns Sluk ja ?? Sluk (Taulusta 332).

Puoliso: Karin Henriksdotter Fleming, Sluk. (Taulu 329) kuollut 1477.
Vanhemmat Henrik Klasson Fleming, Väpnare, Lagman i Norrfinne lagsaga, syntynyt n. 1410, kuollut 1480 jälkeen ja Valborg Jönsdotter Tawast, Fleming, syntynyt n. 1427, kuollut 1477 ennen (Taulusta 333).

Lapset:
Elin Nilsdotter Sluk
Anna Nilsdotter Sluk, Lapp
Erik Nilsson Sluk
Per Nilsson Sluk
N.N. Nilsdotter Sluk, Utter. Tauluun 329
Brita Nilsdotter Sluk
Nils Nilsson Sluk
Karin Nilsdotter Sluk
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 332

19. Jöns Sluk Släkten Sluks stamfader, dvs släktens äldsta nukända medlem. Levde och verkade i början av 1400-talet, troligen på Åland. Släkten Sluk är en av de två äldsta stormanssläkterna och landsdomarna på Åland. Släktnamnet, som är tyska eller frisiska förekommer i Baltikum redan i början av 1200-talet. Lähde: Tiedosto Aimo Ranta.

Puoliso: ?? Sluk. (Taulu 331)

Lapset:
Nils Jönsson Sluk. Tauluun 331
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 333

19. Henrik Klasson Fleming Väpnare, Lagman i Norrfinne lagsaga, syntynyt n. 1410, kuollut 1480 jälkeen. Han föddes i början av 1400-talet och ägde genom, sitt första äkenskap, bl a Gammelgård på Arvasalo ö (Sundholm), och genom sitt andra äktenskap Viurila i Halikko. Enligt Tor Carpelan i Finsk biografisk handbok,L-Ö, s. 606 levde han ännu 1490. Henrik Klasinpoika Fleming, asemies asui Uudenkirkon Arvasalon saaren Vanhassa kartanossa (Gamlagård), sittemmin Sundholm) omisti Mynämäen Kasken ja avionsa kautta Halikon Viurilan, sekä Paraisten Kuitian eli 1480 Gamlagårdissa. Lähde: Tiedosto Aimo Ranta, Lisätietoja: Eli 1480 Gammelgårdissa.
Vanhemmat Klas Pedersson Fleming, Klaus Pietarinpoika, Riksråd, lagman, riddare, syntynyt 1360 Tanska, kuollut 1427 (jälkeen) ja Cecilia Hausen ? Diackn, Fleming, syntynyt 1370 Kankarmasku (Taulusta 211).

1. puoliso: Valborg Jönsdotter Tawast, Fleming. (Taulu 331) syntynyt n. 1427, kuollut 1477 ennen.
Vanhemmat Jöns Olofsson Tawast ja Marta Klasdotter Djäkn Diekn, Tawast, kuollut 1497 (Taulusta 334).

Lapset:
Johan Henriksson Fleming, Väpnare, häradshövding, lagman; Porvoon Tjusterbyn herra, syntynyt n. 1465 Rada, Sverige, kuollut 1514 jälkeen
Joakim Henriksson Fleming, Riksråd, domare; valtaneuvos 1488, tuomari Vehmaan kihlakunnassa 1476 ja 1490, kuollut 1496
Brita Henriksdotter Fleming, Birgitta
Karin Henriksdotter Fleming, Sluk. Tauluun 331
Per Henriksson Fleming, Peder, kuollut 1491 (jälkeen)
2. puoliso: Elseby Månsintytär Viurila, Fleming kuollut 1518. Puoliso Elseby Månsintytär myi kasken Sten Sturelle ja Knut Posselle 1490, eli vielä 1518, jolloin hän antoi Joakim Flemingille täyden vallan peruuttaa Porvoon pitäjän Stenbölen myynnin, Stenbyn oli Elsebyn nuorempi sisar laittomasti myynyt. Lähde: Tiedosto Aimo Ranta.
Vanhemmat Måns Johansson Viurila till.
Lapset:
Valborg Henriksdotter Fleming, Slang, kuollut 1484 (jälkeen)
Cecilia Henrikdotter Fleming, Balk, kuollut 1549
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 334

20. Jöns Olofsson Tawast

Puoliso: Marta Klasdotter Djäkn Diekn, Tawast. (Taulu 333) kuollut 1497.

Lapset:
Valborg Jönsdotter Tawast, Fleming, syntynyt n. 1427. Tauluun 333
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 335

14. Carl Hansson Ekebom

Puoliso: Carin Simonsdotter Ekebom. (Taulu 324)

Lapset:
Margareta Carlsdotter Ekebom, Lietzén. Tauluun 324
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 336

7. Anders Grönlund Kirkkoherra, Kuortane, syntynyt 29.11.1754 Pirkkala, kuollut 31.8.1806 Kuortane. Kuortaneen pappi n. 1780 ??

Puoliso: 1781 Karkku ?? Kristina Elisabet Asp, Stina Lisa/Grönlund. (Taulu 146) syntynyt 15.2.1763 Teisko.
Vanhemmat Anders Asp, Messukylän apupappi, kirkkoherra Karkku 14.12.1776, syntynyt 10.3.1725 Teisko, kuollut 14.10.1793 Karkku ja Margareta Wallenius Wallenia, Asp, syntynyt 14.8.1732, kuollut n. 1779 (Taulusta 337).

Lapset:
Christina Gustava Grönlund, Lilius, syntynyt 7.1.1782 Kangasala, kuollut 23.2.1828 Ylistaro
Anders Emanuel Grönlund, syntynyt 15.10.1783 Kangasala, kuollut 10.11.1784 Kangasala
Johan Emanuel Grönlund, syntynyt 1.8.1785 Kangasala
Catarina Margareta Grönlund, Ingman, syntynyt 4.4.1787 Kangasala. Tauluun 146
Anders Efraim Grönlund, syntynyt 15.4.1789 Kangasala, kuollut 15.8.1792 Kangasala
Enok Fredrik Grönlund, syntynyt 24.8.1791 Kangasala, kuollut 14.8.1792 Kangasala
Sara Elisabet Grönlund, syntynyt 12.8.1794 Kangasala, kuollut 22.3.1798 Kangasala
Anders Enok Grönlund, syntynyt 22.10.1796 Kangasala, kuollut 2.9.1808 Kuortane
Johanna Fredrika Grönlund, syntynyt 23.1.1799 Kangasala, kuollut 28.7.1886 Jyväskylä
Sara Sofia Grönlund, syntynyt 7.2.1801 Kuortane
Gustaf Adolf Grönlund, Korsholman itäisen kihlakunnan kruununvouti, syntynyt 7.4.1804 Kuortane, kuollut 13.10.1862 Jyväskylä
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 337

8. Anders Asp Messukylän apupappi, kirkkoherra Karkku 14.12.1776, syntynyt 10.3.1725 Teisko, kuollut 14.10.1793 Karkku. Turun kouluun 24.2.1742. Ylioppilas Turussa 1743. Vihittiin papiksi 28.1.1749, määrättiin isänsä, Messukylän kappalaisen apululaiseksi.
Vanhemmat Gustav Asp, Gustaf, Teiskon Kappalainen, syntynyt 1692 Messukylä ?, kuollut 8.5.1776 Teisko ja Sophia Lilius Lilian, Sofia/Asp, syntynyt 1693 Messukylä, kuollut 26.1.1774 Teisko (Taulusta 338).

1. puoliso: 1754 Margareta Wallenius Wallenia, Asp. (Taulu 336) syntynyt 14.8.1732, kuollut n. 1779.
Vanhemmat Josef Johanneksenpoika Wallenius, Hämeen rykmentin patal. saarnaaja 1725. Pastori 1733, syntynyt 17.3.1701 Akaa, kuollut 28.10.1778 Luopioinen ja Maria Lignberg, Wallenius, kuollut 6.6.1776 (Taulusta 343).

Lapset:
Maria Gustava Asp, Rönnbäck, syntynyt 20.11.1758, kuollut 20.1.1834
Catharina Sofia Asp, Hornborg, syntynyt 2.1.1760 Teisko, kuollut 18.5.1837 Ikaalinen
Anders Johan Asp, syntynyt 18.5.1761 Teisko, kuollut 22.6.1825
Kristina Elisabet Asp, Stina Lisa/Grönlund, syntynyt 15.2.1763 Teisko. Tauluun 336
Gustaf Asp, Kirkkoherra Karkku 1808, syntynyt 12.6.1766 Teisko, kuollut 28.6.1834 Karkku
Hedvig Margareta Asp, Cheilan, syntynyt 20.2.1768, kuollut 12.4.1837 Hämeenlinna
Anna Johanna Asp, Rosenberg, syntynyt 3.8.1770, kuollut 27.2.1837 Hattulan Nikkilä
2. puoliso: n. 1773 Anna Kristina Indrenius syntynyt 24.1.1738, kuollut 22.12.1817 Karkku.
Vanhemmat Karl Indrenius, Pirkkalan kirkkoherra, syntynyt 1700, kuollut 2.2.1756 ja Katarina Lilius, Indrenius, syntynyt 9.5.1710.
Lapset:
Carolina Beata Asp, syntynyt 11.12.1773 Teisko
Fredrika Kristina Asp, syntynyt 4.6.1776 Karkku
Carl Henrik Asp, Sotatuomari, Vaasan hovioikeuden asessori, syntynyt 27.6.1779 Karkku, kuollut 26.12.1846 Vaasa
Isak Asp, syntynyt 16.9.1781 Karkku
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 338

9. Gustav Asp, Gustaf Teiskon Kappalainen, syntynyt 1692 Messukylä ?, kuollut 8.5.1776 Teisko.
Vanhemmat Karl Asp ja Katarina Agricola, Asp (Taulusta 339).

Puoliso: 1723 ennen Sophia Lilius Lilian, Sofia/Asp. (Taulu 337) syntynyt 1693 Messukylä, kuollut 26.1.1774 Teisko.
Vanhemmat Gustaf Henrikinpoika Lilius, Messukylän kirkkoherra 1690, saarnaaja pappeinkokouksessa 1694, kuollut 8.7.1706 ja Katarina Berg, Lilius (Taulusta 340).

Lapset:
Anders Asp, syntynyt 10.3.1725 Teisko. Tauluun 337
Katarina Asp, Vanochius, syntynyt 13.6.1727 Teisko, kuollut 28.1.1811 Messukylä
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 339

10. Karl Asp

Puoliso: Katarina Agricola, Asp. (Taulu 338)

Lapset:
Gustav Asp, Gustaf, syntynyt 1692 Messukylä ?. Tauluun 338
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 340

10. Gustaf Henrikinpoika Lilius Messukylän kirkkoherra 1690, saarnaaja pappeinkokouksessa 1694, kuollut 8.7.1706. Ylioppilas Turussa 1661, Messukylän kappalainen 1679.
Vanhemmat Henrik Reiner Lilius, Reinenius, Pappi Teiskon kappelissa, Längelmäen kirkkoherra 1647, kuollut 3.3.1657 ja Sofia Jaakontytär Reuter, Lilius, kuollut 30.9.1692 ennen (Taulusta 341).

Puoliso: Katarina Berg, Lilius. (Taulu 338) Lisätietoja: Eli vielä 1725.

Lapset:
Gustaf Gustafinpoika Lilius, Joutsenon kirkkoherra 05.02.1723, kuollut 1.3.1731
Anders Gustafinpoika Lilius, Kappakainen Messukylässä 1739, kuollut 1743
Lars Gustafinpoika Lilius, Urjalan kappalainen 1722, kuollut 1730
Henrik Gustafinpoika Lilius, Messukylän kirkkoherra 09.09.1730, syntynyt 3.5.1683 Messukylän Leimolan kylässä Nikkilä talo, kuollut 6.3.1745 Messukylä ?
Sophia Lilius Lilian, Sofia/Asp, syntynyt 1693 Messukylä. Tauluun 338
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 341

11. Henrik Reiner Lilius, Reinenius Pappi Teiskon kappelissa, Längelmäen kirkkoherra 1647, kuollut 3.3.1657. Ensin kotikylän nimestä mukaillun sukunimensä hän muutti luppuijällänsä, kun poikansa maisteriksi tullakseen oli Turussa väitellyt "De liliis" Lähde: Axel Bergholm Sukukirja.
Vanhemmat Johan Rainenius, Nimismies Karkussa, asui Rainion kylässä (Taulusta 342).

Puoliso: Sofia Jaakontytär Reuter, Lilius. (Taulu 340) kuollut 30.9.1692 ennen.

Lapset:
Gustaf Henrikinpoika Lilius. Tauluun 340
Christina Lilius, Gummerus, kuollut 2.9.1687
Johan Henrikinpoika Lilius, Längelmäen kirkkoherra 1657, kuollut 17.5.1663
Lisbeta Lilius
Anders Lilius, Kuoreveden kappalainen, Längelmäen kirkkoherra 1678, kuollut 1682
Beata Lilius, Maexmontanus, kuollut 23.7.1705
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 342

12. Johan Rainenius Nimismies Karkussa, asui Rainion kylässä. Karkun pitäjän Rainion kylästä lähti Lilius suku 1600-luvun alkupuoliskolla ja sai nimensä, kuten sukutarina kertoo, siitä, että eräs sen vanhimmista jäsenistä väitteli Turun yliopistossa »De liliis». Suku, jonka useimmat jäsenet ovat antautuneet kirkon palvelukseen, jakaantuu vielä kahteen haaraan, joista toisen polveutuminen emäkannasta ei ole täydesti selvitetty, vaikka se epäilemättä on samaa sukua. Nuorempi haara perehtyi Messukylään, jossa yhdeksän suvun jäsentä on pappeina palvellut ja jossa vielä talonpoikaissäädyssä löytynee suvun jälkeläisiä. Eräs nuoremman sukuhaaran jäsen sai Uudenkaupungin rauhanteon jälestä vaikutusalansa Itä-Suomessa ja perusti siellä sukuhaarauksen, jolla nykyaikaan asti on ollut kotinsa niillä tienoin. Merkittävimpiä on vanhemman sukuhaaran jäsenistä tiedokas kirjailija August L. ja nuoremmasta haarasta ansiollinen kirjailija Porthanin aikana hovioikeudenneuvos Johan L. Lähde: Axel Bergholm Sukukirja s. 784.

Lapset:
Henrik Reiner Lilius, Reinenius. Tauluun 341
Lapset:
Johan Hannunpoika, Nimismies 1635 - 1649, syntynyt Karkun Rainion kylä
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 343

9. Josef Johanneksenpoika Wallenius Hämeen rykmentin patal. saarnaaja 1725. Pastori 1733, syntynyt 17.3.1701 Akaa, kuollut 28.10.1778 Luopioinen. Josefin vaimo oli hänen serkkunsa (syskondotter) "Lignipoeus" sukua, sai kuninkaalta luvan mennä naimisiin 15.04.1726. Ylioppilas 1722. Hämeen rykmentin pataljonan saarnaaja 1725., Perhesuhteet: Puoliso orpanansa (syskondotter) Maria.
Vanhemmat Johannes Joosepinpoika Wallenius, Johan Josefinpoika, Kirkkoherra Akaa ja Vesilahti 1712, syntynyt 15.9.1669 Akaa, kuollut 00.09.1719 Akaa ja Elisabet Isaksdotter Bock, Wallenius, syntynyt n. 1670, kuollut 24.3.1735 Luopioinen (Taulusta 344).

Puoliso: 15.4.1726 Maria Lignberg, Wallenius. (Taulu 337) kuollut 6.6.1776. Sai kuninkaalta luvan mennä naimisiin 15.04.1726.
Vanhemmat Mårten Lignberg, Viipurin ratsuväen luutnantti (Taulusta 352).

Lapset:
Maria Elisabet Wallenius, Fabrilius, syntynyt 1731, kuollut 1789
Margareta Wallenius Wallenia, Asp, syntynyt 14.8.1732. Tauluun 337
Maria Kristina Wallenius, Grahn, syntynyt 1735, kuollut 25.11.1796 Lemmettylä, Luopioinen ?
Johan Wallenius, Pastori Nurmijärvellä 13.05.1778, syntynyt 1736 ? vai 1737?, kuollut 3.11.1809 Lemmettylä
Isak Joosepinpoika Wallenius, Rovasti Mätsälässä 27.11.1782, syntynyt 1738, kuollut 9.10.1805 Mäntsälä ?
Elisabet Wallenius, syntynyt 1742, kuollut 6.3.1797 Lemmettylä
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 344

10. Johannes Joosepinpoika Wallenius, Johan Josefinpoika Kirkkoherra Akaa ja Vesilahti 1712, syntynyt 15.9.1669 Akaa, kuollut 00.09.1719 Akaa. Turun katedraalikoulun oppilas 17.3.1679 (in cl. d:ni Christierni, Johannes [Josephi Vallenii Pastoris filii in Achas]) – 1685. Ylioppilas Turussa 14.4.1685 [Wallenius] Johan [Josephi Tav _ 162]. Akaan pitäjänapulainen 1689, kappalainen 1708, kirkkoherra 1712. Lähde: Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852.
Vanhemmat Josef Joosepinpoika Wallenius, Josephus Nuorempi, Kirkkoherra Akaassa 1679 - 1693, lääninrovasti, syntynyt 17.9.1630 Vesilahti, kuollut 3.6.1707 Vesilahti ja Maria Martintytär Stenius, Tallqvist, syntynyt 1640 Vesilahti, kuollut 26.12.1698 Vesilahti (Taulusta 345).

Puoliso: Elisabet Isaksdotter Bock, Wallenius. (Taulu 343) syntynyt n. 1670, kuollut 24.3.1735 Luopioinen.
Vanhemmat Isak Johansson Bock, Vallesmanni Luopiosten Lemmettylän rustholli, kuollut 1713 ja Maria Strang ? (Taulusta 351).

Lapset:
Anna Wallenius, syntynyt 1697, kuollut 16.8.1703 Akaa
Maria Wallenius, Wallin, syntynyt 16.1.1697 Akaa, kuollut 25.9.1748 Längelmäki
Anna Wallenius, syntynyt 1.3.1699 Akaa, kuollut 16.8.1703
Josef Johanneksenpoika Wallenius, syntynyt 17.3.1701 Akaa. Tauluun 343
Elisabeth Wallenius, Hortelius, syntynyt 28.12.1703 Akaa, kuollut 9.11.1750 Turku
Isak Johanneksenpoika Wallenius, Isacus, Pataljoonan saarnaaja Hämeen rykmentti, syntynyt 14.1.1706 Akaa, Nahkiala, kuollut 21.2.1787 Lemmettylä
Johan Wallenius, syntynyt 31.1.1708 Akaa, Nahkiala
Jeremias Wallenius, syntynyt 24.2.1710 Akaa, Nahkiala, kuollut 28.12.1715 Akaa
Karl Wallenius, syntynyt 11.2.1712 Akaa, Nahkiala, kuollut 1717
Ivar Wallenius, Ivarus, Kappalainen, syntynyt 7.2.1714 Akaa, kuollut 5.12.1762
Christina Wallenius, Cajander, Ruustinna, syntynyt 6.4.1719 Akaa, kuollut 8.4.1775 Espoo
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 345

11. Josef Joosepinpoika Wallenius, Josephus Nuorempi Kirkkoherra Akaassa 1679 - 1693, lääninrovasti, syntynyt 17.9.1630 Vesilahti, kuollut 3.6.1707 Vesilahti. Porin kouluun 1640, ylioppilas 26.08.1648. Vihitty papiksi 02.02.1651 ja määrättiin Akaan pitäjän apulaiseksi. Kappalainen siellä 1658. Kirkkoherrana Akaassa 1679, Vesilahdella 14.07.1693. Vastaväittäjä pappeinkokouksessa 1690, saarnaaja 1693. Lääninrovasti. Kahdesta avioliitosta 20 lasta. Maksoi Kaltsilan rusthollista 700 kuparitaalaria v. 1698.
Vanhemmat Josef Mikaelinpoika Wallenius, Josephus Michaelis, Vesilahden kirkkoherra 01.05.1626 - 28.05.1643, syntynyt 10.3.1596 Naantali, kuollut 28.5.1643 Vesilahti ja Sara Zachariae Olai Saara Sakarintytär/Wallenius, syntynyt 1606, kuollut 12.10.1655 Vesilahti (Taulusta 346).

1. puoliso: 26.9.1652 Akaa Anna Erkintytär Ilius, Wallenius syntynyt 1630 Akaa, kuollut 10.3.1664 Akaa.
Vanhemmat Ericus Johannis Ilius, Akaan kappalainen 1633, kirkkoherra ja vaimo tuntematon Ilius.

Lapset:
Erik Wallenius, syntynyt 17.5.1653 Akaa, kuollut 18.5.1653 Akaa
Erik Wallenius, syntynyt 15.9.1654 Akaa
Mattheus Wallenius, syntynyt 21.9.1655 Akaa, kuollut 24.9.1655 Akaa
Mikael Wallenius, Vesilahden kirkkoherra 1693 - 1707, lääninrovasti, syntynyt 21.9.1655 Akaa, kuollut 2 DATE
Henrik Wallenius, syntynyt 21.3.1657 Akaa, kuollut 28.7.1657 Akaa
Johannes Wallenius, syntynyt 20.3.1660 Akaa
Josef Joosepinpoika Wallenius, Sääksmäen kappalainen 1701, syntynyt 5.11.1661 Akaa, kuollut 1711 Sääksmäki, haudattu 16.4.1711
Daniel Wallenius, syntynyt 10.3.1664 Akaa, kuollut 11.6.1664 Akaa
Zakarias Wallenius, syntynyt 10.3.1664 Akaa, kuollut 6.6.1664 Akaa
2. puoliso: 23.5.1665 Lempäälä Maria Martintytär Stenius, Tallqvist. (Taulu 344) syntynyt 1640 Vesilahti, kuollut 26.12.1698 Vesilahti. Maria Stenius ja Tallqvist ovat mainittu Turun Hiippakunnan paimenmuistiossa Blomsted Matinolli 1963.
Vanhemmat Martinus Thomae Stenius, Koulumestari Porin pedagogiassa 1630- luvulla. Vesilahden kirkkoherra, syntynyt 1610 Kivenoja, Punkalaidun, kuollut 14.6.1693 Lempäälä ja Anna Eriksdotter Stenius, kuollut 1693 (Taulusta 349).
Lapset:
Martin Wallenius, syntynyt 15.4.1666 Akaa
Jeremias Joosepinpoika Josefi Wallenius, Karjalohjan ja Vehmaan rovasti ja lääninrovasti 30.09.1726, syntynyt 31.12.1667 Pennolan rusthollissa Akaassa, kuollut 6.7.1735
Johannes Joosepinpoika Wallenius, Johan Josefinpoika, syntynyt 15.9.1669 Akaa. Tauluun 344
Anna Wallenius, Tallqvist, syntynyt 14.10.1671 Akaa, kuollut 1759 Vesilahti
Karl Joosepinpoika Wallenius, Josef Carolin, Rovasti Vesilahti, lääninrovasti 1730, syntynyt 18.11.1673 Akaa, kuollut 26.5.1742 Vesilahti
Sara Wallenius, syntynyt 7.11.1675 Akaa
Maria Wallenius, Backan, syntynyt 28.6.1678 Akaa
Isak Wallenius, syntynyt 18.9.1681 Akaa, kuollut 11.2.1682
Elisabet Wallenius, syntynyt 17.3.1683 Akaa, kuollut 17.3.1683 Akaa
Kristina Josefintytär Wallenius, Vastenius, syntynyt 12.9.1684 Akaa, kuollut 26.9.1749 Akaa, Kurisjärvi, Liinala, haudattu 26.9.1749 Kurisjärven Liinala
Ivar Josefinpoika Wallenius, Karjalohjan kappalainen, syntynyt 15.11.1687 Akaa, kuollut 20.4.1755 Sammatti, haudattu Sammatti
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 346

12. Josef Mikaelinpoika Wallenius, Josephus Michaelis Vesilahden kirkkoherra 01.05.1626 - 28.05.1643, syntynyt 10.3.1596 Naantali, kuollut 28.5.1643 Vesilahti. Turun kouluun 13.03.1604. Vihittiin papiksi 05.12.1619 ja määrättiin Anoilan herra Axel Kurck´in (Akseli Kurki) kotisaarnajaksi Tottjärven kartanossa. Vesilahden kappalainen 17.01.1624, kirkkoherra 01.05.1626. Muodosti nimensä Naantalin latinankielisestä nimestä Vallis Gratiae. ( armon laakso ).
Vanhemmat Michael Michaelis Mikael Mikaelinpoika, Naantalin ja Raision kappalainen, syntynyt n. 1560, kuollut 1607 Naantali, haudattu Naantalin kirkkoon Kynttilämessunpäivänä ja vaimo, syntynyt 1572 (Taulusta 347).

Puoliso: 10.2.1622 Sara Zachariae Olai Saara Sakarintytär/Wallenius. (Taulu 345) syntynyt 1606, kuollut 12.10.1655 Vesilahti.
Vanhemmat Zacharias Olai, Uskelan kirkkoherra, kuollut 25.5.1662 ja Jönsdotter Skolastika (Taulusta 348).

Lapset:
Mikael Wallenius, syntynyt 28.8.1624 Vesilahti
Johannes Wallenius, Rauman pormestari, syntynyt 7.3.1626 Vesilahti, kuollut 1698?
Kristina Josefsdotter Wallenius, Christina/Bernburgius, Pitkälän isännyys 1660 - 1676, syntynyt 5.3.1628 Vesilahti
Margareta Wallenius, syntynyt 9.7.1629 Vesilahti
Josef Joosepinpoika Wallenius, Josephus Nuorempi, syntynyt 17.9.1630 Vesilahti. Tauluun 345
Elisabet Wallenius, syntynyt 12.2.1632 Vesilahti
Birgitta Wallenius, syntynyt 19.7.1634 Vesilahti
Helena Wallenius, syntynyt 14.1.1637 Vesilahti
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 347

13. Michael Michaelis Mikael Mikaelinpoika Naantalin ja Raision kappalainen, syntynyt n. 1560, kuollut 1607 Naantali, haudattu Naantalin kirkkoon Kynttilämessunpäivänä. Suomessa ja Ruotsissa on kolmen viime vuosisadan aikana ollut monta Vallenius nimistä henkeä, mutta he eivät silti laisinkaan ole olleet samaa sukua. Alla esitetystä laajasta Vallenius suvusta on, aina kantaisästä Naantalin 1607 kuolleesta kappalaisesta Michael Michaelis alkaen nykyaikoihin asti, kasvanut monta pappia, mutta myöskin monta yliopiston, koulun ja valtion palveluksessa mainerikasta miestä. Kahdesta kantaisän pojasta on suku versonut. Nuoremmalla, joka lakimieheksi ruvetessaan kotipaikan ruotsalaisesta nimestä muodosti itselleen sukunimen Dahlman, ei taida enää olla miespuolisia jälkeläisiä. Vanhempi, joka seurasi isäänsä pappisuralla, teki itsellensä Naantalin latinaisen nimen mukaan sukunimen Vallenius. Hänen pojanpojistaan perusti vanhin, joka tuli sotilaaksi, Vallens nimisen sukuhaaran, joka sammui 4. polveensa; toinen tuli maaherrana aateloituksi Vallén nimellä 1743, mutta hänenkin sukunsa sammui jo sata vuotta sitte. Tämän maaherran veljenpoika oli varapresidentti Erik Vallenius, joka ruvetessaan lakimieheksi lyhensi nimensä muotoon Valleen ja jonka poika salaneuvos Karl Johan V. on sennimisen vapaaherrasuvun kantaisä. Nuorempaa sukuhaaraa oli presidentti Erik Vallenius, joka aateloittuna 1832 tuli aatelisen Vallensköld suvun kantaisäksi. Vallenius suvun merkillisimpiä miehiä ovat muuten professorit etevä matemaatikko Martin Johan V. ja hänen poikansa, ankara, yliopistossa kauvan melkein yksinvaltias kanslianeuvos Johan Fredrik V. sekä maakunnassaan mahtava »Karjalan kuningas», kruununvouti Gabrel V. Suvun vaiheet on erittäin provasti Immanuel Robert V. koettanut selvitellä. Lähde: Axel Bergholm: Sukukirja v. 1901 s. 1343 Michael Michaelis vihittiin papiksi 1592 Naantalin ja Raision kappalaiseksi. Allekirjoitti Upsalan kokouksen päätöksen 1593. Anni Wallenius kertoo muistelmissaan "Auringossa Syntynyt" 1978; miehestään Kurt Martti Walleniuksesta ja tämän suvusta: " Ehkäpä sen vuosi, että äiti olisi tahtonut kasteessa tehdä oman sukunsa ensimmäisen papin, Ericus Voiwalweniuksen kaiman, mutta isä ehti kuiskata papin korvaan Martin, mikä nimi ei puuttunut hänen oman sukunsa luetteloista... Sukunimen tiesin juontavan juurensa Naantalin latinalaisesta nimestä Vallis Gratiae ( Armon laakso ). Tämän kaupungin pappina oli ensimmäinen suvun tunnettu jäsen, Mikael Mikaelinpoika, Martti Lutherin , Melanchtonin ja Mikael Agrigolan aikalainen ja oppilas, oli vaikuttanut ja tullut haudatuksikin Naantalin kirkkoon, missä lattiakiveen hakattuna hänen nimensä edelleen on nähtävissä." Wallenius-suku on Suomen ja vanhimpia aatelittomia sukuja, polveutuen Naantalin ja Raision kirkkoherrasta Mikael Henrikinpojasta (1500-luvun keskivaiheilla). Naantalin "Vallis gratiaen" nimestä muodostettiin myöskin sukunimi. W.-suvusta alkuisin ovat Wallens, W alleen ja Wallensköld-suvut. [I. R. W., "Genealogi öfver Walleniska slägten i Finland" (1852) Lähde: TIETOSANAKIRJA Tietosanakirja-Osakeyhtiö Helsinki 1909.

Puoliso: vaimo. (Taulu 346) syntynyt 1572.

Lapset:
Henrik Wallenius
Josef Mikaelinpoika Wallenius, Josephus Michaelis, syntynyt 10.3.1596 Naantali. Tauluun 346
Martin Mikaelinpoika Dahlman, Lainlukija, Ylä-Satakunnan kihlakunnan tuomari, syntynyt 1600 Naantali, kuollut 17.3.1652 Lempäälä
Ericus Wallenius, syntynyt 1605, kuollut 1605
Johannes Wallenius, Kappalainen Kauhavalla n. 1650, syntynyt 1607
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 348

13. Zacharias Olai Uskelan kirkkoherra, kuollut 25.5.1662.

Puoliso: Jönsdotter Skolastika. (Taulu 346)

Lapset:
Sara Zachariae Olai Saara Sakarintytär/Wallenius, syntynyt 1606. Tauluun 346
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 349

12. Martinus Thomae Stenius Koulumestari Porin pedagogiassa 1630- luvulla. Vesilahden kirkkoherra, syntynyt 1610 Kivenoja, Punkalaidun, kuollut 14.6.1693 Lempäälä. Omisti Hietaniemen tilan Lempäälässä. Mainitaan pappisuran alkaneen 1635. Lähde: Gunnar Suolahti . Suomen papisto 1600- ja 1700 -luvuilla s. 12, Ammatinlisäyksiä: Valtiopäivämies 1672.
Vanhemmat Thomas Steen, Sotilas, korpraali, syntynyt n. 1580 Kivenoja, Punkalaidun, kuollut 1648 Pori ja Brita Steen, kuollut 1645 Pori (Taulusta 350).

Puoliso: Anna Eriksdotter Stenius. (Taulu 345) kuollut 1693.

Lapset:
Gabriel Steen, kuollut 1681
Jeremias Steen, kuollut 30.9.1698 Lempäälä
Kristina Stenius, Wallenius
Elisabeth Steen, kuollut n. 1683
Isaak Stenius, Kirkkoherra Pirkkala 1679 - 1702, syntynyt 1636 Pori
Isak Stenius, Filosofian maisteri, Pirkkalan kirkkoherra, syntynyt 1636 Pori, kuollut 8.6.1702 Porin maaseurakunta
Maria Martintytär Stenius, Tallqvist, syntynyt 1640 Vesilahti. Tauluun 345
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 350

13. Thomas Steen Sotilas, korpraali, syntynyt n. 1580 Kivenoja, Punkalaidun, kuollut 1648 Pori. "Punkalaitumen Kivenojan kylästä kotoisin, tuli sotapalvelukseen ja varustettiin silloin nimellä Steen, yleni korpraaliksi.".

Puoliso: Brita Steen. (Taulu 349) kuollut 1645 Pori.

Lapset:
Martinus Thomae Stenius, syntynyt 1610 Kivenoja, Punkalaidun. Tauluun 349
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 351

11. Isak Johansson Bock Vallesmanni Luopiosten Lemmettylän rustholli, kuollut 1713.

Puoliso: Maria Strang ?. (Taulu 344)

Lapset:
Elisabet Isaksdotter Bock, Wallenius, syntynyt n. 1670. Tauluun 344
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 352

10. Mårten Lignberg Viipurin ratsuväen luutnantti.

Lapset:
Maria Lignberg, Wallenius. Tauluun 343
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 353

6. Lars Larsson Schalin, Lauri Laurinpoika Teerijärven kappalainen 1840, varapastori 1841, syntynyt 18.8.1790 Vaasa, kuollut 3.8.1847 Terjärv; Teerijärvi, Finnland, haudattu Teerijärvi. Vaasassa kouluun 1800. Ylioppilas 9/10 1809. Vihittiin papiksi 26/5 1813 ja määrättiin kirkkoherranapulaiseksi Kokkolaan. Vöyrin kappalaisen apulainen 1817-1827. Raippaluodon saarnaaja 13/9 1827. (Pastor på Replot 1827, där han kallades "starka prästen".) Pietarsaaren pitäjän kappalainen 8/3 1837 - 1/5 1838. Nimipastori 16/6 1841. Tervajärven kappalainen 19/8 1840 - 1/5 1842. Kouluun Vaasaan 1800, ylioppilas Turussa 9.10.1809, vihittiin papiksi 26.5.1813.Pappina: kirkkoherran apulainen Kokkolassa 1813-, Vöyrin kappalaisen apulainen 1817-27. Raippaluodon pappi 13.9.1827-1838. Hänen aikanaan rakennettiin Raippaluotoon uusi pappila ja hankittiin kirkkoon ehtoolliskalkki lautasineen. Lars oli ilmeisesti hyvä saarnaaja, koska hänet valittiin suurella ääntenenemmistöllä Pietarsaaren pitäjän (Pedersöre) kappalaiseksi 8.3.1837. Hän astui tähän virkaan 1.5.1838 ja toimi siellä kappalaisena 1842 saakka. Nimitettiin varapastoriksi 16.6.1841. Larsilla ei ollut Pietarsaaressa asuntoa, kun 1 1/2 kilometrin päässä kaupungista sijaitseva Nygårdin kappalaisen asunto oli kovin rappeutunut.Sekä Pietarsaaren pitäjän että kaupungin edustajat päättivät kokouksessaan Pietarsaaren kirkolla 19.11.1837 rakentaa tilalle uuden asuinrakennuksen, jolloin vanha rakennus saisi toimia leivinhuoneena, keittiönä ja renkitupana. Kustannus 1.300 riikintaalaria päätettiin jakaa pitäjälle 4/5 ja kaupungille 1/5, koska samaa suhdetta käytettiin äänestettäessä kappalaisenvaalissa. Uuden asunnon valmistuttua päättivät kaupungin edustajat kirkkoraadin kokouksessa 1.5.1839, että he eivät haluakaan maksaa omaa osuuttaan. Lars valittiin Teerijärven kappalaiseksi 19.8.1840, virkaan 1.5.1842. Tämän kappaleen tieodot ovat: Kaarle Kaila´n kotisivulta: http://www.iki.fi/kaila Helvi Kivekäs kirjoittaa kirjeessään 23.09.99: Yövyttyämme Kaustisilla ajoimme Teerijärvelle. Se oli todella kaunis ja hyvin hoidettu yhdyskunta. Vanha, kaunis puukirkko sijaitsi kummulla Hemsjö-järven rannalla. Keskellä järveä sijaitsee pieni saari, jota paikkakunnalla kutsutaan nimellä "Prästgårdsön". Mahdollisesti saari on kuulunut pappilan maihin taikka papin perhe on tehnyt retkiä sinne. Käydessämme kirkkoherran virastossa tapasimme ystävällisen vt. kirkkoheran, joka tuli näyttämään meille kirkkoa ja hautausmaata. Omistamani kuvan perusteella löysimme helposti Schalinien haudan, joka sijaitsee aivan kirkon vieressä. Istutimme haudalle kauniit kukat ja otimme kuvan siitä. Hautakivestä oli pala lohjennut, kuten kuvasta näkyy ja kivi heilui. Kirkkoherra ilmoitti pyytävänsä vahtimestaria korjaamaan kiven. Hän asuu nyt eläkepäivillään aivan kirkon lähellä, joten on mahdollista, että hän joskus vastaisuudessakin huolehtii haudasta. Kerroin hänelle hiukan Schalineista ja siitä, että heistä on lähtöisin neljä Suomen kirkon arkkipiispaa......
Vanhemmat Lars Petrison Schalin, Skådespelare; näyttelijä; Vaasan sairaalan taloudenhoitaja, ravintoloitsija, syntynyt 1.1.1754 Hanebo; Helsingland; Sverige; Ruotsi, kuollut 10.10.1808 Vaasa; Finnland ja Elisabet Bering, Elisabeth/Schalin, Skådespelerska; näyttelijätär, syntynyt 9.5.1749 Båstad, Skåne Sverige / Tyringe Finja socken, kuollut 28.5.1834 Vaasa (Taulusta 354).

Puoliso: 27.6.1815 Brita Johanna Christofferintytär Carlenius, "Johanna"/Schalin. (Taulu 145) Oli tehokkaiden lääkevoiteiden tuntija, syntynyt 16.7.1794 Kälviä; Kelviå, kuollut 10.7.1855 Teerijärvi; Terjärv. Hän oli erinomaisista lääketaidoistaan tunnettu. Lääkevoiteet. Brita Johannan luona asui miehensä sisko Maria Schalin Vaasan palon jälkeen., Lisätietoja: Käyttänyt todennäköisesti etunimeä Johanna, Kuolinsyy: Sydänvika.
Vanhemmat Christoffer Kristofer (Kristopher) Carlenius, Iisakin poika, Kirkkoherra Kälviä, syntynyt 14.6.1751 Uleåborg; Oulu, kuollut 19.6.1813 Kelviå; Kälviä ja Anna Elisabeth Johansdotter Hydenius, Carlenius, syntynyt 14.12.1768 Kelviå, Kälviä, Kumpula, kuollut 13.12.1829 Kelviå, Kälviä, Kumpula (Taulusta 426).

Lapset:
Johanna Emelie Larsintytär Schalin, Johansson, syntynyt 11.3.1816 Kokkola; Gamlakarleby, kuollut 1.4.1898 Mustasaari
Charlotta Elisabet Larsintytär Schalin, (Lotta)/Häggman, syntynyt 25.1.1818 Vöyri; Vörå, kuollut 30.11.1899 Muolaan pappilassa
Lars Vilhelm Laurinpoika Schalin, Luodon kirkkoherra 1867, rovasti 1879., syntynyt 9.12.1820 Vöyri, kuollut 27.6.1882 (vaalisaarnamatkallaan) Pernaja, (kirjoilla Luodossa)
Sofia Vilhelmina Larsintytär Schalin, syntynyt 10.1.1823 Vöyri; Vörå, kuollut 30.9.1897 Maskun pappila
Edla Amanda Larsintytär Schalin, Elfström, syntynyt 13.11.1825 Vöyri, kuollut 15.6.1877 Teerijärvi
Matilda Augusta Larsintytär Schalin, Snellman, syntynyt 3.7.1828 Raippaluoto; Replot, kuollut 14.6.1888 Tyrnävä
Emma Ottilia Larsintytär Schalin, Ingman, syntynyt 26.10.1842 Teerijärvi; Raippaluoto. Tauluun 145
Vendla Josefina Larsintytär Schalin, Leidenius, syntynyt 22.4.1834 Raippaluoto, kuollut 25.1.1894 Jalasjärvi
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 354

7. Lars Petrison Schalin Skådespelare; näyttelijä; Vaasan sairaalan taloudenhoitaja, ravintoloitsija, syntynyt 1.1.1754 Hanebo; Helsingland; Sverige; Ruotsi, kuollut 10.10.1808 Vaasa; Finnland. Elämänkerrallisia tietojaLars Petrison Schalin flyttade till Gävle 1764 och blev där skådespelare. Emigrerade till Finland 1778 och tog till en början tillsammans med sin fästmö, som också var skådespelare, anställning vid ett kringresande teatersällskap. Bosatte sig sedermera i Vasa. Verkade först som vaktmästare och skötte sedan ekonomin vid Länslasarett i Vasa. Var en tid "arrendator af Rådhuskällaren" i Vasa. ODS (Schalin): haastattelutieto Huvudstadsbladetille 18.5.1974: " Han hade redan flera gånger besökt Finland som medlem av ett resande teatersällskap. men 1780 kom han över för att bosätta sig med sin unga hustru, skåderspelerska även hon. Hon hade ännu "brodskorna på sig" när de tog sig med häst och släde över Kvarken, och det lär ha varit så kallt, att de måste stanna på vägen och elda bitar av åkdonet för att inte frysa ihjäl.. Lars satte sedan upp en källarkrog i rådhuset i Vasa". Vaasassa pariskunta perusti raatihuoneen kellariin krovin ja myöhemmin Lars toimi lasaretin taloudenhoitajana. Tässä samassa kellarissa heillä oli myös asunto. Lars oli isän kuollessa vajaan 10 vuoden ikäinen eikä perheen köyhyyden vuoksi voinut mennä opiskelemaan. Lars lähetettiin Gävleen 1764 luultavasti sukulaisten luo. Lars ryhtyi nuorena näyttelijäksi ja kuului 1770-luvun lopussa saksalaisen Seyerlingin teatteriryhmään. Ryhmä antoi Suomessa 1778-79 näytöksiä useissa kaupungeissa. Koko 11 hengen ryhmä ripillä joulukuussa Turun ruots. seurakunnassa. Elisabet oli saman seurueen näyttelijä, "commedianska". Vastavihityt Lars ja Elisabet ajoivat reellä kovassa pakkasessa - polttaen matkalla osia reestä, jotta eivät jäätyisi - Suomeen Merenkurkun yli alkuvuonna 1780. Lars toimi Vaasassa ensin vahtimestarina, sitten lääninsairaalan taloudenhoitajana (vuoteen 1796 saakka) ja ravintoloitsijana raatihuoneen kellarissa. Raatihuoneen alakerrassa sijaitseva kaupunginkellari oli Vaasan tärkein ravitsemusliike. Se vuokrattiin viisivuotiskaudeksi kerrallaan ja vuokra oli esim. 1790-luvulla (jolloin vuokraajina kauppiaat Höckert ja Björk) 50 riikintaalaria vuodessa. Kukin ravitsemusliike valmisti olutta, esim. kaupunginkellari vuonna 1777 50 tynnyriä. Lääninsairaala oli aloittanut 1768 ja siinä oli 1780-luvulla 8-10 sairaansijaa. Henkilökuntaa oli lääninlääkäri, kirurgi ja vahtimestari. Taloutta hoiti joku sopiva vaasalainen muun työnsä ohella. Lars oli lempeä ja hyväsydäminen, kotonaan kunnioitettu. Larsin kuolinsyy kuume., Kuolinsyy: Todennäköisesti lavantauti.
Vanhemmat Petrus Laurinpoika Schalin, V.D Adjunct; hjälppräst i Hanebo, Hälsingland; apupappi, syntynyt 1712 Bollnäs, Sverige, kuollut 1763 Bollnäs, Helsingland ja Catharina Pettersdotter Hall, Katarina/Schalin, syntynyt 19.11.1726 Undersvik, Hälsingland, Sverige, kuollut 1780 ? Försvann 1780, Sverige (katosi) (Taulusta 355).

Puoliso: 1780 (1779?) Elisabet Bering, Elisabeth/Schalin. (Taulu 353) Skådespelerska; näyttelijätär, syntynyt 9.5.1749 Båstad, Skåne Sverige / Tyringe Finja socken, kuollut 28.5.1834 Vaasa. Elämänkerrallisia tietojaEn dotter (o.ä?) avled i Karlskrona till "Comedianskan E.B.". Larsin kuoltua perheen oli muutettava pois raatihuoneelta. Elisabeth osti Itäiseltä Pitkäkadulta talon, jossa hän asui tyttärensä Marian kanssa kuolemaansa saakka. Hän elätti itseään myymällä tekemiään leivoksia ja torttuja. Kuollessaan 1834 hän oli 85-vuotias. Maria asui talossa Vanhan Vaasan paloon saakka 1852., Lisätietoja: Skåne / toinen merkintä: Bås.
Vanhemmat Herman Bering, Sjötullispektor; Tullimies, syntynyt 1697 Anderslöf, Skåne, Sverige, kuollut 17.3.1763 Lanskrona, Skåne, Sverige ja Catharina (Cajsa) Swahn, Johansdotter/Bering, syntynyt 1701 Kristianstad, Skåne, Sverige, kuollut 28.3.1770 Landskrona, Sverige (Taulusta 403).

Lapset:
Herman Peter Schalin, Skådespelare; Fältväbel vid Vasa regemente; näyttelijä; vääpeli, syntynyt 13.3.1781 Vaasa ?, kuollut 1808 Ruotsi
Maria Elisabet Schalin, Kaaso; brudkläderska; morsiamen pukija, syntynyt 6.2.1784 Vaasa ?, kuollut 1863 Vaasa
Johan Vilhelm Schalin, syntynyt 29.6.1785 Vaasa, kuollut Kuollut nuorena
Lars Larsson Schalin, Lauri Laurinpoika, syntynyt 18.8.1790 Vaasa. Tauluun 353
Karl Fredrik Schalin, Sotilas; merimies, syntynyt 13.12.1791 Vaasa, kuollut n. 1836 Kronstadt
Katarina Elisabet Schalin, Catharina Elisabeth, "Carin"/Gyllenberg, syntynyt 13.5.1795, kuollut 1849
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 355

8. Petrus Laurinpoika Schalin V.D Adjunct; hjälppräst i Hanebo, Hälsingland; apupappi, syntynyt 1712 Bollnäs, Sverige, kuollut 1763 Bollnäs, Helsingland. Petrus apulaispappi 1743-63 Hanebossa, Helsinglanti, Ruotsi.
Vanhemmat Lars Schalin, Komminister i Bollnäs; apulaispappi, syntynyt 1666 Sverige, kuollut 18.5.1737 Sverige, haudattu 14.6.173 med sin maka; puolison kanssa. ja Brita Larsdotter Ekeberg, "Brigita"/Schalin, kuollut 00.04.1737 Hälsingland, Sverige, haudattu 14.6.1737 Begraven tillsammans med sin maka (Taulusta 356).

Puoliso: 1746 Catharina Pettersdotter Hall, Katarina/Schalin. (Taulu 354) syntynyt 19.11.1726 Undersvik, Hälsingland, Sverige, kuollut 1780 ? Försvann 1780, Sverige (katosi). eli monta vuotta leskenä.
Vanhemmat Petter Hall, syntynyt ca. 1699 Gävle, kuollut 27.10.1742 ja Elisabet Jette Gette, Hall, syntynyt 1689 Sverige, kuollut 1769 Hanebo; Hälsingland (Taulusta 369).

Lapset:
Birgitha Schalin, Birgitta, syntynyt 18.12.1747 Hanebo; Sverige, kuollut Sverige
Petrus Schalin, syntynyt 1749 Ruotsi; Sverige
Laurentius Schalin, syntynyt 26.1.1752 Sverige, kuollut 1753
Lars Petrison Schalin, syntynyt 1.1.1754 Hanebo; Helsingland; Sverige; Ruotsi. Tauluun 354
Erik Schalin, syntynyt 13.9.1756 Ruotsi, kuollut 1758 Ruotsi
Elisabet Katarina Schalin, (Lisa-Caisa Petridotter), syntynyt 12.5.1759 Ruotsi, kuollut Ruotsi
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 356

9. Lars Schalin Komminister i Bollnäs; apulaispappi, syntynyt 1666 Sverige, kuollut 18.5.1737 Sverige, haudattu 14.6.173 med sin maka; puolison kanssa. Elämänkerrallisia tietojaInskriven som student vid Uppsala universitet 1684. Prästvigd 1687. Komminister i Bollnäs 1702. (skrevs på den tiden "Boldnäs"). Lars ylioppilas Upsalassa 1684, pappi 1687. Kappalainen (komministeri) Bollnäsissä, Helsinglanti vuodesta 1700 lähtien. Hänen ja seurakunnan toisen apulaispapin Bengt Hagelin välillä syntyi useita kiistoja. Tuomiokapituli päätti 1700 jakaa kappalaisen palkan tasan heidän välillään. Hagel sai kuitenkin siirron, jolloin Lars hoiti koko kappalaisen toimen. Haudattu vaimonsa kanssa Söderalassa 14.6.1737.
Vanhemmat Olof Larsson Olavus Schalinus Schalin, Olaus Laurentii/Scalinus, Komminister (apulaispappi) i Söderala, kyrkoherde; kirkkoherra, syntynyt n. 1620, kuollut 2.5.1693 ja Anna Samuelsdotter Gestrinius Gestrinia, Schalin, syntynyt 1635 Nordingrå, Ångermanland / Norrala ?; Sverige, kuollut 1696 (jälkeen) Sverige (Taulusta 357).

Puoliso: Brita Larsdotter Ekeberg, "Brigita"/Schalin. (Taulu 355) kuollut 00.04.1737 Hälsingland, Sverige, haudattu 14.6.1737 Begraven tillsammans med sin maka.
Vanhemmat Lars Larsson Ekberg, Kyrkoherd i Ekeberg i Skogs socken; kirkkoherra, syntynyt Rasbo-Kils socken, Uppland(?); Ekeby; Sverige, kuollut 1692 ja Maria Lidh, Ekeberg, kuollut 1739 Sverige (Taulusta 367).

Lapset:
Anna Schalin, kuollut 1714
Olof Schalin, syntynyt 1703 Ruotsi
Lars Schalin, syntynyt 1707, kuollut 1707
Maria Schalin, syntynyt 1707, kuollut 1707
Lars Schalin, syntynyt 1708, kuollut 1708
Johannes Schalin, Präst i Uppsala stift; pappi, syntynyt 1710 Ruotsi, kuollut Ruotsi
Petrus Laurinpoika Schalin, syntynyt 1712 Bollnäs, Sverige. Tauluun 355
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 357

10. Olof Larsson Olavus Schalinus Schalin, Olaus Laurentii/Scalinus Komminister (apulaispappi) i Söderala, kyrkoherde; kirkkoherra, syntynyt n. 1620, kuollut 2.5.1693. Elämänkerrallisia tietojaStud. 1643. Komminister i Söderala 1658 och kyrkoherde där 1687-. Död 2.5.1693. (Enligt N.H. Skalin dog han 1692). - Gift 1662 (Broman 716,941) med Anna Samuelsdotter Gestrinia. Född 1635 i Norrala (OS har frågetecken efter Norrala). Olof ylioppilas Upsalassa 1643. (16.2.1643) Söderalassa kappalainen (komministeri) 1658 ja kirkkoherra veljensä Jonaksen jälkeen vuodesta 1687. Söderalan kirkossa on Olofin muistotaulu, jossa hänen sisarensa pojanpojan kirjailija Hans Grisen kirjoittamat säkeet. Olofin kuoltua suunniteltiin Söderalan pastoraatin yhdistämistä uudelleen Söderhamniin, mutta kun Söderhamnin kirkkoherra Portuanin ei katsottu olevan sovelias hoitamaan niin suurta pastoraattia, hylkäsi tuomiokapituli tämän ehdotuksen. Seuraavaksi Söderalan kirkkoherraksi valittiin Jonas Östenssonin (katso Halenius 6/9) pojanpoika Laurentius Jonae Halenius. Anna eli Lundin talossa Skalan kylässä vielä miehensä kuoleman jälkeen poikansa Olofin kanssa. Olof oli ent. tykkijunkkari, sitten kirjansitoja, peri talon. Olofilla oli vain tyttäriä ja hänen kuoltuaan 1738 talo siirtyi pois Schalin-suvulta. Anna asui talon esituvassa, poika perheineen suuressa tuvassa. Nimikirjaimet OS ja A.S.G. 1696 olivat jäljellä talon rautahelloissa vielä 1891. Talossa silloin alakerrassa kaksi suurehkoa tupaa ja 1-2 kamaria, yläkerrassa samanlaiset huoneet. Talo on myöhemmin purettu. (SS, SE 3) Lähde: Y.P.I. Kaila: Schalin-esivanhempamme, Espoo 1979 Lars Wilhelm Schalin: Schalins släktkrönika, 1978.
Vanhemmat Lars Erikinpoika Scalin, Bröms; Söderstadius; Gille, Kyrkoherde i Söderala; kirkkoherra, syntynyt 1576 Segersta, Söderala; Sverige, kuollut 1656 Söderala; Helsingland ja Katarina Jönsdotter Schalin, Katarina Joonaantytär/Scalin, syntynyt 1590 Sverige, kuollut 1672 Sverige (Taulusta 358).

Puoliso: 1662 Anna Samuelsdotter Gestrinius Gestrinia, Schalin. (Taulu 356) syntynyt 1635 Nordingrå, Ångermanland / Norrala ?; Sverige, kuollut 1696 (jälkeen) Sverige.
Vanhemmat Samuel Eriksson Gestrinius, Samuel Erici, Komminister (apulaispappi), kyrkoherde i Norrala Pastorat, Hälsingland 1648., syntynyt 1604, kuollut 4.2.1672 Trönö; Sverige ja Margaretha Olofsdotter Gestrinius, Forthelia, syntynyt Skogs socken, Hälsingland, kuollut 1635 aikaisintaan (Taulusta 362).

Lapset:
Katarina Schalin, kuollut 1706 S
Brigitta Schalin, kuollut S
Samuel Olavinpoika Schalin, syntynyt 1664 Sverige; Ruotsi, kuollut 1703 Sverige; Ruotsi
Lars Schalin, syntynyt 1666 Sverige. Tauluun 356
Margareta Schalin, Holmerus, syntynyt 1668 Sverige, kuollut Sverige
Brigitta Schalin, Brita/Bröms, syntynyt 1669 Sverige; Ruotsi, kuollut 1708
Anna Olofsdotter Stare, Schalin, syntynyt 1670 Sverige, Ruotsi, kuollut 1738 Sverige, Ruotsi
Olof Olofsson Schalin, Tykkijunkkari; kirjansitoja, syntynyt 1678 Sverige, kuollut 1738 Sverige
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 358

11. Lars Erikinpoika Scalin, Bröms; Söderstadius; Gille Kyrkoherde i Söderala; kirkkoherra, syntynyt 1576 Segersta, Söderala; Sverige, kuollut 1656 Söderala; Helsingland. Använde även släktnamen: Bröms, Helsingius, Söderstadius, Gille och slutligen Scalin efter Skala by i Söderala. Född möjligen 1574 men troligare 1576 i Söderala. Kyrkoherde i Söderala 1620-. Död 1654 eller 1656 i Söderala, i Helsingland. - Gift med Catharina Jönsdotter. Kallades även "Jönsdotter". Född troligen 1590. Död 1672. *** Käytti ensin sukunimeä Bröms, sittemmin Helsing, Söderstadius ja Gille, mutta pästyään Söderala'n kirkkoherraksi 1620, muutti Scalin(us) suvun kotikylän nimen mukaan. Herr Lars, son till kyrkoherden i Segersta Ericus Petri, hade tidigare (1607-1620) tjänstgjort som kaplan i Segersta. Att hans barn kallade sig Schalin, efter en gård i Skale, Söderala, som herr Lars ägt, har givit upphov till spekulationer om att herr Lars far fötts där som son till en bonde Petrus; som brukligt är i dessa sammanhang har detta redovisats mer som ett belagt faktum än en ogrundad hypotes. Som kyrkoherde i Söderala fick han också någon tid (till 1635) ansvara för det nyligen grundade Söderhamns stads själavård, innan det bildade egen församling. Hans eftermäle efter frånfället 1656 var att han var känd som en fryntlig och belevad man. Dessutom synes han ha varit en tämligen ekonomisk man, som inte bara samlade skatter i det himmelska. Efter omfattande jordatransaktioner var han 1646 ägare, helt eller delvis, till sex hemman: Ambruss' hemman i Ljusne om 5 1/2 öre i skatt; magister Olofs i Bollnäs hemman om 7 1/2 öre; "Jons widh Stens hemmanet" 3 öre husen hade herr Lars nedrivit och lagt ihop med ljusnehemmanet; Per Hanssons hemman i Mar om 6 öre; ett hemman i Kultebo om 4 öre samt ett i Skale, om 4 öre i skatt.{221} Om detta hindrade honom att fullgöra sina plikter som präst, framgår det i så fall inte av bevarade källor. Efter en supplik till reduktionskollegiet erhöll Laurentius Erici regeringens brev 1641 31/5 på avkortning i sina utlagor, "att så mycket mindre utgiva som mantalet sig bestiger". Bara två gånger uppträder han på tinget i ärenden som inte gällde hans vidlyftiga affärer: 1625, då ringsnäsborna klagade över att han hade ogilla gärdsgårdar nämnden ålade därför herr Lars att dels böta tre mark, dels åtgärda skadan, "efter som man förnimmer han kräver rätt av androm, måste han ock svara"; 1645, när han vid ett bröllop om lördags afton när de begärt "hus för sponso [brudgummen] , icke kunna läna dem hus det är så farligit", och nu vid tinget vill förekomma en eventuell stämning, "såsom honom hände uti Sörala att då hans hustru skulle sälja de fattiga och vägfarande några kannor öl så måste han därför för lag och ting plikta". Urban Sikeborg Päästyään Söderalan kirkkoherraksi 1620 otti Lars samassa pitäjässä olevan kotikylänsä (ruotsiksi silloin Schala) mukaan nimen Scalinus. Asui luultavasti sukutilallaan Lund n:o 1. Söderalan kirkko on peräisin 1100-luvulta ja on edelleen käytössä. Vuoteen 1635 saakka myös lähellä oleva Söderhamn kuului Söderalan kirkkoherran alueeseen. Larsista maininta "Vir a comitate et urbanitate multum notus" = hyvin tunnettu kohteliaisuudesta ja sivistyneestä käytöksestä. Asui Skalan tilalla Söderalan pitäjässä. Hänet on haudattu Söderalan kirkkoon.
Vanhemmat Ericus Petri Scalin, Komminister (apulaispappi); kyrkoherde i Segersta; kirkkoherra, syntynyt 1523 Sverige, kuollut 1606 Sverige ja Brita Laurentius, syntynyt 1500-luvull, kuollut 1614 Sverige (Taulusta 359).

Puoliso: Katarina Jönsdotter Schalin, Katarina Joonaantytär/Scalin. (Taulu 357) syntynyt 1590 Sverige, kuollut 1672 Sverige. Söderala'n kirkkoherran tytär. Laurentii Erici hustru Katarina (Karin) Jonsdotter, född 1590 och död 1672,{225} har på något ställe utan grund angivits som dotter till den ovannämnde Jonas Andreae.{226} Det är tvärtemot otänkbart att så är fallet. Jonas Andreae dotter Cecilia gifte sig med Olaus Jonae Chrochius, vars son Andreas Olai Chrochius äktade herr Lars och Katarinas dotter Ingrid. Vore Katarina dotter till herr Joen, skulle Anders och Ingrid ha varit kusiner. Det är barockt att tänka sig ett äktenskap mellan kusiner (dvs släktingar i andra led) i en tid där först nyligen giftermål mellan släktingar i tredje led tilläts utan dispens av hovrätten.{227} Om makarnas talrika avkomma, se exv Bromans Glysisvallur, del 2 (1953); B Bergholms Sukukirja (1901) och Släktkalender III, utg P Gadd (Helsingfors 1960), s 213216 (finska grenen). '.
Vanhemmat Jöns Joonas, Söderalan kirkkoherra; allekirjoitti Upsalan kirkolliskokouksen 1593, syntynyt 1500 luvull Sverige, kuollut Sverige (Taulusta 361).

Lapset:
Olof Larsson Olavus Schalinus Schalin, Olaus Laurentii/Scalinus, syntynyt n. 1620. Tauluun 357
Ingrid Scalin, Hoffnaeus, kuollut 1668 Sverige
Jonas Larsson Schalin, Scalin, syntynyt 1610. Tauluun 401
Brita Scalin, Brigitta/Modinus, kuollut Sverige
Margaretha Scalin, Rahm, kuollut Sverige
Johan Scalin, "Johannes"/Schalin, Komminister (apulaispappi), kyrkoherde i Söderala; kirkkoherra, kuollut 1687 Sverige
Samuel Scalin, Schalin, Komminister (apulaispappi) i Forsa och Hög, i Söderala, kuollut 1658
Christina Scalin, Lund, kuollut 1674 Sverige
Eric Scalin (Schalin), Hovmästare, hemlärare, syntynyt 1614 Sverige, kuollut 1644 Gotland
Kristian Scalin, (Christina)??/Schalin, syntynyt 1625, kuollut 1639
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 359

12. Ericus Petri Scalin Komminister (apulaispappi); kyrkoherde i Segersta; kirkkoherra, syntynyt 1523 Sverige, kuollut 1606 Sverige. Segersta'n ja Hanebo'n kirkkoherra Helsinglandissa. Allekirjoitti Upsalan päätöksen 1593. Komminister 1561, sedermera kyrkoherde i Segersta och Hanebo församlingars pastorat i Hälsingland 1850-. Underskrev Uppsala mötes beslut 1593. Eric oli suvun ensimmäinen pappi. Kappalainen (komministeri) noin 1561-63 lähtien ja kirkkoherra vuodesta 1580 lähtien Segerstassa ja Hanebossa (Helsinglanti). Segersta kirjoitettu myös Sadurstad ja Sädurstad. Allekirjoitti Upsalan kirkolliskokouksen 1593 päätöksen. Asui kotitilallaan Lund n:o 1 ?? (SE 2) Lähde: Y.P.I. Kaila: Schalin-esivanhempamme, Espoo 1979.
Vanhemmat Petrus Schalin, ESI-ISÄ, Bonde; talollinen, syntynyt 1400 lopull Skal; Sverige, kuollut 1523 jälkeen, Sverige ja ???? Schalin, syntynyt Sverige, kuollut Sverige (Taulusta 360).

Puoliso: Brita Laurentius. (Taulu 358) syntynyt 1500-luvull, kuollut 1614 Sverige. Död 1614 (Broman s. 701).

Lapset:
Giölin Scalin, kuollut 1571 Sverige
Christin Scalin, kuollut 1598 Sverige
Andreas Erici Helsingius, (Schalin), Kyrkoherde i Hagbyhöga i Östergötland; kirkkoherra, kuollut 1649 Sverige
Petrus Erici Bröms, (Schalin), Komminister (apulaispappi); kyrkoherde; kirkkoherra, syntynyt 1560 Sverige, kuollut 2.5.1632 Sverige
Lars Erikinpoika Scalin, Bröms; Söderstadius; Gille, syntynyt 1576 Segersta, Söderala; Sverige. Tauluun 358
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 360

13. Petrus Schalin, ESI-ISÄ Bonde; talollinen, syntynyt 1400 lopull Skal; Sverige, kuollut 1523 jälkeen, Sverige. Elämänkerrallisia tietojaSCHALIN. Monessa polvessa lähes 4 vuosisataa Ruotsissa jatkuneesta pappissuvusta Schalin, joutui viime vuosisadalla (1800) yksi polvelainen Suomeen ja alkoi suvun suomalaisen haaran. Sen jäsenet ovat kuten heidän esiisänsäkin enimmästi kuluneet pappissäätyn. ( Bergholm sivu 1159) Talonpoika silloisessa Skal'in kylässä Söderala'n pitäjässä; talossa Lund n:o 1. Stamfar för släkterna Schalin, Skalin och den adliga ätten Rosenhielm. Bonde på Lunds hemman i Scale by Söderala sn i Hälsingland. Enligt N. H. Skalin hette byn "Skala" vilket torde betyda helgedom. Skalen nimi tulee vanhasta vartio-, käräjä- ja uhripaikasta, samoin Lund viittaa uhripaikkaan. Talon sijainti sopii joen (Bergaån) valvontapaikaksi.

Puoliso: ???? Schalin. (Taulu 359) syntynyt Sverige, kuollut Sverige.

Lapset:
Ericus Petri Scalin, syntynyt 1523 Sverige. Tauluun 359
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 361

12. Jöns Joonas Söderalan kirkkoherra; allekirjoitti Upsalan kirkolliskokouksen 1593, syntynyt 1500 luvull Sverige, kuollut Sverige.

Lapset:
Katarina Jönsdotter Schalin, Katarina Joonaantytär/Scalin, syntynyt 1590 Sverige. Tauluun 358
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 362

11. Samuel Eriksson Gestrinius, Samuel Erici Komminister (apulaispappi), kyrkoherde i Norrala Pastorat, Hälsingland 1648., syntynyt 1604, kuollut 4.2.1672 Trönö; Sverige. Studerade 1620, prästvigd 1627. Komminister. Död troligen 1677 men enligt andra uppgifter 4.2. i Trönö.
Vanhemmat Erik Nilsson Gestricius, kuollut 1627 ja Anna Mårtensdotter Gestricius (Taulusta 363).

Puoliso: 1630 Margaretha Olofsdotter Gestrinius, Forthelia. (Taulu 357) syntynyt Skogs socken, Hälsingland, kuollut 1635 aikaisintaan.
Vanhemmat Olof Abrahamsson Olaus Abrahami, Kyrkoherde i Skog, Hälsingland ja Anna Mårtensdotter (Taulusta 366).

Lapset:
Anna Samuelsdotter Gestrinius Gestrinia, Schalin, syntynyt 1635 Nordingrå, Ångermanland / Norrala ?; Sverige. Tauluun 357
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 363

12. Erik Nilsson Gestricius kuollut 1627. Studerade i Strängnäs.
Vanhemmat Nils Pedersson Grå, Persson, syntynyt Nordingråsocken i landskapet Ångermanland ja Anna Ericsdotter Gråå (Taulusta 364).

Puoliso: Anna Mårtensdotter Gestricius. (Taulu 362)

Lapset:
Samuel Eriksson Gestrinius, Samuel Erici, syntynyt 1604. Tauluun 362
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 364

13. Nils Pedersson Grå, Persson syntynyt Nordingråsocken i landskapet Ångermanland.
Vanhemmat Peder Ericsson Gråå ja Carin Gråå (Taulusta 365).

Puoliso: Anna Ericsdotter Gråå. (Taulu 363)

Lapset:
Erik Nilsson Gestricius. Tauluun 363
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 365

14. Peder Ericsson Gråå

Puoliso: Carin Gråå. (Taulu 364)

Lapset:
Nils Pedersson Grå, Persson, syntynyt Nordingråsocken i landskapet Ångermanland. Tauluun 364
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 366

12. Olof Abrahamsson Olaus Abrahami Kyrkoherde i Skog, Hälsingland. Lisätietoja: Olof avsattes på grund ov hor och blev senare hjälppräst i Norrala.

Puoliso: Anna Mårtensdotter. (Taulu 362)

Lapset:
Margaretha Olofsdotter Gestrinius, Forthelia, syntynyt Skogs socken, Hälsingland. Tauluun 362
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 367

10. Lars Larsson Ekberg Kyrkoherd i Ekeberg i Skogs socken; kirkkoherra, syntynyt Rasbo-Kils socken, Uppland(?); Ekeby; Sverige, kuollut 1692.
Vanhemmat Lars (Taulusta 368).

Puoliso: Maria Lidh, Ekeberg. (Taulu 356) kuollut 1739 Sverige.

Lapset:
Brita Larsdotter Ekeberg, "Brigita"/Schalin. Tauluun 356
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 368

11. Lars

Lapset:
Lars Larsson Ekberg, syntynyt Rasbo-Kils socken, Uppland(?); Ekeby; Sverige. Tauluun 367
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 369

9. Petter Hall syntynyt ca. 1699 Gävle, kuollut 27.10.1742.
Vanhemmat Erik Pährsson Hall ja Catharina Hall, Thel, kuollut 1699 aikaisintaan (Taulusta 370).

Puoliso: 1723 senas Elisabet Jette Gette, Hall. (Taulu 355) syntynyt 1689 Sverige, kuollut 1769 Hanebo; Hälsingland.
Vanhemmat Petrus Jette, Komminister i Arbrå, Undersvik och i Hudiksvall; apulaispappi, kuollut 14.12.1738 Undersvik ja Catharina Jette, Helsing, Bondpiga; maalaispiika, syntynyt ca. 1660 Sverige; Ruotsi, kuollut Levde 1730 i Undersvik (Taulusta 392).

Lapset:
Catharina Pettersdotter Hall, Katarina/Schalin, syntynyt 19.11.1726 Undersvik, Hälsingland, Sverige. Tauluun 355
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 370

10. Erik Pährsson Hall
Vanhemmat Petrus Erici Halenius, syntynyt 1673, kuollut 6.5.1725 ja Anna Maria Halenius, Pontelia, kuollut 1762 (Taulusta 371) .

Puoliso: Catharina Hall, Thel. (Taulu 369) kuollut 1699 aikaisintaan.
Vanhemmat Peter Hansson Tehl, kuollut 1663 aikaisintaan ja Margaretha Johansdotter Tehl, Behm (Taulusta 391).

Lapset:
Petter Hall, syntynyt ca. 1699 Gävle. Tauluun 369
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 371

11. Petrus Erici Halenius syntynyt 1673, kuollut 6.5.1725.
Vanhemmat Erici Kenici Halenius, syntynyt n. 1630, kuollut 1681 ja Maria Pährsdotter Halenius, Knogen, kuollut 1679 (Taulusta 372).

Puoliso: Anna Maria Halenius, Pontelia. (Taulu 370) kuollut 1762.

Lapset:
Erik Pährsson Hall. Tauluun 370
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 372

12. Erici Kenici Halenius syntynyt n. 1630, kuollut 1681.
Vanhemmat Kenicius Jonae Halenius, kuollut 1651 ja Cecilia Ericsdotter Halenius, kuollut 1651 (Taulusta 373).

Puoliso: Maria Pährsdotter Halenius, Knogen. (Taulu 371) kuollut 1679.

Lapset:
Petrus Erici Halenius, syntynyt 1673. Tauluun 371
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 373

13. Kenicius Jonae Halenius kuollut 1651.
Vanhemmat Jon Estonis Halenius ja Anna Königsdotter Halenius (Taulusta 374).

Puoliso: Cecilia Ericsdotter Halenius. (Taulu 372) kuollut 1651.

Lapset:
Erici Kenici Halenius, syntynyt n. 1630. Tauluun 372
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 374

14. Jon Estonis Halenius
Vanhemmat Östen Halenius (Taulusta 375) .

Puoliso: Anna Königsdotter Halenius. (Taulu 373)
Vanhemmat König Olofsson "Birkarl" ja Anna Olofsdotter (Taulusta 376) .

Lapset:
Kenicius Jonae Halenius. Tauluun 373
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 375

15. Östen Halenius

Lapset:
Jon Estonis Halenius. Tauluun 374
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 376

15. König Olofsson "Birkarl"
Vanhemmat Olof Clemetsson, Talollinen, syntynyt Baggböle ja Brita Andersdotter Bure, syntynyt n. 1490 Rödbäck Umeå, Ruotsi (Taulusta 377) .

Puoliso: Anna Olofsdotter. (Taulu 374)

Lapset:
Anna Königsdotter Halenius. Tauluun 374
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 377

16. Olof Clemetsson Talollinen, syntynyt Baggböle.
Vanhemmat Clement Olovsson, Talollinen, syntynyt Baggböle, Sweden (Taulusta 378).

Puoliso: Brita Andersdotter Bure. (Taulu 376) syntynyt n. 1490 Rödbäck Umeå, Ruotsi.
Vanhemmat Anders Bure, syntynyt n. 1450 Bure, Skellefteå, Ruotsi, kuollut Rödbäck, Umeå ja Marjet Bure, syntynyt 1466 Rödbäck Umeå, Ruotsi (Taulusta 379).

Lapset:
König Olofsson "Birkarl". Tauluun 376
Ingrid Olofsdotter, syntynyt Baggböle. Tauluun 536
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 378

17. Clement Olovsson Talollinen, syntynyt Baggböle, Sweden.

Lapset:
Olof Clemetsson, syntynyt Baggböle. Tauluun 377
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 379

17. Anders Bure syntynyt n. 1450 Bure, Skellefteå, Ruotsi, kuollut Rödbäck, Umeå.
Vanhemmat Anders Olovsson Bure, Alilaamanni, Bure, syntynyt n. 1430 Bure, Skellefteå, Ruotsi, kuollut Bure ja Malin Bure (Taulusta 380).

Puoliso: Marjet Bure. (Taulu 377) syntynyt 1466 Rödbäck Umeå, Ruotsi.

Lapset:
Brita Andersdotter Bure, syntynyt n. 1490 Rödbäck Umeå, Ruotsi. Tauluun 377
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 380

18. Anders Olovsson Bure Alilaamanni, Bure, syntynyt n. 1430 Bure, Skellefteå, Ruotsi, kuollut Bure. Han var underlagman i Västerbotten. (Troligen detsamma som landshövding.) Hade sin gård på den jord som sedan blev nr 6 i Bureå by. Troligen kom denne till Bureå före 1400 och bosatte sig helt nära där Bureågillet senare kom att byggas, säkerligen nere vid havsstranden. Man får räkna med att den import som förekom skedde sjövägen, och det behövdes förråd för de varor som inskeppades. Underlagman Anders Olofsson Bure fick 6 barn. Svårt att fastställa vem av Bureätten som först kom till Bureå i Skellefteå, men troligt är att denna familj bosatte sig helt nära där de så kallade klosterruinerna finns. Det står skrivet att en dotterson till Härse, även han en av Bureätten, vid namn Nils Hansson bodde på underlagman Anders Olofsson Bures gård. Denna Nils Hansson var bonde på hemmanet nr 6 i Bureå åren 1583-1606 och var gift med en flicka från Falmark. http://www.ohrnell.net/bureatten.htm.
Vanhemmat Olav Hersesson Bure, syntynyt n. 1380 Bureå, Skellefteå ja ??? Bure (Taulusta 381).

Puoliso: Malin Bure. (Taulu 379)

Lapset:
Jakob Andersson Bure, syntynyt n. 1450 Bure, Skellefteå, Ruotsi. Tauluun 540
Anders Bure, syntynyt n. 1450 Bure, Skellefteå, Ruotsi. Tauluun 379
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 381

19. Olav Hersesson Bure syntynyt n. 1380 Bureå, Skellefteå. Levde 1310. Bodde på stamgården i Bure under kung Birgers tid och fullbordade bygget Bure kloster. Dit kom en abbot och tolv öbröderö. Han kallades Gamle Olof. (Född omkring 1380) http://www.ohrnell.net/bureatten.htm.
Vanhemmat Herse Fahlesson Bure, syntynyt n. 1345 ja Olov Dahlkarls Jättes dotter i Bura träsk Bure, syntynyt n. 1350 (Taulusta 382).

Puoliso: ??? Bure. (Taulu 380)

Lapset:
Olof Olofsson Bure, syntynyt n. 1420
Anders Olovsson Bure, syntynyt n. 1430 Bure, Skellefteå, Ruotsi. Tauluun 380
Anna Bure, Grubb, syntynyt 1421 Skellefteå, Ruotsi. Tauluun 539
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 382

20. Herse Fahlesson Bure syntynyt n. 1345. Han ärvde .....................hela den och rikedom efter sin far och bodde på sin fars gård Bure i Selångers socken 1210. Var Hövitsman i Norrland och levde till minst 1270. Han var en mäkta lärd och vis man, varför han kallades Abboten i Bure. Gick med silverskenor och silverbälte. Blev mördad då han falskeligen blev bjuden till bröllop, och begravdes i (Lövångers?) kyrka, men mandråparna, som kallas Kåsar, blev steglade på (Kallholmen, Rallholmen?). Han ska ha börjat anlägga Bure Munkekloster på en holme i Bura åmynne i Medelpad, och ska ha varit gift med Olov Dahlkarls Jättes dotter i Bura träsk. (Född omkring 1350) http://www.ohrnell.net/bureatten.htm.
Vanhemmat Fahle Bure, HIN UNGE, Talollinen, Bure, syntynyt n. 1310 Bure ja ???? Bure (Taulusta 383).

Puoliso: Olov Dahlkarls Jättes dotter i Bura träsk Bure. (Taulu 381) syntynyt n. 1350.

Lapset:
Olav Hersesson Bure, syntynyt n. 1380 Bureå, Skellefteå. Tauluun 381
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 383

21. Fahle Bure, HIN UNGE Talollinen, Bure, syntynyt n. 1310 Bure. Ägde sin fädernegård Byrestad. Levde 1190 i kung Knut Erikssons tid. Vistades efter kungens död hos dennes omyndiga barn, såsom deras förmyndare på deras gods Älgarås i Västergötland. År 1199 när kung Sverker dräpte kung Knuts söner, lyckades Fale rymma med Knuts yngste son Erik hem till sin gård Byrestad och gömde honom där i två och ett halvt år ötill dess han började Mannasö. Då drog Fale in i Norge för att skaffa folk som kunde hjälpa Erik att återta sitt rike igen och hämnas sina bröder. När han kom tillbaka över fjällen uppreste han hela Jämtland, Hälsingland och Medelpad, samt en stor del av Ångermanland, och drog söderut och stred mot kung Sverker vid Lena i Västergötland år 1208, som verserna ljuda i: Anno Millena bis bis deco celeno pleno baclum Sverikonis Stetil in Geflo Gereonis, contigiet in Lenum. (Två Danske löpo för enom Svenskom Sverom togo derom Werbere plerum). De danska hjälpte kung Sverker emot herr Erik, och sedan Erik Knutsson slagit kung Sverker vid Gefle Bro 1210, gjorde han Fale till herre och förbättrade han ärvda adelskap genom att ge honom en beväpnad arm till sköldemärke, därför att han hade burit honom på sin arm under farligheter, och på hjälmen norska vapenyxor, därför att han med norska män hade börjat intaga riket åt konungen. Kung Erik gav honom hela Medelpad, Jämtland och ett stycke av Ångermanland i förläning. Hans gravsten ligger på Sköns kyrkogård med detta vapen uthugget, samma vapen var målat i guld och ljusa färger och hängde på kyrkoväggen. Antingen har han själv eller hans son Herse Bure skrivit den krönika som låg förvarad i Sköns kyrka och som innehöll det som hade hänt under Fales tid. Han dog 1212. Lät bygga Byresholms slott, vilket senare blev förvandlat till Sköns kyrka. http://www.ohrnell.net/bureatten.htm, Lisätietoja: Mainitaan 1342-63.
Vanhemmat Herse Falesson Bure på Byrestad ja ???? Bure på Byrestad (Taulusta 384).

Puoliso: ???? Bure. (Taulu 382)

Lapset:
Herse Fahlesson Bure, syntynyt n. 1345. Tauluun 382
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 384

22. Herse Falesson Bure på Byrestad En rik, mäktig och välförtjänst man, om vilken bedrifter inget står. Han levde omkring 1180. http://www.ohrnell.net/bureatten.htm.
Vanhemmat Fale Hin Gamle ja ??? Fale Hin Gamle (Taulusta 385).

Puoliso: ???? Bure på Byrestad. (Taulu 383)

Lapset:
Fahle Bure, HIN UNGE, syntynyt n. 1310 Bure. Tauluun 383
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 385

23. Fale Hin Gamle Ska ha bott på Byrestad (Birsta) i Sköns socken i Medelpad och varit en myndig man i Hälsingland, vilket land kung Erik IX med hjälp av Hans och Guttorm Östande år 1156 lade under Sveriges krona. Därefter blev Fale satt till landsdomare där. Han ska också ha varit hälsingarnas anförare under samme kung då denne intog Finland, där Hälsingfors och Helsinge by menas ha fått namn efter hans folk. Slutligen sägs han, sedan kungen blivit dödad vid Uppsala, av danska..? Prins ? Magnus Henriksson, ha uppsatt och anfört upplänningarna under denne prins, som då blev slagen den 16 maj 1161. (Men uti hvilken Slagning Fale sjelf blev nergjord, vid den efter honom nämnde Fale bro, ej långt från Uppsala) http://www.ohrnell.net/bureatten.htm.
Vanhemmat Herse Eriksson ja ???? (Taulusta 386).

Puoliso: ??? Fale Hin Gamle. (Taulu 384)

Lapset:
Herse Falesson Bure på Byrestad. Tauluun 384
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 386

24. Herse Eriksson Ska ha levat 1130-1148 i kung Ragnvald Knapphövdes och Sverker den Gamles tider. http://www.ohrnell.net/bureatten.htm.
Vanhemmat Erik Tordsson (Tords Jerker) ja ???? (Taulusta 387).

Puoliso: ????. (Taulu 385)

Lapset:
Fale Hin Gamle. Tauluun 385
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 387

25. Erik Tordsson (Tords Jerker) Han bodde i Selånger i Medelpad och ska ha levat i kung Inge den Yngres tid vid år 1116. Han och hans söner nämndes på en runsten i Selångers socken: Spchurdi auk Thurir Haiden auk Sihlvaster auk Herser raiste Stain dini aftir Thord Jerker Fadir sin. Vid samma tid ska en Bure i Norrby i Njurunda socken ha levat. På hans runsten står: Backswain auk Sihlvaster auk Fridi, raiste Stain aftir Buri Fadir sin. http://www.ohrnell.net/bureatten.htm.
Vanhemmat Tord Bure ja ???? (Taulusta 388).

Puoliso: ????. (Taulu 386)

Lapset:
Herse Eriksson. Tauluun 386
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 388

26. Tord Bure Tycks ha levat på kung Inge den Äldres tid. Det verkar som om förföljelsen emot kristendomen under kung Blotsvens tid tvingade honom att flytta från Uppland till Norrland, där han kunde leva tryggt. http://www.ohrnell.net/bureatten.htm.
Vanhemmat Gunnar Herse ja ???? (Taulusta 389).

Puoliso: ????. (Taulu 387)

Lapset:
Erik Tordsson (Tords Jerker). Tauluun 387
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 389

27. Gunnar Herse Verkar ha levat vid år 1040, i kung Aucent Jakobs tid. http://www.ohrnell.net/bureatten.htm.
Vanhemmat Tord i Byr ja ???? (Taulusta 390).

Puoliso: ????. (Taulu 388)

Lapset:
Tord Bure. Tauluun 388
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 390

28. Tord i Byr Han ska ha levat i konung Erik Segersälls tid, vid år 992 blivit kristen och bodde vid Skokloster i Uppland, där han på egen bekostnad låtit bygga en kyrka, som länge kallades Bure kyrka och Socken. Till åminnelse efter honom, tages en sten vid kyrkodörren, upprest av hans fem söner med följande påskrift: Antvitr, auk Gustafir, auk Juhar, auk Redaifr, samt Gunnaifr, laiti raisa (..stain thinsa..) TORD Faduri sin fotr hiuk runar, ( Ga Ol. Gelfy Dilfert: de Mausaleria Sko. p 4) http://www.ohrnell.net/bureatten.htm ********************************************************************************* Bure däremot bör komma av ordet bur, antingen med betydelsen förrådshus, kammare eller borgare. I båda fallen med den vidare betydelsen bo.

Puoliso: ????. (Taulu 389)

Lapset:
Gunnar Herse. Tauluun 389
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 391

11. Peter Hansson Tehl kuollut 1663 aikaisintaan.

Puoliso: Margaretha Johansdotter Tehl, Behm. (Taulu 370)

Lapset:
Catharina Hall, Thel. Tauluun 370
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 392

10. Petrus Jette Komminister i Arbrå, Undersvik och i Hudiksvall; apulaispappi, kuollut 14.12.1738 Undersvik. Komminister i Arbrå, Undersvik och i Hudiksvall 1695, 1698. 1954 i Jettendal. Farfar möjligen Petrus Erici Jettendalius, komminister i Delsbo, död 1641.

Puoliso: Catharina Jette, Helsing. (Taulu 369) Bondpiga; maalaispiika, syntynyt ca. 1660 Sverige; Ruotsi, kuollut Levde 1730 i Undersvik.
Vanhemmat Elof Larsson Helsing, Laurinpoika, Kyrkoherde i Enånger och Njutånger; kirkkoherra, syntynyt Sverige, kuollut 1675 Drunknade ja Brita Jonasdotter Helsing, Schalina, kuollut Sverige (Taulusta 393).

Lapset:
Elisabet Jette Gette, Hall, syntynyt 1689 Sverige. Tauluun 369
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 393

11. Elof Larsson Helsing, Laurinpoika Kyrkoherde i Enånger och Njutånger; kirkkoherra, syntynyt Sverige, kuollut 1675 Drunknade. hukkui 1675.
Vanhemmat Lars Danielsson Helsing, syntynyt Sverige, kuollut 1654 ja Margareta Helsing, Terserus, syntynyt Sverige (Taulusta 394).

Puoliso: Brita Jonasdotter Helsing, Schalina. (Taulu 392) kuollut Sverige.
Vanhemmat Jonas Larsson Schalin, Scalin, Komminister (apulaispappi) i Söderala; Kyrkoherde; kirkkoherra, syntynyt 1610, kuollut 1659 Sverige ja Ingrid Schalin, (Modina), kuollut 1685 Sverige (Taulusta 401).

Lapset:
Catharina Jette, Helsing, syntynyt ca. 1660 Sverige; Ruotsi. Tauluun 392
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 394

12. Lars Danielsson Helsing syntynyt Sverige, kuollut 1654.
Vanhemmat Daniel Andersson Berg, kuollut 1653 ja Anna Larsdotter Nerbelia Nerbelius, Berg, syntynyt Sverige (Taulusta 395).

Puoliso: Margareta Helsing, Terserus. (Taulu 393) syntynyt Sverige. Gift troligen med Lars Danielsson Helsing.

Lapset:
Elof Larsson Helsing, Laurinpoika, syntynyt Sverige. Tauluun 393
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 395

13. Daniel Andersson Berg kuollut 1653.
Vanhemmat Anders Björnsson Beronius Beronis, kuollut 00.02.1600 Enånger (mellan Sundsvall och Gävle), Ruotsi ja Brita Olofsdotter Olsdotter, Beronius / Beronis, kuollut 18.7.1601 Enånger, Ruotsi (Taulusta 396).

Puoliso: Anna Larsdotter Nerbelia Nerbelius, Berg. (Taulu 394) syntynyt Sverige.
Vanhemmat Lars Larsson Nebelius, Lagman, syntynyt n. 1610 ? Sverige, kuollut 1667 ja Malin Dominicidotter Nebelius (Taulusta 398).

Lapset:
Lars Danielsson Helsing, syntynyt Sverige. Tauluun 394
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 396

14. Anders Björnsson Beronius Beronis kuollut 00.02.1600 Enånger (mellan Sundsvall och Gävle), Ruotsi.
Vanhemmat Björn Jons, syntynyt n. 1570 (Taulusta 397).

Puoliso: Brita Olofsdotter Olsdotter, Beronius / Beronis. (Taulu 395) kuollut 18.7.1601 Enånger, Ruotsi.

Lapset:
Daniel Andersson Berg. Tauluun 395
Olaus Andreae Boldanesius Helsingius, Präst ?; pappi, syntynyt 1568 Enånger ?, Ruotsi, kuollut 22.12.1649 Prästgården, Bollnäs), Sweden; Ruotsi
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 397

15. Björn Jons syntynyt n. 1570.

Lapset:
Anders Björnsson Beronius Beronis. Tauluun 396
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 398

14. Lars Larsson Nebelius Lagman, syntynyt n. 1610 ? Sverige, kuollut 1667. Studerade 1628.
Vanhemmat Lars Kjällbjörnsson, syntynyt Sverige ja Brita Olofsdotter (Taulusta 399).

Puoliso: Malin Dominicidotter Nebelius. (Taulu 395)

Lapset:
Anna Larsdotter Nerbelia Nerbelius, Berg, syntynyt Sverige. Tauluun 395
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 399

15. Lars Kjällbjörnsson syntynyt Sverige.
Vanhemmat Kjällbjörn Laurentsson, syntynyt Sverige (Taulusta 400).

Puoliso: Brita Olofsdotter. (Taulu 398)

Lapset:
Lars Larsson Nebelius, syntynyt n. 1610 ? Sverige. Tauluun 398
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 400

16. Kjällbjörn Laurentsson syntynyt Sverige.

Lapset:
Lars Kjällbjörnsson, syntynyt Sverige. Tauluun 399
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 401

12. Jonas Larsson Schalin, Scalin Komminister (apulaispappi) i Söderala; Kyrkoherde; kirkkoherra, syntynyt 1610, kuollut 1659 Sverige. Elämänkerrallisia tietojaFödd före 1610. Stud i Uppsala 1627. Komminister i Söderala i 3 år och efter sin far kyrkoherde där 1656. Ur protokoll 1656: "Bleft samtyckt att Herr Joen skulle efterträda sin fader, och göra sin flit, att de några tunnland åker, hans fader köpt hafter, måtte av socknen och prestebordet tillhöra." Död 1685. (N.H. Skalin).
Vanhemmat Lars Erikinpoika Scalin, Bröms; Söderstadius; Gille, Kyrkoherde i Söderala; kirkkoherra, syntynyt 1576 Segersta, Söderala; Sverige, kuollut 1656 Söderala; Helsingland ja Katarina Jönsdotter Schalin, Katarina Joonaantytär/Scalin, syntynyt 1590 Sverige, kuollut 1672 Sverige (Taulusta 358).

Puoliso: 1640 Ingrid Schalin, (Modina). (Taulu 393) kuollut 1685 Sverige. Hade 12 barn!.
Vanhemmat Lars Kolstadius, kuollut Sverige (Taulusta 402).

Lapset:
Lars Jonasson Schalin, Kyrkoherde; kirkkohera, kuollut 1708 Sverige
Brita Jonasdotter Helsing, Schalina. Tauluun 393
Ingrid Varg, Schalin, kuollut 1700 Sverige
Erik Schalin, kuollut Sverige
Jonas Joonaanpoika Schalin, kuollut 1714 Sverige
Kristina Ferndus, Schalin, kuollut 1733 Sverige
Lars Jonasson Scalin, Kyrkoherde i Enånger; kirkkoherra, syntynyt 1640 jälkee
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 402

13. Lars Kolstadius kuollut Sverige.

Lapset:
Ingrid Schalin, (Modina). Tauluun 401
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 403

8. Herman Bering Sjötullispektor; Tullimies, syntynyt 1697 Anderslöf, Skåne, Sverige, kuollut 17.3.1763 Lanskrona, Skåne, Sverige. Student 1719 i Lund. Praeses i accisrätten. Tullimiehenä Falköping 1730 ja Båstad 1738-61.
Vanhemmat Vitus Bering, Behringh, Adjunkt i Anderslöf, kyrkoherde i Finja 1705- Sverige, kuollut 1710 ja Gunilla Bering, Berckman, syntynyt n. 1670 (Taulusta 404).

Puoliso: 1779 Kristianstad; Sverige Catharina (Cajsa) Swahn, Johansdotter/Bering. (Taulu 354) syntynyt 1701 Kristianstad, Skåne, Sverige, kuollut 28.3.1770 Landskrona, Sverige.
Vanhemmat Johan Larsson ? Swahn, kuollut 3.3.1738 Sverige ja Catharina Swahn, Elers, syntynyt n. 1660, kuollut aikais. 170 Sverige (Taulusta 418).

Lapset:
Elisabet Bering, Elisabeth/Schalin, syntynyt 9.5.1749 Båstad, Skåne Sverige / Tyringe Finja socken. Tauluun 354
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 404

9. Vitus Bering, Behringh Adjunkt i Anderslöf, kyrkoherde i Finja 1705- Sverige, kuollut 1710.
Vanhemmat Peder Jensen Bering, Student 1647, kyrkoherde i Anderslöf och Grönby, Skåne, syntynyt 1626 Ruotsi; Tanska ??, , haudattu 7.2.1705 Grönby, Skåne ja Boel Hansdotter Bering, Watzen, kuollut 17.4.1698 Grönby, Skåne, Sverige (Taulusta 405).

Puoliso: Gunilla Bering, Berckman. (Taulu 403) syntynyt n. 1670.
Vanhemmat Göran Berckman, Ryttmästare (i Helsingborg ?), kuollut 1712 aikaisintaan; Sverige ja Gundela Timmerman, Berckman, syntynyt 29.11.1636 Stockholm (Taulusta 417).

Lapset:
Herman Bering, syntynyt 1697 Anderslöf, Skåne, Sverige. Tauluun 403
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 405

10. Peder Jensen Bering Student 1647, kyrkoherde i Anderslöf och Grönby, Skåne, syntynyt 1626 Ruotsi; Tanska ??, , haudattu 7.2.1705 Grönby, Skåne.
Vanhemmat Jens B. Bering, Rådman i Viborg, Danmark 1631-58., kuollut 1658 Viborg; Danmark; Tanska ja Kirsten Bering, Pedersdotter, kuollut 12.6.1626 Viborg; Danemark; Tanska (Taulusta 406).

Puoliso: Boel Hansdotter Bering, Watzen. (Taulu 404) kuollut 17.4.1698 Grönby, Skåne, Sverige.
Vanhemmat Hans Watzen, Kyrkoherden, syntynyt 5.9.1596 Grönby Skåne, kuollut 17.4.1650 Grönby (Taulusta 413).

Lapset:
Vitus Bering, Behringh. Tauluun 404
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 406

11. Jens B. Bering Rådman i Viborg, Danmark 1631-58., kuollut 1658 Viborg; Danmark; Tanska. Lisätietoja: Släkten från Bjerringby i Middelson härad, Danmark.

Puoliso: Kirsten Bering, Pedersdotter. (Taulu 405) kuollut 12.6.1626 Viborg; Danemark; Tanska.
Vanhemmat Peder Rimboldtsen, Kaniikki, rovasti; Svartbrödrarklostret, syntynyt 1500 luvull, kuollut 1612 Viborg, Danmark ja Dorothe Rimboldtsen, Jensdotter/Bloch, syntynyt Viborg, Danmark, kuollut Viborg, Danmark (Taulusta 407).

Lapset:
Peder Jensen Bering, syntynyt 1626 Ruotsi; Tanska ??. Tauluun 405
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 407

12. Peder Rimboldtsen Kaniikki, rovasti; Svartbrödrarklostret, syntynyt 1500 luvull, kuollut 1612 Viborg, Danmark. Kaniikki ja rovasti (kaniikki on pappi, esim munkkikunnan jäsen) Pappi Viborgissa Mustainveljesten luostarissa (Svartbrödrarklostret).
Vanhemmat Pederssen Rimbold, Lekor theologie och kanik i Viborg. Prost vid Svartbrödrarkyrkan, syntynyt 1500 luvull, kuollut 1591 jälkee (Taulusta 408).

Puoliso: Dorothe Rimboldtsen, Jensdotter/Bloch. (Taulu 406) syntynyt Viborg, Danmark, kuollut Viborg, Danmark.
Vanhemmat Jens Bloch, Nielssen, Kyrkoherde vid Domkyrkan i Viborg, kuollut 1592 Viborg, Danmark ja Anne Jensdotter Høg, Bloch, syntynyt 1500 jälkee (Taulusta 410).

Lapset:
Kirsten Bering, Pedersdotter. Tauluun 406
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 408

13. Pederssen Rimbold Lekor theologie och kanik i Viborg. Prost vid Svartbrödrarkyrkan, syntynyt 1500 luvull, kuollut 1591 jälkee.
Vanhemmat Peder, syntynyt 1500 jälkee Danmark (Taulusta 409).

Lapset:
Peder Rimboldtsen, syntynyt 1500 luvull. Tauluun 407
1. puoliso: Christine Hansdotter Rimbold, Høg syntynyt Danmark.
Vanhemmat Hans Høg, syntynyt 1500 jälkee.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 409

14. Peder syntynyt 1500 jälkee Danmark.

Lapset:
Pederssen Rimbold, syntynyt 1500 luvull. Tauluun 408
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 410

13. Jens Bloch, Nielssen Kyrkoherde vid Domkyrkan i Viborg, kuollut 1592 Viborg, Danmark.
Vanhemmat Niels Bloch, Fogde i Rind härad, Danmark ja Kirsten Jensdotter, syntynyt Danmark ? (Taulusta 411).

Puoliso: Anne Jensdotter Høg, Bloch. (Taulu 407) syntynyt 1500 jälkee.
Vanhemmat Jens Høg, Raatimies Viborg 1500 - luvulla, Tanska, Danmark (Taulusta 412).

Lapset:
Dorothe Rimboldtsen, Jensdotter/Bloch, syntynyt Viborg, Danmark. Tauluun 407
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 411

14. Niels Bloch Fogde i Rind härad, Danmark.

Puoliso: Kirsten Jensdotter. (Taulu 410) syntynyt Danmark ?

Lapset:
Jens Bloch, Nielssen. Tauluun 410
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 412

14. Jens Høg Raatimies Viborg 1500 - luvulla, Tanska, Danmark.

Lapset:
Anne Jensdotter Høg, Bloch, syntynyt 1500 jälkee. Tauluun 410
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 413

11. Hans Watzen Kyrkoherden, syntynyt 5.9.1596 Grönby Skåne, kuollut 17.4.1650 Grönby. Hans Watzen kom 1610 3/6 till Lunds skola, inskrevs jämte brodern Rasmus vid Köpenhamns universitet 1613 8/10 där han till "privatus praeceptor" hade sin ryktbare frände Caspar Bartholin, begav sig sedan till Wittenbergs universitet; inskriven 1616 11/10, därifrån han efter två år hemkallades av fadern, som strax efter hans hemkomst avled, 1618 29/11, varefter han i ämbetet efterföljde denne, då endast 22 år gammal. Han har skrivit relationen 1624 (se nedan), nämnes i 1626 års förteckning (LUB), i CEP 1634 20/1 och 1646 13/4, har betalt prästskatten 1626-1636, hade biskopen på visitation 1627 10/3 och 1635 27/7, var närvarande vid ett arvsskifte i Malmö 1642 2/5 och avled 1650 i Grönby. Grönbys historieskrivare, J. Hagerlöf, skriver följande om Hans Watzen: "Enligt berättelser, ännu fortlevande i folkets mun, har denne man varit en väldig trollkarl och medelst en svartkonstbok kunnat uträtta förunderliga ting. Till slut ledsnade han dock vid 'förbundet med hin håle' och ville bliva svartkonstboken kvitt; men detta lyckades ej honom förr än han fann på den utvägen att inmura densamma i kyrkomuren och i fönstret bak altaret insätta en långrund, färgad glasruta, som ännu sitter kvar och har omskriften Hans Wadson 1624". Källa: J. Tuneld, Prästrelationerna från Skåne och Bleking av år 1624, s. 119, (1934).
Vanhemmat Olof Watzen, Kyrkoherden, syntynyt 1569 Bunkeflo, kuollut 29.11.1618 Grönby eller Bunkeflo ja Margarete Hansdotter Watzen, syntynyt 1565 Landskrona, kuollut 16.1.1623 Bunkeflo (Taulusta 414).

Lapset:
Boel Hansdotter Bering, Watzen. Tauluun 405
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 414

12. Olof Watzen Kyrkoherden, syntynyt 1569 Bunkeflo, kuollut 29.11.1618 Grönby eller Bunkeflo.
Vanhemmat Hans Watzen, syntynyt 1526, kuollut 25.10.1580 ja Birte Watzen, Olofsdotter, kuollut 11.1.1599 Malmö, Sverige (Taulusta 415).

Puoliso: Margarete Hansdotter Watzen. (Taulu 413) syntynyt 1565 Landskrona, kuollut 16.1.1623 Bunkeflo.

Lapset:
Hans Watzen, syntynyt 5.9.1596 Grönby Skåne. Tauluun 413
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 415

13. Hans Watzen syntynyt 1526, kuollut 25.10.1580.

Puoliso: Birte Watzen, Olofsdotter. (Taulu 414) kuollut 11.1.1599 Malmö, Sverige.
Vanhemmat Olof Mortensen (Taulusta 416).

Lapset:
Olof Watzen, syntynyt 1569 Bunkeflo. Tauluun 414
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 416

14. Olof Mortensen

Lapset:
Birte Watzen, Olofsdotter. Tauluun 415
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 417

10. Göran Berckman Ryttmästare (i Helsingborg ?), kuollut 1712 aikaisintaan; Sverige.

Puoliso: Gundela Timmerman, Berckman. (Taulu 404) syntynyt 29.11.1636 Stockholm.

Lapset:
Gunilla Bering, Berckman, syntynyt n. 1670. Tauluun 404
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 418

9. Johan Larsson ? Swahn kuollut 3.3.1738 Sverige.
Vanhemmat Lars Johansson Swahn (Taulusta 419).

Puoliso: Catharina Swahn, Elers. (Taulu 403) syntynyt n. 1660, kuollut aikais. 170 Sverige.
Vanhemmat Jakob Elers, syntynyt 15.3.1629 ja Catharina Hermansdotter Schlüter, Elers, syntynyt 3.5.1640, kuollut 12.2.1701 (Taulusta 420).

Lapset:
Catharina (Cajsa) Swahn, Johansdotter/Bering, syntynyt 1701 Kristianstad, Skåne, Sverige. Tauluun 403
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 419

10. Lars Johansson Swahn Gift före 1706 i Kristianstad med Förmögen borgaränka.

Lapset:
Johan Larsson ? Swahn. Tauluun 418
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 420

10. Jakob Elers syntynyt 15.3.1629.
Vanhemmat Mathias Mathiasson Elers, Kauppias Ronneby; raatimies; pormestari, syntynyt 1589 Burgh i Fehmarn Tyskland; Saksa, kuollut 1.3.1652 Helsingborg ja Gundel Löfvingsdotter Elers, Raue, syntynyt Sverige ??, kuollut 1629 aikaisintaan (Taulusta 421).

Puoliso: Catharina Hermansdotter Schlüter, Elers. (Taulu 418) syntynyt 3.5.1640, kuollut 12.2.1701.
Vanhemmat Herman Hermansson Schlüter, Borgmestare, kuollut 1679 Ronneby; Blekinge ja Anna Laurentsdotter Schlüter, syntynyt Sverige ??, kuollut 1640 aikaisintaan (Taulusta 423).

Lapset:
Catharina Swahn, Elers, syntynyt n. 1660. Tauluun 418
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 421

11. Mathias Mathiasson Elers Kauppias Ronneby; raatimies; pormestari, syntynyt 1589 Burgh i Fehmarn Tyskland; Saksa, kuollut 1.3.1652 Helsingborg. Född 1589 fredag före palmsöndag i Burg, Fehmarn, Tyskland. Kuollut 1.3.1652 Hälsingborg. Kauppias Ronnebyssä, Blekinge. Raatimies 1624, pormestari 1641.
Vanhemmat Mathias Elers, Andersson, syntynyt 1550 Burg, Fehmarn, kuollut 27.1.1623 (Taulusta 422).

Puoliso: Gundel Löfvingsdotter Elers, Raue. (Taulu 420) syntynyt Sverige ??, kuollut 1629 aikaisintaan.

Lapset:
Jakob Elers, syntynyt 15.3.1629. Tauluun 420
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 422

12. Mathias Elers, Andersson syntynyt 1550 Burg, Fehmarn, kuollut 27.1.1623.

Lapset:
Mathias Mathiasson Elers, syntynyt 1589 Burgh i Fehmarn Tyskland; Saksa. Tauluun 421
1. puoliso: Gertrud Voss, Elers syntynyt 1553, kuollut 20.3.1621.
Vanhemmat Jürgen Voss, Pormestari, kuollut 1550 jälkee.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 423

11. Herman Hermansson Schlüter Borgmestare, kuollut 1679 Ronneby; Blekinge. Kotipaikan historiaOli 1659 Ronnebyssä. Ronneby oli molempien Hermanien aikana levottomalla Ruotsin ja Tanskan raja-alueella, jossa jatkuvaa sotimista. Ruotsin alueeksi 1658 rauhassa. Kilpaileva Karlskronan kaupunki rakennettiin 1664. Ronneby menetti kaupunkioikeutensa 1680 ja kaikkien asukkaiden oli muutettava Karlskronaan..
Vanhemmat Herman Schlüter, Kauppias ja pormestari Ronneby (Taulusta 424).

Puoliso: Anna Laurentsdotter Schlüter. (Taulu 420) syntynyt Sverige ??, kuollut 1640 aikaisintaan.
Vanhemmat Laurents (Taulusta 425).

Lapset:
Catharina Hermansdotter Schlüter, Elers, syntynyt 3.5.1640. Tauluun 420
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 424

12. Herman Schlüter Kauppias ja pormestari Ronneby. Kotipaikan historiaKauppias ja pormestari Ronnebyssä."första kända svenska stamfar". Kotoisin Saksasta. Blekinge kirjassa kuva Ronebyn kirkossa olevasta muistotaulusta, jossa esitetty Herman perheineen 1636.

Lapset:
Herman Hermansson Schlüter. Tauluun 423
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 425

12. Laurents

Lapset:
Anna Laurentsdotter Schlüter, syntynyt Sverige ??. Tauluun 423
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 426

7. Christoffer Kristofer (Kristopher) Carlenius, Iisakin poika Kirkkoherra Kälviä, syntynyt 14.6.1751 Uleåborg; Oulu, kuollut 19.6.1813 Kelviå; Kälviä. Ylioppilas Turussa 08.11.1771. Papiksi vihitty 1778 ja märätty kappalaisen apulaiseksi Yliveteliin. Kappalainen Kälviällä 1785. Kirkkoherrana siellä 1808 sotamarski Klingspor´in (General Fältmarsalken, Grefve Mauritz Klingspor) antamalla valtuuskirjalla. Lapset syntyneet Kälviällä. Sukukirja; Axel Bergholm s. 289 Genealogia Sursilliana s. 316.
Vanhemmat Isac Henricsson Carlenius, Siltavouti; Varanimismies Kemissä, syntynyt 27.7.1723 Muhos, kuollut 7.4.1775 Pattijoki; Kemin Lautiosaari kylä ja Beata Christophersdotter Lillbäck Liljebäck, Carlenius, syntynyt 28.12.1726, kuollut 1.2.1779 Kemi (Taulusta 427).

Puoliso: 21.2.1786 Kälviä Anna Elisabeth Johansdotter Hydenius, Carlenius. (Taulu 353) syntynyt 14.12.1768 Kelviå, Kälviä, Kumpula, kuollut 13.12.1829 Kelviå, Kälviä, Kumpula. Tunnettu tehokkaista lääkevoiteista. Mainittu myös kuolinaika 10.12.1829.
Vanhemmat Johan Hydenius, Juho Juhonpoika/Hyytinen, Filosofie magister, Kälviän kirkkoherra 1782, maisteri, syntynyt 18.6.1736 Lappajärvi på Hytinen hemman (Hyytinen), kuollut 10.6.1784 Kälviä, Kelviå, Kumpula ja Britha Catharina Mårtenintytär Peitzius, Hydenius, syntynyt 13.7.1743 Brahestad; Raahe, kuollut 18.5.1815 Kälviä, Kumpula (Taulusta 497).

Lapset:
Johan Kristofer Carlenius, syntynyt 21.7.1788 Kälviä, kuollut 5.9.1792 Kälviä
Catharina Elisabeth Christophersdotter Carlenius, Christofferintytär/Stenhagen, syntynyt 18.2.1792 Kälviä, kuollut 266.09.1837 Kaarlela
Brita Johanna Christofferintytär Carlenius, "Johanna"/Schalin, syntynyt 16.7.1794 Kälviä; Kelviå. Tauluun 353
Anna Sofia Carlenius, syntynyt 6.3.1797 Kälviä, kuollut 25.8.1800 Kälviä
Fredrika Charlotta Christofferintytär Carlenius, Sohlberg, syntynyt 17.4.1798 Kälviä, kuollut 9.5.1852 Vöyri
Christoffer Carlenius, syntynyt 10.6.1801 Kälviä, kuollut 16.5.1803 Kälviä
Hedvig Sofia Carlenius, syntynyt 25.8.1804 Kälviä, kuollut 19.8.1808 Kälviä
Maria Carlenius, syntynyt 8.2.1807 Kälviä, kuollut 23.8.1808 Kälviä
Gustaf Mauritz Carleni, Carlenius, Ylioppilas Turussa 1828, Helsingissä 1836, syntynyt 28.7.1809 Kälviä, kuollut 2.7.1836 Helsinki
Sofia Amalia Christofferintytär Carlenius, Hagman, syntynyt 5.10.1812 Kälviä. Tauluun 590
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 427

8. Isac Henricsson Carlenius Siltavouti; Varanimismies Kemissä, syntynyt 27.7.1723 Muhos, kuollut 7.4.1775 Pattijoki; Kemin Lautiosaari kylä. Elämänkerrallisia tietojaBergholmin Sukukirja s. 289 mainitsee Isak Carlenius syntymäajaksi 22/7 1722. Siltavouti ja varanimismies Kemissä, jonne muualta muutti. Asui Paattijoen (Pättijoen) tilalla Kemin Lautionsaaren kylässä. Henric Sundin väitöskirjassa 3.7. 1759 omistus Isacille.
Vanhemmat Henric Henricsson Carlenius, Kappalainen Muhos, syntynyt noin 1695, kuollut 20.11.1732 Muhos ja Sara Gisselkors, Carlenius, syntynyt n. 1700 (Taulusta 428).

Puoliso: Beata Christophersdotter Lillbäck Liljebäck, Carlenius. (Taulu 426) syntynyt 28.12.1726, kuollut 1.2.1779 Kemi.
Vanhemmat Christopher Gustafsson Lillbäck, Liljebäck, Tullitarkastajana Oulussa 1723-31, syntynyt 1695 Uleabårg; Oulu, kuollut 1748 jälkee ja Carin Jakobsdotter Lillbäck, Sallinen, kuollut 00.08.1741 (Taulusta 466).

Lapset:
Beata Carlenius, syntynyt 1747, kuollut 1779
Christoffer Kristofer (Kristopher) Carlenius, Iisakin poika, syntynyt 14.6.1751 Uleåborg; Oulu. Tauluun 426
Isak Carlenius, Räätäli, syntynyt 1753, kuollut 3.7.1786 Tukholma
Johan Carlenius, syntynyt 1757 Kemi?
Gustaf Carlenius, Lukkari Simo´ssa, syntynyt 1757 Kemin Pattijoella (Paattijoki), kuollut 4.1.1847 Simo
Katarina Maria Carlenius, syntynyt 18.9.1762
Gabriel Carlenius, syntynyt 17.9.1763
Anna Elisabet Carlenius, syntynyt 5.4.1765, kuollut Muuttanut Kemistä
Sara Margareta Carlenius, syntynyt 10.6.1766 Kemi?
Jakob Erik Carlenius, syntynyt 25.3.1768, kuollut Muuttanut Kemistä
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 428

9. Henric Henricsson Carlenius Kappalainen Muhos, syntynyt noin 1695, kuollut 20.11.1732 Muhos. Elämänkerrallisia tietojaHenrik Carlenius, arvellaan olleen Matias Carleniuksen veljenpoika: Mahdollisesti oli se sama Henrik C., joka oltuaan collega interior Oulun koulussa 1722-1727 sen perästä tuli Muhoksen kappalaiseksi ja kuoli 1732.
Vanhemmat Henrik Sigfridi Carlenius, Kappalainen, kapellan Tervo, syntynyt 1644, kuollut 12.8.1699 Muhos; hukkui, haudattu 14.10.1699 Kemi ja Anna Paldanius, Carlenius, syntynyt aikais. 166 (Taulusta 429).

Puoliso: Sara Gisselkors, Carlenius. (Taulu 427) syntynyt n. 1700. Lisätietoja: Elää vielä 1753, Perhesuhteet: Omgift med bonden Lauri Partanen.
Vanhemmat Isak Kristersson Gisselkors, Kappalainen Muhos 1698, syntynyt 1668, kuollut 1730 , haudattu 11.7.1730 Muhos ja Sara Gabrielintytär Laureus, Gisselkors, syntynyt 1674, kuollut 1.3.1752 Uleåborg, Oulu (Taulusta 449).

Lapset:
Isac Henricsson Carlenius, syntynyt 27.7.1723 Muhos. Tauluun 427
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 429

10. Henrik Sigfridi Carlenius Kappalainen, kapellan Tervo, syntynyt 1644, kuollut 12.8.1699 Muhos; hukkui, haudattu 14.10.1699 Kemi. Kapellan i Tervola, Muhos. Opiskeli luultavasti Tukholmassa 1683. Tuli Sodankylästä 1693. Sukututkimusseuran vuosikirjan XI/XIII mukaan: Henric Carlenius hukkui ("drunknad 4 bönsöndags qväll i siön utmed Ååminne") Tervolan kappalaisena Mekissä 12/8 1700.
Vanhemmat Sigfrid Stefansson Carlenius, Vicerådman i Uleåborg; vararaatimies Oulu, syntynyt 1600 jälkee Carlö, kuollut 27.6.1695 kuoli ennen (Taulusta 430).

Puoliso: Anna Paldanius, Carlenius. (Taulu 428) syntynyt aikais. 166. Lisätietoja: Levde 1702 Kemi Lapinniemi, i Uleåborg 1708.
Vanhemmat Zacharias Samuelsson Paldanius, Pitäjänkirjuri Iisalmella, syntynyt 1645 aikaisintaan, kuollut 1690 luvulla; Kuopio ? ja Helena Isakintytär Sinius, Isaacsdotter/Paldanius (Taulusta 434).

Lapset:
Henric Henricsson Carlenius, syntynyt noin 1695. Tauluun 428
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 430

11. Sigfrid Stefansson Carlenius Vicerådman i Uleåborg; vararaatimies Oulu, syntynyt 1600 jälkee Carlö, kuollut 27.6.1695 kuoli ennen. Lisätietoja: Kallad "Luodon Sigfred".
Vanhemmat Steffan Sigfridsson, Nämdeman (lautamies) i Uhlå, omnämd 1626, -34, -41, -47, syntynyt 1587 Karlö, Carlö, Bäckby / Hailuoto Ojakylä / Heckala, (Heikkala?)gård (Taulusta 431).

Lapset:
Henrik Sigfridi Carlenius, syntynyt 1644. Tauluun 429
1. puoliso: Dordi Mattsdotter Carlenius syntynyt 1600 luvull, , haudattu 30.4.1693. Lisätietoja: Mainittu noitajutussa 1678.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 431

12. Steffan Sigfridsson Nämdeman (lautamies) i Uhlå, omnämd 1626, -34, -41, -47, syntynyt 1587 Karlö, Carlö, Bäckby / Hailuoto Ojakylä / Heckala, (Heikkala?)gård.
Vanhemmat Sigfrid Henricsson, Tilallinen, kuollut 1652 tai 1650 - 51 ja Persdotter (Taulusta 432).

Lapset:
Sigfrid Stefansson Carlenius, syntynyt 1600 jälkee Carlö. Tauluun 430
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 432

13. Sigfrid Henricsson Tilallinen, kuollut 1652 tai 1650 - 51. Lisätietoja: Sipi oli tilallinen Hailuodossa Ojakylässä (Bäckby), Perhesuhteet: Lappalaisten tila Oulussa ???.
Vanhemmat Henric Esi-isä Carlenius (Taulusta 433).

Puoliso: Persdotter. (Taulu 431)

Lapset:
Steffan Sigfridsson, syntynyt 1587 Karlö, Carlö, Bäckby / Hailuoto Ojakylä / Heckala, (Heikkala?)gård. Tauluun 431
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 433

14. Henric Esi-isä Carlenius Lisätietoja: Kemissä Hailuodon kylässä (Carlö, josta tuli nimi Carlenius).

Lapset:
Sigfrid Henricsson. Tauluun 432
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 434

11. Zacharias Samuelsson Paldanius Pitäjänkirjuri Iisalmella, syntynyt 1645 aikaisintaan, kuollut 1690 luvulla; Kuopio ?. Iisalmen pitäjänkirjuri, valtakirja 10/7 1678.
Vanhemmat Samuel Thomae Paldanius, Kapellan i Paldamo; kappalainen, kirkkoherra 1644 - 51, syntynyt 1596 Syntymäaika on noin; Hailuoto, kuollut 1651 Paldamo; Paltamo ? ja Dorde Johansdotter Lithovius Limingius / Limingia, Paldanius, syntynyt 1600 Syntymäaika on noin; Ii, kuollut 1667 kuollut jälkeen; Paltamo (Taulusta 435).

Puoliso: Helena Isakintytär Sinius, Isaacsdotter/Paldanius. (Taulu 429)
Vanhemmat Isaac Hanssons Sinius, Isak Hannunpoika, Fogd i Cajana; vouti Kajaanissa, kuollut 1686 ja Elin Auttersdotter Duwal, Sinius, kuollut 1702 aikaisintaan ? (Taulusta 443) .

Lapset:
Anna Paldanius, Carlenius, syntynyt aikais. 166. Tauluun 429
Helena Zachariaksentytär Paldanius, Wegelius, syntynyt 1682 Iisalmi ?, kuollut 1759 , haudattu 13.5.1759 Oulu
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 435

12. Samuel Thomae Paldanius Kapellan i Paldamo; kappalainen, kirkkoherra 1644 - 51, syntynyt 1596 Syntymäaika on noin; Hailuoto, kuollut 1651 Paldamo; Paltamo ?. Elämänkerrallisia tietojaHan var Kapellan i Paldamo i 2:ne år, blef Pastor derstädes 1644 och dog 1651. Samuel Thomae Paldanius, jolle muutamain arvelun mukaan sukunimi ensin muodostettiin Paldamon (Paltamo) nimestä, jossa pitäjässä oli kappalaisena 1641-1644, sittemmin kirkkoherra. Sursillin n:o 2403 mukaan Zachariaksen äiti olisi Brita Mathiaksentytär, mutta tämä lienee väärin. Paltamon kappalainen 1641, kirkkoherra 1644 I aviol. Briitta Matintr. Björneburgensis-Tammelin, Samuelin edeltäjän, Paltamon khra Mathias Laurentiin tytär. Avioliitosta 6 lasta: Catharina(k. 1650), Magdalena, Johan(s.1637, k. 1672), Brita, Elias, Maria. II aviol. Dorde Johanintr.Lithovius, Iin kirkkoherran tytär. Avioliitosta yksi lapsi Christina.
Vanhemmat Thomas Larsson Laurentii (Peldanus), Pastorn i Carlö; Pastori Hailuoto 1587-, syntynyt 1500 luvull, kuollut 1603 luultavasti (Taulusta 436).

1. puoliso: Britha Mattsdotter Björneburgensis, Paldanius syntynyt 1600, kuollut n. 1642 Paltamo?. Lähde: Carpelan, Tor. Antell. Ättartavlor för de på Finlands riddarhus inskrivna efter 1809 adlade, naturaliserade eller adopterade ätterna, s. 10. Helsingfors 1942 ja Sursillin suku (täyd. ja toim. E. Kojonen, 1971). #2403 ja #7511.). Vanhemmat taulusta 4 Matthias Laurenti Björneburgensis, Kirkkoherra, k. 1644 Paltamo ja N.N.

Lapset:
Catharina Paldanius, Kristina/Cajanus, syntynyt 1626 Syntymäaika on noin; Paltamo, kuollut 1650 Paltamo?
Magdalena Samuelintytär Paldanius, Paldania, syntynyt 1628 Syntymäaika on noin; Paltamo
Elias Paldanius, syntynyt 1634 Syntymäaika on noin; Paltamo, kuollut 1686 Kuopio
Maria Samuelintytär Paldanius, Petrelius, syntynyt 1636 Syntymäaika on noin; Paltamo
Johan Samuelinpoika Paldanius, Paltamon kappalainen, syntynyt 1637 Paltamo, kuollut 00.01.1672 Paltamo
Christina Samuelintytär Paldanius, Kristina/Lyra, syntynyt 1638 Syntymäaika on noin; Paltamo, kuollut 1725 Kuoli jälkeen
2. puoliso: Dorde Johansdotter Lithovius Limingius / Limingia, Paldanius. (Taulu 434) syntynyt 1600 Syntymäaika on noin; Ii, kuollut 1667 kuollut jälkeen; Paltamo.
Vanhemmat Johan Henrikinpoika Lithovius, Limingius, Oulun ensimmäinen kirkkoherra 28.09.1610, Iin kirkkoherra 1620, syntynyt n. 1563 Liminka, kuollut 1634 Ii ja Christina Östensdotter Sursill, Östenintytär/Lithovius, syntynyt n. 1567, kuollut n. 1632 Ii (Taulusta 438).
Lapset:
Britha Samuelintytär Paldanius, Anna/Argillander, syntynyt 1641 Syntynyt noin; Paltamo, kuollut 11.3.1673 Kuopion maaseurakunta
Zacharias Samuelsson Paldanius, syntynyt 1645 aikaisintaan. Tauluun 434
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 436

13. Thomas Larsson Laurentii (Peldanus) Pastorn i Carlö; Pastori Hailuoto 1587-, syntynyt 1500 luvull, kuollut 1603 luultavasti. Elämänkerrallisia tietojaYli kolme sataa vuotta vanha on Paldani(us) suku, jonka nimi johdetaan Paltamon pitäjän nimestä. Säätyläossukuna näkyy se olevan miltei sammumaisillaan, mutta talonpoikaissäädyssä se vielä versoo vanhoilla kotiseuduillaan Pohjois-Savossa. Thomas Laurentii tuli Hailuodon ensimmäiseksi kirkkoherraksi n. 1593, kirjoitti Upsalan kokouksen päätöksen alle 1593 ja eli vielä 1598. Bergholm; Sukukirja s.1000, Lisätietoja: Allekirjoitti Uppsalan kirkolliskokouksen päätöksen 1593.
Vanhemmat Laurentius, syntynyt 1500 luvull (Taulusta 437).

Lapset:
Samuel Thomae Paldanius, syntynyt 1596 Syntymäaika on noin; Hailuoto. Tauluun 435
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 437

14. Laurentius syntynyt 1500 luvull.

Lapset:
Thomas Larsson Laurentii (Peldanus), syntynyt 1500 luvull. Tauluun 436
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 438

13. Johan Henrikinpoika Lithovius, Limingius Oulun ensimmäinen kirkkoherra 28.09.1610, Iin kirkkoherra 1620, syntynyt n. 1563 Liminka, kuollut 1634 Ii. Syntynyt 1500 luvulla Limingassa. Lapset: Henrik, Magdalena, Catharina, Brita, Anna, Petrus (?) 1626, Henrik (?), Johan (?), Jakob (?), Dorde. Limingan kappalainen 1593, jolloin allekirjoitti Uppsalan kokouksen päätöksen. Oulun pappina 1609- ja Oulun ensimmäinen kirkkoherra 1612-21. Kaarle IX määräsi Oulun papille "herra Jönssille", kuten muillekkin Pohjanmaan kirkkoherroille palkaksi 70 tynnyriä viljaa. Kirkkoherran palkkaa sittemmin useampaan kertaan lisättiin. Johanin toimesta järjestettiin Oulun kirkolliset olot ja papiston palkkaus. Pääsi 1610 vapaaksi sotaverosta eräiden muiden Pohjanmaan pappien kanssa. Palkka oli melko pieni, sai apulisänä 16 tynnyriä viljaa sotaväen kestitysvelvollisuutensa johdosta. Iin kirkkoherra 1620-34. Omisti Sangin tilan Oulujoella., Lisätietoja: Käytti myös sukunimiä Corvinus ja kotipitäjänsä Limingan mukaan Limingus, Perhesuhteet: Puoliso oli äitipuolensa sisar.
Vanhemmat Henrik Laurinpoika Lithovius, Henricus Laurentii; ESI-ISÄ, Kirkkoherra, Liminka n. 1575 - 1615, provasti; rovasti, syntynyt n. 1550 (ennen) Kaarina Littoisten kylä, kuollut 1615 Liminka ja Catharina Östensdotter Sursill, Lithovius, syntynyt n. 1562, kuollut 1614 jälkeen (Taulusta 439).

Puoliso: Christina Östensdotter Sursill, Östenintytär/Lithovius. (Taulu 435) syntynyt n. 1567, kuollut n. 1632 Ii.
Vanhemmat Östen Ericsson Sursill, Vouti Uumajassa, talollinen Uumajan pitäjän Västertegin kylässä 1553 - 1580, syntynyt n. 1520, kuollut 1580 aikaisintaan ja Magdalena Ericsdotter Sursill, syntynyt n. 1535 Vaasa (Taulusta 441).

Lapset:
Dorde Johansdotter Lithovius Limingius / Limingia, Paldanius, syntynyt 1600 Syntymäaika on noin; Ii. Tauluun 435
Magdalena Johanintytär Lithovius, Limingius, kuollut 1644 jälkeen
Catharina Johanintytär Lithovius, Katarina
Anna Johanintytär Limingius Lithovius, Walstenius, syntynyt n. 1600 Ii, kuollut 1660 Loimaa
Henric Johansson Ahlholm, Henrik Johaninpoika/Corvinus / Limingius, Kappalainen Ii / Ijo 1628, kirkkoherra 1634, Pyhäjoen kirkkoherra 1636, kuollut 1651 Pyhäjoki
Jakob Johaninpoika Corvinus, Lithovius, Apulaispappi Iissä 1631
Brita Johanintytär Limingius Lithovius, Forbus, syntynyt 9.6.1600, kuollut 1696 Ii, haudattu 11.8.1696 Ii
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 439

14. Henrik Laurinpoika Lithovius, Henricus Laurentii; ESI-ISÄ Kirkkoherra, Liminka n. 1575 - 1615, provasti; rovasti, syntynyt n. 1550 (ennen) Kaarina Littoisten kylä, kuollut 1615 Liminka. Elämänkerrallisia tietojaHenrik Laurinpoika Lithovius, kotoisin Kaarinan Littoisten kylästä, lampuodin poika, muodosti sen nimestä itselleen sukunimen. Limingan kirkkoherra 1583. Allekirjoitti Upsalan kokouksen päätöksen 1593. Provastina kuoli 1615. Puoliso 1:o tuntematon; 2:o Katarina Sursill, Uumajan voudin Östen Sursillin tytär, joka ennen oli ollut naimisissa 1:o Lauri nimisen talonpojan kanssa, 2:o vouti (Kaarle IX:n aikana) Matias Eerikinpojan kanssa. 2:o puoliso Catharina Östensdotter Sursill. (Henricus Laurentii Swart). Lapsia Johan, Josef, Christiern, Brita, Karl. Limingan kirkkoherra 1575-1614. Rovasti. Salon kirkkoherra, Erik XIV:n nimittämä. Allekirjoitti Uppsalan kokouksen päätöksen 1593. Kirjoitti pohjanmaan sotahävityksistä vuosina 1585-88, jolloin venäläiset tappoivat Oulun tienoilla yli 1000 henkeä. Henrikin 1:o puoliso (Johanin ja Josefin äiti) tuntematon. Hänestä polveutuvat myöskin Alholm ja Hoffrén-suvut sekä naiskannalta myöhempi Topelius-suku.
Vanhemmat Lars, Bond från Littois by S:t Carins socken, tilallinen Littoisten kylässä, syntynyt Kaarina, Littoinen (Taulusta 440).

Puoliso: Catharina Östensdotter Sursill, Lithovius. (Taulu 438) syntynyt n. 1562, kuollut 1614 jälkeen. Lisätietoja: Elää vielä 1614.
Vanhemmat Östen Ericsson Sursill, Vouti Uumajassa, talollinen Uumajan pitäjän Västertegin kylässä 1553 - 1580, syntynyt n. 1520, kuollut 1580 aikaisintaan ja Magdalena Ericsdotter Sursill, syntynyt n. 1535 Vaasa (Taulusta 441).

Lapset:
Kristian Henrikinpoika Lithovius, Christiern Henricsson, Kapellan i Limongo; kappalainen Kimingalla (n.1615 - 1620), kuollut n.1620
Johan Henrikinpoika Lithovius, Limingius, syntynyt n. 1563 Liminka. Tauluun 438
Josephus Henrici Lithovius, Josef Henrikinpoika/Limingius / Limingus, Kirkkoherra, rovasti Liminka 1615, syntynyt 1570-1579, kuollut 1647 ? Liminka
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 440

15. Lars Bond från Littois by S:t Carins socken, tilallinen Littoisten kylässä, syntynyt Kaarina, Littoinen. Elämänkerrallisia tietojaEli (1400- ja) 1500 luvulla. Tilallinen Kaarinan pitäjän Littoisten kylässä. "Musta Lauri" Salossa 1493-1548. Ehkä sama henkilö kuin Lars Jakobsson Swart Vehmaalla.

Lapset:
Henrik Laurinpoika Lithovius, Henricus Laurentii; ESI-ISÄ, syntynyt n. 1550 (ennen) Kaarina Littoisten kylä. Tauluun 439
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 441

15. Östen Ericsson Sursill Vouti Uumajassa, talollinen Uumajan pitäjän Västertegin kylässä 1553 - 1580, syntynyt n. 1520, kuollut 1580 aikaisintaan. Elämänkerrallisia tietojaLapset: Anna, Catharina, Christina, Margareta, Brita, Barbro, Magdalena, Erik, Östen, Hans.Talollinen Uumajan pitäjän Västertegin kylässä noin 1553-80. Valtiopäivämies. Seitsemän tytärtä, joiden mukaan Genealogia Sursillianaa on kutsuttu myös Sju Systrar Sursills Slägt-Register. Sukuhistoriaa on myös kutsuttu "Seitsemän Sursill-sisaruksen sukuluetteloksi" Östenin seitsemästä tyttärestä kuusi muuta (paitsi Brita) menivät naimisiin Suomeen. Suomeen muuttanut Catharina Sursill otti luokseen myös tämän Östen veljensä lapsia., Perhesuhteet: Han hade 7 döttrar; hvadan närvarande genealogi äfven blifvit kallad:, Ammatinlisäyksiä: Valtiopäivämies. Sju Systrar Sursills Slägt-Register: seitsemän Sursillin sukul.
Vanhemmat Erik Östeninpoika Ångerman, Sursill, Talollinen (ylhäinen) Länsipohjassa, Uumaja, syntynyt 1480 (syntymäaika noin) Teg, Uumaja, Ruotsi, kuollut 1550 (kuolinaika noin) Teg, Uumaja, Ruotsi ja Dordi Sursill (Taulusta 442).

1. puoliso: Magdalena Ericsdotter Sursill. (Taulu 438) syntynyt n. 1535 Vaasa.

Lapset:
Magdalena Östensdotter Sursill, Arctophilacius. Tauluun 458
Anna Östendotter Sursill, Eschilli
Catharina Östensdotter Sursill, Lithovius, syntynyt n. 1562. Tauluun 494
Christina Östensdotter Sursill, Östenintytär/Lithovius, syntynyt n. 1567. Tauluun 438
Margaretha Östenintytär Sursill, Tysk
Brita Östenintytär Sursill, Gumse
Östen Sursill, Talollinen Öystin tilalla, Laihia 1633, majatalonüitäjä 1641. Laihian nimismies, syntynyt 1598, kuollut 1674 Laihia ?
Lapset:
Hans Östeninpoika Sursill, Kokkolan lukkari jo 1588, sitten ehkä Laihian lukkari, syntynyt Kokkola ?
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 442

16. Erik Östeninpoika Ångerman, Sursill Talollinen (ylhäinen) Länsipohjassa, Uumaja, syntynyt 1480 (syntymäaika noin) Teg, Uumaja, Ruotsi, kuollut 1550 (kuolinaika noin) Teg, Uumaja, Ruotsi. Eric Ångerman, kutsumanimeltään Sursill, oli ylhäinen talonpoika Uumajassa ja hänellä oli paljon lapsia, joista viisi hajaantui Suomeen. Genealogia Sursiliana: Mahtava talonpoika, joka asui Uumajan pitäjän Tegin kylässä todennäköisesti jo ennen vuotta 1539 mutta varmasti viimeistään siitä vuodesta lähtien... Ilmeisesti lähtöisin Ångermanlannista. Varakas talollinen ja lautamies. Lienee kuollut iäkkäänä 1550-luvun alussa. Lisänimi Sursill (hapansilakka) oli ångermanlaisen ruoan mukaan annettu kutsumanimi. Lapset: Catharina, Magdalena, Östen, Carl, Margareta ja muita lapsia.Yllämainitut 5 lasta muuttivat Suomeen, ensimmäisenä Catharina.

Puoliso: Dordi Sursill. (Taulu 441)

Lapset:
Carl Ericsson Sursill. Tauluun 526
Margaretha Ericsdotter Sursill, Margareta Erikintytär/Galle, syntynyt Umeå; Sverige, kuollut Finnland
Magdalena Eriksdotter Sursill, syntynyt Umeå, kuollut Finnland
Catharina Ericsdotter Sursill, syntynyt Umeå. Tauluun 533
Östen Ericsson Sursill, syntynyt n. 1520. Tauluun 441
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 443

12. Isaac Hanssons Sinius, Isak Hannunpoika Fogd i Cajana; vouti Kajaanissa, kuollut 1686. Elämänkerrallisia tietojaAsui Kajaanissa v:sta 1651: Mainitaan1653 alussa nimismiehenä. Määrätty kaupungin ensimmäiseksi postinhoitajaksi 1653 ja majatalonpitäjäksi 1653-1659. Määrätty 01.02.1659 kaupungin kirjuriksi. Kirjurin tehtävät siirtyivät kuitemkin vielä samana vuonna pormestari Curnoviukselle. Pielisen pogostan vouti 1659-63; Paltamon ja Sotkamon vouti sekä Kajaanin konventin jäsen ainakin 1664-79. Toimi myös Kajaanin tullinhoitajana (ei enää 1666). Kajaanin siviiliasukkaiden luettelossa arvojärjestyksessä neljäntenä. 24.08.1672 hän kirjeessään kiittää kreivi Pietari Brahea kaikkiin tämän alamaisiin kohdistuvasta huolenpidosta ja erikoisesti lääkkeestä, jonka kreivi oli lähettänyt hänen pienen poikansa silmäsaurauden parantamiseksi. Sotkamon ensimmäiseksi nimismiehenä 1681 oli Isak Hannunpoika Sinius joka vapaaherrakunnan purkautuessa vapautui sen voudin virasta.
LisätietojaKari Bergholm Sinius-suku on saanut alkunsa Oulun läänin Salon pitäjästä. Sieltä kotoisin olleen Kajaanin kihlakunnan voudin Iisak Hannunpojan lapset ottivat isänsä kotitalon Siniluodon mukaan sukunimen Sinius. Koko suvun elinajan pysyttelivät sen jäsenet harvoja poikkeuksia lukuunottamatta Pohjanmaalla keskittyen varsinkin Kajaanin, Oulun ja Vaasan seuduille. Yhteiskunnalliselta asemaltaan suvun jäsenet kuuluivat kaikkiin aatelittomiin säätyihin, ja lapset sangen usein siirtyivät pois vanhempiensa säädystä. Iisak Hannunpoika eli 1600-luvun puolimaissa, ja suvun kukoistuskausi oli n. 1770-1820, jolloin samanaikaisesti oli elossa jopa kahdeksan täysi-ikäistä miespuolista Siniusta, mutta jo 1846 suku sammui mieskannalta ja 1870 kokonaan. Suvun häviö on suorastaan tyrmistyttävän nopea. Sen ulkonaisena syynä oli se, että viimeisen sukupolven kymmenestä miespuolisesta viisi kuoli ennen täysi-ikäisyyttä ja loput viisi jäivät naimattomiksi. Sinius-suku on siis hävinnyt, mutta avioliittojensa kautta se solmi sukulaisuussuhteet useisiin huomattaviinkin sivistyssukuihin, kuten Anteli, Antilius, Cajanus, Calamnius, Ganander, Gummerus, Heikel, Hoffren, Höckert, Kimman, Niska, Schroderus, Sovelius, Tuderus, Wacklin, Wegelius ja Westzynthius. Näiden välityksellä Iisak Hannunpojalla yhä on paikkansa varmaankin kymmenientuhansien nykysuomalaisten esivanhempaintaulussa. GENOS Suomen Sukututkimusseuran aikauskirja www.genealogia.fi/genos.
Vanhemmat Hannu Laurinpoika Hans Larsson, Salon eli Saloisten pitäjän Salon kylän Siniluodon talon isäntä, syntynyt 1582 ennen ?, kuollut 1645 Oulu ja Anna Hansdotter, kuollut 4.12.1675 (Taulusta 444).

Puoliso: Elin Auttersdotter Duwal, Sinius. (Taulu 434) kuollut 1702 aikaisintaan ?. Lisätietoja: Eli leskenä 1691.
Vanhemmat Author Duwal, Auther, Turkulainen kauppias, kuollut 10.5.1636 Uleåborg; Oulu; utfattig; rutiköyhä ja Elisabet Hansdotter Platz, Duwal, kuollut 1.5.1661 (Taulusta 447).

Lapset:
Helena Isakintytär Sinius, Isaacsdotter/Paldanius. Tauluun 434
Isaacus Isaaci Sinius, Isak Isakinpoika, Sotkamon kirkkoherra Kaarle XII:n 10.02.1714 valtuuttamana, syntynyt Salon pitäjän Siniluodon talossa, kuollut 1727 Sotkamo ?
Johan Isakinpoika Sinius, Kirkkoherra Laukas 1713, syntynyt n. 1651 Salo / Saloinen, kuollut 28.4.1729 Laukaa ?
Christina Isakintytär Sinius, Kristina/Cajanus
Elisabeth Isaksdotter Sinius, Gisselkors, syntynyt 1640. Tauluun 450
Anna Iisakintytär Sinius, Antilius, syntynyt 1657, kuollut 1.1.1736 Ii, haudattu 11.1.1736 Ii
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 444

13. Hannu Laurinpoika Hans Larsson Salon eli Saloisten pitäjän Salon kylän Siniluodon talon isäntä, syntynyt 1582 ennen ?, kuollut 1645 Oulu.
Vanhemmat Lars Sinius, Siniluoto, Talonpoika, asuinpaikka mahdollisesti Saloinen, syntynyt n. 1556, kuollut 1614 jälkeen ja Catharina Östensdotter Sursill, Lithovius, syntynyt n. 1562, kuollut 1614 jälkeen (Taulusta 445).

Puoliso: Anna Hansdotter. (Taulu 443) kuollut 4.12.1675.
Vanhemmat Ingeborg Mårtensdotter (Taulusta 446).

Lapset:
Isaac Hanssons Sinius, Isak Hannunpoika. Tauluun 443
Riitta Hannuntytär Päkkilä / Päckilan
Kaarina Hannuntytär
Clara Hannuntytär Hiltuinen, kuollut n. 1686 Oulu
Anna Hannuntytär Fellman, syntynyt 1637, kuollut 20.1.1703 Kemijärvi
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 445

14. Lars Sinius, Siniluoto Talonpoika, asuinpaikka mahdollisesti Saloinen, syntynyt n. 1556, kuollut 1614 jälkeen.

Puoliso: Catharina Östensdotter Sursill, Lithovius. (Taulu 438). (Taulu 439). (Taulu 441). (Taulu 494) syntynyt n. 1562, kuollut 1614 jälkeen. Lisätietoja: Elää vielä 1614.
Vanhemmat Östen Ericsson Sursill, Vouti Uumajassa, talollinen Uumajan pitäjän Västertegin kylässä 1553 - 1580, syntynyt n. 1520, kuollut 1580 aikaisintaan ja Magdalena Ericsdotter Sursill, syntynyt n. 1535 Vaasa (Taulusta 441).

Lapset:
Anna Larsdotter Sinius, Anna Laurintytär/Lithovius
Hannu Laurinpoika Hans Larsson, syntynyt 1582 ennen ?. Tauluun 444
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 446

14.

Puoliso: Ingeborg Mårtensdotter. (Taulu 444)

Lapset:
Anna Hansdotter. Tauluun 444
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 447

13. Author Duwal, Auther Turkulainen kauppias, kuollut 10.5.1636 Uleåborg; Oulu; utfattig; rutiköyhä.

Puoliso: 16.7.1625 ennen Elisabet Hansdotter Platz, Duwal. (Taulu 443) kuollut 1.5.1661.
Vanhemmat Hans Platz, kuollut 1620 Turku, haudattu 3.1.1621 Turku, tuomikirkko ja Brita Henriksdotter Stork, Platz, syntynyt 1570 aikaisintaan, kuollut 1621 , haudattu 7.10.1621 Turku (Taulusta 448).

Lapset:
Elin Auttersdotter Duwal, Sinius. Tauluun 443
?? Duwal Duvel
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 448

14. Hans Platz kuollut 1620 Turku, haudattu 3.1.1621 Turku, tuomikirkko.

1. puoliso: Brita Henriksdotter Stork, Platz. (Taulu 447) syntynyt 1570 aikaisintaan, kuollut 1621 , haudattu 7.10.1621 Turku.

Lapset:
Elisabet Hansdotter Platz, Duwal. Tauluun 447
Christina Platz, kuollut 1664 jälkeen, Kemi
2. puoliso: n. 1596 Anna Hansdotter Platz kuollut 1594 , haudattu 18.9.1594. Haudattu Turun tuomiokirkkoon juhlavasti, soitto kaikilla kelloilla, ruumissaarna, hautapaikka kirkossa 9 kannua viiniä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 449

10. Isak Kristersson Gisselkors Kappalainen Muhos 1698, syntynyt 1668, kuollut 1730 , haudattu 11.7.1730 Muhos. Studerade 27.07.1687 i Upsala och i Åbo 1691.
Vanhemmat Krister Nilsson Gisselkors, Christiern Nilsinpoika, Kajaanin pormestari 1688 - 93, maakapteeni 1673 - 80, kuollut n. 1691 ja Elisabeth Isaksdotter Sinius, Gisselkors, syntynyt 1640, kuollut 11.4.1739 Oulu, haudattu 21.4.1739 Oulu (Taulusta 450).

Puoliso: 25.3.1691 i Tyrvis; Tyrvää Sara Gabrielintytär Laureus, Gisselkors. (Taulu 428) syntynyt 1674, kuollut 1.3.1752 Uleåborg, Oulu. Gift mariebebådelsedag 1691.
Vanhemmat Gabriel Olofsson Laureus, Turun tuomiokapitulin notaari 1673 ja Turun tuomiokirkon taloudenhoitaja 1678, syntynyt 1649 Kalajoki, kuollut 20.1.1681 Turku, haudattu 27.2.1681 Turku ja Catharina Thomasdotter Rajalinus Rajalenius, (Hartman), syntynyt 1648 Hvittis; Huittinen, kuollut 1710 Tyrvis; Tyrvää ?, haudattu 2.10.1710 Tyrvis; Tyrvää (Taulusta 453).

Lapset:
Sara Gisselkors, Carlenius, syntynyt n. 1700. Tauluun 428
Maria Gisselkors, Paldanius, kuollut Iisalmi
Isak Gisselkors, Oulun läänin lääninviskaali, syntynyt 1693, kuollut 14.10.1759 Oulu
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 450

11. Krister Nilsson Gisselkors, Christiern Nilsinpoika Kajaanin pormestari 1688 - 93, maakapteeni 1673 - 80, kuollut n. 1691. Lisätietoja: Oli kuollut jo 1691.
Vanhemmat Nils Hemmingsson Gissla, Landskapten i Per Brahes friherrskap Kajana 1673, syntynyt Ruotsi, kuollut 1684 ja Sara Diriksdotter Gissla, kuollut 1673 aikaisintaan (Taulusta 451).

Puoliso: 1670 Elisabeth Isaksdotter Sinius, Gisselkors. (Taulu 443) syntynyt 1640, kuollut 11.4.1739 Oulu, haudattu 21.4.1739 Oulu.
Vanhemmat Isaac Hanssons Sinius, Isak Hannunpoika, Fogd i Cajana; vouti Kajaanissa, kuollut 1686 ja Elin Auttersdotter Duwal, Sinius, kuollut 1702 aikaisintaan ? (Taulusta 443).

Lapset:
Christiern Christierninpoika Gisselkors, Kirkkoherra, Liminka 1716, kuollut 1729 Liminka
Isak Kristersson Gisselkors, syntynyt 1668. Tauluun 449
Gabriel Christierninpoika Gisselkors, Kauppias Oulussa, syntynyt 1679, kuollut 3. Rovaniemi
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 451

12. Nils Hemmingsson Gissla Landskapten i Per Brahes friherrskap Kajana 1673, syntynyt Ruotsi, kuollut 1684. Nils Hemmingsson hade under 1630-taletr tjänat i pfalzgrevwn Johan Kasimirs (Karl X Gustafs Fader) hov samt på 1640-talet löjtnant. Nils "Gisslen" trädde i tjänst vid Björneborgs läns infanterieregemente 1641 infanteriregemente. Då antecknades om hans tidigare karriär: "Hafwer tient under dragounerne i 4 åhr, sedan uthi pfalzgrefwens hof i 4 åhr, därifrån gifwit sig igen un der dragounerne och Ludwig Wettermans compagnie, warit ett åhr fältwäbel och någon tijd fänrich." (SKrA Rullor 1641:12,f. 55) Björneborgs läns infanteriregemente var han löjtnant ännu 1645, men kapten och kompanichef i maj 1648.I november s.å. var han reformerad kapten i samma regemente och i den ställningen stod han kvar efter att 1656 "i begynnelsen af dhet Ryske krijget" ha blivit landskapten i Kajana. Där efterträddes han 1673 av sonen Krister Nilsson Gisselkors. Säkra uppgifter saknas därefter om hans vistelseort. (Manninen har inte funnit senare omnämnanden av honom). Han innehadde dels två hemman i Siililä by, dels ödeshemman, 1652 Moisio Pemar by som förläning, valka 1665 ombildades till ett säteri. (Olav och Wilhelm Schalins utredning av slekten Carlenius, den publicicerades 1981, efter att bådaförfattarna avlidit. Schalin & Schalin 1981: bilaga Sara Isaksdotter Gisselkors härstamming påfädernsidan, s. 134-135) Nils Hemmingsson fick för sin tjänst under Axel Stålarm pension 1678 (Pekkala 1981: 16-21) Lähde: Genos Nr 2 /2002 Sotkamolaiset sai nimismieheksi paltamolaisten pois potkiman Johan Ulfikin. Täälläkin hän rettelöi pitäjäläisten kanssa. Hänet oli määrätty ottamaan viljaa pakko-otoin 1687 kadon jälkeen. Kumppanina oli lääninkapteeni Gisselkors (ja 50 miestä ja hevosta). Tämä johti siihen että Ulfvik pidätettiin virasta 1687 ja tillalle valittiin Johan Holst joka toimi sijaisnimismiehenä vielä talvella 1692, Lisätietoja: Han kallades "Gisslen", Ammatinlisäyksiä: Kajaanin vapaaherrakunnan maakapteeni 1657.
Vanhemmat Hemming Gissla, syntynyt 1611 ja Margaretha Gissla, Tihinen (Taulusta 452).

Puoliso: Sara Diriksdotter Gissla. (Taulu 450) kuollut 1673 aikaisintaan.

Lapset:
Krister Nilsson Gisselkors, Christiern Nilsinpoika. Tauluun 450
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 452

13. Hemming Gissla syntynyt 1611.

Puoliso: Margaretha Gissla, Tihinen. (Taulu 451)

Lapset:
Nils Hemmingsson Gissla, syntynyt Ruotsi. Tauluun 451
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 453

11. Gabriel Olofsson Laureus Turun tuomiokapitulin notaari 1673 ja Turun tuomiokirkon taloudenhoitaja 1678, syntynyt 1649 Kalajoki, kuollut 20.1.1681 Turku, haudattu 27.2.1681 Turku. Notaari. Lapset Sara, Gabriel 1677. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1666. Turun tuomiokapitulin notaari 1673. Turun tuomiokirkon taloudenhoitaja 1678.Poika Gabriel syntynyt Turussa 1677. Veljen Olaus Lauraeuksen väitöskirjassa 10.12.1671 omistus Gabrielille, samoin Eric Falanderilla 22.5.1672 ja Jacob Falanderilla 30.10.1679.
Vanhemmat Olof Sigfridsson Lauraeus Laurila, Olavi Sipinpoika, Nimismies Skalaborgin vapaaherrakunnassa ja vt. vouti 1646-48. Kalajoki 1656, kuollut 1670 Kalajoki ja Sara Persdotter Arctophilacius, Sara Petterintytär/Laurila / Lauraeus, syntynyt Kalajoki, kuollut 1694 jälkeen (Taulusta 454).

Puoliso: 2.7.1673 Catharina Thomasdotter Rajalinus Rajalenius, (Hartman). (Taulu 449) syntynyt 1648 Hvittis; Huittinen, kuollut 1710 Tyrvis; Tyrvää ?, haudattu 2.10.1710 Tyrvis; Tyrvää.
Vanhemmat Thomas Bertelsson Rajalinus, Tuomas Bartholdinpoika/Raijala, Adjunkt 1645, Tyrvään kirkkoherra, syntynyt Huittinen, kuollut 23.1.1688 Tyrvis; Tyrvää ja Carin Clemensdotter Molinus Mulinus / Muuli, Catharina/Rajalenius, kuollut 1688 jälkee (Taulusta 461).

Lapset:
Sara Gabrielintytär Laureus, Gisselkors, syntynyt 1674. Tauluun 449
Gabriel Gabrielinpoika Laureus, Porin jalkaväkirykmentin rykmentinpastori 1704. Valtiopäivämies, syntynyt 18.4.1677 Turku, kuollut 10.8.1753 Turku
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 454

12. Olof Sigfridsson Lauraeus Laurila, Olavi Sipinpoika Nimismies Skalaborgin vapaaherrakunnassa ja vt. vouti 1646-48. Kalajoki 1656, kuollut 1670 Kalajoki. Lapset Kaapo 1649, Olavi, Kaarina, Joosef, Juho, Kristiina. Nimismies Skalaborgin vapaaherrakunnassa ja vt.vouti 1646-48. Kalajoen nimismies 1656-70. Ylioppilas Turussa kl. 1681 [Lauræus] Joh. Ol. Ostrob _ 149. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1681] Johannes Olai Lauræus. — Elossa 1701. Lähde: Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852 Nimismies Skalaborgin vapaaherrakunnassa ja vt.vouti 1646-48. Kalajoen nimismies 1656-70. Olavi toimi ensin Kalajoen voudin apulaisena ja vt. voutina 1646-48. Hän osti 300 kuparitaalarilla Pohjankylän Marttilan talon n:o 2, joka oli 2/3 manttaalin perintötila. Hän piti tilalla myös majataloa. Samalla hän toimi eri virkatehtävissä, mm. aloitti pikkutullin kantamisen Kalajoen markkinoilla 1651. Hänet valittiin talonpoikien edustajaksi vuoden 1655 valtiopäiville. Kruununvouti palkkasi Olavin Kalajoen nimismiehen sijaiseksi 1655-56 ja maaherra nimitti hänet nimismieheksi 1656-70. Hänet tunnettiin toimeliaana ja rehellisenä miehenä, joka suoriutui hankalistakin tehtävistä hyvin. Ikalaporin vapaaherrakunta olikin rauhallisempi kuin monet muut Suomen läänitysalueet.
Vanhemmat Sigfrid Olofsson Laurila, Sipi Ollinpoika, Talollinen Kalajoki, lautamies, syntynyt Kalajoki, kuollut 1636 Kalajoki (Taulusta 455).

Puoliso: Sara Persdotter Arctophilacius, Sara Petterintytär/Laurila / Lauraeus. (Taulu 453) syntynyt Kalajoki, kuollut 1694 jälkeen. Överlevde mannen som dog 1670. Eli vielä 1694 Kalajoella. Olavin kuoltua maaherra valtuutti Saara-lesken hoitamaan nimismiehen virkaa ja pitämään kruunun käräjiä 1670-75. Muut nimismiehen tehtävät hoiti Saaran vt. nimismiehiksi palkkaamat kaksi lankomiestään. Olofilla ja Saaralla oli ainakin kuusi lasta. Näistä neljä oli poikia, jotka opiskelivat Turun akatemiassa. Koulutus Turussa oli hyvin kallista, joten siinä lienee auttanut Saaran saama perintö rovasti-isältään. (GS 8616 & Lars Holm)., Lisätietoja: Elää 1694 Kalajoella.
Vanhemmat Petrus Michaelis Arctophilacius, Michaelsson, Kirkkoherra Kalajoki; Rovasti, syntynyt 1570-1579 Lohteå; Lohtaja, kuollut 1647 kesällä; Kalajoki ja Magdalena Östensdotter Sursill, Arctophilacius (Taulusta 458).

Lapset:
Kristina Olavintytär Laurila Lauraeus, Christina/Wegelius, syntynyt n. 1650 Kalajoki, kuollut 1720
Kaarina Olavintytär Laurila Lauraeus, kuollut 1693 Kalajoki, haudattu 30.9.1693
Joosef Olavinpoika Laurila Lauraeus, Josef, Oriveden kirkkoherra 1686, valtiopäivämies, syntynyt Kalajoki, kuollut 1694 Orivesi ?
Juho Olavinpoika Laurila Lauraeus, Ylioppilas Turussa 1681, syntynyt Kalajoki
Gabriel Olofsson Laureus, syntynyt 1649 Kalajoki. Tauluun 453
Olof Lauraeus, Olavi Olavinpoika/Laurila, Oulun triviaalikoulun ensimmäinen rehtori 1681, syntynyt 1655 Kalajoki, kuollut 1690 Oulu, haudattu 29.4.1690 Oulu
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 455

13. Sigfrid Olofsson Laurila, Sipi Ollinpoika Talollinen Kalajoki, lautamies, syntynyt Kalajoki, kuollut 1636 Kalajoki.
Vanhemmat Olof Peersson Laurila, kuollut 1610 aikaisintaan (Taulusta 456).

Lapset:
Olof Sigfridsson Lauraeus Laurila, Olavi Sipinpoika. Tauluun 454
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 456

14. Olof Peersson Laurila kuollut 1610 aikaisintaan.
Vanhemmat Peer Olufsson Laurila, kuollut 1610 aikaisintaan (Taulusta 457).

Lapset:
Sigfrid Olofsson Laurila, Sipi Ollinpoika, syntynyt Kalajoki. Tauluun 455
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 457

15. Peer Olufsson Laurila kuollut 1610 aikaisintaan.

Lapset:
Olof Peersson Laurila. Tauluun 456
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 458

13. Petrus Michaelis Arctophilacius, Michaelsson Kirkkoherra Kalajoki; Rovasti, syntynyt 1570-1579 Lohteå; Lohtaja, kuollut 1647 kesällä; Kalajoki. Elämänkerrallisia tietojaPetter Arctophilacius, alkujaan Pekka eli Pietari Matinmikko eli Mattila. Syntynyt 1500 luvulla Lohtaja. Kuollut kesällä 1647 Kalajoki. Kalajoen kirkkoherra 1610, rovasti. Lapset: Gabriel, Margareta, Susanna, Carl 1619, Beata, Sara. Myöhemmin kutsuttu myös Terva Pietariksi. "Han kallades Terva Pieti av köpmännen i Gamla Karleby, för det han ett ar uppköpt all tjära i Kalajoki." Arctophilacius = Pohjanystävä. Petter oli Lauri Niilonpojan lippukunnan (n 500 miestä) pappi 1603. Sai 1603 verovapauden Laihian Isonkylän Grels Matinpojan taloon, "jotta tällä korkeasti oppineella herralla olisi asuinpaikka silloin, kun ei ole sotaretkellä". Kappalainen 1607 (Kalajoella?). Laivanvarustaja, valtiopäivämies. Silfret (omkring 32 lod ) från hans likkista blef af arfingarne skänkt till Kalajoki Moderkyrka, dit en Kalk deraf förfärdigades 1704. Han skall varit en lärd och myndig man. lähde: Genealogia Sursilliana s. 265 Hopean, joka oli hänen ruumisarkkuunsa käytetty, lahjoitivat perilliset Kalajoen emäkirkolle, n. 32 luotia ja sitä tehtiin 1704 kalkki. lähde: Bergholm SUKUKIRJA I sivu 267 Pietari Arctophilacius oli 1603 ilmeisesti kapteeni Lauri Niilonpojan pohjalaisen lippukunnan sotapappina Virossa, jossa taisteltiin Puolaa vastaan, mutta viimeistään 1607 hänestä tuli Kalajoen kappalainen ja 1610 saman pitäjän kirkkoherra. Hän toimi sittemmin myös lääninrovastina ja edusti Pohjanmaan papistoa vuoden 1634 valtiopäivillä. Herra Pietari oli taloudellisesti yritteliäs ja taitava mies. Hän hankki itselleen Kalajoen Eteläkylän Siipolan ja Hietalan talot, ja vuonna 1627 hänellä oli niissä ja pappilassa yhteensä muun muassa 6 hevosta, 20 härkää, 3 sonnia ja 51 lehmää, ilmeisesti Pohjanmaan suurin karja. Päästäkseen osalliseksi Rahjan saariston tuottavaan lohenpyyntiin kirkkoherra hankki pappilan omistukseen Paattiskarit ja Korkiakarin. Kun Arctophilaciukselle kokoontui omista elinkeinoista ja kirkkoherran suuresta palkasta paljon kauppatavaraa, hän hankki oman laivan, jollainen hänellä oli viimeistään 1617. Siitä lähtien herra Pietarilla näyttää olleen aina vähintään yksi merikelpoinen alus. Laivoja hän käytti paitsi omien tavaroiden kuljetukseen myös kruunun verovarojen rahtaamiseen; 1620 kirkkoherran alus tuhoutui kovassa myrskyssä Kruunupyyn Hästöfjärdenillä täynnä verojyviä. Vuonna 1631 hän myi erään laivan kruunulle. Veronvuokraaja Jaakko Burmanin jäätyä 1625-26 suureen velkaan kruunulle hänen takaajansa, joihin Pietari Arctophilacius kuului, tuomittiin maksamaan velka, Tämä oli tuntuva isku, mutta hallituksen on kerrottu myöntäneen kirkkoherralle vuodeksi yksinoikeuden tervan ostamiseen Kalajoen markkinoilla, mista hän sai Terva-Pietin liikanimen. Lähde: Keskipohjalaisia Elämänkertoja Keskipohjanmaa-säätiö 1995, Perhesuhteet: Bondeson från Matinmäki eller Matinmikko i Lohtaja., Ammatinlisäyksiä: Kyrkoherde i Kalajoki socken, i Österbotten, prost över norra Österbotten.
Vanhemmat Mikko Matinpoika Matinmikko, Lohtajan nimismies, talollinen ja maakauppias, syntynyt n. 1540, kuollut 1608 (Taulusta 459).

Puoliso: Magdalena Östensdotter Sursill, Arctophilacius. (Taulu 441) Bergholm sivu 1000 mainitsee: Samuel Thomae Paldanius k. 1651, puoliso Östenintytär Sursill'in tytär. Oli elossa "vanhana ja vähävoimaisena" Kalajoella vielä maaliskuussa 1650., Lisätietoja: Syntynyt 1500-luvulla, elää 1650 Kalajoella, Perhesuhteet: Ei lapsia Samuel Paldaniuksen kanssa.
Vanhemmat Östen Ericsson Sursill, Vouti Uumajassa, talollinen Uumajan pitäjän Västertegin kylässä 1553 - 1580, syntynyt n. 1520, kuollut 1580 aikaisintaan ja Magdalena Ericsdotter Sursill, syntynyt n. 1535 Vaasa (Taulusta 441).

Lapset:
Sara Persdotter Arctophilacius, Sara Petterintytär/Laurila / Lauraeus, syntynyt Kalajoki. Tauluun 454
Gabriel Petterinpoika Arctophilacius Arctophilax, Gabriel Petri/Calajokienis / Calamnius / Calajokius, Kapellan i Kalajoki, Pastor i Kemi 1645; Kalajoen kappalainen, Kemin kirkkoherra, kuollut 1648 Kemi ?
Susanna Petterintytär Arctophilacius, Mathesius
Margaretha Petterintytär Arctophilacius, Carlman
Carl Petterinpoika Arctophilacius Kalling, Calajockius, Kappalainen Kalajoki 1649., syntynyt 1619 Kalajoki, kuollut 1672 Kalajoki
Beata Petterintytär Arctophilacius, Wallenius, kuollut 1693 Turku, haudattu 1.5.1693 Turku
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 459

14. Mikko Matinpoika Matinmikko Lohtajan nimismies, talollinen ja maakauppias, syntynyt n. 1540, kuollut 1608. lähde: (Genos 1/1991) Mikko Matinpoika Matinmikko, joka veroluetteloissa on tämän ison 1 ja 1/3 manttaalin verotalon isäntä vuodet 1578-1616. Tämän miehen mukaan talo on siis saanut nimensä. Lohtajan talonpoikaisista kauppiaista merkittävin ja rikkain oli 1500-luvun jälkipuoliskolla Mikko Mattila, jonka isä oli jo ollut varakas kauppias ja laivanomistaja. Lähde: Keskipohjalaisia Elämänkertoja Keskipohjanmaa-säätiö 1995.
Vanhemmat Matti Pietarinpoika, syntynyt n. 1510, kuollut 1570-1579 (Taulusta 460).

Lapset:
Petrus Michaelis Arctophilacius, Michaelsson, syntynyt 1570-1579 Lohteå; Lohtaja. Tauluun 458
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 460

15. Matti Pietarinpoika syntynyt n. 1510, kuollut 1570-1579. Matti Pietarinpoika, samaisen 1500-luvun vuotuisen veron luetteloissa yli 20 panninmaan (pintamitta ennen hehtaareja) talon isäntä. Hänen isännysvuotensa ovat 1547-1577. Pohjanmaan ensimmäinen veroluettelo on tehty 1547. Ensimmäinen maininta tästä Matista on voudintileissä kuitenkin jo 1544. Tämä Matti Pietarinpoika oli 1571 Pohjanmaan rikkain mies ja koko läntisen Suomen kolmanneksi rikkain mies. Tokko Itä-Suomestakaan sen rikkaampia tuohon aikaan löytyi. Tämä vertailu voidaan tehdä vuoden 1571 hopeaveroluettelon omaisuuden arvojen perusteella. Tämä Elfsborgin lunnaina tunnettu vero kannettin sodassa Tanskalle menetetyn linnan ostamiseksi takaisin. Lähteet: Ruotsista Suomen sodan rauhanteon perusteella 1809 Suomeen siirrettyihin Suomen alueen voudintileihin sisältyvät veroluettelot, lähinnä vuotuisen veron ja kymmenysveroluettelot, säilytyspaikka on kansallisarkisto.

Lapset:
Mikko Matinpoika Matinmikko, syntynyt n. 1540. Tauluun 459
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 461

12. Thomas Bertelsson Rajalinus, Tuomas Bartholdinpoika/Raijala Adjunkt 1645, Tyrvään kirkkoherra, syntynyt Huittinen, kuollut 23.1.1688 Tyrvis; Tyrvää. Studerade 1640. Adjunkt 1645. Porin triviaalikoulun kollega 1642. Huittisten kappalainen 1645. Osti 1649 Maurialan talon Huittisissa. Julkaisi 1654 huomattavan suomenkielisen saarnakirjan "Muutamat Christilliset Saarnat" sekä erillisen hääsaarnan. Haki 1658 turhaan Huittisten kirkkoherranvirkaa tehden tässä tarkoituksessa matkan Tukholmaan. Tyrvään kirkkoherra 1665. Ylä-Satakunnan alisen rovastikunnan lääninrovasti 1680-86; hänen rovastintarkastuspöytäkirjojensa konsepteja säilytetään Valtionarkiston Ecclesiastica-kokoelmassa. K. 1688. Puoliso (jo 1643) Katarina Mulinus, isä turkulainen porvari ja valtiopäivämies Klemetti Muuli (Mulinus). Poikia: Johan, Barthold ja Thomas. Lähde: Satakuntalaisen osakunnan matrikkeli s. 13., Lisätietoja: Alkujaan Tuomas Raijala.
Vanhemmat Perttu Matinpoika Raija, Huittisten Raijalan Mattilan isäntä, syntynyt Vihti, kuollut 1677 Vihti ja Margaretha Jaakontytär Raija, kuollut 1649 aikaisintaan (Taulusta 462).

Puoliso: Carin Clemensdotter Molinus Mulinus / Muuli, Catharina/Rajalenius. (Taulu 453) kuollut 1688 jälkee.
Vanhemmat Klemetti Muuli, Porvari Turussa; maapäivämies 1634, kuollut 1634 aikaisintaan ja ???? Muuli, kuollut 1637 aikaisintaan (Taulusta 465).

Lapset:
Johan Rajalenius, Karkun kappalainen 1678, kuollut 1686
Barthold Rajalenius, Rauman kirkkoherra, kuollut 11.12.1704 Rauma, haudattu Rauma
Thomas Rajalinus, Tyrvään kappalainen 1698, kuollut 1715 Tyrvää
Elisabet Tuomaantytär Rajalenius, Roos, kuollut 1707 Tyrvää
Catharina Thomasdotter Rajalinus Rajalenius, (Hartman), syntynyt 1648 Hvittis; Huittinen. Tauluun 453
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 462

13. Perttu Matinpoika Raija Huittisten Raijalan Mattilan isäntä, syntynyt Vihti, kuollut 1677 Vihti.
Vanhemmat Matti Sipinpoika (Sigfrid), kuollut 1629 aikaisintaan (Taulusta 463).

Puoliso: Margaretha Jaakontytär Raija. (Taulu 461) kuollut 1649 aikaisintaan.

Lapset:
Thomas Bertelsson Rajalinus, Tuomas Bartholdinpoika/Raijala, syntynyt Huittinen. Tauluun 461
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 463

14. Matti Sipinpoika (Sigfrid) kuollut 1629 aikaisintaan.
Vanhemmat Sipi (Taulusta 464).

Lapset:
Perttu Matinpoika Raija, syntynyt Vihti. Tauluun 462
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 464

15. Sipi

Lapset:
Matti Sipinpoika (Sigfrid). Tauluun 463
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 465

13. Klemetti Muuli Porvari Turussa; maapäivämies 1634, kuollut 1634 aikaisintaan.

Puoliso: ???? Muuli. (Taulu 461) kuollut 1637 aikaisintaan.

Lapset:
Carin Clemensdotter Molinus Mulinus / Muuli, Catharina/Rajalenius. Tauluun 461
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 466

9. Christopher Gustafsson Lillbäck, Liljebäck Tullitarkastajana Oulussa 1723-31, syntynyt 1695 Uleabårg; Oulu, kuollut 1748 jälkee. Avioliittolupaus 1722 (hävdad under äktenskapslöfte 1722), vihitty ennen 1723., Lisätietoja: Sukunimenä Liljebäck 1723-31.
Vanhemmat Gustaf Gabrielsson Lillbäck, Nimismies Iissä 1701 - 1722, syntynyt 1666 Ijo, kuollut 2.1.1735 Uhlå; Uleåborg; Oulu ja Beata Christophersdotter Zebulon, Lillbäck, syntynyt 1668 Kemi, kuollut 1.10.1747 Oulu, Uhlå (Taulusta 467).

Puoliso: ennen 1723 Carin Jakobsdotter Lillbäck, Sallinen. (Taulu 427) kuollut 00.08.1741.
Vanhemmat Jacob (Olofsson) Sallinen, kuollut 1723 ja Katarina Elisdotter Sallinen, Berg, kuollut 1743 (Taulusta 481).

Lapset:
Beata Christophersdotter Lillbäck Liljebäck, Carlenius, syntynyt 28.12.1726. Tauluun 427
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 467

10. Gustaf Gabrielsson Lillbäck Nimismies Iissä 1701 - 1722, syntynyt 1666 Ijo, kuollut 2.1.1735 Uhlå; Uleåborg; Oulu. Iin nimismies katovuosien ja isonvihan aikana 1701-22. Nimismiespiiriin kuului Ii ja Pudasjärvi. Nimismiehen talona Hiivala, lisäksi manttaalin suuruinen lohiosuus. Uusi vuonna 1720 tullut apulaisnimismies Johan Bäck sai syytekirjelmillä viran itselleen, vaikka Kustaan viranhoidossa ei ollut moittimista. Bäckin kannattajina oli verotukseen kyllästyneitä virkamiehiä ja talonpoikia. Lisäksi riitoja lohipadolla, jossa eräs mies yritti estää Kustaan lohenpyynnin. Kustaa oli jopa pidätettynä taposta, mutta syytettä ei voitu osoittaa todeksi. Kustaa asui myöhemmin Oulussa. Iin nimismies isänsä jälkeen 1701-20. Nimismiehenä oli isänsä Gabriel Tuomaanpojan jälkeen hänen poikansa Kustaa Gabrielinpk. Lillbäck 1701-22. Hän joutui hoitamaan tehtäväänsä katojen, sotaväenottojen, isonvihan ja sissien vaikeana aikana. Joutuipa hänen oma 14-vuotias poikansakin venäläisten sotavangiksi. Hänen viranhoidossaan ei ollut moittimista, mutta hän joutui väistymään apulaisnimismieheksi 1720 tulleen Johan Bäckin nujertamana. Lillbäckiä vastaan tehtiin syytekirjelmiä mm. riidoista lohipadoilla ja miestaposta. Lähde Hannes Paaso: Iin nimismiehiä. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton vuosikirja 1963-64.
Vanhemmat Gabriel Thomasson Lillbäck, Lautamies 1675; Iin ja Pudasjärven nimismies 1697-1700, syntynyt 1620-1629 Ijo; Ii, kuollut 1708 keväällä ja Susanna Mårtensdotter Lillbäck, kuollut 1710-JUN-lä Ii (Taulusta 468).

Puoliso: 1694 Beata Christophersdotter Zebulon, Lillbäck. (Taulu 466) syntynyt 1668 Kemi, kuollut 1.10.1747 Oulu, Uhlå.
Vanhemmat Christopher Kristian Zebulon, (f.d. Abraham), Ratsumestari, syntynyt 1600 luvull Lybeck ? Sukutarinoiden mukaan (mahd. Puola tai Liettua), kuollut 8.2.1697 Oulu, haudattu 8.6.1697 Oulu ja Walborg Mårtensdotter Isoperet, Valborg/Zebulon, syntynyt 1600 luvull Isoperä hemman, Salois, Palo by, Siikajoki, kuollut 1707 aikaisintaan (Taulusta 470).

Lapset:
Christopher Gustafsson Lillbäck, Liljebäck, syntynyt 1695 Uleabårg; Oulu. Tauluun 466
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 468

11. Gabriel Thomasson Lillbäck Lautamies 1675; Iin ja Pudasjärven nimismies 1697-1700, syntynyt 1620-1629 Ijo; Ii, kuollut 1708 keväällä. Lupaavalta näyttäneen virkauran keskeytti kuitenkin eräs Alakiimingillä tapahtunut henkirikos. Elias Pekanpoika Vilppula oli anastanut äidiltään 120 kup.taalaria. Nimismies haastatti Eliaan Iin talvikäräjille 1698. Käräjäpaikalla oli Elias ilmoittanut nimismiehelle sopineensa jutun äitinsä kanssa ja koska äiti myös oli käräjäpaikalla, niin nimismies oli antanut Eliaalle luvan poistua ilman, että juttua oli otettu esille. Mutta maaliskuun 5 p:nä oli Elias surmannut äitinsä ja hukuttanut ruumiin jauhomyllyn vesiränniin. Elias tuomittiin kuolemaan ja nimismies pantiin syytteeseen siitä, että oli talvikäräjillä päästänyt tutkintovangin vapaaksi. Nimismies tuomittiin valanvastaisesta menettelystä 40 hopeamarkan sakkoon ja virkansa menettäneeksi. Kuitenkin hän hoiti virkaansa vielä 2 vuotta tuomion jälkeen." Hannes Paaso: Iin nimismiehiä. Pohjois-Pohjanmaan Maakuntaliiton vuosikirja 1963-1964 XX.
Vanhemmat Thomas (Taulusta 469).

Puoliso: Susanna Mårtensdotter Lillbäck. (Taulu 467) kuollut 1710-JUN-lä Ii.

Lapset:
Gustaf Gabrielsson Lillbäck, syntynyt 1666 Ijo. Tauluun 467
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 469

12. Thomas

Lapset:
Gabriel Thomasson Lillbäck, syntynyt 1620-1629 Ijo; Ii. Tauluun 468
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 470

11. Christopher Kristian Zebulon, (f.d. Abraham) Ratsumestari, syntynyt 1600 luvull Lybeck ? Sukutarinoiden mukaan (mahd. Puola tai Liettua), kuollut 8.2.1697 Oulu, haudattu 8.6.1697 Oulu. Elämänkerrallisia tietoja Syntynyt 1600 luvulla. Haudattu 8.6.1697 Oulu. Ratsumestari. Lapsia Beata 1668. Juutalainen, kastettu kristinuskoon aikuisena 1658. Ennen kastetta Christofferin etunimi oli Abraham. Ratsumestari Kemissä, sitten Oulussa. Talo Oulun Torikadulla lähellä tulliporttia. Laivanomistaja 1683. Sukututkimusseuran aikakauskirjassa Genos 1/1972 on ODS'in kirjoitus "Kristoffer Zebulonsson och hans släkt". Kristoffer Zebulonsson, av judiskt ursprung, troligen den jude Abraham, som i augusti 1658 av domkapitlet i Åbo fick intyg om att han döpts med namnet Kristian. Säges ha kommit i svenska kronans tjänst 1658. Var tydligen i enskild tjänst (eller möjligen kalfaktor?) hos kaptenen vid Österbottens infanteriregemente Jakob Sture vid hans död i februari 1664, eftersom dennes svåger Mattias Jöransson Siponius från Helsingfors våren s.å. avkrävde Kristoffer ett inventarium på Stures kvarlåtenskap. Kristoffer fick hålla »den svarta stackota kappan med Zadlen», när han överlät kaptenens övriga egendom till arvingarna. Blev vid regementsmönstringen (sommaren?) 1664 rustmästare vid Kristoffer Bölows (f.d. Jakob Stures) kompani av Österbottens infanteriregement och följde regementets huvuddel till Riga i mitten av 1660-talet. »Afdankade» i mars 1671, då »Christopher Bylou den yngre» utnämndes till hans efterträdare. Togs i Uleåborg 2.9. s.å. under stadens beskydd på villkor att han med sin familj flyttade till staden. Frågan om den olagliga handel han drivit hänsköts till landshövdingen. Blev på dennes rekommendation borgare genom att erlägga 10 dr smt och avlägga »Bårgare Eedh å book» 9.1.1672, varvid hans konfiskerade gods frigavs.] Ägde en gård vid Torggatan nära Limingo tull och en skuta. Hade 1690 »igenom åtskillige olyckelige händelser till siös förlorat all sin egendom, så att han därigenom är råkad uti stoor fattigdumb» och beviljades därför på underdånig ansökan underhåll från Krigsmanshuset. Begr. i Uleåborg 8.6.1697. I hans dödsbo ingick 1707 utom gården, som hade brunnit 1705, bodar i Uleåborgs och Kemi hamnar, två åkrar, en häst, två kor, ett får och två svin, en finsk bibel in folio och två brutna silverbägare. - Gift med Valborg Mårtensdotter, som levde 1707, dotter till bonden på Isoperet i Salo (under Brahestad) Mårten Mattsson (se ovan). Kristoffer Sebuloninpoika ja hänen sukunsa. Vuonna 1658 maahamme saapunut Krisffer Sebuloninpoika (k. 1697) oli varhaisimpia Ruotsi-Suomeen asumaan asettuneita juutalaisia. Hän tuntuu olleen Pohjanmaan jalkaväkirykmentin kapteenin Jakob Sturen yksityispalveluksessa ennen tuloaan varusmestariksi samaan rykmenttiin v. 1664. Saatuaan eron 1671 hän oli kauppiaana Oulussa. Hänen vaimonsa Vappu Martintytär oli peräisin Salosista, missä hänen sukuaan voidaan seurata taaksepäin Palon Isoperetissä 1540-luvulle saakka. ******************* Virallisen 27.10.1690 päivätyn kirjeen mukaan "syntyperäinen juutalainen". Tuli v. 1658 Ruotsin "kruunun" palvelukseen; vapautettiin siitä Kemissä v. 1671 toimitetussa pääkatsastuksessa varusmestarin arvoisena. Oleskeli Oulun seuduilla jo 1664, jolloin mainitaan kapt. Jaakko Sture-vainajan entisenä palvelijana. Pääsi kaupungin "suojelukseen" 2.9.1671 ehdolla, että muuttaa perheineen kaupunkiin. Porv. 9.1.1672, harjoitettuaan ilmeisesti sitä ennen luvatonta maakauppaa. Ainakin lapset ottivat sukunimen Zebulon. Lähde: E Granit-Ilmoniemi ja A Ilmoniemi: "Sakari Topeliuksen esivanhemmat" Hki 1933, Kust.Oy Airut Tapani Harviaisen ja Karl-Johan Illmanin kirjassa Juutalainen kulttuuri Otava 2003 todetaan s.191 "Kiintoisa esimerkki on Lyypekistä kotoisin ollut Isak Zebulon, joka Christofferiksi kastettuna hyväksyttiin Oulussa porvarissäätyyn 1672. Zacharias Topeliuksen äiti polveutui tämän Christofferin perustamasta kauppiassuvusta.".
Vanhemmat Isaac Abrahamsson, kuollut 1681 Uhlå; Oulu (Taulusta 471).

Puoliso: Walborg Mårtensdotter Isoperet, Valborg/Zebulon. (Taulu 467) syntynyt 1600 luvull Isoperä hemman, Salois, Palo by, Siikajoki, kuollut 1707 aikaisintaan.
Vanhemmat Mårten Mattson Isoperet, (Madzson), Porvari Raahe 1653; talollinen, kuollut 1675 ja Mickelsdotter Isoperet (Taulusta 472).

Lapset:
Sofia Zebulon, syntynyt n. 1669, kuollut 1761 , haudattu 12.5.1761 Oulu
Johan Zebulon, Kauppias Oulussa, syntynyt n. 1680, kuollut 1748 , haudattu 16.2.1748 Oulu
Valborg Zebulon, Gallenius, Innehade 1738 faderns sjöbod i Kemi (omisti isänsä merikaupan/aitta? Kemissä), syntynyt n. 1684, kuollut 16.8.1741 Oulu
Beata Christophersdotter Zebulon, Lillbäck, syntynyt 1668 Kemi. Tauluun 467
Maria Zebulon, Toppelius, syntynyt 1679, kuollut 1765 , haudattu 13.8.1765 Oulu
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 471

12. Isaac Abrahamsson kuollut 1681 Uhlå; Oulu.

Lapset:
Christopher Kristian Zebulon, (f.d. Abraham), syntynyt 1600 luvull Lybeck ? Sukutarinoiden mukaan (mahd. Puola tai Liettua). Tauluun 470
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 472

12. Mårten Mattson Isoperet, (Madzson) Porvari Raahe 1653; talollinen, kuollut 1675. Mainittu 1640. Saloisten Palon kylän Isoperän talon isäntä 1652-75.
Vanhemmat Matts Henriksson Isoperet, Tilallinen Saloisissa Palon kylässä 1626-, lautamies 1642, 1644-50, syntynyt ca. 1587, kuollut n. 1655 Saloinen (Taulusta 473).

1. puoliso: Mickelsdotter Isoperet. (Taulu 470)
Vanhemmat Mickel Andersson, kuollut 1654 (Taulusta 478) .

Lapset:
Walborg Mårtensdotter Isoperet, Valborg/Zebulon, syntynyt 1600 luvull Isoperä hemman, Salois, Palo by, Siikajoki. Tauluun 470
2. puoliso: Margaretha Eschelsdotter (?) Hemmila kuollut 1634 jälkee.
Vanhemmat Eschel, kuollut 1587 jälkeen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 473

13. Matts Henriksson Isoperet Tilallinen Saloisissa Palon kylässä 1626-, lautamies 1642, 1644-50, syntynyt ca. 1587, kuollut n. 1655 Saloinen. Matts Henriksson, nämnd som innehavare av hemmanet från 1623 till 1651. Han var enligt en roteringslängd född c. 1587 och var nämndeman, först vid ett enstaka ting 28.-29.7.1642 och sedan kontinuerligt 1644-1650. Sistnämnda år var emellertid både han och hans hustru befriade från mantalspengar på grund av ålder. Vid Salo ting 6.-7.8.1652 besvärade sig Mårten Mattsson »det hans Stiufmoder h. Walburgh Bengtzdotter ... will possidera och innehafwa undan hans Skatt och Arfhemman, ett stycke åker bedh Kangan Päldå och humblegården.» Rätten fann, att hennes make visserligen »henne sådant på sin Sotte Sängh Testamenterat», men att hans anvisningar inte längre kunde anses gälla, då Valborg hade gift om sig. Uppgifter saknas om Matts Henrikssons första hustru, som var mor till Mårten. Genos 43(1972), s. 12-18.
Vanhemmat Henric Michelsson, syntynyt n. 1555, kuollut 1614 jälkee (Taulusta 474).

Lapset:
Mårten Mattson Isoperet, (Madzson). Tauluun 472
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 474

14. Henric Michelsson syntynyt n. 1555, kuollut 1614 jälkee. Far till Matts Henriksson var tydligen Henrik Mickelsson, nämnd på Isoperet 1602-1620. Han kan antas ha varit son till fjärdingsmannen Mickel Henriksson Isoiperet, som innehade hemmanet 1558-1601, och sonson till Henrik Henriksson, nämnd till 1557. LUUKKO uppger, att han senast på 1540-talet med sin bror Olof Henriksson grundade Palo by på Savolax bys svedmarker. Kristoffer Zebulonssons och Valborg Mårtensdotters barn använde släktnamnet Zebulon. Släkten fortlevde i Uleåborg och Torneå genom fyra generationer, men dog ut under första hälften av 1800-talet. Följande tabeller skildrar kortfattat släktmedlemmarnas öden. Genos 43(1972), s. 12-18.
Vanhemmat Mickel Henriksson, syntynyt n. 1535, kuollut 1601 jälkee (Taulusta 475).

Lapset:
Matts Henriksson Isoperet, syntynyt ca. 1587. Tauluun 473
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 475

15. Mickel Henriksson syntynyt n. 1535, kuollut 1601 jälkee.
Vanhemmat _NN. (Taulusta 476).

Lapset:
Henric Michelsson, syntynyt n. 1555. Tauluun 474
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 476

16. NN.
Vanhemmat Heikki Heikinpoika (Taulusta 477) .

Lapset:
Mickel Henriksson, syntynyt n. 1535. Tauluun 475
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 477

17. Heikki Heikinpoika

Lapset:
_NN.. Tauluun 476
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 478

13. Mickel Andersson kuollut 1654. "...som i Salo innehade Pyy hemman om 1/3 mantal i Savolax by ". åtminstone från 1623. Nämnd 1654.
Vanhemmat Anders Pehrsson, kuollut 1620 jälkeen (Taulusta 479).

Lapset:
Mickelsdotter Isoperet. Tauluun 472
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 479

14. Anders Pehrsson kuollut 1620 jälkeen.
Vanhemmat Anders, syntynyt 1500-- luvulla (Taulusta 480).

Lapset:
Mickel Andersson. Tauluun 478
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 480

15. Anders syntynyt 1500-- luvulla.

Lapset:
Anders Pehrsson. Tauluun 479
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 481

10. Jacob (Olofsson) Sallinen kuollut 1723.

Puoliso: 1690 Katarina Elisdotter Sallinen, Berg. (Taulu 466) kuollut 1743.
Vanhemmat Elias Johansson Berg, Katselmuskirjuri; raatimies; kirkonisäntä Oulussa, kuollut ennen 1730 ja Maria Zachrisdotter Uhlbrandt, Berg, syntynyt n. 1679, kuollut 9.6.1749 (Taulusta 482).

Lapset:
Carin Jakobsdotter Lillbäck, Sallinen. Tauluun 466
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 482

11. Elias Johansson Berg Katselmuskirjuri; raatimies; kirkonisäntä Oulussa, kuollut ennen 1730. Elämänkerrallisia tietoja(Elias voi mahdollisesti olla Katarinan veli, ei isä). Katselmuskirjurina eversti Georg Ruthenskiöldin luona Suomen aatelislipullisessa 1696. Notaari (kaupunginkirjuri) Oulussa 1696-97. Raatimies Oulussa 1690-1714. Kirkonisäntä 1712-14, teki mm kirkon tilit. Teki muiden porvarien kanssa valtakunnan säädyille 4.12.1713 päivätyn anomuksen, jossa pyydettiin helpotusta isonvihan aiheuttamiin vahti-, laivanluovutus- ym kustannuksiin. Tukholmassa luultavasti isoavihaa paossa 16.3.1716.
Vanhemmat Johan (Larsson) Berg, kuollut 1662 ja Walborg Sigfridsdotter Berg, kuollut 1662 (Taulusta 483).

Puoliso: Maria Zachrisdotter Uhlbrandt, Berg. (Taulu 481) syntynyt n. 1679, kuollut 9.6.1749.
Vanhemmat Zachris Mattsson Uhlbrandt, Kajaanin läänin vouti 1689. Raatimies; pormestarin sijainen, syntynyt 1620 Uhlå, Oulu, kuollut 1704 , haudattu 16.4.1704 Oulu ja Margaretha Mattsdotter Kataja, Uhlbrandt, syntynyt n. 1630, kuollut 1679 Oulu, haudattu 14.12.1679 Oulu (Taulusta 484).

Lapset:
Katarina Elisdotter Sallinen, Berg. Tauluun 481
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 483

12. Johan (Larsson) Berg kuollut 1662.

Puoliso: Walborg Sigfridsdotter Berg. (Taulu 482) kuollut 1662.

Lapset:
Elias Johansson Berg. Tauluun 482
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 484

12. Zachris Mattsson Uhlbrandt Kajaanin läänin vouti 1689. Raatimies; pormestarin sijainen, syntynyt 1620 Uhlå, Oulu, kuollut 1704 , haudattu 16.4.1704 Oulu. Elämänkerrallisia tietojaLapset Zachris, Brita n. 1670, Anna n. 1676, Maria n. 1679. Raatimies Oulussa 1671-80, 1682-91, 1692-97 ja 1698-1705. Oulun pormestarin sijainen 1685 ja 1700-01. Kämneerioikeuden (kaupunkialioikeuden) puheenjohtaja 7.1.1680, henkikirjoittaja. Johti Oulun kaupungin niittymaiden jakoa 1680-luvulla. Laivanomistaja. Tuli nimismieheksi Kajaaniin 1688. Kajaanin läänin vouti 1689. 2:o puoliso Brita Erikintytär Cajanus, s.noin 1659, vihittiin noin 1687, k.1729. Heillä oli lapset Erik n 1687, Jakob n 1688 ja Margaretha n 1690. Sakarin perunkirjoitus 23.1.1706. Pormestarin sijainen, laivanomistaja. Kainuun Historia osa I kertoo lyhenneltynä: Scarinia seurasi voutina (1689) Sakarias Matinpoika Uhlbrandt, joka oli alkuaan oululainen kauppias ja laivanomistaja. Hänen tiedetään olleen hyvin luotettava mies, joka oli toiminut Oulussa raatimiehenä, sijaispormestarina ja maapäivämiehenä. Kainuusen tultuaan Uhlbrandt hankki itselleen Ylisotkamon Saijanlahden 1/2 manttaalin tilan, jossa hän myös perheineen asui ja piti taloutta".
Vanhemmat Matts Jönsson Uhlbrandt, syntynyt 1609, kuollut 24.2.1652 ja Marina Zachrisdotter Ficke, Uhlbrandt, syntynyt 1593, kuollut 1.5.1669 Uhlå; Oulu (Taulusta 485).

1. puoliso: Margaretha Mattsdotter Kataja, Uhlbrandt. (Taulu 482) syntynyt n. 1630, kuollut 1679 Oulu, haudattu 14.12.1679 Oulu.
Vanhemmat Matti Laurinpoika Kataja, Mathias Larsson/Enqvist / Eneqvist, Borgare i Uleåborg; porvari Oulussa, syntynyt 1595 (1600?) ja Riitta Matintytär Kataja, syntynyt n. 1959, kuollut 3.9.1662 Oulu (Taulusta 492).

Lapset:
Zachris Zachriksenpoika Uhlbrandt, Zakarias, Kappalainen Sotkamossa 1693, kuollut 1714
Brita Zachriksentytär Uhlbrandt, Cajanus, syntynyt n. 1670, kuollut 1734 Oulu, haudattu 10.2.1734 Oulu
Maria Zachrisdotter Uhlbrandt, Berg, syntynyt n. 1679. Tauluun 482
Anna Zachriksentytär Uhlbrandt, Mathlien, syntynyt n. 1676, kuollut 2.7.1704 Kemi
2. puoliso: Brita Erikintytär Cajanus, Uhlbrandt syntynyt n. 1659, kuollut 1.8.1729 Oulu, haudattu 22.8.1729 Oulu.
Vanhemmat Erik Anteron poika Cajanus, Hjerta, Kirkkoherra Sotkamossa 1651, syntynyt 1628 Säräisniemi, kuollut 1691 Sotkamo ? ja Brita Samuelsdotter Lithovia, Cajanus.
Lapset:
Jakob Zachriksenpoika Uhlbrandt, Kauppias Oulussa, syntynyt n. 1688, kuollut 1730 , haudattu 17.9.1730 Oulu
Margaretha Zachriksentytär Uhlbrandt, Estlander, syntynyt n. 1690, kuollut 28.8.1744 Oulu
Erik Zachriksenpoika Uhlbrandt, Kauppias ja postimestari Oulussa, raatimies, syntynyt 1687 Oulu ?, kuollut 1730 Oulu, haudattu 9.6.1730 Oulu
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 485

13. Matts Jönsson Uhlbrandt syntynyt 1609, kuollut 24.2.1652.
Vanhemmat Jöns Hindersson, kuollut 1641 ja Anna Hindersson, (miehen patronyymi nimi), kuollut 10.12.1649 (Taulusta 486).

Puoliso: Marina Zachrisdotter Ficke, Uhlbrandt. (Taulu 484) syntynyt 1593, kuollut 1.5.1669 Uhlå; Oulu.
Vanhemmat Zacharias Ficke, Zakris, Oulun pormestari, valtiopäivämies, syntynyt 1593, kuollut 29.5.1654 ja Margareta Larsdotter Tolfuainen, Ficke, syntynyt 1593 Raumo ?, kuollut 29.5.1654 (Taulusta 488).

Lapset:
Zachris Mattsson Uhlbrandt, syntynyt 1620 Uhlå, Oulu. Tauluun 484
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 486

14. Jöns Hindersson kuollut 1641.
Vanhemmat Henrich Henrichsson (Taulusta 487).

Puoliso: Anna Hindersson, (miehen patronyymi nimi). (Taulu 485) kuollut 10.12.1649.

Lapset:
Matts Jönsson Uhlbrandt, syntynyt 1609. Tauluun 485
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 487

15. Henrich Henrichsson

Lapset:
Jöns Hindersson. Tauluun 486
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 488

14. Zacharias Ficke, Zakris Oulun pormestari, valtiopäivämies, syntynyt 1593, kuollut 29.5.1654. Selvittämättä on vieläkin, mihin katosivat valtiopäivämies Zakris Ficken kaupunkilaisilta perimät verovarat, jotka hänen piti viedä Tukholmaan 1627, kyselevät jälleen monet hämmentyneet oululaiset. Onhan paljastunut uusi skandaali, jonka kaksinkertainen valtiopäivämies ja Oulun pormestari Zakris Ficke on jälleen aiheuttanut. Tällä kertaa hän on jäänyt kiinni naapurinsa lehmän varastamisesta ja teurastamisesta omassa talossaan. Uuden skandaalin vuoksi Ficke joutunee jättämään virkansa. Lähde: Aikamatka Oulu.
Vanhemmat Josef Påfwalsson Wickie (Ficke) (Taulusta 489).

Puoliso: Margareta Larsdotter Tolfuainen, Ficke. (Taulu 485) syntynyt 1593 Raumo ?, kuollut 29.5.1654.
Vanhemmat Lars Larsson Tolvainen, syntynyt noin 1567 Rauma, kuollut 1644 ennen ja Britja Tolvainen, syntynyt 1567 Raumo, kuollut 1644 (Taulusta 490).

Lapset:
Marina Zachrisdotter Ficke, Uhlbrandt, syntynyt 1593. Tauluun 485
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 489

15. Josef Påfwalsson Wickie (Ficke)

Lapset:
Zacharias Ficke, Zakris, syntynyt 1593. Tauluun 488
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 490

15. Lars Larsson Tolvainen syntynyt noin 1567 Rauma, kuollut 1644 ennen.
Vanhemmat Lars Baltzarsson, kuollut 1638 jälkee (Taulusta 491).

Puoliso: Britja Tolvainen. (Taulu 488) syntynyt 1567 Raumo, kuollut 1644.

Lapset:
Margareta Larsdotter Tolfuainen, Ficke, syntynyt 1593 Raumo ?. Tauluun 488
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 491

16. Lars Baltzarsson kuollut 1638 jälkee.

Lapset:
Lars Larsson Tolvainen, syntynyt noin 1567 Rauma. Tauluun 490
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 492

13. Matti Laurinpoika Kataja, Mathias Larsson/Enqvist / Eneqvist Borgare i Uleåborg; porvari Oulussa, syntynyt 1595 (1600?).
Vanhemmat Lauri Paavalinpoika Kataja, Lars, Porvari Oulussa, syntynyt n. 1570 Saloinen, Piehingi, kuollut n. 1617 Uleabårg (Uhlå); Oulu ja Brita Mattsdotter Granberg, Kataja, syntynyt 1580, kuollut 1662 Oulu, haudattu 9.3.1662 Uleåborg, Oulu (Taulusta 493).

Puoliso: Riitta Matintytär Kataja. (Taulu 484) syntynyt n. 1959, kuollut 3.9.1662 Oulu.
Vanhemmat Matts Michaelinpoika (Taulusta 496).

Lapset:
Margaretha Mattsdotter Kataja, Uhlbrandt, syntynyt n. 1630. Tauluun 484
Juho Matinpoika Kataja, Johan/Enqvist / Eneqvist, Kauppias Oulussa, syntynyt n. 1615, kuollut 1686 Oulu, haudattu 5.9.1686 Oulu
Katariina Matintytär Kataja Enqvist, Anglenius, syntynyt 00.01.1628 Oulu, kuollut 1690 Pudasjärvi, haudattu 30.3.1690 Pudasjärvi
Mikko Matinpoika, Raatimies Oulu
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 493

14. Lauri Paavalinpoika Kataja, Lars Porvari Oulussa, syntynyt n. 1570 Saloinen, Piehingi, kuollut n. 1617 Uleabårg (Uhlå); Oulu.

Puoliso: Brita Mattsdotter Granberg, Kataja. (Taulu 492) syntynyt 1580, kuollut 1662 Oulu, haudattu 9.3.1662 Uleåborg, Oulu. Perhesuhteet: Omgift med Jöran Andersson Lytter.
Vanhemmat Mathias (Matts) Laurinpoika Granberg, Lochtovius, en Fogde i Konungs Carl IX:s tid (i Salo socken ?) Vouti, Salo, syntynyt n. 1560, kuollut 1614 jälkeen ja Catharina Östensdotter Sursill, Lithovius, syntynyt n. 1562, kuollut 1614 jälkeen (Taulusta 494).

Lapset:
Matti Laurinpoika Kataja, Mathias Larsson/Enqvist / Eneqvist, syntynyt 1595 (1600?). Tauluun 492
Carin Jöransdotter Kataja, Katariina Laurintytär/Kauhanen, syntynyt n. 1600, kuollut 1679 (jälkeen)
Johan Larsson Kataja, Borgare i Uleåborg, syntynyt n. 1595, kuollut 1658 (ennen)
Jacob Katku, Kataja, Prest i Westerbotten
Johan Larsson Enqvist, Kataja, Capitaine vid Nils Båths regemente; Pohjanmaan jalkaväkirykmentin kapteeni
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 494

15. Mathias (Matts) Laurinpoika Granberg, Lochtovius en Fogde i Konungs Carl IX:s tid (i Salo socken ?) Vouti, Salo, syntynyt n. 1560, kuollut 1614 jälkeen. Vouti, ehkä myös tilallinen Saloisissa. Tapio Vähäkangas, Muurame on kirjoittanut selventäviä tietoja GENOS 69 (1998) s. 78-84 (Lohtajan Grandrgien esivanhemmat) Kojosen Sursillianassa ilmeisen erheellisesti Matthias Erikinpoika http://www.genealogia.fi/genos/69/69_78.htm, Lisätietoja: Matts saattaa olla lähtöisin Ruotsista Uumajasta, Ammatinlisäyksiä: Kaarle IX:n aikana oli vouti.
Vanhemmat Eric (Taulusta 495).

Puoliso: Catharina Östensdotter Sursill, Lithovius. (Taulu 438). (Taulu 439). (Taulu 441). (Taulu 444). (Taulu 445) syntynyt n. 1562, kuollut 1614 jälkeen. Lisätietoja: Elää vielä 1614.
Vanhemmat Östen Ericsson Sursill, Vouti Uumajassa, talollinen Uumajan pitäjän Västertegin kylässä 1553 - 1580, syntynyt n. 1520, kuollut 1580 aikaisintaan ja Magdalena Ericsdotter Sursill, syntynyt n. 1535 Vaasa (Taulusta 441).

Lapset:
Dorothea Mattsdotter Dorde Mathiaksentytär/Fordell
Brita Mattsdotter Granberg, Kataja, syntynyt 1580. Tauluun 560
Lars Matthiae Granberg Lohtovius, Lars Mathiaksenpoika, Kyrkoherde; Lohtajan kirkkoherra 1620, vihittiin papiksi 1615, syntynyt 1582 Saloinen, kuollut 1637 Lohtaja
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 495

16. Eric

Lapset:
Mathias (Matts) Laurinpoika Granberg, Lochtovius, syntynyt n. 1560. Tauluun 494
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 496

14. Matts Michaelinpoika

Lapset:
Riitta Matintytär Kataja, syntynyt n. 1959. Tauluun 492
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 497

8. Johan Hydenius, Juho Juhonpoika/Hyytinen Filosofie magister, Kälviän kirkkoherra 1782, maisteri, syntynyt 18.6.1736 Lappajärvi på Hytinen hemman (Hyytinen), kuollut 10.6.1784 Kälviä, Kelviå, Kumpula. Elämänkerrallisia tietojaHyytiset polveutuvat Philippus Keisarista. Ylioppilas Turussa 1757. Vihittiin papiksi1763. Filosofian maisteri, vihittiin poissaolevana v. 1766. Oli kirkkoherra Peiziuksen apulainen 1764-82 Kälviällä. Kirkkoherrana alkaen 1784 kaksi vuotta. Syntyi Lappajärven Hyytisen talossa. Johan oli alkuaan Juho Hyytinen. Pojan syntyessä isä oli renkinä. Lappajärven kappalainen Tuomas Wilkman toimitti teräväpäisen pojan Vaasan triviaalikouluun 9.2. 1753. Oppilasmatrikkeli: Johan Johannis (Hytelin) Hydenius Pedersoensis Rusticani filius natus d. 18 Junii 1736 legit Grammaticam locatus in classe Etymologia. Opiskeluvaroja Johan hankki olemalla Kälviän kirkkoherra Westzynthiuksen ja Kokkolan raatimiehen Petter Stenhagenin lasten kotiopettajana. Vv. 1761-64 hän oli akatemian stpendiaattina. Fil.maisterin väitöskirja pro exercitio kaunopuheisuuden dos Henric Porthainille 26.5.1762 (Porthanin 1.väitöskirja). Prp gradu-väitös talousopin prof. Pehr Kalmille 14.12.1765 aiheena ruumiiden hautaamisesta kirkkoon ja kirkkomaalle: "Tancar om liks begrafwande i kyrkor och kyrkogårdar". Väitöskirjassa omistus mm. apelle Mårten Petziukselle. Haapaveden kappalainen. Kälviän kirkkoherra 1782. Hydeniuksen suvusta alkoi voimakas pappissuku, jonka jäseniä on mm. seuraavissa suvuissa. Johansson, Kaila, Schalin, Stenhagen, Juva, Lagus, Ingman, Palmroth, Wallenius jne. Sukuhaaraan kuuluvat mm. arkkipiispat Gustaf Johansson, Lauri Ingman (Suomen ensimmäinen pääministeri), Erkki Kaila , Mikko Juva sekä akateemikko, professori Eino Kaila., Kuolinsyy: Yskäkuume.
Vanhemmat Johan Erikssson Hyytinen, Juho Erkinpoika, Talollinen, sotilaana 1742 Perhossa Kuusjärven talossa, syntynyt 23.12.1705 Lappajärvi, Hyytinen, kuollut 27.10.1777 Lappajärvi, Hyytinen ja Elsa Johansdotter Flakanabb, Hyytinen, syntynyt 11.10.1703 Vimpeli, Flakanabb, kuollut 27.5.1752 Lappajärvi på Hytinen hemman (Taulusta 498).

Puoliso: 16.2.1766 Kälviä Britha Catharina Mårtenintytär Peitzius, Hydenius. (Taulu 426) syntynyt 13.7.1743 Brahestad; Raahe, kuollut 18.5.1815 Kälviä, Kumpula.
Vanhemmat Mårten Gabrielsson Peitzius, Kälviän kirkkoherra 1758, syntynyt 12.5.1716 Thorsåker, Sverige (merkitty Raahen historiakirjan), kuollut 21.4.1782 Kälviä; Kelviå, Finnland ja Maria Andersintytär Winqvist, Peitzius, syntynyt 5.5.1721 Skellefteå, Västerbotten, Sverige, kuollut 27.2.1789 Kälviä; Kelviå (Taulusta 514).

Lapset:
Brita Maria Johanintytär Hydenius Hyytinen, Kuhlman, syntynyt 16.3.1766 Kälviä, Kumpula, kuollut 17.7.1817 Kokkola, Kullman
Johan Johaninpoika Hydenius Hydén, Kapteeni, syntynyt 4.8.1767 Kälviä, Kumpula, kuollut 13.8.1813 Kälviä
Anna Elisabeth Johansdotter Hydenius, Carlenius, syntynyt 14.12.1768 Kelviå, Kälviä, Kumpula. Tauluun 426
Jakob Johaninpoika Hydenius, Ylioppilas Turussa 1789, syntynyt 29.12.1769 Kälviä, kuollut 3.6.1791 Turku
Anders Hydenius, syntynyt 16.8.1771 Kälviä, kuollut 27.12.1772 Kälviä
Sofia Magdalena Johanintytär Hydenius, Johansdotter/Hyytinen, syntynyt 28.11.1772 Kälviä, Kumpula
Catharina Margaretha Johanintytär Hydenius Hydén, syntynyt 8.8.1774 Kälviä, Kumpula, kuollut 6.7.1792 Kälviä
Hedvig Christina Johanintytär Hydenius, syntynyt 6.2.1776 Kälviä, Kumpula
Gustava Johanna Hydenius, syntynyt 20.7.1777 Kälviä, kuollut 26.8.1777 Kälviä
Carl Fredrik Hydenius, syntynyt 22.6.1780 Kälviä, kuollut 4.10.1781 Kälviä
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 498

9. Johan Erikssson Hyytinen, Juho Erkinpoika Talollinen, sotilaana 1742 Perhossa Kuusjärven talossa, syntynyt 23.12.1705 Lappajärvi, Hyytinen, kuollut 27.10.1777 Lappajärvi, Hyytinen. Lisätietoja: Oli sotilaana Perhossa 1743 Vetelin rippikirjan mukaan (Vihtori Peltokangas), Kuolinsyy: Halvaus.
Vanhemmat Erkki Yrjönpoika Hyytinen, Erik Jöransson, Sotilaana Perhossa v. 1743, syntynyt 1681 Lappajärvi på Hytinen hemman, kuollut 1.3.1760 Lappajärvi ja Marketta Juhontytär Storgård, Hyytinen, syntynyt 15.6.1679 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård, kuollut 9.1.1724 Lappajärvi, Hyytinen (Taulusta 499).

1. puoliso: 14.6.1730 Elsa Johansdotter Flakanabb, Hyytinen. (Taulu 497) syntynyt 11.10.1703 Vimpeli, Flakanabb, kuollut 27.5.1752 Lappajärvi på Hytinen hemman. Elsalla oli avioton lapsi Matti s. 11.8.1729, k. 14.6.1739 Matti Jaakonpoika Ollilan kanssa., Kuolinsyy: Hengenahdistus.
Vanhemmat Juha Antinpoika Flaga-Kotkanen, syntynyt 16.6.1682 Vimpeli, kuollut 5.6.1715 Vimpeli ja Valpuri Niilontytär Ollila Klockars, Flaga-Kotkanen, syntynyt 1689 Lappajärvi (Taulusta 511).

Lapset:
Juha Hyytinen, syntynyt ??.06.1730 Lappajärvi, Hyytinen, kuollut 6.11.1730 Lappajärvi
Maria Hyytinen, syntynyt ??.05.1731 Lappajärvi, Hyytinen, kuollut 15.7.1731 Lappajärvi
Erkki Juhonpoika Hyytinen Österspangar, Talollinen, vävy, syntynyt 17.9.1732 Lappajärvi, Hyytinen, kuollut 13.4.1803 Vimpeli, Österspangar
Marketta Hyytinen, syntynyt 19.5.1734 Lappajärvi, Hyytinen, kuollut 21.6.1735 Lappajärvi
Johan Hydenius, Juho Juhonpoika/Hyytinen, syntynyt 18.6.1736 Lappajärvi på Hytinen hemman (Hyytinen). Tauluun 497
2. puoliso: 29.11.1752 Lappajärvi Maria Juhontytär syntynyt 1706, kuollut 27.11.1787 Lappajärvi, Hyytinen, Pistos.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 499

10. Erkki Yrjönpoika Hyytinen, Erik Jöransson Sotilaana Perhossa v. 1743, syntynyt 1681 Lappajärvi på Hytinen hemman, kuollut 1.3.1760 Lappajärvi. Pedersören käräjillä 27.1.1731 käsiteltiin seuraavaa asiaa: Erkki Hyytinen, joka oli itsellinen mies vejenpoikansa Juho Matinpoika Hyytisen luona, kertoi vuonna 1728 jättäneensä 3 taaleria lautamies Esa Siroselle, jonka piti luovuttaa ne manttaalikomissario Holmsteenille, vapautuakseen henkirahan maksamisesta, sillä hänellä oli vikaa oikeanpuoleisessa kädessä. Kädestä puuttui sormia. Esa Sironen mainitsi luovuttaneensa rahat Holmsteenille ja mainittu Hyytinen oli sillä kertaa jätetty verottamatta. Oli sotilaana Perhossa v. 1743 Vetelin rippikirjan mukaan / Vihtori Peltokankaan tieto, Kuolinsyy: Pistos.
Vanhemmat Yrjö Mikonpoika Hyytinen, Vävy, syntynyt n. 1655 Lapua, kuollut 25.12.1689 Hyytinen, Lappajärvi ja Marketta Erkintytär Hyytinen, Emäntä, syntynyt 1655 Hyytinen, Lappajärvi, kuollut 30.8.1724 Hyytinen, Lappajärvi (Taulusta 500).

1. puoliso: n. 1704 Marketta Juhontytär Storgård, Hyytinen. (Taulu 498) syntynyt 15.6.1679 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård, kuollut 9.1.1724 Lappajärvi, Hyytinen.
Vanhemmat Juho Erkinpoika Storgård, syntynyt 1634 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård, kuollut 15.4.1733 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård ja Maria Pietarintytär Pynttäri, Storgård, Talonemäntä, syntynyt 1645 Alajärvi, Pynttäri, kuollut 4.3.1716 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård (Taulusta 502).

Lapset:
Johan Erikssson Hyytinen, Juho Erkinpoika, syntynyt 23.12.1705 Lappajärvi, Hyytinen. Tauluun 498
Jaakko Hyytinen, syntynyt 10.7.1708 Lappajärvi, Hyytinen, kuollut 2.4.1709 Lappajärvi, Hyytinen
Matti Hyytinen, syntynyt 6.9.1712 Lappajärvi, Hyytinen, kuollut 12.12.1734 Lappajärvi
Maria Hyytinen, syntynyt 6.6.1715 Lappajärvi, Hyytinen, kuollut 6.6.1715 Lappajärvi, Hyytinen
Maria Hyytinen, syntynyt 16.2.1718 Lappajärvi, Hyytinen, kuollut 15.10.1749 Lappajärvi
Petter Hyytinen, syntynyt 1720 Lappajärvi, Hyytinen, kuollut 12.5.1728 Lappajärvi, Hyytinen
2. puoliso: 7.9.1726 Valpuri Gabrielintytär Kauhajärvi, Hyytinen syntynyt 1675 Kauhajärvi, Lappajärvi, kuollut 17.12.1750 Lappajärvi.
Vanhemmat Gabriel Pietarinpoika Kauhajärvi ja Marketta Paavontytär Kauhajärvi.
3. puoliso: 1.5.1751 Kaisa Heikintytär Jukoinen, Hyytinen syntynyt n. 1716.
Vanhemmat Heikki Samuelinpoika Jukolainen ja Maria Karvala, Jukolainen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 500

11. Yrjö Mikonpoika Hyytinen Vävy, syntynyt n. 1655 Lapua, kuollut 25.12.1689 Hyytinen, Lappajärvi.

Puoliso: 1677 Lappajärvi Marketta Erkintytär Hyytinen. (Taulu 499) Emäntä, syntynyt 1655 Hyytinen, Lappajärvi, kuollut 30.8.1724 Hyytinen, Lappajärvi.
Vanhemmat Erkki Simonpoika Hyytinen, syntynyt 1638 ja Brita Paavontytär Hyytinen, kuollut 1671 Hyytinen, Lappajärvi (Taulusta 501).

Lapset:
Taavetti Yrjönpoika Hyytinen, syntynyt 1678 Lappajärvi, kuollut 1678 Lappajärvi
Brita Yrjöntytär Hyytinen, syntynyt 1679 Lappajärvi
Erkki Yrjönpoika Hyytinen, Erik Jöransson, syntynyt 1681 Lappajärvi på Hytinen hemman. Tauluun 499
Matti Yrjönpoika Hyytinen, "Matz", Laivakirvesmies Karlskronassa, talollinen, syntynyt 4.9.1681 Lappajärvi, Savonkylä, Hyytinen, kuollut 5.11.1742 Lappajärvi, Savonkylä
Martti Yrjönpoika Hyytinen, syntynyt 1682 Lappajärvi
Liisa Yrjöntytär Hyytinen, syntynyt 30.7.1685 Hyytinen, Lappajärvi
Valpuri Yrjöntytär Hyytinen, syntynyt 1686 Hyytinen, Lappajärvi
Marketta Yrjöntytär Hyytinen, syntynyt 1687 Hyytinen, Lappajärvi, kuollut 1687
Eeva Yrjöntytär Hyytinen, syntynyt 1688 Hyytinen, Lappajärvi, kuollut 1688
Juho Hyytinen, syntynyt 1690 Lappajärvi, kuollut 1690 Lappajärvi
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 501

12. Erkki Simonpoika Hyytinen syntynyt 1638.
Vanhemmat Simo (Simon) Olavinpoika Hyytinen, Simuna/Norrena, Tilallinen Lappajärvi, lautamies 1643 - 1668, kievarinpitäjä, syntynyt 1591 Lappajärvi, Evijärvi, Savonkylä, kuollut 10.5.1668 Lappajärvi, Savonkylä ja Kaisa Laurintytär Tarvola, Kaarina/Hyytinen, syntynyt 1591 Lasppajärvi, kuollut 20.12.1677 Lappajärvi (Taulusta 80).

1. puoliso: ?? Brita Paavontytär Hyytinen. (Taulu 500) kuollut 1671 Hyytinen, Lappajärvi.

Lapset:
Elias Erkinpoika Hyytinen, syntynyt 1650 Hyytinen, Lappajärvi, kuollut 1695 (oli kuolleena)
Marketta Erkintytär Hyytinen, syntynyt 1655 Hyytinen, Lappajärvi. Tauluun 500
Maria Erkintytär Hyytinen, syntynyt 00.03.1663 Hyytinen, Lappajärvi, kuollut 13.7.1697 Lappajärvi
Anna Erkintytär Hyytinen, Piika 1695, syntynyt 1668 Lappajärvi, kuollut 29.5.1697 Lappajärvi (kuoli Kurejoen ja Menkijärven välisellä tiellä)
Karin Erkintytär Hyytinen, syntynyt 1670 Lappajärvi
2. puoliso: 21.10.1699 Lappajärvi Marketta Yrjöntytär Hyytinen syntynyt 1633, kuollut 27.3.1697 Lapua. Lisätietoja: Kuoli Lapualla, josta oli kotoisin.
Lapset:
N.N. Hyytinen, syntynyt n. 1673 Lappajärvi, kuollut 1675 Lappajärvi
Simo Hyytinen, syntynyt 1672 Lappajärvi, kuollut 1674 Lappajärvi
Erkki Hyytinen, syntynyt 1674 Lappajärvi, kuollut 1674
Israel Hyytinen, syntynyt 29.5.1675 Lappajärvi, kuollut 1676 Lappajärvi
3. puoliso: 21.10.1699 Lappajärvi Liisa Erkintytär Örn, Hyytinen syntynyt 1649, kuollut 23.12.1736 Vimpeli, Strang. Lisätietoja: Asui Tarvosessa ennen aviotumista Hyytiseen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 502

11. Juho Erkinpoika Storgård syntynyt 1634 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård, kuollut 15.4.1733 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Elämänkerrallisia tietojaJuho Erkinpoika ja veljensä Sakari Erkinpoika olivat naimisissa Pynttärin sisarusten kanssa. Käräjillä 26/1 1719 he anoivat, että heidän perintötalonsa voisi edelleen olla yhtenä savuna, koska yhtiömiehinä he katsoivat suoriutuvansa paremmin tilan veloista ja muista rasitteista. Oikeus suostui heidän esitykseensä. - - - Pedersören käräjillä 9/3 1730 Juho Erkinpoika Sääksjärvi oli lähettänyt 27/1 1724 päivätyt yhtiösopimuksen seuraavalla korjauksella: Juho Erkinpoika poikansa Pietarin suostumuksella ja jo kuolleen nuoremman veljensä Sakarin kanssa tekemällä sopimuksella suostuu, että tämän pojat Jaakko ja Erkki Sääksjärvi saavat haltuunsa 1/3 Sääksjärven perintötalosta, joka oli ollut yhtiönä ilman jakoa. Vaatimus kirjattiin vakuudeksi pöytäkirjaan., Kuolinsyy: Vanhuus.
Vanhemmat Erkki Markunpoika Sääksjärvi, syntynyt 1621 Vimpeli, kuollut 11.4.1697 Vimpeli ja Liisa Matintytär Sääksjärvi, syntynyt 1624, kuollut 22.3.1697 Vimpeli (Taulusta 503).

Puoliso: 11.5.1668 Lappajärvi Maria Pietarintytär Pynttäri, Storgård. (Taulu 499) Talonemäntä, syntynyt 1645 Alajärvi, Pynttäri, kuollut 4.3.1716 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård.
Vanhemmat Pietari Simonpoika Pynttäri, Talollinen, syntynyt 1620 Alajärvi, Pynttäri, kuollut 13.7.1689 Alajärvi, Pynttäri ja Marketta Vilpuntytär Keisari, Talonemäntä, syntynyt n. 1617 Soini, Kuninkaanjoenkylä, Keisari, kuollut 26.12.1688 Alajärvi, Pynttäri (Taulusta 507).

Lapset:
Tuomas Juhonpoika Storgård, syntynyt 1.11.1671 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård, kuollut 26.5.1697 Vimpeli, Sääksjärvi
Anna Juhontytär Storgård, Lill-Sääksjärvi, syntynyt 25.12.1673 Vimpeli, Storgård, kuollut 26.1.1744 Lappajärvi, Hernesniemi
Pietari Juhonpoika Storgård, Talollinen, syntynyt 7.8.1676 Vimpeli, Stor-Sääksjärvi, kuollut 10.5.1751 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård
Marketta Juhontytär Storgård, Hyytinen, syntynyt 15.6.1679 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Tauluun 499
Heikki Juhonpoika Storgård, Talollinen, syntynyt 12.6.1681 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård, kuollut 18.12.1759 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård
Sakari Juhonpoika Storgård Savola, Talollinen, vähtäri; toimi pienten lasten opettajana, syntynyt 7.10.1683 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård, kuollut 3.9.1764 Lappajärvi, Savola
Liisa Juhontytär Storgård, Hyytinen, syntynyt 1685 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård, kuollut 1.12.1767 Lappajärvi, Hyytinen
Maria Storgård, syntynyt 13.7.1689 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 503

12. Erkki Markunpoika Sääksjärvi syntynyt 1621 Vimpeli, kuollut 11.4.1697 Vimpeli.
Vanhemmat Markus Hookaninpoika Sääksjärvi, (Hakulinpoika), syntynyt 1601 Vimpeli ja Margereta Jäsperintytär Sääksjärvi, syntynyt 1601, kuollut 30.5.1675 Vimpeli; Sääksjärvi (Taulusta 504).

Puoliso: Liisa Matintytär Sääksjärvi. (Taulu 502) syntynyt 1624, kuollut 22.3.1697 Vimpeli.

Lapset:
Juho Erkinpoika Storgård, syntynyt 1634 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Tauluun 502
Sakari Erkinpoika Sääksjärvi, Talollinen, syntynyt 1652 Vimpeli, Stor-Sääksjärvi, Storgård, kuollut 3.3.1723 Vimpeli, Stor-Sääksjärvi
Erkki Erkinpoika Sääksjärvi Kortjärvi, Laivakirvesmies, syntynyt 1654, kuollut 20.12.1696 Vimpeli, Tuomas Finnen luona
Maria Erkintytär Sääksjärvi, Keisari, Talonemäntä, syntynyt 1655 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård, kuollut 18.9.1733 Evijärvi, Kivijärvi, Pietilä
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 504

13. Markus Hookaninpoika Sääksjärvi, (Hakulinpoika) syntynyt 1601 Vimpeli.
Vanhemmat Hakuli "Håkan" Pietarinpoika Sääksjärvi, syntynyt 1601 Vimpeli ja Terhi (Dordi) Sääksjärvi (Taulusta 505).

Puoliso: Margereta Jäsperintytär Sääksjärvi. (Taulu 503) syntynyt 1601, kuollut 30.5.1675 Vimpeli; Sääksjärvi.

Lapset:
Erkki Markunpoika Sääksjärvi, syntynyt 1621 Vimpeli. Tauluun 503
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 505

14. Hakuli "Håkan" Pietarinpoika Sääksjärvi syntynyt 1601 Vimpeli.
Vanhemmat Pietari Laurinpoika Sääksjärvi (Taulusta 506).

Puoliso: Terhi (Dordi) Sääksjärvi. (Taulu 504)

Lapset:
Markus Hookaninpoika Sääksjärvi, (Hakulinpoika), syntynyt 1601 Vimpeli. Tauluun 504
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 506

15. Pietari Laurinpoika Sääksjärvi

Lapset:
Hakuli "Håkan" Pietarinpoika Sääksjärvi, syntynyt 1601 Vimpeli. Tauluun 505
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 507

12. Pietari Simonpoika Pynttäri Talollinen, syntynyt 1620 Alajärvi, Pynttäri, kuollut 13.7.1689 Alajärvi, Pynttäri. Pietari Simonpoika oli Pynttärin talon isäntä 1637-74. Pietari Simonpojan setä Pietari Jaakonpoika oli lankonsa Johan Perssonin 1 1/2 manttaalin talossa yhtiömiehenä Pedersören Ytter-Essessä. lähde: Vihtori Peltokangas: Pedersören käräjät 29.-30.7.1672.
Vanhemmat Simo Jaakonpoika Pynttäri, syntynyt 1599 Alajärvi ja Helga Olavintytär Pynttäri, syntynyt 1599 (Taulusta 508).

Puoliso: Marketta Vilpuntytär Keisari. (Taulu 502) Talonemäntä, syntynyt n. 1617 Soini, Kuninkaanjoenkylä, Keisari, kuollut 26.12.1688 Alajärvi, Pynttäri.
Vanhemmat Vilppu Keisari, Keisier, Talollinen, vävy, syntynyt 1562, kuollut n. 1630 Soini, Keisari ja Marketta Pietarintytär Hämäläinen, Keisari, Talonemäntä, syntynyt n. 1585, kuollut 13.12.1671 Soini, Kuninkaanjoenkylä, Keisari (Taulusta 509).

Lapset:
Valpuri Pynttäri, Paajanen, syntynyt n. 1638 Alajärvi, Pynttäri, kuollut n. 1696 Saarijärvi
Juha Pietarinpoika Pynttäri, syntynyt n. 1641 Alajärvi, Pynttäri, kuollut 9.12.1683 Alajärvi, Pynttäri
Matti Pietarinpoika Pynttäri, Talollinen, Storpynttärin isäntänä 1675 - 1687, syntynyt 1643 Alajärvi, Pynttäri, kuollut 20.6.1687 Alajärvi, Pynttäri
Liisa Pietarintytär Pynttäri, Sääksjärvi, Talonemäntä, syntynyt n. 1650 Alajärvi, Pynttäri, kuollut Vimpeli, Storgård, Sääksjärvi
Matti Pynttäri, syntynyt n. 1657 Alajärvi, Pynttäri, kuollut 1670 Alajärvi, Pynttäri
Maria Pietarintytär Pynttäri, Storgård, syntynyt 1645 Alajärvi, Pynttäri. Tauluun 502
Simo Pietarinpoika Pynttäri, Talollinen, syntynyt 1655 Alajärvi, Pynttäri, kuollut 25.3.1744 Alajärvi, Lill-Pynttär
Marketta Pietarintytär Pynttäri, Skrabb, Emäntä, syntynyt 1656 Alajärvi, Pynttäri, kuollut 30.9.1738 Alajärvi, Skrabb
Heikki Pietarinpoika Pynttäri, Talollinen, syntynyt 1658 Alajärvi, Pynttäri, kuollut 10.8.1710 Alajärvi, Pynttäri
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 508

13. Simo Jaakonpoika Pynttäri syntynyt 1599 Alajärvi.

Puoliso: Helga Olavintytär Pynttäri. (Taulu 507) syntynyt 1599.

Lapset:
Pietari Simonpoika Pynttäri, syntynyt 1620 Alajärvi, Pynttäri. Tauluun 507
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 509

13. Vilppu Keisari, Keisier Talollinen, vävy, syntynyt 1562, kuollut n. 1630 Soini, Keisari. Kotipaikan historia1621 oli katovuosi, jolloin ruis ja ohra oli hallan vikuuttamana kelvotonta varsinkin Alajärvellä, Vimpelissä, Soinnissa ja Lehtimäellä. Evijärvellä oli saatu jonkinverran käyttökelpoista ruista. Tälläiset seikat vaikuttivat asutusmuutoksia. Moni talo jäi pitkäksi aikaa autioksi ja sai sittemmin uuden asukkaan. V. 1620 tulee Soiniin VILPPU KEISARI. Näihin aikoihin asuvat täällä myös kuninkalliset ampuja eli "skytät", Matti Strang Vimpelissä. Enemmän tietoja: Lappajärven Seurakunta 1637-1937, Viljo Lampola, s.19. *** Vuoden 1627 voudintilin ruotuluettelossa Philpus Kiesier oli 65-vuotias, sairaalloinen ja oli 1/3 manttaalin talon isäntä. Vilppu mainitaan manttaaliluetteloissa ensimmäisen kerran 1620. Vuoden 1623 manttaalikirjan mukaan Vilpun 1/3 manttaalin talo mainitaan Lehtimäen kylään kuuluvaksi, talossa oli 1 hevonen, 1 tamma, 1 sonni, 9 lehmää, 2 hiehoa, 8 lammasta, 1 sika ja kylvönala 2 tynnyriä. Vilppu Keisari on tullut ilmeisesti Hämeestä, sillä nimi esiintyy Hauhossa 1400-luvulla. 1500-luvulla Ikaalisissa oli Pehr Kejsare-niminen lautamies. Perniössä on olemassa Kejsalo-niminen saari. Kustaa Vilkuna selittää Keisari-nimen syntyneen saksankielisestä giessen-verbistä, mikä tarkoittaa metallin sulattamista. Lapualla Keisareita esiintyy 1600-luvulla - 08.02.1685 kuolee Ursula Vilpuntytär Keisala. Jo 1500-luvulla Vöyrin pitäjässä on Kejsar-niminen talo. Jalasjärvelle Keisarin nimi tulee 1700-luvun loppupuolella, jolloin erään Ruovedeltä tulleen uudistilallisen taloa aletaan kutsua Keisariksi. Vilppu oli Pietari Hämäläisen vävy. Pietari asui samaa taloa ennen Vilppua ja esiintyi 1620 manttaalikirjoissa vuorotellen Vilpun kanssa Sukukirjasta: Vilppu Keisarin suku Keisarinmäeltä maailmalle.

Puoliso: Marketta Pietarintytär Hämäläinen, Keisari. (Taulu 507) Talonemäntä, syntynyt n. 1585, kuollut 13.12.1671 Soini, Kuninkaanjoenkylä, Keisari.
Vanhemmat Pietari Hämäläinen, syntynyt n. 1560 (Taulusta 510).

Lapset:
Marketta Vilpuntytär Keisari, syntynyt n. 1617 Soini, Kuninkaanjoenkylä, Keisari. Tauluun 507
Pietari Vilpunpoika Keisari, Talollinen, lautamies, syntynyt 1614, kuollut 6.4.1684 Soini, Kuninkaanjoenkylä, Keisari
Matti Vilpunpoika Keisari, Keisanen, Talollisen poika, syntynyt 1620 Soini, Kuninkaanjoki, kuollut 5.12.1686 Soini, Keisari
Valpuri Vilpuntytär Keisari, Skrabb, Talonemäntä, syntynyt 1627 Soini, Keisari, kuollut 29.5.1697 Alajärvi, Gammelgård
Erkki Keisari, Talollinen, syntynyt 1631 Soini, Keisari, kuollut 19.1.1714
Juha Keisari, Itsellinen, syntynyt n. 1632
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 510

14. Pietari Hämäläinen syntynyt n. 1560. Vaimo tuntematon, sytynyt n. 1560.

Lapset:
Marketta Pietarintytär Hämäläinen, Keisari, syntynyt n. 1585. Tauluun 509
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 511

10. Juha Antinpoika Flaga-Kotkanen syntynyt 16.6.1682 Vimpeli, kuollut 5.6.1715 Vimpeli.
Vanhemmat Antti Antinpoika Wääräin Flaka / Björknäset / Flakanabban, Isäntä, syntynyt 5.4.1652 Vimpeli, kuollut 20.12.1740 Vimpeli ja Kerttu Mikontytär Pokela, Björknäset / Flakanabban, Emäntä, syntynyt 15.9.1650 Vimpeli, kuollut 22.3.1723 Vimpeli (Taulusta 512).

Puoliso: 2.2.1693 Valpuri Niilontytär Ollila Klockars, Flaga-Kotkanen. (Taulu 498) syntynyt 1689 Lappajärvi.
Vanhemmat Niilo Niilonpoika Skomakare Klockars, syntynyt n. 1648 Lohtaja, kuollut Lappajärvi ja Riitta Tuomaantytär Skomakare / Klockars, syntynyt Lohtaja, kuollut 1687 Lappajärvi (Taulusta 513).

Lapset:
Elsa Johansdotter Flakanabb, Hyytinen, syntynyt 11.10.1703 Vimpeli, Flakanabb. Tauluun 498
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 512

11. Antti Antinpoika Wääräin Flaka / Björknäset / Flakanabban Isäntä, syntynyt 5.4.1652 Vimpeli, kuollut 20.12.1740 Vimpeli.

1. puoliso: 31.7.1681 Lappajärvi Kerttu Mikontytär Pokela, Björknäset / Flakanabban. (Taulu 511) Emäntä, syntynyt 15.9.1650 Vimpeli, kuollut 22.3.1723 Vimpeli.

Lapset:
Juha Antinpoika Flaga-Kotkanen, syntynyt 16.6.1682 Vimpeli. Tauluun 511
Tuomas Antinpoika Flaka-Kotkanen, Flaga, Talollinen, syntynyt 17.12.1699 Vimpeli, kuollut 15.1.1752 Vimpeli
2. puoliso: 30.11.1726 Helga Olavintytär Lypsinmaa, Björknäset / Flakanabban syntynyt 26.5.1672 syntynyt ennen, kuollut 1744.
Vanhemmat Olli Antinpoika Björknäset Lypsinmaa, Talollinen, syntynyt 1630 Vimpeli, kuollut 12.9.1718 Vimpeli ja Leena Matintytär Lypsinmaa, Emäntä, syntynyt 1642, kuollut 15.9.1715 Vimpeli.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 513

11. Niilo Niilonpoika Skomakare Klockars syntynyt n. 1648 Lohtaja, kuollut Lappajärvi.

1. puoliso: Elsa Grelsintytär Leppinen, Skomakare / Klockars syntynyt n. 1668 Lappajärvi.

Lapset:
Brita Niilontytär Klockars Lukkari, Storgård / Savola, Lukkarin tytär, syntynyt 30.10.1688 Lappajärvi, Klockars, kuollut 27.12.1768 Lappajärvi, Savola
2. puoliso: Riitta Tuomaantytär Skomakare / Klockars. (Taulu 511) syntynyt Lohtaja, kuollut 1687 Lappajärvi.
Lapset:
Valpuri Niilontytär Ollila Klockars, Flaga-Kotkanen, syntynyt 1689 Lappajärvi. Tauluun 511
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 514

9. Mårten Gabrielsson Peitzius Kälviän kirkkoherra 1758, syntynyt 12.5.1716 Thorsåker, Sverige (merkitty Raahen historiakirjan), kuollut 21.4.1782 Kälviä; Kelviå, Finnland. Elämänkerrallisia tietojaYlioppilas Upsalassa 1733, Turussa 1737. Vihitty papiksi 3.12.1740, fil.maisteri 1741. Kyrkoherde i Kelviå 1758. Lapset Gabriel 1742, Brita 1743, Margaretha 1743, Maria 1748, Magdalena 1751-56, Sofia 1756, Magdalena 1759-72. 1737. Väitöskirja 3.3.1739 valtio-opin ja historian prof. Algot Scarinille: "Exercitii academici, de scenario Sanct-Petrino, ejusque in Svethia praecipuis fatis continuatio". Turun ja Porin pappisvihkimykset: 3.12.1740 maisteri Martin Peithius, Raahen opettaja ja apupappi, nyt ylennetty Kokkolan kappalaisen virkaan. Kälviän kirkkoherra 1758. Lapset syntyneet 1742-43 Raahessa, 1748-59 Kälviällä. Luovutti tuomiokapitulille 1753 isänsä ja isoisänsä Sursill-tutkimustöiden tulokset. Johan Hydeniuksen väitöskirjassa 14.12.1765 kiitossivu apelleen Mårten Peitziukselle. Muita väitöskirjojen omistuksia Mårtenille: Johan Brahelen 17.10.1744, Jacob Falander 27.4.1745 ja Samuel Chydenius 16.12.1747.
Vanhemmat Gabriel Mårtensson Peitzius, (Martini), Pappi, Kempeleen pitäjänapulainen 1742, syntynyt 1682 Kelviå; Peitzgård (Peitzå gård); Kälviä, kuollut 3.10.1752 Limingo, Kempele, haudattu Kempeleen kirkon lattian alle ja Elisabeth Gustafsdotter Lithovius, Peitzius, syntynyt n. 1695 Limingo, kuollut 27.1.1739 Limingo; Liminka, haudattu 13.2.1739 Liminka (Taulusta 515).

Puoliso: 1740 Raahe Maria Andersintytär Winqvist, Peitzius. (Taulu 497) syntynyt 5.5.1721 Skellefteå, Västerbotten, Sverige, kuollut 27.2.1789 Kälviä; Kelviå.
Vanhemmat Anders Winqvist, Kirkkoherra Raahessa, syntynyt 8.2.1688 (kastettu) Björneborg, kuollut 31.12.1735 Brahestad, Raahe ja Britha Jacobsdotter Ahla, Winqvist, syntynyt 1685, kuollut 1775 Kälviä (Taulusta 561).

Lapset:
Gabriel Mårtensson Peitzius, Kauppalaivuri, muutti Espanjaan ja toimi kauppalaivurina, syntynyt 7.3.1742 Raahe
Margaretha Elisabeth Mårtenintytär Peitzius, Wunsch, Kälviän kirkkoherran tytär, syntynyt 28.6.1743 Raahe
Britha Catharina Mårtenintytär Peitzius, Hydenius, syntynyt 13.7.1743 Brahestad; Raahe. Tauluun 497
Maria Christina Mårtensdotter Peitzius, syntynyt 22.7.1748 Kaarlela, kuollut 3.9.1806 Kälviä; Kelviå
Maria Magdalena Peitzius, syntynyt 8.9.1751 Kaarlela, kuollut 25.6.1756 Kaarlela
Sofia Mårtensdotter Peitzius, Gullsteen, syntynyt 16.5.1756 Kaarlela
Magdalena Mårtenintytär Peitzius, syntynyt 6.7.1759 Kälviä, kuollut 26.3.1772 Kälviä
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 515

10. Gabriel Mårtensson Peitzius, (Martini) Pappi, Kempeleen pitäjänapulainen 1742, syntynyt 1682 Kelviå; Peitzgård (Peitzå gård); Kälviä, kuollut 3.10.1752 Limingo, Kempele, haudattu Kempeleen kirkon lattian alle. Ylioppilas Turussa 1700, Upsalassa 1703, jälleen Turussa 1709, vihittiin papiksi s.v. Gabriel Mårtensson Peitzius, prestvigd 1709; (Saloinen) Adjuct i Limingo 1725; Comminister i Kembele 1742. Syntynyt 1682 Kelviå, Peitzo gård. Kuollut 12.9.1752 Kembele (Kempele). Haudattu Kempleen kirkkoon. Pappi 1709. Lapset Gustaf...-1714, Elsa 1715-15, Mårten 1716, Gustaf 1718, Gabriel 1721, Elsa 1724, Margaretha 1724, Brita 1726, Christer 1727, Henrik 1730, Maria 1732, Christina 1733-33, Isak 1735-35. Ylioppilaana Turussa 1700, Uppsalassa 1703 ja Turussa 1709. Pappi 1709. Gabriel ja Elisabet Limingasta Ruotsiin isoavihaa pakon. Vanhin lapsi k. Limingassa 1714. Muut vanhemmat lapset syntyneet Ruotsissa 1715 Piitimessä, 1716-18 Torsåkerissa ja 1721 Nordingerådissa. 1716-21 syntyneet lapset on merkitty Raahen historiankirjaan. Nuoremmat syntyneet Suomessa: 1724 Saloisissa (?) ja 1726-35 Limingassa. Lasten syntymäpaikan mukaan Gabriel lienee ensin ollut papin apulaisena Limingalla, jossa appi Gustaf Lithovius kirkkoherrana. Pitäjänapulainen (apupappi) Saloisissa, sitten pitäjänapulainen Kempeleellä ja Limingassa 1742. Gabriel jatkoi isänsä aloittamaa Sursill-suvun tutkimusta. Kasvatti työn laajan kirjeenvaihdon avulla 7 arkista 17 arkkiin. Lisäksi Pohjanmaa-historiikkia. Pojan Mårtenin väitöskirjassa 3.3.1739 omistus Gabrielille. 2. vaimo Iin kappaalisen leski Catharina Stenstrand k 29.4.1765, ei lapsia. Gabriel Martini Peitziuksen Sursilliana-käsikirjoituksessa vuodelta 1747 ovat nimilehdellä luettavissa suraavat 112. Psalmin sanat: Autuas se mies, joka Herraa pelkää ja suuresti halajaa hänen käskyjänsä. Hänen jälkeensä tulevat voimallisiksi massa, oikeamielisten suke tulee siunatuksi.
Vanhemmat Martinus Henrici (Mårten) Peitzius, Martti, Mårten Henricsson/Peitso, Pastor, Raahen ja Saloisten kirkkoherra 1697, syntynyt 1655 Kälviä, kuollut 10.1.1727 Saloinen ja Elsa Gustafsdotter Rothenius Rothenia, Göstantytär/Peitzius, syntynyt 26.6.1658 Gamlakarleby, Kokkola, kuollut 00.04.1727 Raahe (Taulusta 516).

1. puoliso: 1712 Elisabeth Gustafsdotter Lithovius, Peitzius. (Taulu 514) syntynyt n. 1695 Limingo, kuollut 27.1.1739 Limingo; Liminka, haudattu 13.2.1739 Liminka.
Vanhemmat Gustaf Gustafsson Lithovius, Kapellan i Limingo; pastor; kirkkoherra Limingalla 1703, syntynyt n. 1665, kuollut 1715 Nordingrå'n seurakunta Ruotsissa (pakomatkalla ryssiä), haudattu 25.3.1715 Nordingrå ja Margaretha Jacobsdotter Brenner Brennerus, Lithovius, syntynyt 14.3.1672 Kruununkylä; (Kronoby), kuollut 1737 Liminka, haudattu 2.12.1737 Liminka (Taulusta 542).

Lapset:
Gustaf Gabrielsson Peitzius, syntynyt n. 1713 Kälviä, kuollut 1714 Limigo; Liminka
Elsa Peitzius, syntynyt 18.2.1715 Piitime, Ruotsi, kuollut 27.2.1715 Piitime, Ruotsi
Mårten Gabrielsson Peitzius, syntynyt 12.5.1716 Thorsåker, Sverige (merkitty Raahen historiakirjan). Tauluun 514
Gustaf Gabrielsson Peitzius, Ylioppilas, syntynyt 11.11.1718 Torsåker, Ruotsi, kuollut 1741 Turku
Gabriel Gabrielsson Peitzius, Samettitehtaan mestari Tukholmassa, syntynyt 31.3.1721 Nordingeråd, Ruotsi (syntymämerkintä Raahen historiankirjassa), kuollut 1744 Tukholma
Elsa Gabrielsson Peitzius, syntynyt 1724 (syntymäaika noin) Raahe, kuollut n. 1750 Kempele
Margaretha Gabrielintytär Peitzius, Helander, syntynyt 1724 (syntymäaika noin) Saloinen, kuollut 5.11.1769 Kempele
Brita Catharina Gabrielsdotter Peitzius, syntynyt 19.5.1726 Liminka, kuollut 1747 , haudattu 25.3.1747 Kempele
Christer Gabrielsson Peitzius, syntynyt 20.12.1727 Liminka
Henrik Gabriels Peitzius, syntynyt 10.8.1730 Liminka
Maria Gabrielsdotter Peitzius, syntynyt 25.1.1732 Liminka
Christina Peitzius, syntynyt 28.5.1733 Liminka, kuollut 1733 Liminka, haudattu 3.6.1733 Liminka
Isaac Peitzius, Isak, syntynyt 25.8.1735 Liminka, kuollut 1735 Liminka, haudattu 10.9.1735 Liminka
2. puoliso: Raahe Catharina Stenstrand, Antilius kuollut 29.4.1765 Ii.
Vanhemmat Johan Johaninpoika Stenstrand, Iin kirkkoherra 1710, syntynyt n. 1661 Tornion seudulla, kuollut 28.5.1735 Ii, haudattu Ii ja Maria Qvillingstedt, Stenstrand.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 516

11. Martinus Henrici (Mårten) Peitzius, Martti, Mårten Henricsson/Peitso Pastor, Raahen ja Saloisten kirkkoherra 1697, syntynyt 1655 Kälviä, kuollut 10.1.1727 Saloinen. Elämänkerrallisia tietojaYlioppilaana Uppsalassa 1671 ja Turussa 1676. Mårten Henricsson PEITZIUS. Han var född 1655; uppfostrades af sin farbroder Mårten Michaelsson Peitzius; blef Adjunct i Kelviå; Kapellan och Paedagog i Brahestad 1683; Pastor i Brahestad och Salo 1697; dog 10.1.1727. Hade 13 barn, hvilka, jemte sina föräldrar, finnas afbildad å en tafla i Brahestads kyrka, knäböjande vid Frälsarens kors. Raahen kappalainen, sitten Raahen ja Saloisten kirkkoherra 1697. Mårten oli Sursill-suvun tutkimustyön varsinainen alullepanija piispa Terseruksen muistiinpanojen pohjalta. Keräsi myös Pohjanmaan seurakuntia koskevaa historiatietoa, mutta tämä on hävinnyt. Eric Indreniuksen väitöskirjassa 11.04.1693 ja Niclaus Mathesiuksen väitöskirjassa 03.11.1700 omistus Mårtenille Alttaritaulua suuremman huomion herätti kuitenkin sakastin puoleiselle seinälle sijoitettu suurikokoinen votiivitaulu (lupauksen nojalla jollekkin jumaluudelle pyhitetty muistokirjoituksellinen taulu) jonka seurakunnan kappalainen ja sittemmin pitkäaikainen esipaimen Martinus (Mårten) Peitzius oli maalauttanut ja lahjoittanut kirkkoon vuonna 1691. Mustakehyksisen ja kultalistaisen maalauksen korkeus oli 173 cm ja leveys 144 cm, jolloin sen keskushenkilö, uskonpuhdistaja Martti Luther oli voitu kuvata luonnollisessa koossa. Lutherus seisoi perinnäiseen mustaan kaapuun puetttuna ja piti molemmin käsin pienehköä kirjaa. Hänen henkilöhahmonsa täytti maalauksen vaseman puoliskon, kun taas oikealla oli kultapäärmeisen vihreän liinan peittämä pöytä, jolla olevalle paperille taiteilija oli maalannut omistuskirjoituksen: " Jumalalle kunniaksi ja Raahen kaupungin Kirkolle koristukseksi on tämän taulun antaneet kunnianarvoisa Hra Martinus H. Peitzius ja hänen (rakas) Vaimonsa Jumalaapelkääväinen ja hyveellinen Vaimo Elsa Göstantytär Rothenia vuonna 1691 Diedrich Möllerumin maalata. (Etsin tätä taulua, mutta Raahen kirkko on palanut 1904 (?) ja taulua ei enää ole. Siitä on kuitenkin viime vuosisadalla otettu valokuva, joka on Kansallismuseon arkistossa, laadultaan kuulema heikko, = tumma; Martti Strang) Kappale on lainattu Samuli Paulaharjun kirjoittamasta kirjasta: VANHA RAAHE, kohta kirkko, sivu 50.” ....Nähtiin kirkossa vielä oikealla seinällä kirkkoherra MARTINUS PEITZIUKSEN merkillinen muistotaulu jonka Peitzius vaimoineen oli maalauttanut "Jumalan kunniaksi ja Raahen kirkon kaunistukseksi". Isossa taulussa kuvattiin Martti-herra emäntineen kolmitoistaisen lapsilauman keskellä rukoilemassa kristusta, suuren kaiman, Martti Lutherin seisoessa toimitusta katsomassa.... Tiedot on hankkinut minulle: Veikko Luukkonen Södertälje, Sverige, Kuolinsyy: Kuollut ruttoon.
Vanhemmat Heikki Mikonpoika Peitso, Henric MiIchaelsson/(Peitzius), Bonde; talollinen, syntynyt n. 1620 Kälviä; Kelviå, Ruotsala by, Stor Peitzo, kuollut Kälviä (Taulusta 517).

Puoliso: Elsa Gustafsdotter Rothenius Rothenia, Göstantytär/Peitzius. (Taulu 515) syntynyt 26.6.1658 Gamlakarleby, Kokkola, kuollut 00.04.1727 Raahe.
Vanhemmat Gustaf Gabrielsson Rothenius, Grefve Totts Lagläsare, bodde uti Gamla Carleby; lainlukija, raatimies, syntynyt 1633 jälkeen, kuollut 1677 Kokkola ?, haudattu 18.11.1677 Kokkola ja Barbro Magnuksentytär Gammal, Barbro Månsdotter/Rothenius, kuollut 1667 , haudattu 1.1.1667 Kokkola (Taulusta 520).

Lapset:
Henric Mårtensson Peitzius, syntynyt n. 1680 Kälviä
Johan Peitzius, syntynyt Kälviä
Magnus Peitzius, syntynyt Kälviä
Abraham Peitzius, syntynyt Raahe
Henrik Peitzius, syntynyt Raahe
Brita Mårtenintytär Peitzius, syntynyt Raahe
Barbro Peitzius, syntynyt Raahe
Elisabet Peitzius, syntynyt Raahe
Greta Peitzius, syntynyt Raahe
Gustaf Mårtensson Peitzius, syntynyt 3.2.1679 Kälviä, kuollut 31.1.1698 Turku (kirjoilla Raahessa), haudattu Raahe
Mårten Mårtensson Peitzius, Theol. och Philos., syntynyt 3.2.1679 Kelviå; Kälviä, kuollut 3.1.1698 Åbo; Turku, haudattu 27.3.1698 Brahestads kyrka; Raahen kirkko
Gabriel Mårtensson Peitzius, (Martini), syntynyt 1682 Kelviå; Peitzgård (Peitzå gård); Kälviä. Tauluun 515
Elsa Peitzius, syntynyt 19.2.1690 Raahe, kuollut 1690 Raahe, haudattu 1.3.1690 Raahe
Catharina Peitzius, syntynyt 12.3.1693 Raahe, kuollut 30.4.1693 Raahe, haudattu Raahe
Maria Peitzius, syntynyt 10.6.1696 Raahe, kuollut 9.7.1696 Raahe
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 517

12. Heikki Mikonpoika Peitso, Henric MiIchaelsson/(Peitzius) Bonde; talollinen, syntynyt n. 1620 Kälviä; Kelviå, Ruotsala by, Stor Peitzo, kuollut Kälviä.
Vanhemmat Michael Hericsson Peitso, Mikko/Suurpeitso, Talollinen Kälviällä, syntynyt 1600 Kälviä, kuollut 1633 Kälviä (Taulusta 518).

Lapset:
Martinus Henrici (Mårten) Peitzius, Martti, Mårten Henricsson/Peitso, syntynyt 1655 Kälviä. Tauluun 516
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 518

13. Michael Hericsson Peitso, Mikko/Suurpeitso Talollinen Kälviällä, syntynyt 1600 Kälviä, kuollut 1633 Kälviä. Lisätietoja: Syntynyt 1500 jälkeen.
Vanhemmat Henric Suurpeitso, kuollut Kälviä (Taulusta 519).

Lapset:
Heikki Mikonpoika Peitso, Henric MiIchaelsson/(Peitzius), syntynyt n. 1620 Kälviä; Kelviå, Ruotsala by, Stor Peitzo. Tauluun 517
Lapset:
Mårten Michelsson Peitzius Peitso, Pastor uti Kelviå; kirkkoherra Kälviällä, kuollut 00.03.1674 Kälviä
Petter Michelsson Peitzo, Talollinen, syntynyt 1620 Kälviä, kuollut 1650 Kälviä
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 519

14. Henric Suurpeitso kuollut Kälviä.

Lapset:
Michael Hericsson Peitso, Mikko/Suurpeitso, syntynyt 1600 Kälviä. Tauluun 518
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 520

12. Gustaf Gabrielsson Rothenius Grefve Totts Lagläsare, bodde uti Gamla Carleby; lainlukija, raatimies, syntynyt 1633 jälkeen, kuollut 1677 Kokkola ?, haudattu 18.11.1677 Kokkola. Kotipaikan historiaLapset: Margareta, Magnus, Jakob, Elsa 1658, Cnut 1659, Gabriel 1660, Carl 1662, Catharina 1669, Elisabet 1670, Henrik 1673. Ylioppilas 1644, Turussa 1649. Sai viimemainittuna vuonna karsseria pohjalaisten ylioppilasjuhlista, joissa oli mukana kiusaamassa uusia ylioppilaita Gustaf Gabrielinpoika Gammalia (Gustfin tulevan vaimon serkku) ja Henrik Isakinpoika Brenneriä (Jacob Brenneruksen veljenpoika). Gustaf oli pannut halon Brennerin kainaloon ja päreen käteen, määrännyt hänen toimimaan juomanlaskijana, antanut hänelle toista tusinaa korvapuusteja ja ajanut hänet savupiippuun seisomaan. Gustaf puolustatui yliopiston konsistorille sillä, että hän oli aikanaan uutena ylioppilaana joutunut samanlaisen kohtelun alaiseksi. Porvarinvala 1649. Toimi kreivi Klaus Tottin nimittämänä Kaarleporin kreivikunnan ja Vöyriporin vapaaherrakunnan lainlukijana 1655-65. Kapinoivien lapualaisten talonpoikien edustaja Heikki Olavinpoika Hyytiäinen (ktso Hyytiäinen) valitti 1663 kreivi Tottille, että Gustaf Rothenius olisi lahjottuna tuominut häneltä pois kaksi niitynpalstaa. Seuraavilla käräjillä Gustaf aikoi tuomita Hyytiäisen kujanjuoksuun, mutta tuomio jäi antamatta. Hyytiäinen uhkasi lähteä uudelleen kreivin puheille, Gustaf lupasi puolestaan valittaa Turun hovioikeuteen. Lapuan ylimääräisillä käräjillä 1664 Hyytiäinen tuomittiin kapinoinnista (useita eri syytteitä) ensin kuolemaan. Lopulta Turun hovioikeus tuomitsi hänet 18.4.1665 sakkoihin ja vapautti virkamiehet, mm Gustafin talonpoikien heihin kohdistamista syytteistä. Gustaf oli porvari Kokkolassa 1665. Raatimies. Gustafin 2:o puoliso oli Catharina Brynelintytär, haud 8.11.1691., Lisätietoja: Porvari Kokkola 1665, Ammatinlisäyksiä: Kaarleporin kreivikunnan ja Vöyriporin vapaaherrakunnan lainlukija 1656.
Vanhemmat Gabriel Ljungeson Root, Lagläsare och Borgmästare uti Gamla Carleby; pormestari Kokkolassa 1639., kuollut 22.8.1652 Gamlakarleby ja Elsa Knutsdotter Witting, Ljungeson, kuollut 1640 Gamlakarleby (Taulusta 521).

1. puoliso: Barbro Magnuksentytär Gammal, Barbro Månsdotter/Rothenius. (Taulu 516) kuollut 1667 , haudattu 1.1.1667 Kokkola. Född mellan 1618 och 1636., Lisätietoja: Kuolinaika on "Genealogia Sursilliana"ssa 1663 (s. 9).
Vanhemmat Magnus Gammal, Mathaei, Kirkkoherra Pietarsaari 1622, kuollut 9.2.1636 Pietarsaari ja Margaretha Knutsdotter Westzynthius, Gammal, syntynyt 21.9.1602 Pedersöre, Pietarsaari Västersund by, kuollut 14.12.1667 Kronoby, Kruununkylä (Taulusta 527).

Lapset:
Margaretha Gustafintytär Rothenius
Magnus Gustafinpoika Rothenius
Jakob Gustafinpoika Rothenius
Elsa Gustafsdotter Rothenius Rothenia, Göstantytär/Peitzius, syntynyt 26.6.1658 Gamlakarleby, Kokkola. Tauluun 516
Cnut Gustafinpoika Rothenius Rooth, syntynyt 20.8.1659 (kastettu) Kokkola
Gabriel Gustafinpoika Rothenius Sunderooth / Sundrooth, Porin läänin jalkaväkirykmentin luutnantti 1700, syntynyt 13.11.1660 (kastettu) Kokkola, kuollut 20.2.1704 Viipurin luona
Carl Rothenius, syntynyt 25.8.1662 (kastettu) Kokkola
Catharina Gustafintytär Rothenius, Björkman, syntynyt 2.5.1669 (kastettu), Kokkola
Elisabeth Gustafintytär Rothenius, Thauvonius, syntynyt 10.8.1670 (kastettu) Kokkola
2. puoliso: Catharina Brynielsdotter Kiellin, Rothenius kuollut 1691 , haudattu 8.11.1691 Kokkola.
Lapset:
Henrik Rothenius, syntynyt 6.9.1673 (kastettu) Kokkola
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 521

13. Gabriel Ljungeson Root Lagläsare och Borgmästare uti Gamla Carleby; pormestari Kokkolassa 1639., kuollut 22.8.1652 Gamlakarleby. Elämänkerrallisia tietojaUudenkaarlepyyn ja Kokkolan pormestari. Lapset: Gustaf, Margaretha n 1627, Elisabet. Sai lainopillisen pohjakoulutuksen isältään. Toimi Pohjanmaan ja Norrlannin käskynhaltijan Kristoffer von Wernstedtin (1620-22) sihteerinä ja Lapuan kruununverojen vuokraajana. Uudenkaarlepyyn tultua kaupungiksi asetettiin sen ensimmäiseksi pormestarikai 1621-28. Riitaa Uudenkaarlepyyn porvariston kanssa maakauppaoikeuksista 1628 Gabrielin annettua mm. nimismiehelle luvan ostaa talonpojilta tervaa. Porvarit halusivat vaihtaa pormestarin, mutta eivät onnistuneet. Pohjanmaan pohjoisen kihlakunnan lainlukija 1629-41 ja myös eteläisen kihlakunnan 1629-33 ja 1637-41. Gariel tunsi lakia, joten oli niitä harvoja Pohjanmaan lainlukijoita, joiden tuomioista hovioikeudella ei ollut mitään huomauttamista.Piti pohjanmaan laamannikäräjät 1630-luvun lopulla. Lainlukijakauden jälkeen toistakymmentä vuotta Kokkolan pormestari. Myi aitan Mustasaaressa 1650.2:o puoliso Gunilla, 3:o puoliso Margareta Henrikintytär., Ammatinlisäyksiä: Valtiopäivämies.
Vanhemmat Ljungo Thomae Limingus, Ljungo Tuomaanpoika, Kirkkoherra Kalajoki, lainsuomentaja, kuollut 1611 Nyköping ja Margaretha Nilsdotter (Taulusta 522).

1. puoliso: Elsa Knutsdotter Witting, Ljungeson. (Taulu 520) kuollut 1640 Gamlakarleby. Gift före 1633.
Vanhemmat Knut Henricsson Witting, Borgmästare i Gamla Carleby; Pormestari Kokkolassa jo 1624, kuollut 1633 ja Elisabet Carlsdotter Sursill, Witting, syntynyt 1574, kuollut 1633 (Taulusta 524).

Lapset:
Margaretha Gabrielintytär Rothenius, Eichman, syntynyt n. 1627, kuollut 1.9.1651
Elisabeth Gabrielintytär Rothenius Rooth, Corte, kuollut 7.9.1685 kuoli ennen Tukholmassa
Gustaf Gabrielsson Rothenius, syntynyt 1633 jälkeen. Tauluun 520
2. puoliso: Gunilla Ljungeson
3. puoliso: Margaretha Henrikintytär
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 522

14. Ljungo Thomae Limingus, Ljungo Tuomaanpoika Kirkkoherra Kalajoki, lainsuomentaja, kuollut 1611 Nyköping. Elämänkerrallisia tietojaSyntynyt 1500 luvulla. Kuollut 1610 (1611?) valtiopäivillä Nyköping. Rovasti. Lapsia: Gabriel, Johan. Saloisten kirkkoherra 1581, piti kirkossa ampumatarvikevarastoa 1591 sotaretkeä varten. Kalajoen kirkkoherra 1592-, Pohjois-Pohjanmaan rovasti ja tunnettu lainlukija. Uppsalan kokouksen päätösten allekirjoittajia 1593. Omisti laivan 1595. Osallistui valtiolliseen toimintaan nuijasodan aikana: talonpoikien asiamiehenä Kaarle-herttua puheilla ja esitys Klaus Flemingistä valtiopäivillä Arbogan kirkossa 25.2.1597.Pohjanmaan maakuntakokouksissa 31.12.1597 ja maaliskuussa 1598, joissa keskusteltiin käskynhaltija Stålarmin edustajien kanssa. Kaarle-herttuan edustaja valitti Ljungon toiminnasta maakunnan kirjurina. Kirjoitti kertomukset mm. nuijasodasta ja katovuodesta 1601: "Jona wotena eij yhtäkän iywän muodoista caikelle pohian maalle casonut, mutta kesä hallalta caikenni turmeltihin,.." Ryhtyi tekemään uutta suomennosta Ruotsin valtakunnan laista, koska aikaisempi julkaisematta jäänyt käännös oli puutteellinen. Käsikirjoitus maalakiin valmistui 1601 ja kaupunkilakiin 1609. Maalain suomennoksen otsikko: Ruodzin waldakunna maan elj taloin poicain laki, ruodzin kielestä suomen kielelle tulkittu,..,-Ljungi Thomahan poialta Cala joen kyrkoherralta. Kuningas Kaarle IX käydessä Kalajoella 1601 antoi Ljungo hänelle maanlain suomennoksen. Kaarle-kuninkaan tarkoituksena oli painattaa molemmat lainsuomennokset, mutta vain pieni osa painettiin ennen kuin kuningas kuoli 1611. Työt painettiin vasta jälkipainoksena 1852.
Vanhemmat Thomas Ljung, kuollut 1580 ja Dordi Ljung (Taulusta 523).

Puoliso: Margaretha Nilsdotter. (Taulu 521)

Lapset:
Gabriel Ljungeson Root. Tauluun 521
Johan Ljungonpoika Johannes Ljungonis, Lapväärtin kirkkoherra 1634, kuollut n. 1636
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 523

15. Thomas Ljung kuollut 1580.

Puoliso: Dordi Ljung. (Taulu 522)

Lapset:
Ljungo Thomae Limingus, Ljungo Tuomaanpoika. Tauluun 522
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 524

14. Knut Henricsson Witting Borgmästare i Gamla Carleby; Pormestari Kokkolassa jo 1624, kuollut 1633. Död efter 1633. Gift före 1570., Lisätietoja: Eli vielä 1633.
Vanhemmat Henric Witting (Taulusta 525).

Puoliso: Elisabet Carlsdotter Sursill, Witting. (Taulu 521) syntynyt 1574, kuollut 1633. Gift före 1570. Död efter 1633., Lisätietoja: Oli elossa Kokkolassa 1635.
Vanhemmat Carl Ericsson Sursill, Pastor; Gamla Carleby Pastorat. Kokkolan kirkkoherra 1582., kuollut 1618 ja Anna, syntynyt Stockholm; Sverige, kuollut 1618 (Taulusta 526).

Lapset:
Elsa Knutsdotter Witting, Ljungeson. Tauluun 521
Gustaf Cnutinpoika Witting, Lohtajan kirkkoherra 1640, kuollut 1647 Lohtaja ?
Susanna Witting, kuollut 1645 Uusikaarlepyy
Catharina Cnutintytär Witting, Forssman, kuollut 1669 Oulu, haudattu 15.10.1669 Oulu
Margaretha Cnutintytär Witting, Carlman
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 525

15. Henric Witting

Lapset:
Knut Henricsson Witting. Tauluun 524
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 526

15. Carl Ericsson Sursill Pastor; Gamla Carleby Pastorat. Kokkolan kirkkoherra 1582., kuollut 1618. Kallad af sin syster Carin från Westerbotten till Pedersöre, underhölls han af hene vid Åbo Cathedral-skola, blef Prest och fick 1582 fullmakt å Gamla Carleby Pastorat. Underskref Upsala Mötes beslut 1595. Synes ej hafva lefvat längre än till 1617. Gift ifrån Stockholm med Anna. Saapui sisarensa kutsusta Ruotsin Länsi-Pohjasta Pietarsaareen ja pääsi sisarensa toimesta myös Turun katedraalikouluun., Lisätietoja: Oli elossa vielä 1618.
Vanhemmat Erik Östeninpoika Ångerman, Sursill, Talollinen (ylhäinen) Länsipohjassa, Uumaja, syntynyt 1480 (syntymäaika noin) Teg, Uumaja, Ruotsi, kuollut 1550 (kuolinaika noin) Teg, Uumaja, Ruotsi ja Dordi Sursill (Taulusta 442).

Puoliso: Anna. (Taulu 524) syntynyt Stockholm; Sverige, kuollut 1618.

Lapset:
Wendela Carlintytär Sursill, Höijer
Samuel Carlsson Sursill
Elisabet Carlsdotter Sursill, Witting, syntynyt 1574. Tauluun 524
Anna Carlintytär Sursill, syntynyt 1572
Catharina Carlintytär Sursill, syntynyt 1576
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 527

13. Magnus Gammal, Mathaei Kirkkoherra Pietarsaari 1622, kuollut 9.2.1636 Pietarsaari. Ylioppilas Upsalassa 22.09.1610. Vöyrin kappalainen 1614. Erhöll kollationsbrev på detta gäll 10.01.1622. Vitsordas ha varit un "gudhi och cronan trogen och rättrådig" präst, som egde "herliga och stora gåfwor" Lähde: Släktbok I Atle Wilskman.
Vanhemmat Matheus Jacobi Gammal, Mathias Jacobsson/Skepperus, Pastorn uti Wörå; Pastori Vöyrissä, syntynyt Pernaja; Pernå, Gammelby, kuollut 3.6.1633 kuollut ennen, Wörå; Vöyri ja Britha, Brita Wiloides, Gammal, syntynyt 1500-luvull Vörå (Taulusta 528).

Puoliso: 1618 Margaretha Knutsdotter Westzynthius, Gammal. (Taulu 520) syntynyt 21.9.1602 Pedersöre, Pietarsaari Västersund by, kuollut 14.12.1667 Kronoby, Kruununkylä. Perhesuhteet: Omgift med Jacobus Henrici Brenner.
Vanhemmat Canutus Henrici Westzynthius, Knut Henricsson / Knuutti Henrikinpoika, Pastor i Pederöre 1600; kirkkoherra Pietarsaari, syntynyt 1555, kuollut 29.7.1621 Pietarsaari ja Anna Petridotter Niurenius Gestricius, Westzynthius, syntynyt 1580 keväällä, Gävle, Sverige, kuollut 1.2.1664 Kronoby, Kruununkylä (Taulusta 532).

Lapset:
Barbro Magnuksentytär Gammal, Barbro Månsdotter/Rothenius. Tauluun 520
Brita Månsdotter Gammal
Anna Magnidotter Gammal, Bockmöller, syntynyt 26.6.1619 Vöyri, kuollut 22.6.1682 Uusikaarlepyy
Knut Magnuksenpoika Gammal, Canutus Magnison, Kapellan uti Kemi 1643,Kemin kappalainen 1643., syntynyt 1620 Vöyri ?, kuollut (kuoli vuosien 1663 - 1667 välillä)
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 528

14. Matheus Jacobi Gammal, Mathias Jacobsson/Skepperus Pastorn uti Wörå; Pastori Vöyrissä, syntynyt Pernaja; Pernå, Gammelby, kuollut 3.6.1633 kuollut ennen, Wörå; Vöyri. Kapellan först i Pedersöre 1601, sedan uti Wörå 1614, samt slutligen Pastor å förstnämnda ställe 1622 och dog 1636. Egde tvenne hemman i Rekijoki by av Vörå socken, det ena om 1 mantal, det andra on 1/2 mantal. Toimi appensa apupappina Vöyrillä. Allekirjoitti Upsalan julistuksen 1593, osallistunut Linköpingin Valtiopäiville 1600. Vöyrin kirkkoherra 1601, Etelä-Pohjanmaan rovasti 1602.
Vanhemmat Jacob Mattsson Skeper, Schepper, Pormestari, Turku; laivapäällikkö 1549, 1556, raatimies 1554., kuollut 1582 viimeistään. ja Elin Skeper (Taulusta 529).

Puoliso: Britha, Brita Wiloides, Gammal. (Taulu 527) syntynyt 1500-luvull Vörå.
Vanhemmat Jakob Martinpoika Wiloides, Jacobus Martini, Kirkkoherra, Vöyri, Vörå ja Margaretha Mårtensdotter Wiloides (Taulusta 530).

Lapset:
Jakob Skepperus Gammal, Kokkolan kirkkoherra 1622, kuollut 1637 - 1638 Kokkola
Margaretha Mathiae Gammal, Rudnesius
Magnus Gammal, Mathaei. Tauluun 527
Gabriel Gammal, Vöyrin kirkkoherra 1633, syntynyt 1599 Vöyri, kuollut 28.9.1664 Vöyri
Martinus Mathaei Gammal, syntynyt 1608. Tauluun 559
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 529

15. Jacob Mattsson Skeper, Schepper Pormestari, Turku; laivapäällikkö 1549, 1556, raatimies 1554., kuollut 1582 viimeistään. Seglade 1549 på Danmark och Narva, 1556 på Narva. 1577 seglade ett hans skepp på Lübeck., Ammatinlisäyksiä: Kuningas Johan III:nnen laivuri ja sitemmin Turun pormestari.

Puoliso: Elin Skeper. (Taulu 528) Elin, hon hade 1583 haft sitt bud hos konungen "och ödmiukeligen lathidt giffue oss tilkenne att hon skall i fiordh haffue mist sin skuthe vnder wårtt krigz-folch, och ödmiukeligen begärett therföre wederlägningh och betalningh". Lähde: Släktbok I Atle Wilskman s. 379 Laivurin vaimo Elin on (henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä) pyytänyt kuninkaalta 1583 asianmukaista korvausta Ruotsin sotajoukkojen edellisenä vuonna haltuunsa ottamasta laivasta.

Lapset:
Matheus Jacobi Gammal, Mathias Jacobsson/Skepperus, syntynyt Pernaja; Pernå, Gammelby. Tauluun 528
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 530

15. Jakob Martinpoika Wiloides, Jacobus Martini Kirkkoherra, Vöyri, Vörå.
Vanhemmat Mårten Ericsson Wiloides (Taulusta 531).

Puoliso: Margaretha Mårtensdotter Wiloides. (Taulu 528)

Lapset:
Britha, Brita Wiloides, Gammal, syntynyt 1500-luvull Vörå. Tauluun 528
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 531

16. Mårten Ericsson Wiloides

Lapset:
Jakob Martinpoika Wiloides, Jacobus Martini. Tauluun 530
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 532

14. Canutus Henrici Westzynthius, Knut Henricsson / Knuutti Henrikinpoika Pastor i Pederöre 1600; kirkkoherra Pietarsaari, syntynyt 1555, kuollut 29.7.1621 Pietarsaari. Toisesta avioliitosta Anna kanssa 4 poikaa ja 3 tytärtä. Vihittiin papiksi 1758. Kyrkoherde i Pedersöre, Vestersunds by. Lapset: Elisabet (voi olla Knutin 1.vaimon lapsi), Margareta 1602, Carl, Gabriel, Magdalena. Knut vihittiin papiksi 1578. Pietarsaaren pitäjän kappalainen ja sitten kirkkoherra 1600. Veli Johan Pietarsaaren kappalaisena ennen Knutia. Knut asui Vestersundin kylässä? Uppsalan kokouksen allekirjoittajia 1593. 1:o puoliso Lucia Hansdotter Fordell vih. 1583, k 1599, heillä lapset Johan, Catharina, Henrik, Isak, Knut, (Elisabet)., Lisätietoja: Informerad uti Wiborgs skola; prestvigd i Strengnäs 1578, utnämd till Kapellan, Ammatinlisäyksiä: i Pedersöresamma år, underskrev Upsala Mötes Beslut 1593.
Vanhemmat Henric Nicolai Henricus Nicolai/Fordell, Pastor i Pedersöre 1557; Pietarsaaren pitäjän kirkkoherra ainakin jo 1543, syntynyt Uusimaa, kuollut 1568 (toinen versio v. 1583) ja Catharina Ericsdotter Sursill, syntynyt Umeå, kuollut Finnland (Taulusta 533).

1. puoliso: 1583 Lucia Hansdotter Fordell, Westzynthius kuollut 1599.
Vanhemmat Hans Fordell, Befallningsmann i Pedersöre; käskynhaltija Pietarsaaressa. ja Lucia Erikintytär Fordell.

Lapset:
Johan Knutsson Forthelius, Fordelius, Filosofian maisteri Wittenberg Saksassa 1610., kuollut 1617 pian jälkeen
Catharina Knutsdotter Knutintytär, kuollut 1649 ennen
Henrik Knutsson Henrik Knutinpoika, Pietarsaari pitäjän nimismies 1614, kuollut 1634 ennen
Elisabeth Knutsdotter
Knut Knutsson, Som lefde i 7 Konungars tid. /Aspegrens Beskrifning om Pedersöre, sedn. del. s80
Isaac Knutsson Fortelius, Isak, Talollinen Pietarsaaren pitäjän kirkonkylässä 1616
Elisabeth Knutsdotter Elisabet Knutintytär
Magdalena Knutsdotter Westzyntius, Magdalena Knutintytär/Niurenius, kuollut 1678 , haudattu 15.6.1678 Vaasa
2. puoliso: 10.8.1600 Anna Petridotter Niurenius Gestricius, Westzynthius. (Taulu 527) syntynyt 1580 keväällä, Gävle, Sverige, kuollut 1.2.1664 Kronoby, Kruununkylä. Eli 7 kuninkaan eli hallitsijan hallitusaikana.
Vanhemmat Petrus Olai Gestricius, Petter, Fil. mag., kyrkoherde, rehtori Gävle 1750, Uumajan kirkkoherra, Umeå, syntynyt 1540 Gävle, Ruotsi, kuollut 1607 Umeå, Uumaja, Ruotsi ja Malin Nilsdotter Nilsintytär, syntynyt n. 1549 Gävle, Ruotsi, kuollut 1624 Neder-Luleå, Ruotsi (Taulusta 534).
Lapset:
Carl Knutsson Westzynthius, Pietarsaaren pitäjän kirkkoherra 1654, kuollut 1655 Pietarsaaren pitäjä ?
Gabriel Knutsson Westzynthius, Gabriel Knutinpoika, Kapellan i Lappajärvi 1646 och i Ny-Carleby 1659, kappalainen Uusikaarlepyy, kuollut n. 1670
Carolus Canuti Westzynthius, kuollut 1655
Gabriel Canuti Westzynthius, kuollut 1670
Margaretha Knutsdotter Westzynthius, Gammal, syntynyt 21.9.1602 Pedersöre, Pietarsaari Västersund by. Tauluun 527
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 533

15. Henric Nicolai Henricus Nicolai/Fordell Pastor i Pedersöre 1557; Pietarsaaren pitäjän kirkkoherra ainakin jo 1543, syntynyt Uusimaa, kuollut 1568 (toinen versio v. 1583). Westhynzius-suvun kantaisä.

Puoliso: Catharina Ericsdotter Sursill. (Taulu 442) syntynyt Umeå, kuollut Finnland. Elämänkerrallisia tietojaCatharina Ericsdotter var bland sina syskon den första som kom från Umeå till Österbotten, hvarefter hon tjente som nyckelpiga hos Fogden Hans Fordell i Pedersöre (Pietarsaari), oh gifte sig med Westzynthiska slägtens stamfader Henric Nicolai eller Jacobi, som blef Pastor i Pedersöre 1557 och dog 1568, eller enligt annan uppgift först 1583. **** Catharina Eerikintytär oli ensimmäinen Sursillin sisaruksista, joka tuli Uumajasta Pohjanmaalle. Palveli jonkin aikaa Pietarsaaren pitäjässä vouti Hans Fordellin emäntäpiikana, kustansi varakkaana papin emäntänä veljensä Kaarlen Turun kouluun., Lisätietoja: Ilmeisesti elossa vielä 1614.
Vanhemmat Erik Östeninpoika Ångerman, Sursill, Talollinen (ylhäinen) Länsipohjassa, Uumaja, syntynyt 1480 (syntymäaika noin) Teg, Uumaja, Ruotsi, kuollut 1550 (kuolinaika noin) Teg, Uumaja, Ruotsi ja Dordi Sursill (Taulusta 442).

Lapset:
Johan Henricsson Fordell, Kapellan i Pedersöre 1578; kappalainen Pietrarsaari, kuollut 1570 (1580)
Anna Henricsdotter Fordell, Nurka
Dordre Henricsdotter Dorde Henrikintytär, kuollut 1634 , haudattu 1634 Tukholma
Canutus Henrici Westzynthius, Knut Henricsson / Knuutti Henrikinpoika, syntynyt 1555. Tauluun 532
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 534

15. Petrus Olai Gestricius, Petter Fil. mag., kyrkoherde, rehtori Gävle 1750, Uumajan kirkkoherra, Umeå, syntynyt 1540 Gävle, Ruotsi, kuollut 1607 Umeå, Uumaja, Ruotsi. Kyrkoherde i Njurunda 1581-1594, i Umeå 1594-1607.
Vanhemmat Olof Mårtensson, Rådman i Gävle ca. 1587; raatimies, syntynyt n. 1510 Teg, Uumaja, kuollut 1587 aikaisintan, Gävle ja Karin Grubb, syntynyt 1510 Grubbe, Uumaja (Taulusta 535).

Puoliso: 1579 Gävle Malin Nilsdotter Nilsintytär. (Taulu 532) syntynyt n. 1549 Gävle, Ruotsi, kuollut 1624 Neder-Luleå, Ruotsi.
Vanhemmat Nils Bjönsson, Borgmästare i Gävle 1578 - 1595., syntynyt n. 1515, kuollut 1597 jälkee Gävle; Sverige ja tuntematon (Taulusta 541).

Lapset:
Anna Petridotter Niurenius Gestricius, Westzynthius, syntynyt 1580 keväällä, Gävle, Sverige. Tauluun 532
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 535

16. Olof Mårtensson Rådman i Gävle ca. 1587; raatimies, syntynyt n. 1510 Teg, Uumaja, kuollut 1587 aikaisintan, Gävle.
Vanhemmat Mårten Larsson, Talollinen, syntynyt Teg, Uumaja ja Ingrid Olofsdotter, syntynyt Baggböle, kuollut 1518 Baggböle Umeå, Ruotsi (Taulusta 536).

Puoliso: Karin Grubb. (Taulu 534) syntynyt 1510 Grubbe, Uumaja.
Vanhemmat Anders Persson Grubb, Maakauppias, syntynyt n. 1470, kuollut 1526 Grubbe, Uumaja ja Mariet Jakobsdotter Bure, Grubb, syntynyt n. 1480 Bure, Skellefteå, kuollut Bureholmen (Taulusta 537).

Lapset:
Petrus Olai Gestricius, Petter, syntynyt 1540 Gävle, Ruotsi. Tauluun 534
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 536

17. Mårten Larsson Talollinen, syntynyt Teg, Uumaja.

Puoliso: Ingrid Olofsdotter. (Taulu 377) syntynyt Baggböle, kuollut 1518 Baggböle Umeå, Ruotsi. Ingrid Olofsdotter gift med Mårten Larsson bonde på Teg Umeå Källa: Skelleftebygdens Forskarförening " Bure-Ätten " Källa: Bure Åtten skriven av Marc Hernelind, sidan 8-12 Källa: Bure Åtten skriven av Marc Hernelind, sidan 224 Tabell 577 ( Generation 5, från tabell 577 ) Källa; Bure Släkten , del 2 , skriven av Marc Hernlind, sidan 23 - 24 144 Ingrid Olofsdotter född 1518 Baggböle Umeå gift ned Mårten Larsson född 1518 Teg Umeå.
Vanhemmat Olof Clemetsson, Talollinen, syntynyt Baggböle ja Brita Andersdotter Bure, syntynyt n. 1490 Rödbäck Umeå, Ruotsi (Taulusta 377).

Lapset:
Olof Mårtensson, syntynyt n. 1510 Teg, Uumaja. Tauluun 535
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 537

17. Anders Persson Grubb Maakauppias, syntynyt n. 1470, kuollut 1526 Grubbe, Uumaja. Troligen bosatt i Grubbe, Umeå socken, landsköpman, förlänades bl.a. skatteuppbörden från samerna i socknen 1526 [SBL, bd. 17, sid. 341]. Skall tillika ha varit underlagman i Västerbotten [Genealogica 53], men belägg för detta saknas. Stamfar för släkten Grubb., Perhesuhteet: Puolisot olivat pikkuserkkuja keskenään.
Vanhemmat Per Grubb, syntynyt 1445 Grubbe, Umeå ja tuntematon Grubb (Taulusta 538).

Puoliso: Mariet Jakobsdotter Bure, Grubb. (Taulu 535) syntynyt n. 1480 Bure, Skellefteå, kuollut Bureholmen. Ägde arvsandel i ett hemman i Bure, Skellefteå [Genealogica 53].
Vanhemmat Jakob Andersson Bure, Underlagman i Västerbotten, Sweden; Alilaamanni, syntynyt n. 1450 Bure, Skellefteå, Ruotsi, kuollut Bureholmen, Ruotsi ja ?? Kjellög, syntynyt n. 1452 Grubbe, Uumaja, Sweden (Taulusta 540).

Lapset:
Karin Grubb, syntynyt 1510 Grubbe, Uumaja. Tauluun 535
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 538

18. Per Grubb syntynyt 1445 Grubbe, Umeå.
Vanhemmat Anders Grubb, syntynyt 1421 Grubbe, Umeå, Ruotsi ja Anna Bure, Grubb, syntynyt 1421 Skellefteå, Ruotsi (Taulusta 539).

Puoliso: tuntematon Grubb. (Taulu 537)

Lapset:
Anders Persson Grubb, syntynyt n. 1470. Tauluun 537
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 539

19. Anders Grubb syntynyt 1421 Grubbe, Umeå, Ruotsi.

Puoliso: Anna Bure, Grubb. (Taulu 381) syntynyt 1421 Skellefteå, Ruotsi.
Vanhemmat Olav Hersesson Bure, syntynyt n. 1380 Bureå, Skellefteå ja ??? Bure (Taulusta 381).

Lapset:
Per Grubb, syntynyt 1445 Grubbe, Umeå. Tauluun 538
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 540

18. Jakob Andersson Bure Underlagman i Västerbotten, Sweden; Alilaamanni, syntynyt n. 1450 Bure, Skellefteå, Ruotsi, kuollut Bureholmen, Ruotsi. Underlagman i Västerbotten, boende på Bureholmen, gift med hustru Kålug från Grubbe - öen mäkta dejelig människaö. Hon födde honom 3 söner och 4 döttrar. Lähde: http://www.ohrnell.net/bureatten.htm.
Vanhemmat Anders Olovsson Bure, Alilaamanni, Bure, syntynyt n. 1430 Bure, Skellefteå, Ruotsi, kuollut Bure ja Malin Bure (Taulusta 380).

Puoliso: ?? Kjellög. (Taulu 537) syntynyt n. 1452 Grubbe, Uumaja, Sweden. Från Grubbe, Umeå socken. Enligt den i början av 1600-talet nedtecknade släkttraditionen "en mächta däjelig menniskia". [Genealogica 53].

Lapset:
Mariet Jakobsdotter Bure, Grubb, syntynyt n. 1480 Bure, Skellefteå. Tauluun 537
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 541

16. Nils Bjönsson Borgmästare i Gävle 1578 - 1595., syntynyt n. 1515, kuollut 1597 jälkee Gävle; Sverige. Rådman 1573-1576 och 1596-1597.

Puoliso: tuntematon. (Taulu 534)

Lapset:
Malin Nilsdotter Nilsintytär, syntynyt n. 1549 Gävle, Ruotsi. Tauluun 534
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 542

11. Gustaf Gustafsson Lithovius Kapellan i Limingo; pastor; kirkkoherra Limingalla 1703, syntynyt n. 1665, kuollut 1715 Nordingrå'n seurakunta Ruotsissa (pakomatkalla ryssiä), haudattu 25.3.1715 Nordingrå. Elämänkerrallisia tietojaKapellan i Limingo, der han var Prest redan 14.03.1688; Pastor derstädes enligt Kongl. fullmagt, dat uti Ohoniowo i Pohlen 20.03.1703; Praeses vid Prestmötet i Österbotten 1706; Prost. Död under flykten i Nordingrå socken uti Ångermanland. Ylioppilas Upsalassa 16.09.1676. Opiskeli Turussa 1679. Pappi Limingalla jo 14.03.1688. Kappalainen siellä. Kirkkoherra siellä 20.03.1703. Pohjanmaan pappeikokouksen esimies 1706. Provasti. Kuoli pakosalla Nordingrå'n seurakunnassa Ångermanland'issa 1715.
Vanhemmat Gustaf Larsson Lithovius, Laurinpoika, Kappalainen; Liminka; kirkkoherra (prästvigd 1651), syntynyt 1632 Liminka, kuollut 1685 Liminka ja Elisabet Olofsdotter Heikkola, (Ulhaegius), kuollut 25.2.1674 Liminka (oli vainajana) (Taulusta 543).

Puoliso: 8.1.1687 Tukholma Margaretha Jacobsdotter Brenner Brennerus, Lithovius. (Taulu 515) syntynyt 14.3.1672 Kruununkylä; (Kronoby), kuollut 1737 Liminka, haudattu 2.12.1737 Liminka.
Vanhemmat Jakobus Henrici Brennerus, Brenner, Rovasti, Kruununkylä, valtiopäivämies, syntynyt 00.05.1607 Vaasa, Mustasaari, kuollut 13.1.1685 Kronoby; Kruununkylä ja Brita Martinintytär Gammal, Britha Martinsdotter/Brennerus, syntynyt n. 1642, kuollut 8.4.1682 Kruununkylä ? (Taulusta 551).

Lapset:
Elisabeth Gustafsdotter Lithovius, Peitzius, syntynyt n. 1695 Limingo. Tauluun 515
Brita Gustafintytär Lithovius, Gisselkors, syntynyt n. 1690
Margaretha Gustafintytär Lithovius, Margareta/Gestrin
Isak Gustavinpoika Lithow, Gustafinpoika/Lithovius, Pohjanmaan läänin lääninviskaali; maaviskaali, syntynyt 1703 Liminka ?, kuollut 15.6.1764 Liminka
Catharina Gustafintytär Lithovius, Katarina/Halling
Gustaf Gustafinpoika Lithou, Kustaa/(Lithovius), Ruotsi-Suomen armeijan kapteeni; runoilija, syntynyt 25.3.1692 Liminka, kuollut 21.12.1753 Tukholma
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 543

12. Gustaf Larsson Lithovius, Laurinpoika Kappalainen; Liminka; kirkkoherra (prästvigd 1651), syntynyt 1632 Liminka, kuollut 1685 Liminka. Elämänkerrallisia tietojaKuoli Strandbergi'in (Herdam II, 185) mukaan, mutta luultavasti vasta 1685. Lapset: Catharina 1654, Lars, Gustaf, Johan, Lars, Isak, Maria, Elisabet. Ylioppilas Uppsalassa 1650, pappi 1651. Limingan kappalainen 1651- ja kirkkoherra 1666-. 2:o puoliso oli Brita Andersintytär Sigelius. Gustafille omistettuja väitöskirjoja: veli Lars Lithovius 9.12.1671 ja Johan Salonius 6.7.1678. Alun toistakymmentä vuotta myöhemmin ovat samat asiat jälleen esillä, tällä kertaa Limingassa, jossa lakimääräisilä käräjiä pidetään syyskuulla v. 1675. Seurakunnan kirkkoherra Gustaf Lithovius astuu täällä esille sanoen kuulleensa kempeleläisten hautovan aikeita pyytää oulunsalolaisten kanssa itselleen omaa erikoista pappia. Näistä puuhista on enimmän epäiltynä talollinen Erkki Sarkkinen Kempeleestä, joka myös on saapuvilla. Kirkkoherralla on mukanaan kaksi edellä mainitsemaamme kuninkaallista kirjettä, v:lta 1629 ja 1664, joihin vedoten hän vaatii ,,että Kempeleen asujanten tulee olla ja kuulua Limingan emäkirkkoon ja tälle 'pitäjälle tehdä velvollisuutensa 200 taalarin uhkasakolla sille, joka sitä rikkoo." Sanotut kirjeet luetaan erikoisesti Erkki Sarkkiselle kannattajineen ojennukseksi kehoituksella, että jokaisen, jota ne koskevat, tulee kuuliaisesti ojentautua niitten mukaan sen rangaistuksen uhalla, jonka alainen kuninkaallisen kirjeen rikkoja ja loukkaaja on. (Alkuperäinen kirjallinen tuomio Kempeleen asukkaille syyskuun 16 p:ltä v. 1675. Limingan kirkonarkisto.) Lähde: K. I. Cajanus Kempeleen seurakunnan vaiheita Oulu 1936.
Vanhemmat Lars Joosepinpoika Lithovius, Josefinpoika/Limingius, Kirkkoherra 1652 Liminka, syntynyt 1608 Liminka, kuollut 1665 Liminka ja Katarina Mathesius, Catharina/Lithovius, syntynyt Saloinen ??, kuollut Kuollut 1665 jälkeen. (Taulusta 544).

1. puoliso: 25.2.1674 Liminka Elisabet Olofsdotter Heikkola, (Ulhaegius). (Taulu 542) kuollut 25.2.1674 Liminka (oli vainajana). Perhesuhteet: Elisabeth oli miehensä serkku.
Vanhemmat Olof Henricsson Heikkola, Ulhaegius, Raatimies, Oulu, syntynyt n. 1600 Oulu, Lieppala, kuollut 1676 Oulu ja Sara Josefsdotter Lithovius, Heikkola, syntynyt 1620-1629, kuollut 1684 Oulu (Taulusta 549).

Lapset:
Gustaf Gustafsson Lithovius, syntynyt n. 1665. Tauluun 542
Maria Gustafintytär Lithovius, Lönnberg, kuollut 16.6.1715
Isak Gustavinpoika Lithovius, Gustafinpoika, Liminka, kappalainen 1705, kuollut 1735
Johan Gustafinpoika Lithovius, Apupappi; Liminka; kappalainen Lumijoki, kuollut 1708 Lumijoki
Elisabet Gustafintytär Lithovius, Temmelinus
Lars Lithovius, kuollut 1674 ennen
Lars Gustafinpoika Lithovius, Ylioppilas vielä 1690, myöhemmät vaiheet tuntemattomat
Catharina Gustafintytär Lithovius, Katarina, syntynyt 1654, kuollut 18.2.1735 Oulu, haudattu 18.2.1735 Oulu
2. puoliso: Brita Andersintytär Sigelius kuollut 15.12.1701 Oulu, haudattu 15.12.1701 Oulu. Lisätietoja: Kotoisin Oulusta, Perhesuhteet: Oli jonkun Michaelin leski.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 544

13. Lars Joosepinpoika Lithovius, Josefinpoika/Limingius Kirkkoherra 1652 Liminka, syntynyt 1608 Liminka, kuollut 1665 Liminka. Elämänkerrallisia tietojaFaderns adjunkt 1628. Kyrkoherde i Limingo 1654. Kallas "Limingus vel Lithovius". - SS 3758. (Laurentius Josephi). Lapset Gustaf 1632, Maria, Gabriel, Lars, Margaretha 1639. Limingalla ensin isän apupappina 1628. Limingan kappalainen, sitten kirkkoherra 1652, 1654. Johan Tuderuksen väitöskirjassa 21.5.1653 omistus Larsille., Kuolinsyy: Kuoli äkkiä.

Puoliso: Katarina Mathesius, Catharina/Lithovius. (Taulu 543) syntynyt Saloinen ??, kuollut Kuollut 1665 jälkeen. Lisätietoja: Syntynyt viimeistään 1610 luvulla. Elää 1660. Eli miehensä jälkeen.
Vanhemmat Mathias Georgii Mathesius, Matias/Halicoensis, Opettaja Turussa ja Raumalla, kirkkoherra, Saloinen, syntynyt Halikko, kuollut 1622 Saloinen ja Margaretha Margareta, syntynyt Rauma (Taulusta 545).

Lapset:
Lars Larsinpoika Lithovius, Limingan kirkkoherra 1686, syntynyt 1645, kuollut 1702 Liminka ?
Gustaf Larsson Lithovius, Laurinpoika, syntynyt 1632 Liminka. Tauluun 543
Maria Larsdotter Lithovius, Larsintytär/Uhlstadius, kuollut 12.1.1690 Oulu, haudattu Oulu
Gabriel Laurinpoika Lithovius, Larsinpoika/Limmingius, Kappalainen Liminka, syntynyt Liminka
Margareta Larsintytär Lithovius, Forbus, syntynyt 1639, kuollut 1731 , haudattu 12.5.1731 Liminka
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 545

14. Mathias Georgii Mathesius, Matias/Halicoensis Opettaja Turussa ja Raumalla, kirkkoherra, Saloinen, syntynyt Halikko, kuollut 1622 Saloinen. Elämänkerrallisia tietojaKoulun rehtori ja kappalainen Raumalla 1594-1604. Esiintyy 18.03.1594 Rauman pedagogian koulumestarina ja edelleen 1604 asti. Elää 23.06.1607 Salo. Turun koulun kollega 1593, allekirjoitti Uppsalan kokouksen päätöksen 1593. Raahen ja Saloisten kirkkoherra 23.06.1604 lähtien. " Mathias Giorgii Pastor i Salu" yhtenä Suomen 21 papista , jotka piispa Eerik Eerikinpoika Sorolaisen johdolla allekirjoittivat Linköpingin valtiopäivillä 1605 Sigismundille luopumiskirjeen. Mathiaksen apupappina Johannes Londinus, joka naimisissa Annan kanssa ja josta tuli myhemmin Mathiaksen seuraaja., Lisätietoja: Syntynyt 1500 luvulla.
Vanhemmat Georgius Mathiae Mathesius "de Halikko", Porvari Turussa 1600 tienoilla. Joissakin tiedoissa Halikon kirkkoherra. (Taulusta 546).

Puoliso: Margaretha Margareta. (Taulu 544) syntynyt Rauma. Margareta oli ollut Liungi Tuomaanpojan palveluksessa Kalajoella ja sittemmin mennyt naimisiin. Leskeksi jäätyään uudestaan naitu Raumalle Mathesiukselle, sekä hänen kanssaan tullut takaisin Pohjanmaalle., Lisätietoja: Syntynyt 1500 luvulla, Perhesuhteet: Första gift med länsman Hans Hansson, Brahestad Salo.

Lapset:
Katarina Mathesius, Catharina/Lithovius, syntynyt Saloinen ??. Tauluun 544
Anna Mathesius
Johan Matiaksenpoika Mathesius, Kappalainen Saloisissa, Pyhäjoen kirkkoherra 1642, syntynyt 1607 Saloinen, kuollut 9.3.1663 Pyhäjoki
Josef Matiaksenpoika Mathesius, Kalajoen kappalainen 1630, kirkkoherra 1648, rovasti, valtiopäivämies, syntynyt 1608 Saloinen?, kuollut 1685 Kalajoki
Anders Matiaksenpoika Mathesius, Kappalainen Saloisissa 1628
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 546

15. Georgius Mathiae Mathesius "de Halikko" Porvari Turussa 1600 tienoilla. Joissakin tiedoissa Halikon kirkkoherra. Lisätietoja: Elää 1500 luvulla. Elää 1600.
Vanhemmat Mathias Mathesius, Kauppias Tukholmassa, syntynyt Saksa, mahdollisesti Böömi (Taulusta 547).

Lapset:
Mathias Georgii Mathesius, Matias/Halicoensis, syntynyt Halikko. Tauluun 545
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 547

16. Mathias Mathesius Kauppias Tukholmassa, syntynyt Saksa, mahdollisesti Böömi. Lisätietoja: Syntynyt 1500 luvulla.
Vanhemmat Johannes Mathesius, Suvun esi-isä, Böömissä Joachimstahlin kirkkoherra, kuollut 1565 ja Johanneksen vaimo (Taulusta 548).

Lapset:
Georgius Mathiae Mathesius "de Halikko". Tauluun 546
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 548

17. Johannes Mathesius, Suvun esi-isä Böömissä Joachimstahlin kirkkoherra, kuollut 1565. Yksi hänen pojistaa olisi muka - mistä syystä, sitä tarina ei kerro - muuttanut kauppiaaksi Tukholmaan ja sieltä kulkeutunut Pohjanmaalle ja näin tullut kuuluisan pohjalaisen pappissuvun isäksi. Lähde: KYRÖNMAA I Etelä Pohjalaisen Osakunnan Julkaisu v 1912. A. E. Saarenseppä, Lisätietoja: Lutheruksen tunnettu ystävä.

Puoliso: Johanneksen vaimo. (Taulu 547)

Lapset:
Mathias Mathesius, syntynyt Saksa, mahdollisesti Böömi. Tauluun 547
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 549

13. Olof Henricsson Heikkola, Ulhaegius Raatimies, Oulu, syntynyt n. 1600 Oulu, Lieppala, kuollut 1676 Oulu. Boupptecking 21.11.1676, Lisätietoja: Heikolan saha- ja jauhomylly 1673.
Vanhemmat Heikki Nikunpoika, Talollinen, talonpoika Kuivalan talossa ennen Oulun prustamista (Taulusta 550).

Puoliso: Sara Josefsdotter Lithovius, Heikkola. (Taulu 543) syntynyt 1620-1629, kuollut 1684 Oulu. Olof Heikkkolan toinen vaimo.

Lapset:
Elisabet Olofsdotter Heikkola, (Ulhaegius). Tauluun 543
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 550

14. Heikki Nikunpoika Talollinen, talonpoika Kuivalan talossa ennen Oulun prustamista.

Lapset:
Olof Henricsson Heikkola, Ulhaegius, syntynyt n. 1600 Oulu, Lieppala. Tauluun 549
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 551

12. Jakobus Henrici Brennerus, Brenner Rovasti, Kruununkylä, valtiopäivämies, syntynyt 00.05.1607 Vaasa, Mustasaari, kuollut 13.1.1685 Kronoby; Kruununkylä. Elämänkerrallisia tietojaKruunupyyn kirkkoherra, kontrahtirovasti. Lapset: Henrik 1669, Isak 1670, Margaretha 1672, Birgitta 1673-73, Regina 1674-74, Jacob 1676-76, Abraham 1678, Martin 1682-82 (katso Jacobin ikä!) Sai alkuopetuksen Vaasan kappalaiselta Benedictus Mateilta. Turkuun kouluun 1618, Oulun kouluun 1622. Ylioppilas Uppsalassa 11.7.1625, vihitty papiksi 16.2.1631. Pohjanmaan rykmentin pataljoonan saarnaajaksi 1631, rykmentin mukana Saksassa 30-vuotisessa sodassa 1631-37, rykmentin pastori 1637. Kruununkylän kirkkoherra 8.7.1638 lähtien 1680-luvulle saakka. Samannimisen rovastikunnan esimies, joka piti joka vuosi rovastikäräjät. Ruotsi-Suomen valtiopäivämies 1647. Julkaisu: Christenhetens allmene Juulefröjd öfver Jesu Födelse, Turku 1666. 1:o puoliso Magnus Gammalin (ksto Gammal) leski Margaretha Canuti Westzyntius s.21.9.1602, vih 7.10.1638, k.14.12.1667. Heillä lapset Margaretha 1641-44 ja Jakob s 1646, ylioppilas 1662, kuoli (hukkui) 4.10.1668. 2:o puoliso oli Brita vihitty 30.11.1668, myös Britan 2:o avioliitto, 3:o puoliso oli Elsa Granberg. Avioliitto oli molempien kolmas. Han belev Student i Upsala och prestvigd i Åbo 1631 till Bataillons-predikant vid Överste Hans Kyles regemente, hvilket han åtföljde till Tyskland samma år och dervid han blef Pastor 1637; Kyrkoherde i Kronoby 1638; Prost. Brennerus kävi koulua Turussa ja Oulussa ja tuli ylioppilaaksi Uppsalassa 1625. Häneet vihittiin papiksi Turussa 1631 ja sai määräyksen pataljoonasaarnaajaksi Pohjanmaani rykmenttiin. Kuuden vuoden aikana hän seurasi rykmenttiä Saksan taitelutantereille. (30-vuotinen sota) Hänestä tuli pastori 1637 ja palasi samana! vuonna Suomeen. Seuraavana vuonna hän' sai Kruunupyyn kirkkoherrran viran. Pappilan köyhyyden vuoksi Brennerus piti omaal maatilaa. Toisen vaimonsa ansiosta hänestä oli tullut tilanomistaja Eugmon kylässä, nykyisessä Luodossa. Myöhemmin hän hankki itselleen tilan Överbråtön kylästä. Kokkolan vierailun yhteydessä Pietari Brahe antoi kirkkoherran tilalle verovapauden. Tämä oli korvaus hänen sodassa kokemistaan vaikeuksista ja suuresta työtaakastaan. Pappila oli usein joutunut hoitamaan suuria kestityksiä ja sen lisäksi kirkkoherra palkatta valvoi pitäjässä olevaa pitaalisten sairaalaa. Hänet valittiin vuonna 1647 valtiopäiville edustamaan pohjalaista papistoa. Rovasti Brennerus harjoitti myös kauppaa ja toimi laivanvarustajana. Amiraliteetti teki vuonna 1673 hänen kanssaan sopimuksen sotalaivan rakentamisesta Kruunupyyssä. Laiva rakennettiin Jouxholmenilla, Kruunupyyn joen suulla. Kirkkoherra omisti osan saaresta. Jonkin aikaa myöhemmin hän myi maansa kruunulle Se johti Jouxholmenin telakan syntymiseni. Benneruksesta on kuva kirjassa. Lähde: Keskipohjalaisia Elämänkertoja Kokkola 1995.
Vanhemmat Henricus Martinus Brennerus, Kirkkoherra, Mustasaari, syntynyt 1552 Mustasaari, kuollut 10.4.1616 Vaasa ja Margareta Knutsdotter Porshank, Brennerus, syntynyt 1567 Tukholma, kuollut 8.8.1631 Tukholma (Taulusta 552).

1. puoliso: 7.10.1638 Margaretha Knutsdotter Westzynthius, Gammal. (Taulu 520). (Taulu 527) syntynyt 21.9.1602 Pedersöre, Pietarsaari Västersund by, kuollut 14.12.1667 Kronoby, Kruununkylä. Perhesuhteet: Omgift med Jacobus Henrici Brenner.
Vanhemmat Canutus Henrici Westzynthius, Knut Henricsson / Knuutti Henrikinpoika, Pastor i Pederöre 1600; kirkkoherra Pietarsaari, syntynyt 1555, kuollut 29.7.1621 Pietarsaari ja Anna Petridotter Niurenius Gestricius, Westzynthius, syntynyt 1580 keväällä, Gävle, Sverige, kuollut 1.2.1664 Kronoby, Kruununkylä (Taulusta 532).

Lapset:
Margaretha Jacobsdotter Brenner, syntynyt 5.4.1641 Kruununkylä, kuollut 31.7.1644 Stockholm
Jacob Jacobsson Brenner, syntynyt 2.11.1646 Kruununkylä ?, kuollut 4.10.1668 Uudenkaarlepyyn edustalla hukkui matkalla Turkuun
2. puoliso: Brita Martinintytär Gammal, Britha Martinsdotter/Brennerus. (Taulu 542) syntynyt n. 1642, kuollut 8.4.1682 Kruununkylä ?.
Vanhemmat Martinus Mathaei Gammal, Kappalainen 1628; kyrkoherde i Vörå 1666, kirkkoherra Vöyri, syntynyt 1608, kuollut 6.10.1668 Vöyri (04.03. - 05.10.1668 välisenä aikana) ja Margaretha Jöransdotter Lytter Lythraeus, Gammal, kuollut 1670 jälkeen (Taulusta 559).
Lapset:
Abraham Jacobsson Brenner, Conrector i Reval
Henrik Jakobinpoika Brenner, Henric Jacobsson, Ruotsin kuninkaallisen kirjaston hoitaja 1724, syntynyt 13.9.1669 Kruununkylä, kuollut 29.8.1732 Tukholma
Isak Jakobinpoika Brenner, Isaac Jacobsson, Regimentsskrivare vid Österbottens regemente., syntynyt 12.10.1670 Kruununkylä ?, kuollut 1699 Oulussa
Margaretha Jacobsdotter Brenner Brennerus, Lithovius, syntynyt 14.3.1672 Kruununkylä; (Kronoby). Tauluun 542
Brigitta Brennerus, syntynyt 1673 Kruununkylä ?, kuollut 1673 Kruununkylä ?
Regina Brennerus, syntynyt 1674 Kruununkylä ?, kuollut 1674 Kruununkylä ?
Jakob Brennerus, syntynyt 1676 Kruununkylä ?, kuollut 1676 Kruununkylä ?
Abraham Jakobinpoika Brennerus, Konrehtori Talinnassa, syntynyt 14.11.1678 Kruununkylä ?
Martin Brennerus, syntynyt 1682 Kruununkylä ?, kuollut 1682 Kruununkylä ?
3. puoliso: Elsa Larsintytär Granberg, Ringius syntynyt 1625 Lohtaja.
Vanhemmat Lars Matthiae Granberg Lohtovius, Lars Mathiaksenpoika, Kyrkoherde; Lohtajan kirkkoherra 1620, vihittiin papiksi 1615, syntynyt 1582 Saloinen, kuollut 1637 Lohtaja ja Anna Erikintytär Granberg / Lohtovius, syntynyt 1599 Lohtaja.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 552

13. Henricus Martinus Brennerus Kirkkoherra, Mustasaari, syntynyt 1552 Mustasaari, kuollut 10.4.1616 Vaasa.
Vanhemmat Martinus Matthei Brennerus, Kirkkoherra, Mustasaari, syntynyt 1516 Turku, kuollut 1595 Mustasaari ja Beata Nerpis, Brennerus (Taulusta 553).

Puoliso: 1585 Tukholma Margareta Knutsdotter Porshank, Brennerus. (Taulu 551) syntynyt 1567 Tukholma, kuollut 8.8.1631 Tukholma.
Vanhemmat Knut Henrikinpoika Porshank, Raatimies, Tukholma, kuollut 1574 Tukholma ja Karin Budde, Porshank, kuollut 1597 (Taulusta 555).

Lapset:
Margaretha Brennerus, Frosterus
Isak Brennerus, Kirkkoherra Isokyrö 1644, rovasti. Kydönpolttaja ja -viljelijä. Muotokuvamaalari, syntynyt 1.1.1603 Mustasaari, kuollut 31.7.1670 Isokyrö
Gabriel Henrici Brennerus, Närpiön kirkkoherra, rovasti, syntynyt 1605 Mustasaari, kuollut 1694 Närpiö
Jakobus Henrici Brennerus, Brenner, syntynyt 00.05.1607 Vaasa, Mustasaari. Tauluun 551
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 553

14. Martinus Matthei Brennerus Kirkkoherra, Mustasaari, syntynyt 1516 Turku, kuollut 1595 Mustasaari.
Vanhemmat Matthias (Taulusta 554).

Puoliso: Beata Nerpis, Brennerus. (Taulu 552)

Lapset:
Henricus Martinus Brennerus, syntynyt 1552 Mustasaari. Tauluun 552
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 554

15. Matthias

Lapset:
Martinus Matthei Brennerus, syntynyt 1516 Turku. Tauluun 553
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 555

14. Knut Henrikinpoika Porshank Raatimies, Tukholma, kuollut 1574 Tukholma.
Vanhemmat Henrik Porshank (Taulusta 556).

Puoliso: 1576 Karin Budde, Porshank. (Taulu 552) kuollut 1597.
Vanhemmat Erik Olafsson Budde, Raatimies, Tukholma 1536, kuollut 1556 ja Birgitta Budde, kuollut 1566 (Taulusta 557).

Lapset:
Margareta Knutsdotter Porshank, Brennerus, syntynyt 1567 Tukholma. Tauluun 552
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 556

15. Henrik Porshank

Lapset:
Knut Henrikinpoika Porshank. Tauluun 555
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 557

15. Erik Olafsson Budde Raatimies, Tukholma 1536, kuollut 1556.
Vanhemmat Olof Budde (Taulusta 558).

Puoliso: Birgitta Budde. (Taulu 555) kuollut 1566.

Lapset:
Karin Budde, Porshank. Tauluun 555
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 558

16. Olof Budde

Lapset:
Erik Olafsson Budde. Tauluun 557
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 559

13. Martinus Mathaei Gammal Kappalainen 1628; kyrkoherde i Vörå 1666, kirkkoherra Vöyri, syntynyt 1608, kuollut 6.10.1668 Vöyri (04.03. - 05.10.1668 välisenä aikana). Ylioppilas Upsalassa 1626. Vöyrin kappalainen 1628-66 ja kirkkoherra 1666-68. Sai 1652 vapaakirjan Rökiön tilalle.
Vanhemmat Matheus Jacobi Gammal, Mathias Jacobsson/Skepperus, Pastorn uti Wörå; Pastori Vöyrissä, syntynyt Pernaja; Pernå, Gammelby, kuollut 3.6.1633 kuollut ennen, Wörå; Vöyri ja Britha, Brita Wiloides, Gammal, syntynyt 1500-luvull Vörå (Taulusta 528).

Puoliso: n. 1640 Margaretha Jöransdotter Lytter Lythraeus, Gammal. (Taulu 551) kuollut 1670 jälkeen. Margarethalle jäi Martinuksen kuoleman jälkeen suuret velat. Tulipalo tilalla 1669, Margaretha valitti toimeentuloa käräjillä 1670 (Vöyri), Lisätietoja: Eli Vöyrillä vielä 1670.
Vanhemmat Göran Andersson Lytter Lythraeus, Pormestari Oulussa 1619-1632, kauppias ja laivanomistaja, syntynyt 1582, kuollut 9.3.1662 Oulu, haudattu 9.3.1662 Oulu ja Brita Mattsdotter Granberg, Kataja, syntynyt 1580, kuollut 1662 Oulu, haudattu 9.3.1662 Uleåborg, Oulu (Taulusta 560).

Lapset:
Brita Martinintytär Gammal, Britha Martinsdotter/Brennerus, syntynyt n. 1642. Tauluun 551
Catharina Martinintytär Gammal, Kelhevius
Margaretha Martintytär Gammal, Gallus, kuollut 1678 , haudattu 11.8.1678 Mustasaari
Clara Martinintytär Gammal, Fant, syntynyt 10.11.1643 Vöyri ?, kuollut 12.9.1702 Vaasa
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 560

14. Göran Andersson Lytter Lythraeus Pormestari Oulussa 1619-1632, kauppias ja laivanomistaja, syntynyt 1582, kuollut 9.3.1662 Oulu, haudattu 9.3.1662 Oulu.

Puoliso: Brita Mattsdotter Granberg, Kataja. (Taulu 492). (Taulu 493). (Taulu 494) syntynyt 1580, kuollut 1662 Oulu, haudattu 9.3.1662 Uleåborg, Oulu. Perhesuhteet: Omgift med Jöran Andersson Lytter.
Vanhemmat Mathias (Matts) Laurinpoika Granberg, Lochtovius, en Fogde i Konungs Carl IX:s tid (i Salo socken ?) Vouti, Salo, syntynyt n. 1560, kuollut 1614 jälkeen ja Catharina Östensdotter Sursill, Lithovius, syntynyt n. 1562, kuollut 1614 jälkeen (Taulusta 494).

Lapset:
Margaretha Jöransdotter Lytter Lythraeus, Gammal. Tauluun 559
Jakob Georginpoika Lythraeus, Uudenkaarlepyyn triviaalikoulun rehtori 1655, kuollut 14.5.1655 Uusikaarlepyy
Jöran Lyttraeus, Pohjois-Pohjanmaan kihlakunnan vouti 1653, asui Kokkolassa 1660
Anders Jöraninpoika Lythraeus, Oulun pormestari 1662 - 1676, valtiopäivämies, syntynyt 1615, kuollut 1679 oli kuolleena
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 561

10. Anders Winqvist Kirkkoherra Raahessa, syntynyt 8.2.1688 (kastettu) Björneborg, kuollut 31.12.1735 Brahestad, Raahe. Kirkkoherra. Lapset Maria, Daniel. Ylioppilas 1706. Lisänimi kotipitäjän mukaan Ruovesiensis. Isonvihan aikana perheineen Ruotsissa, koska tytär Maria syntynyt Skellefteåssa, Västerbotten. Porin alkeiskoulun rehtori 1722-28. Raahen ja Saloisten kirkkoherra 1728-36. Omisti talon Raahessa. Jacob Garwoliuksen väitöskirjassa 30.6.1731 omistus Andersille. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa (Uppsalassa) 1728. Porin triviaalikoulun konrehtori 1722. Raahen ja Saloisten kirkkoherra 1728. Puhuja pappeinkokouksessa Turussa 1726, saarnaaja Kokkolassa 1732. Lähde: Ylioppilasmatrikkeli 1640 - 1852.
Vanhemmat Johannes Thomae Winqvist, Kirkkoherra, kuollut 1718 Petersburg; Pietari, Venäjä ja Katarina Andersdotter Keckonius, Winqvist, kuollut 1688 (Taulusta 562).

Puoliso: Britha Jacobsdotter Ahla, Winqvist. (Taulu 514) syntynyt 1685, kuollut 1775 Kälviä. Lisätietoja: Avioliitto Winqvistin kanssa oli hänen toinen avioliitto.
Vanhemmat Jacob Henricsson Ahla, kuollut 1724 ja Britha Larsdotter Herman, Ahla, syntynyt 1650 -luvulla, Gamlakarleby (Taulusta 586).

Lapset:
Maria Andersintytär Winqvist, Peitzius, syntynyt 5.5.1721 Skellefteå, Västerbotten, Sverige. Tauluun 514
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 562

11. Johannes Thomae Winqvist Kirkkoherra, kuollut 1718 Petersburg; Pietari, Venäjä. Kuollut 1718 vankina Pietarissa. Ylioppilas 1669-70, väitöskirjat pro-exercitio 17.3.1677 ja pro-gradu 11.5.1678. Porin triviaalikoulun kolleega (opettaja) 1679-80. Lapin (TL) kirkkoherra 1698, Ruoveden kirkkoherra 1704-15. Ruoveden pappila paloi 1705, rakennutti sen uudelleen ensin omilla varoillaan. Venäläisten vangiksi isonvihan aikana 1715 sissien avustamisesta, vankina ensin Hämeenlinnaan, sitten Pietariin.
Vanhemmat Thomas Wijnqvist Winqvist (Taulusta 563).

Puoliso: Katarina Andersdotter Keckonius, Winqvist. (Taulu 561) kuollut 1688.
Vanhemmat Andreas Johannis Keckonius, Antti, Porin koulun rehtori; Huittisten kirkkoherra; rovasti, syntynyt Ruovesi ?, kuollut 18.8.1675 Vihti ja Catharina Simonsdotter Göös Giös, Keckonius, syntynyt 1623, , haudattu 18.10.1708 (Taulusta 564).

Lapset:
Anders Winqvist, syntynyt 8.2.1688 (kastettu) Björneborg. Tauluun 561
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 563

12. Thomas Wijnqvist Winqvist

Lapset:
Johannes Thomae Winqvist. Tauluun 562
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 564

12. Andreas Johannis Keckonius, Antti Porin koulun rehtori; Huittisten kirkkoherra; rovasti, syntynyt Ruovesi ?, kuollut 18.8.1675 Vihti. Ylioppilas Upsalassa 1636, Turussa 1640, jolloin nimitettiin filosofisen tiedekunnan apulaiseksi 20.07. Sanotaan maisteriksi. Porin koulun rehtori 1642. Lähde: Axel Bergholm Sukukirja 1901 Andreas Johannis Keckonius oli Huittisten kirkkoherrana vuodesta 1660 kuolemaansa 1675 asti. Hänen valintansa oli ratkaissut Porin kreivikunnan läänityksenhaltijan sana. Andreas Keckoniuksen isä oli Ruoveden kirkkoherrana 1614 - 1632 toiminut Johannes Johannesksenpoika Kekkonen. Tämän verran on yleisesti tiedetty suvusta. Mutta sitä ei ole mainittu että isä Johannes Kekkonen oli ollut suunnilleen 1604 - 1613 Huittisten kappalaisena ja asunut tällöin Huhkolan tilalla. Huittislaiset eivä erehtyneet pyytämään virkamiehekseen tuntematonta. Andreas Keckonius oli ennen Huittisiin tuloaan ollut Porin triviaalikoulun rehtorina, joten hän oli varsin korkeasti oppinut herra, Upsalassa maisteriksi valmistunut, jonka Huittisten hyvä papinpalkka houkutteli kirkkoherraksi. Hän oli lujatahtoinen ja etevä seurakunnan johtaja ja vaikutti ainakin vuodesta 1665 lähtien Huittisten rovastikunnan lääninrovastina. Hän oli innokas puhdasoppisuuden kannattaja kuten edeltäjänsäkin. Hän kehitti seurakuntahallintoa, sillä Huittisissa mainitaan toimineen kirkkoneuvoston jo 1670-luvulla. Hänen puolisonaan oli Kokemäen kirkkoherran Simon Göösin tytär Katariina, joka nautti kirkkoherran palkkatulot kahdelta armovuodeltaan 1676 1677. Edellisen poika Johannes Keckonius... Lähde: Suur-Huittisten historiasta II "Varhaisin kirjallinen tieto Hartikka Speitzin kosketuksista oman aikansa oppineistoon on taas satakuntalaisen Upsalassa opiskelleen ylioppilaan Andreas Johannis Keckoniuksen m.m. hänelle osoitettu omistus tämän latinankielisessä akateemisessa oratiossa "Ebrietatem" v. 1639.Tämä omistus on siitä merkittävä, että sen tekijä toisissa oratioissa mainittujen tiedonantojen mukaan oli presidentti Jöns Kurjen suosikin Abraham Kollaniuksen sukulainen." Lähde: Historiallinen Arkisto Speitz-jutun kirjoittanut Toini Melander.
Vanhemmat Johannes Johannis Keckonius, Kirkkoherra Ruovesi, syntynyt 1570 Ruovesi ?, kuollut 1632 ja Rakel Nilsdotter Raakel Niilontytär (Taulusta 565).

Puoliso: Catharina Simonsdotter Göös Giös, Keckonius. (Taulu 562) syntynyt 1623, , haudattu 18.10.1708. Perhesuhteet: Ruotsin aatelista sukua Gjös.
Vanhemmat Simon Bartholdi Gardiastes Göös, Gjös, Kokemäen kirkkoherra; aatelinen, syntynyt 1592, kuollut 24.5.1674 , haudattu 14.6.1674 ja Elisabeth Grelsdotter Grels Moijerus, Göös, kuollut 24.5.1680 jälkeen (Taulusta 569).

Lapset:
Katarina Andersdotter Keckonius, Winqvist. Tauluun 562
Johan Keckonius, Kirkkoherra Huittinen 1676, lääninprovasti., syntynyt n. 1641 Turku ?, kuollut 1719
Gabriel Keckonius, Pormestari Porissa 1671 (oli virassa 37 v. 9 kk. 5 p.), syntynyt 1646, kuollut 5.2.1709
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 565

13. Johannes Johannis Keckonius Kirkkoherra Ruovesi, syntynyt 1570 Ruovesi ?, kuollut 1632. Kyrkoherde i Ruovesi 1614 -32. Syntynyt "föddes i Käckois". Ruoveden kirkkoherra 1614-32.
Vanhemmat Jöns Larsson Keckonius, Juho Laurinpoika/Kekkonen, Ruoveden Nimismies 1563-1605; talollinen, kestikievari, syntynyt 1535 (ehkä) Savo, Visulahti, Kangasniemi, kuollut 1606 (Taulusta 566).

Puoliso: Rakel Nilsdotter Raakel Niilontytär. (Taulu 564) Lisätietoja: elää 1637.
Vanhemmat Nils (Taulusta 568).

Lapset:
Andreas Johannis Keckonius, Antti, syntynyt Ruovesi ?. Tauluun 564
Laurentius Johannis Keckonius, Apupappi
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 566

14. Jöns Larsson Keckonius, Juho Laurinpoika/Kekkonen Ruoveden Nimismies 1563-1605; talollinen, kestikievari, syntynyt 1535 (ehkä) Savo, Visulahti, Kangasniemi, kuollut 1606. Ruoveden Nimismies 1563-1605. Rikas maanviljelijä, asui Haukkaniemessä Kekkosen kylässä. Piti siellä kestikievaria. Jälkeläis-tiedot: Erkki Järvinen, Visuvesi.
Vanhemmat Lauri Kekkonen, syntynyt 15010 (viimeistään), Savossa, kuollut 1560 (luvulla) (Taulusta 567).

Lapset:
Johannes Johannis Keckonius, syntynyt 1570 Ruovesi ?. Tauluun 565
Lapset:
Heikki Juhonpoika Keckonius, Kekkonen, Nimismies, ratsutilallinen, lautamies, syntynyt 1580 Ruovesi ?
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 567

15. Lauri Kekkonen syntynyt 15010 (viimeistään), Savossa, kuollut 1560 (luvulla). Elämänkerrallisia tietojaSyntynyt 1500 luvulla. Kuollut 1500 luvulla. Todennäköisesti Jöns Keckoisen isä. Pakeni hopeaveroa (Ruotsin lunnaat Tanskalle 1571, joiden maksamiseksi kerättiin erillisvero hopeaesineistä) Mikkelistä Ruovedelle..

Lapset:
Jöns Larsson Keckonius, Juho Laurinpoika/Kekkonen, syntynyt 1535 (ehkä) Savo, Visulahti, Kangasniemi. Tauluun 566
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 568

14. Nils

Lapset:
Rakel Nilsdotter Raakel Niilontytär. Tauluun 565
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 569

13. Simon Bartholdi Gardiastes Göös, Gjös Kokemäen kirkkoherra; aatelinen, syntynyt 1592, kuollut 24.5.1674 , haudattu 14.6.1674. Kuuluu sukuun Skitinbäck. Oli Åbo Akademin vihkiäisissä 15.7.1640. Ruotsin ritarihuoneen aatelissuku Göös, suku n:o 279, ritarihuoneeseen 1642. Palveli Kokenmäen seurakuntaansa 1629-1674. K.G. Leinberg sanoo Siimonista: "Simon Bartholdi Cardiaster eller Göös, omn. 1629 o.ff. Var tillstädes vid Åbo akademis invigning 1640. Han hörde till Skitinbäcks ätt, hvars vapen fanns en stjerna ofvanför ett hjerta. Deraf tog han namnet Cardiaster".
Vanhemmat Bertil Ericsson Göös, Kirkkoherra Lieto 1583-1604, kuollut 1604 Lundo ja Cecilia Hansdotter Ulf, Göös, syntynyt 1500 luvull, kuollut 1607 (Taulusta 570).

Puoliso: Elisabeth Grelsdotter Grels Moijerus, Göös. (Taulu 564) kuollut 24.5.1680 jälkeen.
Vanhemmat Gregorius Erici Moerus, Hämeenkyrön kappalainen, kuollut 1639 jälkee ja Sara Henricsdotter Moerus (Taulusta 584).

Lapset:
Bartholdi Gjös, Ylioppilas 1648-49
Elias Gjös, Kumoensis, Cosul Raumoensis, Kokemäenkartanon läänitysvouti 1673, Rauman pormestari 1675., kuollut 1680 tammi-helmikuun vaihteessa
Gabriel Göös
Maria Göös
Elisabeth Göös
Barbro Giös Göös, Barbara/Juslenius, kuollut 1678
Anna Göös, Boge
Gertrud Göös
Margaretha Göös
Catharina Simonsdotter Göös Giös, Keckonius, syntynyt 1623. Tauluun 564
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 570

14. Bertil Ericsson Göös Kirkkoherra Lieto 1583-1604, kuollut 1604 Lundo. syntynyt 15..? (Bartholdus Erici).
Vanhemmat Erik Bertilsson Giös, Göös, Katselmusmies 1536; (landssyneman); aatelinen; aatelisratsupalvelus 1556, syntynyt Pohja, kuollut ennen 1567 Vännö; Livland ja Anna Grelsdotter Sölverpatron, PIHL (KIHL), kuollut n. 1564 Pohjan pitäjä, Nygårdin kylä (Taulusta 571).

Puoliso: Cecilia Hansdotter Ulf, Göös. (Taulu 569) syntynyt 1500 luvull, kuollut 1607.
Vanhemmat Hans Larsson Ulf, Tilanomistaja; Sällvik Pohjan pitäjässä, syntynyt 1515 ja Ingeborg Ulf (Taulusta 581).

Lapset:
Simon Bartholdi Gardiastes Göös, Gjös, syntynyt 1592. Tauluun 569
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 571

15. Erik Bertilsson Giös, Göös Katselmusmies 1536; (landssyneman); aatelinen; aatelisratsupalvelus 1556, syntynyt Pohja, kuollut ennen 1567 Vännö; Livland. Kotipaika Skitinbäck Pohjan pitäjässä. Tutkimuskäräjien (räfsteting) jäsen 1564. Kaatui ratsumestarina Liivinmaalla Vännössä ennen 1567 Ruotsi-Tanskan sodassa., Kuolinsyy: Kaatui taistelussa, Ammatinlisäyksiä: Ratsumestari.
Vanhemmat Bertil Eriksson Giös, Göös, Student i Rostock 24.10.1504, syntynyt 1400 luvull Pojo, Skitinbäck ja Karin Göös (Taulusta 572).

Puoliso: Anna Grelsdotter Sölverpatron, PIHL (KIHL). (Taulu 570) kuollut n. 1564 Pohjan pitäjä, Nygårdin kylä.
Vanhemmat Gregor Jönsson Sölfverpatron, (Mattsson)/PIL, Nimismies Siuntiossa, kuollut 1555 jälkeen ja Margaretha Boije af Gennäs, Silverpatron, Nimismies, kuollut 1567 (Taulusta 577).

Lapset:
Bertil Ericsson Göös. Tauluun 570
Hans Eriksson Giös, Göös, Ratsumestari, syntynyt Pohja, kuollut 1598 Wittensten
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 572

16. Bertil Eriksson Giös, Göös Student i Rostock 24.10.1504, syntynyt 1400 luvull Pojo, Skitinbäck.
Vanhemmat Eric Jönsson, Landessyneman i Reku / Kimito (Kemiö); aatelinen, syntynyt Skitinbäck i Pojo, kuollut 1536 (Taulusta 573).

Puoliso: Karin Göös. (Taulu 571)

Lapset:
Erik Bertilsson Giös, Göös, syntynyt Pohja. Tauluun 571
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 573

17. Eric Jönsson Landessyneman i Reku / Kimito (Kemiö); aatelinen, syntynyt Skitinbäck i Pojo, kuollut 1536. Adliga ätten Göös No 279 på svenska riddarhuset, introducerad 1642.
Vanhemmat Jösse Olofsson, Amiraali (laivanpäämies) ja Gertrud Krooks (Taulusta 574).

Lapset:
Bertil Eriksson Giös, Göös, syntynyt 1400 luvull Pojo, Skitinbäck. Tauluun 572
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 574

18. Jösse Olofsson Amiraali (laivanpäämies). Ramsay, Frälsesläkter: "Fick 10.8.1444 frälsebrev av konung Kristoffer för alla sina gods. hvaribland Skitinbäck (Nygård) i Pojo socken. Skeppshöfvidsman. Måhända samme Jönis Olofsson, som 1450, fogde på Viborg, af dominikanermunkarna köpte Haikko i Borgå socken.... Amiraali (laivanpäämies). Aateloitiin 10.08.1444. Sai 1444 Ruotsin kuningaalta Kristofferilta lahjakirjan, johon kuului mm. Skitingbäck (Nygård) Pohjan pitäjässä. Lienee sama Jösse joka toimi 1459 voutina Viipurissa.
Vanhemmat Olof, syntynyt 1300 luvull (Taulusta 575).

Puoliso: Gertrud Krooks. (Taulu 573)
Vanhemmat Bengt Krooks (Taulusta 576) .

Lapset:
Eric Jönsson, syntynyt Skitinbäck i Pojo. Tauluun 573
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 575

19. Olof syntynyt 1300 luvull.

Lapset:
Jösse Olofsson. Tauluun 574
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 576

19. Bengt Krooks

Lapset:
Gertrud Krooks. Tauluun 574
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 577

16. Gregor Jönsson Sölfverpatron, (Mattsson)/PIL Nimismies Siuntiossa, kuollut 1555 jälkeen. Länsman i Sjundeå, Tjusterby. Stamfar. Omnämnd 1534. Sukunsa kantaisä, tunnettu myös nimellä PIL. Sölfverpatronin suvun kantaisä. Siuntion nimismies 1550-56, asui Tjusterbyssä.
Vanhemmat Matts (Jöns) (Taulusta 578).

Puoliso: Margaretha Boije af Gennäs, Silverpatron. (Taulu 571) Nimismies, kuollut 1567. Lisätietoja: Hoiti Siuntion nimismiehen tehtäviä miehensä jälkeen 1557., Perhesuhteet: Hon lefde enka 1567. Eli leskenä 1567.
Vanhemmat Anders Karlsson Boijan, Gennäs och Dalkarby, Landssynesman i Pojo; katselmusmies Pohjan pitäjässä ja Kiskossa 1503, syntynyt 1400-luvull, kuollut 1537 ja Brita Rötkersdotter Diekn Djäkn, Boijan / Boije, syntynyt 1400-luvull (Taulusta 579).

Lapset:
Anna Grelsdotter Sölverpatron, PIHL (KIHL). Tauluun 571
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 578

17. Matts (Jöns)

Lapset:
Gregor Jönsson Sölfverpatron, (Mattsson)/PIL. Tauluun 577
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 579

17. Anders Karlsson Boijan, Gennäs och Dalkarby Landssynesman i Pojo; katselmusmies Pohjan pitäjässä ja Kiskossa 1503, syntynyt 1400-luvull, kuollut 1537. Andersin perinnönjako 11.8.1537 hänen jälkeensä toimitettiin Turussa 11.8.1537. ( Lähde: Ättartavlor II, Tor Carpelan, Helsinfors 1954, s. 114-116) "Pohjan pitäjän käräjillä 1503 oli Anders Boyan yhtenä maakuntakatselmusmiehenä. Dalkarbyn tila oli 1500-luvulla Pohjan pitäjän suuria viljantuottajia. Andersin jälkeen seuraava omistaja oli 1537 lähtien laamanni Erik Boije." Peri apeltaan Gennäsin ja Dalkarlabyn rälssitilat Pohjan pitäjässä, ja tämän vaakunamerkin, sen jälkeen hän ja hänen poikansa lienee ottaneet nimen Boije; (Lähde : Den introducerade svenska adelns ättärtavlor. Med tillägg och rättelser. I, Gustaf Elgenstierna, Tukholma 1925, s. 474-475.) Ammatinlisäyksiä: Porvoon Bjurbölen herra; maakuntakatselmusmies Porvoossa 1516. (landssynemannen) Ruotsin ritarihuonetta perustettaessa vuonna 1625 suomalainen Boijen suku sai nimen Boije af Gennäs ja järjestysnumeron 16. Suomen Ritarihuoneen järjestäytyessä vuonna 1818 Boije-suku introdusoitiin vanhimpana suomalaisena sukuna numerolla 1. Suvun vapaaherrallinen haara on sammunut. Suku on hallinnut mm. Lahdentaan kartanoa Tyrvännössä vuosina 1696-1831 sekä Hakoisten kartanoa Janakkalassa vuosina 1812-1930 ja Ilolan kartanoa Porvoon maalaiskunnassa vuodesta 1850 lähtien., Ammatinlisäyksiä: Porvoon Bjurbölen herra; katselmusmies Porvoossa 1516.
Vanhemmat Karl Andersson, kuollut 1480 ja Margrit Bengtsdotter (Taulusta 580).

1. puoliso: Brita Rötkersdotter Diekn Djäkn, Boijan / Boije. (Taulu 282). (Taulu 284). (Taulu 285) syntynyt 1400-luvull.
Vanhemmat Rötker Olofsson Diekn, Väpnare; aseenkantaja Pohjan Gennässissä; aatelinen, syntynyt 1400-luvull, kuollut ennen 1508 ja Ragnhild Johansdotter Gädda, Diekn, syntynyt till Gännas, kuollut 1537 (Taulusta 285).

Lapset:
Margaretha Boije af Gennäs, Silverpatron. Tauluun 577
Erik Boije, kuollut n. 1555
Nils Boije, Sotapäällikkö, kuollut 00.10.1568
Beata Boije, Grabbe
2. puoliso: Margit Boijan, Krook kuollut 11.8.1537.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 580

18. Karl Andersson kuollut 1480.

Puoliso: Margrit Bengtsdotter. (Taulu 579)

Lapset:
Anders Karlsson Boijan, Gennäs och Dalkarby, syntynyt 1400-luvull. Tauluun 579
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 581

15. Hans Larsson Ulf Tilanomistaja; Sällvik Pohjan pitäjässä, syntynyt 1515.
Vanhemmat Lars Gudmundsson, Knop-Kägran haltija; (maatila Bromarvissa, Tammisaaressa), syntynyt 1400-luvull (Taulusta 582).

Puoliso: Ingeborg Ulf. (Taulu 570)

Lapset:
Cecilia Hansdotter Ulf, Göös, syntynyt 1500 luvull. Tauluun 570
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 582

16. Lars Gudmundsson Knop-Kägran haltija; (maatila Bromarvissa, Tammisaaressa), syntynyt 1400-luvull.
Vanhemmat Geudmund (Taulusta 583).

Lapset:
Hans Larsson Ulf, syntynyt 1515. Tauluun 581
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 583

17. Geudmund

Lapset:
Lars Gudmundsson, syntynyt 1400-luvull. Tauluun 582
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 584

14. Gregorius Erici Moerus Hämeenkyrön kappalainen, kuollut 1639 jälkee.

Puoliso: Sara Henricsdotter Moerus. (Taulu 569)
Vanhemmat Henric, syntynyt 1500 jälkee (Taulusta 585) .

Lapset:
Elisabeth Grelsdotter Grels Moijerus, Göös. Tauluun 569
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 585

15. Henric syntynyt 1500 jälkee.

Lapset:
Sara Henricsdotter Moerus. Tauluun 584
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 586

11. Jacob Henricsson Ahla kuollut 1724.
Vanhemmat Henric (Taulusta 587).

Puoliso: 27.11.1679 Gamlakarleby Britha Larsdotter Herman, Ahla. (Taulu 561) syntynyt 1650 -luvulla, Gamlakarleby.
Vanhemmat Lars Larsson Herreman, kuollut 1658 ja Anna Danielsdoter Herreman, syntynyt 00.02.1618, kuollut 30.11.1705 Gamlakarleby (Taulusta 588).

Lapset:
Britha Jacobsdotter Ahla, Winqvist, syntynyt 1685. Tauluun 561
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 587

12. Henric

Lapset:
Jacob Henricsson Ahla. Tauluun 586
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 588

12. Lars Larsson Herreman kuollut 1658.

Puoliso: 1647 Anna Danielsdoter Herreman. (Taulu 586) syntynyt 00.02.1618, kuollut 30.11.1705 Gamlakarleby.

Lapset:
Britha Larsdotter Herman, Ahla, syntynyt 1650 -luvulla, Gamlakarleby. Tauluun 586
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 589

5. Johan Gustaf Hagman Merikapteeni, syntynyt 17.2.1839 Vöyri, Vörå, Lålax, kuollut 6.2.1895 Vaasa. Kapteeni Hagmannin laivatimpurin tekemä peilipöytä* Etelä-Amerikan ja Suomen välillä joskus 1800 luvulla. *annettu Vappu Erikalle Penttilä (Strang) os. Nael.
Vanhemmat Johan Hagman Haga, Måsa, Talollisen poika, syntynyt 13.6.1816 Vöyri, kuollut 18.5.1866 ja Sofia Amalia Christofferintytär Carlenius, Hagman, syntynyt 5.10.1812 Kälviä, kuollut 3.6.1866 Vöyri (Taulusta 590).

1. puoliso: 28.8.1861 Selina Kristina Holm, Hagman. (Taulu 144) syntynyt 29.9.1840 Kristiinankaupunki, kuollut 31.5.1885 Vaasa.
Vanhemmat Malakias Holm, syntynyt 11.11.1816 Siipyy, kuollut 2.6.1873 Vaasa ja Brita Rebecka Eklund, Holm, syntynyt 15.6.1816, kuollut 21.5.1889 (Taulusta 596).

Lapset:
Gustaf Axel Hagman, syntynyt 2.7.1862, kuollut 17.7.1862
Selina Emilia Hagman Haapanen, Ingman, syntynyt 12.3.1864. Tauluun 144
Helle Alceste Hagman, syntynyt 25.3.1873, kuollut 26.12.1875
2. puoliso: 29.12.1885 Clara Antonie Hilling, Hagman
Lapset:
Gustaf Wilhelm Hagman
Juston Hagman
Melanie Hagman
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 590

6. Johan Hagman Haga, Måsa Talollisen poika, syntynyt 13.6.1816 Vöyri, kuollut 18.5.1866. Kallade sig Hagman. Johan pliktade vid vårtinget 1847 för första resans fylleri och fenstersöndrande. Lähde: Ann Mattsén, Vasanejdends Släktforskare 1985 s .28.
Vanhemmat Michael Mattsinpoika Haga Murkais, Vöyriläinen talollinen, syntynyt 30.9.1787 Vörå, Vöyri, Mäkipää, kuollut 14.6.1847 ja Gretha Isakintytär Kastus, Haga / Murkais, syntynyt 14.10.1786 Vörå, Rejpelt, kuollut 31.1.1849 Vörå, Lålax (Taulusta 591).

Puoliso: 4.1.1838 Vöyri Sofia Amalia Christofferintytär Carlenius, Hagman. (Taulu 426) syntynyt 5.10.1812 Kälviä, kuollut 3.6.1866 Vöyri.
Vanhemmat Christoffer Kristofer (Kristopher) Carlenius, Iisakin poika, Kirkkoherra Kälviä, syntynyt 14.6.1751 Uleåborg; Oulu, kuollut 19.6.1813 Kelviå; Kälviä ja Anna Elisabeth Johansdotter Hydenius, Carlenius, syntynyt 14.12.1768 Kelviå, Kälviä, Kumpula, kuollut 13.12.1829 Kelviå, Kälviä, Kumpula (Taulusta 426).

Lapset:
Johan Gustaf Hagman, syntynyt 17.2.1839 Vöyri, Vörå, Lålax. Tauluun 589
Johanna Sofia Johansdotter Haga, syntynyt 17.8.1842
Carl Fredrik Johansson Haga, syntynyt 30.12.1844
Hans Hendrik Johansson Haga, syntynyt 23.12.1847
Mickel Johansson Haga, syntynyt 4.12.1850 Lillkyrö
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 591

7. Michael Mattsinpoika Haga Murkais Vöyriläinen talollinen, syntynyt 30.9.1787 Vörå, Vöyri, Mäkipää, kuollut 14.6.1847. Mikkel pliktade vid vårtinget 1847 för första resans brännvinsminutering. Lähde: Ann Mattsén, Vasanejdens Släktforskare 1985 s.26.
Vanhemmat Matts Mattsson Murkais, syntynyt 13.5.1751 Vörå, Mäkipää, kuollut 13.3.1794 ja Brita Johansdotter Gråbbil, Murkais, syntynyt 24.8.1749 Vörå, Koskeby (Taulusta 592).

Puoliso: 21.12.1809 Gretha Isakintytär Kastus, Haga / Murkais. (Taulu 590) syntynyt 14.10.1786 Vörå, Rejpelt, kuollut 31.1.1849 Vörå, Lålax.
Vanhemmat Isak Andersson Kastus ja Margaretha Henriksdotter Kastus (Taulusta 595).

Lapset:
Brita Lena Kastus, syntynyt 7.7.1810 Vörå, Rejpelt, kuollut 12.2.1811 Vörå, Mäkipää
Matts Mickelsson Murkais, syntynyt 6.6.1811 Vörå, Mäkipää, kuollut 6.9.1867
Isak Mikkelsson Murkais, syntynyt 1.6.1812 Vörå, Lålax, kuollut 9.9.1892
Mickel Mickelsson Haga, syntynyt 17.9.1813 Vörå, Lålax, kuollut 11.12.1867
Greta Lisa Mickelsdotter Haga, Forss, syntynyt 23.10.1814 Vörå, Lålax, kuollut 27.5.1840
Johan Hagman Haga, Måsa, syntynyt 13.6.1816 Vöyri. Tauluun 590
Hans Hendrik Haga, syntynyt 8.11.1818 Vörå, Lålax, kuollut 13.2.1819 Vörå
Carl Gustav Haga, syntynyt 1.3.1820 Vörå, Lålax, kuollut 26.9.1827 Vörå
Anders Mickelsson Haga, syntynyt 21.4.1822 Vörå, Lålax, kuollut 26.4.1888 Vörå, Lålax
Mårten Mickelsson Haga, syntynyt 3.10.1823 Vörå, Vöyri, Lålax, kuollut 20.9.1875
Eric Mickelsson Haga, syntynyt 28.8.1827 Vörå, Vöyri, Lålax
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 592

8. Matts Mattsson Murkais syntynyt 13.5.1751 Vörå, Mäkipää, kuollut 13.3.1794. * Det var före och under denne Matts tid som det på hemmannet hölls ting, ända från Matts farfars tid 1721 till 11-15 mars1788, då sista tinget hölls på gästgiveriet, som även det fanns på gården från 1728. Lähde: Ann Mattsén, Vasanejdens Släktforskare 1985 s.24 I testamentet hade hans mor gett gästgiveriet åt sin dåvarande man. Matts stämde sin styvfar till domstol för att få ändring på detta. När han dog var han såväl bonde som gästgivare på Murkais. Lähde: Bo Lönnqvist, Rågens Rike 1986, s. 21 Dog: * Dog i bröstfeb.13.3.1794 enligt HisKi, Kuolinsyy: Dog i bröstfeber.

Puoliso: 18.10.1770 Vörå Brita Johansdotter Gråbbil, Murkais. (Taulu 591) syntynyt 24.8.1749 Vörå, Koskeby. * Maria Rosengren f Gråbbil hundra år senare har berättat om henne: "En kvinna från Gråbbils, gift vid Murkais, skulle baka den dag Oravais-slaget blev. Murkaisstugan fylldes med soldater och de började genast äta deg ur det stora tråget, medan officerarna serverade för sig på bordet med törhända skapligare tilltugg. Mitt i kalaset kom bud: ryssarna är på Kangas och i Bergby. Brådstörtad flykt. Allt lämnades på bordet och i degtråget en hög pinnar varmed de försåg sig med deg." (Johannes Bengs) Född: * eller 08.1750 enl Vasanejdens Släktforskare 1985 s 24, Kuolinsyy: Hetsfeber (nopeasti alkanut kuume).
Vanhemmat Johan Mattsson, Bonde på Gråbbil 1749, syntynyt 29.1.1722 Vörå, Tuckor, kuollut 12.1.1753 Vörå, Koskeby ja Brita Eriksdotter Gråbbil, syntynyt 8.12.1726 Vörå, Koskeby, kuollut 14.12.1810 (Taulusta 593).

Lapset:
Michael Mattsinpoika Haga Murkais, syntynyt 30.9.1787 Vörå, Vöyri, Mäkipää. Tauluun 591
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 593

9. Johan Mattsson Bonde på Gråbbil 1749, syntynyt 29.1.1722 Vörå, Tuckor, kuollut 12.1.1753 Vörå, Koskeby. Lähde: * Bonde på Gråbbil 1749. (Johannes Bengs), Kuolinsyy: Flussfeber.

Puoliso: 7.6.1747 Brita Eriksdotter Gråbbil. (Taulu 592) syntynyt 8.12.1726 Vörå, Koskeby, kuollut 14.12.1810.
Vanhemmat Erik Olofsson, syntynyt 23.4.1689, kuollut 23.4.1750 Vörå, Koskeby ja Brita Johansdotter Gråbbil, syntynyt 20.7.1694 Vörå, Koskeby, kuollut 19.10.1787 Vörå, Koskeby (Taulusta 594).

Lapset:
Brita Johansdotter Gråbbil, Murkais, syntynyt 24.8.1749 Vörå, Koskeby. Tauluun 592
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 594

10. Erik Olofsson syntynyt 23.4.1689, kuollut 23.4.1750 Vörå, Koskeby. * "hemmåg" till svärföräldrarnas dödsår 1735 -1736; sedan bonde på Gråbbil. (Johannes Bengs) Född: * ej i Vörå.

Puoliso: Brita Johansdotter Gråbbil. (Taulu 593) syntynyt 20.7.1694 Vörå, Koskeby, kuollut 19.10.1787 Vörå, Koskeby. Född: * 12.07.1694 enl. HisKi Dog: * 16.11 ?

Lapset:
Brita Eriksdotter Gråbbil, syntynyt 8.12.1726 Vörå, Koskeby. Tauluun 593
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 595

8. Isak Andersson Kastus

Puoliso: Margaretha Henriksdotter Kastus. (Taulu 591)

Lapset:
Gretha Isakintytär Kastus, Haga / Murkais, syntynyt 14.10.1786 Vörå, Rejpelt. Tauluun 591
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 596

6. Malakias Holm syntynyt 11.11.1816 Siipyy, kuollut 2.6.1873 Vaasa.

Puoliso: Brita Rebecka Eklund, Holm. (Taulu 589) syntynyt 15.6.1816, kuollut 21.5.1889.

Lapset:
Selina Kristina Holm, Hagman, syntynyt 29.9.1840 Kristiinankaupunki. Tauluun 589
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 597

3. Ernst Leonhard Nael Kirjansitoja, syntynyt 24.11.1883 Tarto (Dorpat), Estland; Eesti, kuollut 26.6.1959 Helsinki (Vanhankirkon seurakunnassa). Elämänkerrallisia tietojaNael Ernst Leonhard. ("Nurvari"; nimi johtui kaiketi sitä etten osannut sanoa morfar = äidinisä.) Nael = suomeksi NAULA. Dorpat = Tarto. "Nurvari" näytteli Kansallisteatterissa pienisä sivuosissa kuten "kyyppari". Osissa joissa ei tarvinut paljoa puhua. Huonon suomenkielentaidon vuoksi. Thelma kertoi Ernstin työskennellen kamariherrana jossain aatelisessa perheessä. Vuonna 1917, ennenkuin kommunistit tulivat Pietariin, pakeni Suomeen*. Toimi kirjansitojana Weilin & Göös'illä. Minun muistkuvani "Nurvarista" on että hän oli hyvin hiljainen, syrjäänvetäytyvä. * Sukuselvityksessä Perunkirjoitusta mainitaan kuitenkin että muutti Tallinnasta 28.09.1929 Pohjoiseen suomalaiseen seurakuntaan ja sieltä 01.01.1942 Keski-Helsingin seurakuntaan.
Vanhemmat Martin von Kümmel (Kimmel), kuollut Amerika ? ja Marie Nael, kuollut Tarto (Taulusta 598).

1. puoliso: 21.8.1910 Eestissä ?? Vilhelmina Palanga, Nael syntynyt 28.5.1892. Perhesuhteet: Avioliitto on purettu 14.02.1916; avioliitosta ei ollut tiettäväst lapsia.

2. puoliso: 16.8.1916 Eesti Wilhelmine "Minna" Taavel, Schreiner. (Taulu 2) Ompelijatar, syntynyt 28.8.1894 Tarto (Dorpat) ? Viljandi ?, kuollut 7.1.1963 Helsinki. Elämänkerrallisia tietojaMinnan ensimäinen aviomies oli nimeltään: Schreiner. Tästä avioliitosta oli lapsi Ina joka kuoli pienenä. Schreiner muutti Amerikkaan !?? Minä (Martti Strang) olin "Mummun" lellipoika.
Vanhemmat Mart Taavel ja Kadri Kalk, Taavel, syntynyt 1868 Eesti, kuollut 1933 Eesti (Taulusta 599).
Lapset:
Vappu Erika Nael, Penttilä, syntynyt 1.5.1918 Helsinki. Tauluun 2
Thelma (Telli) Astrid Starholt, Nael, syntynyt 4.10.1920 Helsinki, kuollut 22.7.2006 Tukholma
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 598

4. Martin von Kümmel (Kimmel) kuollut Amerika ?. Martin von Kümmel'in veli Viktor järjesti Martinin Amerikkaan v. 1884 ?? Sen jälkeen ei ole kuultu mitään. Lähde: Monica Starholt / Granada.

Puoliso: Marie Nael. (Taulu 597) kuollut Tarto. Asui St. Petersburgissa ja meni naimisiin ja sai tyttären. Hän oli sairaanhoitajana tsaarin armeijassa.

Lapset:
Ernst Leonhard Nael, syntynyt 24.11.1883 Tarto (Dorpat), Estland; Eesti. Tauluun 597
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 599

4. Mart Taavel

Puoliso: Kadri Kalk, Taavel. (Taulu 597) syntynyt 1868 Eesti, kuollut 1933 Eesti.
Vanhemmat Karl Kalk, syntynyt 6.4.1829, kuollut 1905 Estland (Taulusta 600).

Lapset:
Jaan Taavel, syntynyt 1891, kuollut 1939
Wilhelmine "Minna" Taavel, Schreiner, syntynyt 28.8.1894 Tarto (Dorpat) ? Viljandi ?. Tauluun 597
Leeni Taavel, syntynyt 1897, kuollut 1899
Alide Lydia Pari, Taavel, syntynyt 30.5.1902 Viljand; Estland, kuollut 2.7.1989 U.S.A
Aleks Aleksander Taavel, syntynyt 1904, kuollut 1940
Ida Adele Taavel, syntynyt 1907, kuollut 1925
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 600

5. Karl Kalk syntynyt 6.4.1829, kuollut 1905 Estland. Erwiniltä saadussa sukupuussa on syntymävuosi 1869, mutta tämä ei voi pitää paikkaansa.Tytär Kadri on syntynyt 1898 eli vuotta aikaisemmin kuin isänsä ?.
Vanhemmat ?? Kalk, STAMMFATER ja vaimo Kalk (Taulusta 601).

Lapset:
Leena Priks, Kalk, syntynyt 23.6.1865 Estland
Mihkel Kalk, kuollut Estland
Minna Kalk, syntynyt 1859 Estland, kuollut 1944
Andres Kalk, syntynyt 1865 Estland, kuollut 1935
Mari Kalk, syntynyt 1878 Estland
Jaan Kalk, syntynyt 1881 Estland, kuollut 1964 Estland
Zenni Amalie Karoline Hainsoo, Kalk, syntynyt 17.9.1883 Estland, kuollut 14.12.1973
Anna Kalk, syntynyt 1885 Estland, kuollut 1900 Estland
Johann Kalk, syntynyt 1887 Estland, kuollut 1918 Estland
Juuli Kalk, Vään, syntynyt 4.1.1892 Estland, kuollut 1958 Estland
Lapset:
Kadri Kalk, Taavel, syntynyt 1868 Eesti. Tauluun 599
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 601

6. ?? Kalk, STAMMFATER PEREKOND=STAMMFATER=KANTAISÄ.

Puoliso: vaimo Kalk. (Taulu 600)

Lapset:
Ode Kalk, Jürjinson, syntynyt Estland
Karl Kalk, syntynyt 6.4.1829. Tauluun 600
Andres Kalk, syntynyt 30.1.1823 Estland, kuollut 27.7.1890
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

| Alku | Henkilöluettelo suku- ja myöhemmän sukunimen mukaan aakkosjärjestyksessä

AÅBCDEFGHIJKLMNOÖPQRSTUVWYZ
??205, 206
??292, 293
??331, 332
??325, 327
??321, 323
??313, 318
?? Knutsdotter274, 276
??, s. 163010, 11
???380, 381, 539
???384, 385
????382, 383
????383, 384
????385, 386
????386, 387
????387, 388
????388, 389
????389, 390
NN.475, 476, 477
Adallind247
Adalthrud247
Adéle237, 238, 271
Adele von Flandern, s. n. 1058 Flandern, France; Ranska223, 225, 237
Aelfthryth242, 243, 268
Agneta Antintytär, s. Nijestad (Nyen, Nyenskans, lat. Neovia)310, 312
Alfred Suuri243, 268
Alpaid, s. n. 794246
Anders Andersson280, 281
Anders Pehrsson478, 479, 480
Anders, s. 1500-- luvulla479, 480
Anna, s. Stockholm; Sverige524, 526
Anna Engelbrechtsdotter207, 208, 278
Anna Erikintytär, s. 1599 Lohtaja551
Anna Eriksdotter204, 205, 207
Anna Eriksdotter345, 349
Anna Eriksdotter327, 328
Anna Gudmundsdotter321, 322
Anna Hannuntytär, s. 1637444
Anna Hansdotter448
Anna Hansdotter443, 444, 446
Anna Mårtensdotter362, 366
Anna Mattsdotter138, 142
Anna Olofsdotter374, 376
Anna Sigfridintytär198, 199
Anna Yrjöntytär78, 79
Arnoul I Suuri241, 242, 243
Arnoul II239, 240, 241
Arnoul, s. 0580251, 252, 253
Arnulf of Sens, s. 0794246
Arnulf, s. n. 1100223
Asbjörn Ulfsen von Dänemark227
Bathilde263, 264
Baudgise252, 253, 254
Baudouin I Rautakäsi243, 244
Baudouin II Kalju, s. 863242, 243, 244
Baudouin IV Partainen238, 239, 240
Baudouin V Hurskas237, 238, 239
Bauduin III Nuori240, 241, 242
Beata Eriksdotter139, 141
Bengt Karlsson (Folkungaättens oäkta gren)217
Bengt Magnusson Folkunge221
Bengt Snivil Folkasson221, 222, 223
Benkta Lydiksdotter167, 168, 175
Berengar I240, 269
Bernhard249
Berudt Sigfridson (Berndt)151
Birger Bengtsson Brosa222
Birger Job217, 272
Birger Karlsson, s. Lundås217
Birgitta555, 557
Bjørn230, 231
Bjørn (Ulfsen) von Dänemark227
Björn Jons, s. n. 1570396, 397
Bjørn Svendsen von Dänemark226
Brita398, 399
Brita349, 350
Brita Andersdotter279, 280, 281
Brita Jönsdotter149, 155
Brita Markuksentytär196, 197, 200
Brita Michelsdotter, s. 10.10.1745136, 137
Brita Nilsdotter279, 282, 284
Brita Paavontytär500, 501
Carin Mattsdotter, s. Pedersöre139, 140
Carin Simonsdotter324, 335
Catharina Knutsdotter532
Cecilia282, 283
Cecilia Andersdotter159, 160, 161
Cecilia Birgersdotter, s. 1347216, 217, 272
Cecilia von Dänemark225
Charles, s. 772247
Chlodulf252
Christina, s. n. 1324 Stockholm211, 212
Christine Birgersdotter220
Clara Hannuntytär444
Clas Linvedsson164, 165, 166
Clement Olovsson, s. Baggböle, Sweden377, 378
Didier Desiderio247
Doda251, 252
Dordi441, 442, 526, 533
Dordi Antintytär27, 28
Dordi Mattsdotter, s. 1600 luvull430
Dordre Henricsdotter533
Dorothea Mattsdotter494
Drogo247
Drogo250
Dubrawsky von Böhmen232
Elin528, 529
Elin Filpusdotter208, 209, 273
Elisabeth Knutsdotter532
Elisabeth Knutsdotter532
Elof Magnusson Folkunge221
Engelbrekt Larsson till Isnäs208, 278
Eric494, 495
Eric Jönsson, s. Skitinbäck i Pojo572, 573, 574
Erik Haraldsen von Dänemark233
Erik Knutsson220
Erik Larsson i Gästerby170, 171, 172, 176
Erik Olofsson, s. 23.4.1689593, 594
Erik Tordsson386, 387, 388
Eschel472
Eskil Magnusson Folkunge221
Estrid Svensdatter von Dänemark, s. 997226, 227, 232
Fale Hin Gamle384, 385, 386
Filip Karlsson (Folkungaättens oäkta gren), s. Lundås, Ruotsi214, 216, 217
Filpus Ivarsson209, 273
Folke den Tjocke, s. n. 1078 Foulque de Montrevault222, 223, 224
Frilla220
Gabriel Ljungeson520, 521, 522
Gersvind247
Gertrud255
Gertrud Johansdotter197, 200
Gertrude von Sachsen, s. n. 1030225, 237
Geudmund582, 583
Gisela246
Gisela247
Gisèle, s. 757248
Göran Andersson321, 322
Gorm den Gamle, s. vor 900 Dänemark, Tanska233, 234
Grifo249
Grimoald I255
Grimoald II250
Gudrade247
Gunhild Gormsdatter234
Gunhild Haraldsdatter von Dänemark233
Gunhild Sveinsdatter225, 226, 236
Gunhilda232, 233
Gunnar Herse388, 389, 390
Guttorm Svendsen von Dänemark226
Gyda226
Gyda Svendsdatter von Dänemark232
Hakon Haraldsen von Dänemark233
Hannu Laurinpoika, s. 1582 ennen ?443, 444, 445
Harald Hen (Hein)226
Harald Sinihammas232, 233, 234
Harald Svendsen232
Heikki Heikinpoika476, 477
Heikki Nikunpoika549, 550
Heilwig246, 267
Helene von Dänemark226
Helga42, 43
Helga Heikintytär, s. 1631 Vimpeli107, 108
Helga Martintytär, s. 1626 Evijärvi66, 69
Henric586, 587
Henric Michelsson, s. n. 1555473, 474, 475
Henric Nicolai, s. Uusimaa532, 533
Henric, s. 1500 jälkee584, 585
Henrik Dyninsson171, 173, 174
Henrik Knutsson532
Henrikin vaimo ??171, 173
Herse Eriksson385, 386, 387
Hildegard247
Hiltrud249
Himiltrude N. .247
Holger Jensen188, 189
Holmfrid226, 236
Holmger den äldre223
Hruodhaid247
Hugo247
Ingeborg Eriksdotter av Sverige, s. 1212220
Ingeborg Kettilvastadotter214, 216
Ingeborg Mårtensdotter444, 446
Ingeborg Thradsdotter229, 230
Ingerrid Svensdatter von Dänemark226
Ingrid Olofsdotter, s. Baggböle377, 536, 535
Ingrid, Ylva Sunesdotter von Bjelbo, s. n. 1180 Vreta Kloster221
Isaac470, 471
Johan Hannunpoika, s. Karkun Rainion kylä342
Johan Ljungonpoika522
Johan Mattsson, s. 29.1.1722 Vörå, Tuckor592, 593
Johan Rainenius341, 342
Johan´in puoliso305, 306
Johanneksen vaimo547, 548
Jöns, s. 1500 luvull Sverige358, 361
Jönsdotter Skolastika346, 348
Jösse Olofsson573, 574, 575
Judit von Bayern, s. 795245, 246, 267
Juurit243, 244, 245
Kaarina "Kaisa" Eskontytär52, 53
Kaarina Erkintytär, s. 1640112, 113
Kaarina Hannuntytär444
Kaarina Markuntytär, s. 159661, 62
Kaarina Tuomaantytär, s. 1635 Savonkylä27, 33, 105
Kaisa70, 71
Karin571, 572
Karin Olofsdotter205, 296, 297
Karl Gregersson (Folkungaättens oäkta gren)219
Karl I. der Gute, s. 1084225
Karl Magnusson (Folkungaättens oäkta gren), s. Brunnsholm216, 217, 218
Karl Magnusson Folkunge221
Karlman, s. n. 751248
Karlmann, s. n.715249
Kerttu114, 115
Kirsten, s. Danmark ?410, 411
Kirsti Kaarlentytär, s. 1690100, 106
Kirsti Laurintytär, s. 158762, 63, 125
Knud den Store, s. 995232
Knud Gormsen Danaasts234
Knud Magnus von Dänemark226
Knut Folkason223
Knut Folkesson223
Knut Gregersson (Folkungaättens oäkta gren)219
Knut Knutsson532
Knut Larsson168, 169, 170
Knutin vaimo ?168, 169
König Olofsson374, 376, 377
Kristina Jönsintytär292
Lars367, 368
Lars, s. Kaarina, Littoinen439, 440
Lars, s. Gästerby, Sipoo173, 174
Lars Mattsson169, 170
Lasse i Gästerby171, 172
Laurentius, s. 1500 luvull436, 437
Laurents423, 425
Lauri44, 50
Lauri Ollinpoika, s. 1584125, 126
Leena Matintytär, s. 1642512
Liisa Juhontytär59, 60
Liisa Laurintytär, s. 162741, 44, 50, 131
Liisa Matintytär, s. 1624502, 503
Linved Classon165, 166
Livtgard247
Lothar247
Louis II the German, s. 0805 (syntymäaika on noin)246
Lucia Erikintytär532
Lydik Larsson168, 175
Madelgard247
Magdalena Ericsdotter, s. n. 1535 Vaasa438, 441, 439, 445, 458, 494
Maja Caisa135, 143
Malin379, 380, 540
Malin "Leena" Månsintytär, s. 1618131, 132
Malin Nilsdotter, s. n. 1549 Gävle, Ruotsi532, 534, 541
Marcus Jönsson197, 200
Margareta217, 272
Margareta i Härtonäs171, 172
Margareta Tuvesdotter208, 278
Margaretha, s. Rauma544, 545
Margaretha Henrikintytär521
Margaretha Henriksdotter591, 595
Margaretha Mårtensdotter528, 530
Margaretha Thomasdotter316, 317
Margereta Jäsperintytär, s. 1601503, 504
Margeta Laurintytär, s. 1.1.162517, 18
Margreta (Greta) Juhontytär, s. 20.7.17317, 8, 98
Maria (Marketta) Pietarintytär, s. 1649 Lappajärvi129, 130
Maria Juhontytär, s. 1706498
Marietta Henrikintytär170, 171, 173, 176
Marjet, s. 1466 Rödbäck Umeå, Ruotsi377, 379
Marketta "Kreetta" Ollintytär, s. 1.1.160318, 19, 67
Marketta Hannuntytär, s. 162193, 94
Marketta Paavontytär499
Marketta Pekantytär, s. 1618127, 128
Marketta Yrjöntytär, s. 1633501
Mårten Klasson (Hästesko af Målagård)159, 164, 165
Mårten Larsson, s. Teg, Uumaja535, 536
Mårten Mattsson, s. 1574164, 167, 168
Mathildit240, 241
Matthias553, 554
Matti Pietarinpoika, s. n. 1510459, 460
Matti Sipinpoika462, 463, 464
Matts577, 578
Matts Knutsson167, 168, 169
Matts Michaelinpoika492, 496
Matts Sigfridsson, s. 1624-27 Bällby149, 150, 151
Metta274, 275
Michael Michaelis, s. n. 1560346, 347
Mickel Andersson472, 478, 479
Mickel Henriksson, s. n. 1535474, 475, 476
Mickel Mickelsson138, 142
Mickelsdotter Elin279
Miecsylaw I. von Polen, s. 931232
Mikko Matinpoika492
Mistivoj von Wenden233
Mo Haraldsdatter von Dänemark233
Ms of Kalundborg, s. Danmark221
Mummolin, s. 500 -luvun alkupuolella253, 254
N N.292
N. N.329, 330
N.N.218, 219
N.N.192, 193
N.N.187, 188
N.N.188, 189
N.N.80, 81
N.N. Gregersdotter219
Niels av Danmark, s. n. 1604226
Nils565, 568
Nils Bjönsson, s. n. 1515534, 541
Nils Månsson282, 284
Nilsdotter194, 195
Nimeltä tuntematon238, 239, 270
Okänd212, 213
Okänd Gregersdotter219
Olaf von Schweden229, 230, 231
Olof Abrahamsson362, 366
Olof Clemetsson, s. Baggböle376, 377, 378, 536
Olof Mårtensson, s. n. 1510 Teg, Uumaja534, 535, 536
Olof, s. 1300 luvull574, 575
Olov Dahlkarls Jättes dotter i Bura träsk, s. n. 1350381, 382
Oluf I. Hunger226
Otto Bfoltsson300, 308
Peder, s. 1500 jälkee Danmark408, 409
Persdotter431, 432
Peter Holmgudsen, s. n. 1326187, 188, 189
Pipin 'le Bossu, s. n. 769247
Pipin Pippin der Mittlere Pippin von Heristal, s. 687249, 250, 251
Pippin der Ältere251, 255
Pippin I, s. 0797246
Plektrud250
Puoliso303, 304
puoliso302, 303
Radolf, s. Gebürtig östlich des Rheins247
Radulf247
Ragnhild Erlandsdotter (Finstaätten)217, 218
Ragnhild Svensdatter von Dänemark226
Rakel Nilsdotter564, 565, 568
Rålamb Anders Sigfridsson, s. 1527 ? Norrala, Gävleborgs län, Sverige160, 161, 162
Rangnhild Håkansdotter302, 307
Regina247
Richard II239, 270
Riitta "Brita" Paavontytär, s. 161784, 85
Riitta "Brita" Tapanintytär, s. 160784, 89
Riitta Hannuntytär444
Riitta Laurintytär91, 92
Riitta Matintytär, s. n. 1959484, 492, 496
Riitta Ollintytär28, 29, 92
Riitta Paulintytär85, 86
Riitta Tuomaantytär, s. Lohtaja511, 513
Robert Hurskas238, 271
Robert I Friisiläinen von Flandern, s. n. 1030225, 237, 238
Rorico247
Rotrud247
Rudolphe of Beaumont to Lude223, 224
Ruodhaid ?249
Ruothild247
Sara Zachariae Olai, s. 1606345, 346, 348
Sigarde260, 262
Sigfrid Henricsson431, 432, 433
Sigfrid Michaelis316, 317
Sigrid227, 228
Sigrid Storråda227, 232, 235
Sigrid Svensdatter von Dänemark226
Sigurd Svendsen von Dänemark226
Simo Heinonpoika10, 26
Sipi463, 464
Skogar-Toste232, 235
Sprakling in England227, 228, 229
Styrbjørn der Starke228, 229, 230
Susanna Rosala239, 240, 269
Svein Håkonsson226, 236
Svend Estridssen, s. n. 1020225, 226, 227
Svend Svendsen von Dänemark226
Svend Tveskæg; Kaksiparta, s. 0960227, 232, 233
Swanahild249
Terhi (Dordi)504, 505
Theoderich247
Theodrada247
Theodrade247
Thomas468, 469
Thomas Larsson Laurentii, s. 1500 luvull435, 436, 437
Thorgny Haraldsdatter von Dänemark233
Thrugils Svendsen von Dänemark226
Toke Gormsen234
Tord Bure387, 388, 389
Tord i Byr389, 390
Tove233
tuntematon537, 538
tuntematon534, 541
Tyra Danebod; Danmarksbod233, 234
Tyre (Thyra)228, 229
Tyre Haraldsdatter von Dänemark, s. n. 947233
Ulf Jarl Wulfsige Spraklings226, 227, 228
Ursa34, 36
vaimo247
vaimo, s. 1572346, 347
vaimo tuntematon288, 289
vaimo tuntematon287, 288, 291
vaimo tuntematon286, 287
vaimo tuntematon345
vaimo tuntematon164, 165
vaimo tuntematon165, 166
Valborg Arvidintytär, s. 1657 Vimpeli16, 17, 58
Yrjö Mikonpoika, s. n. 1655 Lapua499, 500
Zacharias Olai346, 348
"BIRKARL" König Olofsson374, 376, 377
"BRIGITA"/SCHALIN Brita Larsdotter355, 356, 367
"GUMSSLE" Saara Jeannine, s. 26.2.1990 Wil´in sairaala; Bürgerort: Krummenau SG, Schweiz1
"IKIHYVÄ" Erik Ejegod, s. 1055 Slangerup226
"JEPPE" Jakob214
"JOHANNA"/SCHALIN Brita Johanna Christofferintytär, s. 16.7.1794 Kälviä; Kelviå145, 353, 426
"JOHANNES"/SCHALIN Johan358
"LÖVE" Antti Tuomaanpoika, s. 1644 Alajärvi, Puumala114
"MALIN"/HARJU / HYYTINEN Leena Erkintytär, s. 1661 Lappajärvi52
"MATZ" Matti Yrjönpoika, s. 4.9.1681 Lappajärvi, Savonkylä, Hyytinen500
"MISCH" Matts151, 152
"NILS" Nikolaus Arvidi, s. n. 1620 Litslena, Ruotsi320, 324, 325
"PAAVO" PÅHL Paavali Antinpoika, s. Lapua, Kauhajärvi, Kiilunen87, 88
"PAHAPARTA" Matti Sakarinpoika, s. 1714 Lappajärvi, Savonkylä40
"RIITTA"/HÖÖK Brita Niilontytär, s. 1657 Lappajärvi132
"RIITTA"/PUUMALA Brita Antintytär, s. 1645 Evijärvi94
"RIITTA"/SAUKKONEN Brita Martintytär, s. 1654 Vimpeli, Strang108
"TORTI"/PAKKANEN Terhi Dordi Erkintytär, s. 1660 Lappajärvi, Savonkylä40, 51, 52
(ANTILA) Saara Jaakontytär, s. 22.12.1764 Vimpeli6, 7, 14
Taavetti Juhonpoika, s. 13.12.1790 Vimpeli5, 6, 7
(CHRISTINA)??/SCHALIN Kristian, s. 1625358
(EMILIA) ? Elina Elisabet, s. 4.11.1870145
(F.D. ABRAHAM) Christopher, s. 1600 luvull Lybeck ? Sukutarinoiden mukaan (mahd. Puola tai Liettua)467, 470, 471
(HAKALAHTI, JUNNILA) Erkki Erkinpoika, s. 24.3.1747 Vimpeli, Sääksjärvi57
Marketta Reetta Jaakontytär, s. 30.10.1750 Vimpeli, Strang14
(HAKULINPOIKA) Markus Hookaninpoika, s. 1601 Vimpeli503, 504, 505
(HARTMAN) Catharina Thomasdotter, s. 1648 Hvittis; Huittinen449, 453, 461
(JÖNS) Matts577, 578
(KEVARI) Jaakko Juhonpoika, s. 8.8.1787 Vimpeli7
(KEVARI, ANTILA, NIEMI) Simo Olavinpoika, s. 3.10.1700 Vimpeli, Strang14, 15, 16
(LE FRISON; DER FRIESE) Robert I Friisiläinen von Flandern, s. n. 1030225, 237, 238
(LISA-CAISA PETRIDOTTER) Elisabet Katarina, s. 12.5.1759 Ruotsi355
(LOTTA)/HÄGGMAN Charlotta Elisabet Larsintytär, s. 25.1.1818 Vöyri; Vörå353
(MADZSON) Mårten Mattson470, 472, 473
(MÄRTHA)/STRANG Marta Josefina, s. 15.3.1897 Visby; Gotland; Sverige3
(MARTINI) Gabriel Mårtensson, s. 1682 Kelviå; Peitzgård (Peitzå gård); Kälviä514, 515, 516
(MATTSSON)/PIL Gregor Jönsson571, 577, 578
(MIEHEN PATRONYYMI NIMI) Anna485, 486
(MODINA) Ingrid393, 401, 402
(PEKANPAATU) Erkki Olavinpoika, s. 18.5.1705 Vimpeli, Lillstrang16
(PELDANUS) Thomas Larsson Laurentii, s. 1500 luvull435, 436, 437
(RINTALA, RANKILA) Maria Jaakontytär, s. 23.7.1756 Vimpeli, Strang14
(SCHALIN) Andreas Erici359
Petrus Erici, s. 1560 Sverige359
(SIGFRID) Matti Sipinpoika462, 463, 464
(STORSTRANG) Olavi Juhonpoika, s. n. 1525 Lappajärvi, Savonkylä21, 22, 23
(TORDS JERKER) Erik Tordsson386, 387, 388
(ULHAEGIUS) Elisabet Olofsdotter542, 543, 549
?? ???232
????151, 152
A Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
ABRAHAMSSON Isaac470, 471
Å Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
ÅBY / KAMMARBACKA Helga Martintytär, s. 1626 Evijärvi66, 69
ÅBY KAMMARBACKA Martti Hannunpoika, s. 1626 Evijärvi66, 69, 70
ÅBY Margeta Heikintytär, s. 1651 Alajärvi, Kurejoki111, 120
Maria Martintytär, s. 29.5.1661 Evijärvi, Jokikylä59, 66, 69
A Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
ADALHAID Adele247
ADELA (EDEL) ADÉLE Adele von Flandern, s. n. 1058 Flandern, France; Ranska223, 225, 237
ADELIND Adallind247
AERNI Brigitte, s. 27.5.1962 Münsterlingen; Bürger von Krummenau; Schweiz1
Hans Jakob, s. 13.5.1927 Krummenau (Bürgerort)1
Martha, s. 12.11.1925 Krummenau1
AERNI STRANG Brigitte, s. 27.5.1962 Münsterlingen; Bürger von Krummenau; Schweiz1
AGRICOLA Katarina338, 339
AHLA Britha Jacobsdotter, s. 1685514, 561, 586
Britha Larsdotter, s. 1650 -luvulla, Gamlakarleby561, 586, 588