Jälkeläistaulut


Henkilöhakemisto

- Taulu 1 -

1. sukupolvi

Ångerman, Erik Östeninpoika, Sursill s. 1480 (syntymäaika noin) Teg, Uumaja, Ruotsi. k. 1550 (kuolinaika noin) Teg, Uumaja, Ruotsi. Talollinen (ylhäinen) Länsipohjassa, Uumaja.

Eric Ångerman, kutsumanimeltään Sursill, oli ylhäinen talonpoika Uumajassa ja hänellä oli paljon lapsia, joista viisi hajaantui Suomeen. Genealogia Sursiliana: Mahtava talonpoika, joka asui Uumajan pitäjän Tegin kylässä todennäköisesti jo ennen vuotta 1539 mutta varmasti viimeistään siitä vuodesta lähtien... Ilmeisesti lähtöisin Ångermanlannista. Varakas talollinen ja lautamies. Lienee kuollut iäkkäänä 1550-luvun alussa. Lisänimi Sursill (hapansilakka) oli ångermanlaisen ruoan mukaan annettu kutsumanimi. Lapset: Catharina, Magdalena, Östen, Carl, Margareta ja muita lapsia.Yllämainitut 5 lasta muuttivat Suomeen, ensimmäisenä Catharina.

1. puoliso Dordi, Sursill

Lapset:
1) Carl Ericsson (katso taulu 2) k. 1618. Pastor; Gamla Carleby Pastorat. Kokkolan kirkkoherra 1582. Lisätietoja: Oli elossa vielä 1618.
2) Margaretha Ericsdotter (katso taulu 3) s. Umeå; Sverige. k. Finnland.
3) Magdalena Eriksdotter (katso taulu 4) s. Umeå. k. Finnland.
4) Catharina Ericsdotter (katso taulu 5) s. Umeå. k. Finnland. Lisätietoja: Ilmeisesti elossa vielä 1614.
5) Östen Ericsson (katso taulu 6) s. n. 1520. k. 1580 aikaisintaan. Vouti Uumajassa, talollinen Uumajan pitäjän Västertegin kylässä 1553 - 1580. Perhesuhteet: Han hade 7 döttrar; hvadan närvarande genealogi äfven blifvit kallad:. Ammatinlisäyksiä: Valtiopäivämies. Sju Systrar Sursills Slägt-Register: seitsemän Sursillin sukul.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 2 -

2. sukupolvi

Sursill, Carl Ericsson (taulusta 1. Isä: Ångerman, Erik Östeninpoika) k. 1618. Pastor; Gamla Carleby Pastorat. Kokkolan kirkkoherra 1582. Lisätietoja: Oli elossa vielä 1618.

Kallad af sin syster Carin från Westerbotten till Pedersöre, underhölls han af hene vid Åbo Cathedral-skola, blef Prest och fick 1582 fullmakt å Gamla Carleby Pastorat. Underskref Upsala Mötes beslut 1595. Synes ej hafva lefvat längre än till 1617. Gift ifrån Stockholm med Anna. Saapui sisarensa kutsusta Ruotsin Länsi-Pohjasta Pietarsaareen ja pääsi sisarensa toimesta myös Turun katedraalikouluun.

1. puoliso Anna s. Stockholm; Sverige. k. 1618.

Lapset:
1) Wendela Carlintytär (katso taulu 7)
2) Samuel Carlsson
Kenties se pohjalainen Samuel Caroli, joka tuli ylioppilaaksi Upsalassa 1595.
3) Elisabet Carlsdotter (katso taulu 8) s. 1574. k. 1633. Lisätietoja: Oli elossa Kokkolassa 1635.
4) Anna Carlintytär (katso taulu 9) s. 1572.
5) Catharina Carlintytär (katso taulu 10) s. 1576.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 3 -

2. sukupolvi

Sursill, Margaretha Ericsdotter, Galle (taulusta 1. Isä: Ångerman, Erik Östeninpoika) s. Umeå; Sverige. k. Finnland.

Kom ifrån Umeå til sin broder Carl Sursill och blef gift 1:o med, såsom det skrifves, en Domare öfver hela Landet, Paulus.......; 2:o med en Fogde i Wasa, Thomas Johansson. Saapui Uumajasta Suomeen veljensä Carlin luo Kokkolaan.

1. puoliso Paul Petterinpoika Tuomarin sijainen Pohjanmaalla 1563. Lisätietoja: Muut elämänvaiheet ovat tuntemattomat.

Lapset:
1) Gabriel Påvalinpoika (katso taulu 11) k. n. 1636 Vöyri ?. Pohjanmaan lainlukija 1618. Lisätietoja: Eli n. 100 vuoden ikäiseksi.
2) Carl Paulinpooika Hämeenkyrön nimismies. Lisätietoja: Eli 1610.

2. puoliso Thomas Jöraninpoika Pohjanmaan vouti 1585. Lisätietoja: Asui Mustasaaressa ja eli vielä 1610.
Lapset:
1) Samuel Thomaksenpoika (katso taulu 13) Vaasan pormestari.

3. puoliso Galle, Haqvin / Hakinus k. 1657 Laihia ?. Laihian kirkkoherra 1626. Valtiopäivämies. Lisätietoja: Kotoisin Kokkolan pitäjästä.
Eräänä sunnuntaina hänen seurakuntalaisensa heittivät kirkkoherran kirkonaidan yli, koska saapui myöhästyneenä jumalanpalvelusta toimittamaan. Myöhemmin seurakuntalaiset ilmoittivat Turun tuomiokapitulille, etteivät olleet sielunhoitajaansa tyytyväisiä.

Isä: Galle, Nils Kokkolan pitäjän kirkkoherra.

Lapset:
1) Margareta Håkonintytär (katso taulu 12) s. n. 1628. k. 1708 haudattu 12.01.1708 Ilmajoki. Lisätietoja: Eli Ojanperässä vuoteen 1708.
2) Johan Håkoninpoika (katso taulu 14) s. 1630 Laihia ?. k. 13.03.1663 Laihia ?. Laihian kirkkoherra 1658.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 4 -

2. sukupolvi

Sursill, Magdalena Eriksdotter (taulusta 1. Isä: Ångerman, Erik Östeninpoika) s. Umeå. k. Finnland.

Hitkallad från Umeå af dess äldre syster Catharina. Saapui sisarensa Catharinan kutsumana Uumajasta Suomeen.

1. puoliso Tenalensis, Eric Johansson k. 24.05.1600 Pietarsaari ? haudattu 1600 Pedersöre kyrka, Pietarsaaren kirkko. Kirkkoherra Pietarsaari 1569. Lisätietoja: Hans grafsten finnes i Pedersöre kyrka.
Han blef först Kapellan i Pedersöre och sedan Pastor derstädes 1569 samt dog 24.05 1600, sedan han ock underskrivit Upsala Mötes Beslut.

Lapset:
1) Isaac Ericsson (katso taulu 15) k. 1622 ?. Kapellan i Pedersöre 1607, kappalainen Pietarsaari. Lisätietoja: Bodde på Sandsund hemman.
2) Anna Eriksdotter (katso taulu 16) k. 28.08.1608. Lisätietoja: Halt på båda fötter, ontui molempia jalkoja. Kuolinsyy: Kuoli lapsivuoteeseen.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 5 -

2. sukupolvi

Sursill, Catharina Ericsdotter (taulusta 1. Isä: Ångerman, Erik Östeninpoika) s. Umeå. k. Finnland. Lisätietoja: Ilmeisesti elossa vielä 1614.

Catharina Ericsdotter var bland sina syskon den första som kom från Umeå till Österbotten, hvarefter hon tjente som nyckelpiga hos Fogden Hans Fordell i Pedersöre (Pietarsaari), oh gifte sig med Westzynthiska slägtens stamfader Henric Nicolai eller Jacobi, som blef Pastor i Pedersöre 1557 och dog 1568, eller enligt annan uppgift först 1583. **** Catharina Eerikintytär oli ensimmäinen Sursillin sisaruksista, joka tuli Uumajasta Pohjanmaalle. Palveli jonkin aikaa Pietarsaaren pitäjässä vouti Hans Fordellin emäntäpiikana, kustansi varakkaana papin emäntänä veljensä Kaarlen Turun kouluun.

1. puoliso Henric Nicolai, Fordell s. Uusimaa. k. 1568 (toinen versio v. 1583). Pastor i Pedersöre 1557; Pietarsaaren pitäjän kirkkoherra ainakin jo 1543.
Westhynzius-suvun kantaisä

Lapset:
1) Johan Henricsson k. 1570 (1580). Kapellan i Pedersöre 1578; kappalainen Pietrarsaari. Perhesuhteet: Död ogift 1570, eller, enligt Åbo Stifts Herdaminne, 1580.
Död ogift 1570,eller, enligt Åbo Stifts Herdaminne, 1580
2) Anna Henricsdotter (katso taulu 17) Perhesuhteet: Gift med Simon Johansson Nurka eller Nurkerus.
3) Dordre Henricsdotter (katso taulu 18) k. 1634 haudattu 1634 Tukholma.
4) Canutus Henrici (katso taulu 19) s. 1555. k. 29.07.1621 Pietarsaari. Pastor i Pederöre 1600; kirkkoherra Pietarsaari. Lisätietoja: Informerad uti Wiborgs skola; prestvigd i Strengnäs 1578, utnämd till Kapellan. Ammatinlisäyksiä: i Pedersöresamma år, underskrev Upsala Mötes Beslut 1593.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 6 -

2. sukupolvi

Sursill, Östen Ericsson (taulusta 1. Isä: Ångerman, Erik Östeninpoika) s. n. 1520. k. 1580 aikaisintaan. Vouti Uumajassa, talollinen Uumajan pitäjän Västertegin kylässä 1553 - 1580. Perhesuhteet: Han hade 7 döttrar; hvadan närvarande genealogi äfven blifvit kallad:. Ammatinlisäyksiä: Valtiopäivämies. Sju Systrar Sursills Slägt-Register: seitsemän Sursillin sukul.

Lapset: Anna, Catharina, Christina, Margareta, Brita, Barbro, Magdalena, Erik, Östen, Hans.Talollinen Uumajan pitäjän Västertegin kylässä noin 1553-80. Valtiopäivämies. Seitsemän tytärtä, joiden mukaan Genealogia Sursillianaa on kutsuttu myös Sju Systrar Sursills Slägt-Register. Sukuhistoriaa on myös kutsuttu "Seitsemän Sursill-sisaruksen sukuluetteloksi" Östenin seitsemästä tyttärestä kuusi muuta (paitsi Brita) menivät naimisiin Suomeen. Suomeen muuttanut Catharina Sursill otti luokseen myös tämän Östen veljensä lapsia.

1. puoliso Magdalena Ericsdotter, Sursill s. n. 1535 Vaasa.

Lapset:
1) Magdalena Östensdotter (katso taulu 20) Lisätietoja: Syntynyt 1500-luvulla, elää 1650 Kalajoella. Perhesuhteet: Ei lapsia Samuel Paldaniuksen kanssa.
2) Anna Östendotter (katso taulu 21)
3) Catharina Östensdotter (katso taulu 22) s. n. 1562. k. 1614 jälkeen. Lisätietoja: Elää vielä 1614.
4) Christina Östensdotter (katso taulu 23) s. n. 1567. k. n. 1632 Ii .
5) Margaretha Östenintytär (katso taulu 24)
6) Brita Östenintytär (katso taulu 25) Lisätietoja: Eli Isokyrössä leskenä vielä 1629.
7) Östen (katso taulu 27) s. 1598. k. 1674 Laihia ?. Talollinen Öystin tilalla, Laihia 1633, majatalonüitäjä 1641. Laihian nimismies.

Lapset:
1) Hans Östeninpoika (katso taulu 26) s. Kokkola ?. Kokkolan lukkari jo 1588, sitten ehkä Laihian lukkari.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 7 -

3. sukupolvi

Sursill, Wendela Carlintytär, Höijer (taulusta 2. Isä: Sursill, Carl Ericsson)

1. puoliso Höijer, Gierdt Majuri.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 8 -

3. sukupolvi

Sursill, Elisabet Carlsdotter, Witting (taulusta 2. Isä: Sursill, Carl Ericsson) s. 1574. k. 1633. Lisätietoja: Oli elossa Kokkolassa 1635.

Gift före 1570. Död efter 1633.

1. puoliso Witting, Knut Henricsson k. 1633. Borgmästare i Gamla Carleby; Pormestari Kokkolassa jo 1624. Lisätietoja: Eli vielä 1633.
Död efter 1633. Gift före 1570.

Isä: Witting, Henric

Lapset:
1) Elsa Knutsdotter (katso taulu 28) k. 1640 Gamlakarleby .
2) Gustaf Cnutinpoika (katso taulu 29) k. 1647 Lohtaja ?. Lohtajan kirkkoherra 1640.
3) Susanna (katso taulu 30) k. 1645 Uusikaarlepyy.
4) Catharina Cnutintytär (katso taulu 31) k. 1669 Oulu haudattu 15.10.1669 Oulu.
5) Margaretha Cnutintytär (katso taulu 32)

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 9 -

3. sukupolvi

Sursill, Anna Carlintytär (taulusta 2. Isä: Sursill, Carl Ericsson) s. 1572.

1. puoliso Skepperus / Gammal, Jakob k. 1637 - 1638 Kokkola. Kokkolan kirkkoherra 1622.
Ylioppilas Upsalassa 1614.

Isä: Gammal, Matheus Jacobi, Skepperus s. Pernaja; Pernå, Gammelby. Pastorn uti Wörå; Pastori Vöyrissä.
Äiti: Wiloides, Britha, Brita, Gammal s. 1500-luvulla Vörå.

Lapset:
1) Elisabet Jakobintytär (katso taulu 33) Lisätietoja: Asui leskenä jonkin aikaa Turussa.
2) Margaretha Jakobintytär (katso taulu 34)
3) Maria Jakobintytär (katso taulu 35) s. 1601. k. 1688 haudattu 22.05.1688 Turku. Perhesuhteet: Perheen lapsista nähtävästi viisi kuoli pieninä.
4) Anna Jakobintytär (katso taulu 36) s. 1621 Kokkola. k. 1664 Uusikaarlepyy ?.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 10 -

3. sukupolvi

Sursill, Catharina Carlintytär (taulusta 2. Isä: Sursill, Carl Ericsson) s. 1576.

1. puoliso Carl Jönsinpoika s. Vaasa. Kokkolan pormestari 1626. Lisätietoja: Eli Kokkolassa 1639.

Lapset:
1) Catharina Carlintytär Lisätietoja: Oli sokeana 1660.
2) Anna Carlintytär (katso taulu 37)
3) Elsa Carlintytär (katso taulu 38)

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 11 -

3. sukupolvi

Wernberg, Gabriel Påvalinpoika (taulusta 3. Äiti: Sursill, Margaretha Ericsdotter) k. n. 1636 Vöyri ?. Pohjanmaan lainlukija 1618. Lisätietoja: Eli n. 100 vuoden ikäiseksi.

1. puoliso Wiloides, Barbro
Isä: Wiloides, Jakob Martini Vöyrin kirkkoherra.
Äiti: Mårtensdotter Margaretha, Wiloides

Lapset:
1) Valborg Gabrielintytär (katso taulu 39)
2) Margaretha Gabrielintytär (katso taulu 40) k. 1655 Turku.
3) Gustaf Gabrielinpoika (katso taulu 41) k. 1646 kuoli jo ennen. Vöyrin nimismies.
4) Christiern Gabrielinpoika (katso taulu 42) k. n. 1683 Vöyri. Pastorn i Wörå, Vöyrin kirkkoherra 1669.
5) Susanna Gabrielintytär (katso taulu 43) s. 1609 Vöyri. k. 10.02.1685 Isokyrö.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 12 -

3. sukupolvi

Galle, Margareta Håkonintytär, Peldanus / Strigelius (taulusta 3. Äiti: Sursill, Margaretha Ericsdotter) s. n. 1628. k. 1708 haudattu 12.01.1708 Ilmajoki. Lisätietoja: Eli Ojanperässä vuoteen 1708.

1. puoliso Peldanus / Strigelius, Henrik Jaakonpoika s. 1626 Ilmajoki ?. k. 18.03.1673 Ilmajoki. Kirkkoherra Ilmajoki 1652 - 73.
Henrik Peldan kirjoittautui jo 1643 ylioppilaaksi Turun yliopistoon käyttäen silloin äitinsä sukunimeä Strigelius. Perimätiedon mukaan Margareta Strigelius oli "ankara rouva" ja omasi ilmeisesti niin määräävän aseman perheessä, että antoi vanhimmalle pojalleen oman sukunimensä. Hänen oman äitinsä sanotaan olleen aatelista Boije-sukua Hämeestä. Henrik Peldan oli siis saanut monenlaisia perinnöllisiä taipumuksia, mikä ehkä tuli näkyviin siinä, että hänet voitiin jo 20-vuotiaana valita Ilmajoen pitäjänapulaiseksi ja 26-vuotiaana isänsä jälkeen kirkkoherraksi. Vielä kirkkoherranakin hän käytti toisinaan sukunimeä Strigelius. Isänsä tapaan Henrik Peldan pyrki lujittamaan puhdasoppisen kirkon kasvatus- ja opetustyötä laajassa seurakunnassaan. Hänen aloitteestaan rakennettiin mm. Kurikan ja Jalasjärven ensimmäiset saarnahuoneet. Erikoisesti hän kiinnitti huomiota irtolaisuuden vastustamiseen sekä vaati sanankuulijoitaan täyttämään pappilan kunnossa pidosta ja papinmaksuista tekemänsä sopimukset. Hän kuoli suhteellisen nuorena maaliskuun 18. päivänä 1673. Hänen puolisonsa oli Laihian kirkkoherran Hakvinus Gallen ja Margareta Sursillin tytär Margareta Galle, joka eli Ojanperässä vuoteen 1708. Heidän viidestä täysi-ikäisestä pojastaan neljä lähti opintielle viidennen jäädessä Ojanperän isännäksi. Puoliso: Margareta Galle. Vanhemmat: Laihian kirkkoherra Hakinus Galle ja Margareta Sursill. Lähde: Eteläpohjalaisia Elämänkertoja Etelä-Pohjanmaan Maakuntaliitto A.L

Isä: Peldanus, Jaakko Paavonpoika, Peltoniemi Kirkkoherra Ilmajoki 1632 - 52.
Äiti: Strigelius, Margareta, Peldanus

Lapset:
1) Johan Henrikinpoika Ylioppilas Turussa 1668.
2) Jakob Henrikinpoika (katso taulu 44) k. 1705 Ylistaro ?. Ylistaron kappalainen 1691. Lisätietoja: Myös Peldan.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 13 -

3. sukupolvi

Samuel Thomaksenpoika (taulusta 3. Äiti: Sursill, Margaretha Ericsdotter) Vaasan pormestari.

Mahdollisesti ylioppilas Upsalassa 1595


Lapset:
1) Thomas Samuelinpoika Lisätietoja: Ilmeisesti eli 1660.
2) Anna Samuelintytär Lisätietoja: Asui Mustasaaressa nähtävästi 1660.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 14 -

3. sukupolvi

Laihelius, Johan Håkoninpoika, Galle (taulusta 3. Äiti: Sursill, Margaretha Ericsdotter) s. 1630 Laihia ?. k. 13.03.1663 Laihia ?. Laihian kirkkoherra 1658.

Ylioppilas Turussa 1646, vihittiin papiksi 1658.

1. puoliso Alstadius, Wendela Martinintytär, Laihelius k. 1694 Laihia. Vihitty: 1660 jo ainakin. Perhesuhteet: Avioliitto von Nessenin kanssa oli lapseton. Kuolinsyy: Kuoli Laihialla tapaturmaisesti.
Isä: Alstadius, Martin Casparsson s. 1597. Kapellan för Laihela och Lillkyro; Vähänkyrön kirkkoherra 1646.
Äiti: Tavastius, Agneta Jacobsdotter, Alstadius

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 15 -

3. sukupolvi

Sursill, Isaac Ericsson, Tenalensis (taulusta 4. Äiti: Sursill, Magdalena Eriksdotter) k. 1622 ?. Kapellan i Pedersöre 1607, kappalainen Pietarsaari. Lisätietoja: Bodde på Sandsund hemman.

1. puoliso Anna Pehrsdotter, Sursill Perhesuhteet: Dotter till en Länsman i Rasbo vid Upsala. Rasbon nimismiehen tytär Ruotsista.

Lapset:
1) Eric Isaacsson (katso taulu 45) k. 1651. Kapellan i Pedersöre 1628, kappalainen Pietarsaari.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 16 -

3. sukupolvi

Sursill (kallad), Anna Eriksdotter, Stuut / Stutaeus (taulusta 4. Äiti: Sursill, Magdalena Eriksdotter) k. 28.08.1608. Lisätietoja: Halt på båda fötter, ontui molempia jalkoja. Kuolinsyy: Kuoli lapsivuoteeseen.

1. puoliso Stutaeus, Joachim k. 1633. Pastor i Åbo domkyrkan 1615; filosofian maisteri, Turun kirkkoherra 1615. Vihitty: ??. Ammatinlisäyksiä: Turun koulun rehtori.
Han blef utrikes promoverad Philos. Magister; förordnades 24.05.1609 af Konung Carl IX till Rector vid Åbo skola, blef Pastor vid domkyrkan derstädes 1615. Var i två år Ordförande i Domcapitlet intill Biskop Rothovii tillträdande. Turun kirkkoherra, tuomiorovasti, opiskeli Upsalassa, Wittenbergissä (1599), Jenassa (1600) ja Helmstädtissä (1602). Oltuaan mm. Turun Katedraalikoulun rehtorina hänestä tuli lopuksi Turun tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra ja tuomiorovasti, Turun ja silloin koko Suomen piispasta seuraava

Isä: Stuut / Stutaeus, Matthias Laurentii Kyrkoherde i Ilmola; kirkkoherra Ilmajoki 1571 - 97, maakauppias.
Äiti: Sofia Grelsintytär, Stuut / Stutaeus

Lapset:
1) Joachim Joachimsson s. n. 1608. k. 1644. Ylioppilas Turussa 1640. Perhesuhteet: Naimaton.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 17 -

3. sukupolvi

Fordell, Anna Henricsdotter, Nurka (taulusta 5. Äiti: Sursill, Catharina Ericsdotter) Perhesuhteet: Gift med Simon Johansson Nurka eller Nurkerus.

1. puoliso Nurka, Simon Johansson, Nurkerus k. 1602 tai mahdollisesti 1604. Pastor i Storkyro 1590; Pastori, Isonkyrön kirkkoherra. Lisätietoja: Underskrev Upsala Möte Beslut 1593.
NURKKA, Simo Johanneksenpoika, kirkkoherra 1587 - —1604. Isonkyrön nuijasodan aikainen kirkkoherra Simo Johanneksenpoika Nurkka lienee ollut kotoisin Karkusta, niissä asui samannimisiä talonpoikia. Linnaleiristä syntyneessä riidassa hän asetttui alunperin Pohjanmaan talonpoikien puolelle ja toivoi maakunnan vaikeaan asemaan apua ennen kaikkea Kaarle herttualta. Niinpä hän puhui eräässä joulukuun 23. päivänä 1594 antamassaan todistuksessa »armollisesta ruhtinaastani herttua Kaarlesta». Herttuan kehoitettua pohjalaisia lähettämään suuren lähetystön Tukholmaan linnaleiristä valittamaan. Nurkka kirjoitti kesäkuun 29. päivänä 1596 Pentti Poutun johdolla Kyröstä lähteville todistuksen, että heidät oli pantu oikealle asialle ja että talonpojat olivat kohtuuttoman linnaleirin takia joutuneet miltei puille paljaille. Omaksumastaan kannasta kirkkoherra Nurkka sai myöhemmin vastata Klaus Flemingille. Marski saapui näet heti Santavuoren taistelun jälkeen Isoonkyröön ja majoittui joksikin aikaa Nurkan pappilaan. Paitsi sitä että hän piti kirkkoherraa vankina omassa talossaan, hän kutsutti sinne Etelä-Pohjanmaan muitakin pappeja ja piti heille ankaran nuhdesaarnan. Myöhemmin Nurkka sai kärsimastaan nöyryydestä ja aineellisista menetyksistään vähäisen korvauksen. Syyskuun 20:ntenä 1598 päivätyn kuittauksen mukaan hän nosti kruunun varoista 2 tynnyriä voita »siitä suuresta vahingosta, minkä kapinalliset suomalaiset olivat hänelle edellisenä vuonna aiheuttaneet panemalla hänet kahleisiin ja ryöstämällä hänen omaisuuttaan». Simo Nurkka oli naimisissa Pietarsaaren kirkkoherran Henrik Niilonpojan ja Katarina Eerikintytär Sursillin tyttären Anna Henrikintyttären kanssa. Hänen jälkeläisensä käyttivät sukunimeä Nurckerus ja Anglenius. Lähde: Eteläpohjalaisia Elämänkertoja Etelä-Pohjanmaan Maakuntaliitto A. L.

Lapset:
1) Johan Simonsson (katso taulu 46) k. 1641 Kälviä. Kapellan i Gamla Carleby; blev 1639 pastor Kelviå; Pastori Kälviä.
2) Carl Simonsson (katso taulu 47) k. 1626. Pastor i Pojo; Pohjan pitäjän kirkkoherra 1620.
3) Cecilia Simonsdotter Perhesuhteet: Gift i Sverige.
4) Daniel Simonpoika (katso taulu 48) s. 1587. k. 1627. Oulun nimismies. Perhesuhteet: Toi Marian matkoiltaan Arborgasta.
5) Michael Simonpoika (katso taulu 49) k. 1628 ennen. Isonkyrön kappalainen.
6) Cecilia Simontytär (katso taulu 50) k. 1634 ennen.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 18 -

3. sukupolvi

Dordre Henricsdotter (taulusta 5. Äiti: Sursill, Catharina Ericsdotter) k. 1634 haudattu 1634 Tukholma.

1. puoliso Olof Grelsson k. 1603. Borgare i Stockholm, Tukholman pormestari. Perhesuhteet: Oli leski avioituessaan Dorden kanssa, avioliitto oli lapseton.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 19 -

3. sukupolvi

Westzynthius, Canutus Henrici (taulusta 5. Äiti: Sursill, Catharina Ericsdotter) s. 1555. k. 29.07.1621 Pietarsaari. Pastor i Pederöre 1600; kirkkoherra Pietarsaari. Lisätietoja: Informerad uti Wiborgs skola; prestvigd i Strengnäs 1578, utnämd till Kapellan. Ammatinlisäyksiä: i Pedersöresamma år, underskrev Upsala Mötes Beslut 1593.

Toisesta avioliitosta Anna kanssa 4 poikaa ja 3 tytärtä. Vihittiin papiksi 1758. Kyrkoherde i Pedersöre, Vestersunds by. Lapset: Elisabet (voi olla Knutin 1.vaimon lapsi), Margareta 1602, Carl, Gabriel, Magdalena. Knut vihittiin papiksi 1578. Pietarsaaren pitäjän kappalainen ja sitten kirkkoherra 1600. Veli Johan Pietarsaaren kappalaisena ennen Knutia. Knut asui Vestersundin kylässä? Uppsalan kokouksen allekirjoittajia 1593. 1:o puoliso Lucia Hansdotter Fordell vih. 1583, k 1599, heillä lapset Johan, Catharina, Henrik, Isak, Knut, (Elisabet).

1. puoliso Fordell, Lucia Hansdotter, Westzynthius k. 1599. Vihitty: 1583.
Isä: Fordell, Hans Befallningsmann i Pedersöre; käskynhaltija Pietarsaaressa.
Äiti: Lucia Erikintytär, Fordell

Lapset:
1) Johan Knutsson k. 1617 pian jälkeen. Filosofian maisteri Wittenberg Saksassa 1610. Lisätietoja: Han kallade sig enligt Petzii manuscript, Fordelius. Perhesuhteet: Ogift, naimaton.
Ruotsin kuninkaallisen kanslian apukanslisti 1615.
2) Catharina Knutsdotter (katso taulu 51) k. 1649 ennen.
3) Henrik Knutsson (katso taulu 52) k. 1634 ennen. Pietarsaari pitäjän nimismies 1614. Lisätietoja: Eli vielä 1624. Perhesuhteet: Puolison nimeä ei tiedetä.
4) Elisabeth Knutsdotter (katso taulu 53) Perhesuhteet: Gift med Tullnären uti Uleå, sedan Hospitalsfogden uti Kronoby Henric Olofsson.
5) Knut Knutsson Som lefde i 7 Konungars tid. /Aspegrens Beskrifning om Pedersöre, sedn. del. s80. Lisätietoja: Oli elossa 1633 ja k. niihin aikoihin eli ennen 1634. Perhesuhteet: Oli naimisissa. Jälkeläisiä häneltä ei nähtävästi jäänyt tai ollut elossa 1634. Ammatinlisäyksiä: Todennäköisesti itsellinen Pietarsaaren pitäjän kylässä.
6) Isaac Knutsson Talollinen Pietarsaaren pitäjän kirkonkylässä 1616. Lisätietoja: Eli Pietarsaaren pitäjässä 1649, ehkä myös 1651.
Puolison nimi ei ole tiedosa, mutta hän lienee ollut Pietarsaaren pitäjän Överessen kylässä asuneen talollisen ja lautamiehen Lars Mattssonin sisar tai käly. Isak Knutsson Fortelius anges i roteringslängden 1627 vara 30 gammal. Där nämns också han styvson Jakob Persson 24 år gammal. Lähde: Sursillin Suku Lisäyksiä ja korjauksia 1974
7) Elisabeth Knutsdotter (katso taulu 54) Lisätietoja: Oli elossa vielä 1649.
8) Magdalena Knutsdotter (katso taulu 57) k. 1678 haudattu 15.06.1678 Vaasa.

2. puoliso Niurenius / Gestricius, Anna Petridotter, Westzynthius s. 1580 keväällä, Gävle, Sverige. k. 01.02.1664 Kronoby, Kruununkylä.
Eli 7 kuninkaan eli hallitsijan hallitusaikana.

Isä: Gestricius, Petrus Olai s. 1540 Gävle, Ruotsi. Fil. mag., kyrkoherde, rehtori Gävle 1750, Uumajan kirkkoherra, Umeå.
Äiti: Malin Nilsdotter s. n. 1549 Gävle, Ruotsi.

Lapset:
1) Carl Knutsson (katso taulu 55) k. 1655 Pietarsaaren pitäjä ?. Pietarsaaren pitäjän kirkkoherra 1654. Lisätietoja: Han har tagit sig namn af Westersunds hemman i Pedersöre. Ammatinlisäyksiä: Pastor i Pedersöre 1654.
2) Gabriel Knutsson (katso taulu 56) k. n. 1670. Kapellan i Lappajärvi 1646 och i Ny-Carleby 1659, kappalainen Uusikaarlepyy.
3) Carolus Canuti k. 1655.
4) Gabriel Canuti k. 1670.
5) Margaretha Knutsdotter (katso taulu 58) s. 21.09.1602 Pedersöre, Pietarsaari Västersund by. k. 14.12.1667 Kronoby, Kruununkylä. Perhesuhteet: Omgift med Jacobus Henrici Brenner.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 20 -

3. sukupolvi

Sursill, Magdalena Östensdotter, Arctophilacius (taulusta 6. Isä: Sursill, Östen Ericsson) Lisätietoja: Syntynyt 1500-luvulla, elää 1650 Kalajoella. Perhesuhteet: Ei lapsia Samuel Paldaniuksen kanssa.

Bergholm sivu 1000 mainitsee: Samuel Thomae Paldanius k. 1651, puoliso Östenintytär Sursill'in tytär. Oli elossa "vanhana ja vähävoimaisena" Kalajoella vielä maaliskuussa 1650.

1. puoliso Arctophilacius, Petrus Michaelis s. 1570-1579 Lohteå; Lohtaja. k. 1647 kesällä; Kalajoki. Kirkkoherra Kalajoki; Rovasti. Perhesuhteet: Bondeson från Matinmäki eller Matinmikko i Lohtaja. Ammatinlisäyksiä: Kyrkoherde i Kalajoki socken, i Österbotten, prost över norra Österbotten.
Petter Arctophilacius, alkujaan Pekka eli Pietari Matinmikko eli Mattila. Syntynyt 1500 luvulla Lohtaja. Kuollut kesällä 1647 Kalajoki. Kalajoen kirkkoherra 1610, rovasti. Lapset: Gabriel, Margareta, Susanna, Carl 1619, Beata, Sara. Myöhemmin kutsuttu myös Terva Pietariksi. "Han kallades Terva Pieti av köpmännen i Gamla Karleby, för det han ett ar uppköpt all tjära i Kalajoki." Arctophilacius = Pohjanystävä. Petter oli Lauri Niilonpojan lippukunnan (n 500 miestä) pappi 1603. Sai 1603 verovapauden Laihian Isonkylän Grels Matinpojan taloon, "jotta tällä korkeasti oppineella herralla olisi asuinpaikka silloin, kun ei ole sotaretkellä". Kappalainen 1607 (Kalajoella?). Laivanvarustaja, valtiopäivämies. Silfret (omkring 32 lod ) från hans likkista blef af arfingarne skänkt till Kalajoki Moderkyrka, dit en Kalk deraf förfärdigades 1704. Han skall varit en lärd och myndig man. lähde: Genealogia Sursilliana s. 265 Hopean, joka oli hänen ruumisarkkuunsa käytetty, lahjoitivat perilliset Kalajoen emäkirkolle, n. 32 luotia ja sitä tehtiin 1704 kalkki. lähde: Bergholm SUKUKIRJA I sivu 267 Pietari Arctophilacius oli 1603 ilmeisesti kapteeni Lauri Niilonpojan pohjalaisen lippukunnan sotapappina Virossa, jossa taisteltiin Puolaa vastaan, mutta viimeistään 1607 hänestä tuli Kalajoen kappalainen ja 1610 saman pitäjän kirkkoherra. Hän toimi sittemmin myös lääninrovastina ja edusti Pohjanmaan papistoa vuoden 1634 valtiopäivillä. Herra Pietari oli taloudellisesti yritteliäs ja taitava mies. Hän hankki itselleen Kalajoen Eteläkylän Siipolan ja Hietalan talot, ja vuonna 1627 hänellä oli niissä ja pappilassa yhteensä muun muassa 6 hevosta, 20 härkää, 3 sonnia ja 51 lehmää, ilmeisesti Pohjanmaan suurin karja. Päästäkseen osalliseksi Rahjan saariston tuottavaan lohenpyyntiin kirkkoherra hankki pappilan omistukseen Paattiskarit ja Korkiakarin. Kun Arctophilaciukselle kokoontui omista elinkeinoista ja kirkkoherran suuresta palkasta paljon kauppatavaraa, hän hankki oman laivan, jollainen hänellä oli viimeistään 1617. Siitä lähtien herra Pietarilla näyttää olleen aina vähintään yksi merikelpoinen alus. Laivoja hän käytti paitsi omien tavaroiden kuljetukseen myös kruunun verovarojen rahtaamiseen; 1620 kirkkoherran alus tuhoutui kovassa myrskyssä Kruunupyyn Hästöfjärdenillä täynnä verojyviä. Vuonna 1631 hän myi erään laivan kruunulle. Veronvuokraaja Jaakko Burmanin jäätyä 1625-26 suureen velkaan kruunulle hänen takaajansa, joihin Pietari Arctophilacius kuului, tuomittiin maksamaan velka, Tämä oli tuntuva isku, mutta hallituksen on kerrottu myöntäneen kirkkoherralle vuodeksi yksinoikeuden tervan ostamiseen Kalajoen markkinoilla, mista hän sai Terva-Pietin liikanimen. Lähde: Keskipohjalaisia Elämänkertoja Keskipohjanmaa-säätiö 1995

Isä: Matinmikko, Mikko Matinpoika s. n. 1540. Lohtajan nimismies, talollinen ja maakauppias.

Lapset:
1) Sara Persdotter (katso taulu 59) s. Kalajoki. k. 1694 jälkeen. Lisätietoja: Elää 1694 Kalajoella.
2) Gabriel Petterinpoika (katso taulu 60) k. 1648 Kemi ?. Kapellan i Kalajoki, Pastor i Kemi 1645; Kalajoen kappalainen, Kemin kirkkoherra.
3) Susanna Petterintytär (katso taulu 61) Perhesuhteet: Oli elossa vielä 1689.
4) Margaretha Petterintytär (katso taulu 62) Lisätietoja: Eli leskenä Uudekaarlepyyn pitäjässä 1660. Perhesuhteet: Jälkimmäinen avioliitto lienee ollut lapseton.
5) Carl Petterinpoika (katso taulu 63) s. 1619 Kalajoki. k. 1672 Kalajoki. Kappalainen Kalajoki 1649.
6) Beata Petterintytär (katso taulu 64) k. 1693 Turku haudattu 01.05.1693 Turku.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 21 -

3. sukupolvi

Sursill, Anna Östendotter, Frese (taulusta 6. Isä: Sursill, Östen Ericsson)

1. puoliso Frese ?, Johan / Hans, Freese k. 1611. Förste Pastor i Laihela; Laihian kappalainen.
Hans, samt sednare med Jacob Eschilli, som erhöll Konung Johan III:s fullmakt, dat. 22.06.1580, underskrev Upsala Mötes Beslut 1593.

Lapset:
1) Margaretha Hansin- eli Johanintytär (katso taulu 65)
2) Agneta Hansdotter -Johanintytär (katso taulu 67) s. 1579. k. 1691 Laihia. Kuolinsyy: Kuoli 112 vuotiaana, 12 viimeistä vuotta sokeana.

2. puoliso Jakob Eskilinpoika k. 1611 Laihia. Laihian Kirkkoherra 1580.
Lapset:
1) Dorde Jakobintytär (katso taulu 66)

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 22 -

3. sukupolvi

Sursill, Catharina Östensdotter, Granberg (taulusta 6. Isä: Sursill, Östen Ericsson) s. n. 1562. k. 1614 jälkeen. Lisätietoja: Elää vielä 1614.

1. puoliso Sinius, Lars, Siniluoto s. n. 1556. k. 1614 jälkeen. Talonpoika, asuinpaikka mahdollisesti Saloinen.

Lapset:
1) Anna Larsdotter (katso taulu 68) Perhesuhteet: Puoliso: isäpuolensa poika.
2) Hannu Laurinpoika (katso taulu 75) s. 1582 ennen ?. k. 1645 Oulu. Salon eli Saloisten pitäjän Salon kylän Siniluodon talon isäntä.

2. puoliso Granberg, Mathias (Matts) Laurinpoika, Lochtovius s. n. 1560. k. 1614 jälkeen. En Fogde i Konungs Carl IX:s tid (i Salo socken ?) Vouti, Salo. Lisätietoja: Matts saattaa olla lähtöisin Ruotsista Uumajasta. Ammatinlisäyksiä: Kaarle IX:n aikana oli vouti.
Vouti, ehkä myös tilallinen Saloisissa. Tapio Vähäkangas, Muurame on kirjoittanut selventäviä tietoja GENOS 69 (1998) s. 78-84 (Lohtajan Grandrgien esivanhemmat) Kojosen Sursillianassa ilmeisen erheellisesti Matthias Erikinpoika http://www.genealogia.fi/genos/69/69_78.htm

Isä: Eric

Lapset:
1) Dorothea Mattsdotter (katso taulu 69)
2) Brita Mattsdotter (katso taulu 73) s. 1580. k. 1662 Oulu haudattu 09.03.1662 Uleåborg, Oulu. Perhesuhteet: Omgift med Jöran Andersson Lytter.
3) Lars Matthiae (katso taulu 74) s. 1582 Saloinen. k. 1637 Lohtaja. Kyrkoherde; Lohtajan kirkkoherra 1620, vihittiin papiksi 1615.

3. puoliso Lithovius, Henrik Laurinpoika s. n. 1550 (ennen) Kaarina Littoisten kylä. k. 1615 Liminka. Kirkkoherra, Liminka n. 1575 - 1615, provasti; rovasti.
Henrik Laurinpoika Lithovius, kotoisin Kaarinan Littoisten kylästä, lampuodin poika, muodosti sen nimestä itselleen sukunimen. Limingan kirkkoherra 1583. Allekirjoitti Upsalan kokouksen päätöksen 1593. Provastina kuoli 1615. Puoliso 1:o tuntematon; 2:o Katarina Sursill, Uumajan voudin Östen Sursillin tytär, joka ennen oli ollut naimisissa 1:o Lauri nimisen talonpojan kanssa, 2:o vouti (Kaarle IX:n aikana) Matias Eerikinpojan kanssa. 2:o puoliso Catharina Östensdotter Sursill. (Henricus Laurentii Swart). Lapsia Johan, Josef, Christiern, Brita, Karl. Limingan kirkkoherra 1575-1614. Rovasti. Salon kirkkoherra, Erik XIV:n nimittämä. Allekirjoitti Uppsalan kokouksen päätöksen 1593. Kirjoitti pohjanmaan sotahävityksistä vuosina 1585-88, jolloin venäläiset tappoivat Oulun tienoilla yli 1000 henkeä. Henrikin 1:o puoliso (Johanin ja Josefin äiti) tuntematon. Hänestä polveutuvat myöskin Alholm ja Hoffrén-suvut sekä naiskannalta myöhempi Topelius-suku.

Isä: Lars s. Kaarina, Littoinen. Bond från Littois by S:t Carins socken, tilallinen Littoisten kylässä.

Lapset:
1) Kristian Henrikinpoika (katso taulu 70) k. n.1620. Kapellan i Limongo; kappalainen Kimingalla (n.1615 - 1620) . Ammatinlisäyksiä: Iin kirkkoherra 1641 - 48.
2) Johan Henrikinpoika (katso taulu 71) s. n. 1563 Liminka. k. 1634 Ii. Oulun ensimmäinen kirkkoherra 28.09.1610, Iin kirkkoherra 1620. Lisätietoja: Käytti myös sukunimiä Corvinus ja kotipitäjänsä Limingan mukaan Limingus. Perhesuhteet: Puoliso oli äitipuolensa sisar.
3) Josephus Henrici (katso taulu 72) s. 1570-1579. k. 1647 ? Liminka. Kirkkoherra, rovasti Liminka 1615.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 23 -

3. sukupolvi

Sursill, Christina Östensdotter, Lithovius (taulusta 6. Isä: Sursill, Östen Ericsson) s. n. 1567. k. n. 1632 Ii .

1. puoliso Lithovius, Johan Henrikinpoika, Corvinus s. n. 1563 Liminka. k. 1634 Ii. Oulun ensimmäinen kirkkoherra 28.09.1610, Iin kirkkoherra 1620. Lisätietoja: Käytti myös sukunimiä Corvinus ja kotipitäjänsä Limingan mukaan Limingus. Perhesuhteet: Puoliso oli äitipuolensa sisar.
Syntynyt 1500 luvulla Limingassa. Lapset: Henrik, Magdalena, Catharina, Brita, Anna, Petrus (?) 1626, Henrik (?), Johan (?), Jakob (?), Dorde. Limingan kappalainen 1593, jolloin allekirjoitti Uppsalan kokouksen päätöksen. Oulun pappina 1609- ja Oulun ensimmäinen kirkkoherra 1612-21. Kaarle IX määräsi Oulun papille "herra Jönssille", kuten muillekkin Pohjanmaan kirkkoherroille palkaksi 70 tynnyriä viljaa. Kirkkoherran palkkaa sittemmin useampaan kertaan lisättiin. Johanin toimesta järjestettiin Oulun kirkolliset olot ja papiston palkkaus. Pääsi 1610 vapaaksi sotaverosta eräiden muiden Pohjanmaan pappien kanssa. Palkka oli melko pieni, sai apulisänä 16 tynnyriä viljaa sotaväen kestitysvelvollisuutensa johdosta. Iin kirkkoherra 1620-34. Omisti Sangin tilan Oulujoella.

Isä: Lithovius, Henrik Laurinpoika s. n. 1550 (ennen) Kaarina Littoisten kylä. Kirkkoherra, Liminka n. 1575 - 1615, provasti; rovasti.
Äiti: Sursill, Catharina Östensdotter, Granberg s. n. 1562.

Lapset:
1) Dorde Johansdotter (katso taulu 76) s. 1600 Syntymäaika on noin; Ii. k. 1667 kuollut jälkeen; Paltamo.
2) Magdalena Johanintytär (katso taulu 77) k. 1644 jälkeen. Perhesuhteet: Eli leskenä Oulussa 1653, puoliso 1620-luvun alussa Hans Houru.
3) Catharina Johanintytär (katso taulu 78) Lisätietoja: Eli 1644.
4) Anna Johanintytär (katso taulu 79) s. n. 1600 Ii. k. 1660 Loimaa.
5) Henric Johansson (katso taulu 80) k. 1651 Pyhäjoki. Kappalainen Ii / Ijo 1628, kirkkoherra 1634, Pyhäjoen kirkkoherra 1636. Lisätietoja: Nimi Alholm tulee Leppäsaaresta jossa asui. Ammatinlisäyksiä: Pappissäädyn valtiopäiväedustaja 1638.
6) Jakob Johaninpoika Apulaispappi Iissä 1631. Lisätietoja: Oli elossa 1639. Kuolinsyy: Päänheikkous eli heikkopäinen.
7) Brita Johanintytär (katso taulu 81) s. 09.06.1600. k. 1696 Ii haudattu 11.08.1696 Ii.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 24 -

3. sukupolvi

Sursill, Margaretha Östenintytär, Tysk (taulusta 6. Isä: Sursill, Östen Ericsson)

1. puoliso Tysk, Anders Kuningas Kaarle IX:n räätäli. Lisätietoja: Asui Vaasassa.

Lapset:
1) Catharina Andersintytär (katso taulu 82) Lisätietoja: Eli leskenä Mustasaaressa 1631.
2) Hans Andersinpoika
3) Thomas Andersinpoika
4) Daniel Andersinpoika
5) Carl Andersinpoika
6) Jakob Andersinpoika (katso taulu 83) Oulun pormestari 1634.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 25 -

3. sukupolvi

Sursill, Brita Östenintytär, Gumse (taulusta 6. Isä: Sursill, Östen Ericsson) Lisätietoja: Eli Isokyrössä leskenä vielä 1629.

1. puoliso Gumse, Petter, Geet ? k. Puola. Isonkyrön Gumsilan eli Komsilan talon omistaja 1588. Isonkyrön nimismies 1589. Lisätietoja: Alkujaan Geet ?.
Varusti ratsumiehiä Ruotsi-Suomen armeijaan ja oli itsekin ratsumiehenä. Ajautui täten huovien puolelle nuijasodassa, jonka loppuvaiheessa siirtyi Puolaan. Eli siellä lopun ikäänsä.

Isä: Geet , Jakob Isonkyrön kirkkoherra.

Lapset:
1) Hans Petterinpoika (katso taulu 84) Isonkyrön Komsilan talon isäntä, ratsutilallinen. Lisätietoja: Oli kuolleena jo 1641. Perhesuhteet: Puolison nimi tuntematon.
2) Ingeborg Petterintytär
3) Catharina Petterintytär

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 26 -

3. sukupolvi

Sursill, Hans Östeninpoika (taulusta 6. Isä: Sursill, Östen Ericsson) s. Kokkola ?. Kokkolan lukkari jo 1588, sitten ehkä Laihian lukkari.

Östen Erikinpojan Sursillin avioton poika, puoliso nimeltä tuntematon, eli ehkä Kokkolassa 1609.


Lapset:
1) Hans Hansson (katso taulu 85) Vaasalainen kauppias. Perhesuhteet: Toinen vaimo oli palvelijatar.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 27 -

3. sukupolvi

Sursill, Östen (taulusta 6. Isä: Sursill, Östen Ericsson) s. 1598. k. 1674 Laihia ?. Talollinen Öystin tilalla, Laihia 1633, majatalonüitäjä 1641. Laihian nimismies.

Laihian käräjillä 8.2.1634 ilmoittaa Östen Erikinpoika ostaneensa 15.3.1633 Paavali Eskonpojalta Potilan kylässä sijaitsevan talon ja maksaneensa siitä 200 taleria käypää kuparirahaa, mihin hintaan Paavali oli hyvin tyytyväinen. Laihian käräjillä 22.1.1644 ilmoitti Esko Niilonpoika (Pakkanen) yksissä tuumin vaimonsa, poikansa ja Karin-nimisen anoppinsa kanssa vapaaehtoisesti myyneensä 2/3 manttaalin perintötalonsa Östen Erikinpojalle. Talo, jonka Östen Erikinpoika osti Paavali Eskonpojalta vuonna 1633 oli silloin 1 1/4 manttaalia, mutta viimemainitun oston jälkeen ja kaikkien tapahtuneiden peltojen ja niittyjen ostojen ja vaihtojen jälkeen maksaa Östen veroa 1 2/3 manttaalista. Taloa aletaan kutsuakin hänen etunimensä mukaan Öystiksi. Nimi kirjoitetaan joskus myös Östi ja Öisti. Lähde: Genos, Aarre Alapoti

1. puoliso Karin Håkonintytär, Sursill k. 1696 Laihia.
Karin Håkonintytär, joka jäi leskeksi, oli Vaasassa asuneiden länsipohjalaissyntyisten veljesten Johan ja Olof Håkoninpojan sisar. Östenin leski lienee se »Carin Öst», joka 16.5.1696 löytyi Laihian Rudolta ladosta kuolleena. Genos: Aarre Alapoti

Lapset:
1) Östen Erikinpoika (katso taulu 86) s. n. 1598. k. 1674 Laihia ?. Talollinen Öystin tilalla, Laihia 1633, majatalonpitäjä 1641, Laihian nimismies.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 28 -

4. sukupolvi

Witting, Elsa Knutsdotter, Ljungeson (taulusta 8. Äiti: Sursill, Elisabet Carlsdotter) k. 1640 Gamlakarleby .

Gift före 1633.

1. puoliso Gabriel Ljungeson, Rothenius k. 22.08.1652 Gamlakarleby . Lagläsare och Borgmästare uti Gamla Carleby; pormestari Kokkolassa 1639. . Ammatinlisäyksiä: Valtiopäivämies.
Uudenkaarlepyyn ja Kokkolan pormestari. Lapset: Gustaf, Margaretha n 1627, Elisabet. Sai lainopillisen pohjakoulutuksen isältään. Toimi Pohjanmaan ja Norrlannin käskynhaltijan Kristoffer von Wernstedtin (1620-22) sihteerinä ja Lapuan kruununverojen vuokraajana. Uudenkaarlepyyn tultua kaupungiksi asetettiin sen ensimmäiseksi pormestarikai 1621-28. Riitaa Uudenkaarlepyyn porvariston kanssa maakauppaoikeuksista 1628 Gabrielin annettua mm. nimismiehelle luvan ostaa talonpojilta tervaa. Porvarit halusivat vaihtaa pormestarin, mutta eivät onnistuneet. Pohjanmaan pohjoisen kihlakunnan lainlukija 1629-41 ja myös eteläisen kihlakunnan 1629-33 ja 1637-41. Gariel tunsi lakia, joten oli niitä harvoja Pohjanmaan lainlukijoita, joiden tuomioista hovioikeudella ei ollut mitään huomauttamista.Piti pohjanmaan laamannikäräjät 1630-luvun lopulla. Lainlukijakauden jälkeen toistakymmentä vuotta Kokkolan pormestari. Myi aitan Mustasaaressa 1650.2:o puoliso Gunilla, 3:o puoliso Margareta Henrikintytär.

Isä: Limingus, Ljungo Thomae Kirkkoherra Kalajoki, lainsuomentaja.
Äiti: Nilsdotter, Margaretha

Lapset:
1) Margaretha Gabrielintytär (katso taulu 87) s. n. 1627. k. 01.09.1651.
2) Elisabeth Gabrielintytär (katso taulu 88) k. 07.09.1685 kuoli ennen Tukholmassa.
3) Gustaf Gabrielsson (katso taulu 89) s. 1633 jälkeen. k. 1677 Kokkola ? haudattu 18.11.1677 Kokkola. Grefve Totts Lagläsare, bodde uti Gamla Carleby; lainlukija, raatimies. Lisätietoja: Porvari Kokkola 1665. Ammatinlisäyksiä: Kaarleporin kreivikunnan ja Vöyriporin vapaaherrakunnan lainlukija 1656.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 29 -

4. sukupolvi

Witting, Gustaf Cnutinpoika (taulusta 8. Äiti: Sursill, Elisabet Carlsdotter) k. 1647 Lohtaja ?. Lohtajan kirkkoherra 1640.

1. puoliso Nycarlus, Brita Johanin- eli Hansintytär, Witting s. 1605. Vihitty: ??.
Isä: Nycarlus, Johannes Jacobi Kirkkoherra Uusikaarlepyy 1625.
Äiti: Margaretha Hansin- eli Johanintytär, Nycarlus

Lapset:
1) Elisabet Gustafintytär (katso taulu 90) k. 1692.
2) Susanna Gustafintytär (katso taulu 91)
3) Cnut Gustafinpoika (katso taulu 92) k. 1681 Kokkola haudattu 24.04.1681 Kokkola. Kokkolan kaupunginsihteeri 1679, raatimies.
4) Gustaf Gustafinpoika s. 24.08.1646 Lohtaja ?. k. 28.03.1699 Riika. Pohjanmaan jalkaväkirykmentin kapteeni 1677. Perhesuhteet: Mahdollisesta aviosta ei ole tietoa.
5) Brita Gustafintytär (katso taulu 93) Lisätietoja: Eli Lohtajalla leskenä 1694.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 30 -

4. sukupolvi

Witting, Susanna (taulusta 8. Äiti: Sursill, Elisabet Carlsdotter) k. 1645 Uusikaarlepyy.

1. puoliso Josef Jakobsson k. 1649 Uusikaarlepyy ?. Pormestari Uusikaarlepyy.

Lapset:
1) Jacob Josephsson (katso taulu 94) k. 11.00.1669 (25. - 29.) Pietarsaari ?. Borgmästare i Jacobsstad och sedan Domare öfver Norra Österbotten. Ammatinlisäyksiä: Pohjanmaan lainlukija ja Pietarsaaren pormestari 1653.
2) Cnut Josefinpoika (katso taulu 95) k. 14.09.1671 Pöytyä. Helsingin kaupunginsihteeri 1670.
3) Elisabeth Josefintytär (katso taulu 96) s. 1630 Ny-Carleby, Uusikaarlepyy. k. 12.06.1673 Lohtaja.
4) Johan Josefinpoika (katso taulu 97) s. 1642 Uusikaarlepyy ?. k. 1684 Rantasalmi ?. Vähä-Savon lainlukija 1673.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 31 -

4. sukupolvi

Witting, Catharina Cnutintytär, Gråå (taulusta 8. Äiti: Sursill, Elisabet Carlsdotter) k. 1669 Oulu haudattu 15.10.1669 Oulu.

1. puoliso Gråå, Bengt Henrikipoika k. 1647 oli vainaja. Majuri. Vihitty: ??. Lisätietoja: Asui Tenholassa.
Isä: Gråå, Henrik Tenholan kirkkoherra.

Lapset:
1) Lydert Bengtinpoika Lisätietoja: Eli Tenholassa 1652.
2) Elisabet (katso taulu 98)
3) Henrik Bengtinpoika (katso taulu 99) k. 1698 haudattu 15.11.1698 Oulu. Oulun ja Kajaanin linnojen päällikkö 1693 (hopmanni). Perhesuhteet: Ensimmäinen vaimo oli nimeltä tuntematon.
4) Sophia Bengtintytär (katso taulu 100) s. n. 1640. k. 27.02.1710 Raahe.
5) Catharina Bengtintytär (katso taulu 101) k. 1693 Oulu haudattu 03.12.1693 Oulu.

2. puoliso Forssman, Gabriel k. 1669 Oulu ? haudattu 06.04.1669 Oulu. Oulun linnan päällikkö 1656. Vihitty: 1648 oli jo avioliitossa.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 32 -

4. sukupolvi

Witting, Margaretha Cnutintytär, Carlman (taulusta 8. Äiti: Sursill, Elisabet Carlsdotter)

1. puoliso Carlman, Jakob, Borgoensis s. 23.07.1602. k. 05.00.1653 Uusikaarlepyy ?. Kirkkoherra Uusikaarlepyy.
Isä: Carlman, Jakob, Borgoënsis Kirkkoherra Uusikaarlepyy.

Lapset:
1) Knut Jacobsson (katso taulu 102) k. 1655 Kurland, Kuurinmaa. Kapellan i Ny-Carleby och sedan Pastor vid Österbottens regemente. Ammatinlisäyksiä: Pohjanmaan jalkaväkirykmentin pastori.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 33 -

4. sukupolvi

Skepperus / Gammal, Elisabet Jakobintytär, Wijk (taulusta 9. Äiti: Sursill, Anna Carlintytär) Lisätietoja: Asui leskenä jonkin aikaa Turussa.

1. puoliso Wijk, Carl Nilsinpoika k. 1666 oli kuolleena. Kaarleporin kreivikunnan vouti 1656, tullimies Kokkolassa 1662 .

Lapset:
1) Jakob Carlinpoika Lisätietoja: Oli elossa 1660.
2) Nils Carlinpoika Lisätietoja: Eli 1660.
3) Susanna Carlintytär Lisätietoja: Asui Turussa n. 1678.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 34 -

4. sukupolvi

Skepperus / Gammal, Margaretha Jakobintytär, Sylvius (taulusta 9. Äiti: Sursill, Anna Carlintytär)

1. puoliso Sylvius, Nils Olofinpoika k. 1678 Pernaja ?. Pernajan kappalainen 1652. Lisätietoja: Oli kotoisin Vermlannnista Ruotsista.

Lapset:
1) Anna Nilsintytär (katso taulu 103) Perhesuhteet: Aviopuoliso ehkä?.
2) Jakob Nilsinpoika Lisätietoja: Oli elossa 1660.
3) Christina Nilsintytär Lisätietoja: Oli elossa 1660.
4) Elisabet Nilsintytär Lisätietoja: Asui vuoden 1660 jälkeen jonkin aikaa Turussa.
5) Margaretha Nilsintytär Lisätietoja: Eli 1660.
6) Sara Nilsintytär Lisätietoja: Oli elossa 1660.
7) Johan Nilsinpoika Lisätietoja: Eli 1660.
8) Maria Nilsintytär Lisätietoja: Eli vielä 1660.
9) Nils Nilsinpoika (katso taulu 104) s. 28.07.1662 Pernaja. k. 30.10.1731 Myrensjö, Ruotsi. Ruotsin Myrensjön kirkkoherra 1712, rovasti 1721.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 35 -

4. sukupolvi

Skepperus / Gammal, Maria Jakobintytär, Tawast (taulusta 9. Äiti: Sursill, Anna Carlintytär) s. 1601. k. 1688 haudattu 22.05.1688 Turku. Perhesuhteet: Perheen lapsista nähtävästi viisi kuoli pieninä.

1. puoliso Hans Hansson k. 1652. Porvari Vaasassa.
Isä: Hans Hansson Vaasalainen kauppias.
Äiti: Beata Enevaldin- eli Ingevaldintytär

Lapset:
1) Beata Hansintytär Lisätietoja: Oli vainaja jo 1660.

2. puoliso Grels Nilsinpoika Lisätietoja: Ilmeisesti uusikaarlepyyläinen.

3. puoliso Tawast, Henrik k. 1667 haudattu 10.03.1667 Turku. Kreiv Jakob De la Gardien Suomen läänitysten hopmanni. Herrainpäivämies. Perhesuhteet: Oli leski avioituessaan Maria Jaakobintytär Skepperuksen kanssa.
Isä: Tawast, Matts Turkulainen porvari.
Äiti: Brita, Tawast
Lapset:
1) Kirstin (katso taulu 105) k. n. 1670.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 36 -

4. sukupolvi

Skepperus / Gammal / Höök ?, Anna Jakobintytär, Ringius (taulusta 9. Äiti: Sursill, Anna Carlintytär) s. 1621 Kokkola. k. 1664 Uusikaarlepyy ?.

1. puoliso Ringius, Nils Olofinpoika s. 1611 Växjö, Ruotsi. k. 1680 Uusikkarlepyy ?. Uudenkaarlepyyn kirkkoherra 1654.
Ylioppilas Turussa 1640.

Lapset:
1) Christina Nilsintytär (katso taulu 106) Lisätietoja: Eli leskenä Närpiössä 1686.
2) Jakob Nilsinpoika Ylioppilas Upsalassa 1662.
3) Susanna Nilsintytär (katso taulu 107) s. 11.11.1645 Uusikaarlepyy.
4) Nils Nilsinpoika (katso taulu 108) s. 1648 Uusikaarlepyy. k. 25.11.1692 Pohjan pitäjä. Hattulan kihlakunnan ja Raaseporin läänin tuomiokunnan tuomari 1681. Lisätietoja: Aateloitiin 1687 nimellä Lindcrantz ja otettiin Ruotsin ritarihuoneen kirjoihin.
5) Carl Nilsinpoika (katso taulu 109) s. 1649 Uusikaarlepyy. Uudenkaarlepyyn, vuodesta 1684 Vaasan triviaalikoulun rehtori 1681.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 37 -

4. sukupolvi

Anna Carlintytär (taulusta 10. Äiti: Sursill, Catharina Carlintytär)

1. puoliso Christer Maalari, ehkä Vaasassa ?.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 38 -

4. sukupolvi

Elsa Carlintytär, Ruth (taulusta 10. Äiti: Sursill, Catharina Carlintytär)

1. puoliso Ruth, Mathias k. 1641 oli kuolleena. Kokkolan kappalainen.

2. puoliso Olof Larsinpoika Tullimies Kokkolassa, asui Tukholmassa 1647. Vihitty: 1643 jo aviossa.

Lapset:
1) Lars Olofinpoika
2) Gabriel Olofinpoika
3) Christiern Olofinpoika
4) Johan Olofinpoika
5) Jakob Olofinpoika
6) Gustaf Olofinpoika
7) Brita Olofintytär
8) Elisabet Olofintytär
9) Catharina Olofintytär
10) Mara Olofintytär
11) Simon Olofinpoika
12) Sofia Olofintytär
13) Margaretha Olofintytär

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 39 -

4. sukupolvi

Wernberg, Valborg Gabrielintytär, Wargius (taulusta 11. Isä: Wernberg, Gabriel Påvalinpoika)

1. puoliso Wargius, Martinus Matthiae k. 05.02.1639 Alatornio.

Lapset:
1) Brita (katso taulu 110)

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 40 -

4. sukupolvi

Wernberg, Margaretha Gabrielintytär, Schaefer (taulusta 11. Isä: Wernberg, Gabriel Påvalinpoika) k. 1655 Turku.

1. puoliso Schaefer, Henrik Henrikinpoika s. 1577 Turku. k. 1660 haudattu 15.04.1660 Turku. Pormestari Turku 1632. Valtiopäivämies.
Isä: Schaefer, Henrik s. Mainz; Deutschland. Kuningas Juhana III:n saksalaissyntyinen asiamies Turussa.
Äiti: Stork, Brita Henriksdotter, Schaefer s. 1570 aikaisintaan.

Lapset:
1) Johan Henrikinpoika (katso taulu 111) k. 1683 haudattu 26.04.1683 Turku. Pormestari Turku 1663, valtiopäivämies.
2) Margaretha Henrikintytär (katso taulu 112) k. 28.02.1644.
3) Barbro Henrikintytär (katso taulu 113) k. 1659 Turku haudattu 26.10.1659 Turku.
4) Henrik Henrikinpoika (katso taulu 114) s. 01.12.1617 Turku. k. 01.02.1668 Turku. Kauppias Turku, raatimies, valtiopäivämies.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 41 -

4. sukupolvi

Gustaf Gabrielinpoika (taulusta 11. Isä: Wernberg, Gabriel Påvalinpoika) k. 1646 kuoli jo ennen. Vöyrin nimismies.

Sursill-lähteiden mukaan perheessä oli 15 lasta, joista "enimmät" plivat 1660 Tukholmassa, osa - ehkä9 - oli jo kuollut pienenä.

1. puoliso Frosterus, Catharina Lisätietoja: Eli Vöyrillä 1646 paikkeilla.
Isä: Frosterus, Anders
Äiti: Brennerus, Margaretha, Frosterus

Lapset:
1) Elisabet Gustafintytär
2) Anna Gustafintytär
3) Gabriel Gustafinpoika (katso taulu 115) s. 1636 Vöyri. k. 1706 Kruununkylä. Kruununkylän kappalainen 1660. Lisätietoja: Sitten Werander.
4) Carl Gustafinpoika (katso taulu 116) k. 18.06.1699 Teerijärvi. Kappalainen Teerijärvi 1671. Lisätietoja: Sitten Werander.
5) Gustaf Gustafinpoika
6) Beata Gustafintytär Lisätietoja: Eli 1660.
7) Barbro Gustafintytär Lisätietoja: Oli elossa 1660.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 42 -

4. sukupolvi

Wernberg, Christiern Gabrielinpoika (taulusta 11. Isä: Wernberg, Gabriel Påvalinpoika) k. n. 1683 Vöyri. Pastorn i Wörå, Vöyrin kirkkoherra 1669.

Ylioppilas Upsalassa 1626

1. puoliso Wulf, Maria Lisätietoja: Kotoisin Tukholmasta.
Isä: Wulf, Daniel Wulfsson Pohjanmaan eteläisen rovastikunnan kruununvouti.
Äiti: Catharina Staffanintytär, Wulf

Lapset:
1) Wendela Christiernintytär (katso taulu 117)
2) Daniel Christierninpoika (katso taulu 118) k. 1698 haudattu 26.05.1698 Turku. Raatimies Turussa 1685.
3) Christian Christierninpoika Lisätietoja: Eli 1660.
4) Margaretha Christiernintytär (katso taulu 119) Perhesuhteet: Aviosta Riveliuksen ei liene ollut, tai jäänyt eloon lapsia.
5) Gustaf Christierninpoika Lisätietoja: Oli elossa 1660.
6) Samuel Christierninpoika Katselmuskirjuri. Lisätietoja: Eli 1706. Perhesuhteet: Mahdollisesta avioliitosta ei ole tietoa.
7) Susanna Christiernintytär (katso taulu 120)

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 43 -

4. sukupolvi

Wernberg, Susanna Gabrielintytär, Brennerus (taulusta 11. Isä: Wernberg, Gabriel Påvalinpoika) s. 1609 Vöyri. k. 10.02.1685 Isokyrö.

1. puoliso Brennerus, Isak s. 01.01.1603 Mustasaari. k. 31.07.1670 Isokyrö. Kirkkoherra Isokyrö 1644, rovasti. Kydönpolttaja ja -viljelijä. Muotokuvamaalari. Vihitty: 1629 Vöyri. Ammatinlisäyksiä: Valtiopäivämies.
Ylioppilas Upsalassa 1625, vihittiin papiksi 1627.

Isä: Brennerus, Henricus Martinus s. 1552 Mustasaari. Kirkkoherra, Mustasaari.
Äiti: Porshank, Margareta Knutsdotter, Brennerus s. 1567 Tukholma.

Lapset:
1) Maria
2) Carl Perhesuhteet: Kuoli lapsena.
3) Susanna s. Vaasa.
4) Beata s. Isokyrö.
5) Henrik Isakinpoika (katso taulu 121) s. 09.09.1630 Mustasaari. k. 11.05.1689 Isokyrö. Kappalainen Isokyrössä 1659. Lisätietoja: Sitten Brenner.
6) Barbara Iisakintytär (katso taulu 122) s. 10.12.1631 Mustasaari. k. 30.05.1662 Pori.
7) Gabriel s. 01.02.1633 Vaasa. Perhesuhteet: Kuoli lapsena.
8) Christiern s. 16.03.1634 Vaasa. Perhesuhteet: Kuoli nuorena.
9) Isak Isakinpoika s. 14.03.1635 Vaasa. Perhesuhteet: Kaksonen Zachriksen kanssa.
10) Zachris Isakinpoika s. 14.03.1635 Vaasa.
11) Susanna s. 06.08.1636 Vaasa. k. 1636.
12) Jakob s. 07.11.1637 Vaasa. Perhesuhteet: Kuoli nuorena.
13) Gustaf Isakinpoika (katso taulu 123) s. 25.11.1638 Vaasa. k. 22.05.1695 Isokyrö. Ylistaron kappalainen 1679 (asuinpaikka Isokyrö).
14) Isak s. 1639 Vaasa. Perhesuhteet: Kuoli lapsena.
15) Margaretha s. 24.08.1640 Vaasa. k. 15.07.1641 Vaasa.
16) Elias Isakinpoika (katso taulu 124) s. 18.04.1647 Isokyrö. k. 16.01.1717 Tukholma. Ruotsin antikviteettikollegion asessori ja kuninkaallinen kirjastonhoitaja 1693. Lisätietoja: Aateloituna vuodesta 1712 Brenner. Perhesuhteet: Sai aatelisarvon nimellä Brennel till Malmvik 1712. Ammatinlisäyksiä: Muinaistutkija, rahatieteilijä ja miniatyyrimaalari.
17) Margaretha Isaacsdotter (katso taulu 125) s. 1650 Isokyrö. k. 01.00.1715 Uusikaarlepyy.
18) Carl s. 18.11.1651 Isokyrö. k. 02.08.1653 Isokyrö.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 44 -

4. sukupolvi

Peldanus / Peldan, Jakob Henrikinpoika (taulusta 12. Äiti: Galle, Margareta Håkonintytär) k. 1705 Ylistaro ?. Ylistaron kappalainen 1691. Lisätietoja: Myös Peldan.

Ylioppilas Turussa 1673.

1. puoliso Florinus, Sara, Peldanus / Peldan Lisätietoja: Eli Vaasassa 1710.
Isä: Florinus, Henrik s. 1633. Paimion rovasti.
Äiti: Gyllenbögel, Beata, Florinus

Lapset:
1) Jakob Jakobinpoika k. 28.06.1706 Turku. Lisätietoja: Osallistui enonsa, Kemiön kirkkoherran Henrik Florinuksen kanssa murhatyöhön. Perhesuhteet: Naimaton. Kuolinsyy: Tuomittiin kuolemaan ja mestattiin.
2) Henrik Jakobinpoika (katso taulu 126) Tulliviskaali Vaasassa 1710.
3) Beata Jakobintytär Lisätietoja: Eli Vaasassa 1710.
4) Henrik Henrikinpoika (katso taulu 127) Kornetti 1691. Lisätietoja: Sitten Peldan. Eli Ilmajoella 1689.
5) Gabriel Henrikinpoika (katso taulu 128) k. 1691 Ilmajoki. Kurikan saarnaaja 1685.
6) Maria Henrikintytär Lisätietoja: Eli 1686 Riiassa. Perhesuhteet: Riiassa puoliso oli upseeri.
7) Catharina Henrikintytär (katso taulu 129) k. 20.02.1697 Vaasa. Lisätietoja: Sitten Peldan.
8) Gustaf Henrikinpoika (katso taulu 130) s. 1660 luvulla, Ilmajoki ?. k. 1697 Ilmajoki. Ilmajoen Ojanperän talon isäntä. Lisätietoja: Sitten Peldan.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 45 -

4. sukupolvi

Sursill, Eric Isaacsson, Sill (taulusta 15. Isä: Sursill, Isaac Ericsson) k. 1651. Kapellan i Pedersöre 1628, kappalainen Pietarsaari.

1. puoliso Fordell, Elisabeth Hansdotter, Sursill s. Uleå, Oulu.
Isä: Fordell, Hans Jönsson Borgare i Uleåborg, borgmästare, Oulun pormestari 1611.
Äiti: Dorothea Mattsdotter, Fordell

Lapset:
1) Anna Ericsdotter (katso taulu 131)

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 46 -

4. sukupolvi

Nurka, Johan Simonsson (taulusta 17. Äiti: Fordell, Anna Henricsdotter) k. 1641 Kälviä. Kapellan i Gamla Carleby; blev 1639 pastor Kelviå; Pastori Kälviä.

Johan Nurka var Kapellan i Gamla Carleby, då han 1639 blef Pastor i Kelviå, der han dog 1641. Han var gift med en Pastors dotter från Bygdeå, Gunilla.

1. puoliso Gunnilla, Nurka s. Bygdeå. Perhesuhteet: Pastors dotter från Bygdeå.
Pastors dotter frå Bygdeå. Bygdeån kirkkoherran tytär Ruotsista. Heillä oli "kohta kuollut" nimeltä tuntematon lapsi

Lapset:
1) Johansdotter k. Sverige?. Perhesuhteet: Gift i Sverige.
Gift i Sverige.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 47 -

4. sukupolvi

Nurkka, Carl Simonsson, Nurcka / Nurcherus (taulusta 17. Äiti: Fordell, Anna Henricsdotter) k. 1626. Pastor i Pojo; Pohjan pitäjän kirkkoherra 1620.

Ylioppilas Upsalassa 1610.

1. puoliso Hebla Eskilintytär, Nurka k. 1641.

Lapset:
1) Simon Carlsson (katso taulu 132) k. 10.02.1654 Uusikaarlepyy. Rector i Ny-Carleby skola från1644 till 1653; Uudenk. triviaalikoul. rehtori .
2) Catharina Carlintytär (katso taulu 133) k. 1692 haudattu 20.10.1692 Turku.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 48 -

4. sukupolvi

Nurkka / Nurckerus, Daniel Simonpoika (taulusta 17. Äiti: Fordell, Anna Henricsdotter) s. 1587. k. 1627. Oulun nimismies. Perhesuhteet: Toi Marian matkoiltaan Arborgasta.

1. puoliso Reyer, Maria, Nurkka s. 1590 Arborga, Ruotsi. k. 1651 Oulu.
Isä: Reyer, Jakob Kuningas Juhana III hovipalvelija.

Lapset:
1) Anna Danielintytär (katso taulu 134) k. 1685 Oulu haudattu 09.06.1685 Oulu.
2) Simon Danielinpoika (katso taulu 135) k. n. 1651. Vehmaan kihlakunnan lainlukija 1649.
3) Henrik Danielinpoika (katso taulu 136) Porvari Oulussa 1641.
4) Daniel Danielinpoika (katso taulu 137) s. 1628 Oulu. k. 12.06.1685 Pudasjärvi. Pudasjärven ensimmäinen kappalainen 1656 - 1667, kirkkoherra 1667.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 49 -

4. sukupolvi

Nurkka, Michael Simonpoika (taulusta 17. Äiti: Fordell, Anna Henricsdotter) k. 1628 ennen. Isonkyrön kappalainen.

1. puoliso Margaretha Petterintytär, Nurkka Lisätietoja: elossa vielä 1655.

Lapset:
1) Anders Michaelinpoika Lisätietoja: Elossa 1655.
Lähde: Sursillin suku Lisäyksiä ja korjauksia VA: Pohjanmaan KO a 9: 191v/. (19)
2) ? ? Michaelintytär (katso taulu 138) Perhesuhteet: puoliso Erkki Eskonpoika.
3) ??? Michaelintytär (katso taulu 139) Lisätietoja: Elossa vielä 1681.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 50 -

4. sukupolvi

Nurkka, Cecilia Simontytär (taulusta 17. Äiti: Fordell, Anna Henricsdotter) k. 1634 ennen.

1. puoliso Erik s. Ruotsi.

Lapset:
1) Elin Erikintytär Lisätietoja: Eli holhouksen alaisena Huddingessa Ruotsissa 1635.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 51 -

4. sukupolvi

Catharina Knutsdotter (taulusta 19. Isä: Westzynthius, Canutus Henrici) k. 1649 ennen.

1. puoliso Christian Mattsson k. 1658 ennen. Länsmann i Pedersöre, nimismies Pietarsaaren pitäjässä. Vihitty: 1613 jo avioliitossa.

Lapset:
1) Knut Christiansson
2) Hans Christiansson
3) Christian Christiansson (katso taulu 140) Lisätietoja: Kuollut 1649 - 1653 välisenä aikana.
4) Henric Christiansson (katso taulu 141) Länsman uti Pedersöre efter sin fader; nimismies isänsä jälkeen Pietarsaari.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 52 -

4. sukupolvi

Henrik Knutsson (taulusta 19. Isä: Westzynthius, Canutus Henrici) k. 1634 ennen. Pietarsaari pitäjän nimismies 1614. Lisätietoja: Eli vielä 1624. Perhesuhteet: Puolison nimeä ei tiedetä.


Lapset:
1) Brita Henrikintytär (katso taulu 142)
2) N. N. Henrikintytär (katso taulu 143)

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 53 -

4. sukupolvi

Elisabeth Knutsdotter (taulusta 19. Isä: Westzynthius, Canutus Henrici) Perhesuhteet: Gift med Tullnären uti Uleå, sedan Hospitalsfogden uti Kronoby Henric Olofsson.

1. puoliso NN. Tullnären uti Uleå.

2. puoliso Henric Olofsson Hospitalfogden uti Kronoby.

Lapset:
1) Zacharias Henricsson
2) Johan Henricsson (katso taulu 144) Student och Collega uti N-Carleby skola 1642; kapellan i samma stad 1654.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 54 -

4. sukupolvi

Elisabeth Knutsdotter (taulusta 19. Isä: Westzynthius, Canutus Henrici) Lisätietoja: Oli elossa vielä 1649.

1. puoliso Henrik Olofsson Kruununkylän sairashuoneen vouti. Lisätietoja: Oli vainaja jo 1649.

Lapset:
1) Zachris Henrikinpoika Lisätietoja: Oli Uudessakaarlepyyssä 1660. Myöhemmät vaiheet tuntemattomat.
2) Elisabet Henrikintytär
3) Isak Henrikinpoika (katso taulu 145)
4) Johan Henrikinpoika (katso taulu 146) s. 1624 Oulu. k. 1663 ennen. Uudenkaarlepyyn kappalainen 1654.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 55 -

4. sukupolvi

Westzynthius, Carl Knutsson (taulusta 19. Isä: Westzynthius, Canutus Henrici) k. 1655 Pietarsaaren pitäjä ?. Pietarsaaren pitäjän kirkkoherra 1654. Lisätietoja: Han har tagit sig namn af Westersunds hemman i Pedersöre. Ammatinlisäyksiä: Pastor i Pedersöre 1654.

Ylioppilas Upsalassa 1626. "Karl Westzynthius, son till kyrkoherden Knut Henriksson, blev student i Uppsala i april 1626 och kapellan i Pedersöre 1629. Han köpte (27 febr. 1633) av sin moder, Anna Persdotter Gestrenius, 1 mantals hemman i Västersund för 450 kmt och lovade syta henne till dödedag. Han var redan 1631 bosatt på detta hemman. Han har efter namnet på byn bildat sitt tillnamn Westzynthius. ..." Lähde Pedersöre storsockens historia, del II

1. puoliso Fordell, Anna Hansdotter, Westzynthius
Isä: Fordell, Hans Jönsson Borgare i Uleåborg, borgmästare, Oulun pormestari 1611.
Äiti: Dorothea Mattsdotter, Fordell

Lapset:
1) Jacob Carlsson (katso taulu 147) k. 15.11.1702. Kokkolan kirkkoherra 1694.
2) Elisabeth Carlsdotter (katso taulu 148)
3) Carl Carlinpoika Ylioppilas Turussa 1661.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 56 -

4. sukupolvi

Westzynthius, Gabriel Knutsson (taulusta 19. Isä: Westzynthius, Canutus Henrici) k. n. 1670. Kapellan i Lappajärvi 1646 och i Ny-Carleby 1659, kappalainen Uusikaarlepyy.

1. puoliso Hordelius, Margaretha, Westzynthius
Isä: Hordelii / Hordelius, Georg, Wesilaxensis / Wesilaxius Kirkkoherra Pyhäjoki.
Äiti: Anna Jakobintytär, Hordelii / Hordelius

Lapset:
1) Gabriel Gabrielinpoika Lisätietoja: Oli elossa 1660.
2) Anna Gabrielintytär Lisätietoja: Asui Kruunukylässä 1660.
3) Magnus Gabrielsson (katso taulu 149) s. 02.02.1637 Pedersöre prestgårg; Pietarsaaren pappila. k. 19.06.1692 Raahe. Raahen, vuodesta 1691 myös Saloisten ja Vihannin kirkkoherra 1674. Lisätietoja: Född Kyndelsmässotiden, syntyi kynttilänmessun aikana. Kuolinsyy: Död efter en svår och långvarig sjukdom.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 57 -

4. sukupolvi

Westzyntius, Magdalena Knutsdotter, Niurenius (taulusta 19. Isä: Westzynthius, Canutus Henrici) k. 1678 haudattu 15.06.1678 Vaasa.

Gift med sin styvmors bror, huspredikanten hos riksrådet Jöns Kurck, Anders Niurenius

1. puoliso Liurenius, Anders, Niurenius k. 1644 ennen. Huspredikant hos Riksrådet Jöns Kurck. Ammatinlisäyksiä: Turun hovioikeuden presidentin Jöns Kurckin kotisaarnaaja.
Isä: Petrus Olafsson Kyrkoherde uti Niura i Medelpad och sedermera uti Umeå.
Äiti: Malin Nilsdotter

Lapset:
1) Catharina Andersintytär (katso taulu 152) s. n. 1640.

2. puoliso Florinus, Thomas k. 1648 Vaasa. Pastor i Wasa, Generalprost ofver södra Österbotten. Ammatinlisäyksiä: Vaasan ja Mustasaaren kirkkoherra 1633. Valtiopäivämies.
Thomas hade blifvit Philos. Magister uti Wittenberg 1619; utnämndes 1630 till Lecktor uti Åbo och Pastor i Lundo; blef Pastor i Wasa och Mustasaari 1633. Ylioppilas Wittenbergissä Saksassa 1619, filosofian maisteri 1621.

Isä: Florinus, Thomas Eskilsson Slottsskrifvare i Åbo; Turun linnan kirjuri.

Lapset:
1) Eric Thomaesson (katso taulu 150) Kriegsprest, Kapellan i Ny-Carleby från 1655 till 1680.
2) Brita Thomaedotter (katso taulu 151)

3. puoliso Hamnius, Isaac Marcuson k. 1645 Vaasa. Kapellan i Wasa; Vaasan ja Mustasaaren kappalainen 1643. Vihitty: 1650 ?.
Ylioppilas Turussa 1640

Isä: Hamnius, Marcus Andersson Kapellanen i Wasa, Vaasan kappalainen.
Äiti: Brennerus, Maria Henricsdotter, Hamnius

Lapset:
1) Margaretha Isakintytär (katso taulu 153) s. n. 1650. k. 1677 haudattu 11.03.1677 Vaasa.

4. puoliso Boom, Georg Paulsson k. 1659 Jämtland, Ruotsi. Pastor samt faderns medhjelpare i Jemtland; Kenttäsaarnaaja 1658.
Ylioppilas Upsalassa 1652, Turussa 1654

Isä: Boom, Paulus Marcison s. Arboga. Rector i Åbo skola 1632 och i Ny-Carleby 1640, Pastor i Mustasaari 1649.
Äiti: Lytter / Lythraeus, Clara Jöransdotter, Boom

Lapset:
1) Margaretha Georgsdotter
2) Elisabeth Georgsdotter
3) Johan Georgsson
4) ?? Georgii

5. puoliso Flemming, Matts Påhlsson k. 12.00.1664. Rådman i Wasa; raatimies Vaasassa. Vihitty: 1662. Perhesuhteet: Leski mennessään Magdalenan kanssa avioon.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 58 -

4. sukupolvi

Westzynthius, Margaretha Knutsdotter, Gammal (taulusta 19. Isä: Westzynthius, Canutus Henrici) s. 21.09.1602 Pedersöre, Pietarsaari Västersund by. k. 14.12.1667 Kronoby, Kruununkylä. Perhesuhteet: Omgift med Jacobus Henrici Brenner.

1. puoliso Gammal, Magnus k. 09.02.1636 Pietarsaari. Kirkkoherra Pietarsaari 1622. Vihitty: 1618.
Ylioppilas Upsalassa 22.09.1610. Vöyrin kappalainen 1614. Erhöll kollationsbrev på detta gäll 10.01.1622. Vitsordas ha varit un "gudhi och cronan trogen och rättrådig" präst, som egde "herliga och stora gåfwor" Lähde: Släktbok I Atle Wilskman

Isä: Gammal, Matheus Jacobi, Skepperus s. Pernaja; Pernå, Gammelby. Pastorn uti Wörå; Pastori Vöyrissä.
Äiti: Wiloides, Britha, Brita, Gammal s. 1500-luvulla Vörå.

Lapset:
1) Barbro Magnuksentytär (katso taulu 154) k. 1667 haudattu 01.01.1667 Kokkola. Lisätietoja: Kuolinaika on "Genealogia Sursilliana"ssa 1663 (s. 9).
2) Brita Månsdotter (katso taulu 155) Lisätietoja: Oli elossa 1691. Perhesuhteet: Båda dessa Britas giften voro barnlösa.
3) Anna Magnidotter (katso taulu 156) s. 26.06.1619 Vöyri. k. 22.06.1682 Uusikaarlepyy. Perhesuhteet: Hade 16 barn, 6 söner och 10 döttrar, vid modrens död, lefde 1 som 2:ne döttrar.
4) Knut Magnuksenpoika (katso taulu 157) s. 1620 Vöyri ?. k. (kuoli vuosien 1663 - 1667 välillä). Kapellan uti Kemi 1643,Kemin kappalainen 1643.

2. puoliso Brennerus, Jakobus Henrici, Brenner s. 05.00.1607 Vaasa, Mustasaari. k. 13.01.1685 Kronoby; Kruununkylä. Rovasti, Kruununkylä, valtiopäivämies. Vihitty: 30.11.1668.
Kruunupyyn kirkkoherra, kontrahtirovasti. Lapset: Henrik 1669, Isak 1670, Margaretha 1672, Birgitta 1673-73, Regina 1674-74, Jacob 1676-76, Abraham 1678, Martin 1682-82 (katso Jacobin ikä!) Sai alkuopetuksen Vaasan kappalaiselta Benedictus Mateilta. Turkuun kouluun 1618, Oulun kouluun 1622. Ylioppilas Uppsalassa 11.7.1625, vihitty papiksi 16.2.1631. Pohjanmaan rykmentin pataljoonan saarnaajaksi 1631, rykmentin mukana Saksassa 30-vuotisessa sodassa 1631-37, rykmentin pastori 1637. Kruununkylän kirkkoherra 8.7.1638 lähtien 1680-luvulle saakka. Samannimisen rovastikunnan esimies, joka piti joka vuosi rovastikäräjät. Ruotsi-Suomen valtiopäivämies 1647. Julkaisu: Christenhetens allmene Juulefröjd öfver Jesu Födelse, Turku 1666. 1:o puoliso Magnus Gammalin (ksto Gammal) leski Margaretha Canuti Westzyntius s.21.9.1602, vih 7.10.1638, k.14.12.1667. Heillä lapset Margaretha 1641-44 ja Jakob s 1646, ylioppilas 1662, kuoli (hukkui) 4.10.1668. 2:o puoliso oli Brita vihitty 30.11.1668, myös Britan 2:o avioliitto, 3:o puoliso oli Elsa Granberg. Avioliitto oli molempien kolmas. Han belev Student i Upsala och prestvigd i Åbo 1631 till Bataillons-predikant vid Överste Hans Kyles regemente, hvilket han åtföljde till Tyskland samma år och dervid han blef Pastor 1637; Kyrkoherde i Kronoby 1638; Prost. Brennerus kävi koulua Turussa ja Oulussa ja tuli ylioppilaaksi Uppsalassa 1625. Häneet vihittiin papiksi Turussa 1631 ja sai määräyksen pataljoonasaarnaajaksi Pohjanmaani rykmenttiin. Kuuden vuoden aikana hän seurasi rykmenttiä Saksan taitelutantereille. (30-vuotinen sota) Hänestä tuli pastori 1637 ja palasi samana! vuonna Suomeen. Seuraavana vuonna hän' sai Kruunupyyn kirkkoherrran viran. Pappilan köyhyyden vuoksi Brennerus piti omaal maatilaa. Toisen vaimonsa ansiosta hänestä oli tullut tilanomistaja Eugmon kylässä, nykyisessä Luodossa. Myöhemmin hän hankki itselleen tilan Överbråtön kylästä. Kokkolan vierailun yhteydessä Pietari Brahe antoi kirkkoherran tilalle verovapauden. Tämä oli korvaus hänen sodassa kokemistaan vaikeuksista ja suuresta työtaakastaan. Pappila oli usein joutunut hoitamaan suuria kestityksiä ja sen lisäksi kirkkoherra palkatta valvoi pitäjässä olevaa pitaalisten sairaalaa. Hänet valittiin vuonna 1647 valtiopäiville edustamaan pohjalaista papistoa. Rovasti Brennerus harjoitti myös kauppaa ja toimi laivanvarustajana. Amiraliteetti teki vuonna 1673 hänen kanssaan sopimuksen sotalaivan rakentamisesta Kruunupyyssä. Laiva rakennettiin Jouxholmenilla, Kruunupyyn joen suulla. Kirkkoherra omisti osan saaresta. Jonkin aikaa myöhemmin hän myi maansa kruunulle Se johti Jouxholmenin telakan syntymiseni. Benneruksesta on kuva kirjassa. Lähde: Keskipohjalaisia Elämänkertoja Kokkola 1995

Isä: Brennerus, Henricus Martinus s. 1552 Mustasaari. Kirkkoherra, Mustasaari.
Äiti: Porshank, Margareta Knutsdotter, Brennerus s. 1567 Tukholma.

Lapset:
1) Margaretha Jacobsdotter s. 05.04.1641 Kruununkylä. k. 31.07.1644 Stockholm. Perhesuhteet: Ogift, naimaton.
2) Jacob Jacobsson s. 02.11.1646 Kruununkylä ?. k. 04.10.1668 Uudenkaarlepyyn edustalla hukkui matkalla Turkuun. Kuolinsyy: Drunknade utanför Ny-Carleby på en resa till Upsala. Hukkui.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 59 -

4. sukupolvi

Arctophilacius, Sara Persdotter, Laurila / Lauraeus (taulusta 20. Äiti: Sursill, Magdalena Östensdotter) s. Kalajoki. k. 1694 jälkeen. Lisätietoja: Elää 1694 Kalajoella.

Överlevde mannen som dog 1670. Eli vielä 1694 Kalajoella. Olavin kuoltua maaherra valtuutti Saara-lesken hoitamaan nimismiehen virkaa ja pitämään kruunun käräjiä 1670-75. Muut nimismiehen tehtävät hoiti Saaran vt. nimismiehiksi palkkaamat kaksi lankomiestään. Olofilla ja Saaralla oli ainakin kuusi lasta. Näistä neljä oli poikia, jotka opiskelivat Turun akatemiassa. Koulutus Turussa oli hyvin kallista, joten siinä lienee auttanut Saaran saama perintö rovasti-isältään. (GS 8616 & Lars Holm).

1. puoliso Lauraeus / Laurila, Olof Sigfridsson k. 1670 Kalajoki. Nimismies Skalaborgin vapaaherrakunnassa ja vt. vouti 1646-48. Kalajoki 1656.
Lapset Kaapo 1649, Olavi, Kaarina, Joosef, Juho, Kristiina. Nimismies Skalaborgin vapaaherrakunnassa ja vt.vouti 1646-48. Kalajoen nimismies 1656-70. Ylioppilas Turussa kl. 1681 [Lauræus] Joh. Ol. Ostrob _ 149. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1681] Johannes Olai Lauræus. — Elossa 1701. Lähde: Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852 Nimismies Skalaborgin vapaaherrakunnassa ja vt.vouti 1646-48. Kalajoen nimismies 1656-70. Olavi toimi ensin Kalajoen voudin apulaisena ja vt. voutina 1646-48. Hän osti 300 kuparitaalarilla Pohjankylän Marttilan talon n:o 2, joka oli 2/3 manttaalin perintötila. Hän piti tilalla myös majataloa. Samalla hän toimi eri virkatehtävissä, mm. aloitti pikkutullin kantamisen Kalajoen markkinoilla 1651. Hänet valittiin talonpoikien edustajaksi vuoden 1655 valtiopäiville. Kruununvouti palkkasi Olavin Kalajoen nimismiehen sijaiseksi 1655-56 ja maaherra nimitti hänet nimismieheksi 1656-70. Hänet tunnettiin toimeliaana ja rehellisenä miehenä, joka suoriutui hankalistakin tehtävistä hyvin. Ikalaporin vapaaherrakunta olikin rauhallisempi kuin monet muut Suomen läänitysalueet.

Isä: Laurila, Sigfrid Olofsson s. Kalajoki. Talollinen Kalajoki, lautamies.

Lapset:
1) Kristina Olavintytär (katso taulu 158) s. n. 1650 Kalajoki. k. 1720. Lisätietoja: Sitten Christina Luraeus.
2) Kaarina Olavintytär (katso taulu 159) k. 1693 Kalajoki haudattu 30.09.1693.
3) Joosef Olavinpoika s. Kalajoki. k. 1694 Orivesi ?. Oriveden kirkkoherra 1686, valtiopäivämies. Perhesuhteet: Naimaton.
Ylioppilas Turussa 1676, vihittiin papiksi 1676, filosofian maisteri 1685.
4) Juho Olavinpoika (katso taulu 160) s. Kalajoki. Ylioppilas Turussa 1681. Lisätietoja: Eli 1701.
5) Gabriel Olofsson (katso taulu 161) s. 1649 Kalajoki . k. 20.01.1681 Turku haudattu 27.02.1681 Turku. Turun tuomiokapitulin notaari 1673 ja Turun tuomiokirkon taloudenhoitaja 1678.
6) Olof (katso taulu 162) s. 1655 Kalajoki. k. 1690 Oulu haudattu 29.04.1690 Oulu. Oulun triviaalikoulun ensimmäinen rehtori 1681.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 60 -

4. sukupolvi

Arctophilacius / Arctophilax, Gabriel Petterinpoika, Calajokienis / Calamnius / Calajokius (taulusta 20. Äiti: Sursill, Magdalena Östensdotter) k. 1648 Kemi ?. Kapellan i Kalajoki, Pastor i Kemi 1645; Kalajoen kappalainen, Kemin kirkkoherra.

Otti ensin nimekseen Calajockius, josta kuitenkin sitten kääntäen sen suomalaisen loppupuolen latinaksi (joki=amnis) muodosti nimen Calamnius. Kemin kirkkoherra lankonsa Pictorius´en jälkeen. Ylioppilas Rostockissa Saksassa 1625.

1. puoliso Margaretha Birgerintytär, Arctophilacius / Arctophilax Lisätietoja: Eli Kalajoella vielä 1652.

Lapset:
1) Gabriel Gabrielsson (katso taulu 163) s. Kemi. k. 1672 - 1673 Ii. Adjunkt i Ny-Carleby, Krigsprest på Åland och 1669 Pastor i Ijo. Iin kirkkoherra. Ammatinlisäyksiä: Kirkkoherranapulainen Uusikaarlepyyssä, sotapappi Ahvenanmaalla, Iin kirkkoherra.
2) Brita Gabrielsdotter (katso taulu 164)

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 61 -

4. sukupolvi

Arctophilacius, Susanna Petterintytär, Mathesius (taulusta 20. Äiti: Sursill, Magdalena Östensdotter) Perhesuhteet: Oli elossa vielä 1689.

1. puoliso Mathesius, Josef Matiaksenpoika s. 1608 Saloinen?. k. 1685 Kalajoki. Kalajoen kappalainen 1630, kirkkoherra 1648, rovasti, valtiopäivämies.
Josef Mathesiuksesta tuli Kalajoen kappalainen ja viimein pitäjän kirkkoherra. Hän oli muistotarun mukaan "merkillinen ja yhteiskunnassa varsin voipa mies". Eikä taru liioittele. Kalajoen kirkkoherra oli Pohjanmaan edustajana Tukholman mainittavilla valtiopäivillä vuonna 1655, missä päätettiin, että reduktsiooni oli toimeenpantava ja ryhdyttävä suureen sotaan Puolaa vastaan. Ja kun kaksi vuotta myöhemmin sodan liekki leimusi uhkaavana Suomen itärajoilla ja suomalaisilta n. k. maakuntapäivillä vaadittiin uusia suostuntaveroja sotaa varten, oli Josef Mathesius papiston puhemiehenä Tornion kokouksessa touko- ja kesäkuussa 1657. Jo isän eläessä oli kolme Josefin poikaa vihitty papiksi; näistä kaksi palveli Kalajoella, vanhempi apulaisena, nuorempi vakinaisena kappalaisena. Lähde: Kyrönmaa I Etelä-Pohjalaisen Osakunnan Julkaisu Hankki pojilleen Uusi-Kaarlebyn koulun ylläpitämiseksi määrätyt teinirahat Kalajoen pitäjästä.

Isä: Mathesius, Mathias Georgii, Halicoensis s. Halikko. Opettaja Turussa ja Raumalla, kirkkoherra, Saloinen.
Äiti: Margaretha s. Rauma.

Lapset:
1) Anna Josefintytär (katso taulu 165)
2) Petrus Joosepinpoika (katso taulu 166) s. 1635 Kalajoki. k. 1693 Kalajoki. Kappalainen Kalajoki 1688.
3) Johan Josefinpoika Ylioppilas Turussa 1653. Perhesuhteet: Naimaton. Kuolinsyy: Kuoli ruttoon.
4) Matias Josefinpoika Ylioppilas Turussa 1656. Perhesuhteet: Naimaton. Kuolinsyy: Kuoli ruttoon.
5) Gabriel Joosepinpoika (katso taulu 167) k. 1692 Kalajoki. Kappalainen Kalajoella 1673.
6) Anders Josefinpoika (katso taulu 168) k. 1714 Hailuodon tienoilla. Kihlakunnantuomari Suur-Savossa, myöhemmin Pohjanmaan kihlakunnan tuomari. Kuolinsyy: Kuoli pakolaisena venäläisten surmaamaana nähtävästi Hailuodon tienoilla. Ammatinlisäyksiä: Valtiopäivämies.
7) Susanna Josefintytär (katso taulu 169)
8) Magdalena Josefintytär (katso taulu 170)
9) Beata Josefintytär (katso taulu 171)
10) Josef Joosepinpoika (katso taulu 172) s. 02.03.1640 Kalajoki. k. 10.03.1689 Kalajoki haudattu 07.04.1689. Kirkkoherra Kalajoki 1686. Perhesuhteet: Perheen nimiltään tuntemattomat lapset kuolivat pieninä.
11) Margaretha Josefintytär (katso taulu 173) s. 1644 ? Kalajoki. k. 17.02.1695 Pyhäjoki. Lisätietoja: Miehensä kuoleman jälkeen asui Pyhäjoella omistamassaan Kiiskilän talossa.
12) Brita Josefintytär (katso taulu 174) s. 1663 (sytymäaika noin) Kalajoki. k. 1739.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 62 -

4. sukupolvi

Arctophilacius, Margaretha Petterintytär, Pictorius (taulusta 20. Äiti: Sursill, Magdalena Östensdotter) Lisätietoja: Eli leskenä Uudekaarlepyyn pitäjässä 1660. Perhesuhteet: Jälkimmäinen avioliitto lienee ollut lapseton.

1. puoliso Pictorius, Johan Olai, Målare s. Turku. k. 1643 Kemi ?. Kapellan i Kalajoki, blef 1630 Kyrkoherde i Kemi. Kemin kirkkoherra. Lisätietoja: Målareson från Åbo, isä oli Olavi-niminen turkulainen maalari. Toisinaan Målare.
Isä: Olavi Maalari Turussa.

Lapset:
1) Magdalena Johansdotter (katso taulu 175)
2) Susanna Johansdotter (katso taulu 176) k. 1697.
3) Catharina Johanintytär (katso taulu 177)
4) Margaretha Johansdotter (katso taulu 178) k. 25.09.1695 Pyhäjoki.
5) Beata (katso taulu 179)
6) Petter Johaninpoika (katso taulu 180) k. 1672 Uusikaarlepyy ?. Kappalainen Uusikaarlepyy.

2. puoliso Carlman, Jakob, Borgoensis s. 23.07.1602. k. 05.00.1653 Uusikaarlepyy ?. Kirkkoherra Uusikaarlepyy.
Isä: Carlman, Jakob, Borgoënsis Kirkkoherra Uusikaarlepyy.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 63 -

4. sukupolvi

Arctophilacius / Kalling, Carl Petterinpoika, Calajockius (taulusta 20. Äiti: Sursill, Magdalena Östensdotter) s. 1619 Kalajoki. k. 1672 Kalajoki. Kappalainen Kalajoki 1649.

1. puoliso Cronbäck, Anna, Arctophilacius / Kalling Lisätietoja: Eli vielä 1695.
Isä: Cronbäck, Jeremias Kruununkylän kirkkoherra.
Äiti: Wiloides, ??, Cronbäck

Lapset:
1) Magdalena Carlintytär Lisätietoja: Eli 1660.
2) Carl Carlinpoika (katso taulu 181) k. 1697 Kalajoki. Kirkkoherra Kalajoki 1689. Lisätietoja: Sitten Kalling.
3) Elisabet Carlintytär (katso taulu 182) Lisätietoja: Eli leskenä 1686. Perhesuhteet: Avioliitto oli lapseton.
4) Petter Carlinpoika (katso taulu 183) s. 1648 Kalajoki. k. 11.02.1705 Tukholma haudattu Tukholma. Ruotsin Svean hovioikeuden asessori 1687. Perhesuhteet: Sai aatelisarvon nimellä Kalling 1698, merkittiin Ruotsin ritarihuoneeseen 1699.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 64 -

4. sukupolvi

Arctophilacius, Beata Petterintytär, Wallenius (taulusta 20. Äiti: Sursill, Magdalena Östensdotter) k. 1693 Turku haudattu 01.05.1693 Turku.

1. puoliso Wallenstierna / Wallenius, Olof, Grubb s. 03.02.1611 Upsala, Ruotsi. k. 01.02.1687 Turku. Maskun ja Vehmaan kihlakunnan tuomari. Vihitty: 1643. Lisätietoja: Suomalainen aatelissuku No 77 Vallenstjerna, alkujaan Grubb.
Ylioppilas Upsalassa 1629, sitten myös Frankfurt am Mainissa Saksassa, Oxfordissa ja Cambridgessä Englannissa sekä Leydenissä ja Amsterdamissa Hollannissa 1634 - 1636. Turun hovioikeuden asessori 1652. Sai aatelisarvon nimellä Wallenstierna 1678 ja otettiin Ruotsin ritarihuoneeseen 1686.

Isä: Grubb, Samuel Ruotsin Östervålan kirkkoherra, professori.
Äiti: Christina Olofsdotter, Grubb

Lapset:
1) Christina Olofintytär (katso taulu 184) k. 1731. Lisätietoja: Vuodesta 1678 Wallenstierna.
2) Margaretha Olofintytär (katso taulu 185) Lisätietoja: Sitten ehkä Wallenstierna.
3) Samuel Olofinpoika (katso taulu 186) s. 1644. k. 1694 Turku ? haudattu 13.12.1694 Turku. Turun hovioikeuden asessori 1674, Turun ja Porin läänin varamaaherra 1687. Lisätietoja: Vuodesta 1678 Wallenstierna.
4) Magdalena Olofintytär (katso taulu 187) s. 01.04.1645. k. 28.08.1685 haudattu 29.11.1685 Turku.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 65 -

4. sukupolvi

Margaretha Hansin- eli Johanintytär, Nycarlus (taulusta 21. Äiti: Sursill, Anna Östendotter)

1. puoliso Nycarlus, Johannes Jacobi k. 1636 Uusikaarlepyy ?. Kirkkoherra Uusikaarlepyy 1625.
Isä: Carlman, Jakob, Borgoënsis Kirkkoherra Uusikaarlepyy.

Lapset:
1) Brita Johanin- eli Hansintytär (katso taulu 188) s. 1605.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 66 -

4. sukupolvi

Dorde Jakobintytär (taulusta 21. Äiti: Sursill, Anna Östendotter)

1. puoliso Iso-Jakku, Grels Thomaksenpoika k. n. 1658. Kapteeni. Laihian nimismies jo 1629. Lisätietoja: Eli Laihialla 1660.
Isä: Iso-Jakku, Thomas Rekonpoika

Lapset:
1) Catharina Grelsintytär Lisätietoja: Eli 1660.
2) Margaretha Grelsintytär Lisätietoja: oli elossa 1660.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 67 -

4. sukupolvi

Agneta Hansdotter -Johanintytär, Alstadius / Australis (taulusta 21. Äiti: Sursill, Anna Östendotter) s. 1579. k. 1691 Laihia. Kuolinsyy: Kuoli 112 vuotiaana, 12 viimeistä vuotta sokeana.

1. puoliso Alstadius, Caspar Mårtensson Alexius, Australis k. 1624 Vähäkyrö. Pastor i Lillkyrö 1608, Wähänkyrön ensimmäinen pappi, kirkkoherra 1608. Lisätietoja: Kotoisin varsinais-Suomesta.
Caspar blef 1590 Sacellan i Storkyrö och såsom sådan underskref Upsala Mötes beslut 1593; hvrefter han blef gemensam Kapellan för Laihela och Alastaro (nu Lillkyro), samt slutligen 1608 Pastor i Lillkyro, der han dog kort efter tillträdet. Kuolinaika lähde: Juuret Kyröössä 3/2000 s. 13

Lapset:
1) ?? Casparsdotter (katso taulu 189)
2) Carl Casparsson Laihian kappalainen. Perhesuhteet: gift; naimisissa.
3) Margareta Kasparintyrär (katso taulu 190) Lisätietoja: Eli 1660.
4) Michael Casparinpoika (katso taulu 191) k. 1647 (tammi - helmikuussa) Ollessaan matkalle Tukholmaan valtiopäiville. Tammelan kirkkoherra 1639.
5) Martin Casparsson (katso taulu 193) s. 1597. k. 1667 kesäkuussa, Vähäkyrö. Kapellan för Laihela och Lillkyro; Vähänkyrön kirkkoherra 1646.

2. puoliso Sigfrid Johansson k. 1621 Laihia. Pastor i Laihela 1611; Laihian kirkkoherra.
Lapset:
1) Anna Sigfridintytär (katso taulu 192)
2) Brita Sigfridintytär (katso taulu 194) s. 1618 Laihia. k. 1691 haudattu 28.03.1691 Kokkola. Perhesuhteet: Toisesta avioliitosta syntyneet lapset kuolivat pieninä.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 68 -

4. sukupolvi

Sinius, Anna Larsdotter, Lithovius (taulusta 22. Äiti: Sursill, Catharina Östensdotter) Perhesuhteet: Puoliso: isäpuolensa poika.

Anna oli Lars Siniuksen ja Catharina Östenintytär Sursillin tytär

ts. Josef ja Anna olivat myöhemmin "sisaruksia", vaikka eivät sukua.

1. puoliso Lithovius, Josephus Henrici, Limingius / Limingus s. 1570-1579. k. 1647 ? Liminka. Kirkkoherra, rovasti Liminka 1615.
Kappalainen Limingalla 1610. Kirkkoherra siellä 1615. Kuoli provastina 1648. Puoliso emintimänsä tytär 1. avioliitosta Anna Laurintytär. Kapellan i Limimgo, kyrkoherde ca 1615. - SS 3301. Lapset: Isak, Samuel, Lars 1608, Henrik 1621, carl, Catharina, Anna, Brita, Saara. Limingan kappalainen 1610- ja kirkkoherra 1615-. Rovasti. 2:o puoliso Margaretha Hansintytär. Huom! Ei ole aivan varmaa, onko ylläoleva Johanin isä ja Josefin isä Henrik Laurinpoika Lithovius /Swart sama henkilö. Mahdollisesti Kaarinan-Limingan Lithovius ja Salon Lithoviukset ovat erikseen, joskin tämä on epätodennäköistä. Todennäköisesti ovat sama henkilö, koska Corvinus = Svart. (korppi, musta).

Isä: Lithovius, Henrik Laurinpoika s. n. 1550 (ennen) Kaarina Littoisten kylä. Kirkkoherra, Liminka n. 1575 - 1615, provasti; rovasti.
Äiti: Sursill, Catharina Östensdotter, Granberg s. n. 1562.

Lapset:
1) Samuel Josefinpoika (katso taulu 195) k. 1659 Ii ?. Kirkkoherra, rovasti, Ii 1652.
2) Brita Josefintytär (katso taulu 196)
3) Isaac Josephsson (katso taulu 197) k. 1652 Liminka ?. Pastor i Limingo 16.10.1648; Limingan kirkkoherra, rovasti.
4) Carl Josefinpoika (katso taulu 198) k. 1674 oli vainajana. Limingan nimismies.
5) Catharina Josefintytär (katso taulu 199)
6) Lars Joosepinpoika (katso taulu 200) s. 1608 Liminka. k. 1665 Liminka. Kirkkoherra 1652 Liminka. Kuolinsyy: Kuoli äkkiä.
7) Anna Josefsdotter (katso taulu 201) s. 1610. k. 1685.
8) Henrik Josefinpoika (katso taulu 202) s. 1621. k. 1677 Oulu ?. Oulun kirkkoherra 1672.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 69 -

4. sukupolvi

Dorothea Mattsdotter, Fordell (taulusta 22. Äiti: Sursill, Catharina Östensdotter)

1. puoliso Fordell, Hans Jönsson Borgare i Uleåborg, borgmästare, Oulun pormestari 1611. Lisätietoja: Eli 1639, oli vainaja 1640.
Isä: Fordell, Jöns Larsinpoika Pietarsaarelainen talollinen.

Lapset:
1) Anna Hansdotter (katso taulu 203)
2) Elisabeth Hansdotter (katso taulu 204) s. Uleå, Oulu.
3) Hans Hansinpoika (katso taulu 205) k. 1657 Oulu haudattu 12.07.1657 Oulu. Kauppias Oulussa, raatimies.
4) ?? Hansintytär (katso taulu 206)
5) Henrik Hansinpoika s. 1619 Oulu. k. 1673 Oulu. Oulun kappalainen 1642. Perhesuhteet: Naimaton. Kuolinsyy: Hukkui Oulujokeen.
Ylioppilas Upsalassa 1636

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 70 -

4. sukupolvi

Lithovius, Kristian Henrikinpoika (taulusta 22. Äiti: Sursill, Catharina Östensdotter) k. n.1620. Kapellan i Limongo; kappalainen Kimingalla (n.1615 - 1620) . Ammatinlisäyksiä: Iin kirkkoherra 1641 - 48.

1. puoliso Ruuth, Anna, Lithovius
Isä: Ruuth, Ulof Fogd i Nyland; vouti Uusimaa.

Lapset:
1) Henric Christiernsson (katso taulu 207) k. 1646 eller 1648. Kriegsprest, sedan Pastor uti Ijo 1641; Sotapappi, Iin kirkkoherra 1641. Perhesuhteet: Han var gift och hade flera barn.
2) Gabriel Christierninpoika (katso taulu 208) k. 1641 Kemi (ehkä kuollut 1642?). Kappalainen Paltamossa 1628, Kemissä kappalainen 1641.
3) Christiern Christierninpoika
4) Anna Christiernintytär
5) Catharina Christiernintytär

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 71 -

4. sukupolvi

Lithovius, Johan Henrikinpoika, Corvinus (taulusta 22. Äiti: Sursill, Catharina Östensdotter) s. n. 1563 Liminka. k. 1634 Ii. Oulun ensimmäinen kirkkoherra 28.09.1610, Iin kirkkoherra 1620. Lisätietoja: Käytti myös sukunimiä Corvinus ja kotipitäjänsä Limingan mukaan Limingus. Perhesuhteet: Puoliso oli äitipuolensa sisar.

Syntynyt 1500 luvulla Limingassa. Lapset: Henrik, Magdalena, Catharina, Brita, Anna, Petrus (?) 1626, Henrik (?), Johan (?), Jakob (?), Dorde. Limingan kappalainen 1593, jolloin allekirjoitti Uppsalan kokouksen päätöksen. Oulun pappina 1609- ja Oulun ensimmäinen kirkkoherra 1612-21. Kaarle IX määräsi Oulun papille "herra Jönssille", kuten muillekkin Pohjanmaan kirkkoherroille palkaksi 70 tynnyriä viljaa. Kirkkoherran palkkaa sittemmin useampaan kertaan lisättiin. Johanin toimesta järjestettiin Oulun kirkolliset olot ja papiston palkkaus. Pääsi 1610 vapaaksi sotaverosta eräiden muiden Pohjanmaan pappien kanssa. Palkka oli melko pieni, sai apulisänä 16 tynnyriä viljaa sotaväen kestitysvelvollisuutensa johdosta. Iin kirkkoherra 1620-34. Omisti Sangin tilan Oulujoella.

1. puoliso Sursill, Christina Östensdotter, Lithovius s. n. 1567. k. n. 1632 Ii .
Isä: Sursill, Östen Ericsson s. n. 1520. Vouti Uumajassa, talollinen Uumajan pitäjän Västertegin kylässä 1553 - 1580.
Äiti: Magdalena Ericsdotter, Sursill s. n. 1535 Vaasa.

Lapset:
1) Dorde Johansdotter (katso taulu 76) s. 1600 Syntymäaika on noin; Ii. k. 1667 kuollut jälkeen; Paltamo.
2) Magdalena Johanintytär (katso taulu 77) k. 1644 jälkeen. Perhesuhteet: Eli leskenä Oulussa 1653, puoliso 1620-luvun alussa Hans Houru.
3) Catharina Johanintytär (katso taulu 78) Lisätietoja: Eli 1644.
4) Anna Johanintytär (katso taulu 79) s. n. 1600 Ii. k. 1660 Loimaa.
5) Henric Johansson (katso taulu 80) k. 1651 Pyhäjoki. Kappalainen Ii / Ijo 1628, kirkkoherra 1634, Pyhäjoen kirkkoherra 1636. Lisätietoja: Nimi Alholm tulee Leppäsaaresta jossa asui. Ammatinlisäyksiä: Pappissäädyn valtiopäiväedustaja 1638.
6) Jakob Johaninpoika Apulaispappi Iissä 1631. Lisätietoja: Oli elossa 1639. Kuolinsyy: Päänheikkous eli heikkopäinen.
7) Brita Johanintytär (katso taulu 81) s. 09.06.1600. k. 1696 Ii haudattu 11.08.1696 Ii.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 72 -

4. sukupolvi

Lithovius, Josephus Henrici, Limingius / Limingus (taulusta 22. Äiti: Sursill, Catharina Östensdotter) s. 1570-1579. k. 1647 ? Liminka. Kirkkoherra, rovasti Liminka 1615.

Kappalainen Limingalla 1610. Kirkkoherra siellä 1615. Kuoli provastina 1648. Puoliso emintimänsä tytär 1. avioliitosta Anna Laurintytär. Kapellan i Limimgo, kyrkoherde ca 1615. - SS 3301. Lapset: Isak, Samuel, Lars 1608, Henrik 1621, carl, Catharina, Anna, Brita, Saara. Limingan kappalainen 1610- ja kirkkoherra 1615-. Rovasti. 2:o puoliso Margaretha Hansintytär. Huom! Ei ole aivan varmaa, onko ylläoleva Johanin isä ja Josefin isä Henrik Laurinpoika Lithovius /Swart sama henkilö. Mahdollisesti Kaarinan-Limingan Lithovius ja Salon Lithoviukset ovat erikseen, joskin tämä on epätodennäköistä. Todennäköisesti ovat sama henkilö, koska Corvinus = Svart. (korppi, musta).

1. puoliso Sinius, Anna Larsdotter, Lithovius Perhesuhteet: Puoliso: isäpuolensa poika.
Anna oli Lars Siniuksen ja Catharina Östenintytär Sursillin tytär

ts. Josef ja Anna olivat myöhemmin "sisaruksia", vaikka eivät sukua.

Isä: Sinius, Lars, Siniluoto s. n. 1556. Talonpoika, asuinpaikka mahdollisesti Saloinen.
Äiti: Sursill, Catharina Östensdotter, Granberg s. n. 1562.

Lapset:
1) Samuel Josefinpoika (katso taulu 195) k. 1659 Ii ?. Kirkkoherra, rovasti, Ii 1652.
2) Brita Josefintytär (katso taulu 196)
3) Isaac Josephsson (katso taulu 197) k. 1652 Liminka ?. Pastor i Limingo 16.10.1648; Limingan kirkkoherra, rovasti.
4) Carl Josefinpoika (katso taulu 198) k. 1674 oli vainajana. Limingan nimismies.
5) Catharina Josefintytär (katso taulu 199)
6) Lars Joosepinpoika (katso taulu 200) s. 1608 Liminka. k. 1665 Liminka. Kirkkoherra 1652 Liminka. Kuolinsyy: Kuoli äkkiä.
7) Anna Josefsdotter (katso taulu 201) s. 1610. k. 1685.
8) Henrik Josefinpoika (katso taulu 202) s. 1621. k. 1677 Oulu ?. Oulun kirkkoherra 1672.

2. puoliso Margaretha Hansintytär, Lithovius

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 73 -

4. sukupolvi

Granberg, Brita Mattsdotter, Kataja (taulusta 22. Äiti: Sursill, Catharina Östensdotter) s. 1580. k. 1662 Oulu haudattu 09.03.1662 Uleåborg, Oulu. Perhesuhteet: Omgift med Jöran Andersson Lytter.

1. puoliso Kataja, Lauri Paavalinpoika s. n. 1570 Saloinen, Piehingi. k. n. 1617 Uleabårg (Uhlå); Oulu . Porvari Oulussa.

Lapset:
1) Matti Laurinpoika (katso taulu 209) s. 1595 (1600?). Borgare i Uleåborg; porvari Oulussa.
2) Carin Jöransdotter (katso taulu 211) s. n. 1600. k. 1679 (jälkeen). Lisätietoja: Eli Oulussa iäkkäänä leskenä 1679.
3) Johan Larsson s. n. 1595. k. 1658 (ennen). Borgare i Uleåborg.
4) Jacob Prest i Westerbotten.
5) Johan Larsson Capitaine vid Nils Båths regemente; Pohjanmaan jalkaväkirykmentin kapteeni. Lisätietoja: Ensin Kataja, sitten Eneqvist, oli kuolleena 1658. Perhesuhteet: Gift från Tyskland, puoliso oli kotoisin Saksasta.

2. puoliso Lytter / Lythraeus, Göran Andersson s. 1582. k. 09.03.1662 Oulu haudattu 09.03.1662 Oulu. Pormestari Oulussa 1619-1632, kauppias ja laivanomistaja.
Lapset:
1) Margaretha Jöransdotter (katso taulu 210) k. 1670 jälkeen. Lisätietoja: Eli Vöyrillä vielä 1670.
2) Jakob Georginpoika k. 14.05.1655 Uusikaarlepyy. Uudenkaarlepyyn triviaalikoulun rehtori 1655. Perhesuhteet: Nähtävästi naimaton.
Ylioppilas Turussa 1642, Upsalassa 1644.
3) Jöran (katso taulu 212) Pohjois-Pohjanmaan kihlakunnan vouti 1653, asui Kokkolassa 1660.
4) Anders Jöraninpoika (katso taulu 213) s. 1615. k. 1679 oli kuolleena. Oulun pormestari 1662 - 1676, valtiopäivämies.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 74 -

4. sukupolvi

Granberg / Lohtovius, Lars Matthiae (taulusta 22. Äiti: Sursill, Catharina Östensdotter) s. 1582 Saloinen. k. 1637 Lohtaja. Kyrkoherde; Lohtajan kirkkoherra 1620, vihittiin papiksi 1615.

Prestvigd til Kapellan i Limingo 1615; Kyrkoherde i Lochteå 1620. Han gifte sig 1619 med sin företrädares, pastoren i Lochteå, Eric Jacobsssons dotter, Anna, född 1599. Deras barn voro 13. Lähde: Sursilliana Genealogiana s. 77

1. puoliso Anna Erikintytär, Granberg / Lohtovius s. 1599 Lohtaja. Vihitty: 1619. Lisätietoja: Eli Lohtajalla vielä 1653.
Isä: Ericus Jacob Lohtajan kirkkoherra.

Lapset:
1) Beata Larsintytär (katso taulu 214) k. 1641 Lohtaja ?.
2) Henrik Perhesuhteet: Kuollut kaikesta päättäen pienenä.
3) Israel
4) Henrik
5) Gabriel
6) Carin
7) Elisabet
8) Maria
9) Anna
10) Erik Larsinpoika (katso taulu 215) s. 02.02.1623 Lohtaja ?. k. 1687 Lohtaja ?. Kirkkoherra Lohtaja 1647. Lisätietoja: Alkujaan luultavasti Lochtovius.
11) Elsa Larsintytär (katso taulu 216) s. 1625 Lohtaja.
12) Lars (katso taulu 217) s. 1626 Lohtaja ?. k. 1667 Lohtaja ?. Lohtajan kappalainen 1648. Lisätietoja: Sitten Granberg. Perhesuhteet: Perheen lapset kuolivat jo vuoteen 1660 mennessä.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 75 -

4. sukupolvi

Hannu Laurinpoika (taulusta 22. Äiti: Sursill, Catharina Östensdotter) s. 1582 ennen ?. k. 1645 Oulu. Salon eli Saloisten pitäjän Salon kylän Siniluodon talon isäntä.

1. puoliso Anna Hansdotter k. 04.12.1675.
Äiti: Ingeborg Mårtensdotter

Lapset:
1) Isaac Hanssons (katso taulu 218) k. 1686. Fogd i Cajana; vouti Kajaanissa.
2) Riitta Hannuntytär (katso taulu 219)
3) Kaarina Hannuntytär
4) Clara Hannuntytär (katso taulu 220) k. n. 1686 Oulu. Lisätietoja: Oli elossa 1687.
5) Anna Hannuntytär (katso taulu 221) s. 1637. k. 20.01.1703 Kemijärvi.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 76 -

4. sukupolvi

Lithovius / Limingius / Limingia, Dorde Johansdotter, Paldanius (taulusta 23. Äiti: Sursill, Christina Östensdotter) s. 1600 Syntymäaika on noin; Ii. k. 1667 kuollut jälkeen; Paltamo.

1. puoliso Zacharias Sigfridinpoika k. 1643. Kappalainen Muhos. Kuolinsyy: Hukkui Oulunjokeen 1643.

2. puoliso Paldanius, Samuel Thomae s. 1596 Syntymäaika on noin; Hailuoto. k. 1651 Paldamo; Paltamo ?. Kapellan i Paldamo; kappalainen, kirkkoherra 1644 - 51.
Han var Kapellan i Paldamo i 2:ne år, blef Pastor derstädes 1644 och dog 1651. Samuel Thomae Paldanius, jolle muutamain arvelun mukaan sukunimi ensin muodostettiin Paldamon (Paltamo) nimestä, jossa pitäjässä oli kappalaisena 1641-1644, sittemmin kirkkoherra. Sursillin n:o 2403 mukaan Zachariaksen äiti olisi Brita Mathiaksentytär, mutta tämä lienee väärin. Paltamon kappalainen 1641, kirkkoherra 1644 I aviol. Briitta Matintr. Björneburgensis-Tammelin, Samuelin edeltäjän, Paltamon khra Mathias Laurentiin tytär. Avioliitosta 6 lasta: Catharina(k. 1650), Magdalena, Johan(s.1637, k. 1672), Brita, Elias, Maria. II aviol. Dorde Johanintr.Lithovius, Iin kirkkoherran tytär. Avioliitosta yksi lapsi Christina.

Isä: Thomas Larsson Laurentii, (Paldanius) s. 1500 luvulla. Pastorn i Carlö; Pastori Hailuoto 1587-.

Lapset:
1) Britha Samuelintytär (katso taulu 222) s. 1641 Syntynyt noin; Paltamo. k. 11.03.1673 Kuopion maaseurakunta.
2) Zacharias Samuelsson (katso taulu 223) s. 1645 aikaisintaan. k. 1690 luvulla; Kuopio ?. Pitäjänkirjuri Iisalmella.

3. puoliso Mangelius, Barthold Sigfridi, Mankila / Korkolainen s. Siikajoki ?. k. 1664 Iisalmi ?. Paltamon kappalainen 1654 - 1658, Iisalmen kirkkoherra 18.05.1658. Lisätietoja: Siikajoen Mangilasta kotoisin.
Ylioppilas Turussa 1651.

Isä: Mangila, Sigfrid, Mankila Bonde i Siikajoki socken; talollinen Siikajoki.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 77 -

4. sukupolvi

Lithovius, Magdalena Johanintytär, Limingius (taulusta 23. Äiti: Sursill, Christina Östensdotter) k. 1644 jälkeen. Perhesuhteet: Eli leskenä Oulussa 1653, puoliso 1620-luvun alussa Hans Houru.

1. puoliso Houru, Hannu Pietarinpoika s. 1590 luvulla. k. n. 1644 Oulu ?. Kauppias Oulussa, kirkonisäntä, porvari, Oulujoen nimismies.
Omisti Oulujoella Sangi-nimisen tilan, jonka oli perinyt appeltaan. Sangin tila on ollt näin ollen Johan Henrikinpoja tila. Lähde: Lea Holm

Isä: Houru, "Pekka" Pietari Olavinpoika s. 1560 luvulla Pyhäjoella. Porvari Oulussa, Oulun pormestari.

Lapset:
1) Brita Hannuntytär (katso taulu 224) k. 1672 Vaasa haudattu 06.10.1672 Vaasa. Lisätietoja: Alkujaan Houru.
2) Johan Hannunpoika (katso taulu 225) k. 1690 Kristiinankaupunki ?. Kristiinankaupungin pormestari ja postimestari 1664. Lisätietoja: Sitten Hoffreen. Perhesuhteet: Avioitunut ennen vuotta 1652.
3) Olof Hannunpoika (katso taulu 226) s. 1630 jälkeen. Kauppias Oulussa. Lisätietoja: Oli elossa 1678.
4) Magdalena Hannuntytär (katso taulu 227) s. 1630 jälkeen. k. 1672 Oulu ? haudattu 04.10.1672 Oulu.
5) Jakob Hannunpoika (katso taulu 228) k. 1668 Oulu ?. Porvari Oulussa.
6) Anna Hansintytär (katso taulu 229) s. n. 1602 Ii. k. 13.01.1764 Loimaa haudattu Loimijoki.
7) Petrus Hannunpoika (katso taulu 230) s. 1626 Oulu. k. 1686 Ii haudattu 15.08.1686 Ii. Oulun pedagogion rehtori, Iin kirkkoherra 1678.
8) Henrik Hannunpoika (katso taulu 231) s. 1629 Oulu. k. n. 1710. Iisalmen kirkkoherra 1671, rovasti. Lisätietoja: Savon Hoffrén-suvun kantaisä. Perhesuhteet: Veljensä käly oli hänen vaimonsa Elisabet.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 78 -

4. sukupolvi

Lithovius, Catharina Johanintytär (taulusta 23. Äiti: Sursill, Christina Östensdotter) Lisätietoja: Eli 1644.

1. puoliso Tyris Peersson s. 1590-luvulla. k. 02.04.1658. Oulun porvari, raatimies 1628-30, harjoitti merenkulkua.
Mainitaan 1611 Oulun vanhimmassa porvarienluettelossa. Omisto Oulussa talon ja myllyn.

Isä: Houru, "Pekka" Pietari Olavinpoika s. 1560 luvulla Pyhäjoella. Porvari Oulussa, Oulun pormestari.

Lapset:
1) Henrik Tyriksenpoika s. Oulu. Uolun pedagogion kollega 1651, ruukinkirjuri 1660. Lisätietoja: Myöhemmät vaiheet tuntemattomat.
2) Petter Tyriksenpoika s. 1610-luvulla Kotoisin Oulusta. k. 1647 Oulu ?. Oulun pedagogion rehtori 1640.
Ylioppilas Upsalassa 1636
3) Carin Tyriksentytär (katso taulu 232) Lisätietoja: Oli elossa Oulussa 1689. Perhesuhteet: Toinen avioliitto ilmeisesti 1654.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 79 -

4. sukupolvi

Limingius / Lithovius, Anna Johanintytär, Walstenius (taulusta 23. Äiti: Sursill, Christina Östensdotter) s. n. 1600 Ii. k. 1660 Loimaa.

Mainitaan Loimaan pappilassa 1640 - 1658.

1. puoliso Walstenius, Johannes Petri s. n. 1600 Parainen. k. 01.00.1658 tammikuussa, Loimaa. Kappalainen, Parainen 1626, Naantalin kirkkoherra 1633, Loimaan kkha 1640.
Naantalin ja Loimaan kirkkoherra 1640 - 1658. Osti pari vuotta myöhemmin Vilvaisten kylästä itselleen ratsutilan, josta talonakin kutsutaan nimellä Walstenius. Lisäksi hän otti viljeltäväkseen Pesänsuon Louven. Kappalainen ja sijaiskirkkoherra Paraisilla,kirkkoherra Naantalissa 1633; kirkkoherra Loimaalla. Lähde: Veikko Laakso, Suur-Loimaan historia. Mainitaan Loimaan pappilassa 1640 - 1656 Lähde: Elgenstierna, Svenska Adels Ärttartavlor.

Isä: Petter Johaninpoika s. n. 1550. Kirkkoherra Parainen.

Lapset:
1) Petter Johaninpoika (katso taulu 233) k. 1675 Loimaa. Loimaan kirkkoherra 1658.
2) Maria Johanintytär (katso taulu 234) Perhesuhteet: Asui Kokemäellä leskenä 1690.
3) Isak Johaninpoika k. Ruotsi-Suomen Puolaa vastaan käymässä sodassa. Sotapappi 1650-luvulla. Perhesuhteet: Mahdollisista avioista ja lapsista ei ole varmoja tietoja. Kuolinsyy: Sodassa.
4) Anna Juhontytär (katso taulu 235) s. 05.00.1634 Naantali. k. 25.07.1706 Loimaa, Onkijoki, Rynkö.
5) Margaretha Johanintytär (katso taulu 236) s. 07.00.1637 Naantali.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 80 -

4. sukupolvi

Ahlholm, Henric Johansson, Corvinus / Limingius (taulusta 23. Äiti: Sursill, Christina Östensdotter) k. 1651 Pyhäjoki. Kappalainen Ii / Ijo 1628, kirkkoherra 1634, Pyhäjoen kirkkoherra 1636. Lisätietoja: Nimi Alholm tulee Leppäsaaresta jossa asui. Ammatinlisäyksiä: Pappissäädyn valtiopäiväedustaja 1638.

Han blef först Kapellan och 1634 Pastor i Ijo; anställdes 1636 efter att hafva varti priverad, som Pastor i Pyhäjoki. Henrik Johaninpk.Corvinus l. Ahlholm oli Iin kappalainen, joka sai haltuunsa Karhulan talon. Nimismies Sigfrid Mårthinpoika Korvala (120579) sai puolestaan haltuunsa viereisen Hiivalan talon. Naapurit toimivat hyvässä yhteisymmärryksessä. On epäilty nimien samankaltaisuuden perusteella, että Corvinus ja Korvala olisivat keskenään sukulaisiakin, tämä ei ole todennäköistä. Jo Henrikin isoisä Henrik Laurinpoika Lithovius oli käyttänyt Corvinus / Svart nimeä (corvinus = korppi). Oliko suvun ensimmäisen papin asuun liittyvää huumoria? Nimi Ahlholm tulee iiläisestä Leppäsaaresta, jossa kappalainen aikanaan asui. Lukkarin navetasta löytyi kuollut lapsi, jonka isäksi Henrik Corvinus tunnustautui. Rikoksen ilmiantajina toimivat Henrikin oma äiti ja lukkarin vaimo. Samoihin aikoihin Henrik oli nimitetty Iin kirkkoherraksi 1633, isänsä vielä eläessä, mikä oli poikkeuksellista. Oikeudessa Henrik tuomittiin huoruuden synnistä erään naimattoman itsellisnaisen kanssa (siis ei lapsensurmasta) kuolemanrangaistukseen, mutta hän sai kuitenkin sovittaa tekonsa siirtymällä koeajaksi Pyhäjoelle, jossa oli sittemmin kirkkoherrana. Pyhäjoen kirkkoherra Erik Montanus puolestaan siirtyi Iin kirkkoherraksi. Lähde: Iin seurakunnan historia Pantiin irstaisen elämänsä tähden jonkun aikaa virantoimista eroitettuna oltuaan 1636 Pyhäjoen kirkkoherraksi. Pantiin virasta 1642-45. Lähde: Axel Bergholm Sukukirja s. 802 Omisti POhjankylän Vuotilan talon 1643 - 51

1. puoliso Groth, Anna Claesdotter, Ahlholm s. Gefle, Gävle, Ruotsi. Perhesuhteet: Eli Pyhäjoella leskenä 1660.
Isä: Groth, Claus s. Ruotsi.
Äiti: Margaretha Andersintytär, Groth s. Ruotsi ?.

Lapset:
1) Henrik Henrikinpoika (katso taulu 237) s. n. 1627. k. 1666 Brahea. Nimismies, Pielinen, Brahean pormestari. Perhesuhteet: Henrik oli aviossa jo ennen Anna Uhlstadiusta.
2) Gabriel Henrikinpoika (katso taulu 238) s. 1628 Ii. k. 1697. Kappalainen, Pyhäjoki 1646(7?), Pyhäjärvi 1664.
3) Florens Henrikinpoika (katso taulu 239) k. 1676 oli jo kuolleena. Nimismies ja vouti Pyhäjoki.
4) Margaretha Henrikintytär (katso taulu 240) s. 1624. k. 1661-1667 välisenä aikana.
5) Claus Henrikinpoika (katso taulu 241) s. 1626. k. 1674 Pyhäjoki. Kirkkoherra Pyhäjoki 1661, filosofian maisteri 1664.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 81 -

4. sukupolvi

Limingius / Lithovius, Brita Johanintytär, Forbus (taulusta 23. Äiti: Sursill, Christina Östensdotter) s. 09.06.1600. k. 1696 Ii haudattu 11.08.1696 Ii.

1. puoliso Forbus, Caspar Hansinpoika s. n. 1592 Danzig ?? Skotlanti??. k. 1682 Pohjoiskylä, Ii haudattu 17.12.1682 Ii. Pohjois-Pohjanmaan rovastikunnan vouti 1639, sittemmin Iin nimismies. Ammatinlisäyksiä: Kauppias Oulussa.
Sursill lähteet mainitsevat suvun tulleen Skotlannista tai Danzigista

Isä: Forbus, Hans Georgesson s. 1566 Aberdeen Scotland ?. Porvari Danzigissa, Iin käskynhaltija.
Äiti: N.N., Forbus

Lapset:
1) Christina Casparintytär (katso taulu 242) k. 1661.
2) Hans (katso taulu 243)
3) Catharina Casparintytär (katso taulu 244) s. n. 1640 Oulu ?. k. 1691 haudattu 16.07.1691 Ii.
4) Johan Casparinpoika (katso taulu 245) s. 1628 Oulu. k. 1678 Ii. Siikajoen kappalainen, sittemmin Iin kirkkoherra 1674.
5) Henrik Casparinpoika (katso taulu 246) s. 1620. k. 1681 Oulu haudattu 13.03.1681 Oulu. Hailuodon ja Iin vapaaherrakuntien vouti, Oulun pormestari 1672, valtiopäivämies. Perhesuhteet: Margaret Lithovius oli hänen pikkuserkku.
6) Caspar Casparinpoika (katso taulu 247) s. 1633 Oulu. k. 28.02.1664 Raahe ?. Kirkkoherra Raahe 1662.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 82 -

4. sukupolvi

Tysk, Catharina Andersintytär (taulusta 24. Äiti: Sursill, Margaretha Östenintytär) Lisätietoja: Eli leskenä Mustasaaressa 1631.

1. puoliso Henrik Jöransson Kapteeni Ruotsi-Suomen armeijassa. Lisätietoja: Oli vainajana jo 1631.

Lapset:
1) Brita Henrikintytär (katso taulu 248) Lisätietoja: Eli leskenä Kokkolassa 1682.
2) Margaretha Henrikintytär Lisätietoja: Oli kuolleena jo 1660.
3) Dordi Henrikintytär Lisätietoja: Oli kuolleena 1660.
4) Anna Henrikintytär Lisätietoja: Oli kuollut 1660.
5) Jöran Henrikinpoika Lisätietoja: Oli vainajana 1660.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 83 -

4. sukupolvi

Tysk, Jakob Andersinpoika (taulusta 24. Äiti: Sursill, Margaretha Östenintytär) Oulun pormestari 1634.

1. puoliso Catharina, Tysk Lisätietoja: Oli elossa 1644.

Lapset:
1) Catharina Jakobintytär (katso taulu 249)
2) Margaretha Jakobintytär (katso taulu 250) Lisätietoja: Sitten Teuschovius.
3) Johan Jakobinpoika k. Matkalla Upsalaan. Ylioppilas Upsalassa 1649. Kuolinsyy: Hukkui.
4) Jakob Jakobinpoika (katso taulu 251) s. 1626. k. 1675. Oulu koulun rehtori sitten kappalainen Kalajoki 1648. Lisätietoja: Sitten Teudschovius.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 84 -

4. sukupolvi

Gumse, Hans Petterinpoika (taulusta 25. Äiti: Sursill, Brita Östenintytär) Isonkyrön Komsilan talon isäntä, ratsutilallinen. Lisätietoja: Oli kuolleena jo 1641. Perhesuhteet: Puolison nimi tuntematon.


Lapset:
1) Petter Hansinpoika (katso taulu 252) Isonkyrön Komsilan talon isäntä, Isonkyrön nimismies 1654. Lisätietoja: Eli vielä 1682, kuolleena 1685.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 85 -

4. sukupolvi

Hans Hansson (taulusta 26. Isä: Sursill, Hans Östeninpoika) Vaasalainen kauppias. Perhesuhteet: Toinen vaimo oli palvelijatar.

Sai Kuningas Kustaa II Adolfilta nimen Vaasan Suurjunkkari. Oli erittäin varakas mies.

1. puoliso Beata Enevaldin- eli Ingevaldintytär

Lapset:
1) Hans Hansson (katso taulu 253) k. 1652. Porvari Vaasassa.
2) ?? Hansintytär (katso taulu 254)
3) Margaretha Hansintytär (katso taulu 255)
4) Dorde Hansintytär (katso taulu 256)
5) Beata Hansintytär (katso taulu 257) k. 1685 oli kuolleena.
6) Josef Johanin / Hansinpoika (katso taulu 258) s. 1618. k. 1660 Kokkola haudattu 14.03.1660 Kokkola. Kokkolan kappalainen 1652. Kuolinsyy: Kuoli Kokkolassa pidetyn piispantarkastuksen aikana.

2. puoliso Malin Thomaksentytär Palvelijatar. Perhesuhteet: Kuoli ennen miestään.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 86 -

4. sukupolvi

Sursill, Östen Erikinpoika (taulusta 27. Isä: Sursill, Östen) s. n. 1598. k. 1674 Laihia ?. Talollinen Öystin tilalla, Laihia 1633, majatalonpitäjä 1641, Laihian nimismies.

1. puoliso Galle, Catharina Håkonintytär, Sursill k. 1679 ?. Lisätietoja: Eli Laihialla vanhana leskenä 1675.

Lapset:
1) Erik Östeninpoika (katso taulu 259) k. 1684 ?. Lasimestari Laihialla.
2) Anders Östeninpoika (katso taulu 260) Lisätietoja: Oli kuolleena 1675.
3) Catharina Östenintytär (katso taulu 261) k. 1675 (oli jo kuolleena).
4) Magdalena Eriksdotter (katso taulu 262) Perhesuhteet: Perheessä oli ainakinkaksi pienenä kuollutta lasta.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 87 -

5. sukupolvi

Rothenius, Margaretha Gabrielintytär, Eichman (taulusta 28. Äiti: Witting, Elsa Knutsdotter) s. n. 1627. k. 01.09.1651.

1. puoliso Eichman, Philip, Eichmann s. 13.09.1620 Lübeck, Saksa ?. k. 1690 Pori haudattu 26.10.1690 Pori. Kauppias Porissa, raatimies, valtiopäivämies. Vihitty: ??.
Isä: Eichman, Caspar, Eichmann Saksalainen pappi.
Äiti: Below, Christina, Eichman

Lapset:
1) Elisabet Philipintytär (katso taulu 263) s. 28.01.1648 Turku. k. ilmeisesti Isonvihan aikana. Perhesuhteet: Kaksonen.
2) Caspar Philipinpoika s. 28.01.1648 Turku.
3) Elsa Philipintytär (katso taulu 264) s. 28.12.1648 Turku. k. 1711 Pori haudattu 23.01.1711 Pori.
4) Christina s. 08.03.1650 Turku. k. 26.03.1650 Turku.
5) Philip s. 01.09.1651 Turku. k. 13.09.1651 Turku.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 88 -

5. sukupolvi

Rothenius / Rooth, Elisabeth Gabrielintytär, Nicarlus (taulusta 28. Äiti: Witting, Elsa Knutsdotter) k. 07.09.1685 kuoli ennen Tukholmassa.

1. puoliso Nicarlus, Jakob Hansson, Nycarli Under Lagman i Österbottens Norra Fögderi, Pohjois-Suomen alilaamanni. Vihitty: ??. Ammatinlisäyksiä: Pohjanmaan pohjoisen voutikunnan alilaamanni 1653.
Ylioppilas Upsalassa 1628.

Isä: Nycarlus, Johannes Jacobi Kirkkoherra Uusikaarlepyy 1625.
Äiti: Ruuth, Helena, Nycarlus s. 1581.

Lapset:
1) Margaretha (katso taulu 265) s. 22.02.1635 (kuoliniän mukaan noin 1644). k. 22.12.1695 Raahe.

2. puoliso Corte, Henrik Henrikinpoika s. Saksa. k. 1680 tammikuun ja maaliskuun välisenä aikana; Raahe. Raahen ensimmäinen pormestari. Vihitty: 03.00.1662.
RAAHE Uutta kaupunkia nimitettiin aluksi Saloisten kaupungiksi, ruotsiksi Salo stad, osaksi pitäjän, eniten kuitenkin vanhan sataman mukaan, jota väestö tosin nimitti ainoastaan Satamaksi, mutta jonka kaukaisetkin vieraat merenkulkijat tunsivat Saloisten sataman nimellä. Vuonna 1650 nimitettiin Saloisten kaupungin pormestariksi muuan Pietari Brahen uskotuimpia vouteja, saksalainen Hendrich Corte, joka oli tullut Suomeen Ruotsin kautta. Corte oli 1640-luvun alkupuolella asettunut asumaan Ouluun tunnetun tukholmalaisen porvarin Spiringin liikeasiamiehenä, jonka palveluksessa hän oli vielä vuonna 1645; mutta jo kaksi vuotta myöhemmin puhutaan hänestä pohjois-Pohjanmaan nimismiehenä ja voutina. Vuonna 1649 otettiin hänet pohjois-Pohjanmaan maanvoudin Johan Bockmöllerin kera Oulun juomanpanijan tointa hoitamaan. Vaikkakin Corte nimitettiin pormestariksi, pysyi hän Pietari Brahen nimismiehenä ja kantomiehenä Saloisten pitäjässä ja hän hoiti molempia näitä toimia kuolemaansa saakka. Huhtikuun 14 p:ltä 1650 on säilynyt Pohjanmaan maaherran Hans Kylen pormestari Cortelle kirjottama kirje, jossa maaherra omasta ja Pietari Brahen puolesta kehottaa »Korttea» tekemään kaiken voitavansa uuden kaupungin asuttamiseksi, jotta ne, jotka tahtoivat sinne asettua, näkisivät että ponnistuksia ei säästetty. Kyle kehotti myöskin nimismies Bockmölleriä auttamaan Cortea tämän tehtävän suorittamisessa ja antoi Saloisten pitäjän rahvaan toimeksi kaupungin alueen ja sinne vievän tien raivaamisen sekä lahden poikki johtavan tullisillan ja aitauksen rakentamisen; sitä paitsi neuvoi hän nimismies Jöran Jöranssonia kehottamaan Pyhäjoen pitäjän rahvasta auttamaan Saloisten pitäjäläisiä välttämättömissä töissä. Tästä kirjeestä ilmenee selvästi, ettei tuohon aikaan vielä ajateltu muuta kuin että kaupunki rakennettaisiin vanhan sataman luo - kirjeen lopussa maaherra ilmottaa antaneensa maanmittari Lars Larssonin toimeksi merkitä Saloisten kaupungin paikan ja kadut ja talojen tontit ensimäistä kertaa matkustaessaan etelään päin. Hendrich Corte tottelikin saamaansa kehotusta ja ryhtyi alusta alkaen tarmolla hoitamaan kaupungin asioita. 1650 vuoden valtiopäivillä hän jätti uuden kaupungin puolesta k. m:lle anomuksen, että kaupungille lahjotuskirjalla karjanlaidunta varten luovutettaisiin 6 1/4 perintötilaa, nimittäin, kirkkoherran tilaa lukuun ottamatta, 3 7/12 perintötilasta n:o 9 Savonlahden kylästä yksine uutisasukkaineen sekä perintötilasta n:o 5 Palon kylästä 2 2/3 manttaalia. Anomuksen jätti valtiopäiville Pietari Brahe ja se hyväksyttiinkin. Näiden tilojen verot nousivat vuosittain 115 talariin 23 äyriin 10 1/5 penninkiin hopearahaa. Savonlahden kylässä olevat lahjotusmaat käsittivät Ylitalon, Alatalon, Ollinsaaren ja Ängholmenin tilat sekä puolen Lankilan tilaa. Kesti kauemmin kuin mikä uusia kaupunkeja perustettaessa oli tavallista, ennenkuin Saloisten kaupunki pääsi alkuun. Tämä johtui ainakin jossain määrin siitä, että Hendrich Corte, joka asui Oulussa, ei heti tahtonut jättää sikäläistä taloaan ja muuttaa Raaheen, josta oli seurauksena ettei kukaan muukaan uskaltanut sinne asettua; he pelkäsivät näet, kuten he sanoivat, ettei koko hommasta tulisi niin mitään - he epäilivät, oliko tässä lopultakaan tosi kysymyksessä. Vuonna 1651 Corte kuitenkin oli pakotettuna muuttamaan Saloisten kaupunkiin ja jättämään Oulussa omistamansa talon, joka sittemmin paloi poroksi Oulun suuressa palossa vuonna 1652. Tästä ajasta alkaakin kaupungin asuttaminen. Sinne siirtyneet saivat heti tonttipaikat, joille myös nopeasti kohosi rakennuksia. Itse rakennustyötä helpotti se seikka, että täällä kaikkialla oli suurikasvuista ja vankkaa kuusimetsää, josta saatiin hyvää rakennusainetta ja jota porvaristolla oli oikeus käyttää talojensa rakentamiseen. Vuodesta 1651 alkaa maistraatti harjottaa sitä toimintaa, joka oli sille uskottu, alussa kuitenkin varsin vaatimattomasti. Sillä mainittuna vuonna pidetään ainoastaan yksi raastuvanoikeuden kokous, elokuun 9 päivänä, ja vuonna 1652 ainoastaan kolme, tammik. 9, maalisk. 20 ja kesäk. 26 päivinä. Oikeuden muodostivat näinä vuosina pormestari Hendrich Corte sekä neuvosmiehet Matts Larsson, Hendrich Hendersson, Hans Forbus ja Philip Bertilson. Maaliskuun 2 p:nä 1651 Pietari Brahe julkaisi käskykirjeen, jossa hän vahvisti kaupungin jo ottaman nimen »Sahlo» sekä antoi kaupungille vaakunan sinetissä ja muuallakin pidettäväksi. Tässä vaakunassa oli kuvattuna satuloitu hevonen, »satama toisella ja meri toisella puolella». Vuonna 1652 tapahtui uuden kaupungin oloissa muutos, joka antoi kaupungille erikoisen luonteen ja tuli määräämään sen aseman ensimäisinä sen olemassaolon vuosikymmeninä. Mainittuna vuonna Pietari Brahe näet osti kruunulta verottomaksi omistusmaaksi koko Saloisten pitäjän ja kaupungin yhdistääkseen ne Kajaanin vapaaherrakuntaan, jonka hän vuonna 1650 oli saanut läänitykseksi. Tämä lisä Kajaanin vapaaherrakuntaan käsitti kaikkiaan 123 13/14 manttaalia ja kauppahinta oli 30,399 talaria. Oston vakuudeksi Pietari Brahe sai vahvistuskirjan maaliskuun 18 p:nä 1652.16 Otettuaan haltuunsa uuden maaomaisuutensa Pietari Brahe julisti marraskuun 3 p:nä 1652 päivätyssä kirjeessä, että hän ikuiseksi omaisuudekseen oli ostanut Saloisten pitäjän ja kaupungin, jonka ohessa hän uudisti vakuutuksen, että kaupungin asujamet saivat pitää saamansa oikeudet ja edut, sekä määräsi, että kaupungin nimi oli muutettava ja siitä tästä lähtien käytettävä nimeä Brahestad. Tämä kirje on katsottava toiseksi perustamiskirjaksi. Sen kautta siirtyi pienoinen, uuden omistajansa mukaan Raaheksi nimitetty kaupunki yksityisen omaisuudeksi. Pietari Brahen kuolemaan saakka on kaupunki hänen, hän hallitsee sitä vapaasti ja hänellä on lopullinen määräämisoikeus kaikissa sen asioissa. Pietari Brahe oli vuoden 1651 alussa ollut tarkastusmatkalla pohjois-PohjanmaalIa ja hän kävi silloin Saloisissakin ja sen ympärillä olevissa pitäjissä. Mutta niinä kolmena vuonna, jotka Pietari Brahe vielä oli Suomen kenraalikuvernöörinä - tämä virka lakkautettiin näet 1654, jolloin hän muutti Ruotsiin - hän ei enää käynyt Pohjanmaalla eikä hän niin ollen koskaan nähnyt Raahea sen jälkeen kuin kaupunki oli tullut hänen omakseen. Myöhemmin aikoi hänen veljenpoikansa Nils Brahe kerran matkustaa Suomessa olevaan vapaaherrakuntaan, ja Raahessa samoin kuin kaikkialla muuallakin valmistauduttiin häntä arvokkaasti vastaanottamaan. Mutta Nils Brahe ei tullutkaan tänne, vaan palasi Tukholmaan Uumajasta. Pietari Brahe hoiti vapaaherrakuntaansa ja kaupunkejaan kuten maanomistajaylimys, joka oleskelee kaukana tiloiltaan: sijaisten, voutien, avulla. Raahessa ja Saloisissä oli Hendrich Corte hänen luottamusmiehensä; hän se nimismiehenä ja voutina peri sekä kruunun että kreivin saatavat. Kun Raahe oli koko vapaaherrakunnan ulkosatama, tuli hänen sitä paitsi valvoa sikäläistä tavaraliikennettä, joka tehtävä usein tuotti suuria vaikeuksia. Ne kirjeet, jotka Hendrich Corte Pietari Brahen ensimäisenä virkamiehenä kirjotti Pietari Brahelle ja jotka ovat säilytettyinä Skoklosterin kirjastossa, muodostavat verrattoman lähteen sen suhteen tuntemiseen, jossa Pietari Brahe oli tähän osaan vapaaherrakuntaansa. Sillä paitsi niitä asiallisia tietoja, joita ne antavat, jättävät ne lukijan mieleen elävän tunnelman ja vaikutuksen - niistä ilmenee, kuinka vahvassa riippuvaisuussuhteessa kaupunki on Pietari Braheen: Raahe - se oli Pietari Brahelle ainoastaan vähäinen maatila, ja kun Hendrich Cortella oli jotakin laivoilla vietävää, hän lähetti sen suurelle maatilalle Bogesundiin, ja jos hänellä oli jotakin Pietari Brahen kanssa neuvoteltavaa, matkusti hän itse sinne ja neuvotteli siitä Bogesundin voudin kanssa. Olisi mieltäkiinnittävää voida antaa joitakin tarkkoja tietoja Pietari Brahen Raahesta saamista tuloista, erittäinkin vuodesta 1662 lähtien, jolloin myönnetyt verovapausvuodetmenivät umpeen. Mutta kirjeet tarjoavat ainoastaan hajanaisia tietoja, ja sitäpaitsi nämä tiedot eivät koske erityisesti Raahea, vaan sisältyvät koko pitäjän tileihin. Tulli, jonka Pietari Brahe aina kantoi lyhentämättömänä, oli varsin erilainen ja teki vuosina 1652 - 1680 hopearahassa: 1652 - 316; 8; 6. 1653 - 432; 29; 13. 1654 - 589; 5; 10. 1655 - 308; 29; 17. 1656 - 345; 27; 14. 1657 - 268; 3; 23. 1658 - 389; 31; 15. 1661 - 412; 8; 7. 1662 - 564; 3; 44, 1671 - 519; 18. 1672 - 593; 24. 1677 - 456; 24. 1678 - 503; 12. 1680 - 548; 24. Tulot Raahesta ja Sälöisistä lähetettiin osaksi rahassa - niinpä esim. 1653 6,700 kup. talaria »kaikki tynnyreihin pantuina ja askettuina», osaksi ravintoaineissa, kuten kuivassa lohessa, kuivissa hauissa, herneissä, ryyneissä, jauhoissa, voissa, viljassa j. n. e. Pietari Brahe olisi kernaasti nähnyt, että kaikki luonnontuotteet olisi myyty jo Raahessa ja hän siten saanut kaikki tulonsa puhtaassa rahassa, mutta se oli vaikea toteuttaa, sillä rahoja oli niukalta näillä seuduin, ja sieltä saapuneet viestit kertoivat yhäti vain huonoista vuosista, kadosta ja köyhyydestä. Jotta tavarat kuitenkin saatiin yhteen paikkaan kootuiksi, oli Raaheen Pietari Brahea varten rakennettu ranta-aitta, johon kaikki hänelle lähetettävät tavarat pantiin varastoon. Corten Pietari Brahelle kirjottamista kirjeistä voi varmaankin saada jotenkin oikean käsityksen heidän keskinäisestä suhteestaan, joka epäilemättä oli erittäin hyvä. Corte piti tunnollisesti huolta siitä, että voilähetyksissä aina oli vaikkapa vähäinenkin määrä sellaista voita, joka oli kreivin pöydälle sopivaa. Tavan takaa hän lähetti Pietari Brahelle lahjoja pyytäen, ettei kreivi panisi sitä pahakseen; niinpä hän kerran lähetti parin lappalaissaappaita, joiden hän toivoi hyvin sopivan hänen ennemmin lähettämänsä peskin kanssa, toisella kertaa taas kreivi sai nopeaan liukuvan reen, jota Corte arveli kreivin saattavan itse ajaa. Hyvää suhdetta kuvaa sekin seikka, että koko tässä jokseenkin suuressa kirjekokoelmassa ei ollenkaan tapaa anteeksipyyntöjä tahi selityksiä Hendrich Corten puolelta. Sellaisia puolustelemisia nähtävästi ei tarvittu. Yhden ainoan kerran näyttää siltä kuin Corte olisi ollut jonkinlaisen Pietari Brahelle lähetetyn ilmiannon esineenä, mutta sekään ei koskenut mitään vääryyttä, johon hän Pietari Brahea kohtaan olisi tehnyt itsensä syypääksi, vaan sitä ettei hän muka ollut säännöllisesti suorittanut kruunulle tulevaa osaa Saloisten pitäjän veroista. Huhtikuun 18 p:nä 1859 päivätyssä kirjeessä leimaa Corte syytöksen kokonaan valheelliseksi, sillä Corte oli päinvastoin pannut lisää omista rahoistaan voidakseen maksaa kreivin osan, jota vastoin kruunun osa oli suoritettu kootuista varoista. Panettelu oli kokonaan koston aiheuttama, koska, niinkuin Corte sanoo, »eräät eivät saa hallita mielivaltansa mukaan armollisen Kreivini Vapaaherrakunnassa eivätkä kohdella talonpoikia niinkuin he muuten muissa pitäjissä ovat tottuneet.» Jo tämä lausunto ja muutkin samankaltaiset sekä enemmän kuin mikään muu Hendrich Corten kirjeiden koko sävy ja henki osottavat, ettei hän millään tavalla ollut tyly talonpoikia kohtaan tahi ahdistanut heitä heidän kurjassa ja köyhässä tilassaan. Päin vastoin huomaa, että hän säädyllisellä ja ymmärtävällä tavalla ajaa heidän asiaansa sen korkean herran edessä, joka muuten itsekin kaikissa tilaisuuksissa näkyy olleen taipuvainen suostumaan jokaisen ehdotukseen, joka asettui ihmiselliselle katsantokannalle, erittäinkin milloin oli talonpoikain asemaa autettava ja parannettava ja heitä rasittavia taakkoja peruutettava. Hendrich Corte oli myöskin, samoin kuin muut Pietari Brahen suomalaisten läänityksien nimismiehet, voudit ja pormestarit, n. s. Kajaanin linnan konventin jäsen; tämän laitoksen Pietari Brahe oli perustanut yhtenäisyyden säilyttämiseksi ja vallan keskittämiseksi asemansa ja luonteensa puolesta perin erilaisissa läänityksissään. Konventti oli koolla Kajaanin linnassa pari päivää joka vuosi. Sen kokouksissa, joihin siihen kuuluvat yhdeksän jäsentä olivat ehdottomasti velvolliset ottamaan osaa, esitettiin ja tarkastettiin kantotilit, sitä paitsi tuotiin siellä esiin valituksia, ehdotettiin virkamiehiä, keskusteltiin valtiopäivävalituksista ja- päätöksistä sekä tietysti myös muista yhteistä harrastusta herättävistä asioista. Siellä esitti Hendrich Cortekin tilinsä, siellä hän vaati ja saikin korvauksen niistä lainoista, jotka hän oli kreiville myöntänyt, ja kotiin tultuaan hän selosti Pietari Brahelle keskusteluista kaiken sen, mikä koski hänen omaa hallintopiiriänsä. Hendrich Corte jätti silloin tällöin konventin kokouksiin saapumatta, useimmiten Tukholmassaolon tähden tahi maaherran tuloa odottaessaan, jotka syyt luonnollisesti pidettiin pätevinä. Mutta kun hän vuonna 1664 jäi pois siitä konventista, joka kokoontui helmikuun 1- 3 p:nä, herätti se suurta huomiota, ja vaikka hän syyksi poissaoloonsa ilmotti vaimonsa sairauden, hän sai konventilta moitelauseen, eniten kuitenkin siksi, ettei hän ollut millään tavalla väitettään todistanut. Pietari Brahe nimitti itse kaikki kaupungin virkamiehet sekä heti alusta perustetun Raahen kirkkokunnan papit ja opettajat. Mitä tulee herrainpäiväin edustajiin näyttää siltä kuin Pietari Brahe aluksi olisi valinnut yhteisen edustajan koko vapaaherrakunnasta. Myöhemmin valitsi Raahe kuten muutkin kaupungit itse herrainpäiväin edustajan. Maistraatin pöytäkirjoista vuodelta 1664 käy selville, että tämän vuoden valtiopäiväkutsumus luettiin ja porvaristolle annettiin tehtäväksi valita edustaja herrainpäiville; heinäkuussa v. 1675 määrättiin, että pormestari tahi »se jonka hän kelvolliseksi näki», oli lähetettävä herrainpäiville ja että kaupungin tuli maksaa hänelle 600 kup. talaria valtiopäivämiespalkkiota; elokuussa v. 1680 ilmotettiin, että hänen kreivillisen armonsa sihteeri tulisi valtiopäivämieheksi ja että kaupungin tuli maksaa hänelle 200 kup. talarin suuruinen palkkio. Nämä jotenkin ehdottomat käskyt osottavat, että Pietari Brahe määräsi, kutka olivat nimitettävät valtiopäivämiehiksi hänen läänityksissään. Koko vapaaherrakunnassa oli puolustuslaitos järjestetty aivan erikoisella tavalla. Luvattuaan pitää 20 sotilasta ja 30 rakuunaa Kajaanin linnassa Pietari Brahe hankki vapaaherra kunnan sotilaille vapauden sotaväen otosta; sitävastoin oli rahvas velvollinen sodan aikana lähtemään mies talosta rajaa puolustamaan talonpoikaisluutnanttien ja kapteenien johdolla, jotka rauhankin aikana harjottivat sotamiehiä aseita käyttämään.28 Raaheen järjestettiin myös sangen pian kaupungin perustamisen jälkeen porvarikaarti. Valtion viranomaiset eivät läheskään aina ottaneet vapaaherrakunnan itsenäisyyttä huomioon, vaan sekaantuivat myötäänsä sen asioihin, milloin ottamalla veroja ja sotaväkeä, milloin siten että tuomarit tulivat tänne käräjiä pitämään ja lakia käyttämään, vaikka korkein tuomiovalta vapaaherra- kunnassa nimenomaan kuului Pietari Brahelle. Hendrich Cortan kävi varsin vaikeaksi puolustaa Saloisten pitäjän ja Raahen itsenäisyyttä - monet ovat ne kirjeet, joissa hän herralleen valittaa, että kreivin oikeutta tavalla tai toisella loukattiin. Erittäinkin herättivät maaherrat Corten suuttumusta alinomaisilla sekaantumisillaan ja vaatimuksillaan. Tavallista enemmän näkyy Corte julmistuneen, kun maaherra vuonna 1664 määräsi, että Saloisten pitäjästä samoinkuin muistakin seuduista oli valittava edustaja maakuntakokoukseen; tätä käskyä piti Corte siksi hämmästyttävänä, ettei hän voinut löytää muuta syytä siihen, kuin että maaherrassa oli syntynyt jonkinlainen vastenmielisyys Saloisten pitäjää kohtaan - ja hän lausui myöskin olettavansa, että tuo vastenmielisyys johtui siitä, ettei maaherra matkoillaan tässä pitäjässä saanut täyttä päivärahaa niinkuin muissa pitäjissä oli tapana. Pietari Brahe vain kehottaa Cortea osottamaan maaherralle mahdollisimman suurta kunnioitusta, ja Corte vastaakin kertomalla siitä juhlallisesta vastaanotosta, jonka maaherra oli saanut, kun tämä maaliskuussa 1664 oli käynyt Raahessa ja asunut hänen luonaan. Yleensä näkyy Corte hyvin säännöllisesti jättäneen tilinsä, niin ettei hänen osalleen tullut mitään varsinaista moitetta tahi muistutusta. Mutta vuonna 1664 hän näkyy tiliensä tähden olleen suuremman huomion esineenä erään kamarikollegion virkailijan puolelta; eikä siinä kyllin: Corte kutsuttiin Tukholmaan vastaamaan tileistänsä. Corte oli tämän johdosta hyvin epätoivoissaan, sillä hän oli katkaissut jalkansa ja oli pakotettuna lepäämään vuoteessaan, jonka tähden hänen oli vaikea laatia kirjelmäänsä ja pitää huolta puolustuksestaan. Corten suhde porvareihin ei ollut yhtä hyvä kuin hänen suhteensa talonpoikiin. Porvaristolla oli alati valituksia häntä vastaan, ja vuonna 1659 lähetti Pietari Brahe Raaheen kaksi komissariota, Erich Carpelanin ja Tyres Gunnarssonin ottamaan vastaan porvariston valituksen pormestariaan vastaan. Tutkimuksessa, joka nyt pidettiin, porvaristo valitti erittäinkin, että hän oli heille haitaksi heidän kaupassaan, hän kun osti kaikki tavarat, vaikka kaupungin porvareilla itsellään epäilemättä olisi ollut varaa siihen. Tämä ei kuitenkaan koskenut Savonmaasta tulevia tuotteita - varsinkaan viljaa - sillä näihin seutuihin nähden oli kauppa vapaa ja yhteinen, mutta kaiken, mitä Saloisissä tuotettiin, pormestari otti muitta mutkitta haltuunsa. Tuhka tiheään oli pormestarilla enemmän tai vähemmän rajuja yhteentörmäyksiä yhteiskunnan yksityisten jäsenten kanssa. Vuonna 1665 esim. muuan vänrikki Joseph Mattsson tunkeutui Hendrich Corten oman kertoman mukaan hänen kotiinsa ja tahtoi »hänen tietämättään ja takaapäin halkaista häneltä pääkallon, ellei Jumala armossaan olisi sitä ehkäissyt», ja kun pormestari 1667 kutsui luokseen erään porvarin Niskaisen, vaatiakseen häneltä hänen »henkilörahansa», syntyi sellainen tappelu, että pormestari koetti heittää ulos Niskaisen, joka tarttui pormestarin tukkaan, minkä jälkeen pormestari antoi hänelle ankaran iskun vasten suuta. Pormestari Corten työtä kaupungin hyväksi auttoivat muut maistraatin jäsenet, joita oli 3 - 5 neuvosmiestä ja notario eli kaupungin kirjuri. Raahen olemassaolon ensi aikoina oli kaupungin kirjurina Zacharias Ficke (1651- 1664), joka samalla oli postinhoitajana ja pitäjän kirjurina. Hänen kuolemansa jälkeen Pietari Brahe nimitti notarioksi, kaupungin ja pitäjän kirjuriksi Johan Jöranssonin. Tämä hoiti kuitenkin tointaan niin huonosti, että hän 1669 tai 1670 porvariston yksimielisestä pyynnöstä pantiin viralta. Kaupungin kirjuriksi tuli sen jälkeen Hendrich Hendrichson Corte, joka sai valtakirjan virkaansa vuonna 1672, tuli 1673 neuvosmieheksi ja aina toimi varapormestarina isän poissa ollessa ja joka nimitettiin pormestariksi hänen kuoltuansa. Neuvosmiehiä olivat tänä aikana: Matts Larsson 1651 - 1658. Hendrich Hendersson Kalholm 1651 - 1658. Hans Forbus nimitettiin neuvosmieheksi 1651. Hän toimi aina alussa puheenjohtajana pormestarin poissa ollessa, pyysi ja sai eron korkean ikänsä tähden 1679. Philip Bertilson 1651 - 1658. Johan Hinderson 1659 - 1667. Olof Michelson, hatuntekijä, nimitettiin neuvosmieheksi 1659, erotettiin väliaikaisesti 1663, koska hänestä kerrottiin, että hän Kokkolassa oli merkinnyt sian puremalla sen korvan poikki, palautettiin taas virkaansa 1667, kun hän ensin oli puhdistautunut tuosta parjauksesta, erotettiin vuonna 1670 syystä ettei hän koskaan ottanut osaa oikeuden istuntoihin. Jacob Letzie, rantalaivuri, neuvosmiehenä 1665 - 1670. Carl Kranck, tullinhoitaja, neuvosmiehenä 1668. Gustaf Simonsson Öhrn, räätäli, nimitettiin 1670 Olof Michelsonin sijalle, koska hän toimi tämän alituisena sijaisena ja oikeus katsoi, että hän yhtä hyvin voi saada paikan vakinaiseksi. Lähde: Alma Söderhjelm RAAHEN KAUPUNKI 1649 - 1899 Helsinki 1911 Akateeminen kirjakauppa


Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 89 -

5. sukupolvi

Rothenius, Gustaf Gabrielsson (taulusta 28. Äiti: Witting, Elsa Knutsdotter) s. 1633 jälkeen. k. 1677 Kokkola ? haudattu 18.11.1677 Kokkola. Grefve Totts Lagläsare, bodde uti Gamla Carleby; lainlukija, raatimies. Lisätietoja: Porvari Kokkola 1665. Ammatinlisäyksiä: Kaarleporin kreivikunnan ja Vöyriporin vapaaherrakunnan lainlukija 1656.

Lapset: Margareta, Magnus, Jakob, Elsa 1658, Cnut 1659, Gabriel 1660, Carl 1662, Catharina 1669, Elisabet 1670, Henrik 1673. Ylioppilas 1644, Turussa 1649. Sai viimemainittuna vuonna karsseria pohjalaisten ylioppilasjuhlista, joissa oli mukana kiusaamassa uusia ylioppilaita Gustaf Gabrielinpoika Gammalia (Gustfin tulevan vaimon serkku) ja Henrik Isakinpoika Brenneriä (Jacob Brenneruksen veljenpoika). Gustaf oli pannut halon Brennerin kainaloon ja päreen käteen, määrännyt hänen toimimaan juomanlaskijana, antanut hänelle toista tusinaa korvapuusteja ja ajanut hänet savupiippuun seisomaan. Gustaf puolustatui yliopiston konsistorille sillä, että hän oli aikanaan uutena ylioppilaana joutunut samanlaisen kohtelun alaiseksi. Porvarinvala 1649. Toimi kreivi Klaus Tottin nimittämänä Kaarleporin kreivikunnan ja Vöyriporin vapaaherrakunnan lainlukijana 1655-65. Kapinoivien lapualaisten talonpoikien edustaja Heikki Olavinpoika Hyytiäinen (ktso Hyytiäinen) valitti 1663 kreivi Tottille, että Gustaf Rothenius olisi lahjottuna tuominut häneltä pois kaksi niitynpalstaa. Seuraavilla käräjillä Gustaf aikoi tuomita Hyytiäisen kujanjuoksuun, mutta tuomio jäi antamatta. Hyytiäinen uhkasi lähteä uudelleen kreivin puheille, Gustaf lupasi puolestaan valittaa Turun hovioikeuteen. Lapuan ylimääräisillä käräjillä 1664 Hyytiäinen tuomittiin kapinoinnista (useita eri syytteitä) ensin kuolemaan. Lopulta Turun hovioikeus tuomitsi hänet 18.4.1665 sakkoihin ja vapautti virkamiehet, mm Gustafin talonpoikien heihin kohdistamista syytteistä. Gustaf oli porvari Kokkolassa 1665. Raatimies. Gustafin 2:o puoliso oli Catharina Brynelintytär, haud 8.11.1691.

1. puoliso Gammal, Barbro Magnuksentytär, Rothenius k. 1667 haudattu 01.01.1667 Kokkola. Lisätietoja: Kuolinaika on "Genealogia Sursilliana"ssa 1663 (s. 9).
Född mellan 1618 och 1636.

Isä: Gammal, Magnus Kirkkoherra Pietarsaari 1622.
Äiti: Westzynthius, Margaretha Knutsdotter, Gammal s. 21.09.1602 Pedersöre, Pietarsaari Västersund by.

Lapset:
1) Margaretha Gustafintytär Lisätietoja: Oli elossa 1660 ?.
2) Magnus Gustafinpoika Lisätietoja: Eli 1660.
3) Jakob Gustafinpoika Lisätietoja: Oli elossa 1660.
4) Elsa Gustafsdotter (katso taulu 266) s. 26.06.1658 Gamlakarleby, Kokkola. k. 04.00.1727 Raahe.
5) Cnut Gustafinpoika s. 20.08.1659 (kastettu) Kokkola. Lisätietoja: Sitten Rooth, eli vielä 1690.
6) Gabriel Gustafinpoika (katso taulu 267) s. 13.11.1660 (kastettu) Kokkola. k. 20.02.1704 Viipurin luona. Porin läänin jalkaväkirykmentin luutnantti 1700. Lisätietoja: Sitten Sunderooth eli Sundrooth. Kuolinsyy: Kaatui taistelussa Viipurin luona.
7) Carl s. 25.08.1662 (kastettu) Kokkola. Perhesuhteet: Kuollut pienenä.
8) Catharina Gustafintytär (katso taulu 268) s. 02.05.1669 (kastettu), Kokkola.
9) Elisabeth Gustafintytär (katso taulu 269) s. 10.08.1670 (kastettu) Kokkola.

2. puoliso Kiellin, Catharina Brynielsdotter, Rothenius k. 1691 haudattu 08.11.1691 Kokkola.
Lapset:
1) Henrik s. 06.09.1673 (kastettu) Kokkola.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 90 -

5. sukupolvi

Witting, Elisabet Gustafintytär, Granberg (taulusta 29. Isä: Witting, Gustaf Cnutinpoika) k. 1692.

1. puoliso Granberg, Lars, Lochtovius s. 1626 Lohtaja ?. k. 1667 Lohtaja ?. Lohtajan kappalainen 1648. Lisätietoja: Sitten Granberg. Perhesuhteet: Perheen lapset kuolivat jo vuoteen 1660 mennessä.
Ylioppilas Turussa 1642.

Isä: Granberg / Lohtovius, Lars Matthiae s. 1582 Saloinen. Kyrkoherde; Lohtajan kirkkoherra 1620, vihittiin papiksi 1615.
Äiti: Anna Erikintytär, Granberg / Lohtovius s. 1599 Lohtaja.

2. puoliso Cajanus, Johan Andersson, Hjerta s. 19.12.1629 Paltamo. k. 13.05.1703 Paltamo. Paltamon kappalainen, sittemmin kirkkoherra. Vihitty: 1669. Lisätietoja: Alkujaan nimeltään Hjerta.
Olun koulusta ylioppilaaksi 1636, ylioppilas Upsalasta 1642, opiskeli Turussa 1648, Papiksi vihitty Turussa 14/12 1648 ja pantu pitäjän apulaiseksi Paltamossa. Paltamon kappalainen 1651, kirkkoherra 1660: Koko kreivi Pietari Brahen vapaaherrakunnan lääninprovasti 1665; 1680 alkaen vaan Kajaanin läänissä. Valtiopäivämies 1672. Kuoli kotona 13/5 1703, sittenkun kevättalvella Kiannalla käydessä oli saannut halvauksen. Lääninprovastina harrasti tarkastusmatkoillaan pakanuuden jälkien hävittämistä, erittäin pohjois-Savossa. Piti ankaran kirkkokurin, jonka tähden kansa häntä nimitti "lylyhampaaksi". Hänen ansiokseen luetaan sopimus Kajaanin läänin vapauttamisesta sotamiesotosta, joka tehtiin hallituksen ja maakunnan väkillä 1680, sekä rajarauha Kainuunmaan ja Venäjän puolisten välillä, joka kesti aina "Sarkasotaan" asti 1712. Julkaisi: ruumissaarnan majurinrouva Dorotea Lång´in hautajaisissa, Turussa 1662 ja "En Christelgh Uthfärds-Prediken öfver Casparum Corte" Tukholmassa 1672. Hänen kertomuksensa Paltamon pitäjästä , jonka kirjoitti piispa Terserus´en käymistä varten siellä 1663, on painettu Turun "Tidningar"´issa 1777. *** Yliopp. Upsala 1642, Paltamon kirkkoherra 1660. Valtiopäivämies. I aviol. Catharina Paldanius 1649 II aviol. Anna Johanintr. Mathesius 1652 III aviol. Elisabet Witting) 1669 Susanna Cajana, Johannes Andreae Cajanuksen ja Elisabet Gustavi Wittingin tytär, on muuten melko mielenkiintoinen sikäli, että hän liittyy kolmeen pappissukuun: hän oli nimittäin kolme kertaa naimisissa, ensin Anders Jacobi Frosteruksen kanssa (Oulun kirkkoherra isänsä jälkeen 1710), sitten Laurentius Henrici Forbuksen, Kemin kirkkoherran, kanssa ja lopulta Zacharias Lithoviuksen, Oulun kirkkoherran, kanssa. Lähde: Jouni Kaleva e-mail jouni.kaleva@pp.inet.fi

Isä: Gyllenhjerta, Anders Erikinpoika, Hjärta / Cajanus s. Uusimaa; Kirkkonummi. Kajaanin vapaaherrakunnan vouti.
Äiti: Laatikatar / Laatikainen / Peitzius, Agneta Matintytär, Cajanus s. Sotkamo (luultavasti) Laatikkalan talo.

Lapset:
1) Susanna Johanintytär (katso taulu 270) s. 1677 Paltamo ?. k. 1744 Oulu haudattu 16.12.1744 Oulu.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 91 -

5. sukupolvi

Witting, Susanna Gustafintytär, Gronbäck (taulusta 29. Isä: Witting, Gustaf Cnutinpoika)

1. puoliso Gronbäck, Jakob, Crunovius s. 1635. k. 20.09.1680 Oli jo kuollut. Uudenkaarlepyyn triviaalikoulun alempi kollega 1655. Lisätietoja: Ehkä myös Crunovius.
Ylioppilas Turussa 1652

Isä: Gronbäck, Jeremias Kruununkylän kirkkoherra.

Lapset:
1) Gustaf Jakobinpoika Lisätietoja: Oli elossa 1660.
2) Elisabet Jakobintytär (katso taulu 271)

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 92 -

5. sukupolvi

Witting, Cnut Gustafinpoika (taulusta 29. Isä: Witting, Gustaf Cnutinpoika) k. 1681 Kokkola haudattu 24.04.1681 Kokkola. Kokkolan kaupunginsihteeri 1679, raatimies.

Ylioppilas Turussa 1657

1. puoliso Gorick, Catharina, Witting Vihitty: 01.01.1671 Kokkola. Lisätietoja: Oli elossa vielä 14.08.1697.

Lapset:
1) Catharina Knutintytär (katso taulu 272) s. n. 1680. k. 08.12.1716 Tervola. Kuolinsyy: Venäläisten surmaama.
2) Christian s. 20.08.1671 (kastettu) Kokkola. k. 17.11.1684 Kuollut ennen.
3) Gustaf s. 10.12.1676 (kastettu) Kokkola. k. 17.11.1684 Kuollut ennen.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 93 -

5. sukupolvi

Witting, Brita Gustafintytär, Granqvist (taulusta 29. Isä: Witting, Gustaf Cnutinpoika) Lisätietoja: Eli Lohtajalla leskenä 1694.

1. puoliso Granqvist, Johan Christofferinpoika k. n. 1695 Lohtaja. Lohtajan nimismies 1660-luvun lopulta lähtien.
Ylioppilas Turussa 1659.

Isä: Granqvist, Christoffer Hansinpoika Pohjanmaan jalkaväkirykmentin kapteeni, Lohtajan nimismies 1648.
Äiti: Granberg, Beata Larsintytär, Granqvist

Lapset:
1) Christoffer Hansinpoika (katso taulu 273) Lohtajan kappalainen, sittemmin kirkkoherra 1712. Kuolinsyy: Kuollut Isoavihaa paossa Luulajalla 1716.
2) Brita Hansintytär (katso taulu 274) Perhesuhteet: Jälkimmäinen avioliitto oli lapseton.
3) Catharina Hansintytär (katso taulu 275) Lisätietoja: Eli vielä 1741.
4) Maria Hansintytär (katso taulu 276) s. 1674 Lohtaja ?. k. 1715 Sotapakolainen Piitimessä Ruotsissa haudattu 05.05.1715 Piteå, Ruotsi.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 94 -

5. sukupolvi

Munselius, Jacob Josephsson (taulusta 30. Äiti: Witting, Susanna) k. 11.00.1669 (25. - 29.) Pietarsaari ?. Borgmästare i Jacobsstad och sedan Domare öfver Norra Österbotten. Ammatinlisäyksiä: Pohjanmaan lainlukija ja Pietarsaaren pormestari 1653.

Ylioppilas Turussa 1644.

1. puoliso Pictorius, Margaretha Johansdotter, Munselius k. 25.09.1695 Pyhäjoki.
Isä: Pictorius, Johan Olai, Målare s. Turku. Kapellan i Kalajoki, blef 1630 Kyrkoherde i Kemi. Kemin kirkkoherra.
Äiti: Arctophilacius, Margaretha Petterintytär, Pictorius

Lapset:
1) Jakob Jakobinpoika (katso taulu 277) Sota-auditööri jo 1691.
2) Erik Lisätietoja: Oli elossa 1660.
3) Josef Lisätietoja: Eli 1660.
4) Petter Lisätietoja: Oli elossa 1660.
5) Margaretha Lisätietoja: Oli mahdollisesti vainaja 1660.
6) Susanna Lisätietoja: Eli 1660.
7) Johan (katso taulu 278) s. 1662 (syntymäaika on noin). k. 23.06.1710 Pyhäjoki. Nimismies Pyhäjoki.
8) Christina Jakobintytär (katso taulu 279) s. 1669. k. 1693.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 95 -

5. sukupolvi

Munselius, Cnut Josefinpoika (taulusta 30. Äiti: Witting, Susanna) k. 14.09.1671 Pöytyä. Helsingin kaupunginsihteeri 1670.

1. puoliso Lindorm, Gertrud, Munselius Lisätietoja: Eli 1672.
Isä: Lindorm, Nils Pyhtään kirkkoherra.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 96 -

5. sukupolvi

Munselius / Muncelius, Elisabeth Josefintytär, Granberg (taulusta 30. Äiti: Witting, Susanna) s. 1630 Ny-Carleby, Uusikaarlepyy. k. 12.06.1673 Lohtaja.

1. puoliso Granberg, Erik Larsinpoika, Lochtovius s. 02.02.1623 Lohtaja ?. k. 1687 Lohtaja ?. Kirkkoherra Lohtaja 1647. Vihitty: 1645. Lisätietoja: Alkujaan luultavasti Lochtovius.
Vihittiin papiksi 1638.

Isä: Granberg / Lohtovius, Lars Matthiae s. 1582 Saloinen. Kyrkoherde; Lohtajan kirkkoherra 1620, vihittiin papiksi 1615.
Äiti: Anna Erikintytär, Granberg / Lohtovius s. 1599 Lohtaja.

Lapset:
1) Elsa Ericsdotter (katso taulu 280) Lisätietoja: Lefde ännu 1694.
2) Maria Erkintytär
3) Susanna (katso taulu 281) k. 1675 Lohtaja ?.
4) Gustaf Erikinpoika (katso taulu 282) s. 1656 Lohtaja ?. k. 1693 Lohtaja. Lohtajan kappalainen 1688.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 97 -

5. sukupolvi

Munselius, Johan Josefinpoika (taulusta 30. Äiti: Witting, Susanna) s. 1642 Uusikaarlepyy ?. k. 1684 Rantasalmi ?. Vähä-Savon lainlukija 1673.

1. puoliso Fortelius, Maria s. 1645.
Isä: Bothniensis , Erik, Fortelius s. 1602 Pietarsaari pitäjä. Pietarsaaren pitäjän kirkkoherra 1836. Pohjanmaan lääninrovasti. Valtiopäivämies.
Äiti: Alftan, Magdalena, Bothniensis / Fortelius

Lapset:
1) Erik Johaninpoika (katso taulu 283) s. 1665. k. 1715 haudattu 02.07.1715 Kemi. Pohjanmaan jalkaväkirykmentin rykmentinkirjuri.
2) Susanna Johanintytär (katso taulu 284) s. 1666. Kuolinsyy: Lapsivuode.
3) Josef Johaninpoika s. 1671.
4) Margaretha Johanintytär s. 1678.
5) Maria Johanintytär (katso taulu 285) s. 1684. k. 1721 Merenkurkku Pohjanlahti. Kuolinsyy: Hukkui olessaan palaamassa Ruotsista kotiin, Merenkurkku Pohjanlahti.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 98 -

5. sukupolvi

Gråå, Elisabet, Houru (taulusta 31. Äiti: Witting, Catharina Cnutintytär)

1. puoliso Houru, Olof Hannunpoika s. 1630 jälkeen. Kauppias Oulussa. Lisätietoja: Oli elossa 1678.
Isä: Houru, Hannu Pietarinpoika s. 1590 luvulla. Kauppias Oulussa, kirkonisäntä, porvari, Oulujoen nimismies.
Äiti: Lithovius, Magdalena Johanintytär, Limingius

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 99 -

5. sukupolvi

Gråå, Henrik Bengtinpoika (taulusta 31. Äiti: Witting, Catharina Cnutintytär) k. 1698 haudattu 15.11.1698 Oulu. Oulun ja Kajaanin linnojen päällikkö 1693 (hopmanni). Perhesuhteet: Ensimmäinen vaimo oli nimeltä tuntematon.

Henrik Gråå Oulun ja Kajaanin linnan päällikkö ( hopmanni ). Ennen kuin hänet määrättiin virkaan, hän oli ollut muun muassa Pohjanmaan jalkaväkirykmentin kirjurina. Sotilasarvo maakapteeni. Lähde: Ahti Paulaharju. Oulun Linna

1. puoliso N.N., Gråå

Lapset:
1) Gabriel Henrikinpoika (katso taulu 286) s. n. 1669. k. 05.00.1715 Sotapakolaisena Piitimessä Ruotsissa. Oulun pormestari 1689, valtiopäivämies.

2. puoliso Jenderjan, Elsa, Gråå k. 1697 Oulu ? haudattu 25.04.1697 Oulu. Vihitty: 24.02.1668 Oulu.
Isä: Matilainen, Henrik Henriksson
Äiti: Ficke, Margaretha, Matilainen
Lapset:
1) Henrik Henrikinpoika s. n. 1675. k. 1704 Mikkeli ? haudattu 03.04.1704. Auditööri.
2) Elsa Henrikintytär (katso taulu 287)
3) Margaretha Henrikintytär (katso taulu 288) s. 1669. k. 15.05.1754 Mikkeli.
4) Elisabet Henrikintytär (katso taulu 289) s. n. 1672. k. 09.06.1762 Sääminki.
5) Catharina Henrikintytär (katso taulu 290)

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 100 -

5. sukupolvi

Gråå, Sophia Bengtintytär, Stronemius (taulusta 31. Äiti: Witting, Catharina Cnutintytär) s. n. 1640. k. 27.02.1710 Raahe.

1. puoliso Stronemius, ??

2. puoliso Palm, Zachris Danielson k. n. 1691 - 1692 ?. Orgelnist i Brahestad, Raahen urkuri, lukkari, kellojen asettaja ja raatimies.
Nimitettiin neuvosmieheksi 1676. Erosi muiden kehotuksesta 1684. Vuosien 1680 ja 1690 välillä sai Raahen kirkko oikeat urut kantourkujen sijalle. Pietari Brahe lähetti silloin tänne urkurin nimeltä Zacharias Palm, joka samalla oli kellojen asettaja ja sai palkkaa 40 hop. tai. sekä sitä paitsi Saloisten pitäjästä 2 kappaa jyviä joka talosta. Hän jäi, niinkuin useimmat Pietari Brahen tänne lähettämät henkilöt, Raaheen asumaan, ja hänen kuolemansa jälkeen sai hänen poikansa Daniel Palm ne virat, joita isä oli hoitanut. Lähde: Alma Söderhjelm Raahen Kaupunki 1649 -1899 Akateeminen Kirjakauppa 1911

Lapset:
1) Isaac (katso taulu 291) k. 1718 Norjan sotaretkellä tuntureilla. Tullskrifvare i Brahestad, tullikirjuri Raahessa. Kuolinsyy: Kuoli sotaretkellä Norjan tutntureilla. Ammatinlisäyksiä: Katselnuskirjuri Ruotsi-Suomen armeijassa.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 101 -

5. sukupolvi

Gråå, Catharina Bengtintytär, Bergenhemb (taulusta 31. Äiti: Witting, Catharina Cnutintytär) k. 1693 Oulu haudattu 03.12.1693 Oulu.

1. puoliso Bergenhemb, Petter Danielinpoika k. 1708 Oulu ? haudattu 1708 Oulu ?. Pohjois-Phjanmaan pohjoisen kihlakunnan kruununvouti 1682. Vihitty: 1664 jo aviossa. Lisätietoja: Kotoisin todennäköisesti Ruotsista.

Lapset:
1) Petter Petterinpoika (katso taulu 292) k. 1723 oli kuolleena. Kersantti. Lisätietoja: Eli 1709.
2) Elsa Petterintytär (katso taulu 293) s. n. 1674. k. 27.02.1754 Vaasa haudattu Sulva.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 102 -

5. sukupolvi

Carlman, Knut Jacobsson (taulusta 32. Äiti: Witting, Margaretha Cnutintytär) k. 1655 Kurland, Kuurinmaa. Kapellan i Ny-Carleby och sedan Pastor vid Österbottens regemente. Ammatinlisäyksiä: Pohjanmaan jalkaväkirykmentin pastori.

Ylioppilas Turussa 1644.

1. puoliso Pictorius, Susanna Johansdotter, Carlman k. 1697.
Isä: Pictorius, Johan Olai, Målare s. Turku. Kapellan i Kalajoki, blef 1630 Kyrkoherde i Kemi. Kemin kirkkoherra.
Äiti: Arctophilacius, Margaretha Petterintytär, Pictorius

Lapset:
1) Jakob Knutinpoika (katso taulu 294) k. 1680 Uusikaarlepyy ?. Kappalainen Uusikaarlepyy 1673.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 103 -

5. sukupolvi

Sylvius, Anna Nilsintytär, Malmin (taulusta 34. Äiti: Skepperus / Gammal, Margaretha Jakobintytär) Perhesuhteet: Aviopuoliso ehkä?.

1. puoliso Malmin, Michael Kirjanpitäjä.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 104 -

5. sukupolvi

Sylvius, Nils Nilsinpoika (taulusta 34. Äiti: Skepperus / Gammal, Margaretha Jakobintytär) s. 28.07.1662 Pernaja. k. 30.10.1731 Myrensjö, Ruotsi. Ruotsin Myrensjön kirkkoherra 1712, rovasti 1721.

Ylioppilas Turussa 1679, Upsalassa 1683.

1. puoliso Brook, Helena, Sylvius s. 1667. k. 1717 Myrensjö, Ruotsi haudattu 27.10.1717 Myrensjö. Vihitty: 31.10.1689.
Isä: Brook, Håkan Pehtori.

2. puoliso Corvin, Anna Christina, Björkman s. 1691. k. 07.11.1773. Vihitty: 22.05.1718.
Isä: Corvin, Petter Ruotsin Virserumin kirkkoherra.
Äiti: Wiraenius, Christina, Corvin

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 105 -

5. sukupolvi

Tawast, Kirstin, Schilling (taulusta 35. Äiti: Skepperus / Gammal, Maria Jakobintytär) k. n. 1670.

1. puoliso Schilling, Mårten k. 10.04.1672 Turku.

Lapset:
1) Susanna Mårtensdotter (katso taulu 295) Lisätietoja: Oli elossa 1719.
2) Christina (katso taulu 296)
3) Hebla (katso taulu 297)

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 106 -

5. sukupolvi

Ringius, Christina Nilsintytär, Ulonius (taulusta 36. Äiti: Skepperus / Gammal / Höök ?, Anna Jakobintytär) Lisätietoja: Eli leskenä Närpiössä 1686.

1. puoliso Ulonius, Johan Henrikinpoika s. 1624 Oulu. k. 1663 ennen. Uudenkaarlepyyn kappalainen 1654.
Ylioppilas Turussa 1642, vihittiin papiksi 1644.

Isä: Henrik Olofsson Kruununkylän sairashuoneen vouti.
Äiti: Elisabeth Knutsdotter

2. puoliso Pictorius, Petter Johaninpoika k. 1672 Uusikaarlepyy ?. Kappalainen Uusikaarlepyy.
Ylioppilas Turussa 1653, vihittiin papiksi 1660.

Isä: Pictorius, Johan Olai, Målare s. Turku. Kapellan i Kalajoki, blef 1630 Kyrkoherde i Kemi. Kemin kirkkoherra.
Äiti: Arctophilacius, Margaretha Petterintytär, Pictorius

Lapset:
1) Johan Petterinpoika Ylioppilas Turussa 1681. Lisätietoja: Elämänkulku ylioppilaana olon jälkeen tuntematon.
2) Nils Petterinpoika Pappi 1689. Lisätietoja: Eli Närpiössä heinäkuulla 1690. Perhesuhteet: Naimaton ?.
Ylioppilas Turussa 1684, vihittiin papiksi 1689.

3. puoliso Holmius, Elias Petterinpoika s. 1600 Tukholma. k. 1684 Närpiö ?. Närpiön kirkkoherra 1633, rovasti.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 107 -

5. sukupolvi

Ringius, Susanna Nilsintytär, Granberg (taulusta 36. Äiti: Skepperus / Gammal / Höök ?, Anna Jakobintytär) s. 11.11.1645 Uusikaarlepyy.

1. puoliso Granberg, Erik Larsinpoika, Lochtovius s. 02.02.1623 Lohtaja ?. k. 1687 Lohtaja ?. Kirkkoherra Lohtaja 1647. Vihitty: 21.10.1674 Pyhäjoki. Lisätietoja: Alkujaan luultavasti Lochtovius.
Vihittiin papiksi 1638.

Isä: Granberg / Lohtovius, Lars Matthiae s. 1582 Saloinen. Kyrkoherde; Lohtajan kirkkoherra 1620, vihittiin papiksi 1615.
Äiti: Anna Erikintytär, Granberg / Lohtovius s. 1599 Lohtaja.

Lapset:
1) Anna Erikintytär (katso taulu 298) Lisätietoja: Eli Lohtajalla vielä 1710 - 1711.
2) Susanna (katso taulu 299) s. 21.12.1679 Lohtaja. k. 02.04.1754 Lohtaja. Perhesuhteet: Lohtajan kappalaisen Johan Carlanderin (k. 1688) leski.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 108 -

5. sukupolvi

Ringius / Lindcrantz, Nils Nilsinpoika (taulusta 36. Äiti: Skepperus / Gammal / Höök ?, Anna Jakobintytär) s. 1648 Uusikaarlepyy. k. 25.11.1692 Pohjan pitäjä. Hattulan kihlakunnan ja Raaseporin läänin tuomiokunnan tuomari 1681. Lisätietoja: Aateloitiin 1687 nimellä Lindcrantz ja otettiin Ruotsin ritarihuoneen kirjoihin.

Ylioppilas Upsalassa 1664, Turussa 1670, filosofian maisteri 1672. Turun yliopiston ylimääräinen lainopin professori 1678.

1. puoliso Tawast, Märtha, Ringius / Lindcrantz k. 1680 haudattu 21.11.1680 Turku. Vihitty: 09.03.1676 Helsinki.
Isä: Tawast, Gabriel Pormestari Helsinki.
Äiti: Greek, ??, Tawast

2. puoliso Lindelöf, Märtha, Ringius / Lindcrantz k. n. 1690. Vihitty: 09.03.1676 Helsinki.
Isä: Lindelöf, Lars s. Pohja. Majuri.
Äiti: Stålarm, Catharins, Lindelöf s. n. 1615 Turku.

Lapset:
1) Sofia Catharina (katso taulu 300) k. 23.09.1723 Pohja.
2) Axel Lorentz (katso taulu 301) s. 03.01.1685. k. 24.11.1754 Pohja.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 109 -

5. sukupolvi

Ringius, Carl Nilsinpoika (taulusta 36. Äiti: Skepperus / Gammal / Höök ?, Anna Jakobintytär) s. 1649 Uusikaarlepyy. Uudenkaarlepyyn, vuodesta 1684 Vaasan triviaalikoulun rehtori 1681.

Ylioppilas Upsalassa 1668, Turussa 1670. Filosofian maisteri 1672.

1. puoliso Märtha Svenintytär, Ringius Lisätietoja: Eli vielä 1706.

Lapset:
1) Nils Carlinpoika Ylioppilas Turussa 1695, sotilas. Lisätietoja: Muut elämänvaiheet ovat tuntemattomat.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 110 -

5. sukupolvi

Wargh, Brita, Kempe (taulusta 39. Äiti: Wernberg, Valborg Gabrielintytär)

1. puoliso Kempe, Johannes k. n. 1642.

Lapset:
1) Samuel (katso taulu 302) k. 12.00.1701 Tornio.
2) Mårten (katso taulu 303) s. 01.05.1630. k. 11.02.1686.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 111 -

5. sukupolvi

Schaefer, Johan Henrikinpoika (taulusta 40. Äiti: Wernberg, Margaretha Gabrielintytär) k. 1683 haudattu 26.04.1683 Turku. Pormestari Turku 1663, valtiopäivämies.

1. puoliso Wernler, Elisabet, Schultz k. 1667 Turku haudattu 22.12.1667 Turku. Vihitty: 19.04.1664 Turku.
Isä: Wernler, Balthasar Turun linnan vero- ja muonamestari.
Äiti: Gubbertz, Catharina, Wernler

Lapset:
1) Johan Jakob (katso taulu 306) s. 11.05.1666 Turku. k. 06.10.1731.

2. puoliso Wittfooth, Anna, Schaefer k. 1705. Vihitty: 1670.
Isä: Wittfooth, Joachim Turkulainen kauppias.
Äiti: Bugenhagen, Anna Margaretha, Wittfooth
Lapset:
1) Anna (katso taulu 304) k. 23.01.1709 Riika.
2) Margaretha (katso taulu 305)
3) Catharina (katso taulu 307) s. 1680. k. 25.12.1743.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 112 -

5. sukupolvi

Schaefer, Margaretha Henrikintytär, Carstenius (taulusta 40. Äiti: Wernberg, Margaretha Gabrielintytär) k. 28.02.1644.

1. puoliso Carstenius, Henrik s. 25.05.1612 Helsinki. k. 06.05.1683 Viipuri. Viipurin hiippakunnan piispa 1679. Vihitty: 15.06.1637 Turku.
Vihittiin papiksi n. 1730. Kirjottautui Saksan Rostockinyliopistoon 1633, filosofian maisteri, primus 1653.

Isä: Carstenius, Henrik Helsingin pormestari.
Äiti: Witticius, Anna, Carstenius

Lapset:
1) Margareta (katso taulu 308) s. n. 1638. k. 14.07.1715 Sauvo.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 113 -

5. sukupolvi

Schaefer, Barbro Henrikintytär, Haggegren (taulusta 40. Äiti: Wernberg, Margaretha Gabrielintytär) k. 1659 Turku haudattu 26.10.1659 Turku.

1. puoliso Haggegren, Zacharias Axelinpoika k. 27.04.1656 Turku. Kreivi Arvid Wittenbergin amtmanni (lisäselvitys tekstissä).
Amt. Siviilihallinnollisessa suhteessa ovat Norjan ja Tanskan (kummassakin 20) kuningaskunnat jaetut amteihin; ne vastaavat suunnilleen Suomen läänejä. Järjestelmä syntyi ensinmainituissa valtioissa v. 1662 sittenkuin yksinvaltias kuningas oli riistänyt läänit aatelilta; näitä oli kuninkaallinen lääniherra hallinnut ollen sekä siviili- että sotilashallinnon johtaja kuin myös veronkantaja. Heidän sijalleen asetetuille amtimiehille (Amtmand) uskottiin sitävastoin vain siviilihallinto. Nykyään on amtmanni ministeriön asettama ja korkeampi muita siviili- ja poliisivirkamiehiä amtissaan. Hänellä on laaja kunnallinen ja oikeudellinen valta ja myös oikeudelliset suostunta-asiat ovat hänen määrättävinään. A. on maassa suurin kunnallinen yksilö, sen asioita hoitaa amtineuvosto; tähän kuuluu 7-13 suurimmaksi osaksi välillisten vaalien kautta valittua jäsentä, amtmanni puheenjohtajana. Tämä nouvosto valvoo kunnallisneuvosten (Sogneraad) toimia ja saa usein ottaa sen päätökset harkittavakseen ja joko hylätä tahi panna ne täytäntöön. Nämät koskevat etupäässä teiden rakentamista ja korjaamista, köyhäinhoitoa, kunnallista veronkantoa, koululaitosta j. n. e. W. S-m. William Sjöström Lähde: TIETOSANAKIRJA Tietosanakirja-Osakeyhtiö Helsinki 1909

Lapset:
1) Margaretha Zachariaksentytär

2. puoliso Roux de, Jean k. 1684. Ratsumestari. Vihitty: ??.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 114 -

5. sukupolvi

Schaefer, Henrik Henrikinpoika (taulusta 40. Äiti: Wernberg, Margaretha Gabrielintytär) s. 01.12.1617 Turku. k. 01.02.1668 Turku. Kauppias Turku, raatimies, valtiopäivämies.

1. puoliso Thorwöst, Elin, Schaefer s. 1634. k. 1687.
Isä: Thorwöst, Petter Turkulainen kauppias.
Äiti: Såger, Elin, Thorwöst s. 30.06.1614 Turku.

Lapset:
1) Carl Henrikinpoika (katso taulu 309) k. 1729 - 1730 Turku ?. Kauppias Turussa 1689, raatimies, valtiopäivämies.
2) Magdalena Henrikintytär (katso taulu 310) Lisätietoja: Eli leskenä 1696.
3) Petter Henrikinpoika (katso taulu 311) s. n. 1660 Turku ?. k. 03.00.1729 Gävlen linna, Ruotsi (vankila). Filosofian maisteri 1688, uskonkiihkoilija, separatisti. Lisätietoja: Vihki itse itsensä Annan kanssa.
4) Margaretha Henrikintytär (katso taulu 312) s. 1650 luvun lopulla, Turku. k. 1684 Perniö ?.
5) Elin Henrikintytär (katso taulu 313) s. 1652 Turku. k. 1697 Parainen haudattu 22.09.1697 Parainen.
6) Henrik Henrikinpoika (katso taulu 314) s. 15.07.1655 Turku. k. 10.09.1712 Tukholma haudattu Haudattiin ensin Tukholmaan, sitten Ruotsin Arnön pitäjään. Svean hovioikeuden varapresidentti 1702. Perhesuhteet: Aateloitiin 1693 nimellä Heerhielm ja merkittiin Ruotsin ritarihuoneen kirjoihin.
7) Johan Henrikinpoika s. 1657 Turku. k. 1725 Gävle, Ruotsi ?. Ruotsin Gävlen kirkkoherra 1690, rovasti, valtiopäivämies. Perhesuhteet: Naimaton.
Ylioppilas Turussa 1669, filosofian maisteri 1682.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 115 -

5. sukupolvi

Weronius / Werander, Gabriel Gustafinpoika (taulusta 41. Isä: Gustaf Gabrielinpoika) s. 1636 Vöyri. k. 1706 Kruununkylä. Kruununkylän kappalainen 1660. Lisätietoja: Sitten Werander.

Ylioppilas Upsalassa 1654, Turussa 1656, vihitty papiksi 1655.

1. puoliso Anna Gabrielintytär, Weronius / Werander s. n. 1640. k. 05.12.1732 Vaasa.

Lapset:
1) Margaretha Gabrielintytär Lisätietoja: Eli Kruununkylässä 1698.
2) Christiern Gabrielinpoika Ylioppilas Turussa 1690. Lisätietoja: Muut vaiheet ovat tuntemattomat.
3) Gustaf Gabrielinpoika (katso taulu 315) s. 1667 Kruununkylä ?. k. 04.05.1704 Sulva. Sulvan kappalainen 1698.
4) Gabriel Gabrielinpoika (katso taulu 316) s. 09.00.1662 Kruununkylä. k. 22.05.1731 Teerijärvi. Teerijärven kappalainen 1702.
5) Magnus Gabrielipoika (katso taulu 317) k. n. 1708. Helsingin postimestari 1701.
6) Anna Gabrielintytär (katso taulu 318)
7) Hans Gabrielinpoika (katso taulu 319) s. n. 1683 Kruununkylä. k. 22.11.1749 Vaasa. Kauppias Vaasassa, raatimies.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 116 -

5. sukupolvi

Werenius / Werander, Carl Gustafinpoika (taulusta 41. Isä: Gustaf Gabrielinpoika) k. 18.06.1699 Teerijärvi. Kappalainen Teerijärvi 1671. Lisätietoja: Sitten Werander.

Ylioppilas Upsalassa 22.08.1661.

1. puoliso Brehmer, Maria, Werander Vihitty: 1675 oli jo avioliitossa. Lisätietoja: Elossa vielä 1716.

Lapset:
1) Jakob Carlinpoika (katso taulu 320) k. 31.07.1711 Lapväärtti haudattu Tukholma. Lapväärtin kirkkoherra 1703.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 117 -

5. sukupolvi

Wernberg, Wendela Christiernintytär (taulusta 42. Isä: Wernberg, Christiern Gabrielinpoika)

1. puoliso Grandelius, Johan Johaninpoika, Grandell s. 1635 Ehkä Kokkolan pitäjässä. k. 1693 Uusikaarlepyy ?. Pastor i Ny-Carleby 1689; pastori Uusikaarlepyyssä, kirkkoherra 1681. Lisätietoja: Kotoisin nähtävästi Kokkolan pitäjästä.
Ylioppilas Upsalassa 1635, Turussa 1655, vihittiin papiksi 1660. Han blef Conrector i Ny-Carleby 1675; Rector derstädes 1674; prestvgd 1669.


Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 118 -

5. sukupolvi

Wernberg, Daniel Christierninpoika (taulusta 42. Isä: Wernberg, Christiern Gabrielinpoika) k. 1698 haudattu 26.05.1698 Turku. Raatimies Turussa 1685.

Ylioppilas Turussa 1659.

1. puoliso Brita Hansintytär, Wernberg k. 1691 Turku ? haudattu 07.04.1691 Turku. Vihitty: 16.06.1668 Turku.
Isä: Hans Hansinpoika Turkulainen raatimies.

Lapset:
1) Daniel Danielinpoika
2) ?? Danielintytär Lisätietoja: Eli 1702.
3) Christian Danielinpoika (katso taulu 321) k. 1710. Helsingin kämnerioikeuden notaari.

2. puoliso Costenius, Maria, Wernberg Lisätietoja: Eli vielä 1726.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 119 -

5. sukupolvi

Wernberg, Margaretha Christiernintytär, Ross (taulusta 42. Isä: Wernberg, Christiern Gabrielinpoika) Perhesuhteet: Aviosta Riveliuksen ei liene ollut, tai jäänyt eloon lapsia.

1. puoliso Ross, Herman s. 1636 Vaasa. k. 1687 haudattu 06.03.1687 Vaasan vanhan kirkon lattian alle. Kauppias Vaasassa; raatimies.
Isä: Ross, William s. 1598 Skotlanti. Vaasalainen kauppias ja teollisuusmies.
Äiti: Lång, Maria, Ross

Lapset:
1) Jakob s. 19.04.1679 (Kastettu) Vaasa. Perhesuhteet: Kuollut todennäköisesti pienenä.
2) Beata s. 02.05.1680 (Kastettu) Vaasa. k. 1682 Vaasa haudattu 02.04.1682 Vaasa.
3) Catharina Hermanintytär (katso taulu 322) s. 01.11.1681 (Kastettu) Vaasa. Lisätietoja: Eli Vaasassa 1720-luvulla.
4) Ingrid s. 17.06.1683 (Kastettu) Vaasa. Perhesuhteet: Kuollut ilmeisesti Vaasassa nuorena.

2. puoliso Gronovius, Marcus Gabrielinpoika k. 05.00.1697 Lapua. Lapuan kirkkoherra 1696.
Ylioppilas Turussa 1676, vihittiin papiksi 1683.

Isä: Gronovius, Gabriel Kristoferinpoika s. 1623. Lapuan kappalainen 1660.
Äiti: Neostadius, Catharina Markuksentytär, Gronovius

3. puoliso Rivelius, Mårten k. 1711 Maalahti. Pastorn i Malax. kirkkoherra Maalahti 1694.
Ylioppilas Turussa 1676, vihittiin papiksi 1683.

Isä: Rivelius, Lars Kirkkoherra Maalahti.
Äiti: Kempe, Valborg, Rivelius

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 120 -

5. sukupolvi

Wernberg, Susanna Christiernintytär, Holm (taulusta 42. Isä: Wernberg, Christiern Gabrielinpoika)

1. puoliso Holm, Anders Olofinpoika Pohjanmaan lääninsihteeri. Lisätietoja: Eli Mustasaaressa vielä 1688.

2. puoliso Andman, Anders k. Suuressa Pohjan sodassa. Sihteeri Tukholmassa. Perhesuhteet: Lapsia oli ainakin neljä tytärtä, jotka kuolivat Tukholmassa ruttoon.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 121 -

5. sukupolvi

Brennerus / Brenner, Henrik Isakinpoika (taulusta 43. Äiti: Wernberg, Susanna Gabrielintytär) s. 09.09.1630 Mustasaari. k. 11.05.1689 Isokyrö. Kappalainen Isokyrössä 1659. Lisätietoja: Sitten Brenner.

Ylioppilas Turussa 1648

1. puoliso Jemps, Susanna, Brennerus / Brenner Vihitty: 01.01.1660.
Isä: Jämse / Jemps, Jakob Vaasalainen porvari.

Lapset:
1) Christina Henrikintytär (katso taulu 323) Lisätietoja: Eli Kruununkylässä 1689 paikkeilla.
2) Susanna Henrikintytär (katso taulu 324) Lisätietoja: Eli leskenä Vaasassa 1696.

2. puoliso Höök, Catharina, Brenner Vihitty: 1675 jo ennen. Lisätietoja: Eli Kruununkylässä 1692.
Isä: Höök, Botvid
Äiti: Catharina, Höök
Lapset:
1) Isak Henrikinpoika (katso taulu 325) s. 24.10.1682 Isokyrö. k. 08.06.1742 Korsnäs. Korsnäsin kappalainen 1722.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 122 -

5. sukupolvi

Brennerus, Barbara Iisakintytär, Eichman (taulusta 43. Äiti: Wernberg, Susanna Gabrielintytär) s. 10.12.1631 Mustasaari. k. 30.05.1662 Pori.

1. puoliso Eichman, Philip, Eichmann s. 13.09.1620 Lübeck, Saksa ?. k. 1690 Pori haudattu 26.10.1690 Pori. Kauppias Porissa, raatimies, valtiopäivämies. Vihitty: 06.08.1654.
Isä: Eichman, Caspar, Eichmann Saksalainen pappi.
Äiti: Below, Christina, Eichman

Lapset:
1) Isak s. 02.08.1655 Isokyrö. k. 29.02.1656 Pori ?.
2) Susanna Philipintytär (katso taulu 326) s. 21.11.1656 Pori. k. 1697 Isokyrö ?.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 123 -

5. sukupolvi

Brenner / Brennerus, Gustaf Isakinpoika (taulusta 43. Äiti: Wernberg, Susanna Gabrielintytär) s. 25.11.1638 Vaasa. k. 22.05.1695 Isokyrö. Ylistaron kappalainen 1679 (asuinpaikka Isokyrö).

Ylioppilas Turussa 1659, Upsalassa 1663.

1. puoliso Svart, Catharina Danielintytär, Carling Vihitty: 24.11.1678 Kokkola. Lisätietoja: Eli Ilmajoella 1699.
Isä: Svart, Daniel Jönsinpoika Kokkolan pormestari 1651, valtiopäivämies.
Äiti: Tysk, Catharina Jakobintytär, Kitt / Kiette

Lapset:
1) Isak Gustafinpoika Ylioppilas Turussa 1702.
2) Christina Gustafintytär Lisätietoja: Sitten Peldanus ja Peldan. Perhesuhteet: Oli aviossa.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 124 -

5. sukupolvi

Brennerus / Brenner, Elias Isakinpoika, Brennel till Malmvik (taulusta 43. Äiti: Wernberg, Susanna Gabrielintytär) s. 18.04.1647 Isokyrö. k. 16.01.1717 Tukholma. Ruotsin antikviteettikollegion asessori ja kuninkaallinen kirjastonhoitaja 1693. Lisätietoja: Aateloituna vuodesta 1712 Brenner. Perhesuhteet: Sai aatelisarvon nimellä Brennel till Malmvik 1712. Ammatinlisäyksiä: Muinaistutkija, rahatieteilijä ja miniatyyrimaalari.

Ylioppilas Upsalassa 1663. Ruotsin antikviteettikollegion piirtäjä 1668. Ruotsin kuninkaallisen hovin pienoiskuvamaalari 1677. Kirjattiin Ruotsin ritarihuoneeseen 1719.

1. puoliso Stamm, Ehrengard, Brennerus / Brenner s. 1651. k. 1679. Vihitty: 24.08.1676.
Isä: Stamm, Johan Wendel
Äiti: Carsten, Hedvig, Stamm

Lapset:
1) Susanna Elisabet Eliaksentytär (katso taulu 327) s. 18.11.1677 Tukholma. k. 20.11.1700.
2) Regina Eliaksentytär (katso taulu 328) s. 03.12.1678 Tukholma. k. 17.02.1728 Skåne, Ruotsi. Perhesuhteet: Avioliitossa pikkuserkkunsa leskem kanssa.

2. puoliso Weber, Sofia Elisabet, Brennerus / Brenner s. 19.04.1659 Tukholma. k. 14.09.1730 Tukholma. Runoilija. Vihitty: 25.10.1680.
Isä: Weber, Niclas Tukholmalainen kauppias.
Äiti: Spoor, Christina, Weber
Lapset:
1) ?? Eliaksenpoika k. 1733 Kuoli ennen. Kamarikirjuri. Perhesuhteet: Puoliso Olof nimisen tukholmalaisen viininmaistajan tytär, avioliitto lapseton.
2) Sofia Eliaksentytär (katso taulu 329) s. 26.12.1681 Tukholma. k. 04.03.1758 Pommer, Saksa.
3) Juliana s. 25.09.1683 Tukholma. k. 1688 Tukholma.
4) Ludvig Eliaksenpoika (katso taulu 330) s. 24.09.1685 Tukholma. k. 1753. Luutnantti, tullinhoitaja Skåne Ruotsi.
5) Isak s. 02.02.1687 Tukholma. k. 12.00.1689 Tukholma.
6) Mårten s. 29.05.1688 Tukholma. k. 25.10.1688 Tukholma.
7) Elias s. 19.06.1689 Tukholma. k. 1691 Tukholma.
8) Maria Aurora Eliaksentytär (katso taulu 331) s. 12.09.1691 Tukholma. k. 03.04.1772 Tukholma.
9) Elias s. 24.12.1692 Tukholma. k. 1693 Tukholma.
10) Otto s. 1693 Tukholma. k. 12.10.1696 Tukholma.
11) Margaretha s. 20.03.1695 Tukholma. k. 02.10.1696 Tukholma.
12) Carl Eliaksenpoika (katso taulu 332) s. 26.09.1695 Tukholma. k. 24.12.1765. Ruotsin Västmanlannin laamanni 1759.
13) Helena s. 11.01.1698 Tukholma. k. 25.04.1698 Tukholma.
14) Elias s. 24.03.1700 Tukholma. k. 04.01.1705 Tukholma.
15) Eleonora Eliaksentytär s. 06.03.1702 Tukholma. Perhesuhteet: Naimaton.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 125 -

5. sukupolvi

Brennerus, Margaretha Isaacsdotter, Bochmüller (taulusta 43. Äiti: Wernberg, Susanna Gabrielintytär) s. 1650 Isokyrö. k. 01.00.1715 Uusikaarlepyy.

1. puoliso Bockmöller, Jacob Carlsson s. 03.03.1650 Ny-Carleby; Uusikaarlepyy. k. 03.10.1701 Stockholm (kirjoilla Uusikaarlepyy). Pormestari Uusikaarlepyy 1691. Valtiopäivämies. Vihitty: 09.01.1672. Kuolinsyy: Drunknade, hukkui matkalla ollessaan Tukholmassa.
Jacob reste till Upsala Academie 1666, lärde sig bokhålleriet i Hamburg från 06.09.1667 till 09.07.1668, blef Bokhållare ofver Korsholms -grefskaps Fögderi 13.07.1669, tog afsked ifrån denna tjenst och började 1676 drifva handel i Ny-Carleby, Rådman 06.05.1678, och Borgmästare dersammastädes 23.02.1691, efter Borgmästaren Wiljam Ross. Ylioppilas Upsalassa 1666. Opiskeli kauppa-alalla Hampurissa Saksassa 1667 - 1668.

Isä: Bochmöller, Cort s. Lübeck, Lyypekki, Saksa. Borgmästare i Ny Carleby, pormestari Uusikaarlepyyssä 1653, valtiopäivämies.
Äiti: Gammal, Anna Magnidotter, Bockmöller s. 26.06.1619 Vöyri.

Lapset:
1) Brita Jacobsdotter (katso taulu 333)
2) Anna Jacobsdotter (katso taulu 334) k. 1715 Luleå, Ruotsi. Perhesuhteet: Död i Luleå 1715, då hela familjen der utdog. Ammatinlisäyksiä: Kuoli Luulajassa Ruotsissa isoavihaa paossa ollessaan.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 126 -

5. sukupolvi

Peldan, Henrik Jakobinpoika (taulusta 44. Isä: Peldanus / Peldan, Jakob Henrikinpoika) Tulliviskaali Vaasassa 1710.

1. puoliso Röhnbohm, Maria Andersintytär, Peldan Vihitty: 00.12.1710 Vaasa.

Lapset:
1) Anna Henrikintytär s. 02.09.1710 Vaasa.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 127 -

5. sukupolvi

Peldanus / Peldan, Henrik Henrikinpoika (taulusta 44. Isä: Peldanus / Peldan, Jakob Henrikinpoika) Kornetti 1691. Lisätietoja: Sitten Peldan. Eli Ilmajoella 1689.

Ylioppilas Turussa 1673.

1. puoliso Laibäck, Catharina, Peldanus / Peldan k. 01.04.1703 Ilmajoki. Vihitty: 1689 Ilmajoki.
Isä: Laibeck / Chyraeus / Laibäckius, Christian, Heikkilä / Heikkiselä Laihian kirkkoherra.
Äiti: Christina Israelintytär, Laibeck

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 128 -

5. sukupolvi

Peldanus / Peldan, Gabriel Henrikinpoika (taulusta 44. Isä: Peldanus / Peldan, Jakob Henrikinpoika) k. 1691 Ilmajoki. Kurikan saarnaaja 1685.

Ylioppilas Turussa 1673.

1. puoliso Laibäck, Maria, Peldanus / Peldan
Isä: Laibeck / Chyraeus / Laibäckius, Christian, Heikkilä / Heikkiselä Laihian kirkkoherra.
Äiti: Christina Israelintytär, Laibeck

Lapset:
1) Henrik s. 1684 Ilmajoki. k. 1685 Ilmajoki haudattu 1685 Ilmajoki.
2) Margaretha s. 05.05.1687 (kastettu) Ilmajoki. k. 1688 Ilmajoki haudattu 1688 Ilmajoki.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 129 -

5. sukupolvi

Peldanus / Peldan, Catharina Henrikintytär (taulusta 44. Isä: Peldanus / Peldan, Jakob Henrikinpoika) k. 20.02.1697 Vaasa. Lisätietoja: Sitten Peldan.

1. puoliso Per Jakobson k. 1697 Vaasa. Kauppias Vaasassa, raatimies. Vihitty: 1676 Ilmajoki.

Lapset:
1) Catharina Perintytär (katso taulu 335) Lisätietoja: Oli elossa 1710.
2) Anna Margaretha Perintytär (katso taulu 336) s. 04.01.1678 (kastettu) Vaasa. k. 13.12.1762 Mustasaari.
3) Maria Perintytär s. 04.01.1678 (kastettu) Vaasa. k. 1697 mennessä.
4) Abraham Perinpoika s. 07.01.1680 (kastettu) Vaasa. k. 1697 ennen.
5) Jakob Perinpika s. 01.05.1681 (kastettu) Vaasa. k. 1697 mennessä.
6) Susanna Perintytär s. 03.09.1684 (kastettu) Vaasa. k. 1697 ennen.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 130 -

5. sukupolvi

Peldanus / Peldan, Gustaf Henrikinpoika (taulusta 44. Isä: Peldanus / Peldan, Jakob Henrikinpoika) s. 1660 luvulla, Ilmajoki ?. k. 1697 Ilmajoki. Ilmajoen Ojanperän talon isäntä. Lisätietoja: Sitten Peldan.

1. puoliso Margaretha Michaelintytär, Peldanus / Peldan Vihitty: 21.02.1688 Vaasa. Lisätietoja: Kotoisin Vaasasta, eli Ikaalisissa 1730.

Lapset:
1) Henrik s. 28.11.1689 (kastettu) Ilmajoki. k. 1689 Ilmajoki haudattu 1689 Ilmajoki.
2) Johan s. 1690 (kastettu) Ilmajoki. k. 1691 Ilmajoki haudattu 1691 Ilmajoki.
3) Isak s. 1692 (kastettu) Ilmajoki. k. 1700 (mennessä) Ilmajoki.
4) Gabriel s. 20.03.1694 (kastettu) Ilmajoki. k. 1696 Ilmajoki haudattu 1695 Ilmajoki.
5) Jakob s. 18.03.1696 (kastettu) Ilmajoki. k. 1696 Ilmajoki haudattu 1696 Ilmajoki.
6) Gustaf Gustafinpoika s. 26.02.1698 (kastettu) Ilmajoki. k. 19.02.1714 Napuentaistelu Isokyrö. Sotamies 1713. Kuolinsyy: Kaatui taistelussa.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 131 -

5. sukupolvi

Sursill, Anna Ericsdotter, Tawast (taulusta 45. Isä: Sursill, Eric Isaacsson)

1. puoliso Tawast, Johan s. 1626 Turku. k. 1689 Pyhäjoki haudattu 1689 Pyhäjoki . Kapellan uti Pedersöre 1652, Pastor i Pyhäjoki 1681. Vihitty: 1635.
Johan är begrafven i Pyhäjoki kyrka under en där varande grafsten, hvars inskription ä: "Ährewördige Pastoris Herr Johan Tawast och Godfruktige Matronas H: Margareta Johansdotters hvilo stad hafver med thenne sten beteckt deras son Johan Munselius 1682; Salige the döde, som i Herranom döö." Apo 14 v. 13

Isä: Tawast, Henric Grefvinnan Ebba Brahes Hauptman öfver dess gods i Österbotten och Finnland.

Lapset:
1) Margaretha Johansdotter (katso taulu 337) Perhesuhteet: Toinen avioliitto oli nähtävästi lapseton.
2) Christina Johansdotter (katso taulu 338) s. n. 1658. k. 1736 haudattu 17.12.1736 Raahe.
3) Isaac Johansson (katso taulu 339) Student. Lisätietoja: Oli elossa Pyhäjoella vielä 1706.
4) Elisabeth Johansdotter (katso taulu 340) s. 1660 ?. k. 16.03.1690 Raahe.
5) Anna Johansdotter (katso taulu 341) s. 1663. k. 21.10.1742 Uleåborg, Oulu.
6) Beata Johansdotter (katso taulu 342) s. 1670. k. 27.07.1742 Hölö, Ruotsi.
7) Erik Johaninpoika s. 1674 Pietarsaaren maaseurakunta. k. 18.03.1692 Upsala, Ruotsi. Perhesuhteet: Naimaton.
Ylioppilas Turussa 1683, Upsalassa 1688.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 132 -

5. sukupolvi

Anglenius, Simon Carlsson, Nurcherus (taulusta 47. Isä: Nurkka, Carl Simonsson) k. 10.02.1654 Uusikaarlepyy. Rector i Ny-Carleby skola från1644 till 1653; Uudenk. triviaalikoul. rehtori .

Simon Carlsson erhöll 1651 af drottning Christina förläningsbref på tvenne ödeshemman i Wexala till evärdelig ägo. Han var gift med Carin Fortelius, dotter till Pastorn i Pedersöre Eric Mattsson Fortelius eller Bothniensis och dess förra maka Magdalena Ericsdotter Alftanus. Ylioppilas Turussa 1640. Filosofian maisteri 1647

1. puoliso Fortelius, Carin, Anglenius s. Pedersöre ??.
Isä: Fortelius , Eric Mattsson, Bothniensis ? s. 1602 Pedersöre. Pastorn i Pedersöre, pastori Pietarsaari.
Äiti: Alftanus, Magdalena Ericsdotter, Anglenius

Lapset:
1) Hebla Simonintytär Lisätietoja: Oli nähtävästi elossa 1660.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 133 -

5. sukupolvi

Anglenius, Catharina Carlintytär, Brochius (taulusta 47. Isä: Nurkka, Carl Simonsson) k. 1692 haudattu 20.10.1692 Turku.

1. puoliso Brochius, Lars k. 1684 Turku ? haudattu 23.03.1684 Turku. Pormestari Turku 1650; Valtiopäivämies. Kuolinsyy: Kuoli iäkkäänä.

Lapset:
1) Carl Larsinpoika (katso taulu 343) k. 1678. Turun kaupunginsihteeri 1671.
2) Margaretha Larsintytär (katso taulu 344) k. haudattu 1688 marianpäivänä Turku.
3) Catharina Larsintytär (katso taulu 345) k. 1862 Turku? haudattu 23.12.1682 Turku.
4) Magnus Larsinpoika s. 17.01.1645 Turku. k. 28.03.1673 Turku. Filosofian maisteri. Turun yliopiston sihteeri ja filosofian apulainen 1671. Perhesuhteet: Naimaton.
Ylioppilas Turussa 1653.
5) Johan Larsinpoika s. 18.03.1649 Turussa. k. 14.04.1675. Pappi. Lisätietoja: Vihittiin papiksi 1674, kuoli 1675. Perhesuhteet: Naimaton.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 134 -

5. sukupolvi

Reyer / Nurkka, Anna Danielintytär, Cameron (taulusta 48. Isä: Nurkka / Nurckerus, Daniel Simonpoika) k. 1685 Oulu haudattu 09.06.1685 Oulu.

1. puoliso Cameron, Carl Porvari Oulussa, tullaaja. Vihitty: 1642 jo ainakin; Oulu. Lisätietoja: Eli vielä 1658.

Lapset:
1) Baltzar Carlinpoika (katso taulu 346) k. 1679 kuoli ennen.
2) Daniel Carlinpoika (katso taulu 347) k. 1691 haudattu 11.02.1691 Oulu.
3) Brita Carlintytär (katso taulu 348) k. haudattu 02.04.1698 Tervola.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 135 -

5. sukupolvi

Anglenius, Simon Danielinpoika, Nurckerus (taulusta 48. Isä: Nurkka / Nurckerus, Daniel Simonpoika) k. n. 1651. Vehmaan kihlakunnan lainlukija 1649.

Ylioppilas Upsalassa 1641, Turussa 1643

1. puoliso Hoffrenius / Houru, Brita Hannuntytär, Anglenius k. 1672 Vaasa haudattu 06.10.1672 Vaasa. Lisätietoja: Alkujaan Houru.
Isä: Houru, Hannu Pietarinpoika s. 1590 luvulla. Kauppias Oulussa, kirkonisäntä, porvari, Oulujoen nimismies.
Äiti: Lithovius, Magdalena Johanintytär, Limingius

Lapset:
1) Daniel Simoninpoika (katso taulu 349) k. 01.05.1677 Turku. Ylioppilas Turussa 1669.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 136 -

5. sukupolvi

Nurkka, Henrik Danielinpoika (taulusta 48. Isä: Nurkka / Nurckerus, Daniel Simonpoika) Porvari Oulussa 1641.

1. puoliso Gertrud, Nurkka k. 1675 haudattu 31.12.1675 Oulu.

Lapset:
1) Daniel Henrikinpoika (katso taulu 350) k. 03.05.1694 Tukholma. Porvari Oulussa. Tullaaja 1674.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 137 -

5. sukupolvi

Nurkka, Nurckerus, Daniel Danielinpoika, Anglenius (taulusta 48. Isä: Nurkka / Nurckerus, Daniel Simonpoika) s. 1628 Oulu. k. 12.06.1685 Pudasjärvi. Pudasjärven ensimmäinen kappalainen 1656 - 1667, kirkkoherra 1667.

Ylioppilas 1643, Upsalassa 1645, vihitty papiksi 1667. Pudasjärven kappalainen 1651 - 1667.

1. puoliso Kataja / Enqvist, Katariina Matintytär, Anglenius s. 01.00.1628 Oulu. k. 1690 Pudasjärvi haudattu 30.03.1690 Pudasjärvi.
Isä: Kataja, Matti Laurinpoika, Enqvist / Eneqvist s. 1595 (1600?). Borgare i Uleåborg; porvari Oulussa.
Äiti: Riitta Matintytär, Kataja s. n. 1959.

Lapset:
1) Jakob Danielinpoika (katso taulu 351) s. n. 1658. k. 1718 Pudasjärvi haudattu 06.04.1718 Pudasjärvi. Lukkari ja siltavouti Pudasjärvi.
2) Daniel Danielinpoika (katso taulu 352) s. n. 1662. k. 12.06.1725 Pudasjärvi. Kappalainen Pudasjärvi 1691.
3) Anna Danielintytär (katso taulu 353) s. n. 1651. k. 24.02.1745 Kempele. Lisätietoja: Kuoli 94 vuotiaana. Perhesuhteet: Perhe oli lapseton.
4) Catharina Danielintytär (katso taulu 354) s. 1654 Pudasjärvi. k. 1694 Pudasjärvi haudattu 23.03.1694 Pudasjärvi. Kuolinsyy: Kuollut synnyttäessään kaksosia.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 138 -

5. sukupolvi

Nurkka, ? ? Michaelintytär (taulusta 49. Isä: Nurkka, Michael Simonpoika) Perhesuhteet: puoliso Erkki Eskonpoika.

1. puoliso Erkki Eskonpoika Lisätietoja: Eli vielä 1655.
Lähde: Sursillin suku Lisäyksiä ja korjauksia VA: Pohjanmaan KO a 9: 191v/. (19)


Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 139 -

5. sukupolvi

Nurkka, ??? Michaelintytär (taulusta 49. Isä: Nurkka, Michael Simonpoika) Lisätietoja: Elossa vielä 1681.

1. puoliso Antti Olavinpoika Isonkyrön pitäjänseppä, eli 1675.
Lähde: Sursillin suku Lisäyksiä ja korjauksia Henkikirja/. (19)

Lapset:
1) Jaakko Antinpoika (katso taulu 355) Isonkyrön pitäjänseppä. Lisätietoja: Elossa 1696.
2) Kalle Antinpoika (katso taulu 356) Seppä.
3) Matti Antinpoika
Mainitaan Isonkyrön henkikirjassa 1695. (19) Lähde: Sursillin Suku Lisäyksiä jua korjauksia 1974

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 140 -

5. sukupolvi

Christian Christiansson (taulusta 51. Äiti: Catharina Knutsdotter) Lisätietoja: Kuollut 1649 - 1653 välisenä aikana.

1. puoliso Carin Jakobintytär
Isä: Jakob Eriksson, Elfving-suvun kantaisä Raatimies Uusikaarlepyy.
Äiti: Neostadius, Margaretha Andersintytär

Lapset:
1) Anders Christerinpoika Koululainen. Lisätietoja: Oli elossa 1665.
2) N. N. Christerintytär Lisätietoja: Eli 1653.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 141 -

5. sukupolvi

Henric Christiansson (taulusta 51. Äiti: Catharina Knutsdotter) Länsman uti Pedersöre efter sin fader; nimismies isänsä jälkeen Pietarsaari.

1. puoliso Mathesius, Brita Mattsdotter
Isä: Mathesius, Matias Juhananpoika Kapellan i Pyhäjoki; kappalainen Pyhäjoki.

Lapset:
1) Eric Henricsson
2) Margareta Henricsdotter
3) Anna Henrichsdotter
4) Dorde Henricsdotter
5) Brita Catharina Henricsdotter
6) Knut Henrikinpoika
7) Carin Henrikintytär

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 142 -

5. sukupolvi

Brita Henrikintytär (taulusta 52. Isä: Henrik Knutsson)

1. puoliso Knut Hansson, Skreddare ? s. Uusikaarlepyy. k. 1659 ennen.
Hans hade för sin långa tjänstgöring i Fordellsgården fått ett torpställe på Notberget / Jakobstads rådstugurätt 23.03.1666. Lähde: Sursillin Suku Lisäyksiä ja korjauksia 1974

Isä: Hans Thomasson
Äiti: N. N.

Lapset:
1) Brita Knutintytär (katso taulu 357) k. 1677 haudattu 22.04.1677 Vaasa ?. Lisätietoja: Eli 1675.

2. puoliso Geting, Olof Olofinpoika Porvari Vaasassa. Vihitty: n. 1665.
Luopui porvarioikeuksistaan Vaasassa 1671, koska oli saanut toimen Tukholman lähelle Djurgårdeniin.


Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 143 -

5. sukupolvi

N. N. Henrikintytär (taulusta 52. Isä: Henrik Knutsson)

1. puoliso Thomas Simonsson

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 144 -

5. sukupolvi

Uhlonius, Johan Henricsson (taulusta 53. Äiti: Elisabeth Knutsdotter) Student och Collega uti N-Carleby skola 1642; kapellan i samma stad 1654.

1. puoliso Carin, Uhlonius

Lapset:
1) Isaac Johansson Borgmästare i Ny-Carleby.
2) Knut Johansson
3) Lucia Johansdotter
4) Gabriel Johansson
5) Carin Johansdotter

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 145 -

5. sukupolvi

Isak Henrikinpoika (taulusta 54. Äiti: Elisabeth Knutsdotter)

Sursill-lähteiden mukaan Uudenkaarlepyyn pormestari mutta ei lienee ollut ainakaan vakituinen.

1. puoliso Carin

Lapset:
1) Anna Isakintytär
2) Lucia Isakintytär
3) Gabriel Isakinpoika
4) Carin Isakintytär

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 146 -

5. sukupolvi

Ulonius, Johan Henrikinpoika (taulusta 54. Äiti: Elisabeth Knutsdotter) s. 1624 Oulu. k. 1663 ennen. Uudenkaarlepyyn kappalainen 1654.

Ylioppilas Turussa 1642, vihittiin papiksi 1644.

1. puoliso Ringius, Christina Nilsintytär, Ulonius Lisätietoja: Eli leskenä Närpiössä 1686.
Isä: Ringius, Nils Olofinpoika s. 1611 Växjö, Ruotsi. Uudenkaarlepyyn kirkkoherra 1654.
Äiti: Skepperus / Gammal / Höök ?, Anna Jakobintytär, Ringius s. 1621 Kokkola.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 147 -

5. sukupolvi

Westzynthius, Jacob Carlsson (taulusta 55. Isä: Westzynthius, Carl Knutsson) k. 15.11.1702. Kokkolan kirkkoherra 1694.

Prestvigd 1671, blef Kapellan i Pedersöre 1680, var Respondens vid Prestmötet i ssitnämda år; Pastor i Pedersöre enligt, på Församlingarnes hos Kongl. Majestät gjorda underdåniga anhållan, uti Mariestad utfärdad fullmakt 1694.

1. puoliso Bratt, Helena Catharina Vihitty: 19.03.1674 Vaasa.
Isä: Bratt, Olof Pastorn i Wasa, Vaasan ja Mustasaaren kirkkoherra.
Äiti: Brennerus, Christina Knutsdotter

Lapset:
1) Anna Jacobsdotter (katso taulu 358) s. 29.10.1675 Vaasa. k. Kuoli miehensä jälkeen.
2) Maria Jakobintytär s. 07.11.1677 (kastettu) Vaasa.
3) Christina Jakobintytär s. 06.04.1679 (kastettu) Vaasa.
4) Jakob Jakobinpoika s. 01.11.1680 (kastettu) Vaasa.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 148 -

5. sukupolvi

Westzynthius, Elisabeth Carlsdotter, Hamnius (taulusta 55. Isä: Westzynthius, Carl Knutsson)

1. puoliso Hamnius, Johannes k. 1671 haudattu 05.03.1671 Vaasa. Prestvigd 1660; Kapellan i Wasa 1660, Vaasan kappalainen 1669.
Ylioppilas Upsalassa 1652, Turussa 1655, vihittiin papiksi 1660.

Isä: Hamnius, Marcus Andersson Kapellanen i Wasa, Vaasan kappalainen.
Äiti: Brennerus, Maria Henricsdotter, Hamnius

Lapset:
1) Anna Johansdotter (katso taulu 359) s. n. 1662. k. 01.04.1732 Vaasa.

2. puoliso Wasbeck, Erik Mattsinpoika k. 1697 Vaasa haudattu 18.07.1697 Vaasa. Handlanden i Wasa. Kauppias ja raatimies Vaasassa, valtiopäivämies. Vihitty: 15.01.1679 Vaasa.
Lapset:
1) Elisabet Erikintytär (katso taulu 360) s. 20.11.1679 (kastettu) Vaasa. k. 08.03.1756 Kruununkylä.
2) Margaretha s. 03.11.1680 Vaasa. k. 1681 Vaasa haudattu 16.07.1681 Vaasa.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 149 -

5. sukupolvi

Westzynthius, Magnus Gabrielsson (taulusta 56. Isä: Westzynthius, Gabriel Knutsson) s. 02.02.1637 Pedersöre prestgårg; Pietarsaaren pappila. k. 19.06.1692 Raahe. Raahen, vuodesta 1691 myös Saloisten ja Vihannin kirkkoherra 1674. Lisätietoja: Född Kyndelsmässotiden, syntyi kynttilänmessun aikana. Kuolinsyy: Död efter en svår och långvarig sjukdom.

Magnus var prestvigd uti Stockholm 1664; Kapellan och Paedagog i Brahestad 1665; Pastor derstädes 1673; förordnad till gemensam Pastor öfver Brahestad och Salo 1691. Ylioppilas Upsalassa, Turussa 1656, vihittiin papiksi 1664. Caspar Forbuksen kuoltua saivat raahelaiset Pietari Brahelta omasta pyynnöstään kappalaiseksi Magnus Gabrielis Westzynthiuksen Pietarsaaren pitäjästä, jota he olivat kuulleet paljon kiitettävän ja jonka he mielellään tahtoivat saada seurakunnan opettajaksi, ja kun kirkkoherra Forbus siirrettiin toiseen seurakuntaan ja kirkkoherran paikka tuli vapaaksi, nimitettiin Westzynthius Raahen kirkkoherraksi. Tässä toimessa hän oli vuoteen 1692. Johannes Forbuksen pastorina ollessa syntyi kaupunkiseurakunnan ja Saloisten maaseurakunnan välillä riitaisuuksia siitä, mitkä kylät olivat luettavat toiseen tahi toiseen seurakuntaan. Lähde: Alma Söderhjelm RAAHEN KAUPUNKI 1649 - 1899 Helsinki 1911 Akateeminen kierjakauppa

1. puoliso Galle, Anna, Westzynthius k. 1689 i Maj, toukokuussa Raahe.
Isä: Galle, Lars Pastor uti Nerpes; Närpiön kirkkoherra.
Äiti: Wargii / Wargius, Martini, Galle

Lapset:
1) Anna Magnuksentytär Lisätietoja: Asui Raahessa vielä vuoden 1691 jälkeen.
2) Johan Magnison (katso taulu 361) s. 1671. k. 25.04.1740 Ylivieska. Kapellan i Ylivieska; Ylivieskan kappalainen 1722.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 150 -

5. sukupolvi

Florinus, Eric Thomaesson (taulusta 57. Äiti: Westzyntius, Magdalena Knutsdotter) Kriegsprest, Kapellan i Ny-Carleby från 1655 till 1680.

1. puoliso Niurenius, Carin, Florinus
Isä: Liurenius, Anders, Niurenius Huspredikant hos Riksrådet Jöns Kurck.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 151 -

5. sukupolvi

Florinus, Brita Thomaedotter, Färling (taulusta 57. Äiti: Westzyntius, Magdalena Knutsdotter)

1. puoliso Färling, Nils Organist i Ny-Carleby, urkuri Uusikaarlepyyssä.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 152 -

5. sukupolvi

Liurenius, Catharina Andersintytär, Thore (taulusta 57. Äiti: Westzyntius, Magdalena Knutsdotter) s. n. 1640.

1. puoliso Johan Mårtensson k. 1677 luultavasti. Kruununperämies ja porvari Vaasassa. Vihitty: jo 1667.

Lapset:
1) Johan Johaninpoika s. 05.05.1672 kastettu, Vaasa. k. 1672 haudattu 03.08.1672 Vaasa.
2) Anna Johanintytär s. 29.06.1673 kastettu, Vaasa. k. 1675 haudattu 13.03.1675 Vaasa.
3) Brita Johanintytär s. 05.01.1675 kastettu, Vaasa.
4) Matts Johaninpoika s. 30.02.1676 kastettu, Vaasa. k. 1676 haudattu 08.07.1676 Vaasa.

2. puoliso Thore, Simo Matinpoika, Tuori s. Vähäkyrö, Ojaniemen talo. Vähänkyrön Tuorilan isäntä, sitten rahtaaja ja porvari Vaasassa. Vihitty: 1679 joulukuu, Vaasa. Lisätietoja: Eli Vaasassa vielä 1700, alkujaan Tuori.
Isä: Tuori, Matti Tuomaanpoika Vähäkyröläinen isäntä.
Lapset:
1) Matts s. 1680 Vaasa. k. 1680 haudattu 22.01.1680 Vaasa.
2) Margaretha s. 25.09.1681 kastettu, Vaasa. k. 1681 haudattu 12.11.1681 Vaasa.
3) Elisabet s. 23.02.1684 kastettu, Vaasa. k. 1684 haudattu 10.08.1684 Vaasa.
4) Thure Simonpoika s. 24.12.1685 kastettu, Vaasa.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 153 -

5. sukupolvi

Hamnius, Margaretha Isakintytär, Pukki / Pucki (taulusta 57. Äiti: Westzyntius, Magdalena Knutsdotter) s. n. 1650. k. 1677 haudattu 11.03.1677 Vaasa.

1. puoliso Pukki / Pucki, Simo Yrjönpoika Porvari ja Vaasan kaupungin rahastonhoitaja. Vihitty: jo 1671. Lisätietoja: Oli elossa vielä 1677.

Lapset:
1) Magdalena s. 26.12.1671 kastettu, Vaasa. k. 1672 haudattu 10.02.1672 Vaasa.
2) Magdalena s. 03.06.1673 kastettu, Vaasa. k. 1673 haudattu 18.10.1673 Vaasa.
3) Margaretha s. 20.09.1675 kastettu, Vaasa. k. 1676 haudattu 06.01.1676 Vaasa.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 154 -

5. sukupolvi

Gammal, Barbro Magnuksentytär, Rothenius (taulusta 58. Äiti: Westzynthius, Margaretha Knutsdotter) k. 1667 haudattu 01.01.1667 Kokkola. Lisätietoja: Kuolinaika on "Genealogia Sursilliana"ssa 1663 (s. 9).

Född mellan 1618 och 1636.

1. puoliso Rothenius, Gustaf Gabrielsson s. 1633 jälkeen. k. 1677 Kokkola ? haudattu 18.11.1677 Kokkola. Grefve Totts Lagläsare, bodde uti Gamla Carleby; lainlukija, raatimies. Lisätietoja: Porvari Kokkola 1665. Ammatinlisäyksiä: Kaarleporin kreivikunnan ja Vöyriporin vapaaherrakunnan lainlukija 1656.
Lapset: Margareta, Magnus, Jakob, Elsa 1658, Cnut 1659, Gabriel 1660, Carl 1662, Catharina 1669, Elisabet 1670, Henrik 1673. Ylioppilas 1644, Turussa 1649. Sai viimemainittuna vuonna karsseria pohjalaisten ylioppilasjuhlista, joissa oli mukana kiusaamassa uusia ylioppilaita Gustaf Gabrielinpoika Gammalia (Gustfin tulevan vaimon serkku) ja Henrik Isakinpoika Brenneriä (Jacob Brenneruksen veljenpoika). Gustaf oli pannut halon Brennerin kainaloon ja päreen käteen, määrännyt hänen toimimaan juomanlaskijana, antanut hänelle toista tusinaa korvapuusteja ja ajanut hänet savupiippuun seisomaan. Gustaf puolustatui yliopiston konsistorille sillä, että hän oli aikanaan uutena ylioppilaana joutunut samanlaisen kohtelun alaiseksi. Porvarinvala 1649. Toimi kreivi Klaus Tottin nimittämänä Kaarleporin kreivikunnan ja Vöyriporin vapaaherrakunnan lainlukijana 1655-65. Kapinoivien lapualaisten talonpoikien edustaja Heikki Olavinpoika Hyytiäinen (ktso Hyytiäinen) valitti 1663 kreivi Tottille, että Gustaf Rothenius olisi lahjottuna tuominut häneltä pois kaksi niitynpalstaa. Seuraavilla käräjillä Gustaf aikoi tuomita Hyytiäisen kujanjuoksuun, mutta tuomio jäi antamatta. Hyytiäinen uhkasi lähteä uudelleen kreivin puheille, Gustaf lupasi puolestaan valittaa Turun hovioikeuteen. Lapuan ylimääräisillä käräjillä 1664 Hyytiäinen tuomittiin kapinoinnista (useita eri syytteitä) ensin kuolemaan. Lopulta Turun hovioikeus tuomitsi hänet 18.4.1665 sakkoihin ja vapautti virkamiehet, mm Gustafin talonpoikien heihin kohdistamista syytteistä. Gustaf oli porvari Kokkolassa 1665. Raatimies. Gustafin 2:o puoliso oli Catharina Brynelintytär, haud 8.11.1691.

Isä: Gabriel Ljungeson, Rothenius Lagläsare och Borgmästare uti Gamla Carleby; pormestari Kokkolassa 1639. .
Äiti: Witting, Elsa Knutsdotter, Ljungeson

Lapset:
1) Margaretha Gustafintytär Lisätietoja: Oli elossa 1660 ?.
2) Magnus Gustafinpoika Lisätietoja: Eli 1660.
3) Jakob Gustafinpoika Lisätietoja: Oli elossa 1660.
4) Elsa Gustafsdotter (katso taulu 266) s. 26.06.1658 Gamlakarleby, Kokkola. k. 04.00.1727 Raahe.
5) Cnut Gustafinpoika s. 20.08.1659 (kastettu) Kokkola. Lisätietoja: Sitten Rooth, eli vielä 1690.
6) Gabriel Gustafinpoika (katso taulu 267) s. 13.11.1660 (kastettu) Kokkola. k. 20.02.1704 Viipurin luona. Porin läänin jalkaväkirykmentin luutnantti 1700. Lisätietoja: Sitten Sunderooth eli Sundrooth. Kuolinsyy: Kaatui taistelussa Viipurin luona.
7) Carl s. 25.08.1662 (kastettu) Kokkola. Perhesuhteet: Kuollut pienenä.
8) Catharina Gustafintytär (katso taulu 268) s. 02.05.1669 (kastettu), Kokkola.
9) Elisabeth Gustafintytär (katso taulu 269) s. 10.08.1670 (kastettu) Kokkola.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 155 -

5. sukupolvi

Gammal, Brita Månsdotter (taulusta 58. Äiti: Westzynthius, Margaretha Knutsdotter) Lisätietoja: Oli elossa 1691. Perhesuhteet: Båda dessa Britas giften voro barnlösa.

1. puoliso Ståhlbom, Hans L. k. 1661 ? Kristiinankaupunki ?. Borgmästare i Christinestadt, Kristiinankaupungin pormestari 1649. Sotatuomari.

2. puoliso Peitzius / Peitso, Mårten Michelsson k. 03.00.1674 Kälviä. Pastor uti Kelviå; kirkkoherra Kälviällä. Vihitty: 1661 Kälviä. Perhesuhteet: Bondeson från Storpeitzo hemman uti Ruotsala by af Kelviå socken.
Mårten nämdes uti Herdaminnet bland Sacellanerne i Gamla Carleby 1636, men kallas uti i Kelviå kyrka befintlig förteckning öfver Presterskapet vice Kapellan (förmodligen i Kelviå) 1639. Han var Fält- och Regementsprest ifrån 1641 till 1647 vid ett regemente, som tillika med Kongl. Svenska arméen på samma tid var commenderadt tysk botten ; blef sedermera Pastor uti Kelviå 1660. Han hade väl fullmakt af Drottning Christina å Kalajoki Pastorat, men removeredas ifrån sitt prestaembete, deruti han likväl af Biskop Rothovius åter insattes år 1649. Båda dessa Britas giften voro barnlösa; dock uppfostrades af Peitzius han broderson, sedermera Pastorn uti Brahestad, Mårten Henricsson Peitzius. ********** Asiakirjoja koskien Kälviän kirkkoherra Peitziusta Juuret Toimikunta Markku Pihlajaniemi Kälviän kirkkoherra Peitzius ja hänen sukunsa eivät kuulu tutkimukseni piiriin, mutta mielenkiinnon virittyä asianomaista kirkkoherraa kohtaan tuotakoon oheiset tuomiokirjojen käännökset sukua tutkivien käyttöön. 27 ja 28 heinäkuuta 1674 Kälviä ES 2033 Lars Andersson Kokkolasta, molempien veljesten, Johan ja Daniel Larssonin valtuutettu, esitti vaatimuksen perinnöstä kirkkoherran, autuaan herran Martinus Peitziuksen leskelle, hyveelliselle vaimolle Brita Månsdotterille. Lars kertoi asiasta niin, että herra Martinus (Mårten), joka oli viime maaliskuussa kuollut, oli ollut naimisissa kaksi kertaa ja edellinen vaimo Karin Larsdotter oli ollut Johanin ja Danielin isän sisko, jonka kanssa herra Martinus ei sen enempää kuin jälkimmäisenkään vaimon kanssa jättänyt yhtään lasta. Ja niin arveli Lars näiden molempien Johanin ja Danielin olevan lähimmät perimään edesmenneen vaimo Karinin, koska Peitzius ei ole erottanut heille perintöä, kun he olivat olleet alaikäisiä ennen kuin hän meni toiseen avioliittoon vaimo Britan kanssa, joka nyt oli laillisesti haastettu, mutta ei ollut paikalla. Niin tuomittiin hänet maksamaan 3 markkaa, koska hän ei myöskään asettanut laillista valtuutettuaan. Heidän vaatimuksensa merkittiin muistiin, kunnes oikeus tekee lopullisen päätöksen. 23 maaliskuuta 1675 Kälviä ES 2033 Oikeuden eteen tuli entisen pastorin Kälviältä, autuaan herra Martinus Peitziuksen jälkeensä jättämän lesken jumalaapelkäävän vaimon Brita Månsdotter Gammallin valtuutettu, luotettu Anders Kalm esittäen sovittelukirjan hänen ja autuaan miehensä herra kirkkoherran perillisten välillä, joka on tehty ja allekirjoitettu 30 toukokuuta 1674, missä mainitun perilliset myöntävät ja tunnustavat, että leski on heille suonut ja toimittanut heidän perintövaatimuksestaan hänen autuaan miehensä jäämistöstä 700 kuparitaalaria ja 35 tynnyriä viljaa, mihin mainitut perilliset nyt ovat täysin tyytyväiset. Muun autuaan kirkkoherran omaisuuden ottaa hänen jälkeensä jättämä leski, edellä mainittu vaimo Brita Gammall ilman valituksia hallittavakseen, omistettavakseen, nautittavakseen ja pidettäväkseen heiltä ja heidän jälkeläisiltään. Kuitenkin on vaimo Brita perillisten kovasti pyytäessä suonut heille matkakuluihin 70 kuparitaalaria, mikä kaikki heidän kesken tehdystä kirjasta ja sovittelukirjasta edellä mainittuna päivänä voidaan laajemmin nähdä ja havaita. Leski pyytää nyt tähän oikeuden vahvistusta. Tämä heidän vapaaehtoinen toimensa luettiin nyt oikeudessa ja ei ollut ketään, joka olisi siitä valittanut, lukuun ottamatta erästä Matti Matinpoika Untista (Mats Matsson Unduinen) Kalajoelta, joka halusi jonkun verran tätä vastaan väittää, koska hänen veljensä, joka yhdessä hänen kanssaan hoitaa taloa, on hänen poissa ollessaan tämän sovittelua ollut tekemässä ja hänen vaatimuksensa muiden perillisten kanssa on täysin kuitannut. Mutta oikeus katsoi, ettei Untisella ollut syytä usein mainittua sovittelua vastaan lausua tai valittaa, koska muut läsnäolevat perilliset myönsivät sen olleen heidän taholtaan vapaaehtoisesti tehdyn. Todistajat jotka tämän kirjan rovastin Kruunupyystä, oppineen herra Jacob Brennerin kanssa ovat allekirjoittaneet, jotka ovat lainlukija, Gustaf Gabrielsson raatimies kaupungista ja pitäjänkirjuri Kälviältä Anders Jönsson, Erich Michellsson kirkkoväärti, Mats Sigfredsson ja Jöns Simonsson lautamiehet, olivat nyt paikalla ja valaehtoisesti tunnustivat, että tämä sovittelu autuaan kirkkoherran lesken ja hänen perillistensä välillä on neuvoteltu ja harkittu, ilman mitään pakkoa tehty heidän taholtaan ja perilliset olivat tähän olleet hyvin tyytyväiset, kuten heidän vaatimuksensa sovittelukirjassa on todettu täysin kuitatuiksi. Tämän vuoksi tarkan harkinnan jälkeen edellä mainituista syistä ei oikeus voinut muuta päättää kuin, että tämä toimi ja vapaaehtoinen sovittelu vaimo Brita Gammallin ja hänen autuaan miehensä perillisten välillä hyväksytään, niin että vaimo Brita nyt ja tulevaisuudessa autuaan miehensä herra Martinuksen perilisten taholta jää kaikin tavoin rauhaan ja heidän perintövaatimuksiaan koskien syyttämättä. 23 maaliskuuta 1675 Kälviä ES 2033 Lars Andersson, Johan ja Daniel Larssonin valtuuttamana, molemmat veljeksiä ja porvareita Kokkolan kaupungista, kanteli kirkkoherran, autuaan herra Martinus Peitziuksen (Mårthen Peitzij) leskestä hyveellisestä vaimo Brita Månsdotter Gammallista, perinnöstä koskien autuaan kirkkoherran edellistä vaimoa Karin Larsdotteria, joka oli ollut näiden isän sisko. Tämä asia on ollut esillä 28 heinäkuuta 1674, mutta leski ei silloin itse, eikä valtuutettunsa kautta ollut silloin paikalla, minkä vuoksi perillisten vaatimus on merkitty muistiin oikeuden lopulliseen päätökseen, mitä Lars Andersson nyt haki. Anders Kalm, lesken valtuutettu vastasi, että autuas kirkkoherra on elinaikanaan tyydyttänyt aiemman vaimonsa perillisiä 200 kuparitaalarilla ja tämän osoittaakseen esitti kuittauksen 21 tammikuuta 1664 143 kuparitaalarista, jonka eräs Michell Erichsson on allekirjoittanut. Tätä vastaan Lars Andersson kovasti protestoi, sanoen heidän silloin olleen alaikäisiä ja Michell Erichssonilla ei ollut valtakirjaa heiltä mitään tästä perinnöstä kantaa tai kuitata, esittäen, että autuas kirkkoherra nämä 143 kuparitaalaria oli antanut vapaaehtoisesti ja nämä Johan ja Daniel eivät siitä olleet nauttineet, vielä vähemmän heidän perintövaatimuksensa tällä olisi toimitettu, yrittäen nyt, että oikeus määräisi lesken tekemään ja esittämään valalla vannotun inventaarin kaikesta omaisuudesta, irtaimesta ja kiinteästä, mitä silloin oli autuaalla kirkkoherralla, kun vaimo Brita meni tämän kanssa naimisiin, mistä nämä perilliset sitten arvelivat lain mukaan saavansa nauttia heidän oikean osuutensa. Anders Kalm piti lujasti kiinni Michell Erichssonin kuittauksesta ja siitä, että autuaan kirkkoherran aiemman vaimon perilliset olisivat tyydytetyt 200 kuparitaalarilla esittäen useita kirjelmiä tätä koskien. Oikeus harkitsi tätä asiaa ja koska se on jonkin verran vanha ja laaja-alainen, niin lykättiin asia osapuolten vapaaehtoiseen sovitteluun, koska he näyttivät kummaltakin puolelta olevat siihen halukkaita. Mutta jos he eivät pääse tästä yksimielisyyteen niin pitää heidän joko varsinaisilla tai ylimääräisillä käräjillä tästä pyytää saada oikeuden päätöstä. 11 ja 12 lokakuuta 1675 Kälviä ES 2033 Johan ja Daniel Larsson, veljekset ja porvarit Kokkolan kaupungista, valtuutettunaan Lars Andersson, kantelivat nyt, kuten viime talvikäräjillä kirkkoherran Kälviältä, autuaan herra Peitziuksen (Mårthen Peitzij) leskestä, hyveellisestä vaimo Brita Månsdotter Gammallista, perinnöstä mainitun kirkkoherran edellisen vaimon, autuaan Karin Larsdotterin jälkeen, joka oli ollut näiden veljesten isän sisko ja on vuonna 1662 kuollut. Samoin vaati Lars hopeatuoppia, joka näiden veljesten isän siskon, vaimo Marian jälkeen on leskelle jäänyt. Lesken valtuutettu raatimies Anders Kalm esitti testamenttikirjan, jonka autuas kirkkoherra oli 27 tammikuuta 1662 usein mainitun autuaan vaimonsa kanssa tehnyt ja tämä on silloin oikeudessa merkitty muistiin, sisältäen, että kumpi testamentin tekijöistä jää toisen jälkeen on hänellä valta saada ja pitää kaikki heidän varansa mitä heillä on, mitä voi olla maan tai irtaimen osalta, elotonta tai elävää, mitä se nimeltään voikin olla, sen jälkeen, kun edesmenneen perilliset ovat saaneet 200 kuparitaalaria, minkä silloisen kihlakunnantuomarin, luotetun Gustaf Grassen antama todistus edellä mainitulta päivältä tarkemmin esittää. Sitten esitti Anders Kalm kuittauksilla ja muilla todisteilla, että tämä 200 kuparitaalaria on todella maksettu osittain samana vuonna, kun testamentti tehtiin vaimo Karin Larsdotterin äidille Ragnill Olofsdotterille, joka silloin eli ja oli oikea perillinen tyttärensä jälkeen, osittain Ragnillin (Ragnel) kuoleman jälkeen ovat hänen lapsensa sitä kantaneet, etenkin Michell Erichsson 21 tammikuuta 1664 kuittauksen mukaan 143 kuparitaalaria, joka on laitettu Ragnillin hautauskustannuksiin, näiden vaatimuksen esittäjien, veljesten oma äiti Anna Erichsdotter on 4 tammikuuta 1664 kuittauksen mukaan saanut 13 kuparitaalaria, hänen lankonsa Johan Bertillsson 10 kuparitaalaria kuittauksen mukaan, niin että Kalm osoitti näillä esitetyillä kuittauksilla ja luettelolla tämän 200 taalaria olevan yli eikä alle autuaan kirkkoherran taholta suoritettu, arvellen tämän leskeä nyttemmin vaivattavan syyttä, koska ei Karin Larsdotterin kuoleman jälkeen eikä silloin, kun autuas kirkkoherra meni naimisiin tämän hänen jälkimmäisen vaimonsa kanssa ole tästä testamentista valitettu, lukuun ottamatta näiden veljesten isän siskon miestä Johan Bertilssonia, jolle kirkkoherra oli 30 tammikuuta 1665 tämän perintövaatimuksensa vienyt oikeuteen ja tämän vaatimus oli silloin tunnustettu aiheettomaksi, kun kirkkoherra osoitti kuittauksilla 200 taalarin, kuten testamentti piti sisällään, olevan perillisille maksetun, minkä kihlakunnantuomari Jacob Josepssonin pöytäkirja mainitulta päivältä todistaa. Lars Andersson esitti syyksi, että nämä veljekset olivat silloin olleet alaikäisiä ja niin ei kukaan ollut pitänyt huolta heidän eduistaan. Tämän lisäksi hän sanoi, että Kalm oli lesken puolesta tarjonnut heille sovittelua, minkä Kalm myönsi, että leski oli antanut määräyksen luvata heille 40 kuparitaalaria, etteivät he toimellaan häntä vaivaisi, minkä hän vieläkin halusi suorittaa, mikäli nämä veljekset itse olisivat asiassa luopuneet ja antaneet lesken jäädä rauhaan. Edelleen myönsi Kalm, että pieni hopeatuoppi on leskellä, minkä hän asianomaisille suorittaa, kun sitä vaaditaan. Lautakunta neuvotteli asiasta ja kun todettiin 1. että autuas kirkkoherra on edellisen vaimonsa autuaan Karin Larsdotterin kanssa tehnyt todistetun testamentin siinä laajuudessa kuin heidän omaisuutensa koostui hankintavarallisuudesta 2. tämän testamentin on kirkkoherra osittain anoppinsa, vaimo Ragnillin elinaikana, osittain hänen kuolemansa jälkeen oikeille perillisille suorittanut kuten kuittaukset osoittavat 3. testamenttia vastaan ei ole todettu valitetun laillisesti ja oikeaan aikaan, vaan ennemmin on se hyväksytty ja asianomaiset on tyydytetty, koska perilliset sen sisällön mukaan ovat 200 kuparitaalaria kantaneet ja vastaanottaneet 4. vuonna 1665, kun eräs perillisistä, Johan Bertillsson haki oikeuden kautta kirkkoherralta, autuaalta herra Martinukselta perintövaatimustaan, haluten heidän välillään tehdyn testamentin mitätöidä ja perua, niin silloin oli hänen hakemuksensa tunnustettu aiheettomaksi, koska testamentti todettiin silloin olleen suoritetun 200 taalarilla. Niin oli näillä perillisillä sama syy ja heillä, kun olivat olleet täysikäisiä, ei ollut muuta ratkaisua kuin odottaa kun Bertillssonin vaatimus tuli ratkaistua 5. tämän lisäksi on näiden vaatimuksen esittäjien oma äiti osansa kuittauksen mukaan kantanut ja jos hän ei ole ollut lastensa puolesta siihen tyytyväinen, on hänen laillinen valitusaikansa Perintökaaren 15 luvun mukaan umpeutunut 6. oikeus toteaa Johan ja Daniel Larsonin olleen täysi-ikäisiä, kun kirkkoherra, autuas herra Martinus itse eli, joka vasta 1 ½ vuotta sitten kuoli, mutta eivät ole hänelle tehneet mitään hakemusta, vielä vähemmän silloin, kun hän meni toisiin naimisiin Edellä mainituista syistä ei oikeus voi muuta päättää, kuin että vaimo Brita Månsdotter on nyttemmin Johan ja Daniel Larssonin perintövaatimuksesta vapaa, kun hänet näin heidän syytöksestään tässä asiassa tunnustetaan vapaaksi. Mutta 40 kuparitaalarista, jotka leski on kerran hyväksynyt näiden vaatimuksen esittäneiden perillisten saada, totesi oikeus aiheelliseksi, että vaimo Brita suorittaa heille korotukseksi heidän autuaan isänsä siskon jälkeen sekä asianomaisille palauttaa ja toimittaa hopeatuopin, minkä hän myöntää luonaan olevan. Molemmat osapuolet jättivät vetorahansa. 11 ja 12 lokakuuta 1675 Kälviä ES 2033 Autuaan kirkkoherran herra Mårten Peitziuksen jälkeen jättämä leski, jumalaapelkäävä ja hyveellinen vaimo Brita Månssdotter Gammall antoi raatimiehen, luotetun Anders Kalmin toimesta esittää testamentin, jonka hän autuaan miehensä veljen pojan pojalle (sahl. mans broders sona son) Dn (Pappi) Peitziukselle (Martinum Peitzium) on tehnyt ja vahvistanut, kuuluen sanasta sanaan seuraavasti: Kuten kaikkein korkein Jumala on armossaan suvainnut puolitoista vuotta sitten vaatia tästä kurjasta ja vaivalloisesta maailmasta autuasta rakasta miestäni, entistä kirkkoherraa täältä Kälviältä, herra M. Peitziusta (Martinus: M: Peitzium) ja minä näin yksin, arvoton leski, olen jäänyt suureen murheeseen ja kun me hyvän aikaa avioliitossamme elimme ja emme saaneet yhtään lasta tai elämänhedelmää (lijffsfrucht) Jumalan armosta, niin autuaan mieheni elinaikana otimme nuoren henkilön, autuaan rakkaan mieheni veljen pojan poika (sahl. mans broders sona son), Peitziuksen (Martinum Peitzium), jota me olemme lapsenamme pitäneet, koulussa sekä muissa opinnoissa tähän saakka. Ja minä nyt huomioon ottaen autuaan rakkaan mieheni sanat, haluan pitää tämän jälkeen, kuten tähänkin saakka, häntä lapsenani ja vanhuuteni lohtuna. Mainittu Peitzius (Peitzium) on siis aina tähän saakka osoittautunut kuuliaiseksi lapseksi ja kohdellut minua hyvin ja kauniisti niin, että minä olen jo hyvää apua ja tukea saanut häneltä murheellisessa leskeydessäni ja vielä tulevaisuudessa todennäköisesti voin saada. Tähän hän on sitoutunut niin kauan kuin minä elän. Tämän vuoksi olen minä harkinnut hänelle tällä etukirjalla kuolemani jälkeen antaa nautittavaksi ja pidettäväksi ilman valituksia ennen kaikkia muita perillisiäni, mikä oli autuaan rakkaan mieheni sopimus meidän kesken ennen kuin hän kuoli, että minä tämän Peitziukselle testamenttaan, nimittäin Penttilän ¾ manttaalin talon kaikkine omistuksineen pelloissa ja niityissä, kaikkine tarvekaluineen sen viljelykseen, mitä ne nimiltään voivatkaan olla. Tämän lisäksi kaikki rakennukset kaikkine sisuskaluineen, mitä ovat sängyt, ikkunat, pöydät ja penkit, sekä tuolit ja ruokakaapit, sekä muut puuastiat mitä löytyä voi. Samoin irtain, aloittaen talon omaisuudesta, 20 kappaletta lehmiä, 3 hevosta, 10 kappaletta lampaita, 2 pedattua sänkyä, penkki- ja pöytäliinat tupaan, sekä ruokatavarat, mikä on vilja, joka minun jälkeeni voi jäädä, tusina tinalautasia, 2 kappaletta kuparikattiloita á 1 leiviskä kumpikin, 2 kappaletta rautapatoja, sekä viinapannu ja suuri kattila kivirakennuksessa, jotka molemmat ovat sisään muuratut. Samoin 15 luotia hopeaa. Ja kun kaikki tämä ja vielä muuta on hänen (hans) oikeutettua hankintaansa, autuaan rakkaan mieheni minulle huomenlahjana lahjoittamaa ja antamaa, niin minä arvelen voivani antaa ja lahjoittaa sen kenelle minä haluan, mieluiten sille, jonka minä vanhuuden lohduksi ja syytinkimieheksi olen ottanut. Koskien autuaan rakkaan mieheni vaatteita ja kirjoja, niin lupasi autuas mieheni Peitziukselle ne itse kun hän eli, mitkä minä nyt hänelle sittemmin olen suorittanut ja toimittanut, niin kirjojen, kuin vaatteidenkin osalta. Tämän vuoksi käännyn aiheellisesti korkeasti kunnioitetun kihlakunnanoikeuden puoleen, että tämä minun vahvistamani lupaus ja testamentti voitaisiin laillisesti vahvistaa, niin että mainittu Peitzius (Martinus: Peitzius), kuten täällä on esitetty, voi todella minun kuolemani jälkeen tätä hyväkseen nauttia. Tämän suuremmaksi vakuudeksi vahvistan omalla allekirjoituksellani ja allekirjoitetut luotetut miehet ja Herra minun pyynnöstäni todistajina. Päiväys Kälviällä 2 lokakuuta 1675 Brita Månsdotter Gammall Jacobus Brennerus Precp. Et Pastor Cronebijensis A: Kalm Johan Präst Tämä testamenttikirja luettiin nyt julkisesti oikeudessa ja ei ollut ketään, joka tätä vastaan olisi valittanut, mikä näin Korkean Kuninkaallisen Hovioikeuden ohjeiden mukaan merkittiin muistiin myöhempään vahvistukseen, joka tulevaisuudessa seuraa, koska sen mitä testamentti sisältää vakuutettiin olevan hankintaomaisuutta (aflinge), mille voi tehdä mitä haluaa, antaa tai myydä, kuten laki Maakaaren 9 luvussa sanoo.

Isä: Peitso, Michael Hericsson, Suurpeitso s. 1600 Kälviä. Talollinen Kälviällä.

Lapset:
1) Henric Mårtensson s. n. 1660 Kälviä.
2) Gustaf Mårtensson s. 03.02.1679 Kälviä. k. 31.01.1698 Turku haudattu Raahe. Ylioppilas.
Gustafin syntymäajassa ja isän kuolinajassa on ristiriita.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 156 -

5. sukupolvi

Gammal, Anna Magnidotter, Bockmöller (taulusta 58. Äiti: Westzynthius, Margaretha Knutsdotter) s. 26.06.1619 Vöyri. k. 22.06.1682 Uusikaarlepyy. Perhesuhteet: Hade 16 barn, 6 söner och 10 döttrar, vid modrens död, lefde 1 som 2:ne döttrar.

1. puoliso Bochmöller, Cort s. Lübeck, Lyypekki, Saksa. k. 20.02.1667 Uusikaarlepyy. Borgmästare i Ny Carleby, pormestari Uusikaarlepyyssä 1653, valtiopäivämies.

Lapset:
1) Margaretha Cortintytär (katso taulu 362) Lisätietoja: kuollut nähtävästi isonvihan aikana.
2) Christina Carlsdotter (katso taulu 363)
3) Anna Cortsdotter (katso taulu 364) k. 1703 - 1704 Uusikaarlepyy.
4) Elisabet Cortintytär (katso taulu 365) k. 1670 haudattu 27.03.1670 Nykarleby. Lisätietoja: Eli 1660.
5) Jacob Carlsson (katso taulu 366) s. 03.03.1650 Ny-Carleby; Uusikaarlepyy. k. 03.10.1701 Stockholm (kirjoilla Uusikaarlepyy). Pormestari Uusikaarlepyy 1691. Valtiopäivämies. Kuolinsyy: Drunknade, hukkui matkalla ollessaan Tukholmassa.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 157 -

5. sukupolvi

Gammal, Knut Magnuksenpoika (taulusta 58. Äiti: Westzynthius, Margaretha Knutsdotter) s. 1620 Vöyri ?. k. (kuoli vuosien 1663 - 1667 välillä). Kapellan uti Kemi 1643,Kemin kappalainen 1643.

Ylioppilas Turussa 1640, vihittiin papiksi 1643, Kemin kappalainen 1643.

1. puoliso Pictorius, Magdalena Johansdotter Vihitty: 1645 oli jo vihitty.
Isä: Pictorius, Johan Olai, Målare s. Turku. Kapellan i Kalajoki, blef 1630 Kyrkoherde i Kemi. Kemin kirkkoherra.
Äiti: Arctophilacius, Margaretha Petterintytär, Pictorius

Lapset:
1) Margaretha Knutsdotter Lisätietoja: Oli elossa 1660.
2) Brita Knutsdotter Lisätietoja: Oli elossa 1660.
3) Susanna Knutsdotter (katso taulu 367) Perhesuhteet: Ensimmäinen puoliso nimeltään tuntematon, olisikohan ollut Buskman ??.
4) Barbro Knutsdotter Lisätietoja: Oli elossa 1660.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 158 -

5. sukupolvi

Laurila / Lauraeus, Kristina Olavintytär, Wegelius (taulusta 59. Äiti: Arctophilacius, Sara Persdotter) s. n. 1650 Kalajoki. k. 1720. Lisätietoja: Sitten Christina Luraeus.

1. puoliso Wegelius, Johannes s. 01.00.1660 Seinäjoki, Ilmajoki. k. 03.05.1725 Tyrvää. Tyrvään kirkkoherra 1697, rovasti 1706. Vihitty: 1684.
Oulun pedagogion oppilas. Ylioppilas Uppsalassa 15.9.1680. Oulun triviaalikoulun ylempi kollega 1685. Pudasjärven kirkkoherra 1689, pidätetty virantoimituksesta pietistisenä 1691, sai luvan palata papinvirkaan 1692. Paimion kappalainen 1693. Tyrvään kirkkoherra 1697. Rovasti 1706. Lääninrovasti 1707. Isonvihan aikana paossa Torniossa 8½ vuotta. Synodaaliväitöksen respondentti pappeinkokouksessa Turussa 1696, saarnaaja pappeinkokouksessa 1701. Lähde: Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852

Isä: Uppa, Thomas Jacobsson s. 1635 Seinäjoki. Seinäjoen Upan isäntä; Seinäjoen kylän Uppalan talollinen Ilmajoella .
Äiti: Kärkelä, Karin Josefsdotter, Uppa s. 1635.

Lapset:
1) Sara Catharina (katso taulu 368) s. 06.01.1690 Pudasjärvi. k. 30.01.1739 Mouhijärvi.
2) Anna s. 1692 Tukholma. k. 01.04.1702 Tyrvää.
3) Johan (katso taulu 369) s. 15.05.1693 (kastettu) Tukholma. k. 13.05.1764 Oulu.
4) David (katso taulu 370) s. 04.04.1696 Paimio. k. 18.07.1731 Jokioinen. Tammelan pitäjänapulainen.
5) Elisabet (katso taulu 371) s. 01.05.1698 Tyrvää. k. 08.09.1750 Mouhijärvi.
6) Kristina (katso taulu 372) s. 28.08.1700 Tyrvää. k. 03.11.1762 Kauhava.
7) Gabriel (katso taulu 373) s. 05.06.1702 Tyrvää. k. 1746 Karkku haudattu 19.09.1746 Karkku. Kirkkoherra Karkku 1740.
8) Maria (katso taulu 374) s. 20.05.1705 Tyrvää.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 159 -

5. sukupolvi

Laurila / Lauraeus, Kaarina Olavintytär (taulusta 59. Äiti: Arctophilacius, Sara Persdotter) k. 1693 Kalajoki haudattu 30.09.1693.

1. puoliso Ilken, Isak, Ilkka s. Uusikaupunki. Kalajoen nimismies 1675. Vihitty: 1675 Kalajoki. Lisätietoja: Eli Kalajoella 1713.
Isä: Ilkka, Joosef Jaakonpoika Rauman pormestari.
Äiti: Barbro Bartholdintytär, Ilkka

Lapset:
1) Catharina Isakintytär Lisätietoja: Eli Kalajoella 1702.
2) Olof Isakinpoika (katso taulu 375) s. 21.06.1676 Kalajoki. k. 05.06.1723 Maalahti. Pitäjänapulainen Maalahti 1698.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 160 -

5. sukupolvi

Laurila / Lauraeus, Juho Olavinpoika (taulusta 59. Äiti: Arctophilacius, Sara Persdotter) s. Kalajoki. Ylioppilas Turussa 1681. Lisätietoja: Eli 1701.

Ylioppilas Turussa 1681.

1. puoliso Laibäck, Maria, Peldanus / Peldan
Isä: Laibeck / Chyraeus / Laibäckius, Christian, Heikkilä / Heikkiselä Laihian kirkkoherra.
Äiti: Christina Israelintytär, Laibeck

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 161 -

5. sukupolvi

Laureus, Gabriel Olofsson (taulusta 59. Äiti: Arctophilacius, Sara Persdotter) s. 1649 Kalajoki . k. 20.01.1681 Turku haudattu 27.02.1681 Turku. Turun tuomiokapitulin notaari 1673 ja Turun tuomiokirkon taloudenhoitaja 1678.

Notaari. Lapset Sara, Gabriel 1677. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1666. Turun tuomiokapitulin notaari 1673. Turun tuomiokirkon taloudenhoitaja 1678.Poika Gabriel syntynyt Turussa 1677. Veljen Olaus Lauraeuksen väitöskirjassa 10.12.1671 omistus Gabrielille, samoin Eric Falanderilla 22.5.1672 ja Jacob Falanderilla 30.10.1679.

1. puoliso Rajalinus / Rajalenius, Catharina Thomasdotter, Laureus s. 1648 Hvittis; Huittinen. k. 1710 Tyrvis; Tyrvää ? haudattu 02.10.1710 Tyrvis; Tyrvää. Vihitty: 02.07.1673.
Isä: Rajalinus, Thomas Bertelsson, Raijala s. Huittinen. Adjunkt 1645, Tyrvään kirkkoherra.
Äiti: Molinus / Mulinus / Muuli, Carin Clemensdotter, Rajalenius

Lapset:
1) Sara Gabrielintytär (katso taulu 376) s. 1674. k. 01.03.1752 Uleåborg, Oulu .
2) Gabriel Gabrielinpoika (katso taulu 377) s. 18.04.1677 Turku. k. 10.08.1753 Turku. Porin jalkaväkirykmentin rykmentinpastori 1704. Valtiopäivämies.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 162 -

5. sukupolvi

Lauraeus, Olof , Laurila (taulusta 59. Äiti: Arctophilacius, Sara Persdotter) s. 1655 Kalajoki. k. 1690 Oulu haudattu 29.04.1690 Oulu. Oulun triviaalikoulun ensimmäinen rehtori 1681.

Ylioppilas Turussa 1668, filosofian maisteri 1679

1. puoliso Forsman, Anna, Lauraeus s. 1664. k. 1726 Oulu haudattu 20.01.1726 Oulu.
Isä: Forsman, Johan, Forselius s. 1626 Nordmaling, Ruotsi. Commendant Uleåborg 1675 och sedan i Cajanaborg 1680.
Äiti: Pictorius, Susanna Johansdotter, Carlman

Lapset:
1) Susanna (katso taulu 378) k. 1728 Oulu ? haudattu 26.05.1728 Oulu.
2) Johan Olofinpoika (katso taulu 379) s. 1686 Oulu ?. k. 1737 haudattu 09.01.1737 Merimasku. Ruotsi-Suomen armeijan kapteeni 1726.
3) Olof (katso taulu 380) s. 01.10.1690 (posthumus) Pudasjärvi. k. 1729 Eura haudattu 14.09.1729 Eura. Euran kirkkoherra 1726.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 163 -

5. sukupolvi

Calamnius, Gabriel Gabrielsson (taulusta 60. Isä: Arctophilacius / Arctophilax, Gabriel Petterinpoika) s. Kemi. k. 1672 - 1673 Ii. Adjunkt i Ny-Carleby, Krigsprest på Åland och 1669 Pastor i Ijo. Iin kirkkoherra. Ammatinlisäyksiä: Kirkkoherranapulainen Uusikaarlepyyssä, sotapappi Ahvenanmaalla, Iin kirkkoherra.

Ylioppilas Turussa 1649.

1. puoliso Florinus / Florin, Anna Thomaedotter, Calamnius
Isä: Florinus, Thomas Pastor i Wasa, Generalprost ofver södra Österbotten.
Äiti: Borgstadius, Carin, Florinus

Lapset:
1) Josef Gabrielinpoika (katso taulu 381) s. n. 1665. k. 1716 Haapajärvi. Kapellan i Kalajoki Haapajärvi 1695, kappalainen 1695. Ammatinlisäyksiä: Kalajoen - Haapajärven kappalainen 1695.
2) Petter Gabrielsson (katso taulu 382) k. 1722 Kalajoki ?. Kapellan i Kalajoki 31.08.1690; kirkkoherra siellä 1716.
3) Margareta Gabrielintytär (katso taulu 383) s. n 1666. k. 07.09.1738 Ylistaro.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 164 -

5. sukupolvi

Calamnius, Brita Gabrielsdotter, Steccius (taulusta 60. Isä: Arctophilacius / Arctophilax, Gabriel Petterinpoika)

1. puoliso Salonius / Saloensis, Johan Johansson, Londinus s. n. 1629. k. 1687. Kapellan i Salo 1668 och sedan förste Prost uti Franzila 1671. Rantsilan kappal.
Ylioppilas Upsalassa 1647, Turussa 1651.

Isä: Londinus, Johan Thomaeson, Tonttinen Pappi, Pastorn i Salo, laivuri.
Äiti: Mathesius, Anna

2. puoliso Steccius, Petter Håkoninpoika s. Uumaja, Ruotsi. Kapellan i Torneå; Tornion ja Alatornion kappalainen 1643. Lisätietoja: Eli vielä 1658.

Lapset:
1) Brita Petterintytär (katso taulu 384) s. n. 1655 Alatornio (Alatornio). k. 1684 haudattu 11.05.1684 Yliveteli.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 165 -

5. sukupolvi

Mathesius, Anna Josefintytär, Falander (taulusta 61. Äiti: Arctophilacius, Susanna Petterintytär)

1. puoliso Falander, Jakob s. 1658 Kokkola. k. 26.04.1720 Kokkola. Maisteri, Kokkolan kirkkoherra 1703; lääninrovasti.
Ylioppilas Turussa 172, Upsalassa 1673, filosofian maisteri 1679, vihittiin papiksi 1679.

Isä: Falander, Erik s. 1606 Falun, Ruotsi. Kokkolan kirkkoherra.
Äiti: Hermainen, Magdalena, Falander

Lapset:
1) Erik Jakobinpoika (katso taulu 385) s. 10.07.1682. k. 13.09.1747 Liminka. Kirkkoherra Liminka 1739, valtiopäivämies.
2) Susanna Jakobintytär (katso taulu 386) s. 1685. k. 25.01.1751. Perhesuhteet: Avioliitto oli lapseton.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 166 -

5. sukupolvi

Mathesius, Petrus Joosepinpoika (taulusta 61. Äiti: Arctophilacius, Susanna Petterintytär) s. 1635 Kalajoki. k. 1693 Kalajoki. Kappalainen Kalajoki 1688.

Ylioppilas 1652. Mainitaan jo 1663 pappina Kalajoella, josta tuli kappalaiseksi 1688.

1. puoliso Falander, Katarina, Mathesius k. 1719 Kemiö.
Isä: Falander, Erik s. 1606 Falun, Ruotsi. Kokkolan kirkkoherra.
Äiti: Hermainen, Magdalena, Falander

Lapset:
1) Susanna Petterintytär (katso taulu 387) Kuolinsyy: Kuollut pakomatkalla Luulajalla 1716.
2) Magdalena Petterintytär (katso taulu 388) k. haudattu Kemiön kirkkoon.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 167 -

5. sukupolvi

Mathesius, Gabriel Joosepinpoika (taulusta 61. Äiti: Arctophilacius, Susanna Petterintytär) k. 1692 Kalajoki. Kappalainen Kalajoella 1673.

Ylioppilas Upsalassa 24.09.1662, Turussa 1663. Kirjoitti ruotsinkielisen runon 04.10. hukkuneen ylioppilas Jakob Brennerin muistoksi julkaistuun "Lacrymae et Suspiria in obitum et abitum... Jacobi J Brenneri".

1. puoliso Bergudd, Maria, Mathesius s. 28.06.1658. k. 18.07.1735 Pyhäjoki. Vihitty: 08.00.1675. Lisätietoja: Eli vielä tammikuussa 1730.
Isä: Bergudd, Nils Erikinpoika s. 1625. Laihian ja Maalahden vapaaherrakuntain kaitsija; hopmanni.
Äiti: Schildt, Maria Matintytär, Bergudd s. 1630.

Lapset:
1) Nils Gabrielinpoika (katso taulu 389) s. 29.08.1676 Kalajoki. k. 24.02.1740 haudattu 30.03.1740. Maisteri, Pyhäjoen Haapajärven kappalainen, myöhemmin rovasti.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 168 -

5. sukupolvi

Mathesius, Anders Josefinpoika (taulusta 61. Äiti: Arctophilacius, Susanna Petterintytär) k. 1714 Hailuodon tienoilla. Kihlakunnantuomari Suur-Savossa, myöhemmin Pohjanmaan kihlakunnan tuomari. Kuolinsyy: Kuoli pakolaisena venäläisten surmaamaana nähtävästi Hailuodon tienoilla. Ammatinlisäyksiä: Valtiopäivämies.

Ylioppilas Turussa 1665, Upsalassa 13.03.1671. Otti Upsalasta erotodistuksen 09.06.1675. Kokkolan pormestari 15.07.1675. Edusmies herrainpäivillä 1675, palkkio 400 vaskitaalaria, 1682, palkkio 500 vaskitaalaria, 1686, palkkio 300 vaskittalaria ja 1689 palkkio 600 vaskitaaleria. Ilmoitti 21.05.1690 raastuvanoikeudelle tulleensa nimitetyksi Suur-Savon kihlakunnan tuomariksi ja piti jäähyväispuheensa. Siirrettiin Pohjanmaan pohjoisen kihlakunnan tuomarksi 1693, asuen Kokkolassa jonka kirkolle teki eri lahjoituksia. Otti eron virastaan 1707.

1. puoliso Ausius, Cecilia, Mathesius
Isä: Ausius, Henrik Upsalan kreikankielen professori.
Äiti: Brenner, Brita Knuutintytär, Ausius

Lapset:
1) Josef s. 09.10.1679 (kastettu) Kokkola. k. 1679 Kokkola haudattu 23.11.1679 Kokkola.
2) Margaretha s. 08.11.1680 (kastettu) Kokkola. k. 1680 Kokkola haudattu 30.11.1680 Kokkola.
3) Susanna s. 19.06.1682. k. 23.09.1682.
4) Henrik Andersinpoika (katso taulu 390) s. 20.10.1683 (kastettu) Kokkola. k. 1714 Hailuoto. Raatimies Kokkolassa (jo 1710), manttaalikomisarjus. Kuolinsyy: Sai surmansa venäläisiltä Hailuodolla 1714.
5) Anders Andersinpoika (katso taulu 391) s. 22.03.1685 Kokkola. k. 1719 Norjan tuntureilla. Notarius ja raatimies Raahessa 20.12.1707, mainitaan viim. kerran 29.10.1710. Kuolinsyy: Ruotsi-Suomen armeijan sotaretkellä Norjan tuntureilla 1719. Ammatinlisäyksiä: Vänrikki Pohjanmaan jalkaväkirykmentissä.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 169 -

5. sukupolvi

Mathesius, Susanna Josefintytär, Klouwensich (taulusta 61. Äiti: Arctophilacius, Susanna Petterintytär)

1. puoliso Kluwensich, Henrik k. n. 1697. Vehmaan ja Ala-Satakunnan kihlakuntien tuomiokunnan tuomari 1686, luutnantti.
Ylioppilas Turussa 1665.

Isä: Kluwensich, Henrik Pormestari Uusikaarlepyy.
Äiti: Stammert, ??, Kluwensich

Lapset:
1) Josef Henrikinpoika (katso taulu 392) s. n. 1676. k. 27.06.1740 Oulu. Oulun pormestari 1726. Lisätietoja: Sitten Klovensich.
2) Henrik Henrikinpoika (katso taulu 393) s. n. 1677. k. 24.06.1745 Lohtaja. Kapteeni 1723.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 170 -

5. sukupolvi

Mathesius, Magdalena Josefintytär, Hamnius (taulusta 61. Äiti: Arctophilacius, Susanna Petterintytär)

1. puoliso Hamnius, Olof Eliaksenpoika k. 1689. Suur-Savon tuomiokunnan tuomari 1680. Lisätietoja: Pariskunnan yht. hautakivi Kruunukylän kirkossa latinalaisella kirjoituksella.
Ylioppilas Turussa 1667.

Isä: Hamnius, Elias Kirkkoherra Pietarsaari.
Äiti: Wallerian, Margaretha, Hamnius

Lapset:
1) Elias Olofinpoika (katso taulu 394) k. 06.00.1725 Pietarsaari. Pormestari Pietarsaari 1719.
2) Susanna Olofintytär (katso taulu 395)

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 171 -

5. sukupolvi

Mathesius, Beata Josefintytär, Brenner (taulusta 61. Äiti: Arctophilacius, Susanna Petterintytär)

1. puoliso Brenner, Gabriel, Brennerus s. n. 1644. k. 11.00.1710 Kokkola haudattu 13.01.1711 Kokkola. Kauppias ja raatimies Kokkolassa 1674. Lisätietoja: Alkujaan Brennerus.
Isä: Brennerus, Gabriel Henrici s. 1605 Mustasaari. Närpiön kirkkoherra, rovasti.
Äiti: Rudnesius, Brita, Brennerus

Lapset:
1) Susanna s. 19.08.1680 (kastettu) Kokkola. k. 1680 Kokkola haudattu 19.09.1680 Kokkola.
2) Brita s. 03.10.1681 (kastettu) Kokkola. Perhesuhteet: Kaksonen Margarethan kanssa, toinen kaksosista haudattu 26.10.1681 Kokkolassa.
3) Margaretha s. 03.10.1681 (kastettu) Kokkola.
4) Beata s. 20.03.1683 (kastettu) Kokkola. k. 1683 Kokkola haudattu 04.04.1683 Kokkola.
5) Gabriel s. 02.03.1684 (kastettu) Kokkola. k. 1684 Kokkola haudattu 02.07.1684 Kokkola.
6) Henrik s. 06.08.1685 (kastettu) Kokkola. k. 1685 Kokkola haudattu 16.08.1685 Kokkola.
7) Fredrik s. 21.11.1687 (kastettu) Kokkola. k. 1688 Kokkola haudattu 05.04.1688 Kokkola.
8) Cecilia Gabrielintytär (katso taulu 396) s. 17.01.1689 (kastettu) Kokkola. k. 1714. Kuolinsyy: Hukkui haaksirikossa.
9) Gabriel s. 07.07.1690 Kokkola. k. 29.07.1691 Kokkola.
10) Magdalena Gabrielintytär s. 09.12.1692 (kastettu) Kokkola. Perhesuhteet: Oli avioliitossa Tukholmassa.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 172 -

5. sukupolvi

Mathesius, Josef Joosepinpoika (taulusta 61. Äiti: Arctophilacius, Susanna Petterintytär) s. 02.03.1640 Kalajoki. k. 10.03.1689 Kalajoki haudattu 07.04.1689. Kirkkoherra Kalajoki 1686. Perhesuhteet: Perheen nimiltään tuntemattomat lapset kuolivat pieninä.

Uuten-Kaarlepyyhun kouluun 1647. Ylioppilas Turussa 1654, Upsalassa 18.10.1662. Suoritti Thuronius´en johdolla maisteriväitöksensä "Theoremata nonnulla miscellancea psychologia" 05.09.1665. Maisteri 25.05.1666. Vihittiin papiksi keväällä 1667 ja määrättiin isänsä apulaiseksi Kalajoelle. Pietarsaaren kappal. 1670. Puolusti pappeinkokouksessa 15.02.1670 Oulussa esimiehenä piispa Gezelius'en synodaaliväitösk. ,,Qvaestiones theol. selectae de libero arbitrio." Isänsä jälkeen Kalajoen kkha 1686. Tutki ylioppilaana ensin lakitiedettä, niin että katsottiin kelpaavaksi hovioikeuteen. Hänen Pietarsaaressa ollessaan syntyi arvoriita Joh. Tavastin ja hänen välillään, edelliselläkö vanhempana kappalaisena vaiko jälkimmäisellä maisterina oli oleva etusija (ks. Strandberg, Herdam. II, 96-97). Kokkolan porvarien kanssa syntyi riita 1688, kun omalla aluksellaan oli kuljettanut tervoja Ruotsiin. Rakennutti itselleen eri lukutuvan, josta pitäjäläiset lupasivat 1690 leskelle maksaa 20 vaskital. Puoliso: adventin aikana 1667 Maria Thorwöste, Turun kaupp. Peter Thorwöste'n ja Elin Såger'in tytär, joka 2:o naitiin Lapväärtin kkhalle Johannes Beckman'ille. Lähde: Axel Bergholm Sukukirja s. 855

1. puoliso Thorwöst, Maria, Mathesius Vihitty: 15.09.1668 Turku.
Isä: Thorwöst, Petter Turkulainen kauppias.
Äiti: Såger, Elin, Thorwöst s. 30.06.1614 Turku.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 173 -

5. sukupolvi

Mathesius, Margaretha Josefintytär, Carlander (taulusta 61. Äiti: Arctophilacius, Susanna Petterintytär) s. 1644 ? Kalajoki. k. 17.02.1695 Pyhäjoki. Lisätietoja: Miehensä kuoleman jälkeen asui Pyhäjoella omistamassaan Kiiskilän talossa.

1. puoliso Carlander, Johan Larsinpoika k. 1680 Pyhäjoki. Maisteri, Vaasan koulurehtori, sittemmin Pyhäjoen kirkkoherra 1676.
Ylioppilas Upsalassa 1652, Turussa 1658, filosofian maisteri 1661. Johan Carlander, som ifrån Wasa Rectorat 1676 befordrades till Pastor i Pyhäjoki. (Se Åbo Stifts Herdam. del II pag. 156). Å hans grafsten i Pyhäjoki kyrka finnes följande inscription: Anno 1680 Här hvilar under sten, Mester Johan Carlander, En Kyrkoherde Hvilken i Pyhäjoki Församling mong år, Guds ord flitig lärde Hvars like af lärdom, man nu skall efterleta Det som kan mongen man till dygne banan reta Ty han frå ungdoms tid intill sin sista dag Har ährbar lefnad fört till Gudz och folkz behag De Högvällärde män vid Åbo honom priste För de mong goda prof han dersammastädes viste Nu är han i jordens buk, undan vår ögon gjömder Dock blir han aldrig här af dygde-minnet glömder Hans själ var Gudi kär Des blef han kallad fort Frå verldens jämmerdal Till de utvalds ort. "Margaretha Josephi Mathesia"

Isä: Carlander, Lars Larsinpoika s. Hailuoto. Porvari Oulussa.
Äiti: Houru, Magdalena Hannuntytär, Carlander s. 1630 jälkeen.

Lapset:
1) Susanna Johansdotter (katso taulu 397)
2) Joseph Johansson (katso taulu 398) s. 19.02.1674. k. 19.03.1699 Pyhäjoki. Sockne-adjunct i Pyhäjoki 1693, kapellan 1694, Kappalainen Pyhäjoki 1694.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 174 -

5. sukupolvi

Mathesius, Brita Josefintytär, Bergudd (taulusta 61. Äiti: Arctophilacius, Susanna Petterintytär) s. 1663 (sytymäaika noin) Kalajoki. k. 1739.

1. puoliso Bergudd, Erik s. 08.00.1654 Sulva. Komisarius Maalahti, Etelä-Pohjanmaan manttaalikomissaari. Vihitty: 10.02.1684.
Isä: Bergudd, Nils Erikinpoika s. 1625. Laihian ja Maalahden vapaaherrakuntain kaitsija; hopmanni.
Äiti: Schildt, Maria Matintytär, Bergudd s. 1630.

Lapset:
1) Josef s. 24.09.1684 Sulva. k. 10.12.1684 Sulva.
2) Cicilia Erikintytär s. 09.01.1690 Sulva.
3) Erik Erikinpoika s. 21.09.1691 Sulva.

2. puoliso Agrell, Zackris s. Lähtöisin Ruotsista ?. Nimismies Kalajoki 1701. Lisätietoja: Eli Kalajoella 1713.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 175 -

5. sukupolvi

Pictorius, Magdalena Johansdotter (taulusta 62. Äiti: Arctophilacius, Margaretha Petterintytär)

1. puoliso Gammal, Knut Magnuksenpoika s. 1620 Vöyri ?. k. (kuoli vuosien 1663 - 1667 välillä). Kapellan uti Kemi 1643,Kemin kappalainen 1643. Vihitty: 1645 oli jo vihitty.
Ylioppilas Turussa 1640, vihittiin papiksi 1643, Kemin kappalainen 1643.

Isä: Gammal, Magnus Kirkkoherra Pietarsaari 1622.
Äiti: Westzynthius, Margaretha Knutsdotter, Gammal s. 21.09.1602 Pedersöre, Pietarsaari Västersund by.

Lapset:
1) Margaretha Knutsdotter Lisätietoja: Oli elossa 1660.
2) Brita Knutsdotter Lisätietoja: Oli elossa 1660.
3) Susanna Knutsdotter (katso taulu 367) Perhesuhteet: Ensimmäinen puoliso nimeltään tuntematon, olisikohan ollut Buskman ??.
4) Barbro Knutsdotter Lisätietoja: Oli elossa 1660.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 176 -

5. sukupolvi

Pictorius, Susanna Johansdotter, Carlman (taulusta 62. Äiti: Arctophilacius, Margaretha Petterintytär) k. 1697.

1. puoliso Carlman, Knut Jacobsson k. 1655 Kurland, Kuurinmaa. Kapellan i Ny-Carleby och sedan Pastor vid Österbottens regemente. Ammatinlisäyksiä: Pohjanmaan jalkaväkirykmentin pastori.
Ylioppilas Turussa 1644.

Isä: Carlman, Jakob, Borgoensis s. 23.07.1602. Kirkkoherra Uusikaarlepyy.
Äiti: Witting, Margaretha Cnutintytär, Carlman

Lapset:
1) Jakob Knutinpoika (katso taulu 294) k. 1680 Uusikaarlepyy ?. Kappalainen Uusikaarlepyy 1673.

2. puoliso Forsman, Johan, Forselius s. 1626 Nordmaling, Ruotsi. k. 1683. Commendant Uleåborg 1675 och sedan i Cajanaborg 1680. Lisätietoja: Alkujaan Forselius. Ammatinlisäyksiä: Kajaanin linnan päällikkö ja komendantti 1681, majuri.
Han blef 1644 Student i Upsala; 1648 Regementsskrifvare vid Drottning Christinas Lifgarde, hvilket han 1650 åtföljde till Tyskland; Commendant i Uleåborg 1675 och sedan i Cajanaborg 1680.

Isä: Forsman, Petter Petri Kyrkoherde i Nordmalinge, Ruotsin Nordmalingin kirkkoherra.
Äiti: Anna Erikintytär, Forsman

Lapset:
1) Anna Johansdotter (katso taulu 399)
2) Johan Johansson (katso taulu 400) k. 1707 Uusikaarlepyy. Kapellan i Ny-Carleby 1681, och Pastor derstädes 1694. Ammatinlisäyksiä: Kirkkoherra Uusikaarlepyy 1693.
3) Anna Johanintytär k. 1664 mennessä. Lisätietoja: Eli 1660.
4) Carl Johaninpoika (katso taulu 401) k. 1715 Tukholma. Kokkolan pormestari 1693, valtiopäivämies.
5) Anna (katso taulu 402) s. 1664. k. 1726 Oulu haudattu 20.01.1726 Oulu.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 177 -

5. sukupolvi

Pictorius, Catharina Johanintytär, Lundinus (taulusta 62. Äiti: Arctophilacius, Margaretha Petterintytär)

1. puoliso Lundinus, Petter, Campenius s. 1627 Pietarsaari, Pedersöre. k. 1670 Pietarsaaren maaseurakunta ?. Pietarsaaren pitäjän kappalainen 1655. Vihitty: 17.06.1660.
Isä: Lundinus, Olof Pietarsaaren maaseurakunnan lukkari.

Lapset:
1) Catharina (katso taulu 403)

2. puoliso Hedman, Johan k. 1672-1674. Tullimies Uusikaarlepyy.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 178 -

5. sukupolvi

Pictorius, Margaretha Johansdotter, Munselius (taulusta 62. Äiti: Arctophilacius, Margaretha Petterintytär) k. 25.09.1695 Pyhäjoki.

1. puoliso Munselius, Jacob Josephsson k. 11.00.1669 (25. - 29.) Pietarsaari ?. Borgmästare i Jacobsstad och sedan Domare öfver Norra Österbotten. Ammatinlisäyksiä: Pohjanmaan lainlukija ja Pietarsaaren pormestari 1653.
Ylioppilas Turussa 1644.

Isä: Josef Jakobsson Pormestari Uusikaarlepyy.
Äiti: Witting, Susanna

Lapset:
1) Jakob Jakobinpoika (katso taulu 277) Sota-auditööri jo 1691.
2) Erik Lisätietoja: Oli elossa 1660.
3) Josef Lisätietoja: Eli 1660.
4) Petter Lisätietoja: Oli elossa 1660.
5) Margaretha Lisätietoja: Oli mahdollisesti vainaja 1660.
6) Susanna Lisätietoja: Eli 1660.
7) Johan (katso taulu 278) s. 1662 (syntymäaika on noin). k. 23.06.1710 Pyhäjoki. Nimismies Pyhäjoki.
8) Christina Jakobintytär (katso taulu 279) s. 1669. k. 1693.

2. puoliso Tawast, Johan s. 1626 Turku. k. 1689 Pyhäjoki haudattu 1689 Pyhäjoki . Kapellan uti Pedersöre 1652, Pastor i Pyhäjoki 1681.
Johan är begrafven i Pyhäjoki kyrka under en där varande grafsten, hvars inskription ä: "Ährewördige Pastoris Herr Johan Tawast och Godfruktige Matronas H: Margareta Johansdotters hvilo stad hafver med thenne sten beteckt deras son Johan Munselius 1682; Salige the döde, som i Herranom döö." Apo 14 v. 13

Isä: Tawast, Henric Grefvinnan Ebba Brahes Hauptman öfver dess gods i Österbotten och Finnland.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 179 -

5. sukupolvi

Pictorius, Beata, Tawast (taulusta 62. Äiti: Arctophilacius, Margaretha Petterintytär)

1. puoliso Tawast / Tawaststjerna, Erik s. Turku. k. 29.12.1693 Liminka. Pohjanmaan pohjoisen rovastikunnan tuomari 1680. Lisätietoja: Vuodesta 1687 Tawaststjerna, aateloitiin 1687, ruotsin ritarihuoneeseen 1687.
Isä: Tawast, Henrik Kreiv Jakob De la Gardien Suomen läänitysten hopmanni. Herrainpäivämies.

Lapset:
1) Christina Erikintytär (katso taulu 404) k. 1727 Rymättylä haudattu 10.08.1727 Rymättylä.
2) Henrik Erikinpoika s. 24.12.1656. k. 22.03.1670. Uudenkaarlepyyn triviaalikoulun oppilas.
3) Jakob Pontus Erikinpoika (katso taulu 405) s. 02.08.1666 Pietarsaari. k. 04.09.1716. Suur-Savon kihlakunnantuomari 1697. Lisätietoja: Vuodesta 1689 Tawaststjerna. Kuolinsyy: Kuoli erään aliupseerin ampuman vahingonlaukauksen uhrina.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 180 -

5. sukupolvi

Pictorius, Petter Johaninpoika (taulusta 62. Äiti: Arctophilacius, Margaretha Petterintytär) k. 1672 Uusikaarlepyy ?. Kappalainen Uusikaarlepyy.

Ylioppilas Turussa 1653, vihittiin papiksi 1660.

1. puoliso Ringius, Christina Nilsintytär, Ulonius Lisätietoja: Eli leskenä Närpiössä 1686.
Isä: Ringius, Nils Olofinpoika s. 1611 Växjö, Ruotsi. Uudenkaarlepyyn kirkkoherra 1654.
Äiti: Skepperus / Gammal / Höök ?, Anna Jakobintytär, Ringius s. 1621 Kokkola.

Lapset:
1) Johan Petterinpoika Ylioppilas Turussa 1681. Lisätietoja: Elämänkulku ylioppilaana olon jälkeen tuntematon.
2) Nils Petterinpoika Pappi 1689. Lisätietoja: Eli Närpiössä heinäkuulla 1690. Perhesuhteet: Naimaton ?.
Ylioppilas Turussa 1684, vihittiin papiksi 1689.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 181 -

5. sukupolvi

Calajokius / Kalling, Carl Carlinpoika (taulusta 63. Isä: Arctophilacius / Kalling, Carl Petterinpoika) k. 1697 Kalajoki. Kirkkoherra Kalajoki 1689. Lisätietoja: Sitten Kalling.

Ylioppilas Upsalassa 1669.

1. puoliso Goris, Anna, Kalling Lisätietoja: Oli elossa 1704.
Isä: Goris, ??
Äiti: Ingrid Göranintytär, Goris

Lapset:
1) Carl Carlinpoika k. 1702 Turku. Ylioppilas Upsalassa 1695, Turussa 1698. Perhesuhteet: Naimaton. Kuolinsyy: Ammuttiin kuoliaaksi.
2) Brita Carlintytär (katso taulu 406) k. 1695.
3) Petter Carlinpoika (katso taulu 407) s. 24.11.1679 Kalajoki. k. 09.02.1744 Kalajoki. Kalajoen Siippolan talon isäntä 1708.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 182 -

5. sukupolvi

Kalling, Elisabet Carlintytär, Carlander (taulusta 63. Isä: Arctophilacius / Kalling, Carl Petterinpoika) Lisätietoja: Eli leskenä 1686. Perhesuhteet: Avioliitto oli lapseton.

1. puoliso Carlander, Johan Henrikinpoika k. 1686. Lohtajan kappalainen 1668. Vihitty: 02.04.1676.
KIRJASTA: HANDLINGAR RÖRANDE FINSKA KYRKAN OCH PRÄSTERSKAPET 1539-1651 (K. G. Leinberg 1898) 318. Till biskopen i Åbo för Johanne Hinricj Carlandro. Dat. d. 19 Augusti 1674. (Från Svenska Riksarkivet. Registratur Anno 1674. Pars 3. Augustus, September, October, fol. 130 v.) Carl &c. Wår ynnest &c. Såsom Wij förnimme troo Vndersåthe och biskop medh huad flijt och trogen omwårdnadh, som Kyrckioheerdhen i Låchtå Wällärdhe H:r Erich Laurentij Gronnberg (=Granberg) dhen sig anförtrodde församblingen nu uti femb och trettijo Åhrs tijdh tient hafuer, och jembte en ijdkesam underwijsningh utj dhee stycken som til hans Åhörares och Sochnemänns ändelige wällfärdh lände och så dherom varit bekymbradh, at dhee utj allehanda lofl: Handwärck och Nähringzmedell måtte skaffa sig någon förfarenheet, dherom och hans förfädher, som widh pass utj 100 Åhrs tijdh Mann efter Mann dhen Församblingen förestådt, een serdeles åhuga hafua burit; Altså hafue Wij utj Nådigt anmerkiandhe dheraf, såssom och i anseende, at dhet underdånige ansökiande som Församblingen sielf härom för godt funnit, dhet be:te Kyrckioheerdes mågh, Iohannes Henrici Carlander, hwilken nu och i nije åhr dher å Orthen i Prediko Embetet skall tient hafua, må dher hans Swärfadher något dödeligit wedhkommer, honom utj Kyrckioheerde Embetet succedera. Hermedh &c. Carolus I.Bergenhielm Referoituna suomeksi: Tässä kirjeessä, 19 elokuuta 1674, kuningas Kaarle kirjoittaa Turun piispalle, että hän nimittää Johannes Henricinpoika Carlanderin kirkkoherraksi Lohtajalle. Kuningas perustelee Carlanderin nimittämistä sillä, että seurakunta on kehunut nykyistä kirkkoherraa Erich Laurinpoika Granbergiä, joka on palvellut seurakuntaa 35 vuotta ja että jopa hänen esi-isänsä, mies toisensa jälkeen, ovat hoitaneet tätä virkaa 100 vuotta ja että seurakunta on katsonut parhaaksi, että Carlander, Granbergin vävy, joka on saarnannut jo 9 vuotta seurakunnassa, nimitetään kirkkoherraksi nyt, kun appi on kuolemaisillaan. *********************************************** Lohtajan käräjät 18 - 19. maaliskuuta 1686 (MF ES2036, sivu 217-218) Kunniallinen ja oppinut herra Christopher Granqvist autuaan kappalaisen herra Johannis Carlanderin lesken vaimo Elisabetha Carlsdotter Kallingin valtuuttamana esitti miehensä mainitun kappalaisen kirjelmän 2 päivältä huhtikuuta 1676, millä hän on astuessaan avioliittoon luvannut kunniallisen väen läsnäollessa hänelle huomenlahjan Salmin talon kaikkine siihen kuuluvine, niin irtaimessa kuin kiinteässäkin, sekä 120 luotia hopeaa, pyytäen, että oikeus katsoisi, että hänen vaimonsa saisi nämä pitää hänen miehensä siskosten häiritsemättä. (tämä oli vain osa käräjäjuttua!) Lähde: Simo Teirilä

Isä: Carlander, Henrik Simonpoika s. 1610. Kirkkoherra, Ii.
Äiti: Tulkkila, Brita Simontytär, Carlander

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 183 -

5. sukupolvi

Calajokius / Kalling, Petter Carlinpoika (taulusta 63. Isä: Arctophilacius / Kalling, Carl Petterinpoika) s. 1648 Kalajoki. k. 11.02.1705 Tukholma haudattu Tukholma. Ruotsin Svean hovioikeuden asessori 1687. Perhesuhteet: Sai aatelisarvon nimellä Kalling 1698, merkittiin Ruotsin ritarihuoneeseen 1699.

Student i Uppsala (Um.) 1669-10-21. Blev efter en år 1673 i Uppsala utgiven disputation, och utrikes resor kanslist hos svenska sändebudet i Paris 1674. Avsked därifrån 1678. Sekreterare i reduktionskommissionen 1680, och förde i reduktionskommissionen tillika protokollet. Assessor i Svea hovrätt 1687 - 08- 13. Assessor i Svea hovrätt kommission 1687-12-17. "Under hemresan från sin anställning i Paris blev han tagen tillfånga i Danmark, men genast genom engelska ministerns bemedling lösgiven. Hade mycken kunskap i reduktionssakerna'. Adlad 1698-03-30 (introducera 1699 under nr 1361). Död 1705-02-11, i Stockholm och begraven. Lähde: Riddarhuset, Ruotsi

1. puoliso Bunge, Margaretha, Calajokius / Kalling s. 09.01.1668. k. 06.00.1756. Vihitty: 08.05.1684.
Isä: Bunge, Mårten Rukholman kauppapormestari.
Äiti: Jernstedt, Margaretha, Bunge

Lapset:
1) Carl Petterinpoika s. 13.06.1685 (kastettu) Tukholma. k. 1709 Saksassa ?. Luutnantti. Perhesuhteet: Naimaton. Kuolinsyy: Nähtävästi kaatui Saksassa, sotamarssilla katosi jäljettömiin.
Fänrik vid konung Carl XII:s armé. Var löjtnant vid Straelborns sachsiska infanteribataljon 1709 (Lk.). Blev troligen dödad under tåget från Sachsen, emedan han då försvann och spordes aldrig mera. Lähde: Riddarhuset, Ruotsi
2) Margaretha Petterintytär s. 10.11.1686 Tukholma. k. 02.10.1710 laivalla, ollessaan Tukholmassa raivonutta ruttoa paossa. Perhesuhteet: Naimaton. Kuolinsyy: Rutto.
Död ogift 1710-10-02 på en Västeråsskuta av pesten, då hon och hennes syskon skulle flykta undan från Stockholm, där farsoten härjade. Lähde: Riddarhuset, Ruotsi
3) Anna Petterintytär (katso taulu 408) s. 12.06.1688 (kastettu) Tukholma. k. 01.11.1710 Västerås, Ruotsi. Kuolinsyy: Lapsivuode.
4) Ulrika s. 30.11.1689 (kastettu) Tukholma. Perhesuhteet: Kuollut lapsena.
5) Anna Beata Petterintytär (katso taulu 409) s. 19.04.1691 (kastettu) Tukholma. k. 14.03.1773.
6) Ulrika Petterintytär (katso taulu 410) s. 02.09.1693 Tukholma. k. 15.11.1753 Fiskesä, Närtunan pitäjä, Tukholman lääni, Ruotsi.
7) Christina Petterintytär s. 15.05.1695 (kastettu) Tukholma. Perhesuhteet: Kuoli naimatonna.
8) Sidonia Juliana Petterintytär (katso taulu 411) s. 07.10.1696 (kastettu) Tukholma. k. 15.08.1778 Knapegärden Kalmarin lähistöllä, Ruotsi.
9) Petter Petterinpoika (katso taulu 412) s. 1700 (tai 1698?) Tukholma. k. 03.03.1795 Ringkarlebyn pitäjä. Ruotsin armeijan kenraaliluutnantti 1763, valtioneuvos 1765 ja 1771. Perhesuhteet: Merkittiin kreivinä Ruotsin ritarihuoneeseen 1775. Ammatinlisäyksiä: Korotettiin kreiviksi 1771.
10) Mårten Petterinpoika (katso taulu 413) s. 1705. k. 02.07.1765 Tukholma. Ruotsin amiraliteetin komentaja 1756, Gotlannin maaherra 1763. Lisätietoja: Sukuhaara päättyi häneen. Perhesuhteet: Korotettiin vapaherraksi 1775, vapaaherrana ritarihuoneeseen 1752.
11) Gustaf k. 29.03.1723 haudattu 03.04.1723 Uppsala donkyrka. Student i Uppsala. Blev i Uppsala.
Under en ordväxling ihjälstucken av Olof Johansson Adlerberg. (Medd. av aktuarien O. Edelstam). Lähde: Riddarhuset, Ruotsi

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 184 -

5. sukupolvi

Wallenius / Wallenstierna, Christina Olofintytär, Falander (taulusta 64. Äiti: Arctophilacius, Beata Petterintytär) k. 1731. Lisätietoja: Vuodesta 1678 Wallenstierna.

1. puoliso Falander, Erik Erikinpoika, Tigerstedt s. 21.03.1640 Turku. k. 16.04.1697 Turku. Turun hovioikeuden assessori 1685, aateloitiin nimellä Tigerstedt. Lisätietoja: Vuodesta 1691 Tigerstedt. Perhesuhteet: Otettiin Ruotsin ritarihuoneen kirjoihin 1693.
Ylioppilas Turussa 1650. Filosofian kandidaatti 1665, Turun hovioikeuden auskultantti 1666. Kirjoittautui Giessenin yliopistoon 1666. Turun yliopiston kreikan- ja hebreankielen professori 1671, lainopin professori 1682, Turun hovioikeuden assessori 1685, aateloitiin nimellä Tigerstegt 1691 ja otettiin Ruotsin ritarihuoneen kirjoihin 1693.

Isä: Falander, Erik s. 1606 Falun, Ruotsi. Kokkolan kirkkoherra.
Äiti: Hermainen, Magdalena, Falander

Lapset:
1) Beata Erikintytär (katso taulu 414) s. 05.02.1667 Turku. k. 13.05.1728 Turku. Lisätietoja: Vuodesta 1691 Tigerstedt.
2) Christina Erikintytär (katso taulu 415) s. 14.11.1668 Turku. k. 04.04.1729 Turku. Lisätietoja: Vuodesta 1691 Tigerstedt.
3) Erik Erikinpoika (katso taulu 416) s. 20.03.1670 Turku. k. 06.07.1736 Hauho. Hollolan ylisen ja alisen, sekä Porvoon tuomiokunnan tuomari 1700. Asessori. Lisätietoja: Vuodesta 1691 Tigerstedt.
4) Samuel Erikipoika s. 1671 Turku. k. 21.12.1716 Norja. Turun hovioikeuden notaari 1707, Ruotsi-Suomen armeijan auditööri 1709. Lisätietoja: Vuodesta 1691 Tigerstedt. Perhesuhteet: Naimaton. Kuolinsyy: Kuoli sotaretkellä Norjassa.
5) Peter Erikipoika (katso taulu 417) s. 04.08.1679 Turku. k. 14.12.1742 Tuna. Ruotsin Tunan kirkkoherra 1717, rovasti 1721. Lisätietoja: Vuodesta 1691 Tigerstedt.
6) Helena Erikintytär s. 17.07.1680 Turku. k. 10.05.1729. Lisätietoja: Vuodesta 1791 Tigerstedt. Perhesuhteet: Naimaton.
7) Johan Erikinpoika s. 13.09.1682 Turku. Turun läänin ratsuväkirykmentin auditööri. Lisätietoja: Vuodesta 1691 Tigerstedt, eli vielä 21.01.1721. Perhesuhteet: Naimaton.
Ylioppilas Turussa 1696, Upsalassa 1703.
8) Magdalena Elisabet (katso taulu 418) s. 1685 (syntymäaika noin) Turku. k. 14.01.1768 Sunsvall, Ruotsi.
9) Isak Erik Erikinpoika (katso taulu 419) s. 24.06.1686 Turku. k. 23.01.1742 Pieksämäki haudattu 14.02.1742. Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykm. Pieksämäen komppanian kapteeni 1735.
10) Margaretha Catharina Erikintytär (katso taulu 420) s. 23.10.1692 Turku. k. 1738 Turku ? haudattu 03.07.1738 Turku.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 185 -

5. sukupolvi

Wallenstierna / Wallenius, Margaretha Olofintytär, Phoenix (taulusta 64. Äiti: Arctophilacius, Beata Petterintytär) Lisätietoja: Sitten ehkä Wallenstierna.

1. puoliso Samuel Petraeus k. 1685 haudattu 21.04.1685 Turku. Turun hovioikeuden asessori 1679.
Ylioppilas Turussa 1650.

Isä: Eskil Petraeus Turun hiippakunnan piispa.
Äiti: Kock, Anna

2. puoliso Phoenix, Johan k. 1710. Turun pormestari 1707.
Ylioppilas Turussa 1687.

Isä: Phoenix, Johan Ruotsin Wimmerbyn kirkkoherra, rovasti.
Äiti: Christina Cnutsdotter, Phoenix

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 186 -

5. sukupolvi

Wallenius / Wallenstierna, Samuel Olofinpoika (taulusta 64. Äiti: Arctophilacius, Beata Petterintytär) s. 1644. k. 1694 Turku ? haudattu 13.12.1694 Turku. Turun hovioikeuden asessori 1674, Turun ja Porin läänin varamaaherra 1687. Lisätietoja: Vuodesta 1678 Wallenstierna.

Ylioppilas Turussa 1653.

1. puoliso Wernler, Christina, Wallenius / Wallenstierna k. 1695 haudattu 02.07.1695 Turku. Vihitty: 15.10.1668 Turku.
Isä: Wernler, Balthasar Turun linnan vero- ja muonamestari.
Äiti: Gubbertz, Catharina, Wernler

Lapset:
1) Christina Samuelintytär Perhesuhteet: Naimaton.
2) Baltzar Perhesuhteet: Kuoli lapsena.
3) Beata Samuelintytär (katso taulu 421) s. 1669 Turku. k. 1695 haudattu 30.07.1695 Turku. Lisätietoja: Vuodesta 1678 Wallenstierna.
4) Catharina Charlotta Samuelintytär (katso taulu 422) s. 1671 Turku. k. 07.04.1735 Turku. Lisätietoja: Vuodesta 1678 Wallenstirna.
5) Samuel Samuelinpoika (katso taulu 423) s. 09.00.1674 Turku. k. 17.02.1733 Mouhijärvi. Porin läänin jalkaväkirykmentin eversti 1727. Lisätietoja: Vuodesta 1678 Wallenstierna.
6) Olof Samuelinpoika (katso taulu 424) s. 20.05.1672 Turku. k. 23.02.1740 Turku. Turun hovioikeuden hovioikeudenneuvos 1737. Lisätietoja: Vuodesta 1678 Wallenstierna.
7) Baltzar Samuelinpoika s. 1680. k. 07.01.1709 Kaatui Veprikin taistelussa Venäjällä. Turun ja porin läänin ratsuväkirykmentin kapteeni 1708. Perhesuhteet: Naimaton. Kuolinsyy: Kaatui taistelussa.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 187 -

5. sukupolvi

Wallenius, Magdalena Olofintytär, Flachsenius (taulusta 64. Äiti: Arctophilacius, Beata Petterintytär) s. 01.04.1645. k. 28.08.1685 haudattu 29.11.1685 Turku.

1. puoliso Wexionius, Olof s. 1626 Växsjö, Ruotsi. k. 20.04.1671 Turku. Tarton yliopiston valtiotieteen ja historian professori 1652. Ammatinlisäyksiä: Turun yliopiston lakitieteen professori 1658.
Ylioppilas Turussa 1644, filosofian maisteri 1650, Upsalan yliopistoon 1650.

Isä: Olof Olafinpoika Ruotsin Växjön sairashuoneen saarnaaja.
Äiti: Gunilla Erlanderintytär

2. puoliso Flachsenius, Johan s. 04.00.1636 Vehmaa. k. 11.07.1708 Turku. Turun ylopiston teologian tohtori 1693.
Ylioppilas Turussa 1653, filosofian maisteri 1661. Turun yliopiston matematiikan professori 1669, teologian professori 1692.

Isä: Henrik Henrikipoika Ratsutilallinen.
Äiti: Margaretha Jakobintytär

Lapset:
1) Magdalena (katso taulu 425) s. n. 1675.
2) Olof Johaninpoika Ylioppilas Turussa 1681. Lisätietoja: Eli vielä 1693.
3) Henrik Johaninpoika Ylioppilas Turussa 1695. Lisätietoja: Oli elossa 1706.
4) Johan Johaninpoika k. 1732. Ylioppilas Turussa 1695, Turun yliopiston rahastonhoitaja 1719.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 188 -

5. sukupolvi

Nycarlus, Brita Johanin- eli Hansintytär, Witting (taulusta 65. Äiti: Margaretha Hansin- eli Johanintytär) s. 1605.

1. puoliso Witting, Gustaf Cnutinpoika k. 1647 Lohtaja ?. Lohtajan kirkkoherra 1640.
Isä: Witting, Knut Henricsson Borgmästare i Gamla Carleby; Pormestari Kokkolassa jo 1624.
Äiti: Sursill, Elisabet Carlsdotter, Witting s. 1574.

Lapset:
1) Elisabet Gustafintytär (katso taulu 90) k. 1692.
2) Susanna Gustafintytär (katso taulu 91)
3) Cnut Gustafinpoika (katso taulu 92) k. 1681 Kokkola haudattu 24.04.1681 Kokkola. Kokkolan kaupunginsihteeri 1679, raatimies.
4) Gustaf Gustafinpoika s. 24.08.1646 Lohtaja ?. k. 28.03.1699 Riika. Pohjanmaan jalkaväkirykmentin kapteeni 1677. Perhesuhteet: Mahdollisesta aviosta ei ole tietoa.
5) Brita Gustafintytär (katso taulu 93) Lisätietoja: Eli Lohtajalla leskenä 1694.

2. puoliso Bothniensis , Erik, Fortelius s. 1602 Pietarsaari pitäjä. k. 26.06.1650 Tukholmassa valtiopäivillä ollessaan. Pietarsaaren pitäjän kirkkoherra 1836. Pohjanmaan lääninrovasti. Valtiopäivämies. Vihitty: 1648.
Ylioppilas Upsalassa 1625, vihittiin papiksi 1629, filosofian maisteri 1632.

Isä: Matts Andersinpoika
Äiti: Brita Björnintytär

Lapset:
1) N. N. Erikinpoika

3. puoliso Beijer, Anders Simonpoika s. Vaasa. k. 1673 Uusikaarlepyy. Kultaseppä Uusikaarlepyy 1646.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 189 -

5. sukupolvi

Alstadius, ?? Casparsdotter, Tavastius (taulusta 67. Äiti: Agneta Hansdotter -Johanintytär)

1. puoliso Tavastius, Jacob Henricsson k. 1644. Kapellan för Laihela och Lillkyro, Kyrkoherde i Lillkyro 1612. Lisätietoja: Kotoisin Sysmän pitäjästä. Ammatinlisäyksiä: Vähänkyrön kirkkoherra.

Lapset:
1) Agneta Jacobsdotter (katso taulu 426) k. 1683.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 190 -

5. sukupolvi

Alstadius, Margareta Kasparintyrär (taulusta 67. Äiti: Agneta Hansdotter -Johanintytär) Lisätietoja: Eli 1660.

1. puoliso ELFING-suvun kantaisä, Markus Antinpoika k. 09.10.1644 Kuoli valtiopäivillä ollessaan Tukholmassa. Kauppias Uusikaarlepyy, raatimies. Valtiopäivämies. Lisätietoja: Kuolinpäivä on 4. - 9. välisenä aikana.
Elfving, Elving Uuden-Kaarleby´n alkuaikana syntyi siellä suku, joka kotikaupunkiinsa nähden sepitti itselleen latinaisen minimuodon Neostadius. Yksi sen jäsenistä katsoi kuitenkin sopivammaksi kutsua itsensä kaupungin ohi virtaavan joen mukaan Elfving. Hänestä on johtunut suku, jonka toisella haaralla edelleenkin Pohjanmaa on ollut kotipaikkana. Sen jäsenet ovat usein antautuneet kirkon palvelukseen, mutta vielä enemmin muille elämänaloille. Vanhempi sukuhaara siirtyi Satakunnan kautta Viipurin lääniin, vaan on sittemmin levinnyt etelä-Suomessa ja käyttää nykyään hiukan muutettua sukunimeä. -- Ovatko kaksi muuta Pohjanmaalla esiintyvää samannimistä sukua samaa alkuperää kuin vasta mainittu, on epävarmaa, mutta ei mikään näistä suvuista ole yhteydessä sen ruotsalaisen suvun kanssa, jota oli Turun professori Per Elfving, k. 30.06.1726.

Lapset:
1) Catharina Markuksentytär (katso taulu 427) Lisätietoja: Oli elossa 1698.
2) Gustaf Markuksenpoika (katso taulu 428) k. 1702 Uusikaarlepyy ?. Kappalainen Uusikaarlepyy 1681.
3) Anna Markuksentytär (katso taulu 429)
4) Margaretha Markuksentytär k. 1702 haudattu 1702 Oulu.
5) Anders Johaninpoika k. 1699 haudattu 1699 Oulu. Kauppias Oulussa, raatimies.
6) Henrik Markuksenpoika (katso taulu 430) k. 02.10.1720 Pori ? haudattu 12.10.1720 Pori ?. Pormestari Porissa 1710. Lisätietoja: Vaihtoi Neostadius nimen Elfving´iin.
7) Caspar Markuksenpoika (katso taulu 431) s. 1636 Uusikaarlepyy. k. 1679. Kokkolan kappalainen 1661. Perhesuhteet: Avioliitto oli lapseton.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 191 -

5. sukupolvi

Tammelander, Michael Casparinpoika (taulusta 67. Äiti: Agneta Hansdotter -Johanintytär) k. 1647 (tammi - helmikuussa) Ollessaan matkalle Tukholmaan valtiopäiville. Tammelan kirkkoherra 1639.

Ylioppilas Upsalassa 1625.

1. puoliso Abogius, ??, Tammelander k. 1636 haudattu 15.04.1636 Turku ?.
Isä: Abogius, Erik Tammelan kirkkoherra.
Äiti: Brita Henrikintytär, Abogius

2. puoliso Elisabet Mattsintytär, Tammelander Lisätietoja: Oli vielä elossa 1656.

Lapset:
1) Johan Michaelinpoika (katso taulu 432) s. n. 1641. k. 08.06.1702 Raahe. Saloisten ja Siikajoen nimismies 1680; kauppias ja laivanvarustaja Raahessa.
2) Baltzar Michaelinpoika k. 1658 kuoli ennen.
3) Brita Michaelintytär Lisätietoja: Oli elossa 1660.
4) Jakob Michaelinpoika (katso taulu 433) k. 1722 haudattu 08.09.1722 Tammela. Tammelan kappalainen 1687.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 192 -

5. sukupolvi

Anna Sigfridintytär (taulusta 67. Äiti: Agneta Hansdotter -Johanintytär)

1. puoliso Johan Ljungonpoika k. n. 1636. Lapväärtin kirkkoherra 1634.
Isä: Limingus, Ljungo Thomae Kirkkoherra Kalajoki, lainsuomentaja.
Äiti: Nilsdotter, Margaretha

Lapset:
1) Johan Johaninpoika Lisätietoja: Oli elossa 1660.
2) Gabriel Johaninpoika Lisätietoja: Oli elossa 1660.
3) Abraham Johaninpoika k. 1656 Kaprio, Inkerinmaa. Sotapappi. Perhesuhteet: Oli ilmeisesti naimaton.

2. puoliso Raumannus, Gregorius Bartholomeuksenpoika s. 1608. k. 05.00.1661 Lapua ?. Lapuan kirkkoherra 1654.
Vihittiin papiksi 1635.

Lapset:
1) Margaretha Gregoriuksentytär (katso taulu 434)
2) Erik (katso taulu 435) s. n. 1620. k. 04.00.1678 Veteli. Ylivetelin kappalainen.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 193 -

5. sukupolvi

Alstadius, Martin Casparsson (taulusta 67. Äiti: Agneta Hansdotter -Johanintytär) s. 1597. k. 1667 kesäkuussa, Vähäkyrö. Kapellan för Laihela och Lillkyro; Vähänkyrön kirkkoherra 1646.

Esimmäisen Vähäkyrön kirkkoherran Casparus Martini Ahlstadiuksen poika.

1. puoliso Tavastius, Agneta Jacobsdotter, Alstadius k. 1683.
Föregifves i Herdaminnet, del II, pag. 71 hfva varit gift med Martin Casparsson Alstadius, hvilket synes mindre troligt. Martin Casparsson olisi ollut setä! Lähde: Genealogia Sursilliana, sivu 25

Isä: Tavastius, Jacob Henricsson Kapellan för Laihela och Lillkyro, Kyrkoherde i Lillkyro 1612.
Äiti: Alstadius, ?? Casparsdotter, Tavastius

Lapset:
1) Brita Mårtensdotter (katso taulu 436) k. 1698 ennen.
2) Wendela Martinintytär (katso taulu 437) k. 1694 Laihia. Perhesuhteet: Avioliitto von Nessenin kanssa oli lapseton. Kuolinsyy: Kuoli Laihialla tapaturmaisesti.
3) Elisabet Martinintytär (katso taulu 438) Perhesuhteet: Aviopuoliso oli sirarensa Britan lanko.
4) Margaretha Martinintytär (katso taulu 439) Lisätietoja: Oli elossa 1696.
5) Beata Martinintytär (katso taulu 440) Lisätietoja: Eli 1691.
6) Catharina Martinintytär (katso taulu 441)
7) Anna Martinintytär (katso taulu 442) Lisätietoja: Eli Vähässäkyrössä leskenä.
8) Caspar Martininpoika Alexius (katso taulu 443) k. 06.00.1692. Vähänkyrön ja Laihian kappalainen 1685.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 194 -

5. sukupolvi

Brita Sigfridintytär, Lucasson (taulusta 67. Äiti: Agneta Hansdotter -Johanintytär) s. 1618 Laihia. k. 1691 haudattu 28.03.1691 Kokkola. Perhesuhteet: Toisesta avioliitosta syntyneet lapset kuolivat pieninä.

1. puoliso Lucasson, Matts s. n. 1590. k. 1650 Kokkola ?. Raatimies Kokkolassa.

Lapset:
1) Johan Mattsinpoika Lisätietoja: Eli 1660, kuoli ennen 1691.
2) Petter Mattsinpoika Lisätietoja: Oli elossa 1660, kuoli ennen 1691.
3) Lucas (katso taulu 444) s. n. 1630.

2. puoliso Ander Jönsson Raatimies Kokkolassa. Lisätietoja: Oli elossa vielä 1708.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 195 -

5. sukupolvi

Lithovius, Samuel Josefinpoika (taulusta 68. Äiti: Sinius, Anna Larsdotter) k. 1659 Ii ?. Kirkkoherra, rovasti, Ii 1652.

Suomalaisen lakihistorian tutkijan Mia Korpiolan (englanninkielisen) esitelmän, joka käsittelee vanhempien ja sukulaisten kontrollia nuorten avioliittoaikeissa 1600-luvun Ruotsissa. Esitelmä alkaa kuvauksella siitä, miten Samuel Lithovius, ollessaan valtiopäiväedustajana Tukholmassa v. 1647, vihki Årstan kartanossa pariskunnan, jonka morsiamen isä ei ollut antanut suostumustaan. Tästä tuli ongelmia, paitsi pariskunnalle, myös papille. Mia Korpiola Introduction Curate Samuel Josephi Lithovius1 of Limingå (Liminka) in Ostrobothnia was one of the six representatives of the clergy of the diocese of Åbo (Turku) at the diet of Stockholm in 1647. At the diet, however, he was accused by his fellow clergymen of having performed an irregular solemnization (på oordentligit wijs - - hadhe sammanwigdt) at the manor of Åhrsta outside the city of Stockholm. By doing this, he had usurped the authority of another priest and ‘confirmed the madness (galenskap) and disorder with which the parties had commenced their marriage’ for a sum of money. By his actions, he had compromised the whole estate (uppålagdt heela ministerio - - een elack notam) The couple, Johan Mejer and Dordi, daughter of Jacob Skinnare, had married without the consent of the bride’s father, who was wholly against the union. The priest claimed that he had been told that the father had originally been against the marriage and attempted to force his daughter to wed another man. Lithovius further alleged that according to his information, Jacob Skinnare had later relented, agreeing to the match with Mejer even if refusing to attend the ceremony himself. Samuel Josephi Lithovius was obviously quite aware of the irregularity of the marriage, although he attempted to put the blame on the false information of some of his friends, who had persuaded him to perform the solemnities. It seems, nonetheless, that he had tried to prevaricate by ingenious means, namely by sending a message to Jacob Skinnare that his daughter Dordi was going to be married to Johan Mejer on the following evening and, if the father refused to consent, he ought to keep her at home. Thus, if Dordi Jacobsdotter remained at home, the priest would know that the father dissented and he need not perform the ceremony because of the bride’s absence. Contrariwise, as the bride was present, the priest deduced that the father had ‘completely consented to the business’ as he had let her attend despite the warning. As a result, Lithovius performed the wedding ceremony.

1. puoliso Lithman, Catharina, Lithovius Lisätietoja: Ruotsin Länkipohjan Kainuusta. Perhesuhteet: Jäi leskeksi ja asui Iissä 1660.

Lapset:
1) Brita Samuelsdotter (katso taulu 445)
2) Gabriel Samuelinpoika (katso taulu 446) k. 28.01.1667 Mahdollisesti se oululainen Gabriel Samuelsson joka oli tällöin vainajana. Kauppa-apulaisena Oulussa 1660.
3) Josef Samulinpoika (katso taulu 447) s. 1632 (syntymäaika myös 1633). k. 1692. Tyrnävän kappalainen 1655.
4) Samuel Samuelinpoika (katso taulu 448) s. 1633. k. 1692 Ii haudattu 19.06.1692 Ii. Iin kirkkoherra 1688.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 196 -

5. sukupolvi

Lithovius, Brita Josefintytär, Mathesius (taulusta 68. Äiti: Sinius, Anna Larsdotter)

1. puoliso Mathesius, Anders Matiaksenpoika Kappalainen Saloisissa 1628. Perhesuhteet: Puoliso: veljensä käly.
Isä: Mathesius, Mathias Georgii, Halicoensis s. Halikko. Opettaja Turussa ja Raumalla, kirkkoherra, Saloinen.
Äiti: Margaretha s. Rauma.

Lapset:
1) Anders Andersinpoika (katso taulu 449) k. 1689 Pyhäjoki ?. Kappalainen Pyhäjoella.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 197 -

5. sukupolvi

Lithovius, Isaac Josephsson (taulusta 68. Äiti: Sinius, Anna Larsdotter) k. 1652 Liminka ?. Pastor i Limingo 16.10.1648; Limingan kirkkoherra, rovasti.

Omisti kuollessaan 2 manttaalin Kristiermilän (Pietilä), 1,5 mantaalin Juustilan, sekä kolme muuta taloa ja uudistilan.

1. puoliso Groth, Dorothea Claesdotter, Lithovius s. Gefle; Gävle, Ruotsi. Vihitty: n. 1626 Oulu.
Isä: Groth, Claus s. Ruotsi.
Äiti: Margaretha Andersintytär, Groth s. Ruotsi ?.

Lapset:
1) Josef Isakinpoika Lisätietoja: Oli kuolleena jo 1660. Perhesuhteet: Naimaton.
2) Isak Isakinpoika k. 1657 Tukholma. Ylioppilas Upsalassa 1655. Perhesuhteet: Ilmeisesti naimaton.
3) Gabriel Isaacsson (katso taulu 452) s. 1627. k. 1663 mennessä. Kapellan i Limingo 1648; Limingan kappalainen 1648. Lisätietoja: Oli parantumattomasti sairaana 1660.
4) Dordre Isaacsdotter (katso taulu 453) Lisätietoja: Oli vainajana jo 1660. Perhesuhteet: Puoliso oli äitipuolensa veli.

2. puoliso Londinus, Margaretha, Lithovius s. 1610. k. 1660.
Isä: Londinus, Johan Thomaeson, Tonttinen Pappi, Pastorn i Salo, laivuri.
Äiti: Mathesius, Anna
Lapset:
1) Catharina Isakintytär (katso taulu 450) s. n. 1631. k. 10.09.1730 Oulu.
2) Carl Isakinpoika (katso taulu 451) k. 1681 Oulu haudattu 14.03.1681 Oulu. Oulun kappalainen 1677.
3) Henrik Isakinpoika k. 1678 Oulu ?. Oulun Pedagogion collega superior 1678.
Ylioppilas Upsalassa 1666, Turussa 1671.
4) Johan Isaksson (katso taulu 454) k. 1673 Liminka. Limingan kappalainen.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 198 -

5. sukupolvi

Lithovius, Carl Josefinpoika (taulusta 68. Äiti: Sinius, Anna Larsdotter) k. 1674 oli vainajana. Limingan nimismies.

1. puoliso Riitta Matintytär, Tolonen ? Vihitty: 1645 jo. Perhesuhteet: Avioliitto Lithoviuksen kanssa oli lapseton.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 199 -

5. sukupolvi

Lithovius, Catharina Josefintytär, Gammal (taulusta 68. Äiti: Sinius, Anna Larsdotter)

1. puoliso Gammal, Gabriel s. 1599 Vöyri. k. 28.09.1664 Vöyri. Vöyrin kirkkoherra 1633.
Ylioppilas Upsalassa 1620, vihittiin papiksi 1621.

Isä: Gammal, Matheus Jacobi, Skepperus s. Pernaja; Pernå, Gammelby. Pastorn uti Wörå; Pastori Vöyrissä.
Äiti: Wiloides, Britha, Brita, Gammal s. 1500-luvulla Vörå.

Lapset:
1) Esaias Gabrielinpoika Ylioppilas Turussa 1644. Lisätietoja: Eli vielä 1647.
2) Gustaf Gabrielinpoika (katso taulu 455) s. 1631. k. 1686 Vöyri ?. Vöyrin kirkkoherra 1684.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 200 -

5. sukupolvi

Lithovius, Lars Joosepinpoika, Limingius (taulusta 68. Äiti: Sinius, Anna Larsdotter) s. 1608 Liminka. k. 1665 Liminka. Kirkkoherra 1652 Liminka. Kuolinsyy: Kuoli äkkiä.

Faderns adjunkt 1628. Kyrkoherde i Limingo 1654. Kallas "Limingus vel Lithovius". - SS 3758. (Laurentius Josephi). Lapset Gustaf 1632, Maria, Gabriel, Lars, Margaretha 1639. Limingalla ensin isän apupappina 1628. Limingan kappalainen, sitten kirkkoherra 1652, 1654. Johan Tuderuksen väitöskirjassa 21.5.1653 omistus Larsille.

1. puoliso Mathesius, Katarina, Lithovius s. Saloinen ??. k. Kuollut 1665 jälkeen. Lisätietoja: Syntynyt viimeistään 1610 luvulla. Elää 1660. Eli miehensä jälkeen.
Isä: Mathesius, Mathias Georgii, Halicoensis s. Halikko. Opettaja Turussa ja Raumalla, kirkkoherra, Saloinen.
Äiti: Margaretha s. Rauma.

Lapset:
1) Lars Larsinpoika (katso taulu 456) s. 1645. k. 1702 Liminka ?. Limingan kirkkoherra 1686.
2) Gustaf Larsson (katso taulu 457) s. 1632 Liminka. k. 1685 Liminka. Kappalainen; Liminka; kirkkoherra (prästvigd 1651).
3) Maria Larsdotter (katso taulu 458) k. 12.01.1690 Oulu haudattu Oulu.
4) Gabriel Laurinpoika (katso taulu 459) s. Liminka. Kappalainen Liminka. Lisätietoja: Asui Temmeksessä 1686.
5) Margareta Larsintytär (katso taulu 460) s. 1639. k. 1731 haudattu 12.05.1731 Liminka. Lisätietoja: Kuollessaan 92 vuotias. Perhesuhteet: Avioliitossa pikkuserkkunsa kanssa.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 201 -

5. sukupolvi

Lithovius, Anna Josefsdotter, Mathesius (taulusta 68. Äiti: Sinius, Anna Larsdotter) s. 1610. k. 1685.

Anna oli tilusriidoissa 2-3.03.1683 J. Carlanderin lesken Margaretha Mathesiuksen kanssa. Annalle kuului Luodon tila Pyhäjoella.

1. puoliso Mathesius, Johan Matiaksenpoika s. 1607 Saloinen. k. 09.03.1663 Pyhäjoki. Kappalainen Saloisissa, Pyhäjoen kirkkoherra 1642. Lisätietoja: Asui Kukkarilan talossa.
Mainitaan Raahen tuomiokirjassa 23.05.1660, mutta vielä 4-5.02.1661 oli eräs hänen haaksikauppansa esillä Pyhäjoen käräjillä ja v. 1663 mainitaan hänen leskensä armovuodeksi.

Isä: Mathesius, Mathias Georgii, Halicoensis s. Halikko. Opettaja Turussa ja Raumalla, kirkkoherra, Saloinen.
Äiti: Margaretha s. Rauma.

Lapset:
1) Susanna Johansdotter (katso taulu 461)
2) Matias Juhananpoika (katso taulu 462) k. 1671 Pyhäjoki ?. Kapellan i Pyhäjoki; kappalainen Pyhäjoki.
3) Anna Johansdotter (katso taulu 463) k. 1668 Paltamo ?.
4) Margareta Johanintytär (katso taulu 464) k. 1709 (keväällä) Kalajoki.
5) Beata s. n. 1650 Pyhäjoki. k. 11.05.1691 haudattu 24.05.1691 Pyhäjoki. Pyhäjoen Putaan talon omistaja. Lisätietoja: Sokea 1686. Perhesuhteet: Naimaton.
Sai kenraaliluutnantti N. Bjelkelta verovapauden omistamaansa Putaan taloon Pyhäjoella, jonka vapauden kuningas vahvisti 1686 hänen elinajakseen. Lahjoitti kirkolle 1685 2 pientä tyynystä ("hvjendh") punaisesta silkkitahdista alttarilla pidettäväksi.
6) Catharina Johanintytär (katso taulu 465) s. n. 1628 Pyhäjoki. k. 22.09.1706 Pyhäjoki.
7) Johan Johaninpoika Lisätietoja: Eli Pyhäjoella 1660.
8) Henrik Johansson (katso taulu 466) s. 1630. k. 1660-luvulla. Pyhäjoen kappalainen.
9) Britha Johansdotter (katso taulu 467) s. 1640.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 202 -

5. sukupolvi

Lithovius, Henrik Josefinpoika (taulusta 68. Äiti: Sinius, Anna Larsdotter) s. 1621. k. 1677 Oulu ?. Oulun kirkkoherra 1672.

Ylioppilas Upsalassa 1640, Turussa 1644.

1. puoliso Montanus, Margaretha, Lithovius
Isä: Montanus, Erik Iin kirkkoherra.
Äiti: Kallio, ??, Montanus

Lapset:
1) Margaretha Henrikintytär (katso taulu 468) Lisätietoja: Eli Iissä leskenä 1695. Perhesuhteet: Puoliso oli äitipuolensa veli!.
2) Maria Henrikintytär (katso taulu 469) Lisätietoja: Oli elossa 1694.
3) Anna Henrikintytär (katso taulu 470) k. 1694 Oulu haudattu 16.05.1694 Oulu.

2. puoliso Riitta Juhontytär, Heikola k. 1684 haudattu 18.06.1684 Oulu.
Isä: Juho Niilonpoika Oulun kirkonisäntä, raatimies.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 203 -

5. sukupolvi

Fordell, Anna Hansdotter, Westzynthius (taulusta 69. Äiti: Dorothea Mattsdotter)

1. puoliso Westzynthius, Carl Knutsson k. 1655 Pietarsaaren pitäjä ?. Pietarsaaren pitäjän kirkkoherra 1654. Lisätietoja: Han har tagit sig namn af Westersunds hemman i Pedersöre. Ammatinlisäyksiä: Pastor i Pedersöre 1654.
Ylioppilas Upsalassa 1626. "Karl Westzynthius, son till kyrkoherden Knut Henriksson, blev student i Uppsala i april 1626 och kapellan i Pedersöre 1629. Han köpte (27 febr. 1633) av sin moder, Anna Persdotter Gestrenius, 1 mantals hemman i Västersund för 450 kmt och lovade syta henne till dödedag. Han var redan 1631 bosatt på detta hemman. Han har efter namnet på byn bildat sitt tillnamn Westzynthius. ..." Lähde Pedersöre storsockens historia, del II

Isä: Westzynthius, Canutus Henrici s. 1555. Pastor i Pederöre 1600; kirkkoherra Pietarsaari.
Äiti: Niurenius / Gestricius, Anna Petridotter, Westzynthius s. 1580 keväällä, Gävle, Sverige.

Lapset:
1) Jacob Carlsson (katso taulu 147) k. 15.11.1702. Kokkolan kirkkoherra 1694.
2) Elisabeth Carlsdotter (katso taulu 148)
3) Carl Carlinpoika Ylioppilas Turussa 1661.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 204 -

5. sukupolvi

Fordell, Elisabeth Hansdotter, Sursill (taulusta 69. Äiti: Dorothea Mattsdotter) s. Uleå, Oulu.

1. puoliso Sursill, Eric Isaacsson, Sill k. 1651. Kapellan i Pedersöre 1628, kappalainen Pietarsaari.
Isä: Sursill, Isaac Ericsson, Tenalensis Kapellan i Pedersöre 1607, kappalainen Pietarsaari.
Äiti: Anna Pehrsdotter, Sursill

Lapset:
1) Anna Ericsdotter (katso taulu 131)

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 205 -

5. sukupolvi

Fordell, Hans Hansinpoika (taulusta 69. Äiti: Dorothea Mattsdotter) k. 1657 Oulu haudattu 12.07.1657 Oulu. Kauppias Oulussa, raatimies.

1. puoliso Margaretha Clementintytär, Fordell k. 1690 Oulu haudattu 23.10.1690 Oulu.

Lapset:
1) Johan Hansinpoika (katso taulu 471) Kajaanin kaupunginnotaari 1697, raatimies. Lisätietoja: Eli Kajaanissa "vanhana" vielä 1704.
2) Catharina Hansintytär (katso taulu 472) k. 1700 Oulu haudattu 20.03.1700 Oulu.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 206 -

5. sukupolvi

Fordell, ?? Hansintytär, Skepper (taulusta 69. Äiti: Dorothea Mattsdotter)

1. puoliso Skepper, Hierynymus

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 207 -

5. sukupolvi

Lithovius, Henric Christiernsson (taulusta 70. Isä: Lithovius, Kristian Henrikinpoika) k. 1646 eller 1648. Kriegsprest, sedan Pastor uti Ijo 1641; Sotapappi, Iin kirkkoherra 1641. Perhesuhteet: Han var gift och hade flera barn.


Lapset:
1) Kristina (katso taulu 473)

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 208 -

5. sukupolvi

Lithovius, Gabriel Christierninpoika, Limingius (taulusta 70. Isä: Lithovius, Kristian Henrikinpoika) k. 1641 Kemi (ehkä kuollut 1642?). Kappalainen Paltamossa 1628, Kemissä kappalainen 1641.

1. puoliso Wendelius, Anna, Lithovius

Lapset:
1) Anna Gabrielintytär (katso taulu 474)
2) Gabriel Gabrielinpoika (katso taulu 475) Porvari Oulussa.
3) Brita Gabrielintytär (katso taulu 476) s. 1635 Kemi ?. k. 26.05.1702 Raahe.
4) Catharina Gabrielintytär (katso taulu 477) s. 1639 Kemi ?. k. 21.01.1716 Ylivieska.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 209 -

5. sukupolvi

Kataja, Matti Laurinpoika, Enqvist / Eneqvist (taulusta 73. Äiti: Granberg, Brita Mattsdotter) s. 1595 (1600?). Borgare i Uleåborg; porvari Oulussa.

1. puoliso Riitta Matintytär, Kataja s. n. 1959. k. 03.09.1662 Oulu.
Isä: Matts Michaelinpoika

Lapset:
1) Margaretha Mattsdotter (katso taulu 478) s. n. 1630. k. 1679 Oulu haudattu 14.12.1679 Oulu.
2) Juho Matinpoika (katso taulu 479) s. n. 1615. k. 1686 Oulu haudattu 05.09.1686 Oulu. Kauppias Oulussa.
3) Katariina Matintytär (katso taulu 480) s. 01.00.1628 Oulu. k. 1690 Pudasjärvi haudattu 30.03.1690 Pudasjärvi.
4) Mikko Matinpoika Raatimies Oulu.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 210 -

5. sukupolvi

Lytter / Lythraeus, Margaretha Jöransdotter, Gammal (taulusta 73. Äiti: Granberg, Brita Mattsdotter) k. 1670 jälkeen. Lisätietoja: Eli Vöyrillä vielä 1670.

Margarethalle jäi Martinuksen kuoleman jälkeen suuret velat. Tulipalo tilalla 1669, Margaretha valitti toimeentuloa käräjillä 1670 (Vöyri)

1. puoliso Gammal, Martinus Mathaei s. 1608. k. 06.10.1668 Vöyri (04.03. - 05.10.1668 välisenä aikana). Kappalainen 1628; kyrkoherde i Vörå 1666, kirkkoherra Vöyri. Vihitty: n. 1640.
Ylioppilas Upsalassa 1626. Vöyrin kappalainen 1628-66 ja kirkkoherra 1666-68. Sai 1652 vapaakirjan Rökiön tilalle.

Isä: Gammal, Matheus Jacobi, Skepperus s. Pernaja; Pernå, Gammelby. Pastorn uti Wörå; Pastori Vöyrissä.
Äiti: Wiloides, Britha, Brita, Gammal s. 1500-luvulla Vörå.

Lapset:
1) Brita Martinintytär (katso taulu 481) s. n. 1642. k. 08.04.1682 Kruununkylä ?.
2) Catharina Martinintytär (katso taulu 482)
3) Margaretha Martintytär (katso taulu 483) k. 1678 haudattu 11.08.1678 Mustasaari.
4) Clara Martinintytär (katso taulu 484) s. 10.11.1643 Vöyri ?. k. 12.09.1702 Vaasa.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 211 -

5. sukupolvi

Kataja, Carin Jöransdotter, Kauhanen (taulusta 73. Äiti: Granberg, Brita Mattsdotter) s. n. 1600. k. 1679 (jälkeen). Lisätietoja: Eli Oulussa iäkkäänä leskenä 1679.

1. puoliso Kauhanen / Kauhainen, Henric k. 1677 Oulu ?. Rådman i Uleåborg; raatimies Oulussa. Lisätietoja: Kotoisin Turusta.

Lapset:
1) Henric Henricsson k. 1658 Jemtland, Sweden; Jämtlanti, Ruotsi. Regements -prest; sotilaspappi Jämtlannissa Ruotsissa 1657. Perhesuhteet: Todennäköisesti naimaton.
Ylioppilas Upsalassa 1652, Turussa 1655
2) Anna Henricsdotter (katso taulu 485) s. 1630 ehkä 1631; Oulu. k. 1654 Kuoli jälkeen; Paltamo.
3) Antti Heikinpoika (katso taulu 486) k. 11.06.1679 Oulu. Kauppias Oulussa.
4) Susanna Heikintytär (katso taulu 487)
5) Lauri Heikinpoika Lisätietoja: Oli elossa 1660.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 212 -

5. sukupolvi

Lyttraeus, Jöran (taulusta 73. Äiti: Granberg, Brita Mattsdotter) Pohjois-Pohjanmaan kihlakunnan vouti 1653, asui Kokkolassa 1660.

1. puoliso Tysk / Teuschovius, Margaretha Jakobintytär Lisätietoja: Sitten Teuschovius.
Isä: Tysk, Jakob Andersinpoika Oulun pormestari 1634.
Äiti: Catharina, Tysk

Lapset:
1) Anders Jöraninpoika Lisätietoja: Oli elossa 1660.
2) Catharina Jöranintytär (katso taulu 488)
3) Jakob Jöraninpoika Lisätietoja: Eli 1660.
4) Margaretha Jöranintytär Lisätietoja: Oli elossa 1660.
5) Jöran Jöraninpoika Lisätietoja: Eli 1660.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 213 -

5. sukupolvi

Lythraeus, Anders Jöraninpoika (taulusta 73. Äiti: Granberg, Brita Mattsdotter) s. 1615. k. 1679 oli kuolleena. Oulun pormestari 1662 - 1676, valtiopäivämies.

Ylioppilas 1637 Upsalassa. Opiskeltuaan lakitiedettä Upsalan yliopistossa palveli alalaamannina ja Uusikaarlepyyn pormestarina. Oulun pormestari 1662 - 1667. Oli Oulun edustaja Tukholman valtiopäivilla 1664, 1668 ja 1672. Myöhemmin pormestari ja lainlukija Käkisalmessa

1. puoliso Catharina, Lythraeus s. Piitime, Ruotsi.

Lapset:
1) Catharina Andersintytär (katso taulu 489)
2) Georg Andersinpoika k. 09.12.1680. Lisätietoja: Eli 1660.
3) Margareta Andersdotter (katso taulu 490) k. 1707 Oulu.
4) Anders Andersinpoika (katso taulu 491) k. 1690 Oulu haudattu 16.11.1690 Oulu. Porvari Oulussa 1678.

2. puoliso Hogstadius, Martha, Lythraeus k. 1710 Oulu haudattu 28.08.1710 Oulu.
Isä: Hogstadius, Johan Kirjanpitäjä.
Äiti: Sundell, Magdalena, Hogstadius

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 214 -

5. sukupolvi

Granberg, Beata Larsintytär, Granqvist (taulusta 74. Isä: Granberg / Lohtovius, Lars Matthiae) k. 1641 Lohtaja ?.

1. puoliso Granqvist, Christoffer Hansinpoika Pohjanmaan jalkaväkirykmentin kapteeni, Lohtajan nimismies 1648. Lisätietoja: Eli Lohtajalla vielä 1665.

Lapset:
1) Johan Christofferinpoika (katso taulu 492) k. n. 1695 Lohtaja. Lohtajan nimismies 1660-luvun lopulta lähtien.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 215 -

5. sukupolvi

Granberg, Erik Larsinpoika, Lochtovius (taulusta 74. Isä: Granberg / Lohtovius, Lars Matthiae) s. 02.02.1623 Lohtaja ?. k. 1687 Lohtaja ?. Kirkkoherra Lohtaja 1647. Lisätietoja: Alkujaan luultavasti Lochtovius.

Vihittiin papiksi 1638.

1. puoliso Munselius / Muncelius, Elisabeth Josefintytär, Granberg s. 1630 Ny-Carleby, Uusikaarlepyy. k. 12.06.1673 Lohtaja. Vihitty: 1645.
Isä: Josef Jakobsson Pormestari Uusikaarlepyy.
Äiti: Witting, Susanna

Lapset:
1) Elsa Ericsdotter (katso taulu 280) Lisätietoja: Lefde ännu 1694.
2) Maria Erkintytär
3) Susanna (katso taulu 281) k. 1675 Lohtaja ?.
4) Gustaf Erikinpoika (katso taulu 282) s. 1656 Lohtaja ?. k. 1693 Lohtaja. Lohtajan kappalainen 1688.

2. puoliso Ringius, Susanna Nilsintytär, Granberg s. 11.11.1645 Uusikaarlepyy. Vihitty: 21.10.1674 Pyhäjoki.
Isä: Ringius, Nils Olofinpoika s. 1611 Växjö, Ruotsi. Uudenkaarlepyyn kirkkoherra 1654.
Äiti: Skepperus / Gammal / Höök ?, Anna Jakobintytär, Ringius s. 1621 Kokkola.
Lapset:
1) Anna Erikintytär (katso taulu 298) Lisätietoja: Eli Lohtajalla vielä 1710 - 1711.
2) Susanna (katso taulu 299) s. 21.12.1679 Lohtaja. k. 02.04.1754 Lohtaja. Perhesuhteet: Lohtajan kappalaisen Johan Carlanderin (k. 1688) leski.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 216 -

5. sukupolvi

Granberg, Elsa Larsintytär, Kalajokiensis (taulusta 74. Isä: Granberg / Lohtovius, Lars Matthiae) s. 1625 Lohtaja.

1. puoliso Kalajokiensis, Olof s. 1610 Kalajoki. k. 1663 Lohtaja ?. Lohtajan kappalainen 1641. Lisätietoja: Alkujaan nähtävästi Olavi Pentinpoika.

2. puoliso Ringius, Nils Olofinpoika s. 1611 Växjö, Ruotsi. k. 1680 Uusikkarlepyy ?. Uudenkaarlepyyn kirkkoherra 1654.
Ylioppilas Turussa 1640.


3. puoliso Brennerus, Jakobus Henrici, Brenner s. 05.00.1607 Vaasa, Mustasaari. k. 13.01.1685 Kronoby; Kruununkylä. Rovasti, Kruununkylä, valtiopäivämies.
Kruunupyyn kirkkoherra, kontrahtirovasti. Lapset: Henrik 1669, Isak 1670, Margaretha 1672, Birgitta 1673-73, Regina 1674-74, Jacob 1676-76, Abraham 1678, Martin 1682-82 (katso Jacobin ikä!) Sai alkuopetuksen Vaasan kappalaiselta Benedictus Mateilta. Turkuun kouluun 1618, Oulun kouluun 1622. Ylioppilas Uppsalassa 11.7.1625, vihitty papiksi 16.2.1631. Pohjanmaan rykmentin pataljoonan saarnaajaksi 1631, rykmentin mukana Saksassa 30-vuotisessa sodassa 1631-37, rykmentin pastori 1637. Kruununkylän kirkkoherra 8.7.1638 lähtien 1680-luvulle saakka. Samannimisen rovastikunnan esimies, joka piti joka vuosi rovastikäräjät. Ruotsi-Suomen valtiopäivämies 1647. Julkaisu: Christenhetens allmene Juulefröjd öfver Jesu Födelse, Turku 1666. 1:o puoliso Magnus Gammalin (ksto Gammal) leski Margaretha Canuti Westzyntius s.21.9.1602, vih 7.10.1638, k.14.12.1667. Heillä lapset Margaretha 1641-44 ja Jakob s 1646, ylioppilas 1662, kuoli (hukkui) 4.10.1668. 2:o puoliso oli Brita vihitty 30.11.1668, myös Britan 2:o avioliitto, 3:o puoliso oli Elsa Granberg. Avioliitto oli molempien kolmas. Han belev Student i Upsala och prestvigd i Åbo 1631 till Bataillons-predikant vid Överste Hans Kyles regemente, hvilket han åtföljde till Tyskland samma år och dervid han blef Pastor 1637; Kyrkoherde i Kronoby 1638; Prost. Brennerus kävi koulua Turussa ja Oulussa ja tuli ylioppilaaksi Uppsalassa 1625. Häneet vihittiin papiksi Turussa 1631 ja sai määräyksen pataljoonasaarnaajaksi Pohjanmaani rykmenttiin. Kuuden vuoden aikana hän seurasi rykmenttiä Saksan taitelutantereille. (30-vuotinen sota) Hänestä tuli pastori 1637 ja palasi samana! vuonna Suomeen. Seuraavana vuonna hän' sai Kruunupyyn kirkkoherrran viran. Pappilan köyhyyden vuoksi Brennerus piti omaal maatilaa. Toisen vaimonsa ansiosta hänestä oli tullut tilanomistaja Eugmon kylässä, nykyisessä Luodossa. Myöhemmin hän hankki itselleen tilan Överbråtön kylästä. Kokkolan vierailun yhteydessä Pietari Brahe antoi kirkkoherran tilalle verovapauden. Tämä oli korvaus hänen sodassa kokemistaan vaikeuksista ja suuresta työtaakastaan. Pappila oli usein joutunut hoitamaan suuria kestityksiä ja sen lisäksi kirkkoherra palkatta valvoi pitäjässä olevaa pitaalisten sairaalaa. Hänet valittiin vuonna 1647 valtiopäiville edustamaan pohjalaista papistoa. Rovasti Brennerus harjoitti myös kauppaa ja toimi laivanvarustajana. Amiraliteetti teki vuonna 1673 hänen kanssaan sopimuksen sotalaivan rakentamisesta Kruunupyyssä. Laiva rakennettiin Jouxholmenilla, Kruunupyyn joen suulla. Kirkkoherra omisti osan saaresta. Jonkin aikaa myöhemmin hän myi maansa kruunulle Se johti Jouxholmenin telakan syntymiseni. Benneruksesta on kuva kirjassa. Lähde: Keskipohjalaisia Elämänkertoja Kokkola 1995

Isä: Brennerus, Henricus Martinus s. 1552 Mustasaari. Kirkkoherra, Mustasaari.
Äiti: Porshank, Margareta Knutsdotter, Brennerus s. 1567 Tukholma.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 217 -

5. sukupolvi

Granberg, Lars, Lochtovius (taulusta 74. Isä: Granberg / Lohtovius, Lars Matthiae) s. 1626 Lohtaja ?. k. 1667 Lohtaja ?. Lohtajan kappalainen 1648. Lisätietoja: Sitten Granberg. Perhesuhteet: Perheen lapset kuolivat jo vuoteen 1660 mennessä.

Ylioppilas Turussa 1642.

1. puoliso Witting, Elisabet Gustafintytär, Granberg k. 1692. Vihitty: 1669.
Isä: Witting, Gustaf Cnutinpoika Lohtajan kirkkoherra 1640.
Äiti: Nycarlus, Brita Johanin- eli Hansintytär, Witting s. 1605.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 218 -

5. sukupolvi

Sinius, Isaac Hanssons (taulusta 75. Isä: Hannu Laurinpoika) k. 1686. Fogd i Cajana; vouti Kajaanissa.

Asui Kajaanissa v:sta 1651: Mainitaan1653 alussa nimismiehenä. Määrätty kaupungin ensimmäiseksi postinhoitajaksi 1653 ja majatalonpitäjäksi 1653-1659. Määrätty 01.02.1659 kaupungin kirjuriksi. Kirjurin tehtävät siirtyivät kuitemkin vielä samana vuonna pormestari Curnoviukselle. Pielisen pogostan vouti 1659-63; Paltamon ja Sotkamon vouti sekä Kajaanin konventin jäsen ainakin 1664-79. Toimi myös Kajaanin tullinhoitajana (ei enää 1666). Kajaanin siviiliasukkaiden luettelossa arvojärjestyksessä neljäntenä. 24.08.1672 hän kirjeessään kiittää kreivi Pietari Brahea kaikkiin tämän alamaisiin kohdistuvasta huolenpidosta ja erikoisesti lääkkeestä, jonka kreivi oli lähettänyt hänen pienen poikansa silmäsaurauden parantamiseksi. Sotkamon ensimmäiseksi nimismiehenä 1681 oli Isak Hannunpoika Sinius joka vapaaherrakunnan purkautuessa vapautui sen voudin virasta.

Kari Bergholm Sinius-suku on saanut alkunsa Oulun läänin Salon pitäjästä. Sieltä kotoisin olleen Kajaanin kihlakunnan voudin Iisak Hannunpojan lapset ottivat isänsä kotitalon Siniluodon mukaan sukunimen Sinius. Koko suvun elinajan pysyttelivät sen jäsenet harvoja poikkeuksia lukuunottamatta Pohjanmaalla keskittyen varsinkin Kajaanin, Oulun ja Vaasan seuduille. Yhteiskunnalliselta asemaltaan suvun jäsenet kuuluivat kaikkiin aatelittomiin säätyihin, ja lapset sangen usein siirtyivät pois vanhempiensa säädystä. Iisak Hannunpoika eli 1600-luvun puolimaissa, ja suvun kukoistuskausi oli n. 1770-1820, jolloin samanaikaisesti oli elossa jopa kahdeksan täysi-ikäistä miespuolista Siniusta, mutta jo 1846 suku sammui mieskannalta ja 1870 kokonaan. Suvun häviö on suorastaan tyrmistyttävän nopea. Sen ulkonaisena syynä oli se, että viimeisen sukupolven kymmenestä miespuolisesta viisi kuoli ennen täysi-ikäisyyttä ja loput viisi jäivät naimattomiksi. Sinius-suku on siis hävinnyt, mutta avioliittojensa kautta se solmi sukulaisuussuhteet useisiin huomattaviinkin sivistyssukuihin, kuten Anteli, Antilius, Cajanus, Calamnius, Ganander, Gummerus, Heikel, Hoffren, Höckert, Kimman, Niska, Schroderus, Sovelius, Tuderus, Wacklin, Wegelius ja Westzynthius. Näiden välityksellä Iisak Hannunpojalla yhä on paikkansa varmaankin kymmenientuhansien nykysuomalaisten esivanhempaintaulussa. GENOS Suomen Sukututkimusseuran aikauskirja www.genealogia.fi/genos

1. puoliso Duwal, Elin Auttersdotter, Duvel / Trumbel ? k. 1702 aikaisintaan ?. Lisätietoja: Eli leskenä 1691.
Isä: Duwal, Author Turkulainen kauppias.
Äiti: Platz, Elisabet Hansdotter, Duwal

Lapset:
1) Helena Isakintytär (katso taulu 493)
2) Isaacus Isaaci (katso taulu 494) s. Salon pitäjän Siniluodon talossa. k. 1727 Sotkamo ?. Sotkamon kirkkoherra Kaarle XII:n 10.02.1714 valtuuttamana.
3) Johan Isakinpoika (katso taulu 495) s. n. 1651 Salo / Saloinen. k. 28.04.1729 Laukaa ?. Kirkkoherra Laukas 1713.
4) Christina Isakintytär (katso taulu 496)
5) Elisabeth Isaksdotter (katso taulu 497) s. 1640. k. 11.04.1739 Oulu haudattu 21.04.1739 Oulu.
6) Anna Iisakintytär (katso taulu 498) s. 1657. k. 01.01.1736 Ii haudattu 11.01.1736 Ii.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 219 -

5. sukupolvi

Riitta Hannuntytär, Päkkilä / Päckilan (taulusta 75. Isä: Hannu Laurinpoika)

1. puoliso Päkkilä / Päckilan, Juho Matinpoika k. 1663 haudattu 01.02.1663 Oulu. Porvari ja Raatimies Oulussa.

Lapset:
1) Hans Juhonpoika (katso taulu 499) Lisätietoja: Oli kuolleena jo 1688.
2) Isak Juhonpoika (katso taulu 500)
3) Anna Juhontytär Lisätietoja: Oli elossa 1688.
4) Brita Juhontytär Lisätietoja: Eli 1688.
5) Jöran Juhonpoika Lisätietoja: Oli elossa 1688.
6) Anders Juhonpoika Lisätietoja: Eli 1688.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 220 -

5. sukupolvi

Clara Hannuntytär, Hiltuinen (taulusta 75. Isä: Hannu Laurinpoika) k. n. 1686 Oulu. Lisätietoja: Oli elossa 1687.

1. puoliso Hiltuinen, Samuel Yrjönpoika, Hilduinen Porvari Oulussa, laivanvarustaja. Lisätietoja: Oli elossa 1687.

Lapset:
1) Margareetta Samuelintytär (katso taulu 501)
2) Anna Samuelintytär (katso taulu 502)
3) Juho Samuelinpoika (katso taulu 503) k. 1690 luvun alussa. Hiltulan talon omistaja Oulussa.
4) Heikki Samuelinpoika Lisätietoja: Oli elossa 1687.
5) Samuel Samuelinpoika (katso taulu 504) Lisätietoja: Oli kuollut jo 1672.
6) Jaakko Samuelinpoika (katso taulu 505) k. 28.03.1708 Vaasa. Vaasan triviaalikoulun rehtori 1698.
7) Antti Samuelinpoika (katso taulu 506) k. Tukholma. Kajaanin kirkkoherra 1721.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 221 -

5. sukupolvi

Anna Hannuntytär, Lappodius / Nahkala / Nahkiainen (taulusta 75. Isä: Hannu Laurinpoika) s. 1637. k. 20.01.1703 Kemijärvi.

1. puoliso Lappodius, Jaakko, Nahkala / Nahkiainen s. 1622 Kauhava. k. 1660. Kemijärven ensimmäinen kappalainen 1648: Lappalaisten käännyttäjä.
Ylioppilas Turussa 1644.

Isä: Nahkiainen, Erkki Kauhavalainen talollinen.

Lapset:
1) Jakob Jakobinpoika Ylioppilas Upsalassa nähtävästui 1682. Lisätietoja: Oli elossa vielä 1685.
2) Anna Jakobintytär (katso taulu 508) s. 1658. k. 29.12.1720 Kemijärvi.

2. puoliso Fellman, Esaias Mansvetuksenpoika, Ijander s. 1620 Ii ?. k. 1697 Kemijärven kirkon lattian alle, muumioituneena säilynyt nykypäiviin asti. Inarin kappalainen 1648-63, Kemijärven 1663-97.
Ylioppilas Turussa 1648. Lappalaisten käännyttäjä. Esaias M a n s v e t i F. (k. 1697), lappalaisten saarnaaja, oli n. 1620 syntynyt Iissä, missä isä siihen aikaan oli kirkkoherrana, josta syystä myöskin käytti nimeä Ijander. Oli 1648 ylioppilaana Turussa, mutta nimitettiin jo samana vuonna Inarin papiksi, ja vaikutti sitten melkein 50 vuotta, ensin Inarissa, sitten v:sta 1663 Kemijärvellä Lapin seutujen takapajulle jääneiden asukkaiden opettamiseksi ja niiden tarpeiden edistämiseksi. Pakanuus oli vielä suuressa vallassa, ja vaivaloisilla matkoilla, yhteen aikaan Lapin ainoana pappina (1669 G. Tuderus tuli toiseksi), kulkien ympäri maata F. saarnasi heille kristinoppia, kukisti heidän epäjumaliansa ja särki heidän ,,kannuksiansa". Edisti myös uudisasutusta Kemijärvellä ja totutti seurakuntalaisiansa maanviljelykseen. Fellman asui Inarissa »Kolmen kuninkaan järven» (Kulmkunagasjäyrin) rannalla, johon lappalaiset luulivat Ruotsin, Norjan ja Venäjän rajojen muinoin yhtyneen. Kun minkäänlaista pappilaa ei ollut, Fellmanin oli elettävä yksinäistä nuorenmiehen elämäänsä nähtävästi kodassa vailla kaikkia niitä mukavuuksia, joita sivistyksen yhteyteen tottunut ihminen on oikeutettu itselleen vaatimaan. Ympärillä oli Lapin alakuloinen ja karu luonto, kesäisin pitkä valoisa aika ja talvisin taas yhtämittainen pimeys, jota valaisivat vain pohjoisella taivaalla kohti avaruutta nousevat levottomat revontulet. Edessä oli vuosikymmeniä kestävä työ »raakalaiskansan käännyttämiseksi ja kristinopin opettamiseksi» sekä »pitkät vaaralliset matkat erämaissa ja villeissä metsissä susien ja karhujen sekä muiden kauhistuttavien petojen keskellä». Kirkkokin, joka oli vain suurehkon pirtin kokoinen, oli hänen asunnostaan peninkulman päässä Inarinjärven rannalla. Kuningatar Kristiina, jonka nimi kirkolle annettiin, oli lahjoittanut sille kellot ja juhla-asusteet, jotka siitä lähtien olivat kaunistamassa erämaan asukkaiden jumalanpalveluksia. Näissä olosuhteissa oli aloitettava toiminta pakanuuden jätteiden hävittämiseksi ja kristillisen uskon juurruttamiseksi. Fellmanin toiminta-alue, johon kuului seitsemän käräjäkuntaa ja jonka pinta-ala oli noin 3 500 neliöpeninkulmaa, oli tietenkin ylen hankala Kemijärveltä käsin yhden miehen hoidettavaksi. Tämän johdosta määrättiin Gabriel Tuderus Inarin kappalaiseksi, jonka toiminta-alueena olivat kaikki edellä mainitut seitsemän lapinkylää. Saiko Fellman tämän apumiehen vasta 1669, kuten yleensä on otaksuttu, vaiko jo joitakin vuosia aikaisemmin, ei ole täysin varmasti ratkaistavissa. Todennäköisesti Tuderus oli isänsä, Kemin kirkkoherran, apulaisena tehnyt lapin-matkoja jo ennen mainittua vuotta. Sitä paitsi hänet 1673 määrättiin Kemin-Lapin (Kuusamon) kirkkoherraksi. Tuderus hoiti sekä kappalaisena että kirkkoherrana laajan alueensa sielunhoitoa Torniosta käsin, josta hän talvisaikaan teki kiertomatkoja lapinkyliin. Hänkin toimi erinomaisen tarmokkaasti ja väsymättömän ahkerasti lappalaisten käännyttäjänä, mutta saarnojensa ja opetuksiensa ohella hän käytti perin ankaraa kurinpitoa, joten hän oli lappalaisten keskuudessa varmaankin enemmän pelätty kuin rakastettu. Kun lappalaiset käräjillä tuon tuostakin sen johdosta tekivät valituksiaan, pyysivät he aina »Mansuetusta» uudelleen papikseen. On mahdotonta vetää tarkkoja rajoja siinä, missä kohden kummankin lapin-papin, rauhallisen Fellmanin ja rajuotteisen Tuderuksen, vaikutus päättyi ja alkoi, mutta varmaa on, että heidän uutterat ponnistelunsa kantoivat erittäin kauniita hedelmiä. Kun hallituksen toimesta 1686—1688 toimitettiin kaikissa Ruotsin valtakuntaan kuuluvissa lapinmaissa suuri yleistarkastus, voitiin todeta, että Kemin-Lappi, heidän pitkäaikainen työmaansa, oli suoranaisena valokohtana Ruotsiin kuuluvien lapinmaiden joukossa. Noituus ja muu pakanallinen meno oli sen mukaan hämmästyttävässä määrässä lappalaisten keskuudessa hävinnyt AGRICOLASTA PAKKALAAN, WSOY:n kirjapaino 1947.

Isä: Mansvetus Jakobinpoika Iin kappalainen, sittemmin Paltamon ja Sotkamon kirkkoherra.

Lapset:
1) Susanna Esaiaksentytär Lisätietoja: Oli elossa Kemijärvellä 1705. Perhesuhteet: Naimaton.
2) Maria Esaiaksentytär (katso taulu 507) s. 1661. k. 19.02.1758 Kemijärvi, Alakylä. Lisätietoja: Oli elossa Kemijärvellä 1705. Perhesuhteet: Naimaton.
3) Esaias Esaiaksenpoika (katso taulu 509) s. 1675 Kemijärvi ?. k. 11.05.1736 Kemijärvi. Kemijärven kappalainen 1696.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 222 -

5. sukupolvi

Paldanius, Britha Samuelintytär, Argillander (taulusta 76. Äiti: Lithovius / Limingius / Limingia, Dorde Johansdotter) s. 1641 Syntynyt noin; Paltamo. k. 11.03.1673 Kuopion maaseurakunta.

1. puoliso Argillander, Johan Ivarinpoika s. 1640-1650 Kuopion maaseurakunta. k. 1751 Kuopion maaseurakunta. Pohjois-Savon vouti, Savon käskynhaltija.
Lapsia ainakin 10!

Isä: Argillander, Ivar Johaninpoika Vouti ja käskynhaltija Pohjois-Savossa isänsä jälkeen.
Äiti: ??, Argillander

Lapset:
1) Johan (katso taulu 510) k. 1693. Kuopion 1. kappalainen 1683.
2) Brita Johanintytär (katso taulu 511) s. 1661. k. 1721 haudattu 09.07.1721 Kerimäki.
3) Ivar (katso taulu 512) s. 1669 Kuopio. k. 1721 Leppävirta. Kirkkoherra Leppävirta.
4) Henrik (katso taulu 513) s. 13.02.1673 Kuopio. k. 15.09.1756 Kuopio. Kuopion kirkkoherra.
5) Valborg (katso taulu 514) s. 1676. k. 24.09.1751.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 223 -

5. sukupolvi

Paldanius, Zacharias Samuelsson (taulusta 76. Äiti: Lithovius / Limingius / Limingia, Dorde Johansdotter) s. 1645 aikaisintaan. k. 1690 luvulla; Kuopio ?. Pitäjänkirjuri Iisalmella.

Iisalmen pitäjänkirjuri, valtakirja 10/7 1678.

1. puoliso Sinius, Helena Isakintytär, Paldanius
Isä: Sinius, Isaac Hanssons Fogd i Cajana; vouti Kajaanissa.
Äiti: Duwal, Elin Auttersdotter, Duvel / Trumbel ?

Lapset:
1) Anna (katso taulu 515) s. aikais. 1665. Lisätietoja: Levde 1702 Kemi Lapinniemi, i Uleåborg 1708.
2) Helena Zachariaksentytär (katso taulu 516) s. 1682 Iisalmi ?. k. 1759 haudattu 13.05.1759 Oulu.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 224 -

5. sukupolvi

Hoffrenius / Houru, Brita Hannuntytär, Anglenius (taulusta 77. Äiti: Lithovius, Magdalena Johanintytär) k. 1672 Vaasa haudattu 06.10.1672 Vaasa. Lisätietoja: Alkujaan Houru.

1. puoliso Anglenius, Simon Danielinpoika, Nurckerus k. n. 1651. Vehmaan kihlakunnan lainlukija 1649.
Ylioppilas Upsalassa 1641, Turussa 1643

Isä: Nurkka / Nurckerus, Daniel Simonpoika s. 1587. Oulun nimismies.
Äiti: Reyer, Maria, Nurkka s. 1590 Arborga, Ruotsi.

Lapset:
1) Daniel Simoninpoika (katso taulu 349) k. 01.05.1677 Turku. Ylioppilas Turussa 1669.

2. puoliso Wasaeus / Vazaenius / Wazensis, Josef Johanin / Hansinpoika, Anglenius s. 1618. k. 1660 Kokkola haudattu 14.03.1660 Kokkola. Kokkolan kappalainen 1652. Kuolinsyy: Kuoli Kokkolassa pidetyn piispantarkastuksen aikana.
Ylioppilas Upsalassa 1635. Vihittiin papiksi 1639.

Isä: Hans Hansson Vaasalainen kauppias.
Äiti: Beata Enevaldin- eli Ingevaldintytär

3. puoliso Thorsson, Hans Kauppias Vaasassa. Valtiopäivämies. Lisätietoja: Eli vielä 1676. Perhesuhteet: Oli aikaisemmin naimisissa.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 225 -

5. sukupolvi

Hoffreen, Johan Hannunpoika, Houru (taulusta 77. Äiti: Lithovius, Magdalena Johanintytär) k. 1690 Kristiinankaupunki ?. Kristiinankaupungin pormestari ja postimestari 1664. Lisätietoja: Sitten Hoffreen. Perhesuhteet: Avioitunut ennen vuotta 1652.

Maaherran kirjuri, Vaasan kaupungin kirjuri.

1. puoliso Höök, Christina, Hoffreen Vihitty: 1652 ennen. Lisätietoja: Oli elossa 1702.
Isä: Carl Jönsson Kokkolan vt. pormestari.
Äiti: Kurikka, ??

Lapset:
1) Christina Johanintytär (katso taulu 517)
2) Helena Johanintytär (katso taulu 518)
3) Magdalena Johanintytär (katso taulu 519) k. 1710 (kesällä).
4) Carl Johaninpoika (katso taulu 520) s. n. 1660. k. 27.09.1738 Raahe. Närpiön kappalainen 1710. Lisätietoja: Ensin Hoffrenius.
5) Jakob Johaninpoika (katso taulu 521) k. 1701 Turku. Turun hovioikeuden kanslisti 1696.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 226 -

5. sukupolvi

Houru, Olof Hannunpoika (taulusta 77. Äiti: Lithovius, Magdalena Johanintytär) s. 1630 jälkeen. Kauppias Oulussa. Lisätietoja: Oli elossa 1678.

1. puoliso Gråå, Elisabet, Houru
Isä: Gråå, Bengt Henrikipoika Majuri.
Äiti: Witting, Catharina Cnutintytär, Gråå

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 227 -

5. sukupolvi

Houru, Magdalena Hannuntytär, Carlander (taulusta 77. Äiti: Lithovius, Magdalena Johanintytär) s. 1630 jälkeen. k. 1672 Oulu ? haudattu 04.10.1672 Oulu.

1. puoliso Carlander, Lars Larsinpoika s. Hailuoto. k. 23.11.1666 Oulu ?. Porvari Oulussa.

Lapset:
1) Elisabet (katso taulu 522) k. 1686 Ii haudattu 07.03.1686 Ii.
2) Johan Larsinpoika (katso taulu 523) k. 1680 Pyhäjoki. Maisteri, Vaasan koulurehtori, sittemmin Pyhäjoen kirkkoherra 1676.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 228 -

5. sukupolvi

Houru, Jakob Hannunpoika, Hoffrén (taulusta 77. Äiti: Lithovius, Magdalena Johanintytär) k. 1668 Oulu ?. Porvari Oulussa.

1. puoliso Kröger, Margareta Danielintytär, Hoffrén k. 1685.
Isä: Kröger, Daniel Pormestari Oulussa.
Äiti: Neuman, Maria Danielintytär, Kröger

Lapset:
1) Johan Jakobinpoika
2) Olof Jakobinpoika Lisätietoja: Eli 1660.
3) Malin Jakobintytär (katso taulu 524) k. 17.01.1730 Oulussa. Lisätietoja: Kuoli 60 ja muutaman vuoden ikäisenä.
4) Jakob Jakobinpoika (katso taulu 525) s. 1660 jälkeen. k. 1710 Oulu haudattu 27.11.1710 Oulu. Kauppias Oulussa.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 229 -

5. sukupolvi

Houru, Anna Hansintytär, Walstenius (taulusta 77. Äiti: Lithovius, Magdalena Johanintytär) s. n. 1602 Ii. k. 13.01.1764 Loimaa haudattu Loimijoki.

1. puoliso Walstenius, Johannes Petri s. n. 1595. k. 03.01.1658 Loimaa.

Lapset:
1) Agneta Johanintytär (katso taulu 526) s. n. 1636.
2) Catharina Johanintytär (katso taulu 527) s. 1624 ennen. k. 1695.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 230 -

5. sukupolvi

Hoffrenius, Petrus Hannunpoika, Lithovius (taulusta 77. Äiti: Lithovius, Magdalena Johanintytär) s. 1626 Oulu. k. 1686 Ii haudattu 15.08.1686 Ii. Oulun pedagogion rehtori, Iin kirkkoherra 1678.

Ylioppilas Upsalassa 22.11.1643, Turussa 1646. Papiston apulainen Iissä 1648. (Vaimonsa Margaretan isän Carleniuksen apulainen) Oulun koulun rehtori 29.05.1661, Iin kirkkoherra 1678. Piti puheen pappeinkokouksessa 1670. Extraordinarie Prest uti Ijo 1648. Rector vid Uleåborgs skola 1661; Pastor uti Ijo 1680.

1. puoliso Carlander, Margareta, Hoffrenius
Isä: Carlander, Henrik Simonpoika s. 1610. Kirkkoherra, Ii.
Äiti: Tulkkila, Brita Simontytär, Carlander

Lapset:
1) Johan Pietarinpoika (katso taulu 528) k. 1710 haudattu 05.09.1710 Oulu. Postininspehtori ja raatimies Oulussa.
2) Margaretha Petterintytär (katso taulu 529)
3) Petter Petterinpoika (katso taulu 530) k. 1701 Ii ?. Iin kappalainen 1691. Lisätietoja: Myös Hoffreen. Perhesuhteet: Puoliso oli puoliorpanansa tytär.
4) Elisabet Petterintytär (katso taulu 531) k. 1739 haudattu 21.10.1739 Vähäkyrö. Lisätietoja: Sitten Hoffren.
5) Jakob Petterinpoika k. 1701 Turku. Ylioppilas 16.08.1690 Upsalassa, sittemmin Turussa. Perhesuhteet: Naimaton. Ammatinlisäyksiä: Turun hovioikeuden kirjuri jo 1696.
6) Magdalena Petterintytär (katso taulu 532) s. 1652 Ii ?. k. 1723 Muhos haudattu 1723 Muhos.
7) Christina Petterintytär (katso taulu 533) s. 27.02.1669 Ii ?. k. 1727 haudattu 27.08.1727 Oulu.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 231 -

5. sukupolvi

Hoffrenius, Henrik Hannunpoika, Houru / Hourenius (taulusta 77. Äiti: Lithovius, Magdalena Johanintytär) s. 1629 Oulu. k. n. 1710. Iisalmen kirkkoherra 1671, rovasti. Lisätietoja: Savon Hoffrén-suvun kantaisä. Perhesuhteet: Veljensä käly oli hänen vaimonsa Elisabet.

Ylioppilas Turussa 1648. Vihittiin papiksi 1650. Kappalainen Sotkamossa 1652. "Kutsuttu ja vahvistettu" Iisalmen kirkkoherraksi helmikuussa 1671.

1. puoliso Carlander, Elisabet, Hoffrenius
Isä: Carlander, Henrik Simonpoika s. 1610. Kirkkoherra, Ii.
Äiti: Tulkkila, Brita Simontytär, Carlander

Lapset:
1) Henrik Henrikinpoika (katso taulu 534) s. n. 1650. k. 04.07.1718 Kuopio. Iisalmen kappalainen, sittemmin Kuopion kirkkoherra 1693. Lisätietoja: Alkujaan Hoffrenius. Kuolinsyy: Kuoli siunatessaan ruumista hautaan.
2) Elisabet Henrikintytär (katso taulu 535)
3) Peter Henrikinpoika (katso taulu 536) k. 1699. Kamargollegin kanneviskaali Tukholmassa 1699.
4) Johan Henrikinpoika (katso taulu 537) Tullimies Kajaanissa. Lisätietoja: Sitten Hoffrén.
5) Aron Henrikinpoika (katso taulu 538) k. 1718 Rautalampi ?. Rautalalammin kirkkoherra 1699, rovasti 06.10.1702. Lisätietoja: Sitten Hoffren. Perhesuhteet: Avioliitoista ei liene jäänyt eloon lapsia.
6) Magdalena Lisätietoja: Oli elossa 1660.
7) Brita Henrikintytär (katso taulu 539) s. 1660. k. 1739 haudattu 21.01.1739 Uusikaarlepyy.
8) Jakob Henrikinpoika (katso taulu 540) s. 1666 Sotkamo ?. k. 07.02.1733 Iisalmi. Kirkkoherra Iisami 1711.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 232 -

5. sukupolvi

Carin Tyriksentytär, Bonsdorff / Bonsdårf (taulusta 78. Äiti: Lithovius, Catharina Johanintytär) Lisätietoja: Oli elossa Oulussa 1689. Perhesuhteet: Toinen avioliitto ilmeisesti 1654.

1. puoliso Bonsdorff / Bonsdårf, Christoffer s. Kotoisin Saksasta, Lüneburgista. Kultaseppä Oulussa 1641.
Suku, jolla ennen sen tuloa Suomeen on tarinan tieten ollut nimi Bernstorff, kehutaan johtuvan samasta juuresta, kuin Bernstorff'in kuuluisa kreivillinen perhe Tanskassa. Varmaa ainakin on, että Lüneburgista, josta Tanskan sennimiset kreivit polveutuvat, tuli suomalaisenkin suvun kanta-isä Kristiina kuningattaren aikana Ouluun. Hänen jälkeisensä siellä ovat tällä vuosisadalla sukupuuttoon kuolleet. Mutta jo varhain siirtyi Oulusta etelä-Suomeen sukuhaara, joka on perustanut suvun maineen maassamme. Sen jäsenet ovat toimineet varsinkin kirkon, koulun ja yliopiston palveluksessa, jossa moni on saavuttanut tieteellisen maineen. Niinpä veljekset, teologit Jakob ja Johan sekä entomologi ja lääkäri Gabriel B., josta viimemainitusta, aateloittuna nimellä von Bonsdorff, ny k. senniminen sekä aatelis- että vapaaherra suku on lähtenyt. Meidän aikaisista suvun jäsenistä mainittakoon anatomi ja luonnontutkija Evert Julius B. sekä veljekset, matematiikot Axel Ed,v, ja Ernst J. V. B. (1901) Suku, jolla ennen sen tuloa Suomeen on tarinan tieten ollut nimi Bernstorff, kehutaan johtuvan samasta juuresta, kuin Bernstorff'in kuuluisa kreivillinen perhe Tanskassa. Varmaa ainakin on, että Liineburgista, josta Tanskan sennimiset kreivit polveutuvat, tuli suomalaisenkin suvun kanta-isä Kristiina kuningattaren aikana Ouluun.* Hänen jälkeisensä siellä ovat tällä vuosisadalla sukupuuttoon kuolleet. Mutta jo varhain siirtyi Oulusta etelä-Suomeen sukuhaara, joka on perustanut suvun maineen maassamme. Sen jäsenet ovat toimineet varsinkin kirkon, koulun ja yliopiston palveluksessa, jossa moni on saavuttanut tieteellisen maineen. Niinpä veljekset, teologit Jakob ja Johan sekä entomologi ja lääkäri Gabriel B., josta viimemainitusta, aateloittuna nimellä von Bonsdorff, ny k. senniminen sekä aatelis- että vapaaherra suku on lähtenyt. Meidän aikaisista suvun jäsenistä mainittakoon anatomi ja luonnontutkija Evert Julius B. sekä veljekset, matematiikot Axel Ed,v, ja Ernst J. V. B. Peter Bondstorph sanotaan Kristiina kuningattaren aikana tulleen Lüneburgista Saksanmaalta ja asettuneen Ouluun, jossa harjoitti kultasepän ammattia. Mainitaan vainajana 1665. Puoliso: Karin Tyriksentytär, Oulun porvarin Tyris Pietarinpojan ja Karin Juhanantyttären tytär, joka, näkyy eläneen vielä 1681. Vaimonsa kanssa peri Bondstorph talon Oulussa, joka jäi hänen jälkeistensä haltuun aina 19. vuosisadan keski-paikoille asti. Lapsista ei ole tiedossa kuin poika Lähde: Axel Bergholm Sukukirja Asui vielä 1647 Oulussa, 1652 - 1653 Oulun palon jälkeen, mutta karkasi lähivuosina paikkakunnalta ja katosi tuntemattomiin kohtaloihin. Vaimo sai luvan mennä uuteen avioon. ************** 1640-luvulla tekemistään hienoista hopeaesineistä kaupunginkuuluksi tullut kultaseppä Christoffer Bonstorff on kadonnut Oulusta ja hänen mukanaan melkoinen määrä hopeaa ja rahoja. Niinpä Bonstorffin vaimo on joutunut suuriin velkoihin, mitkä aiotaan maksaa omaisuutta ja työkaluja myymällä. Mainittakoon, että kultaseppä Bonstorff on aiemminkin joutunut oululaisten kanssa hankaluuksiin mm. väittämällä, että Jochim Krüllin toimittama tynnyri jauhoja oli hieno lahja. Hän kieltäytyi maksamasta siitä ennen kuin oikeus tuomitsi hänet maksamaan jauhotynnyristä kuusi taalaria ja 16 äyriä. Oulun kulttuuripiirit ovat pahoillaan Bonstorffin menettämisestä ja valittavat, ettei täällä ymmärretä todellista osaamista. Oululaiset kulttuuripiirit perustelevat kannanottoaan sillä, että samanaikaisesti kuin Bonstorff teki hienoimpia kousiaan ja maljojaan, häntä ei paikallinen ostava yleisö ymmärtänyt, vaan hän joutui kesken parhaan luomiskautensa, vuonna 1647 panttaamaan talonsa ja tonttinsa. Lähde: Aikamatka Oulu

Lapset:
1) Petter Christopherinpoika (katso taulu 541) k. 1704 Oulu ? haudattu 24.02.1704 Oulun kirkkoon. Kauppias Oulussa, laivuri, raatimies 1691.

2. puoliso Eriksson, Lars Kultaseppä Oulussa.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 233 -

5. sukupolvi

Valenius / Nondalensis / Walstenius, Petter Johaninpoika (taulusta 79. Äiti: Limingius / Lithovius, Anna Johanintytär) k. 1675 Loimaa. Loimaan kirkkoherra 1658.

Ylioppilas Upsalassa 1638, Turussa 1640.

1. puoliso Agricola, Helena, Walstenius Perhesuhteet: Asui leskenä Loimaalla.
Isä: Agricola, Christiern Uskelan kirkkoherra.
Äiti: Forsenius, Brita, Agricola

Lapset:
1) Johan Petterinpoika (katso taulu 542) k. 1727 haudattu 16.06.1727 Kemiö. Piikkiön ja Halikon kihlakuntien tuomiokunnan tuomari 1689. Valtiopäivämies. Lisätietoja: Ryösti vaimon itselleen. Perhesuhteet: Sai aatelisarvon Wallsten 1693 ja otettiin Ruotsin ritarihuoneen kirjoihin 1697.
2) Christina Petterintytär (katso taulu 543)
3) Anna Petterintytär Lisätietoja: Eli 1660.
4) Helena Petterintytär Lisätietoja: Eli 1660.
5) Christiern Petterinpoika (katso taulu 544) k. 1712 Vehmaa ? haudattu 11.06.1712 Vehmaa. Vehmaan kirkkoherra 1684, rovasti.
6) Petter Petterinpoika s. n. 1656. Loimaan viljavaisten (Yli-Markkulan) ratsutilan omistaja. Lisätietoja: Otettiin Seilin sairashuoneeseen 1683. Eli vielä 1712 56 vuotiaana. Perhesuhteet: Mahdollisesti naimaton.
Ylioppilas Turussa 1678.
7) Jakob Petterinpoika (katso taulu 545) s. 1664. k. 03.12.1710 Naantali. Maskun ja Mynämäen kihlakuntien tuomari 1705. Kuolinsyy: Rutto.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 234 -

5. sukupolvi

Walstenius, Maria Johanintytär, Barck (taulusta 79. Äiti: Limingius / Lithovius, Anna Johanintytär) Perhesuhteet: Asui Kokemäellä leskenä 1690.

1. puoliso Barck, Nils Olofinpoika k. 1683. Köyliönkartanon, Ulvilan Saaren ja Vehmaan Piiloisten kartanoiden vouti.

Lapset:
1) Petter Nilsinpoika s. 31.05.1667 Huittinen. k. 1703 Narva. Majoitusmestari.
Ylioppilas Turussa 1687.
2) Elisabet Nilsintytär s. 02.05.1673 (kastettu) Huittinen.
3) Jakob s. 23.06.1674 (kastettu) Huittinen. k. 1675 Huittinen haudattu 03.01.1675 Huittinen.
4) Ingeborg Nilsintytär (katso taulu 546) s. 09.10.1675 (kastettu) Huittinen. k. 05.07.1737 Porin maaseurakunta.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 235 -

5. sukupolvi

Walstenia, Anna Juhontytär, Rungius (taulusta 79. Äiti: Limingius / Lithovius, Anna Johanintytär) s. 05.00.1634 Naantali. k. 25.07.1706 Loimaa, Onkijoki, Rynkö.

Mainitaan Ryngöllä 1662 Ensimmäisestä avioliitosta 5 lasta(Brunlöf) toisesta avioliitosta 7 lasta(Rungius) Lähde: Rungiusten sukukirja

1. puoliso Brunlöf / Ruotsila, Johan k. 1661 Loimaa. Loimaan kappalainen 1658. Vihitty: 24.06.1653 Loimaa. Lisätietoja: Alkujaan ehkä Juho Ruotsila.
Ylioppilas Turussa 1645.

Isä: Ruotsila, Mikko Eskonpoika Kiikkalainen talollinen.
Äiti: Margareetta, Ruotsila

Lapset:
1) Anna Johanintytär (katso taulu 547)
2) Michael Johaninpoika (katso taulu 550) s. 1656 Loimaa. k. 1720 Tukholma sotaa paossa. Kirkkoherra Uusikirkko (Turun lääni) 1698, .

2. puoliso Rungius, Mathias Heikinpoika, Rynkö s. 1640 Loimaa, Onkijoki, Rynkö. k. 1715 Loimaa, Onkijoki, Rynkö. Talollinen, kirkkoherra Loimaa 1693. Vihitty: 04.07.1662 Loimaa. Kuolinsyy: Kuoli venäläisten pahoinpitelyn seurauksena.
Opiskelija Turussa 1658,Loimaan pitäjän adjutantti 1662, kappalainen 1675 ja kirkkoherra vuodesta 1693. Hankki 1686 kirkkoon punaista vaatetta. Piispa Gezelius vieraili hänen luonaan 1695. Oli suurina nälkävuosina Narvassa. Rynkö oli kestikievarina kunnes isännäksi tuli Matias Rungius, jolta piispa kielsi kestikievarin pidon 1679. Alastarolaiset vaativat koko seurakunnan palkan joka kuului Matias Rungiukselle - puoli tynnyriä viljaa talolta - maksettavaksi Jakob Levoniukselle. Loimaalla 1688 piispantarkastuksessa vaadittiin ettei papin palkkaaminen saanut heikentää Matias Rangiuksen etuja. Lähde: Veikko Laakso Suur-Loimaan historia

Isä: Rynkö, Heikki Sipinpoika Loimaalainen ratsutilallinen.
Äiti: Beata Pentintytär, Rynkö

Lapset:
1) Henrik Mathiaksenpoika (katso taulu 548) s. Loimaa. k. 1720. Loimaan kappalainen 1695.
2) Johan Mathiaksenpoika (katso taulu 551) s. 1666 Loimaa. k. 1704 Narva. Narvan ruotsalaisen tuomioseurakunnan kirkkoherra 1701, teologian tohtori 1703.
3) Margaretha Mathiaksentytär (katso taulu 552) s. 1669 Loimaa. k. 13.02.1741 Loimaa.
4) Maria (katso taulu 553) s. 1682 Loimaa, Onkijoki, Rynkö. k. 04.03.1736 haudattu Kirkonkuoriin, Säkylä, Pappila.

Lapset:
1) Jakob Mathiaksenpoika (katso taulu 549) s. Loimaa. k. 03.00.1723 Loimaa. Loimaan kirkkoherra 1721.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 236 -

5. sukupolvi

Walstenius, Margaretha Johanintytär, Bergius (taulusta 79. Äiti: Limingius / Lithovius, Anna Johanintytär) s. 07.00.1637 Naantali.

1. puoliso Bergius, Petrus s. 1612 Husby pitäjän Bergan kylä, Södermanland, Ruotsi. k. 1691 Taivassalo. Turun yliopiston kreikan- ja hebreankielen professori 1652, pappi 1653. Ammatinlisäyksiä: Taivassalon kirkkoherra 1671.
Ylioppilas Turussa 1640. Filosofian maisteri 1647.

Isä: Bergius, Anders s. Husby, Ruotsi. Seppä, puuseppä, sorvari ja maanviljelijä.
Äiti: Brita Eriksdotter, Bergius

Lapset:
1) Anna Petterintytär (katso taulu 554) s. 30.11.1656 Turku. k. 30.03.1738 Sund. Perhesuhteet: Jälkimmäinen avioliitto oli nähtävästi lapseton.
2) Johan Petterinpoika (katso taulu 555) s. 11.05.1659 Turku. k. 1692 Turku haudattu 12.07.1692 Turku. Turun katedraalikoulun lehtori 1690.
3) Anders Petterinpoika (katso taulu 556) s. 21.04.1661 Turku. k. 18.09.1724 Taivassalo. Taivassalon kirkkoherra 1692, valtiopäivämies.
4) Petter s. 09.05.1663 Turku. k. 25.03.1664 Turku.
5) Margaretha s. 08.07.1666 Turku. k. 29.07.1676 Taivassalo.
6) Nils s. 13.05.1669 Turku. k. 08.08.1669 Turku.
7) Petter Petterinpoika (katso taulu 557) s. 03.02.1671 Turku. k. 1697 Rymättylä ?. Rymättylän kappalainen 1693.
8) Maria Petterintytär (katso taulu 558) s. 05.07.1673 Taivassalo. k. 1704 Uusikaupunki ?.
9) Brita Petterintytär s. 23.04.1677 Taivassalo.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 237 -

5. sukupolvi

Ahlholm, Henrik Henrikinpoika (taulusta 80. Isä: Ahlholm, Henric Johansson) s. n. 1627. k. 1666 Brahea. Nimismies, Pielinen, Brahean pormestari. Perhesuhteet: Henrik oli aviossa jo ennen Anna Uhlstadiusta.

1. puoliso Uhlstadius, Anna Anterontytär, Ahlholm k. 1679 Kuolleena. Lisätietoja: Eli 1675. Perhesuhteet: Olisiko Oulun rehtorin ja Iin kirkkoherran Anteron tytär?.
Isä: Anders Oululainen kauppias.

Lapset:
1) Brita Henrikintytär (katso taulu 559)
2) Anna Henrikintytär (katso taulu 560)
3) Erik Henrikinpoika s. n. 1649. k. 1729 haudattu 23.11.1729 Pielisjärvi. Luutnantti.
4) Henrik Henrikinpoika (katso taulu 561) Talollinen Ilomantsi.
5) Anders Henrikinpoika (katso taulu 562) s. n. 1656. k. 1729 haudattu 13.07.1729 Pielisjärvi. Talollinen Lieksa.
6) Florens Henrikinpoika (katso taulu 563) Kauppias Käkisalmi, raatimies. Lisätietoja: Oli elossa 1701. Perhesuhteet: Ensimmäine avioliitto Elias Påvalinpujan lesken kanssa ??.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 238 -

5. sukupolvi

Ahlholm, Gabriel Henrikinpoika (taulusta 80. Isä: Ahlholm, Henric Johansson) s. 1628 Ii. k. 1697. Kappalainen, Pyhäjoki 1646(7?), Pyhäjärvi 1664.

Ylioppilas Turussa 1644, Upsalassa vanhemman veljen kanssa 31.10.1645

1. puoliso Uhlstadius, Elisabet Anterontytär, Ahlholm s. 1624. k. 18.04.1691 Pyhäjoki. Perhesuhteet: Kuoli leskenä.
Isä: Anders Oululainen kauppias.

Lapset:
1) Henrik Ylioppilas 1669.
2) Gabriel
3) Johan k. 1697 kesäkuussa.
4) Henrik Gabrielinpoika Ylioppilas Turussa 1669, myöhemmät vaiheet tuntemattomat.
5) Gabriel Gabrielinpoika (katso taulu 564) Lisätietoja: Eleli Pyhäjoella 1680 - 1683, muu elämankulkunsa on tuntematon.
6) Johan Gabrielinpoika (katso taulu 565) s. Pyhäjärvi. k. 1697 haudattu 04.06.1697 Raahe. Kerjäläinen. Perhesuhteet: Avioliitosta ei ole tietoa, mutta oli avioton tytär Elina Erkintyttären kanssa.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 239 -

5. sukupolvi

Ahlholm, Florens Henrikinpoika (taulusta 80. Isä: Ahlholm, Henric Johansson) k. 1676 oli jo kuolleena. Nimismies ja vouti Pyhäjoki.

Mahdollisesti ylioppilas Upsalassa 1647

1. puoliso Margareta Matintytär k. 1676 haudattu 25.01.1676 Oulu. Entisen nimismiehen tytär. Perhesuhteet: Oli haudattu leskenä.
Isä: Matti Laurinpoika Nimismies Pyhäjoki.

Lapset:
1) Anna Florensintytär Lisätietoja: Oli elossa 1660.
2) Johan Florensinpoika Lisätietoja: Oli elossa 1660.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 240 -

5. sukupolvi

Alholm, Margaretha Henrikintytär, Hourenius (taulusta 80. Isä: Ahlholm, Henric Johansson) s. 1624. k. 1661-1667 välisenä aikana.

1. puoliso Hourenius, Josef, Houru s. 1609 ?. k. 1660 tai 1661. Kappalainen Pyhäjoki 1634.
Isä: Houru, Mikko Simonpoika Nimismies Pyhäjoki.

Lapset:
1) Henrik Josefinpoika (katso taulu 566) k. 1675 Pyhäjoki ?. Kappalainen Pyhäjoki Haapajärvi (myöhemmin Haapavesi).
2) Anna Josefintytär s. n. 1637. k. 28.02.1697 Pyhäjoki. Perhesuhteet: Naimaton.
3) Margaretha Josefintytär Lisätietoja: Eli vielä 1660.
4) Elisabet Josefintytär Lisätietoja: Eli vielä 1660.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 241 -

5. sukupolvi

Ahlholm, Claus Henrikinpoika (taulusta 80. Isä: Ahlholm, Henric Johansson) s. 1626. k. 1674 Pyhäjoki. Kirkkoherra Pyhäjoki 1661, filosofian maisteri 1664.

Ylioppilas Turussa 1642, Upsalassa 1645, filosofian kandidaatti 1650. Vihittiin papiksi 1652.

1. puoliso Anna Mikaelintytär
Isä: Mikael Pentinpoika Rådman i Uleåborg; Oulun raatimies.

Lapset:
1) Henrik Klaunpoika (katso taulu 567) k. 1695 Siikajoki ?. Pastor i Siikajoki 1694, Siikajoen kirkkoherra. Perhesuhteet: 11 lasta ensimmäisestä avioliitosta, 2 toisesta.
2) Elisabet Clauksentytär Lisätietoja: Eli 1660.
3) Margareta Clauksentytär (katso taulu 568) s. 02.10.1656 Raahe ?. k. 1732 Hailuoto haudattu 02.12.1732.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 242 -

5. sukupolvi

Forbus, Christina Casparintytär, Corte (taulusta 81. Äiti: Limingius / Lithovius, Brita Johanintytär) k. 1661.

1. puoliso Corte, Henrik Henrikinpoika s. Saksa. k. 1680 tammikuun ja maaliskuun välisenä aikana; Raahe. Raahen ensimmäinen pormestari. Vihitty: ??.
RAAHE Uutta kaupunkia nimitettiin aluksi Saloisten kaupungiksi, ruotsiksi Salo stad, osaksi pitäjän, eniten kuitenkin vanhan sataman mukaan, jota väestö tosin nimitti ainoastaan Satamaksi, mutta jonka kaukaisetkin vieraat merenkulkijat tunsivat Saloisten sataman nimellä. Vuonna 1650 nimitettiin Saloisten kaupungin pormestariksi muuan Pietari Brahen uskotuimpia vouteja, saksalainen Hendrich Corte, joka oli tullut Suomeen Ruotsin kautta. Corte oli 1640-luvun alkupuolella asettunut asumaan Ouluun tunnetun tukholmalaisen porvarin Spiringin liikeasiamiehenä, jonka palveluksessa hän oli vielä vuonna 1645; mutta jo kaksi vuotta myöhemmin puhutaan hänestä pohjois-Pohjanmaan nimismiehenä ja voutina. Vuonna 1649 otettiin hänet pohjois-Pohjanmaan maanvoudin Johan Bockmöllerin kera Oulun juomanpanijan tointa hoitamaan. Vaikkakin Corte nimitettiin pormestariksi, pysyi hän Pietari Brahen nimismiehenä ja kantomiehenä Saloisten pitäjässä ja hän hoiti molempia näitä toimia kuolemaansa saakka. Huhtikuun 14 p:ltä 1650 on säilynyt Pohjanmaan maaherran Hans Kylen pormestari Cortelle kirjottama kirje, jossa maaherra omasta ja Pietari Brahen puolesta kehottaa »Korttea» tekemään kaiken voitavansa uuden kaupungin asuttamiseksi, jotta ne, jotka tahtoivat sinne asettua, näkisivät että ponnistuksia ei säästetty. Kyle kehotti myöskin nimismies Bockmölleriä auttamaan Cortea tämän tehtävän suorittamisessa ja antoi Saloisten pitäjän rahvaan toimeksi kaupungin alueen ja sinne vievän tien raivaamisen sekä lahden poikki johtavan tullisillan ja aitauksen rakentamisen; sitä paitsi neuvoi hän nimismies Jöran Jöranssonia kehottamaan Pyhäjoen pitäjän rahvasta auttamaan Saloisten pitäjäläisiä välttämättömissä töissä. Tästä kirjeestä ilmenee selvästi, ettei tuohon aikaan vielä ajateltu muuta kuin että kaupunki rakennettaisiin vanhan sataman luo - kirjeen lopussa maaherra ilmottaa antaneensa maanmittari Lars Larssonin toimeksi merkitä Saloisten kaupungin paikan ja kadut ja talojen tontit ensimäistä kertaa matkustaessaan etelään päin. Hendrich Corte tottelikin saamaansa kehotusta ja ryhtyi alusta alkaen tarmolla hoitamaan kaupungin asioita. 1650 vuoden valtiopäivillä hän jätti uuden kaupungin puolesta k. m:lle anomuksen, että kaupungille lahjotuskirjalla karjanlaidunta varten luovutettaisiin 6 1/4 perintötilaa, nimittäin, kirkkoherran tilaa lukuun ottamatta, 3 7/12 perintötilasta n:o 9 Savonlahden kylästä yksine uutisasukkaineen sekä perintötilasta n:o 5 Palon kylästä 2 2/3 manttaalia. Anomuksen jätti valtiopäiville Pietari Brahe ja se hyväksyttiinkin. Näiden tilojen verot nousivat vuosittain 115 talariin 23 äyriin 10 1/5 penninkiin hopearahaa. Savonlahden kylässä olevat lahjotusmaat käsittivät Ylitalon, Alatalon, Ollinsaaren ja Ängholmenin tilat sekä puolen Lankilan tilaa. Kesti kauemmin kuin mikä uusia kaupunkeja perustettaessa oli tavallista, ennenkuin Saloisten kaupunki pääsi alkuun. Tämä johtui ainakin jossain määrin siitä, että Hendrich Corte, joka asui Oulussa, ei heti tahtonut jättää sikäläistä taloaan ja muuttaa Raaheen, josta oli seurauksena ettei kukaan muukaan uskaltanut sinne asettua; he pelkäsivät näet, kuten he sanoivat, ettei koko hommasta tulisi niin mitään - he epäilivät, oliko tässä lopultakaan tosi kysymyksessä. Vuonna 1651 Corte kuitenkin oli pakotettuna muuttamaan Saloisten kaupunkiin ja jättämään Oulussa omistamansa talon, joka sittemmin paloi poroksi Oulun suuressa palossa vuonna 1652. Tästä ajasta alkaakin kaupungin asuttaminen. Sinne siirtyneet saivat heti tonttipaikat, joille myös nopeasti kohosi rakennuksia. Itse rakennustyötä helpotti se seikka, että täällä kaikkialla oli suurikasvuista ja vankkaa kuusimetsää, josta saatiin hyvää rakennusainetta ja jota porvaristolla oli oikeus käyttää talojensa rakentamiseen. Vuodesta 1651 alkaa maistraatti harjottaa sitä toimintaa, joka oli sille uskottu, alussa kuitenkin varsin vaatimattomasti. Sillä mainittuna vuonna pidetään ainoastaan yksi raastuvanoikeuden kokous, elokuun 9 päivänä, ja vuonna 1652 ainoastaan kolme, tammik. 9, maalisk. 20 ja kesäk. 26 päivinä. Oikeuden muodostivat näinä vuosina pormestari Hendrich Corte sekä neuvosmiehet Matts Larsson, Hendrich Hendersson, Hans Forbus ja Philip Bertilson. Maaliskuun 2 p:nä 1651 Pietari Brahe julkaisi käskykirjeen, jossa hän vahvisti kaupungin jo ottaman nimen »Sahlo» sekä antoi kaupungille vaakunan sinetissä ja muuallakin pidettäväksi. Tässä vaakunassa oli kuvattuna satuloitu hevonen, »satama toisella ja meri toisella puolella». Vuonna 1652 tapahtui uuden kaupungin oloissa muutos, joka antoi kaupungille erikoisen luonteen ja tuli määräämään sen aseman ensimäisinä sen olemassaolon vuosikymmeninä. Mainittuna vuonna Pietari Brahe näet osti kruunulta verottomaksi omistusmaaksi koko Saloisten pitäjän ja kaupungin yhdistääkseen ne Kajaanin vapaaherrakuntaan, jonka hän vuonna 1650 oli saanut läänitykseksi. Tämä lisä Kajaanin vapaaherrakuntaan käsitti kaikkiaan 123 13/14 manttaalia ja kauppahinta oli 30,399 talaria. Oston vakuudeksi Pietari Brahe sai vahvistuskirjan maaliskuun 18 p:nä 1652.16 Otettuaan haltuunsa uuden maaomaisuutensa Pietari Brahe julisti marraskuun 3 p:nä 1652 päivätyssä kirjeessä, että hän ikuiseksi omaisuudekseen oli ostanut Saloisten pitäjän ja kaupungin, jonka ohessa hän uudisti vakuutuksen, että kaupungin asujamet saivat pitää saamansa oikeudet ja edut, sekä määräsi, että kaupungin nimi oli muutettava ja siitä tästä lähtien käytettävä nimeä Brahestad. Tämä kirje on katsottava toiseksi perustamiskirjaksi. Sen kautta siirtyi pienoinen, uuden omistajansa mukaan Raaheksi nimitetty kaupunki yksityisen omaisuudeksi. Pietari Brahen kuolemaan saakka on kaupunki hänen, hän hallitsee sitä vapaasti ja hänellä on lopullinen määräämisoikeus kaikissa sen asioissa. Pietari Brahe oli vuoden 1651 alussa ollut tarkastusmatkalla pohjois-PohjanmaalIa ja hän kävi silloin Saloisissakin ja sen ympärillä olevissa pitäjissä. Mutta niinä kolmena vuonna, jotka Pietari Brahe vielä oli Suomen kenraalikuvernöörinä - tämä virka lakkautettiin näet 1654, jolloin hän muutti Ruotsiin - hän ei enää käynyt Pohjanmaalla eikä hän niin ollen koskaan nähnyt Raahea sen jälkeen kuin kaupunki oli tullut hänen omakseen. Myöhemmin aikoi hänen veljenpoikansa Nils Brahe kerran matkustaa Suomessa olevaan vapaaherrakuntaan, ja Raahessa samoin kuin kaikkialla muuallakin valmistauduttiin häntä arvokkaasti vastaanottamaan. Mutta Nils Brahe ei tullutkaan tänne, vaan palasi Tukholmaan Uumajasta. Pietari Brahe hoiti vapaaherrakuntaansa ja kaupunkejaan kuten maanomistajaylimys, joka oleskelee kaukana tiloiltaan: sijaisten, voutien, avulla. Raahessa ja Saloisissä oli Hendrich Corte hänen luottamusmiehensä; hän se nimismiehenä ja voutina peri sekä kruunun että kreivin saatavat. Kun Raahe oli koko vapaaherrakunnan ulkosatama, tuli hänen sitä paitsi valvoa sikäläistä tavaraliikennettä, joka tehtävä usein tuotti suuria vaikeuksia. Ne kirjeet, jotka Hendrich Corte Pietari Brahen ensimäisenä virkamiehenä kirjotti Pietari Brahelle ja jotka ovat säilytettyinä Skoklosterin kirjastossa, muodostavat verrattoman lähteen sen suhteen tuntemiseen, jossa Pietari Brahe oli tähän osaan vapaaherrakuntaansa. Sillä paitsi niitä asiallisia tietoja, joita ne antavat, jättävät ne lukijan mieleen elävän tunnelman ja vaikutuksen - niistä ilmenee, kuinka vahvassa riippuvaisuussuhteessa kaupunki on Pietari Braheen: Raahe - se oli Pietari Brahelle ainoastaan vähäinen maatila, ja kun Hendrich Cortella oli jotakin laivoilla vietävää, hän lähetti sen suurelle maatilalle Bogesundiin, ja jos hänellä oli jotakin Pietari Brahen kanssa neuvoteltavaa, matkusti hän itse sinne ja neuvotteli siitä Bogesundin voudin kanssa. Olisi mieltäkiinnittävää voida antaa joitakin tarkkoja tietoja Pietari Brahen Raahesta saamista tuloista, erittäinkin vuodesta 1662 lähtien, jolloin myönnetyt verovapausvuodetmenivät umpeen. Mutta kirjeet tarjoavat ainoastaan hajanaisia tietoja, ja sitäpaitsi nämä tiedot eivät koske erityisesti Raahea, vaan sisältyvät koko pitäjän tileihin. Tulli, jonka Pietari Brahe aina kantoi lyhentämättömänä, oli varsin erilainen ja teki vuosina 1652 - 1680 hopearahassa: 1652 - 316; 8; 6. 1653 - 432; 29; 13. 1654 - 589; 5; 10. 1655 - 308; 29; 17. 1656 - 345; 27; 14. 1657 - 268; 3; 23. 1658 - 389; 31; 15. 1661 - 412; 8; 7. 1662 - 564; 3; 44, 1671 - 519; 18. 1672 - 593; 24. 1677 - 456; 24. 1678 - 503; 12. 1680 - 548; 24. Tulot Raahesta ja Sälöisistä lähetettiin osaksi rahassa - niinpä esim. 1653 6,700 kup. talaria »kaikki tynnyreihin pantuina ja askettuina», osaksi ravintoaineissa, kuten kuivassa lohessa, kuivissa hauissa, herneissä, ryyneissä, jauhoissa, voissa, viljassa j. n. e. Pietari Brahe olisi kernaasti nähnyt, että kaikki luonnontuotteet olisi myyty jo Raahessa ja hän siten saanut kaikki tulonsa puhtaassa rahassa, mutta se oli vaikea toteuttaa, sillä rahoja oli niukalta näillä seuduin, ja sieltä saapuneet viestit kertoivat yhäti vain huonoista vuosista, kadosta ja köyhyydestä. Jotta tavarat kuitenkin saatiin yhteen paikkaan kootuiksi, oli Raaheen Pietari Brahea varten rakennettu ranta-aitta, johon kaikki hänelle lähetettävät tavarat pantiin varastoon. Corten Pietari Brahelle kirjottamista kirjeistä voi varmaankin saada jotenkin oikean käsityksen heidän keskinäisestä suhteestaan, joka epäilemättä oli erittäin hyvä. Corte piti tunnollisesti huolta siitä, että voilähetyksissä aina oli vaikkapa vähäinenkin määrä sellaista voita, joka oli kreivin pöydälle sopivaa. Tavan takaa hän lähetti Pietari Brahelle lahjoja pyytäen, ettei kreivi panisi sitä pahakseen; niinpä hän kerran lähetti parin lappalaissaappaita, joiden hän toivoi hyvin sopivan hänen ennemmin lähettämänsä peskin kanssa, toisella kertaa taas kreivi sai nopeaan liukuvan reen, jota Corte arveli kreivin saattavan itse ajaa. Hyvää suhdetta kuvaa sekin seikka, että koko tässä jokseenkin suuressa kirjekokoelmassa ei ollenkaan tapaa anteeksipyyntöjä tahi selityksiä Hendrich Corten puolelta. Sellaisia puolustelemisia nähtävästi ei tarvittu. Yhden ainoan kerran näyttää siltä kuin Corte olisi ollut jonkinlaisen Pietari Brahelle lähetetyn ilmiannon esineenä, mutta sekään ei koskenut mitään vääryyttä, johon hän Pietari Brahea kohtaan olisi tehnyt itsensä syypääksi, vaan sitä ettei hän muka ollut säännöllisesti suorittanut kruunulle tulevaa osaa Saloisten pitäjän veroista. Huhtikuun 18 p:nä 1859 päivätyssä kirjeessä leimaa Corte syytöksen kokonaan valheelliseksi, sillä Corte oli päinvastoin pannut lisää omista rahoistaan voidakseen maksaa kreivin osan, jota vastoin kruunun osa oli suoritettu kootuista varoista. Panettelu oli kokonaan koston aiheuttama, koska, niinkuin Corte sanoo, »eräät eivät saa hallita mielivaltansa mukaan armollisen Kreivini Vapaaherrakunnassa eivätkä kohdella talonpoikia niinkuin he muuten muissa pitäjissä ovat tottuneet.» Jo tämä lausunto ja muutkin samankaltaiset sekä enemmän kuin mikään muu Hendrich Corten kirjeiden koko sävy ja henki osottavat, ettei hän millään tavalla ollut tyly talonpoikia kohtaan tahi ahdistanut heitä heidän kurjassa ja köyhässä tilassaan. Päin vastoin huomaa, että hän säädyllisellä ja ymmärtävällä tavalla ajaa heidän asiaansa sen korkean herran edessä, joka muuten itsekin kaikissa tilaisuuksissa näkyy olleen taipuvainen suostumaan jokaisen ehdotukseen, joka asettui ihmiselliselle katsantokannalle, erittäinkin milloin oli talonpoikain asemaa autettava ja parannettava ja heitä rasittavia taakkoja peruutettava. Hendrich Corte oli myöskin, samoin kuin muut Pietari Brahen suomalaisten läänityksien nimismiehet, voudit ja pormestarit, n. s. Kajaanin linnan konventin jäsen; tämän laitoksen Pietari Brahe oli perustanut yhtenäisyyden säilyttämiseksi ja vallan keskittämiseksi asemansa ja luonteensa puolesta perin erilaisissa läänityksissään. Konventti oli koolla Kajaanin linnassa pari päivää joka vuosi. Sen kokouksissa, joihin siihen kuuluvat yhdeksän jäsentä olivat ehdottomasti velvolliset ottamaan osaa, esitettiin ja tarkastettiin kantotilit, sitä paitsi tuotiin siellä esiin valituksia, ehdotettiin virkamiehiä, keskusteltiin valtiopäivävalituksista ja- päätöksistä sekä tietysti myös muista yhteistä harrastusta herättävistä asioista. Siellä esitti Hendrich Cortekin tilinsä, siellä hän vaati ja saikin korvauksen niistä lainoista, jotka hän oli kreiville myöntänyt, ja kotiin tultuaan hän selosti Pietari Brahelle keskusteluista kaiken sen, mikä koski hänen omaa hallintopiiriänsä. Hendrich Corte jätti silloin tällöin konventin kokouksiin saapumatta, useimmiten Tukholmassaolon tähden tahi maaherran tuloa odottaessaan, jotka syyt luonnollisesti pidettiin pätevinä. Mutta kun hän vuonna 1664 jäi pois siitä konventista, joka kokoontui helmikuun 1- 3 p:nä, herätti se suurta huomiota, ja vaikka hän syyksi poissaoloonsa ilmotti vaimonsa sairauden, hän sai konventilta moitelauseen, eniten kuitenkin siksi, ettei hän ollut millään tavalla väitettään todistanut. Pietari Brahe nimitti itse kaikki kaupungin virkamiehet sekä heti alusta perustetun Raahen kirkkokunnan papit ja opettajat. Mitä tulee herrainpäiväin edustajiin näyttää siltä kuin Pietari Brahe aluksi olisi valinnut yhteisen edustajan koko vapaaherrakunnasta. Myöhemmin valitsi Raahe kuten muutkin kaupungit itse herrainpäiväin edustajan. Maistraatin pöytäkirjoista vuodelta 1664 käy selville, että tämän vuoden valtiopäiväkutsumus luettiin ja porvaristolle annettiin tehtäväksi valita edustaja herrainpäiville; heinäkuussa v. 1675 määrättiin, että pormestari tahi »se jonka hän kelvolliseksi näki», oli lähetettävä herrainpäiville ja että kaupungin tuli maksaa hänelle 600 kup. talaria valtiopäivämiespalkkiota; elokuussa v. 1680 ilmotettiin, että hänen kreivillisen armonsa sihteeri tulisi valtiopäivämieheksi ja että kaupungin tuli maksaa hänelle 200 kup. talarin suuruinen palkkio. Nämä jotenkin ehdottomat käskyt osottavat, että Pietari Brahe määräsi, kutka olivat nimitettävät valtiopäivämiehiksi hänen läänityksissään. Koko vapaaherrakunnassa oli puolustuslaitos järjestetty aivan erikoisella tavalla. Luvattuaan pitää 20 sotilasta ja 30 rakuunaa Kajaanin linnassa Pietari Brahe hankki vapaaherra kunnan sotilaille vapauden sotaväen otosta; sitävastoin oli rahvas velvollinen sodan aikana lähtemään mies talosta rajaa puolustamaan talonpoikaisluutnanttien ja kapteenien johdolla, jotka rauhankin aikana harjottivat sotamiehiä aseita käyttämään.28 Raaheen järjestettiin myös sangen pian kaupungin perustamisen jälkeen porvarikaarti. Valtion viranomaiset eivät läheskään aina ottaneet vapaaherrakunnan itsenäisyyttä huomioon, vaan sekaantuivat myötäänsä sen asioihin, milloin ottamalla veroja ja sotaväkeä, milloin siten että tuomarit tulivat tänne käräjiä pitämään ja lakia käyttämään, vaikka korkein tuomiovalta vapaaherra- kunnassa nimenomaan kuului Pietari Brahelle. Hendrich Cortan kävi varsin vaikeaksi puolustaa Saloisten pitäjän ja Raahen itsenäisyyttä - monet ovat ne kirjeet, joissa hän herralleen valittaa, että kreivin oikeutta tavalla tai toisella loukattiin. Erittäinkin herättivät maaherrat Corten suuttumusta alinomaisilla sekaantumisillaan ja vaatimuksillaan. Tavallista enemmän näkyy Corte julmistuneen, kun maaherra vuonna 1664 määräsi, että Saloisten pitäjästä samoinkuin muistakin seuduista oli valittava edustaja maakuntakokoukseen; tätä käskyä piti Corte siksi hämmästyttävänä, ettei hän voinut löytää muuta syytä siihen, kuin että maaherrassa oli syntynyt jonkinlainen vastenmielisyys Saloisten pitäjää kohtaan - ja hän lausui myöskin olettavansa, että tuo vastenmielisyys johtui siitä, ettei maaherra matkoillaan tässä pitäjässä saanut täyttä päivärahaa niinkuin muissa pitäjissä oli tapana. Pietari Brahe vain kehottaa Cortea osottamaan maaherralle mahdollisimman suurta kunnioitusta, ja Corte vastaakin kertomalla siitä juhlallisesta vastaanotosta, jonka maaherra oli saanut, kun tämä maaliskuussa 1664 oli käynyt Raahessa ja asunut hänen luonaan. Yleensä näkyy Corte hyvin säännöllisesti jättäneen tilinsä, niin ettei hänen osalleen tullut mitään varsinaista moitetta tahi muistutusta. Mutta vuonna 1664 hän näkyy tiliensä tähden olleen suuremman huomion esineenä erään kamarikollegion virkailijan puolelta; eikä siinä kyllin: Corte kutsuttiin Tukholmaan vastaamaan tileistänsä. Corte oli tämän johdosta hyvin epätoivoissaan, sillä hän oli katkaissut jalkansa ja oli pakotettuna lepäämään vuoteessaan, jonka tähden hänen oli vaikea laatia kirjelmäänsä ja pitää huolta puolustuksestaan. Corten suhde porvareihin ei ollut yhtä hyvä kuin hänen suhteensa talonpoikiin. Porvaristolla oli alati valituksia häntä vastaan, ja vuonna 1659 lähetti Pietari Brahe Raaheen kaksi komissariota, Erich Carpelanin ja Tyres Gunnarssonin ottamaan vastaan porvariston valituksen pormestariaan vastaan. Tutkimuksessa, joka nyt pidettiin, porvaristo valitti erittäinkin, että hän oli heille haitaksi heidän kaupassaan, hän kun osti kaikki tavarat, vaikka kaupungin porvareilla itsellään epäilemättä olisi ollut varaa siihen. Tämä ei kuitenkaan koskenut Savonmaasta tulevia tuotteita - varsinkaan viljaa - sillä näihin seutuihin nähden oli kauppa vapaa ja yhteinen, mutta kaiken, mitä Saloisissä tuotettiin, pormestari otti muitta mutkitta haltuunsa. Tuhka tiheään oli pormestarilla enemmän tai vähemmän rajuja yhteentörmäyksiä yhteiskunnan yksityisten jäsenten kanssa. Vuonna 1665 esim. muuan vänrikki Joseph Mattsson tunkeutui Hendrich Corten oman kertoman mukaan hänen kotiinsa ja tahtoi »hänen tietämättään ja takaapäin halkaista häneltä pääkallon, ellei Jumala armossaan olisi sitä ehkäissyt», ja kun pormestari 1667 kutsui luokseen erään porvarin Niskaisen, vaatiakseen häneltä hänen »henkilörahansa», syntyi sellainen tappelu, että pormestari koetti heittää ulos Niskaisen, joka tarttui pormestarin tukkaan, minkä jälkeen pormestari antoi hänelle ankaran iskun vasten suuta. Pormestari Corten työtä kaupungin hyväksi auttoivat muut maistraatin jäsenet, joita oli 3 - 5 neuvosmiestä ja notario eli kaupungin kirjuri. Raahen olemassaolon ensi aikoina oli kaupungin kirjurina Zacharias Ficke (1651- 1664), joka samalla oli postinhoitajana ja pitäjän kirjurina. Hänen kuolemansa jälkeen Pietari Brahe nimitti notarioksi, kaupungin ja pitäjän kirjuriksi Johan Jöranssonin. Tämä hoiti kuitenkin tointaan niin huonosti, että hän 1669 tai 1670 porvariston yksimielisestä pyynnöstä pantiin viralta. Kaupungin kirjuriksi tuli sen jälkeen Hendrich Hendrichson Corte, joka sai valtakirjan virkaansa vuonna 1672, tuli 1673 neuvosmieheksi ja aina toimi varapormestarina isän poissa ollessa ja joka nimitettiin pormestariksi hänen kuoltuansa. Neuvosmiehiä olivat tänä aikana: Matts Larsson 1651 - 1658. Hendrich Hendersson Kalholm 1651 - 1658. Hans Forbus nimitettiin neuvosmieheksi 1651. Hän toimi aina alussa puheenjohtajana pormestarin poissa ollessa, pyysi ja sai eron korkean ikänsä tähden 1679. Philip Bertilson 1651 - 1658. Johan Hinderson 1659 - 1667. Olof Michelson, hatuntekijä, nimitettiin neuvosmieheksi 1659, erotettiin väliaikaisesti 1663, koska hänestä kerrottiin, että hän Kokkolassa oli merkinnyt sian puremalla sen korvan poikki, palautettiin taas virkaansa 1667, kun hän ensin oli puhdistautunut tuosta parjauksesta, erotettiin vuonna 1670 syystä ettei hän koskaan ottanut osaa oikeuden istuntoihin. Jacob Letzie, rantalaivuri, neuvosmiehenä 1665 - 1670. Carl Kranck, tullinhoitaja, neuvosmiehenä 1668. Gustaf Simonsson Öhrn, räätäli, nimitettiin 1670 Olof Michelsonin sijalle, koska hän toimi tämän alituisena sijaisena ja oikeus katsoi, että hän yhtä hyvin voi saada paikan vakinaiseksi. Lähde: Alma Söderhjelm RAAHEN KAUPUNKI 1649 - 1899 Helsinki 1911 Akateeminen kirjakauppa

Lapset:
1) Caspar Henrikinpoika k. 1671 Parainen haudattu Raahe. Ylioppilas Turussa 1665. Lisätietoja: Vähän ennen kuin hänet piti vihkiä papiksi, kuoli. Perhesuhteet: Naimaton.
2) Henric Henricsson (katso taulu 569) s. 1647 Uleåborg; Oulu. k. 02.08.1706 Raahe. Bormästare i Brahestad 1680. Befallningsman öfver Salo. Ammatinlisäyksiä: Raahen pormestari 1680. Valtiopäivämies.
3) Anna Henrikintytär (katso taulu 570) s. 1651. k. 16.05.1692 Raahe.
4) Brita Henrikintytär (katso taulu 571) s. 22.06.1653. k. 29.03.1700 Raahe.
5) Johan Henrikinpoika s. 24.03.1655 Raahe. k. 20.06.1672 Nääs, Ruotsi (matkalla). Ylioppilas Upsalassa 1668.
6) Jakob Henrikinpoika s. 21.07.1658 Raahe ?. k. 20.03.1679 Raahe. Pappi. Raahen papiston apulainen. Perhesuhteet: Naimaton.
Ylioppilas Upsalassa 11669, vihittiin papiksi 1676.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 243 -

5. sukupolvi

Forbus, Hans (taulusta 81. Äiti: Limingius / Lithovius, Brita Johanintytär)

1. puoliso Duwal / Duvel, ??
Isä: Duwal, Author Turkulainen kauppias.
Äiti: Platz, Elisabet Hansdotter, Duwal

Lapset:
1) Elisabet (katso taulu 572)
2) Henric (katso taulu 573) k. 1734 haudattu 31.03.1734 Raahe. Borgare och Rådman i Brahestad samt begrofs i Martii 1734. Ammatinlisäyksiä: Kauppias Raahessa, raatimies.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 244 -

5. sukupolvi

Forbus, Catharina Casparintytär, Baltil (taulusta 81. Äiti: Limingius / Lithovius, Brita Johanintytär) s. n. 1640 Oulu ?. k. 1691 haudattu 16.07.1691 Ii.

1. puoliso Baltil, Michael s. Ranska. k. 1676 Oulu haudattu 03.06.1676 Oulu. Kuvanleikkaaja eli kuvanveistäjä ja porvari Oulussa. Perhesuhteet: Isä mahdollisesti Michael. Ammatinlisäyksiä: Koristi Pohjanmaan kirkkoja.
Sursilliana-lähteiden mukaan kotoisin Ranskasta

Lapset:
1) Michael Michaelinpoika Mahdollisesti myös kuvanleikkaaja eli kuvanveistäjä ja porvari Oulussa. Lisätietoja: Sitten Balt.
2) Johan Michaelinpoika "Länsi-Intian kulkija" eli merimies. Lisätietoja: Sitten Balt.
3) Henrik Michaelinpoika k. 1692 Oulu ? haudattu 24.08.1692 Oulu. Lisätietoja: Sitten Balt.
4) Brita Michaelintytär (katso taulu 574) k. 1730 Kemiö haudattu 08.03.1730 Kemiö. Lisätietoja: Sitten Balt.
5) Catharina Michaelintytär (katso taulu 575) k. 14.06.1731 Raahe.

2. puoliso Turesson, Johan k. 1696 Oulu ? haudattu 21.09.1696 Oulu. Kauppias Oulussa.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 245 -

5. sukupolvi

Forbus, Johan Casparinpoika (taulusta 81. Äiti: Limingius / Lithovius, Brita Johanintytär) s. 1628 Oulu. k. 1678 Ii. Siikajoen kappalainen, sittemmin Iin kirkkoherra 1674.

Ylioppilas Upsalassa 1643, Turussa 1648 ja ilmeisestui Tartossa.

1. puoliso Lithovius, Kristina , Forbus
Isä: Lithovius, Henric Christiernsson Kriegsprest, sedan Pastor uti Ijo 1641; Sotapappi, Iin kirkkoherra 1641.

Lapset:
1) Johan Johansson (katso taulu 576) s. 1650 Brahestad, Ii?. k. 1733 haudattu 13.01.1734 Siikajoki. Pastor i Siikajoki 1699, Siikajoen kirkkoherra.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 246 -

5. sukupolvi

Forbus, Henrik Casparinpoika (taulusta 81. Äiti: Limingius / Lithovius, Brita Johanintytär) s. 1620. k. 1681 Oulu haudattu 13.03.1681 Oulu. Hailuodon ja Iin vapaaherrakuntien vouti, Oulun pormestari 1672, valtiopäivämies. Perhesuhteet: Margaret Lithovius oli hänen pikkuserkku.

Ylioppilas Upsalassa 1647.

1. puoliso Carlander, Brita k. 1663 Paltamo haudattu 28.05.1663 Ooulu. Vihitty: 1654 jo ainakin. Perhesuhteet: Lauri Antinpojan leski.
Isä: Carlander, Henrik Simonpoika s. 1610. Kirkkoherra, Ii.
Äiti: Tulkkila, Brita Simontytär, Carlander

2. puoliso Lithovius, Margareta Larsintytär, Forbus s. 1639. k. 1731 haudattu 12.05.1731 Liminka. Vihitty: n. 1663. Lisätietoja: Kuollessaan 92 vuotias. Perhesuhteet: Avioliitossa pikkuserkkunsa kanssa.
Isä: Lithovius, Lars Joosepinpoika, Limingius s. 1608 Liminka. Kirkkoherra 1652 Liminka.
Äiti: Mathesius, Katarina, Lithovius s. Saloinen ??.

Lapset:
1) Catharina Henrikintytär (katso taulu 577) s. n. 1655 Oulu. k. 11.04.1749 Haukipudas.
2) Caspar Henrikinpoika k. 1693 Vaasa ?. Vaasan kaupunginkirjuri 1693. Perhesuhteet: Naimaton.
3) Margaretha Henrikintytär (katso taulu 578) s. 27.02.1676 Oulu. k. 29.06.1752 Sotkamo.
4) Lars Henrikinpoika (katso taulu 579) s. 1667. k. 05.12.1725 Kemi haudattu 19.12.1725 Kemi. Kemin kirkkoherra 1699.
5) Brita Henrikintytär (katso taulu 580) Lisätietoja: Eli vielä 1709.
6) Henrik Henrikinpoika (katso taulu 581) s. 1674 Oulu. k. 13.12.1737 Liminka. Kirkkoherra Liminka 1731, valtiopäivämies. Perhesuhteet: Forbuksen kaikki avioliitot olivat lapsettomia.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 247 -

5. sukupolvi

Forbus, Caspar Casparinpoika (taulusta 81. Äiti: Limingius / Lithovius, Brita Johanintytär) s. 1633 Oulu. k. 28.02.1664 Raahe ?. Kirkkoherra Raahe 1662.

Ylioppilas Upsalassa 1651.

1. puoliso Hjerta / Gyllenhjerta, Beata, (Cajanus) k. 1699 keväällä, Oulu.
Isä: Gyllenhjerta, Anders Erikinpoika, Hjärta / Cajanus s. Uusimaa; Kirkkonummi. Kajaanin vapaaherrakunnan vouti.
Äiti: Laatikatar / Laatikainen / Peitzius, Agneta Matintytär, Cajanus s. Sotkamo (luultavasti) Laatikkalan talo.

Lapset:
1) Anna Casparintytär (katso taulu 582) k. 1698 oli vainajana.
2) Elisabet Casparintytär Lisätietoja: Oli elossa 1660.
3) Jakob Casparinpoika (katso taulu 583) Kauppapalvelija Oulussa 1660.
4) Rebecka Casparintytär (katso taulu 584) Perhesuhteet: Ainakin molemmat jälkimmäiset avioliitot olivat lapsettomat.
5) Maria Casparintytär (katso taulu 585) s. 27.09.1649. k. 1696 Ii ? haudattu 11.08.1696 Ii.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 248 -

5. sukupolvi

Brita Henrikintytär, Galle (taulusta 82. Äiti: Tysk, Catharina Andersintytär) Lisätietoja: Eli leskenä Kokkolassa 1682.

1. puoliso Galle, Erik k. 1654. Kokkolan kirkkoherra 1637.
Isä: Galle, Nils Kokkolan pitäjän kirkkoherra.

Lapset:
1) Anna Erikintytär (katso taulu 586) Lisätietoja: Eli leskenä Kokkolassa 1682.
2) Christina Erikintytär (katso taulu 587) Lisätietoja: Eli leskenä 1660.
3) Brita Erikintytär
4) Magdalena Erikintytär Lisätietoja: Eli 1660.
5) Erik Erikinpoika Lisätietoja: Oli elossa 1660.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 249 -

5. sukupolvi

Tysk, Catharina Jakobintytär, Kitt / Kiette (taulusta 83. Isä: Tysk, Jakob Andersinpoika)

1. puoliso Kitt / Kiette, Anders s. Turku ?. k. 1642 - 1643 Matkalla Tukholmaan. Oulun kihlakunnan vouti 1642. Kuolinsyy: Hukkui laivoinen.
Isä: Kitt, Alexander s. Turku ?.

Lapset:
1) Anders Andersinpoika Yliopilas Turussa 1659.

2. puoliso Svart, Daniel Jönsinpoika k. 1692 Kokkola haudattu 15.06.1692 Kokkola. Kokkolan pormestari 1651, valtiopäivämies.
Lapset:
1) Catharina Danielintytär (katso taulu 588) Lisätietoja: Eli Ilmajoella 1699.
2) Maria Danielintytär Lisätietoja: Oli elossa 1660.
3) Daniel Danielinpoika Mahdollisesti ylioppilas Turussa 1672. Lisätietoja: Eli 1660.
4) Jöns Danielipoika
5) Brita Danielintytär s. 11.01.1658 (kastettu) Kokkola.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 250 -

5. sukupolvi

Tysk / Teuschovius, Margaretha Jakobintytär (taulusta 83. Isä: Tysk, Jakob Andersinpoika) Lisätietoja: Sitten Teuschovius.

1. puoliso Lyttraeus, Jöran Pohjois-Pohjanmaan kihlakunnan vouti 1653, asui Kokkolassa 1660. Vihitty: 1649 jo avioliitossa.
Isä: Lytter / Lythraeus, Göran Andersson s. 1582. Pormestari Oulussa 1619-1632, kauppias ja laivanomistaja.
Äiti: Granberg, Brita Mattsdotter, Kataja s. 1580.

Lapset:
1) Anders Jöraninpoika Lisätietoja: Oli elossa 1660.
2) Catharina Jöranintytär (katso taulu 488)
3) Jakob Jöraninpoika Lisätietoja: Eli 1660.
4) Margaretha Jöranintytär Lisätietoja: Oli elossa 1660.
5) Jöran Jöraninpoika Lisätietoja: Eli 1660.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 251 -

5. sukupolvi

Tysk / Teudschovius, Jakob Jakobinpoika (taulusta 83. Isä: Tysk, Jakob Andersinpoika) s. 1626. k. 1675. Oulu koulun rehtori sitten kappalainen Kalajoki 1648. Lisätietoja: Sitten Teudschovius.

Ylioppilas Upsalassa 1641, Turussa 1643, vihittiin papiksi 1645.

1. puoliso Groot, Margaretha, Tysk / Teudschovius
Isä: Groot, Anders Oululainen kauppias ja raatimies.
Äiti: Margaretha Andersintytär, Groot

Lapset:
1) Jakob Jakobinpoika (katso taulu 589) Vuokraviljelijä Parainen 1674. Lisätietoja: Eli vielä 1686.
2) Jöran Jakobinpoika (katso taulu 590) k. 1691 Oulu ? haudattu 24.05.1691 Oulu. Oulun kappalainen 1682.
3) Daniel Jakobinpoika (katso taulu 591) Kersantti, asui Kalajoki. Lisätietoja: Oli vainaja 1701.
4) Catharina Jakobintytär Lisätietoja: Oli elossa 1660.
5) Josef Jakobinpoika Ylioppilas Turussa 1686. Lisätietoja: Eli sairaana Kalajoella 1688, myöhemmät vaiheet tuntemattomat.
6) Margaretha (katso taulu 592) Lisätietoja: Eli Kalajoella 1713.

2. puoliso Mathesius, Margareta Johanintytär, Theudschovius k. 1709 (keväällä) Kalajoki.
Isä: Mathesius, Johan Matiaksenpoika s. 1607 Saloinen. Kappalainen Saloisissa, Pyhäjoen kirkkoherra 1642.
Äiti: Lithovius, Anna Josefsdotter, Mathesius s. 1610.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 252 -

5. sukupolvi

Gumse, Petter Hansinpoika (taulusta 84. Isä: Gumse, Hans Petterinpoika) Isonkyrön Komsilan talon isäntä, Isonkyrön nimismies 1654. Lisätietoja: Eli vielä 1682, kuolleena 1685.

1. puoliso Anna Jakobintytär, Gumse
Isä: Peldanus, Jaakko Paavonpoika, Peltoniemi Kirkkoherra Ilmajoki 1632 - 52.
Äiti: Strigelius, Margareta, Peldanus

Lapset:
1) Jakob Petterinpoika (katso taulu 593) k. 1684 oli kuolleena. Isonkyrön nimismies.
2) Johan Petterinpoika (katso taulu 594) k. 29.01.1685 oli vainaja. Kurikan ensimmäinen kappalainen 1675.
3) Isak Petterinpoika (katso taulu 595) s. 1663 (syntymäaika noin). k. 27.03.1722 Isokyrö. Isonkyrön nimismies.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 253 -

5. sukupolvi

Hans Hansson (taulusta 85. Isä: Hans Hansson) k. 1652. Porvari Vaasassa.

1. puoliso Skepperus / Gammal, Maria Jakobintytär, Tawast s. 1601. k. 1688 haudattu 22.05.1688 Turku. Perhesuhteet: Perheen lapsista nähtävästi viisi kuoli pieninä.
Isä: Skepperus / Gammal, Jakob Kokkolan kirkkoherra 1622.
Äiti: Sursill, Anna Carlintytär s. 1572.

Lapset:
1) Beata Hansintytär Lisätietoja: Oli vainaja jo 1660.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 254 -

5. sukupolvi

?? Hansintytär (taulusta 85. Isä: Hans Hansson)

1. puoliso Anders Olavinpoika Mahdollisesti porvari Tukholmassa 1642.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 255 -

5. sukupolvi

Margaretha Hansintytär, Sparf (taulusta 85. Isä: Hans Hansson)

1. puoliso Sparf, Daniel Kruununvouti Viipurin tienoilla, sitten Lohjan Karnaisten vouti. Vihitty: 1641 jo avioliitossa. Lisätietoja: Kotoisin Norrtäljestä, Ruotsi. Eli Lohjalla 1665.
Isä: Petter Fransinpoika

Lapset:
1) Petter Danielipoika Lisätietoja: Eli Säkkijärvellä 1663.
2) Margaretha Danielintytär (katso taulu 596)
3) Johan Danielinpoika (katso taulu 597) k. 03.00.1709. Kapteeni.
4) Elisabet Danielintytär (katso taulu 598) s. n. 1660. k. 21.05.1736 Paimio.
5) Daniel Danielinpoika (katso taulu 599) s. n. 1661. k. 19.02.1693 Mustio. Mustion Svartån ruukin kirjuri ja kirjanpitäjä.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 256 -

5. sukupolvi

Dorde Hansintytär (taulusta 85. Isä: Hans Hansson)

1. puoliso Israel Petterinpoika k. 1677 Vaasa haudattu 16.09.1677 Vaasa.

Lapset:
1) Petter Israelinpoika

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 257 -

5. sukupolvi

Beata Hansintytär, Martzan (taulusta 85. Isä: Hans Hansson) k. 1685 oli kuolleena.

1. puoliso Martzan, Claes k. 1676 Vaasa haudattu 02.04.1676 Vaasa. Kauppias Vaasassa. Vihitty: ??.
Isä: Martzan, Casper Kokkolalainen kauppias ja raatimies.
Äiti: Frosterus, Margaretha, Martzan

Lapset:
1) Casper Claesinpoika (katso taulu 600) s. n. 1672 Vaasa ?. Lisätietoja: Eli 1695.
2) Maria Claesintytär s. 05.02.1671 (kastettu) Vaasa.
3) Claes Claesinpoika s. 29.07.1673 (kastettu) Vaasa.
4) Malin Claesintytär s. 20.01.1675 (kastettu) Vaasa.

2. puoliso Tuure Matinpoika Nimismies Vähäkyrö. Vihitty: 27.02.1677 Vaasa.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 258 -

5. sukupolvi

Wasaeus / Vazaenius / Wazensis, Josef Johanin / Hansinpoika, Anglenius (taulusta 85. Isä: Hans Hansson) s. 1618. k. 1660 Kokkola haudattu 14.03.1660 Kokkola. Kokkolan kappalainen 1652. Kuolinsyy: Kuoli Kokkolassa pidetyn piispantarkastuksen aikana.

Ylioppilas Upsalassa 1635. Vihittiin papiksi 1639.

1. puoliso Wojolanus, ??, Wasaeus
Isä: Wojolanus, Johan Kirkkoherra Eurajoki.
Äiti: Margaretha Sigfridintytär, Wojolanus

Lapset:
1) Beata Josefintytär
2) Margaretha Josefintytär

2. puoliso Hoffrenius / Houru, Brita Hannuntytär, Anglenius k. 1672 Vaasa haudattu 06.10.1672 Vaasa. Lisätietoja: Alkujaan Houru.
Isä: Houru, Hannu Pietarinpoika s. 1590 luvulla. Kauppias Oulussa, kirkonisäntä, porvari, Oulujoen nimismies.
Äiti: Lithovius, Magdalena Johanintytär, Limingius

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 259 -

5. sukupolvi

Sursill, Erik Östeninpoika (taulusta 86. Isä: Sursill, Östen Erikinpoika) k. 1684 ?. Lasimestari Laihialla.

1. puoliso Liisa Paavontytär, Sursill Lisätietoja: Eli 1688.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 260 -

5. sukupolvi

Sursill, Anders Östeninpoika (taulusta 86. Isä: Sursill, Östen Erikinpoika) Lisätietoja: Oli kuolleena 1675.

1. puoliso Anna Hannuntytär, Sursill Perhesuhteet: Avioliitto oli lapseton.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 261 -

5. sukupolvi

Sursill, Catharina Östenintytär, Sköring (taulusta 86. Isä: Sursill, Östen Erikinpoika) k. 1675 (oli jo kuolleena).

1. puoliso Sköring, Jakob Mårteninpoika k. 1689. Porvari Vaasassa.

Lapset:
1) Malin Jakobintytär (katso taulu 601) k. 23.07.1692 Laihia.
2) Carin Lisätietoja: Eli 1682, oli ilmeisesti kuolleena 1689.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 262 -

5. sukupolvi

Sursill, Magdalena Eriksdotter, Niku (taulusta 86. Isä: Sursill, Östen Erikinpoika) Perhesuhteet: Perheessä oli ainakinkaksi pienenä kuollutta lasta.

1. puoliso Niku, Matti Lisätietoja: Kotoisin Kokkolasta.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 263 -

6. sukupolvi

Eichman, Elisabet Philipintytär, Carlenius (taulusta 87. Äiti: Rothenius, Margaretha Gabrielintytär) s. 28.01.1648 Turku. k. ilmeisesti Isonvihan aikana. Perhesuhteet: Kaksonen.

1. puoliso Carlenius, Mathias s. 06.08.1655 Kokkola. k. 10.00.1682 Pielisjärvi ?. Pielisjärvi vouti.
Isä: Olof Christoffersson Raatimies Kokkola.
Äiti: Anna Luukkaantytär

Lapset:
1) Anna Mattsdotter (katso taulu 602) s. 1680. k. 30.10.1750 Tukholma.
2) Olof Mattsson (katso taulu 603) s. 10.06.1682. k. 27.05.1764 Raahe. Kapteeni, tullikirjuri ja postimestari Raahessa 1727. Raatimies.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 264 -

6. sukupolvi

Eichman, Elsa Philipintytär, Rahki (taulusta 87. Äiti: Rothenius, Margaretha Gabrielintytär) s. 28.12.1648 Turku. k. 1711 Pori haudattu 23.01.1711 Pori.

1. puoliso Rahki, Yrjö Matinpoika k. 1704 Pori haudattu 25.02.1704 Pori. Porvari Porissa. Vihitty: 03.12.1693 Pori. Lisätietoja: Kotoisin Ulvilasta. Ammatinlisäyksiä: Porvari Porissa.

Lapset:
1) Juho Yrjönpoika s. n. 1675. Turun "Kockin kellarin" palveluksessa. Lisätietoja: Sitten Ekman. Perhesuhteet: Naimaton.
2) Heikki Yrjönpoika Raatimies Porissa 1712. Lisätietoja: Sitten Henrik Ekman. Perhesuhteet: Lapseton.
3) Vilppu Yrjönpoika (katso taulu 604) s. 24.04.1678 (kastettu) Pori. k. 1711 Pori haudattu 24.01.1711 Pori. Porvari Porissa.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 265 -

6. sukupolvi

Nycarlus / Nicarlos, Margaretha, Neocarlinus / Nicarlus (taulusta 88. Äiti: Rothenius / Rooth, Elisabeth Gabrielintytär) s. 22.02.1635 (kuoliniän mukaan noin 1644). k. 22.12.1695 Raahe.

1. puoliso Mathesius, Henrik Johansson s. 1630. k. 1660-luvulla. Pyhäjoen kappalainen. Vihitty: ??.
Ylioppilas Turussa 1650 (Upsaliae depositus) Pyhäjoen papiston apulainen 1653, asema Oulainen (Ministerii-adjunct 1653).

Isä: Mathesius, Johan Matiaksenpoika s. 1607 Saloinen. Kappalainen Saloisissa, Pyhäjoen kirkkoherra 1642.
Äiti: Lithovius, Anna Josefsdotter, Mathesius s. 1610.

Lapset:
1) Anna Henrikintytär (katso taulu 607) s. 1655.

2. puoliso Corte, Henric Henricsson s. 1647 Uleåborg; Oulu. k. 02.08.1706 Raahe. Bormästare i Brahestad 1680. Befallningsman öfver Salo. Vihitty: 13.02.1673 vihitty ennen. Ammatinlisäyksiä: Raahen pormestari 1680. Valtiopäivämies.
Ylioppilas Turussa 1655. Vuonna 1695 omisti pormestari Corte 3 tonttia Raahessa, peltomaan, joka tuotti 9 tynnyriä 18 2/3 kappaa, ja enemmän karjaa kuin kukaan muu. Sekä vuoden 1687 valtiopäivillä että myöhemminkin edusti Raahea sen pormestari Hendrich Corte. Hendrich Corte, joka oli syntynyt vuonna 1647, oli jo kauan ennen pormestariksi tuloaan osottautunut kelvolliseksi virkamieheksi. Lopetettuaan lainopilliset opintonsa ja oltuaan jonkun aikaa auskultanttina Turun hovioikeudessa, hän tuli isänsä ja Pietari Brahen välisen hyvän suhteen avulla lainlukijaksi muutamiin pitäjiin ja vuonna 1675 neuvosmieheksi ja kaupungin kirjuriksi Raaheen. Kun hänen isänsä oli kantoja virkamatkoilla, toimi hän usein varapormestarina ja nimitettiin vuonna 1680 isänsä kuoleman jälkeen pormestariksi. Hänen huhtik. 10 p:nä 1680 päivätty valtakirjansa oli vielä Pietari Brahen allekirjottama. Hendrich Corte oli samoin kuin hänen isänsä Saloisten nimismies, ja hän sai silloin tällöin eri luottamustoimia, ja hän sai silloin tällöin eri luottamustoimia - niinpä hän oli esim. jäsenenä niissä toimikunnissa, jotka kokoontuivat Kokkolassa 1695, Vaasassa toukok. 12 p:nä 1696 ja Kokkolassa kesäk. 19 p:nä samana vuonna antamaan lausuntonsa erityisten Ruotsin lain kaarien muuttamisesta. Raastuvanoikeuden pöytäkirjoista päättäen Hendrich Corte oli sangen raju tavoiltaan ja esiintymiseltään; niinpä hänet esim. vuonna 1682 tuomittiin maksamaan 60 kup. talaria sovintoa, koska hän heinäkuussa 1681 eräällä merimatkalla ollessaan oli lyönyt Johan Tammelanderia kepillä niin, että tämä oli saanut verihaavan päähänsä ja ollut pakotettuna pitkän aikaa »olemaan parturin käsiteltävänä». Corten ja porvariston kesken oli ainaisia selkkauksia, kaupunkilaiset esiintyivät usein uppiniskaisesti ja kiivaasti pormestariaan kohtaan eivätkä pitäneet omana tietonaan, milloin heillä oli jotain syytä häntä moittia - yhtenä esimerkkinä monesta mainittakoon, että oikeus kerran sakotti muuatta porvaria, koska tämä oli »osotellut pormestaria pilkallisilla ja sopimattomilla sanoilla». Pormestari Corte oli kolme kertaa naimisissa, ensimäisen kerran Margaretha Nycarluksen kanssa, vuodesta 1696 Margaretha Pietarintyttären kanssa ja vuodesta 1705 Beata Tawastin, Pietarsaaren entisen kappalaisen ja sittemmin Pyhäjoen kirkkoherran, Johan Tawastin tyttären kanssa. Ensimäisestä avioliitostaan oli hänellä poika, Gabriel Corte, toisesta tytär, Hedvig. Vuotta kolmannen naimisiinmenonsa jälkeen, s. o. 1706, pormestari Corte kuoli, jättäen jälkeensä paljon velkoja - niinpä esim. hänen poikansa Gabriel Corte notariona eli kaupunginkirjurina velkoi lähes 2,200 hop. talaria, jotka olivat peräisin anastetuista varoista, maaherra tupakkakomppanian puolesta 4,000 hop. talaria ja rykmentin kirjuri Erich Munselius 700 talaria 21 äyriä hopeata rykmentin puolesta. »Sekä lesken että poika Gabrielin täytyi uhrata koko omaisuutensa velkojen maksamiseen; kesti kuitenkin kauan 'ennenkuin pesä meni konkurssiin.» Pormestarin leski pyysi maistraatilta saada viedä Hendrich Corten ruumiin Sandsundiin Pietarsaaren pitäjään, jonka ilan hänen isänsä, kirkkoherra Johan Tawast, oli omistanut ja joka vielä oli hänen sukunsa hallussa. Mutta Gabriel Corte vastusti tätä osaksi siitä syystä, että hänen isänsä oli syntynyt Ssloisissä ja kuollut Raahessa, että hän oli toiminut ja työskennellyt siellä pitemmän aikaa ja että hänellä täällä oli muurattu hautansa, johon ennestään hänen molemmat entiset vaimonsa, vanhempansa, siskonsa, lapsensa ja lapsenlapsensa olivat haudatut, osaksi sen takia, että Hendrich Corte itse eläessään oli ehdottomana toivomuksenaan lausunut tahtovansa tulla haudatuksi tähän perhehautaan, jonka hyväksi hän eläessään oli tehnyt monta lahjotusta. Porvaristo tunnusti hänen näkökantansa oikeaksi ja suostui hänen pyyntöönsä. Lähde: Alma Söderhjelm RAAHEN KAUPUNKI 1649 - 1899 Helsinki 1911 Akateeminen kirjakauppa

Isä: Corte, Henrik Henrikinpoika s. Saksa. Raahen ensimmäinen pormestari.
Äiti: Forbus, Christina Casparintytär, Corte

Lapset:
1) Gabriel Henrikinpoika (katso taulu 605) s. n. 1680 Raahe ?. k. 20.09.1728 Tukholma (kirjoilla Raahessa) haudattu Tukholma. Raahen pormestari 1708. Valtiopäivämies.
2) Henrik Henrikinpoika (katso taulu 606) Ruotsi-Suomen armeijan majuri 1703, Ranskan laivaston amiraali. Lisätietoja: Sai mahdollisesti Ranskassa kreivin arvon nimellä de Courte. Ammatinlisäyksiä: Puolan kuninkaan Stanislaus Leszczynskin armeijan eversti 1721, .
3) Gustaf Henrikinpoika k. 1684. Ylioppilas Upsalassa 1675, Turussa 1683. Perhesuhteet: Ilmeisesti naimaton.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 266 -

6. sukupolvi

Rothenius / Rothenia, Elsa Gustafsdotter, Peitzius (taulusta 89. Isä: Rothenius, Gustaf Gabrielsson) s. 26.06.1658 Gamlakarleby, Kokkola. k. 04.00.1727 Raahe.

1. puoliso Peitzius, Martinus Henrici (Mårten), Peitso s. 1655 Kälviä. k. 10.01.1727 Saloinen. Pastor, Raahen ja Saloisten kirkkoherra 1697. Kuolinsyy: Kuollut ruttoon.
Ylioppilaana Uppsalassa 1671 ja Turussa 1676. Mårten Henricsson PEITZIUS. Han var född 1655; uppfostrades af sin farbroder Mårten Michaelsson Peitzius; blef Adjunct i Kelviå; Kapellan och Paedagog i Brahestad 1683; Pastor i Brahestad och Salo 1697; dog 10.1.1727. Hade 13 barn, hvilka, jemte sina föräldrar, finnas afbildad å en tafla i Brahestads kyrka, knäböjande vid Frälsarens kors. Raahen kappalainen, sitten Raahen ja Saloisten kirkkoherra 1697. Mårten oli Sursill-suvun tutkimustyön varsinainen alullepanija piispa Terseruksen muistiinpanojen pohjalta. Keräsi myös Pohjanmaan seurakuntia koskevaa historiatietoa, mutta tämä on hävinnyt. Eric Indreniuksen väitöskirjassa 11.04.1693 ja Niclaus Mathesiuksen väitöskirjassa 03.11.1700 omistus Mårtenille Alttaritaulua suuremman huomion herätti kuitenkin sakastin puoleiselle seinälle sijoitettu suurikokoinen votiivitaulu (lupauksen nojalla jollekkin jumaluudelle pyhitetty muistokirjoituksellinen taulu) jonka seurakunnan kappalainen ja sittemmin pitkäaikainen esipaimen Martinus (Mårten) Peitzius oli maalauttanut ja lahjoittanut kirkkoon vuonna 1691. Mustakehyksisen ja kultalistaisen maalauksen korkeus oli 173 cm ja leveys 144 cm, jolloin sen keskushenkilö, uskonpuhdistaja Martti Luther oli voitu kuvata luonnollisessa koossa. Lutherus seisoi perinnäiseen mustaan kaapuun puetttuna ja piti molemmin käsin pienehköä kirjaa. Hänen henkilöhahmonsa täytti maalauksen vaseman puoliskon, kun taas oikealla oli kultapäärmeisen vihreän liinan peittämä pöytä, jolla olevalle paperille taiteilija oli maalannut omistuskirjoituksen: " Jumalalle kunniaksi ja Raahen kaupungin Kirkolle koristukseksi on tämän taulun antaneet kunnianarvoisa Hra Martinus H. Peitzius ja hänen (rakas) Vaimonsa Jumalaapelkääväinen ja hyveellinen Vaimo Elsa Göstantytär Rothenia vuonna 1691 Diedrich Möllerumin maalata. (Etsin tätä taulua, mutta Raahen kirkko on palanut 1904 (?) ja taulua ei enää ole. Siitä on kuitenkin viime vuosisadalla otettu valokuva, joka on Kansallismuseon arkistossa, laadultaan kuulema heikko, = tumma; Martti Strang) Kappale on lainattu Samuli Paulaharjun kirjoittamasta kirjasta: VANHA RAAHE, kohta kirkko, sivu 50.” ....Nähtiin kirkossa vielä oikealla seinällä kirkkoherra MARTINUS PEITZIUKSEN merkillinen muistotaulu jonka Peitzius vaimoineen oli maalauttanut "Jumalan kunniaksi ja Raahen kirkon kaunistukseksi". Isossa taulussa kuvattiin Martti-herra emäntineen kolmitoistaisen lapsilauman keskellä rukoilemassa kristusta, suuren kaiman, Martti Lutherin seisoessa toimitusta katsomassa.... Tiedot on hankkinut minulle: Veikko Luukkonen Södertälje, Sverige Lähteet: 6.1

Isä: Peitso, Heikki Mikonpoika, (Peitzius) s. n. 1620 Kälviä; Kelviå, Ruotsala by, Stor Peitzo. Bonde; talollinen.

Lapset:
1) Henric Mårtensson s. n. 1680 Kälviä.
2) Johan s. Kälviä.
3) Magnus s. Kälviä.
4) Abraham s. Raahe.
5) Henrik s. Raahe.
6) Brita Mårtenintytär (katso taulu 608) s. Raahe.
7) Barbro s. Raahe.
8) Elisabet s. Raahe.
9) Greta s. Raahe.
10) Gustaf Mårtensson s. 03.02.1679 Kälviä. k. 31.01.1698 Turku (kirjoilla Raahessa) haudattu Raahe. Perhesuhteet: Naimaton.
Ylioppilas Turussa 1697.
11) Mårten Mårtensson s. 03.02.1679 Kelviå; Kälviä. k. 03.01.1698 Åbo; Turku haudattu 27.03.1698 Brahestads kyrka; Raahen kirkko. Theol. och Philos.
Mårten Mårtensson Peitzius, född i Kelviå 3.2.1679. Theol. och Philos. Studerande. Död i Åbo 3.1. 1698 och begrafven uti Brahestads kyrka 27.3. s. år.
12) Gabriel Mårtensson (katso taulu 609) s. 1682 Kelviå; Peitzgård (Peitzå gård); Kälviä. k. 03.10.1752 Limingo, Kempele haudattu Kempeleen kirkon lattian alle. Pappi, Kempeleen pitäjänapulainen 1742.
13) Elsa s. 19.02.1690 Raahe. k. 1690 Raahe haudattu 01.03.1690 Raahe.
14) Catharina s. 12.03.1693 Raahe. k. 30.04.1693 Raahe haudattu Raahe.
15) Maria s. 10.06.1696 Raahe. k. 09.07.1696 Raahe.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 267 -

6. sukupolvi

Rothenius / Sunderooth / Sundrooth, Gabriel Gustafinpoika (taulusta 89. Isä: Rothenius, Gustaf Gabrielsson) s. 13.11.1660 (kastettu) Kokkola. k. 20.02.1704 Viipurin luona. Porin läänin jalkaväkirykmentin luutnantti 1700. Lisätietoja: Sitten Sunderooth eli Sundrooth. Kuolinsyy: Kaatui taistelussa Viipurin luona.

Ylioppilas Upsalass 1679

1. puoliso Brisnitski, Anna Catharina, Slichtkrull Lisätietoja: Ehkä puolatar.

2. puoliso Lampelius, Anna Elisabet, Rothenius / Sunderooth / Sundrooth Lisätietoja: Eli vielä 1740.
Isä: Lampelius / Lempelius / Lempli, Jürgen Orlinan hovin vuokraaja.
Äiti: Jackenholt / Gagenholtz, Ursula, Lampelius / Lempelius / Lempli

Lapset:
1) Anna Dorothea Gabrielintytär Lisätietoja: Eli 1727.
2) Barbara Gabrielintytär (katso taulu 610)

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 268 -

6. sukupolvi

Rothenius, Catharina Gustafintytär, Grandelius (taulusta 89. Isä: Rothenius, Gustaf Gabrielsson) s. 02.05.1669 (kastettu), Kokkola.

1. puoliso Grandelius, Daniel Mathiaksenpoika k. 1693. Kokkolan kappalainen 1687. Vihitty: 13.11.1688 Kokkola.
Ylioppilas Turussa 1677, Upsalassa 1682.

Isä: Grandelius, Mathias Johaninpoika s. 1623 Kokkolan pitäjä. Kokkolan kappalainen 1648.
Äiti: Galle, Anna Erikintytär, Grandelius

Lapset:
1) Brita Danielintytär s. 20.09.1689 Kokkola.
2) Catharina Danielintytär (katso taulu 611) s. 01.02.1691 (kastettu) Kokkola. k. 1729 Kokkola haudattu 22.06.1729 Kokkola. Lisätietoja: Sitten Grandell.

2. puoliso Björkman, Erasmus Larsson s. n. 1663. Raatimies Kokkolassa. Lisätietoja: Eli Kokkolass 1707.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 269 -

6. sukupolvi

Rothenius, Elisabeth Gustafintytär, Brennerus (taulusta 89. Isä: Rothenius, Gustaf Gabrielsson) s. 10.08.1670 (kastettu) Kokkola.

1. puoliso Brennerus, Johan s. 1652 Närpiö. k. 1697 Kåtnäs, Närpiö. Närpiön kappalainen 1690. Vihitty: 16.06.1691 Kokkola.
Ylioppilas Turussa 1671.

Isä: Brennerus, Gabriel Henrici s. 1605 Mustasaari. Närpiön kirkkoherra, rovasti.
Äiti: Rudnesius, Brita, Brennerus

Lapset:
1) Maria (katso taulu 612) k. 1725 jälkeen.

2. puoliso Thauvonius, Gabriel G. s. n. 1662. k. 09.01.1719 Västervik, sotapakolaisena, Ruotsi. Närpiön kirkkoherra 1698. Vihitty: ??.
Ylioppilas Turussa 1679, filosofian maisteri 1688. Turun yliopiston ylimääräinen filosofian professori 1694.

Isä: Thauvonius, Gabriel Perniön kirkkoherra 1662, filosofian maisteri.
Äiti: Melartopaeus, Elisabet, Thauvonius

Lapset:
1) Abraham Gabrielinpoika (katso taulu 613) s. Närpiö ?. k. 26.06.1742 (kuoli ennen) Närpiö ?. Kokkolan pedagogion rehtori 1732, filosofian maisteri 1738. Ammatinlisäyksiä: Oulun triviaalikoulun konrehtori 1742.
2) Catharina Johanintytär Perhesuhteet: Oli naimisissa ranskalaisen kapteenin kanssa.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 270 -

6. sukupolvi

Cajanus, Susanna Johanintytär, Frosterus (taulusta 90. Äiti: Witting, Elisabet Gustafintytär) s. 1677 Paltamo ?. k. 1744 Oulu haudattu 16.12.1744 Oulu.

1. puoliso Frosterus, Anders Jakobinpoika k. 1713 Oulu ?. Oulun kirkkoherra 1710.
Ylioppilas Upsalassa 1685, Turussa 1688

Isä: Frosterus, Jakob Simoninpoika s. 12.12.1632 Oulu?. Oulun kirkkoherra 1677, rovasti 1678.
Äiti: Lythraeus, Catharina Andersintytär, Frosterus

Lapset:
1) Jakob Andersinpoika (katso taulu 614) Oululainen kauppias.
2) Catharina Andersintytär (katso taulu 615) Lisätietoja: Eli 1745.
3) Anders Andersinpoika s. 1698. k. 1736 Oulu haudattu 23.03.1736 Oulu. Ruotsin kuningattaren henkirykmentin korpraali. Perhesuhteet: Naimaton.
4) Magdalena Andersintytär (katso taulu 616) s. 20.03.1710 Oulu ?. k. 06.09.1776 Paltamo.

2. puoliso Forbus, Lars Henrikinpoika s. 1667. k. 05.12.1725 Kemi haudattu 19.12.1725 Kemi. Kemin kirkkoherra 1699.
Ylioppilas Upsalassa 1684, Turussa 1688. Filosofian maisteri 1694.

Isä: Forbus, Henrik Casparinpoika s. 1620. Hailuodon ja Iin vapaaherrakuntien vouti, Oulun pormestari 1672, valtiopäivämies.
Äiti: Lithovius, Margareta Larsintytär, Forbus s. 1639.

3. puoliso Lithovius, Zakarias s. 17.02.1672 Oulu ?. k. 17.09.1743 Oulu. Oulun kirkkoherra 1713, astui virkaan 1721, rovasti, maisteri, valtiopäivämies. Vihitty: 18.04.1727 Kemi.
Isä: Limingius, Gabriel Gabrielinpoika Porvari Oulussa.
Äiti: Uhlbrandt, Margaretha, Limingius

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 271 -

6. sukupolvi

Gronbäck, Elisabet Jakobintytär, Cajanus (taulusta 91. Äiti: Witting, Susanna Gustafintytär)

1. puoliso Cajanus, Gustaf Anteronpoika k. 1710 Lohtaja. Kapellan 1669, Pastorn i Lochteå 1686, Lohtajan kirkkoherra 1687.
Ylioppilas Upsalassa 17.10.1655, Turussa 1659

Isä: Gyllenhjerta, Anders Erikinpoika, Hjärta / Cajanus s. Uusimaa; Kirkkonummi. Kajaanin vapaaherrakunnan vouti.
Äiti: Laatikatar / Laatikainen / Peitzius, Agneta Matintytär, Cajanus s. Sotkamo (luultavasti) Laatikkalan talo.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 272 -

6. sukupolvi

Witting, Catharina Knutintytär, Remahl (taulusta 92. Isä: Witting, Cnut Gustafinpoika) s. n. 1680. k. 08.12.1716 Tervola. Kuolinsyy: Venäläisten surmaama.

1. puoliso Remahl, Johan s. 1667 Lautiosaari, Kemi. k. 25.01.1742 Tervola. Tervolan kappalainen 1700.
Ylioppilas Upsalassa 1685, Turussa 1687.

Isä: Remahl, Johan Herrskapsfogd; Kemin hopmanni.
Äiti: Tuderus, Catharina, Remahl

Lapset:
1) Catharina Johanintytär s. n. 1697. k. 03.11.1752 Kemi. Perhesuhteet: Naimaton.
2) Johan Johaninpoika (katso taulu 617) s. 13.05.1699 Kemi. k. 1745 Kemi ?. Kemin kappalainen 1737.
3) Susanna (katso taulu 618) s. 08.12.1701 Kemi. k. 1736 haudattu 15.08.1736 Kemi.
4) Carl Johaninpoika (katso taulu 619) s. 20.05.1703 Kemi. k. 1738 Kemi ? haudattu 26.11.1738 Kemi.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 273 -

6. sukupolvi

Granqvist, Christoffer Hansinpoika (taulusta 93. Äiti: Witting, Brita Gustafintytär) Lohtajan kappalainen, sittemmin kirkkoherra 1712. Kuolinsyy: Kuollut Isoavihaa paossa Luulajalla 1716.

Ylioppilas Upsalassa 1679, Turussa 1681.

1. puoliso Mathesius, Susanna Petterintytär, Granqvist Kuolinsyy: Kuollut pakomatkalla Luulajalla 1716.
Isä: Mathesius, Petrus Joosepinpoika s. 1635 Kalajoki. Kappalainen Kalajoki 1688.
Äiti: Falander, Katarina, Mathesius

Lapset:
1) Johan Christofferinpoika (katso taulu 620) k. 1727 Hamina ?. Pohjanmaan jalkaväkirykmentin rykmentinpastori 1720.
2) Brita Christofferintytär (katso taulu 621) s. 1690 Lohtaja ?. k. 13.05.1759 Lohtaja.
3) Maria Christofferintytär (katso taulu 622) s. 30.04.1699 Lohtaja ?. k. 29.07.1774 Raahe. Perhesuhteet: Avioliitto oli lapseton.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 274 -

6. sukupolvi

Granqvist, Brita Hansintytär, Cajanus (taulusta 93. Äiti: Witting, Brita Gustafintytär) Perhesuhteet: Jälkimmäinen avioliitto oli lapseton.

1. puoliso Cajanus, Anders Erikinpoika k. 1689 Sotkamo ?. Kappalainen Sotkamo.
Ylioppilas Upsalassa 1674.

Isä: Cajanus, Erik Anteron poika, Hjerta s. 1628 Säräisniemi. Kirkkoherra Sotkamossa 1651.
Äiti: Lithovia, Brita Samuelsdotter, Cajanus

Lapset:
1) Anders Andersinpoika (katso taulu 623) k. 1718 Norja. Varatuomari, auditööri (sotatuomari). Lisätietoja: Ensin Cajanus sitten isäpuolensa mukaan Ekenbom. Kuolinsyy: Kaatui Ruotsi-Suomen armeijan sotaretkellä Norjassa.

2. puoliso Ekenbom, Johan Juhananpoika s. 1666. k. 03.00.1714. Vaasan pormestari, Pohjanmaan pohjoisen rovastikunnan tuomari 1707. Ammatinlisäyksiä: Valtiopäivämies.
Isä: Ekenbom, Hans Ruotsin kamarikollegion aktuaari.
Äiti: Margaretha Mathiaksentytär, Ekenbom

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 275 -

6. sukupolvi

Granqvist, Catharina Hansintytär, Fant (taulusta 93. Äiti: Witting, Brita Gustafintytär) Lisätietoja: Eli vielä 1741.

1. puoliso Fant, Michael k. 1714 Kemissä ollesssaan pakenemassa Ruotsiin. Kappalainen Koivulahti 1707. Vihitty: 1698.
Ylioppilas Upsalassa 1685.

Isä: Fant, Anders Vähänkyrön kirkkoherra.
Äiti: Gammal, Catharina, Fant

Lapset:
1) Michael Michaelinpoika Ruotsin kansliakollegion kanslisti. Perhesuhteet: Naimaton.
2) Johan Michaelinpoika s. 15.08.1699 Vaasa.
3) Anders Michaelinpoika s. 25.11.1700 Vaasa.
4) Christoffer Michaelinpoika (katso taulu 624) s. 08.07.1702 Vaasa. k. 1752 haudattu 17.03.1752 Tukholma. Kauppias Tukholmassa.
5) Michael s. 16.06.1704 Vaasa. k. 07.03.1705 Vaasa.
6) Brita Michaelintytär (katso taulu 625) s. 24.11.1705 Vaasa. k. 27.12.1751 Raahe.
7) Catharina Michaelintytär s. 28.12.1707 Vaasa.
8) Beata Michaelintytär (katso taulu 626) s. 28.04.1711 Koivulahti ?. k. 12.03.1788 Kokkola.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 276 -

6. sukupolvi

Granqvist, Maria Hansintytär, Munselius (taulusta 93. Äiti: Witting, Brita Gustafintytär) s. 1674 Lohtaja ?. k. 1715 Sotapakolainen Piitimessä Ruotsissa haudattu 05.05.1715 Piteå, Ruotsi.

1. puoliso Munselius, Erik Johaninpoika s. 1665. k. 1715 haudattu 02.07.1715 Kemi. Pohjanmaan jalkaväkirykmentin rykmentinkirjuri.
Isä: Munselius, Johan Josefinpoika s. 1642 Uusikaarlepyy ?. Vähä-Savon lainlukija 1673.
Äiti: Fortelius, Maria s. 1645.

Lapset:
1) Brita Erikintytär (katso taulu 627) s. 1693. k. 27.09.1759.
2) Susanna Erikintytär (katso taulu 628) s. 1695. k. 23.06.1762 Lohtaja.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 277 -

6. sukupolvi

Munselius, Jakob Jakobinpoika (taulusta 94. Isä: Munselius, Jacob Josephsson) Sota-auditööri jo 1691.

Ylioppilas Turussa 1669.

1. puoliso Kerttu, Munselius k. 1677 Turku haudattu 19.08.1677 Turku. Vihitty: ??.

2. puoliso Maria Hansintytär, Munselius k. 1689 Oli jo mahdollisesti vainaja. Vihitty: 13.04.1678 Turku.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 278 -

6. sukupolvi

Munselius, Johan (taulusta 94. Isä: Munselius, Jacob Josephsson) s. 1662 (syntymäaika on noin). k. 23.06.1710 Pyhäjoki. Nimismies Pyhäjoki.

1. puoliso Grandelius, Margaretha, Munselius k. 10.07.1696. Vihitty: ??.

2. puoliso Forbus, Rebecka Casparintytär, Tijdher Vihitty: 25.01.1697 Pyhäjoki. Perhesuhteet: Ainakin molemmat jälkimmäiset avioliitot olivat lapsettomat.
Isä: Forbus, Caspar Casparinpoika s. 1633 Oulu. Kirkkoherra Raahe 1662.
Äiti: Hjerta / Gyllenhjerta, Beata, (Cajanus)

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 279 -

6. sukupolvi

Munselius, Christina Jakobintytär, Åhs (taulusta 94. Isä: Munselius, Jacob Josephsson) s. 1669. k. 1693.

1. puoliso Åhs, Petter Larsinpoika k. 14.06.1704 Pyhäjoki. Kappalainen Pyhäjärvi 1693. Vihitty: ??.
Ylioppilas Upsalassa 1682, Turussa 1685


Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 280 -

6. sukupolvi

Granberg, Elsa Ericsdotter, Calamnius (taulusta 96. Äiti: Munselius / Muncelius, Elisabeth Josefintytär) Lisätietoja: Lefde ännu 1694.

1. puoliso Calamnius, Petter Gabrielsson k. 1722 Kalajoki ?. Kapellan i Kalajoki 31.08.1690; kirkkoherra siellä 1716. Vihitty: 1706.
Ylioppilas Turussa 1680.

Isä: Calamnius, Gabriel Gabrielsson s. Kemi. Adjunkt i Ny-Carleby, Krigsprest på Åland och 1669 Pastor i Ijo. Iin kirkkoherra.
Äiti: Florinus / Florin, Anna Thomaedotter, Calamnius

Lapset:
1) Erik Petterinpoika Aliupseeri Ruotsin Länsipohjan rykmentissä.
2) Anna Petridotter (katso taulu 629) k. 01.00.1734 Haapajärvi ?.
3) Peter Lisätietoja: Kuollut pienenä.
4) Gabriel Petterinpoika (katso taulu 630) s. 24.09.1694 Kalajoki. k. 01.05.1767. Varalääninviskaali ja pitäjänkirjuri Kalajoella. Runoilija.
5) Josef Petterinpoika (katso taulu 631) s. 15.02.1703 Kalajoki. k. 18.08.1763 Kokkola. Porvari Kokkolassa. Perhesuhteet: Aviossa veljensä kälyn kanssa.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 281 -

6. sukupolvi

Grandberg, Susanna (taulusta 96. Äiti: Munselius / Muncelius, Elisabeth Josefintytär) k. 1675 Lohtaja ?.

1. puoliso Carlander, Johan Henrikinpoika k. 1686. Lohtajan kappalainen 1668. Vihitty: ??.
KIRJASTA: HANDLINGAR RÖRANDE FINSKA KYRKAN OCH PRÄSTERSKAPET 1539-1651 (K. G. Leinberg 1898) 318. Till biskopen i Åbo för Johanne Hinricj Carlandro. Dat. d. 19 Augusti 1674. (Från Svenska Riksarkivet. Registratur Anno 1674. Pars 3. Augustus, September, October, fol. 130 v.) Carl &c. Wår ynnest &c. Såsom Wij förnimme troo Vndersåthe och biskop medh huad flijt och trogen omwårdnadh, som Kyrckioheerdhen i Låchtå Wällärdhe H:r Erich Laurentij Gronnberg (=Granberg) dhen sig anförtrodde församblingen nu uti femb och trettijo Åhrs tijdh tient hafuer, och jembte en ijdkesam underwijsningh utj dhee stycken som til hans Åhörares och Sochnemänns ändelige wällfärdh lände och så dherom varit bekymbradh, at dhee utj allehanda lofl: Handwärck och Nähringzmedell måtte skaffa sig någon förfarenheet, dherom och hans förfädher, som widh pass utj 100 Åhrs tijdh Mann efter Mann dhen Församblingen förestådt, een serdeles åhuga hafua burit; Altså hafue Wij utj Nådigt anmerkiandhe dheraf, såssom och i anseende, at dhet underdånige ansökiande som Församblingen sielf härom för godt funnit, dhet be:te Kyrckioheerdes mågh, Iohannes Henrici Carlander, hwilken nu och i nije åhr dher å Orthen i Prediko Embetet skall tient hafua, må dher hans Swärfadher något dödeligit wedhkommer, honom utj Kyrckioheerde Embetet succedera. Hermedh &c. Carolus I.Bergenhielm Referoituna suomeksi: Tässä kirjeessä, 19 elokuuta 1674, kuningas Kaarle kirjoittaa Turun piispalle, että hän nimittää Johannes Henricinpoika Carlanderin kirkkoherraksi Lohtajalle. Kuningas perustelee Carlanderin nimittämistä sillä, että seurakunta on kehunut nykyistä kirkkoherraa Erich Laurinpoika Granbergiä, joka on palvellut seurakuntaa 35 vuotta ja että jopa hänen esi-isänsä, mies toisensa jälkeen, ovat hoitaneet tätä virkaa 100 vuotta ja että seurakunta on katsonut parhaaksi, että Carlander, Granbergin vävy, joka on saarnannut jo 9 vuotta seurakunnassa, nimitetään kirkkoherraksi nyt, kun appi on kuolemaisillaan. *********************************************** Lohtajan käräjät 18 - 19. maaliskuuta 1686 (MF ES2036, sivu 217-218) Kunniallinen ja oppinut herra Christopher Granqvist autuaan kappalaisen herra Johannis Carlanderin lesken vaimo Elisabetha Carlsdotter Kallingin valtuuttamana esitti miehensä mainitun kappalaisen kirjelmän 2 päivältä huhtikuuta 1676, millä hän on astuessaan avioliittoon luvannut kunniallisen väen läsnäollessa hänelle huomenlahjan Salmin talon kaikkine siihen kuuluvine, niin irtaimessa kuin kiinteässäkin, sekä 120 luotia hopeaa, pyytäen, että oikeus katsoisi, että hänen vaimonsa saisi nämä pitää hänen miehensä siskosten häiritsemättä. (tämä oli vain osa käräjäjuttua!) Lähde: Simo Teirilä

Isä: Carlander, Henrik Simonpoika s. 1610. Kirkkoherra, Ii.
Äiti: Tulkkila, Brita Simontytär, Carlander

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 282 -

6. sukupolvi

Granberg, Gustaf Erikinpoika (taulusta 96. Äiti: Munselius / Muncelius, Elisabeth Josefintytär) s. 1656 Lohtaja ?. k. 1693 Lohtaja. Lohtajan kappalainen 1688.

Ylioppilas Uppsala 1671. Perheen kaikki lapset, joita Sursill-lähteiden mukaan oli 18, kuolivat pieninä.

1. puoliso Cajanus, Felicia Johanintytär, Granberg s. 06.02.1651 Paltamo ?. k. 06.02.1747 Lohtaja. Lisätietoja: Kuoli 94 vuotiaana.
Isä: Cajanus, Johan Andersson, Hjerta s. 19.12.1629 Paltamo. Paltamon kappalainen, sittemmin kirkkoherra.
Äiti: Mathesius, Anna Johansdotter, Cajanus

Lapset:
1) Josef Lisätietoja: Eli 1660.
2) Lars Perhesuhteet: Kuollut lapsena.
3) Erik Perhesuhteet: Kuollut pienenä.
4) Jakob Perhesuhteet: Kuollut pienenä.
5) Lars Perhesuhteet: Kuollut lapsena.
6) Carl Perhesuhteet: Kuollut pienenä.
7) Erik
8) Johan
9) Nils Perhesuhteet: Kuollut varmaankin pienenä.
10) Henrik
11) Nils
12) Beata Perhesuhteet: Kuollut luultavasti pienenä.
13) Beata
14) Margaretha

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 283 -

6. sukupolvi

Munselius, Erik Johaninpoika (taulusta 97. Isä: Munselius, Johan Josefinpoika) s. 1665. k. 1715 haudattu 02.07.1715 Kemi. Pohjanmaan jalkaväkirykmentin rykmentinkirjuri.

1. puoliso Granqvist, Maria Hansintytär, Munselius s. 1674 Lohtaja ?. k. 1715 Sotapakolainen Piitimessä Ruotsissa haudattu 05.05.1715 Piteå, Ruotsi. Vihitty: 1691.
Isä: Granqvist, Johan Christofferinpoika Lohtajan nimismies 1660-luvun lopulta lähtien.
Äiti: Witting, Brita Gustafintytär, Granqvist

Lapset:
1) Brita Erikintytär (katso taulu 627) s. 1693. k. 27.09.1759.
2) Susanna Erikintytär (katso taulu 628) s. 1695. k. 23.06.1762 Lohtaja.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 284 -

6. sukupolvi

Munselius, Susanna Johanintytär, Kårss / Roselius? (taulusta 97. Isä: Munselius, Johan Josefinpoika) s. 1666. Kuolinsyy: Lapsivuode.

1. puoliso Kårss / Roselius?, Aaron Muolaan kirkkoherra 1682. Lisätietoja: Mahdollisesti Aaron Roselius, eli vielä 1724. Perhesuhteet: Toinen puoliso on Sursillin Sukukirjan mukaan epävarma.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 285 -

6. sukupolvi

Munselius, Maria Johanintytär, Hällberg (taulusta 97. Isä: Munselius, Johan Josefinpoika) s. 1684. k. 1721 Merenkurkku Pohjanlahti. Kuolinsyy: Hukkui olessaan palaamassa Ruotsista kotiin, Merenkurkku Pohjanlahti.

1. puoliso Hällberg, Nils k. 1721 Merenkurkku Pohjanlahti. Oulun eteläisen kihlakunnan kruununvouti 1709. Kuolinsyy: Hukkui olessaan palaamassa Ruotsista kotiin, Merenkurkku Pohjanlahti.
Perheen lapset ilmeisesti hukkuivat myös.


Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 286 -

6. sukupolvi

Gråå, Gabriel Henrikinpoika (taulusta 99. Isä: Gråå, Henrik Bengtinpoika) s. n. 1669. k. 05.00.1715 Sotapakolaisena Piitimessä Ruotsissa. Oulun pormestari 1689, valtiopäivämies.

Ylioppilas Upsalassa 1676, Turussa 1679, jälleen Upsalassa 1683.

1. puoliso Lund, Anna, Zadler k. 1740. Lisätietoja: Eli Oulussa 1736. Perhesuhteet: Tämä avioliitto oli Annan toinen.

Lapset:
1) Catharina Gabrielintytär (katso taulu 632) s. n. 1697 Oulu ?. k. 1736 Oulu haudattu 09.07.1736 Oulu.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 287 -

6. sukupolvi

Gråå, Elsa Henrikintytär, Bergström (taulusta 99. Isä: Gråå, Henrik Bengtinpoika)

1. puoliso Bergström, Erik Maanmittari Viipurin läänissä 1697. Vihitty: 03.10.1699 Mikkeli. Lisätietoja: Nähtävästi kotoisin Ruotsista, eli 1715. Kuolinsyy: Kuoli mahdollisesti sodassa tapaturmaisesti.
Suoritti maanmittaritutkinnon 1689 ja 1683.


Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 288 -

6. sukupolvi

Gråå, Margaretha Henrikintytär, Tawaststjerna (taulusta 99. Isä: Gråå, Henrik Bengtinpoika) s. 1669. k. 15.05.1754 Mikkeli.

1. puoliso Tawast / Tawaststjerna, Jakob Pontus Erikinpoika s. 02.08.1666 Pietarsaari. k. 04.09.1716. Suur-Savon kihlakunnantuomari 1697. Vihitty: 30.11.1687 Oulu. Lisätietoja: Vuodesta 1689 Tawaststjerna. Kuolinsyy: Kuoli erään aliupseerin ampuman vahingonlaukauksen uhrina.
Isä: Tawast / Tawaststjerna, Erik s. Turku. Pohjanmaan pohjoisen rovastikunnan tuomari 1680.
Äiti: Pictorius, Beata, Tawast

Lapset:
1) Beata Maria s. 17.02.1689. k. 13.05.1692.
2) Erik s. 21.08.1690. k. 27.08.1690. Perhesuhteet: Kaksonen Christinan kanssa.
3) Christina s. 21.08.1690. k. 1690 haudattu 09.11.1690.
4) Elsa Margaretha Jakob-Pontuksentytär (katso taulu 633) s. 03.12.1691. Lisätietoja: Oli elossa 1770.
5) Jakob s. 31.07.1693. k. 03.11.1693.
6) Anna Catharina s. 09.10.1694. k. 15.08.1696.
7) Elisabet Sofia Jakob-Pontuksentytär (katso taulu 634) s. 22.10.1695. k. 27.02.1742 Mikkeli.
8) Hedvig Juliana Jakob-Pontuksentytär (katso taulu 635) s. 02.01.1697. k. 06.02.1767 Joroinen.
9) Eva Regina s. 11.01.1698. k. 1709.
10) Christina Johanna Jakob-Pontuksentytär (katso taulu 636) s. 21.01.1699. k. 03.05.1779 Alastaro.
11) Magnus Fredrik Jakob-Pontuksenpoika s. 21.02.1700. k. 1715. Opiskelija.
12) Carl Johan Jakob-Pontuksenpoika (katso taulu 637) s. 21.06.1701. k. 20.04.1763 Pieksämäki. Savon ja Savonlinnan jalkaväkirykmentin aikapteeni 1756.
13) Gustaf Jakob Jakob-Pontuksenpoika (katso taulu 638) s. 20.12.1702. k. 13.09.1780 Joroinen. Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentin kapteeni 1766.
14) Beata Magdalena Jakob-Pontuksentytär (katso taulu 639) s. 27.10.1704. k. 30.06.1771 Mikkeli. Lisätietoja: 2. kerran kuulutettu 12.04.1730.
15) Erik Wilhelm Jakob-Pontuksenpoika (katso taulu 640) s. 04.04.1706. k. 08.03.1755 Mikkeli. Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentin alikapteeni 1753.
16) Sara Christina s. 26.07.1707. k. 1717.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 289 -

6. sukupolvi

Gråå, Elisabet Henrikintytär, Tammelander (taulusta 99. Isä: Gråå, Henrik Bengtinpoika) s. n. 1672. k. 09.06.1762 Sääminki.

1. puoliso Tammelander, Johan Johaninpoika s. 1673 Raahe. k. 24.03.1714 Kuoli ennen. Kajaanin läänin kruununvouti 1698. Vihitty: 01.05.1693 Oulu.
Ylioppilas Upsalassa 1687

Isä: Tammelander, Johan Michaelinpoika s. n. 1641. Saloisten ja Siikajoen nimismies 1680; kauppias ja laivanvarustaja Raahessa.
Äiti: Corte, Anna Henrikintytär, Tammelander s. 1651.

Lapset:
1) Anna (katso taulu 641) s. 03.02.1697 Raahe. k. 13.01.1775 Savonlinna.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 290 -

6. sukupolvi

Gråå, Catharina Henrikintytär, Brenner (taulusta 99. Isä: Gråå, Henrik Bengtinpoika)

1. puoliso Brenner, Isak Jakobinpoika s. 12.10.1670 Kruununkylä ?. k. 1699 Oulussa. Regimentsskrivare vid Österbottens regemente. . Vihitty: 1691. Ammatinlisäyksiä: Pohjanmaan jalkaväkirykmentin rykmentinkirjuri 1693.
Ylioppilas Turussa 1684.

Isä: Brennerus, Jakobus Henrici, Brenner s. 05.00.1607 Vaasa, Mustasaari. Rovasti, Kruununkylä, valtiopäivämies.
Äiti: Gammal, Brita Martinintytär, Brennerus s. n. 1642.

2. puoliso Costian, Johan Sigfridinpoika s. 1673 Inkerinmaa ?. k. 06.04.1744 Turku. Auditööri. Vihitty: 16.07.1704 Mikkeli.

Lapset:
1) Helena Margaretha s. 20.11.1705. k. 1796 Somero.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 291 -

6. sukupolvi

Palm, Isaac (taulusta 100. Äiti: Gråå, Sophia Bengtintytär) k. 1718 Norjan sotaretkellä tuntureilla. Tullskrifvare i Brahestad, tullikirjuri Raahessa. Kuolinsyy: Kuoli sotaretkellä Norjan tutntureilla. Ammatinlisäyksiä: Katselnuskirjuri Ruotsi-Suomen armeijassa.

1. puoliso Carlenius, Anna Mattsdotter, Palm s. 1680. k. 30.10.1750 Tukholma. Vihitty: 14.12.1712 Raahe.
Isä: Carlenius, Mathias s. 06.08.1655 Kokkola. Pielisjärvi vouti.
Äiti: Eichman, Elisabet Philipintytär, Carlenius s. 28.01.1648 Turku.

Lapset:
1) Catharina Isaacsdotter s. 01.05.1712 Raahe. k. 19.05.1712 Raahe.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 292 -

6. sukupolvi

Bergenhemb, Petter Petterinpoika (taulusta 101. Äiti: Gråå, Catharina Bengtintytär) k. 1723 oli kuolleena. Kersantti. Lisätietoja: Eli 1709.

1. puoliso Medendorph, Christina Petterintytär, Bergenhemb

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 293 -

6. sukupolvi

Bergenhemb / Bergenheim, Elsa Petterintytär, Bergudd (taulusta 101. Äiti: Gråå, Catharina Bengtintytär) s. n. 1674. k. 27.02.1754 Vaasa haudattu Sulva.

1. puoliso Bergudd, Nils Nilsinpoika s. 04.10.1660 Sulva. Pohjanmaan läänin lääninkamreeri. Vihitty: 05.03.1689.
Isä: Bergudd, Nils Erikinpoika s. 1625. Laihian ja Maalahden vapaaherrakuntain kaitsija; hopmanni.
Äiti: Schildt, Maria Matintytär, Bergudd s. 1630.

Lapset:
1) Petter Nilsinpoika s. 24.01.1690 Sulva.
2) Nils Nilsinpoika (katso taulu 642) s. 01.08.1691 (kastettu) Sulva. k. 05.05.1752 Vaasa. Korsholman eteläisen voutikunnan kruununvouti 1732.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 294 -

6. sukupolvi

Carlman, Jakob Knutinpoika (taulusta 102. Isä: Carlman, Knut Jacobsson) k. 1680 Uusikaarlepyy ?. Kappalainen Uusikaarlepyy 1673.

1. puoliso Merthen, Christina, Carlman Lisätietoja: Kotoisin Turusta, eli leskenä Vaasassa 1697.

Lapset:
1) Beata Jakobintytär (katso taulu 643) Lisätietoja: Eli sotapakolaisena Härnösandissa Ruotsissa 1715.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 295 -

6. sukupolvi

Schilling, Susanna Mårtensdotter, Florinus (taulusta 105. Äiti: Tawast, Kirstin) Lisätietoja: Oli elossa 1719.

1. puoliso Florinus, Arvid k. 1707 Akaa. Akaan kirkkoherra 1693. Vihitty: 1670.
Ylioppilas Turussa 1658. Paimion pitäjänapulainen (1669?), kappalainen 1687. Akaan kirkkoherra 1693. Synodaaliväitöksen respondentti pappeinkokouksessa Turussa 1669, saarnaaja pappeinkokouksessa 1696. Lähde: Ylioppilasmatrikkeli 1640 - 1852

Lapset:
1) Mårten (katso taulu 644) s. n. 1670 Paimio. k. 20.12.1731 Kangasala. Kangasalan kirkkoherra 1721, lääninrovasti 1722.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 296 -

6. sukupolvi

Schilling, Christina, Rancken (taulusta 105. Äiti: Tawast, Kirstin)

1. puoliso Rancken, Johan Turkulainen kauppias. Vihitty: 19.02.1663 Turku.

Lapset:
1) Elin (katso taulu 645) k. 1695 Turku ? haudattu 24.05.1695 Turku.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 297 -

6. sukupolvi

Schilling, Hebla, Kepplerus (taulusta 105. Äiti: Tawast, Kirstin)

1. puoliso Kepplerus, Alexander s. n. 1645. k. 11.04.1697 Merimasku. Rusthollari, kirjanpitäjä Merimaskussa .

Lapset:
1) Susanna (katso taulu 646) k. 1712.
2) Alexander (katso taulu 647) s. 1679 Merimasku. k. 1738 haudattu 15.04.1738 Inkoo. Inkoon kirkkoherra, filosofian maisteri.
3) Gabriel (katso taulu 648) s. 1684 Merimasku. k. 01.01.1754 Pohja. Pohjan kirkkoherra 1722.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 298 -

6. sukupolvi

Granberg, Anna Erikintytär, Hammar (taulusta 107. Äiti: Ringius, Susanna Nilsintytär) Lisätietoja: Eli Lohtajalla vielä 1710 - 1711.

1. puoliso Hammar, Zacharias Erikinpoika Kruununkylän sairashuoneen vouti.

Lapset:
1) Nils Zachariaksenpoika (katso taulu 649) Kälviän pitäjänapulainen.
2) Elisabet Zachariaksentytär (katso taulu 650) Lisätietoja: Oli elossa Tukholmassa vielä 1729.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 299 -

6. sukupolvi

Granberg, Susanna, Cajanus (taulusta 107. Äiti: Ringius, Susanna Nilsintytär) s. 21.12.1679 Lohtaja. k. 02.04.1754 Lohtaja. Perhesuhteet: Lohtajan kappalaisen Johan Carlanderin (k. 1688) leski.

1. puoliso Cajanus, Gustaf Gustavinpoika s. 27.09.1675 Lohtaja Furuluodon kappalaistalo. k. 06.05.1722 Lohtaja. Lohtajan kirkkoherra 1720. Vihitty: 15.09.1701.
Ylioppilas Uppsala 1692, Turku 1694. Vihittiin papiksi 1699.

Isä: Cajanus, Gustaf Anteronpoika Kapellan 1669, Pastorn i Lochteå 1686, Lohtajan kirkkoherra 1687.
Äiti: Tegelsten, Margareta, Cajanus

Lapset:
1) Margaretha s. 00.01.0000 Ylikannus. Perhesuhteet: Kuollut pienenä.
2) Erik s. 03.08.1705 Ylikannus. Perhesuhteet: Luollut lapsena.
3) Susanna s. 20.07.1706 Ylikannus. Perhesuhteet: Kuollut pienenä.
4) Elsa s. 03.09.1707 Ylikannus. Perhesuhteet: Kuollut lapsena.
5) Gustaf s. 29.11.1708 Ylikannus. Perhesuhteet: Kuollut pienenä.
6) Petter Gustafsson (katso taulu 651) s. 27.12.1709 Ylikannus. k. 23.12.1765 Lohtaja. Lohtajan pitäjän apulaispappi 1732, sai kappalaisen arvon.
7) Brita s. 19.10.1711 Ylikannus. Perhesuhteet: Kuoli pienenä.
8) Jonas Gustafinpoika (katso taulu 652) s. 25.07.1716 Ruotsin Kainuu, Kalix (vanhemmat oli siellä sotapakolaisina). k. 01.05.1785 Kaarlela. Maanmittari, tehnyt selvityksen Mustasaaren pitäjän saaristosta (Vaasa). Lisätietoja: Jonkin aikaa Cajan. Ammatinlisäyksiä: Ylimääräinen maanmittari Pohjanmaalla 1749.
9) Elisabet s. 08.07.1718 Lohtaja. k. 26.07.1718 Lohtaja.
10) Maria Gustafintytär (katso taulu 653) s. 20.10.1719 Lohtaja. k. 16.06.1765 Lohtaja.
11) Mathias s. 18.02.1721 Lohtaja. k. 01.07.1721 Lohtaja.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 300 -

6. sukupolvi

Lindcrantz, Sofia Catharina, Laurentz (taulusta 108. Isä: Ringius / Lindcrantz, Nils Nilsinpoika) k. 23.09.1723 Pohja.

1. puoliso Laurentz, Carl s. 15.11.1682 Helsinki. Vihitty: 1719 (ennen).

Lapset:
1) Anna Sofia (katso taulu 654) k. 16.12.1741 Kangasala.
2) Märta Christina (katso taulu 655) s. 1703. k. 1748 haudattu 16.10.1748 Kangasala.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 301 -

6. sukupolvi

Lindcrantz, Axel Lorentz (taulusta 108. Isä: Ringius / Lindcrantz, Nils Nilsinpoika) s. 03.01.1685. k. 24.11.1754 Pohja.

1. puoliso Finberg, Eva Maria, Lindcrantz s. 1689. k. 28.03.1751 Pohja. Vihitty: 31.01.1707.

Lapset:
1) Eva Märta (katso taulu 656) s. 22.01.1710. k. 24.02.1732 Pohja.
2) Lars (katso taulu 657) s. 29.05.1725. k. 20.06.1757 Vihti.
3) Fredrik (katso taulu 658) s. 13.05.1728 Pohja. k. 10.07.1783 Pohja.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 302 -

6. sukupolvi

Kempe, Samuel (taulusta 110. Äiti: Wargh, Brita) k. 12.00.1701 Tornio.

1. puoliso Maria, Kempe k. 1704 Tornio.

Lapset:
1) Brita (katso taulu 659)

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 303 -

6. sukupolvi

Kempe, Mårten (taulusta 110. Äiti: Wargh, Brita) s. 01.05.1630. k. 11.02.1686.

1. puoliso Malin Filipsdotter, Kempe k. 1697 Haaparanta, Ruotsi.

Lapset:
1) Herman (katso taulu 660)
2) Henrik (katso taulu 661)

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 304 -

6. sukupolvi

Schaefer, Anna, Sacklinius (taulusta 111. Isä: Schaefer, Johan Henrikinpoika) k. 23.01.1709 Riika.

1. puoliso Sacklinius, Lars Henrikinpoika s. 24.07.1676 Oulu. k. 18.12.1750 Mynämäki. Kirkkoherra Mynämäki 1712, astui virkaan 1721. Valtiopäivämies. Kenttärovasti. Vihitty: ??.
Oulun triviaalikoulun oppilas 1684. Ylioppilas Uppsalassa 21.10.1692 Laurentius Henrici Sacklinius. Ylioppilas Turussa. Aboæ Magister Philosophiæ creatus. Pastor primo Legionis Ostrobotnicæ in Riga, deinde Pastor et Præpositus in Wirmo. obiit 1751. disputavit olim de dignitate Sacerdotali Vet. Testamenti. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 3.6.1698. Respondentti 5.12.1703 pro gradu, pr. Isak Pihlman. FM 14.12.1703. Armovuodensaarnaaja Iissä 1698. Apulaispappi Turun ruots. seurakunnassa 1700. Limingan kappalainen 1704. Pohjanmaan jalkaväkirykmentin (J. H. von Campenhausenin, myöh. E. J. von Fitinghoffin rykm.) rykmentinpastori Riiassa 1705, joutui sotavangiksi Riian antautuessa 1710, pakeni sieltä Ruotsiin s.v. Mynämäen kirkkoherra 1711. Pakeni sotaa jälleen Ruotsiin 1713, sotalaivaston eskaaderinsaarnaaja Tukholmassa, amiraliteetinpastori siellä 1717. Palasi Mynämäkeen 1721. Lääninrovasti 1717. Valtiopäivämies 1719. Synodaaliväitöksen preeses pappeinkokouksessa Turussa 1724. Lähde: Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852

Isä: Sacklinius / Mölnare / Zadler ?, Henrik s. Kotoisin Oulusta. Oulun kappalainen 1673, Oulun pedagogian rehtori 1679.
Äiti: Forbus, Brita Henrikintytär, Sacklinius

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 305 -

6. sukupolvi

Schaefer, Margaretha, Ross (taulusta 111. Isä: Schaefer, Johan Henrikinpoika)

1. puoliso Ross, Herman s. 1670. k. 29.10.1726. Turun yliopiston 1. teologian professori. Ammatinlisäyksiä: Turun ruotsalaisen tuomioseurakunnan tuomiorovasti.

Lapset:
1) Margaretha (katso taulu 662) s. 1702. k. 27.12.1754.
2) Anna Christina (katso taulu 663) s. 1703 Turku. k. 16.05.1773 Turku.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 306 -

6. sukupolvi

Schaeffer Ehrensvärd, Johan Jakob (taulusta 111. Isä: Schaefer, Johan Henrikinpoika) s. 11.05.1666 Turku. k. 06.10.1731.

1. puoliso Mannerheim, Anna Margareta, Schaeffer Ehrensvärd s. 04.08.1689. k. 24.07.1724. Vihitty: 1709.

Lapset:
1) Carl (katso taulu 664) s. 29.01.1713. k. 25.01.1770 Tukholma.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 307 -

6. sukupolvi

Schaefer, Catharina, Fleege (taulusta 111. Isä: Schaefer, Johan Henrikinpoika) s. 1680. k. 25.12.1743.

1. puoliso Fleege, Johan s. n. 1672. k. n. 1730. Vihitty: 1700.

Lapset:
1) Anna Juhanantytär (katso taulu 665) s. 1704. k. 05.04.1770.
2) Catharina (katso taulu 666) s. 1706. k. 21.10.1760.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 308 -

6. sukupolvi

Carstenius, Margareta, Gordon (taulusta 112. Äiti: Schaefer, Margaretha Henrikintytär) s. n. 1638. k. 14.07.1715 Sauvo.

1. puoliso Gordon, Wilhelm s. n. 1635 Skotlanti.

Lapset:
1) Christina Wellamin Wilhelmintytär (katso taulu 667) s. n. 1654. k. 16.12.1708 Sauvo.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 309 -

6. sukupolvi

Schaefer, Carl Henrikinpoika (taulusta 114. Isä: Schaefer, Henrik Henrikinpoika) k. 1729 - 1730 Turku ?. Kauppias Turussa 1689, raatimies, valtiopäivämies.

1. puoliso Rancken, Elin, Schaefer k. 1695 Turku ? haudattu 24.05.1695 Turku. Vihitty: 26.06.1689 Turku.
Isä: Rancken, Johan Turkulainen kauppias.
Äiti: Schilling, Christina, Rancken

Lapset:
1) Helena (katso taulu 668) k. 12.10.1736.
2) Kristina k. 1712 jälkeen.
3) Johan (katso taulu 669) s. 1695. k. 22.09.1745.

2. puoliso Tufva, Benedicta, Schaefer s. n. 1668. k. 09.09.1740 Turku. Vihitty: 1695.
Isä: Tufva, Erik
Äiti: Beata Erikintytär, Tufva

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 310 -

6. sukupolvi

Schaefer, Magdalena Henrikintytär, Paulinus / Raumannus (taulusta 114. Isä: Schaefer, Henrik Henrikinpoika) Lisätietoja: Eli leskenä 1696.

1. puoliso Paulinus / Raumannus, Simon s. 10.12.1652 Pori. k. 25.10.1691 Turku. Turun yliopiston pyshien kielien professori 1684. Vihitty: 1687 Turku. Lisätietoja: Alkujaan Raumannus.
Ylioppilas Turussa 1672, filosofian maisteri1697.

Isä: Raumannus, Paulus Sigfridi Mouhijärven kirkkoherra.
Äiti: Agneta Henrikintytär, Raumannus

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 311 -

6. sukupolvi

Schaefer, Petter Henrikinpoika (taulusta 114. Isä: Schaefer, Henrik Henrikinpoika) s. n. 1660 Turku ?. k. 03.00.1729 Gävlen linna, Ruotsi (vankila). Filosofian maisteri 1688, uskonkiihkoilija, separatisti. Lisätietoja: Vihki itse itsensä Annan kanssa.

Saksalaisperäistä Turun porvarisukua, ylioppilas 1677, maisteri Turussa 1688. S. tuli nuorena herätykseen, vietti askeettista elämää ja liittyi Lauri Ulstadiuksen kannattajiin, jonka johdosta häntäkin syytettiin harhaopista. Näin alkaneessa jutussa S. esitti laajoissa kirjelmissä uskontunnustuksensa, soimasi kiihkeästi kirkkoa ja luopui juhlallisesti maisterinarvosta, jota sanoi vain kunnianhimosta ja vastoin omaa tuntoansa tavoittaneensa. Hän saatiin lopulta peruuttamaan mielipiteensä, mutta kun hän ei alistunut julkirippiin, lähti hän 1694 pitkälle ulkomaamatkalle, harhaillen Venäjällä, Saksassa, Hollannissa, Englannissa ja Pohjois-Ameriikassa asti. Matkoillaan hän tuli kosketuksiin sekä kirkollisten pietistien, kuten Spenerin, että separatistien (Gottfried Arnold, Gichtel) kanssa. Turussa tekemänsä peruutus, joka ei ollut vakaumukseta lähtenyt, rupesi vaivaamaan hänen omaatuntoansa, ja 1700 hän palasi takaisin Suomeen, joutuen pian taas rettelöihin kirkollisten viraomaisten kanssa. Tammik. 1707 hän haastoi hovioikeuden jäsenet "Jumalan ja Jehovan manuulla" kuulemaan hänen "omantunnonjuttuaan ja tunnustustaan", jossa hän ilmoitti katuvansa peruutustaan, uudisti entistä kiihkeämmin syytöksensä vääräoppista luterilaista kirkkoa vastaan ja julisti tuomiota ja perikatoa koko Suomelle sekä 1000-vuotisen valtakunnan läheisyyttä. Tästä seurasi kuolemantuomio, joka muutettiin elinkautiseksi vankeudeksi Turun linnassa. VenäIäisten hyökätessä Suomeen 1713 S. siirrettiin Geflen linnaan, missä hän vietti loppuikänsä kunnes kuoli maalisk. 1729. 22-vuotisena vankeus aikanaan hän kuitenkin sai ottaa vastaan tuttaviaan ja olla laajassa kirjeenvaihdossa hengen heimolaistensa kanssa sekä koti- että ulkomailla. Hänen kantansa oli yksipuolinen ja jyrkästi kirkonvastainen subjektivismi, ja hänen luonteensa monessa suhteessa omituinen: oikullinen, ylimielinen ja haaveellinen mielenhäiriön rajoille saakka; mutta ne monet hänen aikalaisensa jotka olivat tyytymättömät kirkossa vallitsevia oloihin, pitivät häntä Herran valittuna aseena, ja hänen käsikirjoituksiaan levitettiin laajalti jäljennöksinä. Ulkomaillakin häntä pidettiin Ruotsin-Suomen heränneisyyden merkkimiehenä ja hänen kirjeitänsä ja lausuntojansa julkaistiin erinäisissä kokoelmissa. S:n vaikutus aikansa hengellisiin liikkeisiin on siten ollut huomattavan suuri. Hänen vankeusaikanaan kirjoittamansa päiväkirjat erittäin avomielisine tunnustuksineen on M. Ruuth äskettäin julkaissut: M. Akiander, "De religiösa rörelsernas historia" I (1857); J. S. Pajula, "Pietismi ja uskonnolliset liikkeet Suomessa" (1898) ; "Suomen uskonnollisten liikkeiden historiasta I", julkaissut Martti Ruuth (1915). J. G. Professori Jaakko Gummerus Lähde: TIETOSANAKIRJA Tietosanakirja-Osakeyhtiö Helsinki 1916 Katso myös: Lauri Uhstadius Petter Schaeferin päiväkirja on toimitettu suomeksi nimellä "Minä Pietar ja minä Anna" v. 2000 toimittanut M. Piispa

1. puoliso Wargentin, Anna, Phoenix Vihitty: 1712 Turun linna (vankila).

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 312 -

6. sukupolvi

Schaefer, Margaretha Henrikintytär, Thauvonius (taulusta 114. Isä: Schaefer, Henrik Henrikinpoika) s. 1650 luvun lopulla, Turku. k. 1684 Perniö ?.

1. puoliso Thauvonius, Gabriel k. 15.06.1684 Perniö. Perniön kirkkoherra 1662, filosofian maisteri.
Ylioppilas Turussa 1646, filosofian maisteri 1653.

Isä: Thauvonius, Georgius Matthiae, Tavia Halikon kirkkoherra, rovasti.
Äiti: Juusteen, Catharina, Thauvonius

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 313 -

6. sukupolvi

Schaefer, Elin Henrikintytär, Hasselqvist (taulusta 114. Isä: Schaefer, Henrik Henrikinpoika) s. 1652 Turku. k. 1697 Parainen haudattu 22.09.1697 Parainen.

1. puoliso Hasselqvist, Anders s. 1646 Kalmar, Ruotsi. k. 1700 Turku haudattu 19.03.1701 Turku. Kirkkoherra Parainen 1691.
Ylioppilas Turussa 1667, vihittiin papiksi 1674, filosofian maisteri, primus 1677. Kutsuttiin Lundin yliopiston logiikan ja metafysiikan professoriksi 1683, mutta kieltäytyi. Turun yliopiston ylimääräinen teologian professori 1688.

Isä: Hasselqvist, Bengt Ruotsin Kalmarin porvari.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 314 -

6. sukupolvi

Schaefer / Heerhielm, Henrik Henrikinpoika (taulusta 114. Isä: Schaefer, Henrik Henrikinpoika) s. 15.07.1655 Turku. k. 10.09.1712 Tukholma haudattu Haudattiin ensin Tukholmaan, sitten Ruotsin Arnön pitäjään. Svean hovioikeuden varapresidentti 1702. Perhesuhteet: Aateloitiin 1693 nimellä Heerhielm ja merkittiin Ruotsin ritarihuoneen kirjoihin.

Ylioppilas Turussa 1669, Upsalassa 1673. Ruotsin Svean hovioikeuden auskultantti 1675.

1. puoliso Grubb, Maria, Schaefer / Heerhielm s. 30.09.1666. k. 1735 haudattu 21.04.1735 Ruotsin Arnön pitäjään. Vihitty: 28.05.1862 Tukholma.
Isä: Grubb, Jöns Ruukinpatruuna.
Äiti: Helsingius, Anna, Grubb

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 315 -

6. sukupolvi

Werander, Gustaf Gabrielinpoika (taulusta 115. Isä: Weronius / Werander, Gabriel Gustafinpoika) s. 1667 Kruununkylä ?. k. 04.05.1704 Sulva. Sulvan kappalainen 1698.

Ylioppilas Turussa 1687.

1. puoliso Albertz, Anna Magdalena, Werander

Lapset:
1) Catharina Helena Gustafintytär (katso taulu 670) s. n. 1700 Sulva ?. k. 12.10.1749 Vehkalahti. Perhesuhteet: Avioliitto Laguksen kanssa oli lapseton.
2) Margaretha Gustafintytär s. 01.07.1699 Sulva.
3) Gabriel s. 20.12.1701 Sulva. k. 16.02.1702 Sulva.
4) Elisabet Gustafintytär s. 02.06.1703 Sulva.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 316 -

6. sukupolvi

Werander, Gabriel Gabrielinpoika (taulusta 115. Isä: Weronius / Werander, Gabriel Gustafinpoika) s. 09.00.1662 Kruununkylä. k. 22.05.1731 Teerijärvi. Teerijärven kappalainen 1702.

Ylioppilas Turussa 1683.

1. puoliso Rivelius, Anna, Werander s. 1659. k. 28.09.1744 Teerijärvi.

Lapset:
1) Inger Gabrielintytär Lisätietoja: Eli Teerijärvellä 1705.
2) Magdalena Gabrielintytär s. n. 1705. k. 05.05.1744 Teerijärvi. Perhesuhteet: Naimaton.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 317 -

6. sukupolvi

Werander, Magnus Gabrielipoika (taulusta 115. Isä: Weronius / Werander, Gabriel Gustafinpoika) k. n. 1708. Helsingin postimestari 1701.

Ylioppilas Turussa 1690

1. puoliso Sager, Elisabet, Werander

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 318 -

6. sukupolvi

Werander, Anna Gabrielintytär, Öhman (taulusta 115. Isä: Weronius / Werander, Gabriel Gustafinpoika)

1. puoliso Öhman, Henrik Jakobinpoika k. 1728 Kruununkylä. Talollisen poika Kruununkylästä ?, porvari Pietarsaari. Vihitty: 13.02.1709 Pietarsaari.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 319 -

6. sukupolvi

Werander, Hans Gabrielinpoika (taulusta 115. Isä: Weronius / Werander, Gabriel Gustafinpoika) s. n. 1683 Kruununkylä. k. 22.11.1749 Vaasa. Kauppias Vaasassa, raatimies.

1. puoliso Gavelius, Magdalena, Werander
Isä: Gavelius, Michael Vaasan postin tarkastaja, raatimies.
Äiti: Grop, Margaretha, Gavelius

Lapset:
1) Carl Michael Hansinpoika s. 18.02.1721. Maatullin pääkonttorin revisori Tukholmassa 1757. Lisätietoja: Eli Tukholmassa 1783.
Ylioppilas Turussa 1738
2) Margaretha Elisabet Hansintytär (katso taulu 671) s. 14.05.1723 Vaasa.
3) Nils Hansinpoika s. 11.07.1724 Vaasa.
4) Maria s. 06.03.1727 Vaasa. k. 14.08.1727 Vaasa.
5) Johan Jakob Hansinpoika s. 12.05.1728 Vaasa. Oli tukholmalaisen pankin palveluksessa.
6) Catharina s. 20.03.1732 Vaasa. k. 05.11.1733 Vaasa.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 320 -

6. sukupolvi

Werander, Jakob Carlinpoika (taulusta 116. Isä: Werenius / Werander, Carl Gustafinpoika) k. 31.07.1711 Lapväärtti haudattu Tukholma. Lapväärtin kirkkoherra 1703.

Vaasan triviaalikoulun oppilas. Ylioppilas Upsalassa 1690, Turussa 1694, filosofian maisteri 1697. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 10.5.1697. Sotilaspappi 1697, rykmentinpastorina Stettiniin sijoitetussa jalkaväkirykmentissä. Lapväärtin kirkkoherra 1703. Lähde: Ylioppilasmatrikkeli 1640 - 1852

1. puoliso Wassbom, Maria, Werander Vihitty: 22.06.1697 Vaasa.
Isä: Olof Isaksson Vaasalainen kauppias ja raatimies.

Lapset:
1) Carl Gustaf Jakobinpoika (katso taulu 672) s. 28.05.1705 Lapväärtti. k. 31.12.1771 Tukholma. Tukholman suomalaisen seurakunnan kirkkoherra 1750. Ammatinlisäyksiä: Teologian tohtori Lundin yliopistossa 1768, valtiopäivämies.
2) Maria Jakobintytär (katso taulu 673)
3) Juliana Carlintytär (katso taulu 674) Lisätietoja: Eli Vaasassa 1709.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 321 -

6. sukupolvi

Wernberg / Werenberg, Christian Danielinpoika (taulusta 118. Isä: Wernberg, Daniel Christierninpoika) k. 1710. Helsingin kämnerioikeuden notaari.

1. puoliso Dani, Christina Catharina, Wernberg / Werenberg

Lapset:
1) Hans Christianinpoika s. 31.07.1707 (kastettu) Helsinki.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 322 -

6. sukupolvi

Ross, Catharina Hermanintytär, Kalm (taulusta 119. Äiti: Wernberg, Margaretha Christiernintytär) s. 01.11.1681 (Kastettu) Vaasa. Lisätietoja: Eli Vaasassa 1720-luvulla.

1. puoliso Kalm, Gabriel k. 01.00.1716 Sotapakolaisena Själevadin pitäjässä Ruotsissa. Korsnäsin kappalainen 1664.
Isä: Kalm, Petter Etelä-Pohjanmaan manttaalikomissaari.
Äiti: Valborg Larsdotter, Kalm

Lapset:
1) Pehr Gabrielinpoika (katso taulu 675) s. 03.00.1716 (Posthumus) Ångermanland, Ruotsi. k. 16.11.1779 Turku. Turun yliopiston ensimmäinen taloustieteen professori 1747.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 323 -

6. sukupolvi

Brenner, Christina Henrikintytär, Angermann (taulusta 121. Isä: Brennerus / Brenner, Henrik Isakinpoika) Lisätietoja: Eli Kruununkylässä 1689 paikkeilla.

1. puoliso Angermann, Jakob k. 1686. Tupakanvalmistuksen tarkastaja. Vihitty: 1685.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 324 -

6. sukupolvi

Brenner, Susanna Henrikintytär (taulusta 121. Isä: Brennerus / Brenner, Henrik Isakinpoika) Lisätietoja: Eli leskenä Vaasassa 1696.

1. puoliso Erik Zacharisson k. 1693. Tullikirjuri Vaasassa. Vihitty: 1691.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 325 -

6. sukupolvi

Brenner, Isak Henrikinpoika (taulusta 121. Isä: Brennerus / Brenner, Henrik Isakinpoika) s. 24.10.1682 Isokyrö. k. 08.06.1742 Korsnäs. Korsnäsin kappalainen 1722.

Ylioppilas Turussa 1708.

1. puoliso Thauvonius, Brita Catharina Gabrielintytär, Brenner s. 02.10.1692 Mustio.
Isä: Thauvonius, Gabriel G. s. n. 1662. Närpiön kirkkoherra 1698.
Äiti: Thorwöst, Beata Petterintytär, Thauvonius s. 20.10.1671 (kastettu) Mustio.

2. puoliso Hoffreen, Magdalena Carlintytär, Brenner s. 1705. k. 29.10.1732 Korsnäs. Vihitty: 1723.
Isä: Hoffreen, Carl Johaninpoika, Hoffrenius s. n. 1660. Närpiön kappalainen 1710.
Äiti: Holmius, Catharina, Hoffreen

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 326 -

6. sukupolvi

Eichman / Ekman, Susanna Philipintytär, Alftanus (taulusta 122. Äiti: Brennerus, Barbara Iisakintytär) s. 21.11.1656 Pori. k. 1697 Isokyrö ?.

1. puoliso Alftan, Israel Ericsson s. 1632 Tövsala. k. 1712 Isokyrö. Pastor uti Storkyro; Isonkyrön kirkkoherra 1672. Vihitty: 1675 Vöyri ?.
Student 1651; Pastor vid Österbottens regemente 1657; ditto i Storkyro 1672; var Opponens vid Prestmötet 1680. Keskiviikkoiltana kesäkuun 15. p:nä vuonna 1692 syntyi Isonkyrön kirkkoherralle Israel Alftanukselle kolmastoista lapsi. Pienokainen kastettiin saman kuukauden 20. p:nä Laihian kirkkoherra Samuel Backmanin toimesta. Kasteessa poikalapsi sai nimekseen Johannes. Kaksikymmenvuotiaana, vuonna 1712, Johannes kirjasi ylös isänsä muistiinpanoista kumminsa, sekä isän siunauksen lapselle: Kummeina Lapuan pastori Mart Prochman, herra Michael Fant, herra opiskelija Erics Lerman, tarkastaja herra Petter Heiche, sekä opiskelija Gabr. Peldanus, sekä naispuolisina kummeina: Jumalinen vaimo Maria Ross, herra pastorin siveellinen vaimo Laihialta, herra Jaakobin vaimo Ylistarosta, jumalinen vaimo Saara Florinus, siveellinen neitsyt Helena Mornie, sekä Karin Mård. - Jumala sallikoon hänen kasvaa oikeassa Jumalan pelossa ja antakoon hänen päästä ajan tullen minun paikalleni tähän seurakuntaan. Nämä ja paljon muuta nuori Johannes Alftanus tallensi almanakkamuistiinpanoihinsa, jotka ajoittuvat vuosien 1711-26 välille. Lähde: Juuret 3/2001 Kyröössä Israel: Han var fosterbarn till prosten i Jakobstad Erik Forteliusa (Bothneiensis). Student i Åbo 1651 och vicepräst i Tövsala (fi Taivassalo) 1658 då han blev Nylands och Tavastlands kavalleriregementets pastor. Kyrkoherde i Storkyro fr o m 1672. Opponent 1680 i prästskolan. Han ägde Salmittu rusthåll i Tövsala, vilket han 6.6.1671 bytte till Kurjala rusthåll, också i Tövsala och som ägdes av fröken Beata Magdalena Wittenberg. Kurjala rusthåll sålde han 18.7.1683 till ägaren av Tammisto rusthåll i Vehmais, Erik Persson, för 600 daler. Han donerade till Storkyros gamla kyrka en minnestavla över de döda, som fortfarande finns ovanom sakristian. Lähde: Martin Gardberg´n tiedosto

Isä: Alftanus, Erik Erikinpoika Taivassalon kirkkoherra 1623 - 1639.
Äiti: Brenner, Helena Mårtensdotter

Lapset:
1) Israel Israelinpoika (katso taulu 676) s. n. 1683. k. 15.12.1747. Kappalainen Isokyrö 1732.
2) Margaretha Israelintytär (katso taulu 677) s. n. 1690 Isokyrö. k. 1726 Pertteli haudattu 03.04.1726 Pertteli.
3) Susanna Israelintytär (katso taulu 678) s. 22.01.1686 Isokyrö ?. k. 03.04.1764 Lohtaja.
4) Johan Israelsson (katso taulu 679) s. 15.01.1692 Isokyrö. k. 17.03.1755 Lohtaja. Lohtajan kirkkoherra 1735, rovasti 1740. Lisätietoja: Kastettu 20.06.1692, kasteen toimitti Laihian kirkkoherra Samuel Backman.
5) Hedvig Israelintytär (katso taulu 680) s. 02.02.1694 Isokyrö. k. 27.02.1782 Isokyrö.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 327 -

6. sukupolvi

Brenner, Susanna Elisabet Eliaksentytär, Gyllenhöök (taulusta 124. Isä: Brennerus / Brenner, Elias Isakinpoika) s. 18.11.1677 Tukholma. k. 20.11.1700.

1. puoliso Gyllenhöök, Anders, Hök s. 15.08.1644. k. 02.02.1727. Ruukinomistaja. Vihitty: 17.11.1700. Lisätietoja: vuoteen 1687 Hök. Perhesuhteet: Ruotsalaista aatelissukua.
Ylioppilas Upsalassa

Isä: Gyllenhöök, Per, Hök s. 09.05.1645. Ruotsin Norrbon, Norbergin ja Skinnskattebergin kihlakuntien tuomari.
Äiti: Elfbas, Regina, Gyllenhöök

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 328 -

6. sukupolvi

Brenner, Regina Eliaksentytär (taulusta 124. Isä: Brennerus / Brenner, Elias Isakinpoika) s. 03.12.1678 Tukholma. k. 17.02.1728 Skåne, Ruotsi. Perhesuhteet: Avioliitossa pikkuserkkunsa leskem kanssa.

1. puoliso Hedengrahn / Ambrosius, Petter s. 26.08.1677 Hedemora, Ruotsi. k. 11.05.1727 Vellinge, Ruotsi. Ruotsin Vellingen ja Fuglien kirkkoherra 1707, Rovasti1717. Lisätietoja: Alkujaan Ambrosius.
Ylioppilas Upsalassa 1695, vihittiin papiksi 1701.

Isä: Ambrosius, Johan Ruukinpatruuna.
Äiti: Tibelius, Anna, Ambrosius

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 329 -

6. sukupolvi

Brenner, Sofia Eliaksentytär, Löfgren (taulusta 124. Isä: Brennerus / Brenner, Elias Isakinpoika) s. 26.12.1681 Tukholma. k. 04.03.1758 Pommer, Saksa.

1. puoliso Löfgren, Carl k. 1717. Kihlakunnantuomari ja pormestari Norrtäljessä Ruotsissa. Vihitty: 08.12.1707.

2. puoliso Eneroth, Daniel s. 1692. k. 1771. Kihlakunnantuomari. Vihitty: 1720.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 330 -

6. sukupolvi

Brenner, Ludvig Eliaksenpoika (taulusta 124. Isä: Brennerus / Brenner, Elias Isakinpoika) s. 24.09.1685 Tukholma. k. 1753. Luutnantti, tullinhoitaja Skåne Ruotsi.

1. puoliso Röngling, Anna Regina, Brenner k. 1744.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 331 -

6. sukupolvi

Brenner, Maria Aurora Eliaksentytär, Schantz von (taulusta 124. Isä: Brennerus / Brenner, Elias Isakinpoika) s. 12.09.1691 Tukholma. k. 03.04.1772 Tukholma.

1. puoliso Schantz von, Carl Ludvig s. 15.05.1681. k. 25.03.1734 haudattu Ruotsin Lövän kirkko. Ruotsin antikviteettiarkiston asessori, sukututkija. Vihitty: 21.07.1720 Tukholma. Lisätietoja: Vuoteen 1693 Schantz. Perhesuhteet: Ruotsalaista aatelissukua.
Isä: Schantz von, Ludvig Ruotsin valtionarkiston sihteeri.
Äiti: Fineman, Christina, Schantz von

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 332 -

6. sukupolvi

Brenner de, Carl Eliaksenpoika, Brenner (taulusta 124. Isä: Brennerus / Brenner, Elias Isakinpoika) s. 26.09.1695 Tukholma. k. 24.12.1765. Ruotsin Västmanlannin laamanni 1759.

Ylioppilas Upsalassa 1717, varatuomari 1722.

1. puoliso König, Hedvig Eleonora, Brenner de s. 1718 Tukholma. k. 07.05.1766. Vihitty: 20.02.1735 Tukholma. Perhesuhteet: Ruotsalaista aatelissukua.
Isä: König, Christian Laamanni.
Äiti: Weyladt, Anna Margaretha, König

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 333 -

6. sukupolvi

Bockmöller, Brita Jacobsdotter, Geijer (taulusta 125. Äiti: Brennerus, Margaretha Isaacsdotter)

1. puoliso Geijer, Carl Dfaconus Tukholman saksalaisen seurakunnan diakoni. Lisätietoja: Tyska Församling i Stockholm. Perhesuhteet: Avioliitto oli lapseton.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 334 -

6. sukupolvi

Bockmöller, Anna Jacobsdotter, Falander (taulusta 125. Äiti: Brennerus, Margaretha Isaacsdotter) k. 1715 Luleå, Ruotsi. Perhesuhteet: Död i Luleå 1715, då hela familjen der utdog. Ammatinlisäyksiä: Kuoli Luulajassa Ruotsissa isoavihaa paossa ollessaan.

1. puoliso Falander, Isaac Isaacsson k. 1715 Luulaja. Borgmästare i Ny-Carleby: Uusikaarlepyyn pormestari. Vihitty: 1702 Nykarleby. Perhesuhteet: (Issac död jemte sin familie i Luleå, Ruotsi 1715.). Ammatinlisäyksiä: Kuoli Luulajassa Ruotsissa isoavihaa paossa ollessaan.
Ylioppilas Turussa 1695.

Isä: Falander, Isaac s. 1635. Pastorn i Gamla Karleby; Kokkolan kirkkoherra 1673, rovasti 1692.
Äiti: Mathesius, Britha Johansdotter, Falander s. 1640.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 335 -

6. sukupolvi

Catharina Perintytär, Springer (taulusta 129. Äiti: Peldanus / Peldan, Catharina Henrikintytär) Lisätietoja: Oli elossa 1710.

1. puoliso Anders Jonsson k. 24.04.1705 Vaasa. Kauppias Vaasassa. Vihitty: 21.04.1697 Vaasa. Kuolinsyy: Hukkui.

2. puoliso Springer, Henrik Michaelinpoika Kauppias Vaasassa 1712. Vihitty: 24.04.1706 Vaasa.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 336 -

6. sukupolvi

Anna Margaretha Perintytär (taulusta 129. Äiti: Peldanus / Peldan, Catharina Henrikintytär) s. 04.01.1678 (kastettu) Vaasa. k. 13.12.1762 Mustasaari.

1. puoliso Elias Gustafsson Kivalteri (poliisikonstaapeli). Vihitty: 1697 Vaasa. Lisätietoja: Oli elossa 1737.

Lapset:
1) Abraham Eliaksenpoika (katso taulu 681) s. n. 1714. k. 22.01.1769 Mustasaari. Puuseppämestari ja Mustasaaren Storgårdin talon isäntä.
2) Gustaf Eliaksenpoika (katso taulu 682) s. 30.11.1698 Vaasa. k. 12.05.1752 Mustasaari. Kivalteri (poliisikonstaapeli).
3) Margaretha Eliaksentytär s. 25.01.1700 Vaasa.
4) Maria Eliaksentytär s. 03.07.1720 Mustasaari. Lisätietoja: Eli Mustasaaressa 1770.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 337 -

6. sukupolvi

Tawast, Margaretha Johansdotter, Kranck (taulusta 131. Äiti: Sursill, Anna Ericsdotter) Perhesuhteet: Toinen avioliitto oli nähtävästi lapseton.

1. puoliso Kranck, Carl Carlsson k. 02.08.1695 ennen, Pyhäjoen Haapavesi. Kapellan i Pyhäjoki Haapajärvi 1690.
Ylioppilas Upsalassa 1682.

Isä: Kranck, Carl Limingan nimismies.
Äiti: Brita Knutintytär, Kranck

Lapset:
1) Johan Carlinpoika s. 22.07.1691 Pyhäjoki. Perhesuhteet: Kaksonen Margarethan kanssa.
2) Margaretha Carlintytär s. 22.07.1691 Pyhäjoki.
3) Brita Carlintytär s. 30.04.1692 Pyhäjoki.
4) Carl s. 1693 Pyhäjoen Haapajärvi. k. 24.08.1696 Pyhäjoki.
5) Margaretha s. 1695 Pyhäjoen Haapajärvi. k. 02.08.1695 Pyhäjoki.

2. puoliso Nyman, Petter Stadsnotar i Helsingfors; Helsingin kaupunginnotaari.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 338 -

6. sukupolvi

Tawast, Christina Johansdotter, Forbus (taulusta 131. Äiti: Sursill, Anna Ericsdotter) s. n. 1658. k. 1736 haudattu 17.12.1736 Raahe.

1. puoliso Forbus, Henric k. 1734 haudattu 31.03.1734 Raahe. Borgare och Rådman i Brahestad samt begrofs i Martii 1734. Ammatinlisäyksiä: Kauppias Raahessa, raatimies.
Isä: Forbus, Hans
Äiti: Duwal / Duvel, ??

Lapset:
1) Johan (katso taulu 683) k. 1732 haudattu 17.12.1732 Raahe. Raahelainen kauppias.
2) Margaretha Henricsdotter (katso taulu 684) s. 28.11.1686. k. 02.08.1746 (Pyhäjoen) Haapavesi.
3) Johan s. 01.00.1690 Raahe. k. 01.00.1690 Raahe.
4) Anna Henricsdotter (katso taulu 685) s. 07.10.1691 Raahe. k. 22.09.1763 Raahe.
5) Christina Henricsdotter (katso taulu 686) s. 07.05.1693 kastettu, Raahe. k. 22.07.1777 Raahe.
6) Elisabeth Henricsdotter s. 07.02.1695 döpt; kastettu, Raahe. k. 1695 Raahe haudattu 23.06.1695 Raahe.
7) Henric s. 04.04.1696 kastettu, Raahe. k. 1696 Raahe haudattu 10.05.1696 Raahe. Kuolinsyy: död 51/2 dagar gammal; kuoli 51/2 päivän ikäisenä.
8) Gustaf s. 21.02.1698 Raahe. k. 1698 Raahe haudattu 11.09.1698 Raaahe.
9) Henric Henricsson (katso taulu 687) s. 13.09.1699 döpt, kastettu; Raahe. k. 23.06.1758 Raahe. Borgare i Brahestad.
10) Beata s. 30.11.1700 Raahe. k. 06.02.1701 Raahe.
11) Maria s. 16.05.1702 Raahe. k. 23.05.1702 Raahe.
12) Hans s. 30.01.1704 Raahe. k. 1704 Raahe haudattu 04.03.1704 Raahe. Perhesuhteet: Kaksonen Ingeborgin kanssa.
13) Ingeborg s. 30.01.1704 Raahe. k. 1704 Raahe haudattu 04.03.1704 Raahe.
14) Beata s. 07.06.1705 Raahe. k. 10.07.1705 Raahe.
15) Cicilia s. 07.09.1706 Raahe. k. 29.09.1706 Raahe.
16) Caspar s. 04.01.1710 Raahe. k. 03.07.1710 Raahe.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 339 -

6. sukupolvi

Tawast, Isaac Johansson (taulusta 131. Äiti: Sursill, Anna Ericsdotter) Student. Lisätietoja: Oli elossa Pyhäjoella vielä 1706.

Ylioppilas Turussa 1683, Upsalassa 1688.

1. puoliso Margaretha Hindersdotter, Tawast Vihitty: 30.11.1696 Pyhäjoki.

Lapset:
1) Johan Isakinpoika s. 04.07.1698 Pyhäjoki.
2) Margaretha Isaacsdotter s. 22.04.1700 Pyhäjoki.
3) Isaac Isaacsson s. 17.06.1701 Pyhäjoki.
4) Beata Isaacsdotter s. 07.11.1704 Pyhäjoki. k. 01.06.1706 Pyhäjoki.
5) Caspar s. 15.02.1706 Pyhäjoki. k. 03.06.1706 Pyhäjoki.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 340 -

6. sukupolvi

Tawast, Elisabeth Johansdotter, Salonius (taulusta 131. Äiti: Sursill, Anna Ericsdotter) s. 1660 ?. k. 16.03.1690 Raahe.

1. puoliso Salonius, Johan Johaninpoika k. 1687 Saloinen ?. Saloisten kappalainen 1671, filosofian maisteri.
Ylioppilas Upsalassa 1670, Turussa 1676.

Isä: Salonius / Saloensis, Johan Johansson, Londinus s. n. 1629. Kapellan i Salo 1668 och sedan förste Prost uti Franzila 1671. Rantsilan kappal.
Äiti: Lithovius / Limingius, Dordre Isaacsdotter, Salonius

Lapset:
1) Susanna Johanintytär (katso taulu 688)
2) Margaretha Johansdotter (katso taulu 689) s. 25.01.1684 Siikajoki. k. 03.12.1765 Raahe.

2. puoliso Blackman, Åke Nilsson s. n. 1651 Calmare län; Kalmarin läänissä Ruotsissa. k. 23.03.1705 Raahe. Råd och Handelsman i Brahestad; kauppias Raahessa, raatimies 1690 - 1705.
Oli kuitenkin eroa rikkaan ja köyhän, porvarin ja ei porvarin välillä, ja täällä kuten kaikkialla muuallakin vallitsi suuri sääty-ero. Sitä todistaa se suuri tarkkuus, jolla kirkon penkit jaettiin, niin että etevimmät istuivat parhailla paikoilla, ja tarkkuus, jolla valvottiin, ettei jakoa rikottu. Ensimäiset penkit olivat varatut pormestaria ja neuvosmiehiä sekä naisten puolella pormestarien ja pappien rouvia ja leskiä varten, sen jälkeen tulivat suurempien kauppiaitten ja heidän rouviensa paikat. Välistä puhkesi riitaisuuksia siitä, kutka olivat arvokkaampia kuin toiset, niinpä nosti Johan Michelson Tammelander vuonna 1696 ankaran hälinän oikeuden edessä sen johdosta, että neuvosmiehet kirkossa asetettiin nuorten kauppiasten, sellaisten kuin Åke Blackmanin ja Lars Biörnin eteen. Huomattava kuitenkin on, että Tammelander kuului niihin, jotka myötäänsä halvensivat oikeutta kaikissa mahdollisissa tilaisuuksissa. Åke Blackmanilla ja Hans Forbuksella oli myöskin koko joukko tontti- ja peltomaata. Vuonna 1696 oli kaupungilla 6 laivaa, joista kaksi kuului Hendrich Cortelle, kaksi, toinen niistä verrattain pieni »krejare», kuului Johan Michelsson Tammelanderille ja Åke Blackmanille yhteisesti, yhden jaalan omisti Anders Thomasson, Per Kellålla ja Matts Puriaisella oli yhteinen jahti. (lähde: Pohjanmaan verifikaattikirja vuodelta 1696) V. 1706 pormestari Corte maksoi enimmin tonttiäyrejä ja peltoveroa, mutta sotilasveroa hän sitä vastoin maksoi hyvin vähän. Varakkaimpia olivat Åke Blackman ja Johan Tammelander, sekä kirkkoherra Martinus Peitzius, Hendrich Forbus, neuvosmies Hans Forbus, tullinhoitaja Hans Olsbo, lukkari Erich Floor y. m. (lähde: Pohjanmaan verifikaattikirja vuodelta 1706). Gabriel Corte ei ollut niin varakas kuin hänen isänsä, eikä edes kuulunut varakkaimpien joukkoon. Vuosien 1710 - 1713 vaiheilla tullinhoitaja ja pormestari Hans Olsbo epäilemättä on kaupungin varakkain mies, hän on ainoa jolla on kaksi taloa, hänellä on suuri huonekunta, ja hän maksaa suurimmat verot sekä kruunulle että kaupungille. (lähde: Pohjanmaan verifikaattikirja vuodelta 1712). Vuonna 1707 mainitaan viisi tuulaakia maksavaa alusta, jotka kuuluivat Hendrich Forbukselle, Daniel Erwastille, Åke Blackmanin leskelle ja Anders Anderssonille. Köyhyyteen vaikuttivat myöskin ainaiset merionnettomuudet. Suurta huomiota herätti se haaksirikko, jossa porvari Matts Bertilson Sovio menetti henkensä. V. 1693 haaksirikkoutui "Ahvenanmaan alla" v. 1692 rakennettu "kaunis ja oivallinen" honka-alus, jonka omisti Johan Michelson Tammelander, hänen purjehtiessaan Tukholmaan ankarassa rajuilmassa ja myrskyssä. Lasti jäi mereen ja miehistö saatiin vaivoin pelastetuksi. Vuonna 1694 rakennutti Johan Michelson uuden aluksen, ja sen valmistuttua hän purjehti Tukholmaan, vieden mukanaan tavaraa 6,000 kupari talarin arvosta. Mutta hän ei ollut ehtinyt pitemmälle kuin aavalle merelle, kun alus upposi miehistöineen ja tavaroineen - vain muutama mies pelastui "ajelehdittuaan meressä 5 vuorokautta hylyn kanssa sinne tänne aaltojen mukana". Hän ei kuitenkaan siitä lannistunut, sillä heti sen jälkeen hän rakensi taas itselleen uuden aluksen, tasasaumaisen "kreijarin". Vuonna 1699 arvioi maistraatti hänen merellä kärsimänsa tappiot 20,000 talariksi. Åke Blackman kärsi myös suuria tappioita merionnettomuuksissa. Vuonna 1688 "hävisi" hänelle kuuluva kruunun tavaroilla lastattu alus Grääsöön luona matkalla Tukholmaan, ja vuonna 1700 tapahtui n. s. suuri haaksirikko, josta taru ja mielikuvitus saivat mieluista askartelun aihetta; siinä Åke Blackmanin suuri, kruununvoilla ja porvarien tavaroilla lastattu alus hukkui Holmögaddarna nimisen saariryhmän edustalle. Kesällä vuonna 1705 ajautui muuan porvari Joseph Langin, Erich Floorin perillisten ja Matts Kaisulan omistama alus karille. Miehistö pelastui, mutta koko lasti, joukossa 175 tynnyriä suolaa, hukkui. (lähde: Johan Michelsson Tammelanderin päiväämätän anomus k. m:lle, raastuvan oikeuden pöytäkirja huhtikuun 22 p. 1696, kesäkuun 12. 1699, tammikuu 10 p. 1691, kesäku 17. 1701 ja marrask. 20. 1705) Köyhyyden päälähteenä olivat ainaiset huonot sadot. Täällä kaukana pohjolassa olivat kato ja nälänhätä hyvin tavallisia - vihollinen, joka tunnettiin ja jota siitä syystä kaksin kerroin pelättiin. Vaikeimpia vuosia oli 1687, jolloin Saloisten pitäjässä oli sellainen kato, pakkanen ja halla, että enemmän kuin 50 henkilöä pitäjässä kuoli nälkään ja muitten täytyi pelastuakseen syödä ravintoa, joka oli aivan kelpaamatonta. Muutenkin täällä aina oli viljasta puute. Kun maaherra Grass eräässä raastuvan kokouksessa vuonna 1694 tiedusteli kaupungin porvareilta, paljonko he siihen aikaan saivat viljatynnyristä, he vastasivat, etteivät he vielä olleet saaneet ostaa niinkään paljoa viljaa kuin itse tarvitsivat, saati sitten myydäksensä; muuten ei porvaristolla tässä kaupungissa, he lisäsivät, yleensäkään ollut mitään viljaa myytävänä. Ei mikään aika kuitenkaan ollut kaupungille tässä suhteessa niin pelottava kuin katovuodet 1695 - 1697. Jo helmikuussa 1696 pormestari Corte lausui oikeuden edessä viljasta olevan sellaisen puutteen, että moni menetti henkensä. Hänen sanojensa mukaan ei ollut muuta kuin yksi alus, jota kaupunki saattoi käyttää elinkeinonsa ylläpitämiseen. Maaliskuussa samana vuonna porvaristo pyysi, että se suurien katojen tähden saisi purjehtia Liivinmaalle viljaa ostamaan, mutta pyyntöön ei suostuttu, koska kunink. maj. lupasi itse hankkia viljaa. Kun kuitenkaan ei mitään viljaa tullut, päätti porvaristo itse ostaa joukon kruunun viljaa; he vuokrasivat Hans Olsbon aluksen viljan tuontia varten, koska se joka tapauksessa oli määrätty kruunun rahtia kuljettamaan. Tänä puutteen aikana herätti iloa, kun muuan tukholmalainen kauppias, Bengt Ulfman, lähetti Raaheen joukon viljaa myytäväksi. Mutta ilo muuttui pian katkeraksi harmiksi, kun tätä viljaa ei, kuten oli odotettu, heti myyty. Ulfman oli näet määrännyt, että se oli säilytettävä Ake Blackmanin valvonnassa ja ettei sitä saanut myydä. Kun kolme kuukautta oli kulunut porvariston saamatta sitä ostaa, he valittivat tästä korkeimpaan paikkaan, mutta sieltä ei tullut apua. Mutta kun porvaristo lupasi maksaa 22 kup. talaria tynnyristä, antoi maistraatti Blackmanille käskyn ruveta jakamaan viljaa, ja vaikka Ulfman kernaasti olisi odottanut kauemmin, voidakseen vieläkin nostaa viljan hintaa, alkoi nyt Blackman sitä myydä. Tästä oli porvaristo sitä enemmän iloissaan, kun korkeammasta paikasta tuli käsky, että porvariston itsensä piti hankkia viljaa, koska kunink. maj:n kävi mahdottomaksi hankkia kaikkea mitä tarvittiin. Kuinka köyhiä kaikki olivat, näkyy kuitenkin siitä, että kun Blackmanin piti kantaa maksu viljasta, hän sai miltei poikkeuksetta pantteja eikä rahaa. Ulfman ei puolestaan tyytynyt saamaansa hintaan, vaan vaati 29 talaria tynnyriltä ja haastatti Åke Blackmanin kämnärioikeuteen Tukholmaan. Blackman taas vetosi porvaristoon saadakseen 7 talaria lisämaksua jokaista tynnyriä kohti. Åke Blackman oli 1600- luvun suurimpia laivanvarustajia, rikas mies joka testamentissaan lahjoitti 400 talaria Raahen kirkolle, 100 talaria koululle ja 10 köyhille. Lähde: Alma Söderhjelm Raahe 1649 - 1899 Helsinki 1911 Myös tietoja: Sursillin Suku Lisäyksiä ja korjauksia 1974 Brahestads rådstugurätt 04.11.1685

Lapset:
1) Johan s. 04.03.1690 Raahe. k. 21.03.1690 Raahe.
2) Johan Åkeson s. 04.05.1690. k. 1690.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 341 -

6. sukupolvi

Tawast, Anna Johansdotter, Bonelius (taulusta 131. Äiti: Sursill, Anna Ericsdotter) s. 1663. k. 21.10.1742 Uleåborg, Oulu.

1. puoliso Bonelius, Sigfrid k. 1715. Kapellan i Rovaniemi 1649, samt Pastor i Kuusamo; Kuusamon kirkkoherra 1699.
Ylioppilas Upsalassa 1685, Turussa 1687.

Isä: Bonelius, Sigfrid, Taurus s. Från ett hemman, Härkälä i Åbo län. Kapellan i Rovaniemi.
Äiti: Juliana Nilsintytär, Bonelius

Lapset:
1) Malin Sigfridsdotter (katso taulu 690)
2) Carin Sigfridsdotter (katso taulu 691)
3) Henrik (katso taulu 692) Korpraali. Lisätietoja: Asui Oulussa vielä 1735.
4) Christian Sigfridsson (katso taulu 693) s. 1673. k. 30.03.1745. Kapellan. Perhesuhteet: Cristianin ja äidin ikäsuhde ei pidä paikkaansa, jossain on virhe!.
5) Brita Sigfridsdotter (katso taulu 694) s. 1693. k. 1743 Alatornio.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 342 -

6. sukupolvi

Tawast, Beata Johansdotter, Julenius (taulusta 131. Äiti: Sursill, Anna Ericsdotter) s. 1670. k. 27.07.1742 Hölö, Ruotsi.

1. puoliso Julenius, Jacob k. Riga; Riika. Pastor vid Österbottens regimente; Pohjanmaan jalkaväkirykmentin pastori.
Ylioppilas Turussa 16881. Vihittiin papiksi 1688. Latinankielinen runoilija. Han blef prestvigd 168 och var först Bataillonspredikant, men sedan Pastor vid Österbottens regimente, förlagdt i Riga.

Isä: Julenius, Zacharias s. n. 1625 Ilmajoki. Kauhavan kappalainen.

2. puoliso Carlander, Joseph Johansson s. 19.02.1674. k. 19.03.1699 Pyhäjoki. Sockne-adjunct i Pyhäjoki 1693, kapellan 1694, Kappalainen Pyhäjoki 1694. Vihitty: 01.04.1695 Pyhäjoki.
Ylioppilas Upsalassa 1688.

Isä: Carlander, Johan Larsinpoika Maisteri, Vaasan koulurehtori, sittemmin Pyhäjoen kirkkoherra 1676.
Äiti: Mathesius, Margaretha Josefintytär, Carlander s. 1644 ? Kalajoki.

Lapset:
1) Margaretha s. 18.10.1695 Pyhäjoki. k. 18.06.1696 Pyhäjoki.
2) Anna Beata s. 07.02.1697 Pyhäjoki. k. 22.10.1697 Pyhäjoki.
3) Johan Josefinpoika (katso taulu 695) s. 21.04.1698 Pyhäjoki. k. 21.04.1767 Pietarsaaren maaseurakunta. Råd- och Handelsman i Jacobstad och sedan Sockne-skrifvare i Pedersöre. Ammatinlisäyksiä: Matals-comissarie i Korsholms Norra Ditrict.
4) Cecilia s. 17.04.1699 Pyhäjoki. k. 13.05.1699 Pyhäjoki.

3. puoliso Corte, Henric Henricsson s. 1647 Uleåborg; Oulu. k. 02.08.1706 Raahe. Bormästare i Brahestad 1680. Befallningsman öfver Salo. Vihitty: 1705. Ammatinlisäyksiä: Raahen pormestari 1680. Valtiopäivämies.
Ylioppilas Turussa 1655. Vuonna 1695 omisti pormestari Corte 3 tonttia Raahessa, peltomaan, joka tuotti 9 tynnyriä 18 2/3 kappaa, ja enemmän karjaa kuin kukaan muu. Sekä vuoden 1687 valtiopäivillä että myöhemminkin edusti Raahea sen pormestari Hendrich Corte. Hendrich Corte, joka oli syntynyt vuonna 1647, oli jo kauan ennen pormestariksi tuloaan osottautunut kelvolliseksi virkamieheksi. Lopetettuaan lainopilliset opintonsa ja oltuaan jonkun aikaa auskultanttina Turun hovioikeudessa, hän tuli isänsä ja Pietari Brahen välisen hyvän suhteen avulla lainlukijaksi muutamiin pitäjiin ja vuonna 1675 neuvosmieheksi ja kaupungin kirjuriksi Raaheen. Kun hänen isänsä oli kantoja virkamatkoilla, toimi hän usein varapormestarina ja nimitettiin vuonna 1680 isänsä kuoleman jälkeen pormestariksi. Hänen huhtik. 10 p:nä 1680 päivätty valtakirjansa oli vielä Pietari Brahen allekirjottama. Hendrich Corte oli samoin kuin hänen isänsä Saloisten nimismies, ja hän sai silloin tällöin eri luottamustoimia, ja hän sai silloin tällöin eri luottamustoimia - niinpä hän oli esim. jäsenenä niissä toimikunnissa, jotka kokoontuivat Kokkolassa 1695, Vaasassa toukok. 12 p:nä 1696 ja Kokkolassa kesäk. 19 p:nä samana vuonna antamaan lausuntonsa erityisten Ruotsin lain kaarien muuttamisesta. Raastuvanoikeuden pöytäkirjoista päättäen Hendrich Corte oli sangen raju tavoiltaan ja esiintymiseltään; niinpä hänet esim. vuonna 1682 tuomittiin maksamaan 60 kup. talaria sovintoa, koska hän heinäkuussa 1681 eräällä merimatkalla ollessaan oli lyönyt Johan Tammelanderia kepillä niin, että tämä oli saanut verihaavan päähänsä ja ollut pakotettuna pitkän aikaa »olemaan parturin käsiteltävänä». Corten ja porvariston kesken oli ainaisia selkkauksia, kaupunkilaiset esiintyivät usein uppiniskaisesti ja kiivaasti pormestariaan kohtaan eivätkä pitäneet omana tietonaan, milloin heillä oli jotain syytä häntä moittia - yhtenä esimerkkinä monesta mainittakoon, että oikeus kerran sakotti muuatta porvaria, koska tämä oli »osotellut pormestaria pilkallisilla ja sopimattomilla sanoilla». Pormestari Corte oli kolme kertaa naimisissa, ensimäisen kerran Margaretha Nycarluksen kanssa, vuodesta 1696 Margaretha Pietarintyttären kanssa ja vuodesta 1705 Beata Tawastin, Pietarsaaren entisen kappalaisen ja sittemmin Pyhäjoen kirkkoherran, Johan Tawastin tyttären kanssa. Ensimäisestä avioliitostaan oli hänellä poika, Gabriel Corte, toisesta tytär, Hedvig. Vuotta kolmannen naimisiinmenonsa jälkeen, s. o. 1706, pormestari Corte kuoli, jättäen jälkeensä paljon velkoja - niinpä esim. hänen poikansa Gabriel Corte notariona eli kaupunginkirjurina velkoi lähes 2,200 hop. talaria, jotka olivat peräisin anastetuista varoista, maaherra tupakkakomppanian puolesta 4,000 hop. talaria ja rykmentin kirjuri Erich Munselius 700 talaria 21 äyriä hopeata rykmentin puolesta. »Sekä lesken että poika Gabrielin täytyi uhrata koko omaisuutensa velkojen maksamiseen; kesti kuitenkin kauan 'ennenkuin pesä meni konkurssiin.» Pormestarin leski pyysi maistraatilta saada viedä Hendrich Corten ruumiin Sandsundiin Pietarsaaren pitäjään, jonka ilan hänen isänsä, kirkkoherra Johan Tawast, oli omistanut ja joka vielä oli hänen sukunsa hallussa. Mutta Gabriel Corte vastusti tätä osaksi siitä syystä, että hänen isänsä oli syntynyt Ssloisissä ja kuollut Raahessa, että hän oli toiminut ja työskennellyt siellä pitemmän aikaa ja että hänellä täällä oli muurattu hautansa, johon ennestään hänen molemmat entiset vaimonsa, vanhempansa, siskonsa, lapsensa ja lapsenlapsensa olivat haudatut, osaksi sen takia, että Hendrich Corte itse eläessään oli ehdottomana toivomuksenaan lausunut tahtovansa tulla haudatuksi tähän perhehautaan, jonka hyväksi hän eläessään oli tehnyt monta lahjotusta. Porvaristo tunnusti hänen näkökantansa oikeaksi ja suostui hänen pyyntöönsä. Lähde: Alma Söderhjelm RAAHEN KAUPUNKI 1649 - 1899 Helsinki 1911 Akateeminen kirjakauppa

Isä: Corte, Henrik Henrikinpoika s. Saksa. Raahen ensimmäinen pormestari.
Äiti: Forbus, Christina Casparintytär, Corte

Lapset:
1) Anders s. 06.09.1706 Raahe. k. 15.03.1707 Raahe.

4. puoliso Scharff, Paul s. 1675 Hälleforsin ruukki, Ruotsi. k. 28.04.1743 Hölö, Ruotsi. Prost i Hölö uti Södermanland; Hölön kirkkoherra 1689.
Isä: Scharff, Johan Vuorivouti.
Äiti: Leffler, Barbara, Scharff

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 343 -

6. sukupolvi

Brochius, Carl Larsinpoika (taulusta 133. Äiti: Anglenius, Catharina Carlintytär) k. 1678. Turun kaupunginsihteeri 1671.

Ylioppilas Turussa 1653.

1. puoliso Salomontanus, Barbro, Brochius
Isä: Salomontanus, Anders Maskun kihlakunnan tuomari.
Äiti: Plogh, Maria, Salomontanus

Lapset:
1) Carl Carlinpoika (katso taulu 696) s. n. 1665 Turku. k. 1699. Vähä-Savon kihlakunnan tuomari 1695.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 344 -

6. sukupolvi

Brochius, Margaretha Larsintytär, Bachster (taulusta 133. Äiti: Anglenius, Catharina Carlintytär) k. haudattu 1688 marianpäivänä Turku.

1. puoliso Bachster, Hans k. haudattu 11.10.1681. Kauppias Turku.
Isä: Bachster, Thomas Turkulainen kauppias.

Lapset:
1) Carl Hansinpoika Kuolinsyy: Kuollut ehkä nuorena.
2) Jakob Hansinpoika s. 25.02.1674 Turku?. k. 08.05.1674 Turku?.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 345 -

6. sukupolvi

Brochius, Catharina Larsintytär, Brennerus (taulusta 133. Äiti: Anglenius, Catharina Carlintytär) k. 1862 Turku? haudattu 23.12.1682 Turku.

1. puoliso Brenner, Henrik, Brennerus s. 1643. k. 23.02.1689 Turku. Turun hovioikeuden asessori 1685.

Lapset:
1) Gabriel Henrikinpoika (katso taulu 697) s. n. 1671. k. 15.06.1697 Vaasa. Vaasan kaupunginnotaari 1697. Raatimies.
2) Lars Henrikinpoika (katso taulu 698) s. n. 1672. k. 1721 joulukuussa. Kauppias Kokkolassa 1704. Raatimies, valtiopäivämies. Kuolinsyy: Hukkui.
3) Henrik Henrikinpoika s. n. 1677. k. 16.05.1708 Vaasa. Vaasan kaupunginnotaari 1697. Perhesuhteet: Naimaton.
4) Margaretha Henrikintytär (katso taulu 699) s. n. 1680.
5) Catharina Henrikintytär (katso taulu 700) s. 1676 kesäkuu. Lisätietoja: Elossa vielä 1725.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 346 -

6. sukupolvi

Cameron, Baltzar Carlinpoika (taulusta 134. Äiti: Reyer / Nurkka, Anna Danielintytär) k. 1679 kuoli ennen.

1. puoliso Elisabet Christofferintytär, Cameron Lisätietoja: Elossa vielä 1683.

Lapset:
1) Maria Baltzarintytär (katso taulu 701)

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 347 -

6. sukupolvi

Cameron, Daniel Carlinpoika (taulusta 134. Äiti: Reyer / Nurkka, Anna Danielintytär) k. 1691 haudattu 11.02.1691 Oulu.

1. puoliso Brita Hansintytär, Cameron

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 348 -

6. sukupolvi

Cameron, Brita Carlintytär, Tuderus (taulusta 134. Äiti: Reyer / Nurkka, Anna Danielintytär) k. haudattu 02.04.1698 Tervola.

1. puoliso Tuderus, Daniel Juhananpoika k. 1687 Tervola. Tervolan kappalainen 1673.
Ylioppilas Upsalassa 05.12.1659. Opiskeli Turussa 1656, mutta kun veli Gabriel erotettiin yliopistosta, siirtyi vapaaehtoisesti tämän kanssa Upsalaan ja kirjoittautui siellä jouluk. 1659 akatemiaan. Palveli sotilaspappina Liivinmaalla Väinänsuun skanssissa. Tervolan kappalainen 1673. Valitti käräjillä 1675, ettei ollut saanut kymmenyksiään kadon vuoksi ja pyysi apua nälkäänäkevälle perheelleen. Sai maaherran päätöksellä 1677 autiotilan Kemin Alapaakkolasta viljeltäväkseen ja kalastusoikeudet Muurolassa. Lisäksi hän sai omaksi ja vaimonsa eliniäksi Maikkalan autiotilan korvaukseksi Liivinmaalla tehdyistä palveluksista ja rästiin jääneestä palkasta. Maikkalan tila oli ollut 10 vuotta autiona, eikä voinut elättää enempää kuin kolme lehmää. Perhe eli suuressa puutteessa. Julkaissut muutaman häärunon. Lähde: Emil, Ellen ja Maj Puolenvuosisadan kirjeet Brev från ett halvt sekel

Isä: Somerus, Johannes Johannis, Tuderus s. n. 1600 Somero. Kemin kirkkoherra.
Äiti: Bylov / Bylow, Anna Kristina Christoferintytär, Somerus

Lapset:
1) Gabriel Danielinpoika (katso taulu 702) k. 30.06.1733 Ii. Kauppias Oulussa jo 1711. Kuolinsyy: Hukkui Iijokeen.
2) Hedvig (katso taulu 703) s. n. 1670. k. 04.04.1742 Oulu.
3) Jakob Danielinpoika (katso taulu 704) s. 1678 Tervola. k. 04.10.1746 Oulu. Kauppias Oulussa.
4) Carl Danielinpoika (katso taulu 705) s. 1680. k. 25.03.1745 Laukaa. Kirkkoherra Laukaa 1729.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 349 -

6. sukupolvi

Anglenius, Daniel Simoninpoika (taulusta 135. Isä: Anglenius, Simon Danielinpoika) k. 01.05.1677 Turku. Ylioppilas Turussa 1669.

1. puoliso Trumbel, ??, Anglenius

Lapset:
1) Daniel Danielinpoika Tallipoikana 1691, Turun katedraalikoulussa 1692. Lisätietoja: Myöhemmät elämänvaiheet tuntemattomat.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 350 -

6. sukupolvi

Nurkka, Daniel Henrikinpoika, Anglenius (taulusta 136. Isä: Nurkka, Henrik Danielinpoika) k. 03.05.1694 Tukholma. Porvari Oulussa. Tullaaja 1674.

1. puoliso Rysä, Anna, Nurkka k. 1679 haudattu 18.10.1679. Vihitty: 09.12.1668 Oulu.
Isä: Rysä, Niilo Erkinpoika Porvari Oulussa.
Äiti: Vappu Matintytär, Rysä

Lapset:
1) Nils Porvari Oulussa.
2) Henrik Danielinpoika (katso taulu 706) k. 1695 haudattu 06.03.1695 Oulu. Porvari Oulussa.
3) Daniel Danielinpoika Lisätietoja: Muutti Olusta oletettavast 1600-luvun loppuvuosina.
4) Anna Danielintytär (katso taulu 707) s. 1660-luvulla. k. 1743 kesäkuu, Oulu.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 351 -

6. sukupolvi

Anglenius, Jakob Danielinpoika (taulusta 137. Isä: Nurkka, Nurckerus, Daniel Danielinpoika) s. n. 1658. k. 1718 Pudasjärvi haudattu 06.04.1718 Pudasjärvi. Lukkari ja siltavouti Pudasjärvi.

1. puoliso Balckholm, Margareta Carlintytär, Anglenius s. n. 1655. k. 1715 haudattu 08.05.1715 Pudasjärvi.

Lapset:
1) Brita Jakobintytär (katso taulu 708) s. n. 1677. k. 1717 juhannusaatto, Pudasjärvi.
2) Daniel Jakobinpoika (katso taulu 709) Lisätietoja: Asui Kempeleessä 1734.
3) Jakob Jakobinpoika (katso taulu 710) s. 28.04.1690 Pudasjärvi. k. 18.09.1764 Kempele. Talollinen Ollilan tilalla Kempeleessä.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 352 -

6. sukupolvi

Anglenius, Daniel Danielinpoika (taulusta 137. Isä: Nurkka, Nurckerus, Daniel Danielinpoika) s. n. 1662. k. 12.06.1725 Pudasjärvi. Kappalainen Pudasjärvi 1691.

Ylioppilas Upsalassa 1685, Turussa 1691.

1. puoliso Lithovius, Anna Samuelintytär, Anglenius s. n. 1663. k. 09.03.1746 Pudasjärvi. Vihitty: 18.01.1689 Ii.
Isä: Lithovius / Limingius, Samuel Samuelinpoika s. 1633. Iin kirkkoherra 1688.
Äiti: Beata Mikontytär, Lithovius / Limingius s. n. 1640 ?.

Lapset:
1) Florens s. 16.10.1688 Ii. k. 1690 Ii haudattu 18.01.1690 Ii.
2) Samuel Danielinpoika (katso taulu 711) s. 09.11.1690 Ii. k. 12.06.1763 Pudasjärvi. Tullimies. Lisätietoja: Alkujaan Anglenius.
3) Beata s. 17.04.1693 kastettu, Pudasjärvi. k. 1694 haudattu 04.08.1694 Ii.
4) Daniel Danielinpoika (katso taulu 712) s. 14.07.1695 kastettu, Pudasjärvi. k. 30.01.1755 Pudasjärvi. Pudasjärven Pietarilan isäntä.
5) Michael Danielinpoika (katso taulu 713) s. 14.10.1698 kastettu, Pudasjärvi. k. 17.01.1739 Oulu. Tullipalvelija Oulussa.
6) Jahan Danielinpoika s. 20.03.1706 kastettu, Pudasjärvi.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 353 -

6. sukupolvi

Anglenius / Angleen, Anna Danielintytär, Cajanus (taulusta 137. Isä: Nurkka, Nurckerus, Daniel Danielinpoika) s. n. 1651. k. 24.02.1745 Kempele. Lisätietoja: Kuoli 94 vuotiaana. Perhesuhteet: Perhe oli lapseton.

1. puoliso Cajanus, Jeremias, Hierta Nimismies Sotkamossa.
Isä: Gyllenhjerta, Jeremias Anteronpoika Nimismies Paltamossa.
Äiti: Kröger, Maria, Cajanus (Gyllenhjerta) s. Länsipohja.

2. puoliso Teudschovius, Daniel Kajaanin porvari ja siltavuti.
Kajaanin raastuvanoikeus 1710 Lähde: Sursillin Suku Lisäyksiä ja korjauksia 1974

Isä: Teudschovius, Jacobus Petri Kajaanin kirkkoherra.
Äiti: Brita Laurintytär, Teudschovius

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 354 -

6. sukupolvi

Anglenius / Angleen, Catharina Danielintytär, Keckman (taulusta 137. Isä: Nurkka, Nurckerus, Daniel Danielinpoika) s. 1654 Pudasjärvi. k. 1694 Pudasjärvi haudattu 23.03.1694 Pudasjärvi. Kuolinsyy: Kuollut synnyttäessään kaksosia.

(hautausmerkintä: 23. Martii begrafs hustru Karin Daniels dotter Anglenia medh sin odöpta son, Johan Keckmans ahlna Pastor saliga hustru, hvilken afled ... kuoli kaksosten synnytyksessä. Pojan lisäksi oli syntynyt ensin tytär Karin, joka myös kuoli ja haudattiin)

1. puoliso Keckman, Johan, Kähkönen s. 1657 Kiehimänsuu, Paltamo. k. 1707 Pudasjärvi haudattu 00.10.0000 Pudasjärvi. Pudasjärven kappalainen 1678, kirkkoherra 1691. Vihitty: 1679 Pudasjärvi.
Syntynyt 1657 Paltamossa. Kuollut 50-vuotiaana 1707 26.2.1707 Pudasjärvi. Keckman pappissuvun kantaisä, 1678 hän tuli Pudasjärven kappalaiseksi ensimmäiseen virkaansa ja oli Pudasjärven kirkkoherra 1691. Johan Keckman, alkuaan Johan Kähkönen, oli kotoisin Paltamosta. Johan Keckman oli 2. avioliitossa Margaretha Lithoviuksen kanssa. Vanhemmat: Olof Olofinpoika Kähkönen ja Brita Hansdotter. Johan Keckmanin juonittelujen ja syytösten johdosta menetti Pudasjärven kirkkoherra Wegelius toimensa. Kyläkunnan lautamiehet erottivat Wegeliuksen harhaoppisuudesta ja Keckman nimitettiin hänen seuraajakseen. (pidätetty virantoimituksesta pietistisenä 1691, sai luvan palata papinvirkaan 1692). Lähde: Wegeliuksen sukukirja

Isä: Kähkönen, Olof Olofinpoika Talollinen Paltamo.
Äiti: Riitta Hannuntytär, Kähkönen

Lapset:
1) Daniel Johaninpoika (katso taulu 714) s. 1679 Pudasjärvi. k. 1738 haudattu 19.03.1738 Haukipudas. Iin pitäjänapulainen 1725. Lisätietoja: Asuinpaikka Ylikiiminki 1738.
2) Johan Johaninpoika (katso taulu 715) s. 1680 Pudasjärvi. k. haudattu 1738 juhannuspäivänä, Ii. Iin kappalainen 1720.
3) Brita Johanintytär (katso taulu 716) s. 1683 Pudasjärvi. k. 08.10.1758 Kuusamo.
4) Anna Johansdotter (katso taulu 717) s. 1684. k. 1726 Sotkamo.
5) Samuel Johaninpoika (katso taulu 718) s. 22.05.1687 (kastettu), Pudasjärvi. k. 09.04.1761 Pudasjärvi. Kirkkoherra Pudasjärvi 1742.
6) Jakob Johaninpoika (katso taulu 719) s. 22.04.1692 Pudasjärvi. k. 24.04.1717 Pudasjärvi.
7) Catharina s. 23.03.1694 Pudasjärvi. k. 31.03.1694 Pudasjärvi. Perhesuhteet: Syntyi kaksosena; kaksosista toinen, poika syntyi kuolleena.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 355 -

6. sukupolvi

Pajapappi / Smedh, Jaakko Antinpoika, Seppä (taulusta 139. Äiti: Nurkka, ??? Michaelintytär) Isonkyrön pitäjänseppä. Lisätietoja: Elossa 1696.

Lähde: Sursillin suku Lisäyksiä ja korjauksia Henkikirja

1. puoliso Susanna Söyringintytär, Pajapappi / Smedh
Lähde: Sursillin Suku Korjaukset ja lisäykset 1974 Mainitaan henkikirjassa 1678


2. puoliso Brita, Pajapappi / Smedh
Mainitaan henkikirjassa 1680, mahdollisesti sama kuin 1701 vastikään Ilmajoellew muuttanut seppä Jaakko Antinpojan vaimo Beata Matinmtytär /VA: Etelä-Pohjanmaa KO a 19: 804, 808/. (19) Lähde: Sursillin Suku Lisäyksiä jua korjauksia 1974


Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 356 -

6. sukupolvi

Pajapappi / Smedh, Kalle Antinpoika (taulusta 139. Äiti: Nurkka, ??? Michaelintytär) Seppä.

Mainitaan Isonkyrön henkikirjassa 1699, eli siellä 1704 /VA: Etelä-Pohjanmaa KO a 22:567/. Lähde: Sursillin Suku Lisäyksiä jua korjauksia 1974

1. puoliso Anna Larsintytär, Pajapappi / Smedh Vihitty: 08.09.1685 Vaasa ?.
Eli Isossakyrössä 1702 /Etelä-Pohjanmaa KO a 20:702/ (19) Lähde: Sursillin Suku Lisäyksiä jua korjauksia 1974


Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 357 -

6. sukupolvi

Brita Knutintytär (taulusta 142. Äiti: Brita Henrikintytär) k. 1677 haudattu 22.04.1677 Vaasa ?. Lisätietoja: Eli 1675.

1. puoliso Jakob Eriksson k. 1675 haudattu 11.08.1675 Vaasa. Porvari ja laivuri Vaasassa.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 358 -

6. sukupolvi

Westzynthius, Anna Jacobsdotter, Fant (taulusta 147. Isä: Westzynthius, Jacob Carlsson) s. 29.10.1675 Vaasa. k. Kuoli miehensä jälkeen.

1. puoliso Fant, Erik Erkinpoika s. 05.03.1672 Wasa; Vaasa. k. 07.03.1729 Pietarsaari maalaiskunta. Kirkkoherra Pietarsaari 1719, astui virkaan 1922, rovasti 1722. Vihitty: 18.09.1698 Vaasa ?.
Student i Upsala 1687; Philos. Magister i Åbo 26.11.1694; prestvigd 30.11.1695; Kapellan i Pedersöre 08.12.1695; Pastor derstädes 17.09.1719; Prost 12.11.1722. Ylioppilas Upsalassa 1688, Turussa 1639, filosofian maisteri 1694, vihittiin papiksi 1695.

Isä: Fant, Erik Michaelinpoika s. n. 1640 Vaasa. Vaasalainen kauppias ja raatimies.
Äiti: Gammal, Clara Martinintytär, Fant s. 10.11.1643 Vöyri ?.

Lapset:
1) Clara Erikintytär (katso taulu 720) s. 20.06.1708 Pietarsaaren pitäjä. k. 06.06.1742 Ähtävä.
2) Brita Erikintytär (katso taulu 721) s. 13.06.1709 Pietarsaaren pitäjä ?. k. 01.04.1750 Kruununkylä.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 359 -

6. sukupolvi

Hamnius, Anna Johansdotter, Bratt (taulusta 148. Äiti: Westzynthius, Elisabeth Carlsdotter) s. n. 1662. k. 01.04.1732 Vaasa.

1. puoliso Bratt, Birger k. 1706 Koivulahti. Kapellan i Wasa; Prest i Qveflax Sacellanie 1700. Kappalainen koivulahti 1700.
Ylioppilas Upsalassa 1680, sitten myös Turussa.

Isä: Bratt, Olof Pastor.
Äiti: Brennerus, Christina, Bratt

Lapset:
1) Olof s. 23.11.1689. Kuolinsyy: Kuollut pienenä.
2) Johan Birgerinpoika s. 1690 -luvulla, Vaasa. Ylioppilas Upsalassa 1718. Lisätietoja: Myöhempi elämänkulku on tuntematon.
Otettiin ylioppilaana nähtävästi Turun yliopiston kirjoihin 1716.
3) Anna Birgersdotter (katso taulu 722) s. 1692. k. 06.04.1776 Vaasa.
4) Anders Birgerinpoika (katso taulu 723) s. 1694 Vaasa ?. k. 04.05.1754 Vaasa. Tullikirjuri Vaasassa.
5) Birger s. 23.07.1698 Vaasa. k. 1698 Vaasa haudattu 17.08.1698 Vaasa.
6) Jakob s. 07.09.1699 Vaasa.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 360 -

6. sukupolvi

Wasbeck, Elisabet Erikintytär, Kiemmer (taulusta 148. Äiti: Westzynthius, Elisabeth Carlsdotter) s. 20.11.1679 (kastettu) Vaasa. k. 08.03.1756 Kruununkylä.

1. puoliso Kiemmer, Anders s. 19.11.1673 (kastettu) Kokkola. k. Tukholmassa sotapakolaisena isonvihan aikana. Kauppias Kokkolassa.
Isä: Kiemmer, Per Kokkolalainen kauppias ja raatimies.
Äiti: Maria Perintytär, Kiemmer

Lapset:
1) Elisabet s. 13.06.1703 Kokkola. k. 25.07.1703 Kokkola.
2) Anders s. 15.10.1704 Kokkola. k. 14.03.1705 Kokkola.
3) Petter Andersinpoika (katso taulu 724) s. 13.09.1705 Kokkola. k. 07.07.1765 Kruununkylä. Kruununkylän sairashuoneen johtaja 1738.
4) Erik s. 20.01.1707 Kokkola. k. 10.04.1707 Kokkola.
5) Jakob s. 05.05.1708 Kokkola. k. 29.01.1709 Kokkola.
6) Johan s. 28.05.1709 (kastettu), Kokkola. k. 1709 Kokkola haudattu 03.09.1709 Kokkola.
7) Maria s. 04.07.1711 Kokkola. k. 1711 Kokkola haudattu 17.07.1711 Kokkola.
8) Elisabet s. 22.09.1712 Kokkola. k. 1712 Kokkola haudattu 07.10.1712 Kokkola.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 361 -

6. sukupolvi

Westzynthius, Johan Magnison (taulusta 149. Isä: Westzynthius, Magnus Gabrielsson) s. 1671. k. 25.04.1740 Ylivieska. Kapellan i Ylivieska; Ylivieskan kappalainen 1722.

Johan var Sockne-adjunct och Paedagog i Brahestad 1696; Kapellan i Ylivieska 10.07.1727. Ylioppilas Turussa 1688.

1. puoliso Fortelius, Margaretha Ericsdotter, Westzynthius s. 01.03.1681 Paltamo ?. k. 09.11.1756 Kälviä.
Isä: Fortelius, Eric Kapellan i Paldamo 1672; Paltamon kappalainen.
Äiti: Cajanus, Anna Johansdotter, Fortelius s. 1656 Paltamo.

Lapset:
1) Anna Johansdotter (katso taulu 725) s. 03.05.1714 Raahe. k. 14.05.1793 Rantsila.
2) Johan Johansson (katso taulu 726) s. 08.02.1717. k. 20.02.1789 Lohtaja. Corporal och sedan Rustmästare; varusmestari.
3) Magdalena Johansdotter
4) Anna Johansdotter
5) Abraham Johansson (katso taulu 727) s. 14.12.1707 Raahe. k. 01.04.1768 Ylivieska. Bonde i Ylivieska, talollinen. Lisätietoja: I Ängeslevä hemman i Ylivieska, der afkomlingar efter honom än skola finnas. Perhesuhteet: Avioliitto oli lapseton.
6) Magnus Johansson (katso taulu 728) s. 25.07.1709 Raahe. k. 29.12.1762 Ylivieska. Ylivieskan kappalainen 1740, varapastorin arvo 1756.
7) Eric Johansson (katso taulu 729) s. 17.08.1711 Raahe. k. 15.11.1755 Ylivieska. Kirkkomaalari.
8) Magdalena Johanintytär s. 1722. k. 10.06.1784 Kälviä. Perhesuhteet: Naimaton.
9) Margaretha Johansdotter (katso taulu 730) s. 07.11.1723 Ylivieska. Lisätietoja: Troligen gift med Bonden Jacob Michelsson Tanhuala i Ylivieska.
10) Olof Johansson (katso taulu 731) s. 24.09.1726 Ylivieska. k. 09.04.1781 Kajaani. Kajaanin kirkkoherra ja pedagogi.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 362 -

6. sukupolvi

Bockmöller, Margaretha Cortintytär (taulusta 156. Äiti: Gammal, Anna Magnidotter) Lisätietoja: kuollut nähtävästi isonvihan aikana.

1. puoliso Ross, Jacob s. 1634. k. 1720 Mustasaari. Borgmästaren i Wasa; pormestari. Etelä-Pohjanmaan tuomiokunnan tuomari 1690. Ammatinlisäyksiä: Valtiopäivämies.
Ylioppilas Upsalassa 1653. Filosofian maisteri. Senare Häradshöfdingen uti Södra Österbotten; kihlakunnantuomari. Teollisuuden uranuurtajia Etelä-Pohjanmaalla. Isonkyrön Orisbergin rautaruukin perustajia 1676. Pöytäkirja Kristiinankaupungin käräjiltä 1688 kertoo Wellam Matsson Mansijnin, Kristiinankaupungin pormestari Johan Hanssonin, Vaasan pormestari Jakob Rossin sekä Wellamin isän Mats Mårtensonin veljen Johan Mårtensonin välillä tehdystä sovittelusta ja uudesta perintöriidasta koskien Wellamin isänpuoleista perintöä. Pormestari Johan oli toiminut alaikäisen Wellam Matssonin holhoojana ja oli nyt Wellamin haastamana käräjillä. Perintöjä oli soviteltu jo aiemmin ja vuonna 1682 oli tehty sovintokirja Jakob Rossin ja Johan Hanssonin kesken, allekirjoittajana myös Johan Mårtensson. Tämän asiakirjan Johan Hansson tuo esiin oikeudessa 1688. Lähde: Juuret 2/2004 Kyröössä Penni Airas

Isä: Ross, Wiljam s. Skottland. Borgaren i Wasa, kauppias ja teollisuusmies Vaasa.
Äiti: Wessel / Wazell, Margaretha, Ross

Lapset:
1) Magdalena Jacobsdotter (katso taulu 732) s. Vaasa. k. 14.01.1755 Oulu.
2) Kerstin s. 30.05.1671 kastettu, Vaasa. k. 23.07.1671 haudatt, Vaasa.
3) Elisabet s. 13.11.1672 kastettu, Vaasa. k. 30.07.1673 haudattu, Vaasa.
4) Catharina Jacobsdotter (katso taulu 733) s. 02.05.1674 kastettu, Vaasa.
5) Cort s. 01.07.1675 Vaasa. k. 01.08.1675 Vaasa.
6) Jakob s. 03.02.1677 Vaasa. k. 26.05.1678 Vaasa.
7) Anna s. 16.03.1678 Vaasa. k. 19.06.1678 Vaasa.
8) Herman Jacobsson (katso taulu 734) s. 03.05.1679 kastettu; Vaasa. k. 07.09.1728 Vaasa. Borgmästare i Wasa, Vaasan pormestari 1707. Valtiopäivämies.
9) Margaretha s. 08.03.1682 Vaasa. k. 23.07.1682 Vaasa.
10) Maria Jabosdotter (katso taulu 735) s. 29.03.1684 kastettu; Vaasa. k. 1763 Oulu haudattu 10.07.1763 Oulu.
11) Isak s. 14.08.1685 Vaasa. k. 14.10.1685 Vaasa.
12) Brita Jakobintytär (katso taulu 736) s. 24.01.1688 kastettu, Vaasa. k. 1722 haudattu 05.05.1722 Vaasa.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 363 -

6. sukupolvi

Bochmöller, Christina Carlsdotter, Grandelius (taulusta 156. Äiti: Gammal, Anna Magnidotter)

1. puoliso Grandelius, Johan Johaninpoika, Grandell s. 1635 Ehkä Kokkolan pitäjässä. k. 1693 Uusikaarlepyy ?. Pastor i Ny-Carleby 1689; pastori Uusikaarlepyyssä, kirkkoherra 1681. Lisätietoja: Kotoisin nähtävästi Kokkolan pitäjästä.
Ylioppilas Upsalassa 1635, Turussa 1655, vihittiin papiksi 1660. Han blef Conrector i Ny-Carleby 1675; Rector derstädes 1674; prestvgd 1669.

Lapset:
1) Carl Johansson Underofficer vid Kongl. Svenska Gardet; Ruotsin kuninkaalisen kaartin aliupseeri.
2) Brita Johansdotter (katso taulu 737) s. n. 1674. k. 1738 haudattu 19.02.1738 Lokalahti.
3) Catharina Johansdotter (katso taulu 738)

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 364 -

6. sukupolvi

Bockmöller, Anna Cortsdotter (taulusta 156. Äiti: Gammal, Anna Magnidotter) k. 1703 - 1704 Uusikaarlepyy.

1. puoliso Ross, Wilhelm s. 1635 Vaasa. k. 1690 joulukuun alussa, Uusikaarlepyy. Borgmästaren och Handlanden uti Nykarleby. Valtiopäivämies. Vihitty: 1662 ennen joulukuuta.
Isä: Ross, Wiljam s. Skottland. Borgaren i Wasa, kauppias ja teollisuusmies Vaasa.
Äiti: Wessel / Wazell, Margaretha, Ross

Lapset:
1) Magdalena Wilhelmsdotter (katso taulu 739) k. 1705 Uusikaarlepyy.
2) Margaretha Wilhelmsdotter k. 1715 Piteå; Piitime.
3) Johan Wilhelmsson s. 08.09.1674 Uusikaarlepyy. k. 17.11.1701 Vaasa haudattu Ny-Carleby, Uusikaarlepyy. Suuren lakikomission kanslisti Tukholmassa 1698. Perhesuhteet: Naimaton.
Johan blef Student i Åbo 1690; Notarie vid Lagmansrätten i Westmanland och Dalarne 1696; Cancellist vid Lagcommission i Stockholm. Ylioppilas Turussa 1689, Upsalassa 1690.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 365 -

6. sukupolvi

Bochmöller, Elisabet Cortintytär, Melander (taulusta 156. Äiti: Gammal, Anna Magnidotter) k. 1670 haudattu 27.03.1670 Nykarleby. Lisätietoja: Eli 1660.

1. puoliso Melander, N. N.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 366 -

6. sukupolvi

Bockmöller, Jacob Carlsson (taulusta 156. Äiti: Gammal, Anna Magnidotter) s. 03.03.1650 Ny-Carleby; Uusikaarlepyy. k. 03.10.1701 Stockholm (kirjoilla Uusikaarlepyy). Pormestari Uusikaarlepyy 1691. Valtiopäivämies. Kuolinsyy: Drunknade, hukkui matkalla ollessaan Tukholmassa.

Jacob reste till Upsala Academie 1666, lärde sig bokhålleriet i Hamburg från 06.09.1667 till 09.07.1668, blef Bokhållare ofver Korsholms -grefskaps Fögderi 13.07.1669, tog afsked ifrån denna tjenst och började 1676 drifva handel i Ny-Carleby, Rådman 06.05.1678, och Borgmästare dersammastädes 23.02.1691, efter Borgmästaren Wiljam Ross. Ylioppilas Upsalassa 1666. Opiskeli kauppa-alalla Hampurissa Saksassa 1667 - 1668.

1. puoliso Brennerus, Margaretha Isaacsdotter, Bochmüller s. 1650 Isokyrö. k. 01.00.1715 Uusikaarlepyy. Vihitty: 09.01.1672.
Isä: Brennerus, Isak s. 01.01.1603 Mustasaari. Kirkkoherra Isokyrö 1644, rovasti. Kydönpolttaja ja -viljelijä. Muotokuvamaalari.
Äiti: Wernberg, Susanna Gabrielintytär, Brennerus s. 1609 Vöyri.

Lapset:
1) Brita Jacobsdotter (katso taulu 333)
2) Anna Jacobsdotter (katso taulu 334) k. 1715 Luleå, Ruotsi. Perhesuhteet: Död i Luleå 1715, då hela familjen der utdog. Ammatinlisäyksiä: Kuoli Luulajassa Ruotsissa isoavihaa paossa ollessaan.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 367 -

6. sukupolvi

Gammal, Susanna Knutsdotter, Buskman ??? (taulusta 157. Isä: Gammal, Knut Magnuksenpoika) Perhesuhteet: Ensimmäinen puoliso nimeltään tuntematon, olisikohan ollut Buskman ??.

1. puoliso Buskman, Ernest Luutnantti.

2. puoliso Norin, Johan Henkikirjoittaja. Vihitty: 29.07.1684 Vaasa.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 368 -

6. sukupolvi

Wegelius, Sara Catharina, Polviander (taulusta 158. Äiti: Laurila / Lauraeus, Kristina Olavintytär) s. 06.01.1690 Pudasjärvi. k. 30.01.1739 Mouhijärvi.

1. puoliso Polviander, Michael s. n. 1685. k. 08.03.1743 Mouhijärvi. Kirkkoherra Mouhijärvi, maisteri. Vihitty: 03.03.1710 Tyrvää.
Isä: Polviander, Simon Michaelis s. n. 1645. Ikaalisten kirkkoherra.
Äiti: Barck, Anna, Polviander

Lapset:
1) Isaac Michelsson (katso taulu 740) s. 19.06.1712. k. 04.04.1796. Kyrkoherde i Mouhijärvi, Mouhijärven kirkkoherra, rovasti.
2) Magdalena (katso taulu 741) s. 1717. k. 1785 haudattu 09.10.1785 Mouhijärvi.
3) Sara (katso taulu 742) s. 24.05.1722 Porvoo. k. 29.08.1765 Merikarvia.
4) Margaretha (katso taulu 743) s. 06.02.1726 Mouhijärvi. k. 21.02.1767 Mouhijärvi.
5) Maria (katso taulu 744) s. 29.11.1729 Mouhijärvi. k. 29.04.1790 Ikalinen.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 369 -

6. sukupolvi

Wegelius, Johan (taulusta 158. Äiti: Laurila / Lauraeus, Kristina Olavintytär) s. 15.05.1693 (kastettu) Tukholma. k. 13.05.1764 Oulu.

Ylioppilas Turussa kl. 1709. Satakuntalaisen osakunnan jäsen 23.7.1709. Ylioppilas Uppsalassa 1719 - nimeä ei mainita yliopiston matrikkelissa. Vihitty papiksi Härnösandin hiippakunnassa 16.5.1721. - Enontekiön kappalainen 1721, ero sairauden takia 1724. Armovuodensaarnaaja Tyrväällä 1725. Tornion pedagogion rehtori 1726. Oulun kirkkoherra 1756. Rovasti 1758. Suomenkielisen postillansa ansiosta tunnettu varhaisemman herännäisyyden edustaja. Lähde: Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852 Opiskeli osaksi kotona, osaksi Turun katedraalikoulussa. Pakeni vanhempiensa mukana isonvihan aikana oleskellen n. 1713 Suomen Lapissa ja 1714 Ruotsin Lapissa, josta käsin matkasi tuntureiden yli Norjaan. Oli ylioppilaana Upsalassa 1920. Julkaisi Enontekiön rahvaan toivomuksesta speneriläisen pietismin hengessä postillan: "Se pyhä evangeliumillinen valkeus taivaallisesa opisa ja pyhäsä elämäsä" (Tukholma 1747 ja 1794, useita painoksia), teoksen, "joka on tehnyt hänen nimeensä rakastetuksi ja saanut aikalaisten ja jälkipolvien kunnioituksen", 1762 ilmestyi "Yxi tarpeellinen coetus ja tutkistelemus rippiväen kanssa". Lähde: Wegelius Sukukirja

1. puoliso Törner, Margareta, Wegelius Vihitty: 1772. Perhesuhteet: Margareta oli aikaisemmin jo kahdesti aviossa.
Isä: Törner, N.N. Porvari.
Äiti: Helander, N.N., Törner Kauppias Helanderin leski.

Lapset:
1) Kristina (katso taulu 745)
2) Johannes s. 1725. k. 1740 Karkku haudattu 07.04.1740 Karkku.
Karkun historiankirjassa on Johannes Wegeliuksesta seuraava merkintä: "Tornion koulumestarin ainoa (eloon jäännyt) poika, joka oli matkalla Turun Akatemiaan sairastui täällä ja muutaman päivän sairauden jälkeen otettiin taivaalliseen Korkeakouluun, jossa hän kaikkien pyhien kanssa katselee Herraa kasvoista kasvoihin, 14 1/2 vuotiaana hänet haudattiin kirkon Kuoriin pyhän pastori Henrici Arfvidin hautaan, nimi ja vuosiluku kirstun päällä". Lähde: Wegelius Sukukirja
3) Maria s. 28.01.1728 Tornio. k. 30.04.1728.
4) Henrik s. 28.02.1729 Tornio. k. 12.03.1729.
5) David s. 20.06.1730 Tornio. k. 16.07.1730.
6) Gabriel s. 30.07.1732 Tornio. k. 21.08.1732.
7) Abraham s. 24.04.1735 Tornio. k. 23.06.1735.
8) Isak s. 13.06.1736 Tornio. k. 26.06.1736.
9) Elisabet s. 16.11.1737 Tornio. k. 23.12.1737.
10) Margareta s. 07.10.1739 Tornio. k. 01.03.1740.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 370 -

6. sukupolvi

Wegelius, David (taulusta 158. Äiti: Laurila / Lauraeus, Kristina Olavintytär) s. 04.04.1696 Paimio. k. 18.07.1731 Jokioinen. Tammelan pitäjänapulainen.

Ylioppilas Turussa 1722 [Wigelius] David [Johannis _ 299]. Satakuntalaisen osakunnan jäsen 27.9.1722 [1722. d: 27 Septembris] David Wegelius Tyrviensis. - sacellanus in Tammela. - obiit A:o 1731. Sukunimeksi on kirjoitettu ensin Wigelius, joka on sittemmin korjattu muotoon Wegelius.›. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 18.3.1724. Tyrvään kirkkoherran (isänsä) apulainen 1724. Tammelan pitäjänapulainen 1725. Lähde: Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852

1. puoliso Gottleben, Catharina, Wegelius s. 1689. Vihitty: 1725.
Isä: Gottleben, Gabriel s. 1650. Tammelan kirkkoherra.
Äiti: Paulinus, Sofia, Gottleben

Lapset:
1) David (katso taulu 746) s. 18.05.1726 Tammela. k. 22.10.1806 Vesilahti. Kirkkoherra Vesilahti 1769 lähtien.
2) Kristina (katso taulu 747) s. 05.12.1727 Tammela.
3) Gabriel s. 06.02.1729 Tammela. k. 11.03.1800 Tammela. Kauppias Porissa.
4) Sofia s. Tammela.
5) Hedvig (katso taulu 748) s. 1731.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 371 -

6. sukupolvi

Wegelius, Elisabet, Astrenius (taulusta 158. Äiti: Laurila / Lauraeus, Kristina Olavintytär) s. 01.05.1698 Tyrvää. k. 08.09.1750 Mouhijärvi.

1. puoliso Astrenius, Erik s. 1694. k. 18.02.1760 Mouhijärvi. Kappalainen Mouhijärvi.

Lapset:
1) Elisabet (katso taulu 749) s. 31.12.1729. k. 23.06.1809 Muohijärvi.
2) Hedvig (katso taulu 750) s. 06.09.1731 Mouhijärvi. k. 13.12.1765 Punkalaidun.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 372 -

6. sukupolvi

Wegelius, Kristina, Enckell (taulusta 158. Äiti: Laurila / Lauraeus, Kristina Olavintytär) s. 28.08.1700 Tyrvää. k. 03.11.1762 Kauhava.

1. puoliso Enckell, Johan s. 1696 Kangasala. k. 04.09.1770 Kauhava. Kauhavan kappalainen. Vihitty: 27.09.1725 Tyrnävä.

Lapset:
1) Kristiina Maria (katso taulu 751) s. 17.07.1732 Kauhava ?. k. 17.11.1820 Uusikaupunki.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 373 -

6. sukupolvi

Wegelius, Gabriel (taulusta 158. Äiti: Laurila / Lauraeus, Kristina Olavintytär) s. 05.06.1702 Tyrvää. k. 1746 Karkku haudattu 19.09.1746 Karkku. Kirkkoherra Karkku 1740.

Ylioppilas 1722 Turku. Nimipastori Karkussa 1734. Karkun kirkkoherra 1740. Respondentti pappeikokouksessa Turussa 1835. Oli "Protocollum Ecclesiae Carckuensis" mukaan taitava, hienotunteinen ja neuvokas mies. Lähde: Ville Wegelius Wegelius Sukukirja 2001

1. puoliso Thurovius, Catharina, Wegelius k. 05.05.1775 Kiikka.
Isä: Thurovius, Johan s. 1673 Huittinen ?. Kirkkoherra Huittinen.
Äiti: Burmeister, Kristina, Thurovius s. 1674.

Lapset:
1) Christina (katso taulu 752) s. 25.05.1731 Karkku. k. 04.05.1802 Karkku.
2) Katarina s. 17.10.1733 Karkku.
3) Annika s. 08.01.1735 Karkku. k. 1735 Karkku haudattu 02.02.1735 Karkku.
4) Gabriel s. 06.02.1736 Karkku.
5) Johannes (katso taulu 753) s. 06.05.1738 Karkku. k. 07.05.1788 Eura. Pitäjänapulainen Eurassa 1768.
6) Johan s. 06.05.1739 Karkku. k. 09.04.1788 Eura.
7) Hedvig s. 18.07.1740 Karkku.
8) Henrik s. 17.01.1742 Karkku. k. 1742 Karkku haudattu 28.02.1742 Karkku.
9) Elisabet s. 25.02.1743 Karkku. k. 18.04.1831 Kiikka.
10) Maria s. 09.09.1745 Karkku.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 374 -

6. sukupolvi

Wegelius, Maria, Ström (taulusta 158. Äiti: Laurila / Lauraeus, Kristina Olavintytär) s. 20.05.1705 Tyrvää.

1. puoliso Ström, Henrik Nimismies.

Lapset:
1) Kristina (katso taulu 754) s. 25.05.1735 Paattinen. k. 01.09.1786 Paattinen.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 375 -

6. sukupolvi

Ilken, Olof Isakinpoika (taulusta 159. Äiti: Laurila / Lauraeus, Kaarina Olavintytär) s. 21.06.1676 Kalajoki. k. 05.06.1723 Maalahti. Pitäjänapulainen Maalahti 1698.

1. puoliso Arenius, Catharina, Ilken Vihitty: 04.07.1699 Maalahti. Perhesuhteet: Avioliitosta syntyi Sulvassa yksi, muutaman viikon vanhana kuollut tytär.
Isä: Arenius, Thomas Kirkkoherra Maalahti 1689.
Äiti: Kalm, Anna, Arenius

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 376 -

6. sukupolvi

Laureus, Sara Gabrielintytär, Gisselkors (taulusta 161. Isä: Laureus, Gabriel Olofsson) s. 1674. k. 01.03.1752 Uleåborg, Oulu .

Gift mariebebådelsedag 1691.

1. puoliso Gisselkors, Isak Kristersson s. 1668. k. 1730 haudattu 11.07.1730 Muhos. Kappalainen Muhos 1698. Vihitty: 25.03.1691 i Tyrvis; Tyrvää.
Studerade 27.07.1687 i Upsala och i Åbo 1691.

Isä: Gisselkors, Krister Nilsson Kajaanin pormestari 1688 - 93, maakapteeni 1673 - 80.
Äiti: Sinius, Elisabeth Isaksdotter, Gisselkors s. 1640.

Lapset:
1) Sara (katso taulu 755) s. n. 1700. Lisätietoja: Elää vielä 1753. Perhesuhteet: Omgift med bonden Lauri Partanen.
2) Maria (katso taulu 756) k. Iisalmi.
3) Isak (katso taulu 757) s. 1693. k. 14.10.1759 Oulu. Oulun läänin lääninviskaali.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 377 -

6. sukupolvi

Laureus, Gabriel Gabrielinpoika (taulusta 161. Isä: Laureus, Gabriel Olofsson) s. 18.04.1677 Turku. k. 10.08.1753 Turku. Porin jalkaväkirykmentin rykmentinpastori 1704. Valtiopäivämies.

Ylioppilas Turussa 1696. Oli sotavankeudessa Venäjällä 1712 - 1722. Nimitettiin tällöin vankien Tobolskiin Siperiaan perustaman koulun tarkastajaksi 1714 ja Tobolskin saksalaisen seurakunnan kirkkoherraksi 1715, rovasti 1729. Ruotsin tiedeakatemian jäsen 1747. Turun yliopiston 1. teologian professori 1749. Teologian tohtori Upsalan yliopistossa 1752.

1. puoliso Fontin, Catharina, Laureus s. 18.04.1687 Ruhnun saari, Eesti. k. 21.07.1737 Loimaa. Vihitty: 1707 Riika, Latvia.
Isä: Fontin, Olof Riian (Latvia) ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherra.

Lapset:
1) Olof Johan s. 08.03.1723 Merimasku. k. 1724 haudattu Merimasku.
2) Benedicta s. 17.05.1724 (kastettu) Merimasku. k. 1724 haudattu Merimasku.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 378 -

6. sukupolvi

Lauraeus, Susanna, Rajaleen (taulusta 162. Isä: Lauraeus, Olof ) k. 1728 Oulu ? haudattu 26.05.1728 Oulu.

1. puoliso Rajaleen, Georg s. 1678. k. 05.03.1739 Oulu. Oulun 2. kappalainen.
Ylioppilas Turussa 1703

Isä: Rajalenius, Georg, Raijala Kappalainen Ikaalinen.
Äiti: Favorinus, Alitza, Rajalenius

Lapset:
1) Anna Georgintytär (katso taulu 758)
2) Georg Georginpoika (katso taulu 759) s. 1718. k. 1748 Tyrnävä. Kappalainen Tyrnävä 1744.
3) Margaretha Georgintytär s. 04.04.1722 Oulu.
4) Fredrik Georginpoika (katso taulu 760) s. 04.05.1722 Oulu ?. k. 1747-1751 Kaukola. Kaukolan kappalainen 1745.
5) Susanna Christina Georgintytär s. 11.08.1724 Oulu.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 379 -

6. sukupolvi

Lauraeus, Johan Olofinpoika (taulusta 162. Isä: Lauraeus, Olof ) s. 1686 Oulu ?. k. 1737 haudattu 09.01.1737 Merimasku. Ruotsi-Suomen armeijan kapteeni 1726.

Ylioppilas Turussa 1703.

1. puoliso Detloff, Christina, Lauraeus s. 1687. k. 1742 haudattu 10.10.1742 Merimasku.

Lapset:
1) Reinhold Johan Johaninpoika (katso taulu 761) s. 21.04.1712 Merimasku. k. 06.11.1778 Merimasku. Ratsutilallinen Merimaskussa.
2) Anna Christina Johanintytär (katso taulu 762) s. 07.08.1713 Merimasku.
3) Maria Johanintytär s. 19.06.1722 (kastettu) Merimasku.
4) Alexander Johaninpoika (katso taulu 763) s. 16.11.1725 (kastettu) Merimasku. k. 07.01.1788 Turku. Pappi, Turun tuomiokirkon taloudenhoitaja 1773.
5) Hedvig s. 22.05.1729 (kastettu) Merimasku. k. 1729 haudattu 27.07.1729 Merimasku.
6) Fredrik s. 17.07.1730 (kastettu) Merimasku. k. 1731 haudattu 25.01.1731.
7) Henrik Johaninpoika s. 24.05.1733 (kastettu) Merimasku.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 380 -

6. sukupolvi

Lauraeus, Olof (taulusta 162. Isä: Lauraeus, Olof ) s. 01.10.1690 (posthumus) Pudasjärvi. k. 1729 Eura haudattu 14.09.1729 Eura. Euran kirkkoherra 1726.

Ylioppilas Turussa 1709.

1. puoliso Sacklinius, Anna Larsintytär, Lauraeus k. 1743 Rauma haudattu 14.05.1743 Rauma. Vihitty: 15.03.1726 Mynämäki.
Isä: Sacklinius, Lars Henrikinpoika s. 24.07.1676 Oulu. Kirkkoherra Mynämäki 1712, astui virkaan 1721. Valtiopäivämies. Kenttärovasti.
Äiti: Linelius / Karkuensis, Christina, Sacklinius

Lapset:
1) Catharina Olofintytär s. 20.03.1727 Eura.
2) Anna Brita Olofintytär s. 08.08.1728 Eura.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 381 -

6. sukupolvi

Calamnius, Josef Gabrielinpoika (taulusta 163. Isä: Calamnius, Gabriel Gabrielsson) s. n. 1665. k. 1716 Haapajärvi. Kapellan i Kalajoki Haapajärvi 1695, kappalainen 1695. Ammatinlisäyksiä: Kalajoen - Haapajärven kappalainen 1695.

Ylioppilas Turussa 1686. Josef Calamnius opiskeli vuodesta 1686 Turun Akatemiassa ja määrättiin 1692 Kalajoen pitäjänapulaiseksi sekä 1695 Haapajärven kappalaiseksi. Hän osti 1698 kappelistaan Kattiluksen talon ja otti 1709 viljelykseen asujitta jääneen Leppälän, hänen tiedetään myös kalastaneen innokkaasti kalavedellään Lahnajärvellä. Vuonna 1697 Calamnius joutui ottamaan kantaa pidisjärveläisen emännän tunnustuksiin tämän kerrottua mielenhäiriössä tuohon aikaan yleisiä tarinoita noidista kappalaiselle, joka näkyy aluksi uskoneen näihin värikkäisiin juttuihin. värikkäisiin juttuihin. Usko noituuteen ei ollut vielä ehtinyt haihtua papistosta, vaikka varsinaiset noitavainot oli lopetettu. Venäläisten miehitettyä syksyllä 1714 Kalajoen pitäjän ja aloitettua verisen terrorin Josef Calamnius ja poikansa Gabriel ja vävynsä Johannes Enqvist joutuivat piileskelemään metsissä, mutta jo ennen pääsiäistä 1715, heti pahimman terrorin loputtua, Haapajärven kappalainen palasi pappilaansa. Myöskään mainitut nuoret miehet eivät paenneet kauemmas ja he saivat sitten tärkeitä tehtäviä Kalajoen pitäjän hengellisen elämän ja hallinnon hoitamisessa. Josef Calamnius perheineen osoitti siis pelottomuutta ja uhrautuvaa velvollisuudentuntoa hyvin vaikeana aikana. Lähde: Keskipohjalaisia Elämänkertoja Kokkola 1995

1. puoliso Thorvöst, Elin s. 10.12.1671. Vihitty: 1693 (viimeistään).
Isä: Thorvöst, Herman Handlanden i Åbo; kauppias Turku.
Äiti: Gerd / Gerth / Gärdt, Maria Lorentzdotter, Thorvöst

Lapset:
1) Elisabeth (katso taulu 764) k. 18.06.1765.
2) Maria Josefintytär (katso taulu 765) s. 18.10.1693. k. 30.01.1757 Raahe. Lisätietoja: Puoliso oli isänsä seuraaja Haapajärven kappalainen.
3) Gabriel Josephsson (katso taulu 766) s. 20.10.1695 Haapajärvi. k. 25.05.1754 Solf, Sulva, ollessaan matkalla Vaasaan (kirjoilla Kalajoki). Vice Pastor i Kalajoki, Kalajoen kappalainen 1726, nimipastori. Ammatinlisäyksiä: Suomenkielinen runoilija.
4) Helena Josefintytär (katso taulu 767) s. 19.10.1697 Haapajärvi. k. 28.11.1774 Uusikaarlepyy. Perhesuhteet: Avioliitto Rydmanin kanssa oli lapseton.
5) Josef Josefinpoika (katso taulu 768) s. 28.04.1699 Kalajoki, Haapajärvi. k. 15.05.1761 Raahe ?. Kauppias ensin Kokkolassa, sitten Raahessa.
6) Herman Josefinpoika (katso taulu 769) s. 29.10.1701 Kalajoen Haapajärvi (myöhemmin Haapajärvi). k. 01.01.1766 Haapajärvi. Kauppaporvari Uusikaarlepyy. Lisätietoja: Eli vielä 1764.
7) Anna Josefintytär (katso taulu 770) s. 1704 (syntymäaika on noin) Kalajoen Haapajärvi (myöhemmin Haapajärvi). k. 24.05.1787 Sulva. Perhesuhteet: Avioliitto oli lapseton.
8) Susanna Josefintytär (katso taulu 771) s. 10.10.1707 Kalajoki, Haapajärvi. k. n. 1768.
9) Elisabet Josefintytär (katso taulu 772) s. 1712 (syntymäaika noin) Kalajoen Haapajärvi. k. 18.06.1765 Isokyrö.
10) Petter Josefinpoika (katso taulu 773) s. 23.01.1713 Haapajärvi, Kalajoki. k. 11.02.1770 Ii. Iin kappalainen 1740.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 382 -

6. sukupolvi

Calamnius, Petter Gabrielsson (taulusta 163. Isä: Calamnius, Gabriel Gabrielsson) k. 1722 Kalajoki ?. Kapellan i Kalajoki 31.08.1690; kirkkoherra siellä 1716.

Ylioppilas Turussa 1680.

1. puoliso Granberg, Elsa Ericsdotter, Calamnius Vihitty: 1706. Lisätietoja: Lefde ännu 1694.
Isä: Granberg, Erik Larsinpoika, Lochtovius s. 02.02.1623 Lohtaja ?. Kirkkoherra Lohtaja 1647.
Äiti: Munselius / Muncelius, Elisabeth Josefintytär, Granberg s. 1630 Ny-Carleby, Uusikaarlepyy.

Lapset:
1) Anna Petridotter (katso taulu 629) k. 01.00.1734 Haapajärvi ?.
2) Erik Petterinpoika Aliupseeri Ruotsin Länsipohjan rykmentissä.
3) Peter Lisätietoja: Kuollut pienenä.
4) Gabriel Petterinpoika (katso taulu 630) s. 24.09.1694 Kalajoki. k. 01.05.1767. Varalääninviskaali ja pitäjänkirjuri Kalajoella. Runoilija.
5) Josef Petterinpoika (katso taulu 631) s. 15.02.1703 Kalajoki. k. 18.08.1763 Kokkola. Porvari Kokkolassa. Perhesuhteet: Aviossa veljensä kälyn kanssa.

2. puoliso Brenner, Margaretha Henrikintytär s. n. 1680.
1, ja 3. aviosta ei ollut tai jäänyt lapsia eloon. ??

Isä: Brenner, Henrik, Brennerus s. 1643. Turun hovioikeuden asessori 1685.
Äiti: Brochius, Catharina Larsintytär, Brennerus

Lapset:
1) Maria Helena Petterintytär (katso taulu 774) k. 26.12.1747 Oulu haudattu 03.01.1748 Oulu.
2) Catharina Petterintytär (katso taulu 775) s. 27.09.1713 Kalajoki ?. k. 23.03.1797 Oulainen. Perhesuhteet: Avioliitto Falanderin kanssa oli lapseton.
3) Brita Christina Petri (katso taulu 776) s. 1718 (syntymäaika myös 1720). k. 22.03.1809 Siikajoki.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 383 -

6. sukupolvi

Calamnius, Margareta Gabrielintytär, Holstius (taulusta 163. Isä: Calamnius, Gabriel Gabrielsson) s. n 1666. k. 07.09.1738 Ylistaro.

1. puoliso Holstius, Claudius k. 1705 Ylistaro ?. Ylistaron kappalainen 1697.
Ylioppilas Turussa 1679

Lapset:
1) Anna Claudiuksentytär (katso taulu 777)
2) Israel Claudiuksenpoika (katso taulu 778) s. 14.04.1696. k. 01.01.1777 Lapua. Lapuan nimismies 1722.

2. puoliso Affrén, Anders, Aphren k. 12.00.1717 Ylivieska. Ylistaron kappalainen 1706. Lisätietoja: Porvarin poika Turusta. Kuolinsyy: Venäläiset hirttivät 1715.
Kotoisin Turusta tai Turun seudulta. Ylioppilas Turussa 1702. Oleskeli isonvihan aikana Ylivieskassa. Siellä venäläiset saivat kiinni paettuaan 1918 nähtävästi kuljettivat Turkuun, mutta toivat sitten takaisin Ylivieskaan ja hirttivät Ylivieskassa Kalajoessa olevalla pienellä saarella, jota siitä asti sanotaan Papinsaareksi. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 9.8.1705. Apulaispappi Isossakyrössä 1705. Ylistaron kappalainen siellä 1706. Vangittu isonvihan aikana 1717. Kuoli Venäläisten hirttämänä Kalajoen saarella 12.1718. Lähde: Ylioppilasmatrikkeli 1640 - 1852


Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 384 -

6. sukupolvi

Steccius / Stechius, Brita Petterintytär, Forselius (taulusta 164. Äiti: Calamnius, Brita Gabrielsdotter) s. n. 1655 Alatornio (Alatornio). k. 1684 haudattu 11.05.1684 Yliveteli.

1. puoliso Forselius, Elias Forselius, Raumannus s. 15.01.1652 Yliveteli. k. 04.02.1733 Yliveteli. Ylivetelin kappalainen 1673.
Ylioppilas Turussa 1671, vihittiin papiksi 1673. Elias vietti Isonvihan ajankin paikallisesti, ajoittain piilopirteissä, kaksi hänen lapsistaan ryöstettiin orjiksi Venäjälle. Lisätietoja pojan Jakobin kohdalla.. Lähde: Mosalan kronikka, s. 94 Janne ja Olga Kentalan perheen tarinaa Toimittanut Eeva Kentala ISBN

Isä: Raumannus, Erik s. n. 1620. Ylivetelin kappalainen.

Lapset:
1) Gabriel Eliaksenpoika (katso taulu 779) s. 24.04.1684 (kastettu) Yliveteli. k. 16.06.1753 Kokkola. Kauppias Kokkolassa 1709, raatimies.
2) Anna Eliaksentytär (katso taulu 780) s. 1677. k. 26.05.1752 Vaasa (kirjoilla Kokkolassa).
3) Margaretha s. 10.03.1678 (kastettu) Yliveteli. k. 1678 Yliveteli haudattu 05.05.1678 Yliveteli.
4) Erik Eliaksenpoika (katso taulu 781) s. 04.07.1680 (kastettu) Yliveteli. k. 1708 Riika. Porin läänin jalkaväkirykmentin kapteeni.
5) Brita s. 11.12.1681 (kastettu) Yliveteli. k. 1682 haudattu 05.02.1682 Yliveteli.
6) Petter s. 18.01.1683 (kastettu) Yliveteli. k. 1685 haudattu 15.03.1685 Yliveteli.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 385 -

6. sukupolvi

Falander, Erik Jakobinpoika (taulusta 165. Äiti: Mathesius, Anna Josefintytär) s. 10.07.1682. k. 13.09.1747 Liminka. Kirkkoherra Liminka 1739, valtiopäivämies.

Ylioppilas Turussa 1697, Upsalassa 1701, vihittiin papiksi 1708, maisteri 1712. V:n 1739 syyskäräjillä määrätään, miten paljon heiniä kustakin talosta on voietävä pappilaan. Helmikuun 28 p:nä 1740 saattaakin Limingan rovasti Erik Falander sanoa, että hänelle on osalta tuotu heiniä tyydyttävästi, mutta toinen osa täytää taasen sangen hitaasti tämän velvollisuutensa, jonka tähden kirkkoherran täytyy jo nyt tuntea taloudessaan puutetta. (Ote kihlakunnan oikeuden tuomiokirjasta helmikuun 20 p:nä v. 1740. Limingan kirkonarkisto) Lähde: K. I. Cajanus Kempeleen seurakunnan vaiheita

1. puoliso Munselius, Brita Erikintytär, Falander s. 1693. k. 27.09.1759. Vihitty: 14.01.1709 Lohtaja.
Isä: Munselius, Erik Johaninpoika s. 1665. Pohjanmaan jalkaväkirykmentin rykmentinkirjuri.
Äiti: Granqvist, Maria Hansintytär, Munselius s. 1674 Lohtaja ?.

Lapset:
1) Maria Erikintytär (katso taulu 782) s. n. 1712. k. 08.07.1789 Kärkölä. Perhesuhteet: Avioliitossa pikkuserkkunsa kanssa.
2) Jakob Erikinpoika (katso taulu 783) s. 23.03.1719. k. 30.12.1779 Hailuoto. Hailuodon kirkkoherra 1750, rovasti, maisteri.
3) Abraham Erikinpoika s. 26.07.1723 Kälviä. k. 1757 haudattu 21.06.1757 Oulu. Turun hovioikeuden auskultantti 1745, kirkkoherran apulainen Liminka . Perhesuhteet: Naimaton.
Ylioppilas Turussa 1738, Upsalassa 1745. Filosofian maisteri 1751.
4) Isak s. 16.04.1725 Kälviä. k. 29.07.1725 Kälviä.
5) Brita Erikintytär (katso taulu 784) s. 16.10.1726 Kälviä. k. 13.03.1774 Uusikaarlepyy.
6) Susanna s. 01.04.1728 Kälviä. k. 1728 Kälviä haudattu 02.07.1728 Kälviä.
7) Magdalena Christina Erikintytär (katso taulu 785) s. 23.04.1732 Kalajoki. k. 02.02.1823 Munsala.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 386 -

6. sukupolvi

Falander, Susanna Jakobintytär, Pilckar (taulusta 165. Äiti: Mathesius, Anna Josefintytär) s. 1685. k. 25.01.1751. Perhesuhteet: Avioliitto oli lapseton.

1. puoliso Pilckar, Johan s. Oulu. k. 1714. Kruununkylän kappalainen 1705.
Ylioppilas Upsalassa 1694, Turussa 1695, filosofian maisteri 1703.

Isä: Pilckar, Simon Oululainen kauppias ja raatimies.
Äiti: Sundelius, Magdalena, Pilckar

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 387 -

6. sukupolvi

Mathesius, Susanna Petterintytär, Granqvist (taulusta 166. Isä: Mathesius, Petrus Joosepinpoika) Kuolinsyy: Kuollut pakomatkalla Luulajalla 1716.

1. puoliso Granqvist, Christoffer Hansinpoika Lohtajan kappalainen, sittemmin kirkkoherra 1712. Kuolinsyy: Kuollut Isoavihaa paossa Luulajalla 1716.
Ylioppilas Upsalassa 1679, Turussa 1681.

Isä: Granqvist, Johan Christofferinpoika Lohtajan nimismies 1660-luvun lopulta lähtien.
Äiti: Witting, Brita Gustafintytär, Granqvist

Lapset:
1) Johan Christofferinpoika (katso taulu 620) k. 1727 Hamina ?. Pohjanmaan jalkaväkirykmentin rykmentinpastori 1720.
2) Brita Christofferintytär (katso taulu 621) s. 1690 Lohtaja ?. k. 13.05.1759 Lohtaja.
3) Maria Christofferintytär (katso taulu 622) s. 30.04.1699 Lohtaja ?. k. 29.07.1774 Raahe. Perhesuhteet: Avioliitto oli lapseton.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 388 -

6. sukupolvi

Mathesius, Magdalena Petterintytär, Cajanus (taulusta 166. Isä: Mathesius, Petrus Joosepinpoika) k. haudattu Kemiön kirkkoon.

1. puoliso Cajanus, Eric Johaninpoika s. 04.00.1658 Paltamo. k. 13.02.1732 Turku haudattu Kemiö. Paltamon 1703, sittemmin Kemiön kirkkoherra.
Joutui isonvihan aikana venäläisten vangiksi ja vietiin Turkuun 1716. Kemiön kirkkoherra 1717

Isä: Cajanus, Johan Andersson, Hjerta s. 19.12.1629 Paltamo. Paltamon kappalainen, sittemmin kirkkoherra.
Äiti: Mathesius, Anna Johansdotter, Cajanus

Lapset:
1) Johan Erikinpoika (katso taulu 786) s. Paltamo ?. k. 1741 Paltamo ?. Paltamon kappalainen 1722.
2) Erik Erikinpoika (katso taulu 787) s. n. 1688 Paltamo ?. k. 1716 Turku vankina ollessaan haudattu 02.02.1719 Kemiö. Paltamon. Lisätietoja: Venäläiset kuljettivat hänet vankina Turkuun 1716.
3) Anders Erikinpoika (katso taulu 788) s. n.1680 Paltamo. k. 1730 haudattu 25.091730 Tohmajärvi. 1. kappalainen Tohmajärvi 1727.
4) Margaretha Erikintytär (katso taulu 789)
5) Catharina Erikintytär (katso taulu 790) s. 26.05.1694 Paltamo ?. k. 29.12.1762 Sotkamo.
6) Susanna Erikintytär (katso taulu 791) s. 1703 Paltamo ?. k. 06.12.1780 Oulu.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 389 -

6. sukupolvi

Mathesius, Nils Gabrielinpoika (taulusta 167. Isä: Mathesius, Gabriel Joosepinpoika) s. 29.08.1676 Kalajoki. k. 24.02.1740 haudattu 30.03.1740. Maisteri, Pyhäjoen Haapajärven kappalainen, myöhemmin rovasti.

Niilo Mathesius, tämä tuli ylioppilaaksi Turussa vuonna 1686 saatuaan juuri 10 vuotta täyttäneeksi. Nuori ylioppilas ei kumminkaan heti jatkanut lukujansa yliopistossa, vaan oleskeli nähtävästi kotonansa, kunnes vuonna 1695 uudestaan kirjoitettiin ylioppilaaksi" Hän väitteli vuonna 1700 professori Munsterin johdolla ,,De fideli patriota" (Uskollisesta kansalaisesta), vihittiin maisteriksi 14.12.1700 ja mainitaan jo seuraavana vuonna Pyhäjoen Haapajärven kappalaisena. Kun venäläiset Napuen onnettoman taistelun jälkeen 1714 etenivät hävittäen ja surmaten Pohjanmaalla, pakeni Niilo Mathesius perheineen (appeinen ja anoppeinen) Ruotsiin, missä oleskeli Idenoren pitäjässä lähellä Hudiksvallia. Pohjanlahden tuolla puolen ei ollut vihollisen jaloissa, kuten poloisessa syntymämaassa, mutta silti paloi mieli Pohjanmaalle, kymmenen virran köyhään, mutta täydelleen rakkaaseen maahan. Jo vuonna 1716 oli Mathesius saanut Kaarlo-kuninkaalta valtakirjan Pyhäjoen kirkkoherran virkaan 1725, mutta vasta kun rauha oli tehty palasi hän 1721Suomeen. Pyhäjoen kirkkoherrana oli hän sitten kuolemaansa saakka vuoteen 1740. Pyhäjoen vanha kirkkoherra oli kahdesti naimisissa. Ensimäinen puolisonsa oli, Pyhäjoen kirkkoherran, rovasti Pietari Portinuksen tytär Anna Portina, joka kesti miehensä kanssa kaikki pakomatkan vaivat ja vuosien vieriessä lahjoitti hänelle 16 lasta. Anna Portinan kuoltua nai Niilo Mathesius pyhäjokelaisen talonpoikaistyttären Maria Niskasen, joka kartutti Mathesiuksen sukua 9:llä vesalla. Tästä jälkimäisestä avioliitosta syntyi Yrjö Mathesius Pyhäjoella huhtikuun 11 päivänä armon vuonna 1732. Vähäinen ei ollut se lapsilauma, joka kasvoi Pyhäjoen pappilassa. Vaikka tuoni teki lapsijoukossa pelottavaa hävitystä ennätti näistä kuitenkin kahdeksan tai yhdeksän täyteen ikään. Ja kumma; useat näistä ovat tavalla tai toisella piirtäneet nimensä Suomen historian aikakirjoihin. Lähde: KYRÖNMAA I Etelä-Pohjalaisen Osakunnan Julkaisu Rovasti ainakin jo 1738. Saarnaaja Kokkolan synodaalikokouksessa 06.02.1738 Antoi poikansa teokseen "De Ostrobotnia" Pyhäjoen seutua koskevat tiedot. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 31.5.1701. Haapaveden kappalainen 1701. Pakeni Ruotsiin 1714, asui siellä Idenorin pitäjässä Hudiksvallin lähellä. Pyhäjoen kirkkoherra 1715 (virkaan 1721). Lääninrovasti 1725. Puhuja pappeinkokouksessa Kokkolassa 1706, saarnaaja 1738. Lähde: Ylioppilasmatrikkeli 1640 - 1852

1. puoliso Portinus, Anna, Mathesius s. 31.08.1683. k. 31.05.1725 Pyhäjoki. Vihitty: 00.03.0000.
Isä: Portinus, Petrus s. n. 1653 Kotoisin Kokkolasta. Pyhäjoen rovasti.
Äiti: Bockmöller, Margareta

Lapset:
1) Maria s. 27.06.1702 Pyhäjoki. k. 13.03.1703 Pyhäjoki.
2) Margareta s. 21.05.1703 Pyhäjoki. k. 21.05.1703 Pyhäjoki.
3) Petrus s. 11.03.1704 Pyhäjoki. k. 11.03.1704 Pyhäjoki.
4) Gabriel Niileksenpoika (katso taulu 792) s. 09.06.1705 Pyhäjoki. k. 14.03.1772. Upsalan tuomiorovasti ja yliopiston 1. teologian professori 1769.
5) Clara Margareta s. 27.12.1706 Pyhäjoki. k. 28.07.1707 Pyhäjoki.
6) Petrus s. 04.04.1708 Pyhäjoki. k. 04.10.1708 Pyhäjoki.
7) Johan Nilsinpoika (katso taulu 793) s. 06.07.1709 Pyhäjoki. k. 13.09.1765 Kuoli halvaukseen Thames-joella juuri Lontooseen tullessaan. Pohjanmaan läänin lääninsihteeri 1745, asessori 1760. Laamanni 1762. Perhesuhteet: Avioliitto oli lapseton.
8) Per Niclas (katso taulu 794) s. 22.03.1711 Pyhäjoen Vuotilassa. k. 23.11.1772 Pyhäjoki haudattu 06.12.1772. Lääninrovasti, valtiopäivämies.
9) Josef s. 06.07.1712 Pyhäjoki. k. 06.06.1714 Pyhäjoki.
10) Carl Reinhold s. 10.12.1714 Tornio (merkitty Pyhäjoen historiakirjoihin). k. 02.00.1715 Löfånger, Ruotsi.
11) Anna Margaretha Nilsdotter (katso taulu 795) s. 26.01.1716 Medalpad Tuna, Ruotsi (merkitty Pyhäjoen kirjoihin). k. 29.03.1767 Kruununkylä.
12) Brita s. 16.01.1718 Hol´in tilalla Idenorissa (Idren pitäjä). k. 1718 Idren pitäjä. Kuolinsyy: Kuollut puolen vuoden vanhana ja haudattu paaston aikana.
13) Maria Elisabet s. 22.12.1719 Lögdön tehtaalla, Medelpad, Ruotsi. k. 1719 Idenor (Idren pitäjä), Ruotsi.
14) Christina s. 24.08.1721 Hudiksval, Ruotsi. k. 1721 23 viikkoa vanhana, Lögdön ruukki Medelpad, Ruotsi haudattu Timbron kirkkoon Medelpadissa.
15) Susanna s. 05.12.1722 Pyhäjoki. k. 04.01.1723 Pyhäjoki.
16) Abraham Nilsinpoika (katso taulu 796) s. 15.03.1724 Pyhäjoki. k. 13.05.1794 Pyhäjoki. Nimismies Pyhäjoki.

2. puoliso Niskanen, Maria, Axén / Axeen s. 07.10.1700 Pyhäjoki. k. 28.09.1776 Teerijärvi. Vihitty: 12.09.1727 Pyhäjoki.
Oli edellisen puolison aikana talossa sisäpalvelijana ja 02.07.1745 meni uusiin naimisiin Siikajoen kappalaisen Matias Salmelinin kanssa. Omasi Mathesiuksen kuoltua osan Kittilän talosta Pyhäjoella, jonka möi poikapuolelleen P. N. M:lle 16.03.1752

Isä: Niskanen, Pietari Talonpoika Pyhäjoki.
Äiti: Brita Henrikintytär, Niskanen

Lapset:
1) Mathias Nilsinpoika s. 23.12.1727 Pyhäjoki. Kauppias Kristiinankaupunki 1762. Lisätietoja: Eli Kristiinankaupungissa 1774, myöhemmät vaiheet tuntemattomat. Perhesuhteet: Ilmeisesti naimaton.
"Scholaris" kummina ollessaan Pyhäjoella 06.06.1744. Ylioppilas Turussa 1745, sittemmin Upsalassa jossa pitää sikäläisen pohjalaisen maakunnan kokouksessa 14.03. 1750 esitelmän "Tankar om och huruvida en Prästman bör och kan slå sig på hushålling"* ja huhtikuussa 1751 "Hushålls Råd för Österbotten", sekä suorittaa S. V. Eckermanin johdolla maisterinväitöskirkan "De vita academica recte instituenda". Samalta vuodelta on eräs hänen runoelmansa "Om Konungaförändringen, painettu "Lärda Tidningar"- lehdessä 1751. Valittiin maakuntansa kuraattoriksi 16.03. 1752 - 01.061752 jolloin "yksityisten asiainsa tähden" aikoi matkustaa kotiin. Esiintyy Pyhäjoella kummina 1752 ja 1753. Antautui kauppa-alalle Kristiinankaupungissa kauppa-apulaisena Hans Bergin leskellä. On itsenäisenä kauppiaana siellä 1762 ja sitten kaupungin henkikirjoissa 1774 asti, mutta on poissa 1790. Lähde: Axel Bergholm Sukukirja s. 856 * "Mietelmiä siitä, tokko ja missä määrässä pappismiehellä on velvollisuus ja tilaisuus antautua taloudellisiin harrastuksiin" (Vastaväittäjänä esiintyi tätä tyypillistä kysymystä tarkastattaessa kansakunnan kuraattori Samuel Chydenius, jonka toimestakai tällaiset "exercitia nationalia" olivat saaneet alkunsa. Mathias Mathesius käänsi ruotsinkielelle Antti Chydeniuksen suomenkielisen runon, joka oli painettu Lärda Tidningareihin 1751. Käännös tuli julkisuuteen samassa lehdessä. (Georg Schauman, Bio-grafiska undersökningar om Anders Chydenius, s. 15). Palattuansa Suomeen lienee Mathias M. vielä esiintynyt joskus runoniekkana. Erään käsinkirjoitetun muistoonpanon mukaan on hän vuonna 1786 kirjoittanut Bröllopsverser, jotka sitten painettiin Londicerin kirjapainossa Vaasassa. Syystä tai toisesta ei tätä painotuotetta ole voitu yliopistomme kirjastosta löytää. Lähde: KYRÖNMAA I Etelä-Pohjalaisen Osakunnan Julkaisu v. 1912
2) Maria Helena Nilsintytär s. 12.12.1728 Pyhäjoki.
3) Josef s. 24.12.1729 Pyhäjoki. k. 22.06.1730 Pyhäjoki.
4) Erik s. 16.03.1731 Pyhäjoki. k. 14.08.1741 Pyhäjoki.
5) Georg Nilsiksenpoika (katso taulu 797) s. 11.04.1732 Pyhäjoki. k. 12.07.1816 Uusikaarlepyy. Uudenkaarlepyyn kirkkoherra 1793, rovasti, runoilija.
6) Brita s. 19.03.1733 Pyhäjoki. k. 10.05.1733 Pyhäjoki.
7) Henrik s. 08.03.1734 Pyhäjoki. k. 18.05.1734 Pyhäjoki.
8) Gustaf s. 06.07.1735 Pyhäjoki. k. 21.07.1735 Pyhäjoki.
9) Aron Nilsinpoika (katso taulu 798) s. 24.11.1736 Pyhäjoki. k. 29.11.1808 Fågelåsin ja Hjon seurakunta. Fågelåsin ja Hjon kirkkoherra 1805, Rovasti 1805.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 390 -

6. sukupolvi

Mathesius, Henrik Andersinpoika (taulusta 168. Isä: Mathesius, Anders Josefinpoika) s. 20.10.1683 (kastettu) Kokkola. k. 1714 Hailuoto. Raatimies Kokkolassa (jo 1710), manttaalikomisarjus. Kuolinsyy: Sai surmansa venäläisiltä Hailuodolla 1714.

Ylioppilas Turussa 1698, Upsalassa 1703.

1. puoliso Roberg, Katarina, Mathesius

Lapset:
1) Wendela Catharina Henrikintytär (katso taulu 799) s. 24.02.1712 Kokkola. k. 05.07.1770 Muhos haudattu Muhoksen kirkko.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 391 -

6. sukupolvi

Mathesius, Anders Andersinpoika (taulusta 168. Isä: Mathesius, Anders Josefinpoika) s. 22.03.1685 Kokkola. k. 1719 Norjan tuntureilla. Notarius ja raatimies Raahessa 20.12.1707, mainitaan viim. kerran 29.10.1710. Kuolinsyy: Ruotsi-Suomen armeijan sotaretkellä Norjan tuntureilla 1719. Ammatinlisäyksiä: Vänrikki Pohjanmaan jalkaväkirykmentissä.

Ylioppilas Turussa 1698, Upsalassa 1703.

1. puoliso Roberg, Sara Helena, Mathesius Lisätietoja: Eli Raahessa 1708. Perhesuhteet: Avioliitto oli lapseton.
Isä: Roberg, Olof Skoklosterin (Uplan) kirkkoherra.
Äiti: Bjugg, Margareta, Roberg

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 392 -

6. sukupolvi

Kluwensich / Klovensich, Josef Henrikinpoika (taulusta 169. Äiti: Mathesius, Susanna Josefintytär) s. n. 1676. k. 27.06.1740 Oulu. Oulun pormestari 1726. Lisätietoja: Sitten Klovensich.

Ylioppilas Turussa 1691, Upsalassa 1696.

1. puoliso Haak, Maria, Kluwensich / Klovensich s. 1674 Tukholma. k. 23.07.1729 Oulu.
Isä: Haak, Jakob Oululainen kultaseppä.
Äiti: Anander, Malin, Haak

2. puoliso Hiller, Brita, Svanberg s. 1669 Gävle, Ruotsi. k. 1740 haudattu 04.04.1740 Oulu. Lisätietoja: Isä oli gävleläinen porvari. Perhesuhteet: Aviosta Svanbergin kanssa kolme pienenä kuollutta lasta, jälkimäinen lapseton.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 393 -

6. sukupolvi

Kluwensich, Henrik Henrikinpoika, Klowensich (taulusta 169. Äiti: Mathesius, Susanna Josefintytär) s. n. 1677. k. 24.06.1745 Lohtaja. Kapteeni 1723.

Ylioppilas Turussa 1691, Upsalassa 1696. Oli 13 vuotta venäjällä vankina.

1. puoliso Klewe, Maria, Klowensich

Lapset:
1) Henrik Henrikinpoika (katso taulu 800) s. 09.09.1701. k. 20.02.1757 Raahe. Raahen pormestari 1744.
2) Carl Josef Henrikinpoika (katso taulu 801) s. 10.01.1711. k. 02.03.1765 Lohtaja. Lohtajan nimismies 1741.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 394 -

6. sukupolvi

Hamnius, Elias Olofinpoika (taulusta 170. Äiti: Mathesius, Magdalena Josefintytär) k. 06.00.1725 Pietarsaari. Pormestari Pietarsaari 1719.

Ylioppilas Upsalassa 1690.

1. puoliso Bäck, Maria, Hamnius Perhesuhteet: Avioliitto oli lapseton.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 395 -

6. sukupolvi

Hamnius, Susanna Olofintytär, Cygnell (taulusta 170. Äiti: Mathesius, Magdalena Josefintytär)

1. puoliso Cygnell, Bryniel s. n. 1667. k. 08.05.1715 Lövångerin pitäjä, Ruotsi. Kruununkylän nimismies.
Nimitettiin Pietarsaaren pormestariksi n. 1714-1715, mutta ei ehtinyt astua virkaan.

Isä: Cygnell / Cygnelius, Olof, Cygnaeus ? Filosofian maisteri.

Lapset:
1) Olof Birgerinpoika (katso taulu 802) k. 1730 Kokkolassa mahdollisesti matkoilla ollessaan, kirjoilla Kalajoki haudattu 1730 Kalajoki. Kirkkoherra Kalajoki 1722, hovisaarnaaja.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 396 -

6. sukupolvi

Brenner, Cecilia Gabrielintytär, Westring (taulusta 171. Äiti: Mathesius, Beata Josefintytär) s. 17.01.1689 (kastettu) Kokkola. k. 1714. Kuolinsyy: Hukkui haaksirikossa.

1. puoliso Westring, Ambrosius s. n. 1678. k. 1709 Kokkola haudattu 22.12.1709 Kokkola. Kauppias Kokkolassa. Vihitty: 15.11.1705 Kokkola.

Lapset:
1) Maria s. 23.12.1706 Kokkola. k. 1714. Kuolinsyy: Hukkui haaksirikossa.
2) Ambrosius (kastettujen luettelossa Anders) s. 01.06.1710 (posthumus) Kokkola. k. 1710 Kokkola haudattu 15.07.1710 Kokkola.

2. puoliso Thun, Wilhelm k. 1714. Kauppias, raatimies Kristiinankaupunki. Lisätietoja: Perheen elossa olleet lapset hukkuivat vanhempien mukana. Kuolinsyy: Hukkui haaksirikossa.
Lapset:
1) Beata s. 07.12.1713 Kokkola. k. 1714 Kokkola haudattu 27.01.1714 Kokkola.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 397 -

6. sukupolvi

Carlander, Susanna Johansdotter, Prockman (taulusta 173. Äiti: Mathesius, Margaretha Josefintytär)

1. puoliso Prochaeus, Johan Carlsson, Prochman k. 03.00.1694 Siikajoki ?. Philos. Magister; Pastor i Siikajoki 1690. Kirkkoherra Siikajoki 1691.
Ylioppilas Upsalassa 1671, Turussa 1676. Mainitaan maisteriksi, mutta ei ollut promovoitu. Han blef Sockneadjunct i Lappo 1680, var sedan Kapellan i Kalajoki, derifrån han 1690 blef befordrad till Siikajoki som den förste Pastor derstädes.

Isä: Prochman / Brachéus, Carl s. 1628. Pädagog i Wasa, blef sedan Pastor i Lappo 1662; Lapuan kirkkoherra 1662.
Äiti: Alstadius, Brita Mårtensdotter, Prockman / Bracheus

Lapset:
1) Petrus Johansson, Per (katso taulu 803) k. 1725 (1724?). Prestvigd i Stockholm; Kapellan i Kalajoki 1721; kappalainen Kalajoki.
2) Johan Johansson (katso taulu 804) k. 16.10.1740. Häradshöfding i Nyland; Porvoon läänin ja Hollolan kihlakuntien tuomari 1735.
3) Brita Johansdotter (katso taulu 805)
4) Margaretha Johansdotter (katso taulu 806) s. 14.11.1689. k. 15.06.1750 Oulainen.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 398 -

6. sukupolvi

Carlander, Joseph Johansson (taulusta 173. Äiti: Mathesius, Margaretha Josefintytär) s. 19.02.1674. k. 19.03.1699 Pyhäjoki. Sockne-adjunct i Pyhäjoki 1693, kapellan 1694, Kappalainen Pyhäjoki 1694.

Ylioppilas Upsalassa 1688.

1. puoliso Tawast, Beata Johansdotter, Julenius s. 1670. k. 27.07.1742 Hölö, Ruotsi. Vihitty: 01.04.1695 Pyhäjoki.
Isä: Tawast, Johan s. 1626 Turku. Kapellan uti Pedersöre 1652, Pastor i Pyhäjoki 1681.
Äiti: Sursill, Anna Ericsdotter, Tawast

Lapset:
1) Margaretha s. 18.10.1695 Pyhäjoki. k. 18.06.1696 Pyhäjoki.
2) Anna Beata s. 07.02.1697 Pyhäjoki. k. 22.10.1697 Pyhäjoki.
3) Johan Josefinpoika (katso taulu 695) s. 21.04.1698 Pyhäjoki. k. 21.04.1767 Pietarsaaren maaseurakunta. Råd- och Handelsman i Jacobstad och sedan Sockne-skrifvare i Pedersöre. Ammatinlisäyksiä: Matals-comissarie i Korsholms Norra Ditrict.
4) Cecilia s. 17.04.1699 Pyhäjoki. k. 13.05.1699 Pyhäjoki.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 399 -

6. sukupolvi

Forsman, Anna Johansdotter, Laureus (taulusta 176. Äiti: Pictorius, Susanna Johansdotter)

1. puoliso Laureus, Olof k. 1690. Rector i Uleåborgs skola 1681.
Han blef Pholos. Magister 1679; sedermera Consistorii Notarie i Åbo; Rector i Uleåborgs skola 1681, sedan han samma år varit föreslagen till lediga Phil. Moral och Historiska Professionen vid Åbo Academie.

Isä: Laureus, Olof Sigfridsson Krono-länsmann i Kalajoki.
Äiti: Sara Pehrsdotter, Laureus

Lapset:
1) Susanna Olofsdotter (katso taulu 807) k. 26.05.1728.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 400 -

6. sukupolvi

Forsman, Johan Johansson (taulusta 176. Äiti: Pictorius, Susanna Johansdotter) k. 1707 Uusikaarlepyy. Kapellan i Ny-Carleby 1681, och Pastor derstädes 1694. Ammatinlisäyksiä: Kirkkoherra Uusikaarlepyy 1693.

Ylioppilas Turussa 1674.

1. puoliso Ross, Magdalena Wilhelmsdotter k. 1705 Uusikaarlepyy. Vihitty: 1683 jo avioliitossa.
Isä: Ross, Wilhelm s. 1635 Vaasa. Borgmästaren och Handlanden uti Nykarleby. Valtiopäivämies.
Äiti: Bockmöller, Anna Cortsdotter

Lapset:
1) Johan Johaninpoika (katso taulu 808) s. n. 1696 (syntymäaika myös 30.01.1699) Uusikaarlepyy. k. 24.05.1780. Kruununkylän kappalainen.
2) Margaretha Johanintytär (katso taulu 809) s. 1690. k. 1715 Piitime Rotsi. Kuolinsyy: Kuoli ollessaan isovihaa paossa Piitimessä Ruotsissa.
3) Carl Johaninpoika (katso taulu 810) s. 13.08.1698 Uusikaarlepyy. Kappalainen Ylikannus 1725.

2. puoliso Hoffrén / Hoffrenius, Brita Henrikintytär, Neostadius s. 1660. k. 1739 haudattu 21.01.1739 Uusikaarlepyy.
Isä: Hoffrenius, Henrik Hannunpoika, Houru / Hourenius s. 1629 Oulu. Iisalmen kirkkoherra 1671, rovasti.
Äiti: Carlander, Elisabet, Hoffrenius

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 401 -

6. sukupolvi

Forsman, Carl Johaninpoika (taulusta 176. Äiti: Pictorius, Susanna Johansdotter) k. 1715 Tukholma. Kokkolan pormestari 1693, valtiopäivämies.

Ylioppilas Turussa 1680.

1. puoliso Rosenberg, Maria Adelgunda Eufrosyne Charlotta, Keckibardinski s. 07.07.1660. k. 1712 haudattu 07.10.1712 Kokkola.

Lapset:
1) Didrich Johan s. 02.10.1695 Kokkola. k. 20.02.1696 Kokkola.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 402 -

6. sukupolvi

Forsman, Anna, Lauraeus (taulusta 176. Äiti: Pictorius, Susanna Johansdotter) s. 1664. k. 1726 Oulu haudattu 20.01.1726 Oulu.

1. puoliso Lauraeus, Olof , Laurila s. 1655 Kalajoki. k. 1690 Oulu haudattu 29.04.1690 Oulu. Oulun triviaalikoulun ensimmäinen rehtori 1681.
Ylioppilas Turussa 1668, filosofian maisteri 1679

Isä: Lauraeus / Laurila, Olof Sigfridsson Nimismies Skalaborgin vapaaherrakunnassa ja vt. vouti 1646-48. Kalajoki 1656.
Äiti: Arctophilacius, Sara Persdotter, Laurila / Lauraeus s. Kalajoki.

Lapset:
1) Susanna (katso taulu 378) k. 1728 Oulu ? haudattu 26.05.1728 Oulu.
2) Johan Olofinpoika (katso taulu 379) s. 1686 Oulu ?. k. 1737 haudattu 09.01.1737 Merimasku. Ruotsi-Suomen armeijan kapteeni 1726.
3) Olof (katso taulu 380) s. 01.10.1690 (posthumus) Pudasjärvi. k. 1729 Eura haudattu 14.09.1729 Eura. Euran kirkkoherra 1726.

2. puoliso Matilainen / Mathelien, Lars s. Oulu ?. k. 1695 Uusikaarlepyy. Pitäjänapulainen ja pedagogi 1694 Uusikaarlepyyssä.
Isä: Matilainen, Antti Heikinpoika Oululainen porvari.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 403 -

6. sukupolvi

Lundinus, Catharina, Hiltuinen (taulusta 177. Äiti: Pictorius, Catharina Johanintytär)

1. puoliso Hiltuinen, Juho Samuelinpoika k. 1690 luvun alussa. Hiltulan talon omistaja Oulussa.
Isä: Hiltuinen, Samuel Yrjönpoika, Hilduinen Porvari Oulussa, laivanvarustaja.
Äiti: Clara Hannuntytär, Hiltuinen

2. puoliso Gallenius, Lars s. n. 1658. k. 25.03.1753 Pietarsaari. Oululainen maalari; konterfejare (muotokuvamaalari ?). Vihitty: 19.06.1737 Oulu.
Isä: Kukko, Eskil Matsson
Äiti: Margareta Grelsdotter, Kukko

Lapset:
1) Lars (katso taulu 811) s. 24.11.1690 Oulu. k. 10.02.1737 Pedersöre.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 404 -

6. sukupolvi

Tawast, Christina Erikintytär, Rosendal (taulusta 179. Äiti: Pictorius, Beata) k. 1727 Rymättylä haudattu 10.08.1727 Rymättylä.

1. puoliso Rosendal, Erik s. 1647. k. 01.06.1705. Ahvenanmaan tuomiokunnan tuomari 1694. Perhesuhteet: Ruotsalaista aatelissukua.
Isä: Rosendal, Erik s. 1615 Insjön, Lycksele, Sweden. Hovioikeuden asessori Turku.
Äiti: Bryggert, Margaretha, Rosendal

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 405 -

6. sukupolvi

Tawast / Tawaststjerna, Jakob Pontus Erikinpoika (taulusta 179. Äiti: Pictorius, Beata) s. 02.08.1666 Pietarsaari. k. 04.09.1716. Suur-Savon kihlakunnantuomari 1697. Lisätietoja: Vuodesta 1689 Tawaststjerna. Kuolinsyy: Kuoli erään aliupseerin ampuman vahingonlaukauksen uhrina.

1. puoliso Gråå, Margaretha Henrikintytär, Tawaststjerna s. 1669. k. 15.05.1754 Mikkeli. Vihitty: 30.11.1687 Oulu.
Isä: Gråå, Henrik Bengtinpoika Oulun ja Kajaanin linnojen päällikkö 1693 (hopmanni).
Äiti: Jenderjan, Elsa, Gråå

Lapset:
1) Beata Maria s. 17.02.1689. k. 13.05.1692.
2) Erik s. 21.08.1690. k. 27.08.1690. Perhesuhteet: Kaksonen Christinan kanssa.
3) Christina s. 21.08.1690. k. 1690 haudattu 09.11.1690.
4) Elsa Margaretha Jakob-Pontuksentytär (katso taulu 633) s. 03.12.1691. Lisätietoja: Oli elossa 1770.
5) Jakob s. 31.07.1693. k. 03.11.1693.
6) Anna Catharina s. 09.10.1694. k. 15.08.1696.
7) Elisabet Sofia Jakob-Pontuksentytär (katso taulu 634) s. 22.10.1695. k. 27.02.1742 Mikkeli.
8) Hedvig Juliana Jakob-Pontuksentytär (katso taulu 635) s. 02.01.1697. k. 06.02.1767 Joroinen.
9) Eva Regina s. 11.01.1698. k. 1709.
10) Christina Johanna Jakob-Pontuksentytär (katso taulu 636) s. 21.01.1699. k. 03.05.1779 Alastaro.
11) Magnus Fredrik Jakob-Pontuksenpoika s. 21.02.1700. k. 1715. Opiskelija.
12) Carl Johan Jakob-Pontuksenpoika (katso taulu 637) s. 21.06.1701. k. 20.04.1763 Pieksämäki. Savon ja Savonlinnan jalkaväkirykmentin aikapteeni 1756.
13) Gustaf Jakob Jakob-Pontuksenpoika (katso taulu 638) s. 20.12.1702. k. 13.09.1780 Joroinen. Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentin kapteeni 1766.
14) Beata Magdalena Jakob-Pontuksentytär (katso taulu 639) s. 27.10.1704. k. 30.06.1771 Mikkeli. Lisätietoja: 2. kerran kuulutettu 12.04.1730.
15) Erik Wilhelm Jakob-Pontuksenpoika (katso taulu 640) s. 04.04.1706. k. 08.03.1755 Mikkeli. Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentin alikapteeni 1753.
16) Sara Christina s. 26.07.1707. k. 1717.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 406 -

6. sukupolvi

Kalling, Brita Carlintytär, Salingius / Niskanen (taulusta 181. Isä: Calajokius / Kalling, Carl Carlinpoika) k. 1695.

1. puoliso Salingius / Niskanen, Johan s. 1670 Raahe. k. 01.00.1714 Ylivieska. Ylivieskan kappalainen 1696. Lisätietoja: Alkuaan Juho Niskanen.
Ylioppilas Upsalassa 1690, Turussa 1691.

Isä: Niskanen, Pekka Raahelainen porvari.

Lapset:
1) Anna Johanintytär s. 11.05.1695 Ylivieska.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 407 -

6. sukupolvi

Kalling, Petter Carlinpoika (taulusta 181. Isä: Calajokius / Kalling, Carl Carlinpoika) s. 24.11.1679 Kalajoki. k. 09.02.1744 Kalajoki. Kalajoen Siippolan talon isäntä 1708.

1. puoliso Schoug, Anna, Kalling s. 1679. k. 27.12.1764 Kalajoki.
Isä: Schoug, Fulmo Turkulainen tullimies.

Lapset:
1) Johan Petterinpoika (katso taulu 812) s. 06.00.1710 Kalajoki. k. 19.03.1787 Kalajoki. Aliupseeri, lasimestari ja Siippolan talon isäntä Kalajoella.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 408 -

6. sukupolvi

Kalling, Anna Petterintytär, Palmgren (taulusta 183. Isä: Calajokius / Kalling, Petter Carlinpoika) s. 12.06.1688 (kastettu) Tukholma. k. 01.11.1710 Västerås, Ruotsi. Kuolinsyy: Lapsivuode.

1. puoliso Palmgren, Magnus s. 1671. k. 22.10.1725 Tukholma. Ruotsin amiraliteetin komentaja ja eversti 1715. Perhesuhteet: Ruotsalaista aatelissukua.
Ylioppilas Upsalassa 1685.

Isä: Palmgren / Loverus, Jonas Sotaneuvos.
Äiti: Utterklou, Catharina, Palmgren / Loverus

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 409 -

6. sukupolvi

Kalling, Anna Beata Petterintytär, Åberg (taulusta 183. Isä: Calajokius / Kalling, Petter Carlinpoika) s. 19.04.1691 (kastettu) Tukholma. k. 14.03.1773.

1. puoliso Åberg, Olof s. 29.07.1682 Uppland, Ruotsi. k. 12.04.1738 Film´in pitäjä Ruotsissa. Ruotsin armeijan everstiluutnantti 1723.
Olof Åbergin pojat saivat isänsä ansioiden mukaan aatelisarvon nimellä Cronsvärd 1743.


Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 410 -

6. sukupolvi

Kalling, Ulrika Petterintytär, Mohrmarck (taulusta 183. Isä: Calajokius / Kalling, Petter Carlinpoika) s. 02.09.1693 Tukholma. k. 15.11.1753 Fiskesä, Närtunan pitäjä, Tukholman lääni, Ruotsi.

1. puoliso Mohrmarck, Erik Asessori. Vihitty: 13.09.1718 Tukholma.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 411 -

6. sukupolvi

Kalling, Sidonia Juliana Petterintytär, Djurklow (taulusta 183. Isä: Calajokius / Kalling, Petter Carlinpoika) s. 07.10.1696 (kastettu) Tukholma. k. 15.08.1778 Knapegärden Kalmarin lähistöllä, Ruotsi.

1. puoliso Djurklow, Nils, Djurklou s. 20.09.1686 Västmanlan. k. 24.12.1758 Kalmarin lähistöllä, Ruotsi haudattu Ryssby´n kirkko. Ruotsin armeijan kenraalimajuri 1755, vapaaherra, paroni. Vihitty: 08.11.1722 Tukholma. Perhesuhteet: Ruotsalaista aatelissukua, vapaaherra 1751, paroni Ruotsin ritarihuoneessa 1752.
Ylioppilas Upsalassa 1697.

Isä: Djurklow, Nils, Djurklo Eversti.
Äiti: Morgonstierna, Elisabet, Djurklow

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 412 -

6. sukupolvi

Kalling, Petter Petterinpoika (taulusta 183. Isä: Calajokius / Kalling, Petter Carlinpoika) s. 1700 (tai 1698?) Tukholma. k. 03.03.1795 Ringkarlebyn pitäjä. Ruotsin armeijan kenraaliluutnantti 1763, valtioneuvos 1765 ja 1771. Perhesuhteet: Merkittiin kreivinä Ruotsin ritarihuoneeseen 1775. Ammatinlisäyksiä: Korotettiin kreiviksi 1771.

Sai yhdessä Mårten-veljensä kanssa vapaaherran arvon 1751 ja otettiin paronina Ruotsin ritarihuoneen kirjoihin 1752. Aloitti 17 ikäisenä sotapalveluksen. Osallistu vänrikkinä v.1718 "lifgarctet i belägringen af Fredrikshall". Carl XII kuoltua lähti Kalling Ranskaan sotaaan paikan osallistui moniin taisteluihin. Kotiinpalattuaan tuli hänestä Kaartin Luutnantti 1737. Nyt alkoi hänen nousukautensa. 9 vuotta myöhemmin oli hän johtaja Nerkes ja Vermland rekementissä, nimitettiin vapaaherraksi 1751 ja kenraalimajuriksi 1763. Osallistui Pommerin sotaan ja ylennettiin Kenraaliluutnantiksi 1765.

1. puoliso Posse, Christina Margaretha, Kalling s. 13.06.1725. k. 03.07.1812 Ringkarleby, Ruotsi. Kreivitär. Vihitty: 09.07.1749 Bo, Ruotsi.
Isä: Posse, Carl Eversti, kreivi.
Äiti: Lillienstedt, Christina Margaretha Eleonora, Posse Kreivitär.

Lapset:
1) Per Adolf s. 1752. Majuri. Perhesuhteet: (Seitsemän poikaa ja kolme tytärtä).
2) Fredrika Aleonora

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 413 -

6. sukupolvi

Kalling, Mårten Petterinpoika (taulusta 183. Isä: Calajokius / Kalling, Petter Carlinpoika) s. 1705. k. 02.07.1765 Tukholma. Ruotsin amiraliteetin komentaja 1756, Gotlannin maaherra 1763. Lisätietoja: Sukuhaara päättyi häneen. Perhesuhteet: Korotettiin vapaherraksi 1775, vapaaherrana ritarihuoneeseen 1752.

1. puoliso Grubbe, Anna Charlotta, Kalling s. 04.10.1724 (kastettu) Karlskrona, Ruotsi. k. 18.03.1749 Tukholma. Vihitty: 19.04.1743 Karlskrona, Ruotsi. Perhesuhteet: Ruotsalaista aatelissukua.
Isä: Grubbe, Axel Ruotsin amiraliteetin komentaja.
Äiti: Lagercreutz / Lang, Anna, Grubbe

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 414 -

6. sukupolvi

Falander / Tigerstedt, Beata Erikintytär, Lindh (taulusta 184. Äiti: Wallenius / Wallenstierna, Christina Olofintytär) s. 05.02.1667 Turku. k. 13.05.1728 Turku. Lisätietoja: Vuodesta 1691 Tigerstedt.

1. puoliso Lindh, Anders k. 1730 Turku. Turun oikeispormestari 1711. Vihitty: 07.11.1711. Perhesuhteet: Oli leski avioituessaan Beatan kanssa.
Ylioppilas Turussa 1681.

Isä: Lindh, Per Turkulainen hopmanni ( hopmanni oli läänitysherran asettama päämies).

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 415 -

6. sukupolvi

Falander / Tigerstedt, Christina Erikintytär, Forsteen (taulusta 184. Äiti: Wallenius / Wallenstierna, Christina Olofintytär) s. 14.11.1668 Turku. k. 04.04.1729 Turku. Lisätietoja: Vuodesta 1691 Tigerstedt.

1. puoliso Forsteen, Johan s. Helsinki. k. 1715 Sotapakolaisena Ruotsissa. Rannan, Jääsken ja Äyräpään tuomiokunnan tuomari 1710. Vihitty: 12.12.1696 Turku.
Ylioppilas Turussa 1685. Turun hovioikeuden auskultantti jo 1692.

Isä: Petter Tordinpoika
Äiti: Catharina Hansintytär

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 416 -

6. sukupolvi

Falander / Tigerstedt, Erik Erikinpoika (taulusta 184. Äiti: Wallenius / Wallenstierna, Christina Olofintytär) s. 20.03.1670 Turku. k. 06.07.1736 Hauho. Hollolan ylisen ja alisen, sekä Porvoon tuomiokunnan tuomari 1700. Asessori. Lisätietoja: Vuodesta 1691 Tigerstedt.

Ylioppilas Turussa 1682.

1. puoliso Bosin, Maria Christina, Tigerstedt s. 1677 Hauho. k. 31.10.1736 Hauho. Vihitty: n. 1693.
Isä: Bosin, Erik s. 06.01.1654. Pohjois-Suomen laamannikunnan laamanni.
Äiti: Rosendal, Margaretha, Bosin

Lapset:
1) Johan Erik Erikinpoika s. 06.11.1693 Turku. k. 10.09.1734 Turku. Turun hovioikeuden kanslisti 1730. Perhesuhteet: Naimaton.
Ylioppilas Upsalassa 1712
2) Carl Fredrik Erikinpoika (katso taulu 813) s. 07.10.1696. k. 10.10.1746 Sipoo. Uudenmaan jalkaväkirykmenti Porvoon komppanian 2. luutnantti 1742.
3) Margaretha Eleonora Erikintytär (katso taulu 814) s. 10.06.1700 Porvoo. k. 16.12.1730 (kuoli juuri ennen).
4) Maria Gustava Erikintytär (katso taulu 815) s. 09.03.1703 Porvoo. k. 17.05.1735 Sipoo.

2. puoliso Röök, Maria, Ekman k. 09.02.1742 Kuolinaika, luultavasti. Lisätietoja: Eli 1738. Perhesuhteet: Kahdesti leski avioituessaan Erik Erikinpojan kanssa.
Isä: Röök, Jakob Porvoon pormestari.
Äiti: Sieben, Anna Dorothea, Röök

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 417 -

6. sukupolvi

Tigerstedt, Peter Erikipoika (taulusta 184. Äiti: Wallenius / Wallenstierna, Christina Olofintytär) s. 04.08.1679 Turku. k. 14.12.1742 Tuna. Ruotsin Tunan kirkkoherra 1717, rovasti 1721. Lisätietoja: Vuodesta 1691 Tigerstedt.

Ylioppilas Turussa 1696, Upsalassa 1701. Filosofian maisteri 1703. Opiskeli myös Saksan, Hollannin ja Englannin yliopistoissa. Turun teologian ylimääräinen professori 1708.

1. puoliso Lundberg, Margaretha, Tigerstedt k. 07.00.1736 Tuna, Ruotsi. Vihitty: ??. Lisätietoja: Hon var bosatt i Tuna, Sverige.
Isä: Lundberg, Magnus Prost, teologie lektor, Inkerinmaa ja Narva.
Äiti: Lietzén, Anna Maria Nikolausdotter, Lundberg s. 1660 Turku.

Lapset:
1) Anna Christina Petterintytär (katso taulu 816) s. 30.07.1709 Turku. k. 18.03.1766 Tuna.
2) Hedvig Petterintytär (katso taulu 817) s. 30.12.1710 Piikkiö; Piikkis. k. 01.01.1781 Härnösand, Ruotsi.
3) Beata s. 15.07.1718 Tuna. k. 09.10.1718 Tuna.

2. puoliso Ström, Christina Margaretha, Tigerstedt s. 10.09.1712 Grundsunda, Ruotsi. k. 22.06.1789 Nordingrå, Ruotsi. Vihitty: 24.08.1738 Noran pitäjä, Ruotsi.
Isä: Ström, Petter Noran kirkkoherra Ruotsissa.
Äiti: Phragmenius, Margaretha, Ström

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 418 -

6. sukupolvi

Tigerstedt, Magdalena Elisabet, Cygnell (taulusta 184. Äiti: Wallenius / Wallenstierna, Christina Olofintytär) s. 1685 (syntymäaika noin) Turku. k. 14.01.1768 Sunsvall, Ruotsi.

1. puoliso Cygnell, Olof Birgerinpoika k. 1730 Kokkolassa mahdollisesti matkoilla ollessaan, kirjoilla Kalajoki haudattu 1730 Kalajoki. Kirkkoherra Kalajoki 1722, hovisaarnaaja. Vihitty: 20.02.1718 Tukholma.
Ylioppilas Upsalassa 1713.

Isä: Cygnell, Bryniel s. n. 1667. Kruununkylän nimismies.
Äiti: Hamnius, Susanna Olofintytär, Cygnell

Lapset:
1) Carl Gustaf Olofinpoika (katso taulu 818) s. n. 1719. k. 10.02.1768. Notaari Vaasassa, raatimies.
2) Josef Olofinpoika Kihlakunnantuomari, ilmeisesti Ruotsissa.

2. puoliso Törnstedt, Olof k. 1737. Pohjoisphjanmaan tuomiokunnan tuomari 1719.
Ylioppilas Upsalassa 1711, Ruotsin Svean hovioikeuden auskultantti


Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 419 -

6. sukupolvi

Falander / Tigerstedt, Isak Erik Erikinpoika (taulusta 184. Äiti: Wallenius / Wallenstierna, Christina Olofintytär) s. 24.06.1686 Turku. k. 23.01.1742 Pieksämäki haudattu 14.02.1742. Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykm. Pieksämäen komppanian kapteeni 1735.

Ylioppilas Turussa 1696.

1. puoliso Berg von, Maria Johanna, Dügan k. 06.02.1722 Vologda, Venäjä. Vihitty: ??.

2. puoliso Brandenburg von, Lovisa, Tigerstedt s. 03.06.1708 Joroinen. k. 23.12.1787 Joroinen. Perhesuhteet: Suomalaista aatelissukua.
Isä: Brandenburg von, Georg Fredrik s. 1666. Karjalan rakuunarykmentin eversti.
Äiti: Aminoff, Anna Elisabeth, Fredrik Johanintytär , Brandenburg von

Lapset:
1) Georg Fredrik Isak-Erikinpoika (katso taulu 819) s. 17.06.1729 Joroinen. k. 29.12.1790 Rantasalmi. Savon jalkaväen rykmentin everstiluutnantti, erosi 1783.
2) Gustaf Adolf Isak-Erikinpoika (katso taulu 820) s. 20.05.1731 Joroinen. k. 10.03.1808 Pieksämäki. Ruotsi-Suomen armeijan everstiluutnantti 1790, Iisalmen komppanian päällikkö.
3) Christina Beata Isak-Erikintytär (katso taulu 821) s. 20.02.1733 Joroinen. k. 04.02.1817 Joroinen. Perhesuhteet: Avioliitto oli lapseton.
4) Anna Elisabet s. 18.12.1735 Joroinen. k. 11.06.1740 Pieksämäki.
5) Erik Ludvig Isak-Erikinpoika (katso taulu 822) s. 11.10.1738 Pieksämäki. k. 26.04.1816 Kangasniemi. Savon jääkärirykmentin kapteeni ja rykmentinmajoitusmestari 1780.
6) Carl Isak s. 03.04.1740 Pieksämäki. k. 1742 Pieksämäki haudattu 14.07.1742 Pieksämäki.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 420 -

6. sukupolvi

Tigerstedt, Margaretha Catharina Erikintytär, Paleen (taulusta 184. Äiti: Wallenius / Wallenstierna, Christina Olofintytär) s. 23.10.1692 Turku. k. 1738 Turku ? haudattu 03.07.1738 Turku.

1. puoliso Paleen, Abraham Erikinpoika, Palenius s. 20.12.1679 Uusikirkko (Turun läänissä). k. 08.05.1738 Paimio haudattu Turun Tuomiokirkko. Piikkiön ja Halikon kihlakuntien tuomiokunnan tuomari 1706. Vihitty: 18.12.1712 Turku. Lisätietoja: Alkujaan Palenius.
Ylioppilastutkintoa suorittamatta varatuomari.

Isä: Palenius, Erik Kappalainen Kalanti, Uusikirkko (Turun lääni).
Äiti: Mejers, Anna Magnusdotter, Mennander s. 1648 Tukholma.

Lapset:
1) Johanna Abrahamintytär (katso taulu 823) k. 20.11.1778 Porvoo.
2) Abraham Abrahaminpoika Ylioppilas Turussa 1730. Perhesuhteet: Mahdollisesti naimaton. Kuolinsyy: Hukkui merimatkalla.
3) Beata
4) Charlotta
5) Ulrik
6) Fredrik
7) Christina Margaretha Abrahamintytär (katso taulu 824) s. 1714. k. 15.07.1800 Porvoo. Perhesuhteet: Avioliitto Hasselin kanssa oli lapseton.
8) Erik Johan Abrahaminpoika (katso taulu 825) s. 15.05.1716 (vanhempien ollessa venäläisiä paossa). k. 06.09.1788 Tukholma. Pohjois-Suomen eli Turun ja Porin laamannikunnan laamanni 1766. Perhesuhteet: Sai aatelisarvon nimellä af Palén, Ruotsin ritarihuoneen kirjoihin 1773.
9) Ulrika Abrahamintytär (katso taulu 826) s. 15.08.1721 Arborga, Ruotsi. k. 13.11.1742 Upsala.
10) Helena (katso taulu 827) s. 1731. k. 08.08.1806 Nauvo.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 421 -

6. sukupolvi

Wallenius / Wallenstierna, Beata Samuelintytär, Gyllenkrok (taulusta 186. Isä: Wallenius / Wallenstierna, Samuel Olofinpoika) s. 1669 Turku. k. 1695 haudattu 30.07.1695 Turku. Lisätietoja: Vuodesta 1678 Wallenstierna.

1. puoliso Gyllenkrok, Anders, Krook s. 1652 Turku. k. 1710 Turku haudattu 14.03.1710 Turku. Turun hovioikeuden asessori 1694. Vihitty: 24.11.1687 Turku. Lisätietoja: Vuoteen 1674 Krook. Perhesuhteet: Ruotsalaista aatelissukua.
Ylioppilas Turussa 1673.

Isä: Gyllenkrok, Anders, Krok / Krook s. 1622 Växjö, Ruotsi. Toimi asessorina Turun hovioikeudessa, aateloitiin 1674 nimellä Gyllenkrok.
Äiti: Mums, Maria, Gyllenkrok

Lapset:
1) Anders Andersinpoika s. 1689. k. 03.00.1710. Perhesuhteet: Mahdollisesti kaksonen Beatan kanssa, naimaton.
2) Beata Catharina Andersintytär (katso taulu 828) s. 10.00.1689. k. 1730.
3) Maria Christina Andersintytär (katso taulu 829) s. 1691. k. 09.06.1758 Närtuna, Ruotsi.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 422 -

6. sukupolvi

Wallenstierna / Wallenius, Catharina Charlotta Samuelintytär, Pryss (taulusta 186. Isä: Wallenius / Wallenstierna, Samuel Olofinpoika) s. 1671 Turku. k. 07.04.1735 Turku. Lisätietoja: Vuodesta 1678 Wallenstirna.

1. puoliso Pryss, Anders s. 28.09.1671. k. 22.10.1746 Turku. Turun yliopiston runouden professori 1701. Vihitty: 26.03.1701 Raisio.
Ylioppilas Turussa 1687, filosofian maisteri 1694.

Isä: Pryss, Anders s. 03.06.1640 Turku. Kemiön kirkkoherra, rovasti.
Äiti: Kexlerus, Margaretha, Pryss

Lapset:
1) Samuel (katso taulu 830) s. 29.09.1705. k. 26.07.1779 Turku. Turun yliopiston 1. teologian professori ja Turun tuomiorovasti 1755.
2) Olof (katso taulu 831) s. 22.06.1708 Turku. k. 02.12.1785 Turku.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 423 -

6. sukupolvi

Wallenius / Wallenstierna, Samuel Samuelinpoika (taulusta 186. Isä: Wallenius / Wallenstierna, Samuel Olofinpoika) s. 09.00.1674 Turku. k. 17.02.1733 Mouhijärvi. Porin läänin jalkaväkirykmentin eversti 1727. Lisätietoja: Vuodesta 1678 Wallenstierna.

Ylioppilas Turussa 1784

1. puoliso Steb, Hedvig Eleonora, Wallenius / Wallenstierna s. 19.01.1690 (kastettu) Tukholma. k. 1731 (keväällä) Mouhijärvi haudattu Turku. Perhesuhteet: Ruotsalaista aatelissukua.
Isä: Steb, Johan Ylimääräinen hallitussihteeri.
Äiti: Bremen von, Christina, Steb

Lapset:
1) Carl Johan Samuelinpoika (katso taulu 832) s. 06.02.1714. Turun läänin jalkaväkirykmentin vänrikki 1736, Siirtyi venäjän palvelukseen. Lisätietoja: Myöhemmät elämänvaiheet tuntemattomat.
2) Gustaf Samuelinpoika s. 13.07.1715. k. 1747 haudattu 23.04.1748 Raisio. Turun hovioikeuden kanslisti 1744. Perhesuhteet: Naimaton. Kuolinsyy: Kuoli tapaturmaisesti.
3) Fredrik Samuelinpoika s. 11.04.1721. k. 23.10.1736 Turku. Perhesuhteet: Naimaton.
Ylioppilas Turussa 1727
4) Hedvig Eleonora s. 19.09.1724. k. 20.09.1724.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 424 -

6. sukupolvi

Wallenstierna / Wallenius, Olof Samuelinpoika (taulusta 186. Isä: Wallenius / Wallenstierna, Samuel Olofinpoika) s. 20.05.1672 Turku. k. 23.02.1740 Turku. Turun hovioikeuden hovioikeudenneuvos 1737. Lisätietoja: Vuodesta 1678 Wallenstierna.

Ylioppilas Turussa 1684. Ruotsin Svean hovioikeuden auskultantti.

1. puoliso Ribe, Agnes Margaretha, Wallenstierna / Wallenius s. 1677. k. 1720. Vihitty: ??.
Isä: Ribe, Mathias Bernhard Hovikirurgi.
Äiti: Salvius, Margaretha Rosina, Ribe

Lapset:
1) Christina Margaretha s. 10.04.1701 Tukholma. k. 05.11.1710.
2) Catharina Charlotta Olofintytär (katso taulu 833) s. 12.10.1703 Tukholma. k. 18.05.1754.
3) Samuel Olofinpoika s. 14.12.1704 Raisio. k. 1798. Kenraalimajuri Hessen-Kasselin armeijassa Saksassa. Perhesuhteet: Naimaton.
4) Olof Olofinpoika (katso taulu 834) s. 30.11.1705 Raisio. k. 14.06.1752 Torshällan pitäjä, Ruotsi. Ruotsin armeijan majuri 1743.
5) Bernhard Olofinpoika (katso taulu 835) s. 30.08.1707 Raisio. k. 10.06.1772 Tukholma. Ratsuväen kenraalimajuri Ruotsin armeijassa 1762. Perhesuhteet: Sai vapaaherran arvon 1766.
6) Carl Mathias Olofinpoika (katso taulu 836) s. 03.01.1709 Raisio. k. 01.03.1774 Karlskrona, Ruotsi. Ruotsin sotalaivaston komentajakapteeni 1760.
7) Edvard s. 21.01.1711 Raisio. k. 09.04.1711.
8) August Olofinpoika (katso taulu 837) s. 27.01.1712 Turku. k. 06.02.1777 Hjortsberga, Ruotsi. Ruotsin armeijan eversti 1770.
9) Agnes Margaretha Olofintytär (katso taulu 838) s. 17.08.1713. k. 16.08.1759 Annerstad, Ruotsi.
10) Ulrik Olofinpoika (katso taulu 839) s. 16.09.1714. k. 26.09.1772 Raisio. Karjalan laamannikunnan laamanni 1758.
11) Gustaf s. 11.05.1718. k. 1720.

2. puoliso Lillieflycht, Brita Eleonora, Wallenstierna / Wallenius s. 09.02.1685 Tukholma. k. 23.05.1736 Turku. Vihitty: 1721. Perhesuhteet: Ruotsalaista aatelissukua.
Isä: Lillieflycht, Gabriel Laamanni.
Äiti: Björnklou, Maria, Lillieflycht
Lapset:
1) Eva Christina Olofintytär (katso taulu 840) s. 1722 Barvan pitäjä, Ruotsi.
2) Christina Lovisa Olofintytär (katso taulu 841) s. 10.10.1723. k. 28.02.1795 Strängnäs, Ruotsi.
3) Gabriel Adolf Olofinpoika s. 19.03.1727. k. 18.01.1743 Matkalla Upsalaan. Kuolinsyy: Hukkui.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 425 -

6. sukupolvi

Flachsenius, Magdalena (taulusta 187. Äiti: Wallenius, Magdalena Olofintytär) s. n. 1675.

1. puoliso Heinricius, Andreas Heinricius s. n. 1672. k. 1729. Vihitty: 19.09.1697 Turku.
Isä: Andreas Heinricius Lukionlehtori, myöhemmin kirkkoherra, Jääski.
Äiti: Thesleff, Katarina Klasintytär

Lapset:
1) Magdalena Heinricius (katso taulu 842) s. n. 1700. k. 07.02.1774 Rantasalmi.
2) Katarina (katso taulu 843) s. n. 1704. k. 07.00.1765 Ristiina.
3) Anders (katso taulu 844) s. 1700. k. 16.05.1756 Mikkeli.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 426 -

6. sukupolvi

Tavastius, Agneta Jacobsdotter, Alstadius (taulusta 189. Äiti: Alstadius, ?? Casparsdotter) k. 1683.

Föregifves i Herdaminnet, del II, pag. 71 hfva varit gift med Martin Casparsson Alstadius, hvilket synes mindre troligt. Martin Casparsson olisi ollut setä! Lähde: Genealogia Sursilliana, sivu 25

1. puoliso Alstadius, Martin Casparsson s. 1597. k. 1667 kesäkuussa, Vähäkyrö. Kapellan för Laihela och Lillkyro; Vähänkyrön kirkkoherra 1646.
Esimmäisen Vähäkyrön kirkkoherran Casparus Martini Ahlstadiuksen poika.

Isä: Alstadius, Caspar Mårtensson Alexius, Australis Pastor i Lillkyrö 1608, Wähänkyrön ensimmäinen pappi, kirkkoherra 1608.
Äiti: Agneta Hansdotter -Johanintytär, Alstadius / Australis s. 1579.

Lapset:
1) Brita Mårtensdotter (katso taulu 436) k. 1698 ennen.
2) Wendela Martinintytär (katso taulu 437) k. 1694 Laihia. Perhesuhteet: Avioliitto von Nessenin kanssa oli lapseton. Kuolinsyy: Kuoli Laihialla tapaturmaisesti.
3) Elisabet Martinintytär (katso taulu 438) Perhesuhteet: Aviopuoliso oli sirarensa Britan lanko.
4) Margaretha Martinintytär (katso taulu 439) Lisätietoja: Oli elossa 1696.
5) Beata Martinintytär (katso taulu 440) Lisätietoja: Eli 1691.
6) Catharina Martinintytär (katso taulu 441)
7) Anna Martinintytär (katso taulu 442) Lisätietoja: Eli Vähässäkyrössä leskenä.
8) Caspar Martininpoika Alexius (katso taulu 443) k. 06.00.1692. Vähänkyrön ja Laihian kappalainen 1685.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 427 -

6. sukupolvi

Neostadius, Catharina Markuksentytär, Gronovius (taulusta 190. Äiti: Alstadius, Margareta Kasparintyrär) Lisätietoja: Oli elossa 1698.

1. puoliso Gronovius, Gabriel Kristoferinpoika s. 1623. k. 1695 haudattu 26.05.1695 Lapua. Lapuan kappalainen 1660. Perhesuhteet: Oli leski avioiduttuaan Catharinan kanssa.
Ylioppilas Turussa 1641.

Isä: Gronovius, Christoffer Kirkkoherra.

Lapset:
1) Marcus Gabrielinpoika (katso taulu 845) k. 05.00.1697 Lapua. Lapuan kirkkoherra 1696.
2) Gustaf Gabrielinpoika (katso taulu 846) k. 1698 Sulva. Sulvan kappalainen 1689.
3) Christoffer Gabrielinpoika (katso taulu 847) s. n. 1670 Lapua. k. 03.06.1739 Lapua. Talollinen ja Antilan talon isäntä Lapualla 1693.
4) Wendela Gabrielintytär (katso taulu 848) s. n. 1672 Lapua ?. k. 28.05.1753 Lapua.
5) Brita Gabrielintytär k. 18.08.1707 Lapua.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 428 -

6. sukupolvi

Neostadius, Gustaf Markuksenpoika (taulusta 190. Äiti: Alstadius, Margareta Kasparintyrär) k. 1702 Uusikaarlepyy ?. Kappalainen Uusikaarlepyy 1681.

Ylioppilas Turussa 1663. Pitäjän apulainen ja pedagogi Uusikaarlepyyssä.

1. puoliso Hoffrén / Hoffrenius, Brita Henrikintytär, Neostadius s. 1660. k. 1739 haudattu 21.01.1739 Uusikaarlepyy. Vihitty: 1706.
Isä: Hoffrenius, Henrik Hannunpoika, Houru / Hourenius s. 1629 Oulu. Iisalmen kirkkoherra 1671, rovasti.
Äiti: Carlander, Elisabet, Hoffrenius

Lapset:
1) Henrik Gustafinpoika (katso taulu 849) k. 1710 Uusikaarlepyy. Kappalainen Uusikaarlepyy 1704.
2) Gustaf Gustafinpoika (katso taulu 850) k. 1712 Uusikaarlepyy ?. Uudenkaarlepyyn pedagogi ja pitäjänapulainen 1712.
3) Johan Gustafinpoika (katso taulu 851) Uudenkaupungin kaupunginnotaari 1712, sitten raatimies Grennassa Ruotsissa 1712. Ammatinlisäyksiä: Porvari Gotlannin Visbyssä.
4) Margaretha Gustafintytär
5) Jakob Gustafinpoika k. 1710 kuoli ennen.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 429 -

6. sukupolvi

Neostadius, Anna Markuksentytär, Långh (taulusta 190. Äiti: Alstadius, Margareta Kasparintyrär)

1. puoliso Långh, Samuel Majuri. Vihitty: 16.03.1692 Raahe. Perhesuhteet: Leski mennessään avioon Annan kanssa.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 430 -

6. sukupolvi

Elfving, Henrik Markuksenpoika (taulusta 190. Äiti: Alstadius, Margareta Kasparintyrär) k. 02.10.1720 Pori ? haudattu 12.10.1720 Pori ?. Pormestari Porissa 1710. Lisätietoja: Vaihtoi Neostadius nimen Elfving´iin.

Sai 1714 murhaavan sapeliniskun, kun oli maistraatin ja kaupungin vanhimpain kanssa mennyt ulos vihollista nöyrästi tervehtimään.

1. puoliso Klewe / Klöfve, Anna Catharina, Elfving k. 07.01.1754 Herregårdin rustholli, Ahlainen, tyttärensä luona. Lisätietoja: Herregårdin rustholli, Ahlainen, muuti sinne tyttärensä luokse, miehensä kuoltua.

Lapset:
1) Josef Kauppias Tukholmassa.
2) Maria (katso taulu 852)
3) Henrik Henrikinpoika (katso taulu 853) s. 13.06.1699 Eurajoki. k. 29.04.1758 Pori. Kaupungin notarius Porissa, raatimies 1730, varapormestari.
4) Jakob (katso taulu 854) s. 1707 Pori ?. k. 1759 Oulu ?. Oulun kappalainen 1750.
5) Anna Christina (katso taulu 855) s. 04.11.1709 Pori. k. 12.05.1766.
6) Brita Helena (katso taulu 856) s. 1712. k. 1762.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 431 -

6. sukupolvi

Neostadius, Caspar Markuksenpoika (taulusta 190. Äiti: Alstadius, Margareta Kasparintyrär) s. 1636 Uusikaarlepyy. k. 1679. Kokkolan kappalainen 1661. Perhesuhteet: Avioliitto oli lapseton.

Ylioppilas Turussa 1653. Collega inferior Uusikaarlepyyn koulussa 1654. Pedagogian lehtori Kokkolassa 1661, sen ohessa 2. kappalainen siellä.

1. puoliso Falander, Elisabet, Neostadius k. 1714. Perhesuhteet: Avioliitto oli lapseton. Kuolinsyy: Venäläisten kasakkojen tappama.
Isä: Falander, Erik s. 1606 Falun, Ruotsi. Kokkolan kirkkoherra.
Äiti: Hermainen, Magdalena, Falander

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 432 -

6. sukupolvi

Tammelander, Johan Michaelinpoika (taulusta 191. Isä: Tammelander, Michael Casparinpoika) s. n. 1641. k. 08.06.1702 Raahe. Saloisten ja Siikajoen nimismies 1680; kauppias ja laivanvarustaja Raahessa.

Ylioppilas Turussa 1660. Akkunoita kirkkoon lahjottivat monet kaupungin etevämmät porvarit, esim. tullinhoitaja Carl Kranck, Hans Forbus, Hendrich Grää, Michael Bertilsson, Hendrich Forbus sekä Johan Michelsson Tammelander, joka oli naimisissa pormestarin sisaren Anna Corten kanssa. Vuosina 1669 - 1676 saatiin kirkon tilavaan kuoriin, pormestarin ja muutaman varakkaamman kaupunkilaisen toimesta ja kustannuksella, kokonainen korumaalaus heleänvärisine kuvineen ja koristeineen - siinä oli vaakunakilpiä, kruunuja, apostoleja, enkeleitä j. n. e., jotka oli valmistanut Michael Baltin poika, hänkin ammatiltaan kuvanleikkaaja, vaikkakaan ei juuri etevimpiä. Johan Michelsson Tammelander, neuvosmiehenä 1690 - 1702, Saloisten nimismiehenä Hendrich Corten kuoleman jälkeen, hänkin tämän ajan tunnetuimpia kauppiaita ja laivanvarustajia. Lähde: Alma Söderhjelm RAAHEN KAUPUNKI 1649 - 1899 Helsinki 1911 Akateeminen kierjakauppa

1. puoliso Corte, Anna Henrikintytär, Tammelander s. 1651. k. 16.05.1692 Raahe. Vihitty: 1672.
Isä: Corte, Henrik Henrikinpoika s. Saksa. Raahen ensimmäinen pormestari.
Äiti: Forbus, Christina Casparintytär, Corte

Lapset:
1) Johan Johaninpoika (katso taulu 857) s. 1673 Raahe. k. 24.03.1714 Kuoli ennen. Kajaanin läänin kruununvouti 1698.

2. puoliso Bergudd, Maria, Mathesius s. 28.06.1658. k. 18.07.1735 Pyhäjoki. Lisätietoja: Eli vielä tammikuussa 1730.
Isä: Bergudd, Nils Erikinpoika s. 1625. Laihian ja Maalahden vapaaherrakuntain kaitsija; hopmanni.
Äiti: Schildt, Maria Matintytär, Bergudd s. 1630.
Lapset:
1) Elsa s. 08.08.1696 Raahe. k. 1696 Raahe ? haudattu 09.10.1696 Raahe.
2) Gabriel s. 10.07.1697 Raahe. k. 1697 haudattu 15.09.1697 Raahe.
3) Anders s. 29.07.1698 Raahe. k. 26.08.1698 Raahe.
4) Elisabet Johanintytär (katso taulu 858) s. 30.09.1699 Raahe. k. 18.08.1767 Kalajoki.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 433 -

6. sukupolvi

Tammelander, Jakob Michaelinpoika (taulusta 191. Isä: Tammelander, Michael Casparinpoika) k. 1722 haudattu 08.09.1722 Tammela. Tammelan kappalainen 1687.

1. puoliso Hassalenius, Elisabet, Tammelander
Isä: Bengt Johansson Tilanomistaja Tammelassa.

Lapset:
1) Fredrik (katso taulu 859) s. 21.01.1690 Tammela. k. 03.04.1778 Urjala.
2) Erik (katso taulu 860) s. 11.03.1692. k. 18.03.1761 Kalvola.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 434 -

6. sukupolvi

Raumannus, Margaretha Gregoriuksentytär, Peldanus (taulusta 192. Äiti: Anna Sigfridintytär)

1. puoliso Peldan, Gabriel Jaakonpoika, Peldan s. n. 1630 Ilmajoki. k. 1699 Ilmajoki. Kirkkoherra Ilmajoki 1673, kytöviljelijä.
Gabriel Peldan tuli 1652 ylioppilaaksi Turkuun, opiskeltuaan todennäköisesti sitä ennen jossakin muussa yliopistossa. Tähän viittaa se, että hänet jo samana vuonna nimitettiin Ilmajoen kappalaiseksi. Hän sai siis vakinaisen papinviran hyvin nuorena samoin kuin isänsä ja vanhempi veljensä Henrik Peldan. Kaikesta päättäen suku oli kauttaaltaan tavallista lahjakkaampaa, ja sen 1600-luvulla eläneistä jäsenistä Gabriel Peldan lienee ollut kaikkein lahjakkain. Veljensä kuoltua hänet nimitettiin 1673 Ilmajoen kirkkoherraksi, missä virassa hän tuli tunnetuksi vaativana puhdasoppisen kirkon sielunpaimenena, lukutaidon juurruttajana sanankuulijoihinsa ja sukunsa perinteiden mukaisesti hyvänä talousmiehenä. Gabriel Peldan pani mm. kytö viljelyn alulle Ilmajoen pappilan mailla V. 1680 hänen palveluksessaan oli 3 renkiä ja 4 piikaa. V. 1692 hänet määrättiin lääninrovastiksi, ja hän oli ainoa suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan papeista, joka 1600-luvun kuluessa saavutti tämän arvostetun aseman. Hänen puolisonsa oli Lapuan kirkkoherran Yrjö Raumannuksen ja Anna Sigfridintyttären tytär Margareta Raumannus, joka 1690 maalatussa muotokuvassa näyttää erittäin tarmokkaalta papinemännältä. Heidän ainoa yliopistossa opiskellut poikansa kuoli jo 40-vuotiaana Ilmajoen kappalaisena, mutta hänestä polveutui joukko huomattuja 170'0-luvun Peldaneja. Lähde: Eteläpohjalaisia Elämänkertoja Etelä-Pohjanmaan Maakuntaliitto A. L.

Isä: Peldanus, Jaakko Paavonpoika, Peltoniemi Kirkkoherra Ilmajoki 1632 - 52.
Äiti: Strigelius, Margareta, Peldanus

Lapset:
1) Henric Gabrielsson (katso taulu 861) s. 1666 tammikuussa, Ilmajoki ?. k. 03.05.1701 Ilmajoki. Kapellan uti Ilmola, kappalainen Ilmajoki 1701.
2) Gabriel Gabrielinpoika (katso taulu 862) s. 1670 Ilmajoki ?. k. 1705 Närpiö haudattu 02.02.1705 Ilmajoki. Närpiön nimismies jo 1697.
3) Margaretha Gabrielintytär (katso taulu 863) s. 1671 Ilmajoki. k. 1719 Vöyri.
4) Carl Gabrielinpoika s. 1678 (kastettu) Ilmajoki.
5) Abraham Gabrielinpoika s. 1680 (kastettu) Ilmajoki.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 435 -

6. sukupolvi

Raumannus, Erik (taulusta 192. Äiti: Anna Sigfridintytär) s. n. 1620. k. 04.00.1678 Veteli. Ylivetelin kappalainen.

Ylivetelin pitkä-aikainen, pidetty kappalainen.


Lapset:
1) Elias Forselius (katso taulu 864) s. 15.01.1652 Yliveteli. k. 04.02.1733 Yliveteli. Ylivetelin kappalainen 1673.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 436 -

6. sukupolvi

Alstadius, Brita Mårtensdotter, Prockman / Bracheus (taulusta 193. Isä: Alstadius, Martin Casparsson) k. 1698 ennen.

1. puoliso Prochman / Brachéus, Carl s. 1628. k. 1690 Lapua haudattu 01.03.1691. Pädagog i Wasa, blef sedan Pastor i Lappo 1662; Lapuan kirkkoherra 1662. Ammatinlisäyksiä: Valtiopäivämies.
PROCHMAN, Kaarle Pietarinpoika, kirkkoherra 1662 - 90. Syntynyt vuonna 1628, kuollut 1690. Vanhemmat: Kälviän kirkkoherra Pietari Juhonpoika Prochaeus, joka oli lähtöisin Prokon talosta Hailuodolta, ja Elina Hannuntytär. - Kaarle Prochman kirjoittautui 1646 Upsalan ja 1647 Turun yliopistoon. Hän käytti vielä tällöin nimeä Prochaeus. Turussa hän tuli tunnetuksi melko vallattomana ylioppilaana. Niinpä häntä syytettiin yliopiston konsistorissa joulukuun 6. päivänä 1648 siitä, että hän oli erään toisen pohjalaisylioppilaan kanssa hakannut pormestari Niilo Lietzenin ikkunoihin kulkiessaan edestakaisin pitkin katuja. Erään toisen kerran Prochman tunnusti lyöneensä uusia ylioppilaita kasvatustarkoituksessa, vedoten konsistorin edessä vanhaan sananparteen "Errare humanum est" (Ihminen on erehtyväinen). Tästä omavaltaisesta ylioppilaasta tuli sitten hyvin määrätietoinen ja etujaan valvova pappissäädyn edustaja. Toimittuaan vuodesta 1650 Vaasan pedagogina, hänet nimitettiin 1662 Lapuan kirkkoherraksi. Prochmanin tulo Lapualle sattui sikäli epäedulliseen aikaan, että pitäjässä ilmeni suurta tyytymättömyyttä Kaarleporin kreivikunnan virkamiehiä ja erikoisesti heidän veronkantotapaansa vastaan. Kun lisäksi samaan aikaan oli useita perättäisiä katovuosia ja uusi kirkkoherra siitä huolimatta vaati tiukasti kymmenysym. saataviaan, joutui hän vaikeaan ristiriitaan sanankuulijainsa kanssa. V. 1664 kuortanelaiset esittivät häntä vastaan pitkän valituskirjelmän, jonka mukaan hän kiersi neljä kertaa vuodessa kantamassa papinmaksuja pitäjältä. Ensimmäisen kerran hän tuli vähän ennen joulua keräämään lihaa, leipää, villoja, kynttilöitä, viljaa, pellavia ja herneitä, toisen kerran paaston aikana perimään pääsiäis- ja päivätyörahoja, vasikannahkoja, juustoa ja leipää. Juhannuksen aikana hän kävi taas vaatimassa naulan voita joka lehmältä, kapahaukia, juustoa ja leipää, sekä lopuksi syksyllä humalaa, kaalia, nauriita, juustoa ja leipää. Kun seurakuntalaiset eivät näin perusteellista verotusta kestäneet, he päättivät tehdä osittaisen veronmaksulakon. Prochman ryhtyi kuitenkin kreivikunnan virkamiesten kanssa tehokkaaseen vastatoimintaan ja oli osaltaan vaikuttamassa siihen, että talonpoikien innokkaimmat asiamiehet Heikki Vakkuri ja Heikki Hyytiäinen tuomittiin kuolemaan, joskin tuomio sitten muutettiin suureksi sakkorangaistukseksi. Ratkaisevasti Prochmanin ja seurakuntalaisten välit paranivat vasta sitten, kun kreivikunnan olot 1660-luvun lopulla muutenkin rauhoittuivat ja kun 1668 oli tehty tärkeä päätös pitäjänsinetin väärinkäytön ehkäisemiseksi. Sinetti pantiin kirkonarkkuun, jonka avaimista annettiin yksi kirkkoherralle, toinen vanhimmalle lautamiehelle ja kolmas kirkonisännälle. Tarmokkuutensa johdosta Prochman näyttää olleen omien säätyveljiensä keskuudessa varsin arvossa pidetty mies. Niinpä hän toimi 1675 Pohjanmaan papiston valtiopäiväedustajana. Lähde: Eteläpohjalaisia Elämänkertoja Etelä-Pohjanmaan Maakuntaliitto

Isä: Prochaeus / Brachéus, Petrus Johansson, Prokko Pastor i Kelviå; pastori Kälviällä.
Äiti: Laibäck, Elin Hansdotter, Brachéus

Lapset:
1) Johan Carlsson (katso taulu 865) k. 03.00.1694 Siikajoki ?. Philos. Magister; Pastor i Siikajoki 1690. Kirkkoherra Siikajoki 1691.
2) Wendla Carlsdotter (katso taulu 866)
3) Mårten Carlsson (katso taulu 867) k. 1695 Lapua haudattu Lapua. Pastor i Lappo 1691.
4) Brita Carlintytär (katso taulu 868) s. 06.03.1689 Lapua.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 437 -

6. sukupolvi

Alstadius, Wendela Martinintytär, Laihelius (taulusta 193. Isä: Alstadius, Martin Casparsson) k. 1694 Laihia. Perhesuhteet: Avioliitto von Nessenin kanssa oli lapseton. Kuolinsyy: Kuoli Laihialla tapaturmaisesti.

1. puoliso Laihelius, Johan Håkoninpoika, Galle s. 1630 Laihia ?. k. 13.03.1663 Laihia ?. Laihian kirkkoherra 1658. Vihitty: 1660 jo ainakin.
Ylioppilas Turussa 1646, vihittiin papiksi 1658.

Isä: Galle, Haqvin / Hakinus Laihian kirkkoherra 1626. Valtiopäivämies.
Äiti: Sursill, Margaretha Ericsdotter, Galle s. Umeå; Sverige.

2. puoliso Nessen von, Joachim Fredrik Kapteeni. Perhesuhteet: Avioliitti oli lapseton.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 438 -

6. sukupolvi

Alstadius, Elisabet Martinintytär, Prochaeus (taulusta 193. Isä: Alstadius, Martin Casparsson) Perhesuhteet: Aviopuoliso oli sirarensa Britan lanko.

1. puoliso Prochaeus / Brachéus, Petter k. 1672 Paltamo ?. Paltamon kappalainen 1661.
Ylioppilas Turussa 1684.

Isä: Prochaeus / Brachéus, Petrus Johansson, Prokko Pastor i Kelviå; pastori Kälviällä.
Äiti: Laibäck, Elin Hansdotter, Brachéus

Lapset:
1) Martin Petterinpoika s. n. 1657. k. 21.09.1673 Upsala. Ylioppilas Upsalassa 1673. Perhesuhteet: Naimaton.
2) Johan Petterinpoika (katso taulu 869) k. 1711 Paltamo ?. Paltamon kappalainen 1691.
3) Elisabet Petterintytär (katso taulu 870) Lisätietoja: Asui Paltamossa 1700. Perhesuhteet: Molemmmat avioliitot olivat lapsettomat.
4) Christoforus Petterinpoika k. Oulujärvi. Ylioppilas Turussa 1692.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 439 -

6. sukupolvi

Alstadius, Margaretha Martinintytär, Mullander (taulusta 193. Isä: Alstadius, Martin Casparsson) Lisätietoja: Oli elossa 1696.

1. puoliso Mullander, Mathias, Mullola s. 1629 Vähäkyrö ?. k. 1683 Vähäkyrö ?. Vähäkyrön kappalainen 1654.
Isä: Mullola, Juho Talollinen Vähäkyrö.

Lapset:
1) Martin Mathiaksenpoika (katso taulu 871) s. n. 1650. k. 1730 Kauhava haudattu 13.12.1730 Kauhava. Kauhavan kappalainen 1687.
2) Wendla Mathiaksentytär (katso taulu 872) s. n. 1656. k. 23.11.1731 Ylistaro.
3) Margaretha Mathiaksentytär Lisätietoja: Eli Vähässäkyrössä 1683.
4) Agneta Mathiaksentytär Lisätietoja: Oli elossa 1702.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 440 -

6. sukupolvi

Alstadius, Beata Martinintytär, Mullovius (taulusta 193. Isä: Alstadius, Martin Casparsson) Lisätietoja: Eli 1691.

1. puoliso Mullovius, Henrik, Mullola k. 1665-1667. Ruotsin Malmön linnoituksen saarnaaja.
Ylioppilas Turussa 1652.

Isä: Mullola, Tuomas Talollinen Vähäkyrö.

Lapset:
1) Jakob Henrikinpoika (katso taulu 873) s. n. 1662. k. 1717 Vähäkyrö ?. Kappalainen Vähäkyrö 1694.
2) Catharina Henrikintytär (katso taulu 874) s. 1664. k. 1743 haudattu 12.06.1743 Kälviä.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 441 -

6. sukupolvi

Alstadius, Catharina Martinintytär, Haustramnius (taulusta 193. Isä: Alstadius, Martin Casparsson)

1. puoliso Haustramnius, Jacob, Albilacovius s. n. 1642 Kauhajoki. k. 03.11.1709 Lapua haudattu 03.11.1709 Lapua. Kyrkoherde i Lappo, Lapuan kirkkoherra 1797.
Ylioppilas Turussa 1662. Kuolemaantuomittu Matti: Oikeuden eteen astui Kauhajoen kappalainen, kunniallinen ja oppinut herra Jacob Haustramnius esittäen, kuinka hän on naapurinsa, kestikievarinpitäjä Matti Niileksenpojan kanssa ollut riidassa ja oikeudessa sellaisista vakavista kunnianloukkauksista, joita Matti on hänelle langettanut. Tämän vuoksi on Matti aiemmin kihlakunnanoikeudessa tuomittu kuolemaan ja asia on asetettu Korkean Kuninkaallisen Hovioikeuden päätettäväksi. Koska hänen vastapuolensa Matti on sittemmin Tukholmassa viime pääsiäisenä kuollut luonnollisen kuoleman ja on sinne Pyhän Marian kirkkomaahan haudattu, minkä todettiin olevan totta, esittää herra Jacob, että edellä tapahtuneesta johtuen hän nöyrimmästi haluaa hakea Korkealta Kuninkaalliselta Hovioikeudelta kunnianloukkauksen hyvitystä karsimistaan kustannuksista autuaan vainaja-Matin omaisuudesta. Tämä otettiin huomioon herra Jacobin aiheellisesta pyynnöstä ja hänelle annettiin tästä laillinen todistus. Edellä mainitut kunnianloukkaukset olivat tapahtuneet pitkällä aikavälillä, alkaen tapaninpäivänä 1674 kirkossa. Matin käskiessä mainittua kappalaista ottamaan lakkinsa ja vanttuunsa. Tämän tulkittiin tarkoittaneen sitä, että Matti käski kappalaista painumaan tiehensä Kauhajoelta. Matin mainitaan joutuneen ilmiriitaan kappalaisen kanssa v.1680 tämän lukiessa kuorista kirkon uutta penkkijärjestystä. Nyrkkiä puiden ja kappalaista nenälle näpäyttäen poistui Matti kirkosta loukkauksia huudellen, suuttuneena vanhan penkkisijansa menetyksestä. Myöhemmin hän oli uhannut polttaa kappalaisen kartanon. Matti oli poistunut vaimonsa kanssa kirkosta kesken lautamies Perttu Knuutinpoika Harjan ruumissaarnan v.1681, koska herra Jacob oli jättänyt evankeliumin vähemmälle ruumissaarnan vuoksi. Nämä ja monet muut loukkaukset sekä kappalaista kohtaan esitetyt halventavat nimitykset, johtivat raskauttavina kuolemantuomioon, vaikka itse uhkauksiaan Matti ei toteuttanutkaan. Viikatemiehen viuhtoessa kantapäillä hän karisti Kauhajoen pölyt kengistään kuolemantuomiota Ruotsiin paeten. Tukholmassa viikatemies viimein saavutti hänet ja Matti kuoli siellä luonnollisen kuoleman. Lähde: Juuret 2/2002 Kyröössä

Isä: Albilacovius, Sigfrid, Valkjärvi Kappalainen Kauhajoki.

Lapset:
1) Martin (katso taulu 875) k. 1714 isoavihaa paossa ollessaan Ruotsissa. Kyrkoherde, Conrector, Lapuan kirkkoherra 1710.
2) Jacob (katso taulu 876) s. 1664. k. 12.05.1726 Vaasa. Pohjanmaan läänin lääninviskaali.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 442 -

6. sukupolvi

Alstadius, Anna Martinintytär (taulusta 193. Isä: Alstadius, Martin Casparsson) Lisätietoja: Eli Vähässäkyrössä leskenä.

1. puoliso Zacharias Mårtensson k. 1678 Vaasa haudattu 14.04.1678 Vaasa. Tullaaja Vaasa.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 443 -

6. sukupolvi

Alstadius, Caspar Martininpoika Alexius (taulusta 193. Isä: Alstadius, Martin Casparsson) k. 06.00.1692. Vähänkyrön ja Laihian kappalainen 1685.

Ylioppilas Upsalassa 1666, Turussa 1668.

1. puoliso Laibeck, Elisabet, Alstadius Lisätietoja: Eli Vähässäkyrössä 1697. Perhesuhteet: Toinen avioliitto oli lapseton.
Isä: Laibeck / Chyraeus / Laibäckius, Christian, Heikkilä / Heikkiselä Laihian kirkkoherra.
Äiti: Christina Israelintytär, Laibeck

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 444 -

6. sukupolvi

Korpilainen / Ramanus, Lucas (taulusta 194. Äiti: Brita Sigfridintytär) s. n. 1630.

1. puoliso Korpilainen, Anna Eriksdotter s. n. 1630.

Lapset:
1) Brita (katso taulu 877) s. n. 1660.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 445 -

6. sukupolvi

Lithovia, Brita Samuelsdotter, Cajanus (taulusta 195. Isä: Lithovius, Samuel Josefinpoika)

1. puoliso Cajanus, Erik Anteron poika, Hjerta s. 1628 Säräisniemi. k. 1691 Sotkamo ?. Kirkkoherra Sotkamossa 1651.
Ylioppilas Upsalassa 1642, Turussa 1646. Ensimmäinen kappalainen Sotkamossa 1647. Kirkkoherra siellä 1651. Opponens pappeinkokouksessa 1670.

Isä: Gyllenhjerta, Anders Erikinpoika, Hjärta / Cajanus s. Uusimaa; Kirkkonummi. Kajaanin vapaaherrakunnan vouti.
Äiti: Laatikatar / Laatikainen / Peitzius, Agneta Matintytär, Cajanus s. Sotkamo (luultavasti) Laatikkalan talo.

Lapset:
1) Anders Erikinpoika (katso taulu 878) k. 1689 Sotkamo ?. Kappalainen Sotkamo.
2) Brita Erikintytär (katso taulu 879) s. n. 1659. k. 01.08.1729 Oulu haudattu 22.08.1729 Oulu.
3) Agneta Erikintytär (katso taulu 880)
4) Johan Eerikinpoika (katso taulu 881) s. 1670 Sotkamo. k. 1733 haudattu 20.01.1734 Oulu. Oulun kappalainen (apupappi) 1693, varapastori.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 446 -

6. sukupolvi

Lithovius, Gabriel Samuelinpoika (taulusta 195. Isä: Lithovius, Samuel Josefinpoika) k. 28.01.1667 Mahdollisesti se oululainen Gabriel Samuelsson joka oli tällöin vainajana. Kauppa-apulaisena Oulussa 1660.

1. puoliso Brita Andersintytär, Lithovius Lisätietoja: Suunitteli uutta avioliittoa Olof Josefsson-nimisen kanssa.

Lapset:
1) Samuel Gabrielinpoika Lisätietoja: Eli 1667.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 447 -

6. sukupolvi

Lithovius, Josef Samulinpoika (taulusta 195. Isä: Lithovius, Samuel Josefinpoika) s. 1632 (syntymäaika myös 1633). k. 1692. Tyrnävän kappalainen 1655.

Ylioppilas Upsalassa 1650, Turussa 1652.

1. puoliso Peldanus, Margareta, Lithovius s. 1635.
Isä: Peldanus, Jakobus Pauli, Peltoniemi s. 1597 Ilmajoki, Peltoniemi. Kirkkoherra Ilmajoki.
Äiti: Strigelius, Märtha, Peldanus

Lapset:
1) Samuel Josefinpoika Lisätietoja: Eli 1660.
2) Jakob Josefinpoika Lisätietoja: Oli elossa 1660.
3) Catharina Josefintytär Lisätietoja: Eli vielä 1660.
4) Anna Josefintytär (katso taulu 882) k. 17.12.1742 Oulu.
5) Henrik Josefinpoika (katso taulu 883) k. 1715 syksyllä Liminka. Limingan pitäjänapulainen. Kuolinsyy: Kuoli ryssien kärventämänä.
6) Abraham (katso taulu 884) Talollinen.
7) Brita Josefintytär (katso taulu 885) Lisätietoja: Eli Ilmajoellea 1712.
8) Margaretha Josefintytär (katso taulu 886) s. 21.12.1662. k. 22.04.1743 Ilmajoki.

2. puoliso Cajanus, Agneta, Antilius
Isä: Gyllenhjerta, Anders Erikinpoika, Hjärta / Cajanus s. Uusimaa; Kirkkonummi. Kajaanin vapaaherrakunnan vouti.
Äiti: Laatikatar / Laatikainen / Peitzius, Agneta Matintytär, Cajanus s. Sotkamo (luultavasti) Laatikkalan talo.

3. puoliso Björn, Beata Josefintytär, Lithovius s. 1640.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 448 -

6. sukupolvi

Lithovius / Limingius, Samuel Samuelinpoika (taulusta 195. Isä: Lithovius, Samuel Josefinpoika) s. 1633. k. 1692 Ii haudattu 19.06.1692 Ii. Iin kirkkoherra 1688.

Ylioppilas Upsalassa 1650, Turussa 1652. Omisti Iissä Piukulan talon, myös Pudasjärvellä olonsa ajan.

1. puoliso Beata Mikontytär, Lithovius / Limingius s. n. 1640 ?.
Isä: Mikko Pentinpoika Porvarinvala 1634. Raatimies Oulussa 1640 alkaen, Laivanomistaja.

Lapset:
1) Catharina Samuelintytär Lisätietoja: Eli 1660.
2) Margaretha Samuelintytär (katso taulu 887)
3) Anna Samuelintytär (katso taulu 888) s. n. 1663. k. 09.03.1746 Pudasjärvi.
4) Samuel Samuelinpoika Lisätietoja: Oli elossa 1660. Perhesuhteet: Kuoli kaiketi vuoteen 1682 mennessä.
5) Beata (katso taulu 889) k. 1719.
6) Brita Samuelintytär (katso taulu 890)
7) Michael Samuelinpoika (katso taulu 891) k. 1739 Lapua ?. Lapuan kirkkoherra 1717, astui virkaan 1725.
8) Christina Samuelintytär k. 1687 haudattu 09.01.1687 Ii.
9) Samuel Samuelinpoika s. 16.07.1682 (kastettu) Ii. Meni sotilasalalle. Lisätietoja: Lähti Iistä Viipuriin 1705. Myöhemmät vaiheet ovat tuntemattomat.
Ylioppilas Turussa 1699, Upsalassa 1703.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 449 -

6. sukupolvi

Mathesius, Anders Andersinpoika (taulusta 196. Äiti: Lithovius, Brita Josefintytär) k. 1689 Pyhäjoki ?. Kappalainen Pyhäjoella.

Ylioppilas 1651. Kollega (Collector) Oulun pedagogiassa 1654 - 1672. Kutsutaan nimellä "conrector" 1661. Kappalainen Pyhäjoella 1672, Pyhäjoen Haapajärvellä 1676.

1. puoliso Kranck, Brita Tuomaantytär, Mathesius s. 1637. k. 16.01.1699 Pyhäjoki.

Lapset:
1) Anders Anteronpoika (katso taulu 892) Arvonimi "Monsieur", jota käytettiin ylioppilaista. Lisätietoja: Mainitaan vielä 1710. Ammatinlisäyksiä: Esiintyy usein 1690-luvulla kummina Pyhäjoella (monsier).

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 450 -

6. sukupolvi

Lithovius / Limmingius, Catharina Isakintytär, Björnström (taulusta 197. Isä: Lithovius, Isaac Josephsson) s. n. 1631. k. 10.09.1730 Oulu.

1. puoliso Björnström, Magnus Sveninpoika k. 09.12.1678 oli kuolleena. Oulun tullinhoitaja, raatimies.

Lapset:
1) Isak Magnuksenpoika (katso taulu 893) k. 1717. Kemin kappalainen 1703.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 451 -

6. sukupolvi

Limmingius / Lithovius, Carl Isakinpoika (taulusta 197. Isä: Lithovius, Isaac Josephsson) k. 1681 Oulu haudattu 14.03.1681 Oulu. Oulun kappalainen 1677.

Ylioppilas Upsalassa 1666, Turussa 1671.

1. puoliso Corte, Brita Henrikintytär, Limmingius / Lithovius s. 22.06.1653. k. 29.03.1700 Raahe.
Isä: Corte, Henrik Henrikinpoika s. Saksa. Raahen ensimmäinen pormestari.
Äiti: Forbus, Christina Casparintytär, Corte

Lapset:
1) Christina Carlintytär (katso taulu 894) s. n. 1688. k. 1739 Haukipudas ? haudattu 02.07.1738 Haukipudas.
2) Henrik Carlinpoika k. 28.06.1709 Kaatui Pultavan taistelussa Venäjällä. Sotilas.
3) Lars Carlinpoika (katso taulu 895) Porvari Oulussa.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 452 -

6. sukupolvi

Lithovius, Gabriel Isaacsson (taulusta 197. Isä: Lithovius, Isaac Josephsson) s. 1627. k. 1663 mennessä. Kapellan i Limingo 1648; Limingan kappalainen 1648. Lisätietoja: Oli parantumattomasti sairaana 1660.

Ylioppilas Turussa 1646.

1. puoliso Kekkonen / Keukonen, Catharina Eskilsdotter, Lithovius Lisätietoja: Eli Limingassa vielä 1697, kotoisin Oulusta. Perhesuhteet: En borgarens dotter i Uleå.
Isä: Keukonen, Esko Oululainen porvari.

Lapset:
1) Isaac Gabrielsson Lisätietoja: Oli elossa vielä 1663.
2) Johan Gabrielsson Lisätietoja: Oli vielä elossa 1663.
3) Eskil Gabrielinpoika
4) Margaretha Gabrielsdotter
5) Lars Gabrielinpoika (katso taulu 896) Kemin kirkkoherran apulainen, sitten Kemin kappalainen 1694. Lisätietoja: Pantiin viralta 1700.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 453 -

6. sukupolvi

Lithovius / Limingius, Dordre Isaacsdotter, Salonius (taulusta 197. Isä: Lithovius, Isaac Josephsson) Lisätietoja: Oli vainajana jo 1660. Perhesuhteet: Puoliso oli äitipuolensa veli.

1. puoliso Salonius / Saloensis, Johan Johansson, Londinus s. n. 1629. k. 1687. Kapellan i Salo 1668 och sedan förste Prost uti Franzila 1671. Rantsilan kappal.
Ylioppilas Upsalassa 1647, Turussa 1651.

Isä: Londinus, Johan Thomaeson, Tonttinen Pappi, Pastorn i Salo, laivuri.
Äiti: Mathesius, Anna

Lapset:
1) Johan Johaninpoika (katso taulu 897) k. 1687 Saloinen ?. Saloisten kappalainen 1671, filosofian maisteri.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 454 -

6. sukupolvi

Lithovius, Johan Isaksson (taulusta 197. Isä: Lithovius, Isaac Josephsson) k. 1673 Liminka. Limingan kappalainen.

Ylioppilas Upsalassa 1658.

1. puoliso Jurvelius, Brita Magdalena, Lithovius s. 1650.
Isä: Jurvelius, Michael Oulun kirkkoherra.
Äiti: Brita Andersintytär, Jurvelius s. 1650.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 455 -

6. sukupolvi

Gammal, Gustaf Gabrielinpoika (taulusta 199. Äiti: Lithovius, Catharina Josefintytär) s. 1631. k. 1686 Vöyri ?. Vöyrin kirkkoherra 1684.

Ylioppilas Turussa 1648, vihittiin papiksi 1653.

1. puoliso Apollania Brynielintytär, Gammal Lisätietoja: Eli vielä 1722.

Lapset:
1) Anna Gustafintytär (katso taulu 898) s. n. 1679 Vöyri ?. k. 06.01.1745 Uusikaarlepyy.
2) Catharina Gustafintytär (katso taulu 899) s. 04.12.1675 Vöyri. k. 14.02.1739 Sievi.
3) Petter Gustafinpoika (katso taulu 900) s. 1678 Vöyri ?. k. 18.12.1731 Mouhijärvi. Turun läänin lääninviskaali ainakin jo 1727.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 456 -

6. sukupolvi

Lithovius, Lars Larsinpoika (taulusta 200. Isä: Lithovius, Lars Joosepinpoika) s. 1645. k. 1702 Liminka ?. Limingan kirkkoherra 1686.

Ylioppilas Turussa 1667, muttamahdollisesti myös jo 1660. Filosofian maisteri 1672. Emäseurakunnan kirkkoherra Laurentius Lithovius valittaakin Limingan talvikäräijillä tammikuun 26 p:nä v. 1693 sitä, että Kempeleen asujamet puolipakolla, vaativat häneltä kuninkaallisen majesteetin alkuperäisitä päätöstä heidän kappelistaan, jota hänellä ei kuitenkaan ole. Maaherra Gustaf Grass huomauttaa tässä sanotun päätöksen olevan hänen takanaan. Kempeleläiset tuomitaan, nyt antamaan mainittu jäljennöskin pois hallustaan pantavaksi emäseurakunnan kirkon kirstuun siellä säilytettäväksi.* Useimmat kempeleläisten vallitukset tältä ajalta koskevat pappien kyyditsemistä, heidän hakemistaan emäkirkolta tänne ja jälleen, takaisin viemistään. Tekevätkö he tämän aina täydellä todella tahi tarkoituksella auttaa näin eteenpäin paikan päällä asuvan papin saamista, on vaikea sanoa. Väliin kallistuisi ajattelemaan jälkimäistä mahdollisuutta. Kirkkoherra Lithovius valittaakin samoilla käräjillä erittäin tästä asiasta. Joillakin äsken pidetyillä rovastinkäräjillä ovat kempeleläiset hänen sanojensa mukaan yleisesti luvanneet tulevansa vanhan tavan mukaan kyyditsemään pappia, kun tämä käy Limimgalta käsiin, heidän luonaan toimittamassa jumallanpalveluksia heidän vastarakennetusisa kirkossaan. Tästä huolimatta, jatkaa kirkkoherra, on talollinen Samuel Junttila Kempeleestä asettunut tuota kyyditystä vastaan, jonka johdosta kirkkoherra anoo Kempeleen asujainten velvoittamista seisomaan lupauksensa takana. Samuel Junttila astuu nyt esiin väittäen, ettei mitään yleistä lupausta ole kyydityksestä annettu. Ainoastaan "muutamat ukot" ovat sellaista luvanneet ja hekin ainoaistaain piispain seuraavaan, käyntiin asti. Kyyditys sanoo hän, tulee kappelin asujamille sietämättömän raskaaksi. Emäseurakunnan kirkkoherra Lithotvius sanoo kyydityksen muissakin kappeleissa olleen tavallista siihen saakka, kun he ovat saaneet oman paipin, jota tapaa Kempeleenkin asujamet ovat noudattaneet ennen kirkkonsa rakentamista. Sitäpaitsi ei kyydityksen pitäisi olla erikoisemmaksi kuormaksi, koskapa se ei tuleenempää kuin kerran vuodessa itsekunkin osalle. * Talvikäräjäin pöytäkirja tammikuun 26 p:ltä v. 1693. Limingan kirkonarkisto. 04.10.1693 pidetyillä syyskäräjillä papisto syyttää Kempeleen ja Tyrnävän kappelin asujamia siitä, etteivät nämä täytä velvollisuuksiaan heitä kohtaan. Erittäin valitetaan eräästä puolueesta Kempeleessä, joka talollisen Antti Ollilan johtamana tahtoo kieltää heiltä kyydin Kempeleeseen. Seurauksena tästä on ollut , että esim. viime Marianpäivänä jumalanpalvelukset Kempeleessä ja Oulunsalossa ovat jäänneet pitämättä. Nyt syntyi väittelyä ja kinastelua, jonka kuluessa m.m. talollinen Jaakko Tuohino Kempeleestä vaati papistoa näyttämään todisteet oikeuksistaan, joita rahvas on heille velvollinen tekemään. Väittelyyn osallistui myös Lars Lithovius mainitsemalla että: "hänen velvollisuutenaan on suurempi huolenpito ja pelko heidän sieluistaan kuin joistakin juusto- ja leipäkakuista". Lähde: K. I. Cajanus Kempeleen seurakunnan vaiheita Oulu 1936

1. puoliso Grape, Clara, Lithovius s. 1657 Ruotsin Länsipohja. Perhesuhteet: Jäi leskeksi.
Isä: Grape, Arendt Kauppias ja ruukinisäntä.
Äiti: Guldsmed, Clara, Grape

Lapset:
1) Clara Larsintytär (katso taulu 901)
2) Margareta Larsintytär (katso taulu 902) s. n. 1671. k. 1737 haudattu 25.01.1737 Oulu. Perhesuhteet: Jälkimmäinen avioliitto Isak Gamman kanssa oli lapseton.
3) Anna Larsintytär k. 1713. Perhesuhteet: Naimaton.
4) Magdalena Larsintytär (katso taulu 903) s. 23.06.1694 Liminka. k. 1727 haudattu 09.07.1727 Oulu.
5) Henrik Larsinpoika (katso taulu 904) s. 1700 Liminka. k. 29.02.1760 Liminka. Maanmittari. Lisätietoja: Asui Ruotsinojan talossa Limingassa.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 457 -

6. sukupolvi

Lithovius, Gustaf Larsson (taulusta 200. Isä: Lithovius, Lars Joosepinpoika) s. 1632 Liminka. k. 1685 Liminka. Kappalainen; Liminka; kirkkoherra (prästvigd 1651).

Kuoli Strandbergi'in (Herdam II, 185) mukaan, mutta luultavasti vasta 1685. Lapset: Catharina 1654, Lars, Gustaf, Johan, Lars, Isak, Maria, Elisabet. Ylioppilas Uppsalassa 1650, pappi 1651. Limingan kappalainen 1651- ja kirkkoherra 1666-. 2:o puoliso oli Brita Andersintytär Sigelius. Gustafille omistettuja väitöskirjoja: veli Lars Lithovius 9.12.1671 ja Johan Salonius 6.7.1678. Alun toistakymmentä vuotta myöhemmin ovat samat asiat jälleen esillä, tällä kertaa Limingassa, jossa lakimääräisilä käräjiä pidetään syyskuulla v. 1675. Seurakunnan kirkkoherra Gustaf Lithovius astuu täällä esille sanoen kuulleensa kempeleläisten hautovan aikeita pyytää oulunsalolaisten kanssa itselleen omaa erikoista pappia. Näistä puuhista on enimmän epäiltynä talollinen Erkki Sarkkinen Kempeleestä, joka myös on saapuvilla. Kirkkoherralla on mukanaan kaksi edellä mainitsemaamme kuninkaallista kirjettä, v:lta 1629 ja 1664, joihin vedoten hän vaatii ,,että Kempeleen asujanten tulee olla ja kuulua Limingan emäkirkkoon ja tälle 'pitäjälle tehdä velvollisuutensa 200 taalarin uhkasakolla sille, joka sitä rikkoo." Sanotut kirjeet luetaan erikoisesti Erkki Sarkkiselle kannattajineen ojennukseksi kehoituksella, että jokaisen, jota ne koskevat, tulee kuuliaisesti ojentautua niitten mukaan sen rangaistuksen uhalla, jonka alainen kuninkaallisen kirjeen rikkoja ja loukkaaja on. (Alkuperäinen kirjallinen tuomio Kempeleen asukkaille syyskuun 16 p:ltä v. 1675. Limingan kirkonarkisto.) Lähde: K. I. Cajanus Kempeleen seurakunnan vaiheita Oulu 1936

1. puoliso Heikkola, Elisabet Olofsdotter, Lithovius k. 25.02.1674 Liminka (oli vainajana). Perhesuhteet: Elisabeth oli miehensä serkku. .
Isä: Heikkola, Olof Henricsson, Ulhaegius s. n. 1600 Oulu, Lieppala. Raatimies, Oulu.
Äiti: Lithovius, Sara Josefsdotter, Heikkola s. 1620-1629.

Lapset:
1) Gustaf Gustafsson (katso taulu 905) s. n. 1665. k. 1715 Nordingrå'n seurakunta Ruotsissa (pakomatkalla ryssiä) haudattu 25.03.1715 Nordingrå. Kapellan i Limingo; pastor; kirkkoherra Limingalla 1703.
2) Maria Gustafintytär (katso taulu 906) k. 16.06.1715.
3) Isak Gustavinpoika (katso taulu 907) k. 1735. Liminka, kappalainen 1705.
4) Johan Gustafinpoika k. 1708 Lumijoki. Apupappi; Liminka; kappalainen Lumijoki. Perhesuhteet: Naimaton.
Ylioppilas Upsalassa 06.10.1683, Turussa n. 1688. Apupappi Limingalla ?/3 1696 -1703. Kappalainen (?) Lumijoella. Kuoli naimattomana 1708.
5) Elisabet Gustafintytär (katso taulu 908) Perhesuhteet: Oli leskenä 1710.
6) Lars k. 1674 ennen. Lisätietoja: Oli elossa 1660, mutta kuollut ennen vuotta 1674.
7) Lars Gustafinpoika Ylioppilas vielä 1690, myöhemmät vaiheet tuntemattomat.
Ylioppilas Upsalassa 1684, Turussa 1687.
8) Catharina Gustafintytär (katso taulu 909) s. 1654. k. 18.02.1735 Oulu haudattu 18.02.1735 Oulu.

2. puoliso Sigelius, Brita Andersintytär k. 15.12.1701 Oulu haudattu 15.12.1701 Oulu. Lisätietoja: Kotoisin Oulusta. Perhesuhteet: Oli jonkun Michaelin leski.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 458 -

6. sukupolvi

Lithovius, Maria Larsdotter, Uhlstadius (taulusta 200. Isä: Lithovius, Lars Joosepinpoika) k. 12.01.1690 Oulu haudattu Oulu.

1. puoliso Uhlstadius, Anders Andersson, Ulostadius s. Uleåbo, kotoisin Oulusta. k. n. 1668 Oulu ??. Oulun rehtori; Ii'n kirkkoherra 1660. Perhesuhteet: Isä oli oululainen kauppias.
Ylioppilas Upsalassa 1641, Turussa 1644, filosofian naisteri 1647. Han var Ultimus vid Magister-promotionen 1647, blef Rector Uleåborgs skola 1649 och Pastor uti Ijo 1660.

Lapset:
1) Maria Andersdotter (katso taulu 910)
2) Lars Andersinpoika s. n. 1650 Oulu. k. 06.10.1732 Tukholma. Oulun pedagogion kollega 1680 - 82, pappi, myöhemmin yltiöpitismin esitaistelija. Perhesuhteet: Naimaton.
Ylioppilas Upsalassa 1675, Turussa 1679. Vihittiin papiksi 1680. Kannatti virallisen kirkon kannasta poikkeavia oppeja. Tuomittiin harhaoppisena kuolemaan, mutta määrättiin sitten elinkautiseen pakkotyöhön. Oli Tukholmassa vankeudessa 1693 - 1719. Ulstadius ehkä hämmästyisi, kun hänet mainitaan Suomen kirkon paimenten joukossa. Juuri kirkon paimen hän ei tahtonut olla. Yltiöpietistinä hän päinvastoin ankarasti arvosteli kirkkoa ja hyökkäsi sen miehiä vastaan. Kirkko oli hänelle Baabel. Mutta kirkon epäkohtien paljastajana hänestä tuli kirkollisen omantunnon herättäjä. Ja niin hänen kirkonvastainen toimintansa koitui kirkon hyväksi. Hänen kannattajansa ja seuraajansa kuljettivat omakohtaisen, lämpimän hengenelämän vaatimusta yhä laajemmalle puhdasoppisuuden ajan kaavoihin kangistuneen kirkon piiriin. Epäpersoonallinen tietokristillisyys, jonka suojassa maailmallinen meno sai vapaasti rehottaa, joutui nyt syytettyjen penkille, vaikka se vielä pitkän aikaa näennäisesti toimikin päällekantajana. Ulstadius oli syntyjään oululainen. Hänen isänsä oli Oulun koulun rehtori, mutta myöhemmin hän siirtyi Iin kirkkoherraksi. Tämä oli äveriäs ja lahjakas mies, jolla oli runollisiakin taipumuksia. Toisella ikäkymmenellä Lauri menetti isänsä, mutta saattoi kuitenkin jatkaa opintojaan. Hän valmistui papiksi. Vuonna 1680 hän tuli kollegaksi isänsä entiseen oppilaitokseen, Oulun triviaalikouluun. Mutta jo kahden vuoden kuluttua hän äkkiarvaamatta jätti tämän toimen luopuen samalla papin-virastaankin. Näkyvänä syynä eroon oli vastoinkäyminen Oulun kappalaisviran haussa. Viran sai toinen mies. Ja kun Ulstadiuksella oli taipumusta synkkämielisyyteen, koski tapaus, jota hän piti vääryytenä, kovin kipeästi häneen. kriisiin. Ollessaan toista vuotta opettajana hän sairastui vaikeasti; kuolema näytti lähestyvän. Hän näki kuluneen elämänsä tuskallisen selvästi. Hän oli monesti rikkonut Jumalaa ja lähimmäisiään vastaan. Erityisesti muudan synti, jonka hän nuoruudessaan oli tehnyt kuudetta käskyä vastaan, painoi häntä. Hän rukoili Jumalalta armahdusta, mutta ei saanut rauhaa. Silloin hän, kuume-sairaana, meni Oulun kirkkoherran Jaakko Frosteruksen luo ripittämään itsensä. Tämä ei kuitenkaan ymmärtänyt hänen hätäänsä, vaan kuuntelematta hänen tunnustustaan antoi taluttaa hänet pois. Ulstadius teki toisen yrityksen. Kun hänen huoneensa ovi oli ulkoa päin lukittu (häntä pidettiin hulluna) hän hyppäsi yötamineissa ikkunasta kadulle ja juoksi kirkkoherran luokse. Kun ovea ei täälläkään hänelle aukaistu, hän avaimen reiästä huusi, mitä hänen sydämellään oli. Älkäämme ihmetelkö, että Ulstadius moitti Oulun pappeja kääntymättömiksi miehiksi. Älkäämme ihmetelkö, että hän heille osoittamassaan kirjelmässä vakavin, jopa ankarin sanoin kehoitti heitä parannuksessa kääntymään Herran tykö. "Kaikenkaikkiaan on Ulstadiuksen kehoitushuuto aikansa papeille merkillinen asiakirja, jonka tärisyttävään parannuksen vaatimukseen liittyy mitä sydämellisimpiä kehoituksia", lausuu Holger Pohjolan-Pirhonen. »Kuitenkin saattaa siinä peljättävä vakavuus joskus vaihtua purevaksi ironiaksikin sekä osuvaksi ajankuvaukseksi, joka ikäänkuin levein siveltimenvedoin maalaa eteemme laatukuvia barokkikauden rehevistä elämäntavoista oluttynnyriensä ääressä ilakoivine pappeineen ja lihavine rovasteineen, jotka suorastaan pelkäsivät jonkin sisäelimen halkeavan, jos polvistuisivat rukoukseen.» — Ulstadius meni vieläkin pitemmälle: hän räjäytti asuntonsa pihamaalla ruudilla ilmaan filosofiset kirjansa, koska hän katsoi, että juuri filosofiset opinnot olivat syynä siihen, että papit eivät ymmärtäneet Jumalan Hengen työtä. Lopulta hän, kuten sanottu, erosi papinvirasta, jottei, niinkuin hän sanoi, synteihinsä kuolevien ihmisten veri tulisi hänen päälleen. Sitten hän lähti Turkuun. Hän »kulki» kuusikymmentä peninkulmaa pitkän matkan. Mahdollisesti hän turvautui myös ajoneuvoihin. Kaikessa tapauksessa taival oli vaikea, sillä oli huhtikuu ja kelirikko. Tämä tapahtui vuonna 1683. Turkuun tultuaan Ulstadius meni piispan puheille. Hän pyysi piispalta, Gezelius vanhemmalta, lupaa tehdä julkisen synnintunnustuksen kirkossa. Piispa sanoi päättävästi: ei. Ulstadius oli itsepintainen. Hän uudisti pyyntönsä. Kaksi vuotta odotettuaan hän vihdoin sai toivomansa luvan - piispan poissa ollessa. Tuomiorovasti Svenonius toimi omalla vastuullaan. Heinäkuun 22. päivänä 1688 Ulsta-dius saapui tapansa mukaan kirkkoon. Kun täpötäydessä kirkossa ei ollut enää istuinsijaa, hän jäi seisomaan ensimmäisen pilarin viereen, miesten puolelle. Oli kirkkoherra Grels Kulhoviuksen saarnavuoro. Kun tämä nousi saarnatuoliin, astui Ulstadiuskin esiin ja seisahtui pääkäytävälle, aivan saarnatuolia vastapäätä. Esipuheessaan Kulhovius alkoi puhua uskonvanhurskaudesta, mutta halvensi samalla hyviä töitä. Ulstadius tiesi hetkensä tulleen. Hän viittasi kädellään ja huusi, että saarnaajan oli lopetettava. Hän tahtoi lukea seurakunnalle uskontunnustuksensa. Kun Kulhovius ei totellut, vaan kuulutti kolehdin (eräälle tartuntatautiseile piialle, joka piti lunastaa hospitaalista), huusi Ulstadius suurella äänellä: »Minä pyydän, että Jumalan seurakunta tahtoisi kärsiä minua niin kauan, että saan muutamin sanoin puhua siitä, mikä koskee teidän sielunne autuutta; sillä minä en voi kauempaa sitä salata, jottei niitten veri, jotka hukkuvat synneissänsä, tulisi minun päälleni. Minun sanottavani on tämä: Luterilainen oppi on hyljättävä oppi; postillat ja saarnakirjat ovat pääasiassa täynnä valhetta ja Jumalan pilkkaa ja ihmisten omia keksintöjä; papeilla ei ole Pyhää Henkeä.» Hänen tarkoituksensa oli jatkaa ja lukea koko kirjoituksensa, mutta Kulhovius huusi vastaan: »Sen sinä valehtelet.» Ulstadius toisti vielä painokkaammin: »Papeilla ei ole Pyhää Henkeä!» »Viekää se ihminen ulos», käski Kulhovius. Kaksi miestä juoksi esiin, tarttui Ulstadiukseen ja alkoi raahata häntä ovea kohti. Silloin putosivat viimeisetkin ryysyt hänen yltään, hän riuhtaisi itsensä irti ja juoksi muutamia kertoja ilkoisen alastomana edestakaisin pääkäytävällä. »Näin pitää pappien häpeä paljastettaman, kuten minä nyt olen alasti», hän huusi. Samoin hän huusi vielä kaksi kertaa,minkä jälkeen hänet saatiin kiinni ja vietiin ulos. Vielä ulosvietäessä hän levitti käsiään lehtereihin päin huutaen: »Ihmiset, älkää antako väärän hengen pettää itseänne.» Ulhegius, Ulstadiuksen nuori kannattaja, oli myös kirkossa. Hän poistui oppi-isänsä myötä ja saattoi hänet kotiin. Ulstadius sai ystävältään uudet vaatteet. Hän salli tämän leikata hiuksensa. Palmikoiden katketessa Ulstadius lausui: »Näin tulee Jumala kerran myös lyhentämään jumalattomien teeskentelijä- ja vatsapappien vallan ja heidät juurineen hävittämään elävien maasta.» Ehtoojumalanpalvelukseen Ulstadius jälleen saapui. Hän ei aiheuttanut nyt mitään rauhattomuutta, ei myöskään seuraavan aamun rukoushetkessä. Tämä jäi hänen viimeiseksi käynnikseen Turun tuomiokirkossa. Samana päivänä hänet vangittiin. Hän oli häirinnyt jumalanpalvelusta ja aiheuttanut ennenkuulumattoman pahennuksen pyhässä paikassa. Hänet teljettiin kaupungin vankilaan, raastuvan portin taakse. - Paikalla sijaitsee nyt Juseliuksen paitatehdas. - Pitkällinen, lähes viisi vuotta kestänyt oikeudenkäynti alkoi. Turun tuomiokapitulia ei todellakaan voi moittia siitä, ettei se olisi yrittänyt parastaan ohjatakseen Ulstadiusta takaisin kirkon helmaan. Yhä uudestaan häntä neuvottiin ja opetettiin. Hänen puolestaan pidettiin julkinen esirukous. Hänelle annettiin luettavaksi puhdasoppista kirjallisuutta ja kuulusteltiin, mitä hän siitä oppi. Mutta kuulustelijoilta puuttui tajua käsittää sitä sisäisen, elävän kristillisyyden vaatimusta, jota Ulstadius, jos kohta oudossa ja liioitellussa muodossa, edusti. Eikä Ulstadius puolestaan jaksanut antaa arvoa pappien ponnistuksille, niidenkään, jotka kohtelivat häntä ystävällisesti ja kärsivällisesti. Maaherra Lorenz Creutz koetti myös puolestaan häntä taivuttaa, mutta turhaan. Ulstadiuksen juttu tuli esille raastuvanoikeudessa; täältä se siirtyi hovioikeuteen. Mutta aina Ulstadius pysyi yhtä taipumattomana. Tosin hän myönsi, ettei koko luterilainen oppi ollut hylättävä, vaan ainoastaan kohdat, jotka sisälsivät vääriä mielipiteitä, mutta pappeihin kohdistamastaan syytöksestä hän ei halunnut tinkiä mitään. Kysyttiin, ketä papeista hän kirjoituksessaan tarkoitti. »Suurinta osaa, niin, kaikkia», hän vastasi. »Sillä en voi ketään jättää pois, koskapa toiset ovat enemmän, toiset vähemmän syyllisiä. Se pappi on kerettiläinen ja väärä opettaja, joka on ahne. Sellaisella ei ole Pyhää Henkeä. Jos Henki on väistynyt pois papeista, miten silloin voidaan sanaa oikein selittää saarnatuoleista?» Ulstadius väitti, ettei jumalaton pappi voi saarnata oikein. Pyhän Hengen tulen pitää aina palaa papissa, jotta hän voisi kuulijoilleen-kin sitä välittää. Ulstadius heittäytyi maahan polvilleen kuulustelijoittensa eteen ja rukoili Jumalaa merkillä näyttämään kuten Elian aikana, kumpi oli oikeassa,, hän vaiko hänen vastustajansa. Myös lääketieteen professori Tillandzin mielipidettä kuultiin. Hän lausui, että Ulstadius poti melankoliaa. Syytetty kuitenkin kiisti tämän, väittäen, ettei hänessä ole melankoliaa enempää kuin ihmisissä yleensä. Jonkin verran saattoi olla, sillä eihän kukaan ihminen ole kokonaan vapaa melankolisesta temperamentista. Kaupungin vankilasta Ulstadius siirrettiin Turun linnaan. Tänne saapui vihdoin hänen lopullinen tuomionsa, melkein päivälleen kolme vuotta sen jälkeen kun hovioikeus oli alistanut jutun kuninkaallisen majesteetin ratkaistavaksi. »Luopiona ja evankelisen opin häpäisijänä» hänet voimassaolevan lain mukaan tuomittiin kuolemaan. Mutta kun hän oli raskasmielinen ja sekapäisyyden vaivaama, »hänen kuninkaallinen majesteettinsa toivoi sydämellisesti hänen ja muitten har-hautuneitten kääntymystä sielunvaarasta, jossa he olivat»; sen vuoksi pantiin Lauri Ulstadius elinikäiseen pakkotyöhön vankilaan. Niin oli hänen elämänkohtalonsa ratkaistu. Jutun käsittelyn aikana oli tullut ilmi, että Ulstadiuksella oli Turun yliopiston piirissä useita sisukkaita kannattajia. Paitsi jo mainittua Ulhegiusta oli ylioppilaat Lauri Lithovius ja Henrik Helsenius ja ennen muuta oppinut ja teräväjärkinen maisteri Pietari Schaefer. Myös Pudasjärven kirkkoherra Juliana Wegelius oli saanut vaikutteita häneltä. Kaikkia heitä vastaan käytiin oikeutta. Mutta oli paljon muita, jotka ihailivat häntä kaukaa. Suomen kansan hengellinen tarve alkoi herätä. Herätyksen tuulet alkoivat puhallella, ensin vihaisina vihureina, mutta isonvihan kauhujen jälkeen vähitellen myös lauhkeina ja virvoittavina. Huhtikuussa 1693 Turun linnan portti avautui. Ulstadiusta lähdettiin viemään Tukholmaan. Kuun lopulla Smedjegärclenin kuritushuoneen vahtimestari Eerik Markusson saattoi ilmoittaa vastaanottaneensa Turun linnasta entisen pappismiehen Lauri Ulstadiuksen, joka oli tuomittu tekemään siellä työtä »niin kauan kuin hän eli». Ulstadiusta kohdeltiin täällä kuin pahinta rikosvankia. Hän oli yli neljänkymmenen ikäinen eikä ollut milloinkaan tehnyt ruumiillista työtä. Heti perille tultuaan hänet lyötiin rautoihin: raskas rautakahle taottiin kiinni hänen toiseen jalkaansa ja hänet pantiin törkeitten rikollisten kanssa polkemaan ns. varasmyllyn pyörää. Tämä työ oli erittäin raskasta, pahinta, mitä vankilassa oli. Myllyn polkeminen aloitettiin kello viisi aamulla ja jatkui kello kuuteen illalla; vankoillekin miehille siinä oli kyllin tekemistä. Myllyssä jauhettiin kaupunkilaisten viljat, milloin tuulimyllyt tyvenellä säällä seisoivat. Myöhemmin Ulstadius siirrettiin työhön vankilan pajaan, jossa oli helpompaa. Hän kävi myös toisten vankien mukana kaupungin tiiliruukissa tiilenteossa. Herkkähermoiselle, sivistyneelle miehelle oli rikollisten jokapäiväinen seura raskas kidutus. Riita, rähinä ja tappelu olivat jokapäiväistä kuultavaa. Kuitenkin kerrotaan, että hän joka päivä lankesi polvilleen ja kiitti Jumalaa. Kuudenkymmenenkuuden vuoden ikäisenä Ulstadius vapautettiin työstä. Hän sai talosta ruoan, mutta ei enää puita eikä valoa. Suuri helpotus oli, että hän nyt sai ottaa vastaan vieraita vankilan ulkopuolelta. Ystävät toimittivat hänelle avustusta. Hän nautti Ruotsin pietistipiireissä suurta kunnioitusta. Vihdoin tuli armahdus. Kun kuningatar Ulrika Eleonora maaliskuussa 1719 nousi valtaistuimelle, hän vapautti kaikki vangit, joita ei ollut tuomittu henkirikoksista. Ulstadiuskin sai vapauden. Kun tästä ilmoitettiin hänelle, hän heti kysyi: »Tunnustaako kuningatar nyt, että minä olen oikeassa?» Vastaus kuului: »Ei. Vangit saavat vapauden, koska kuningatar nousee kuninkaalliselle valtaistuimelle.» Hetkeäkään epäröimättä Ulstadius selitti: »Ellei kuningatar tunnusta, että minä olen oikeassa, en ota vastaan vapautta.» Ja vankilaan hän jäi. Omantuntonsa tähden hän ei voinut ottaa vastaan armahdusta, koska hän ei mielestään ollut mitään rikkonut. Hänen sallittiin jäädä koppiinsa, mutta ruokaa hänelle ei enää kruunun puolesta voitu antaa. Kolmekymmentäyksi vuotta hän oli ollut vankilassa - vapaaehtoista vankilassa oloa kesti vielä kolmetoista vuotta. Hän kulki vapaasti sisälle ja ulos. Valkopartainen, ystävällinen vanhus saavutti suuren pyhyyden maineen, ja hänen tykönään käytiin pitkienkin matkojen takaa sielunhoitoa saamassa. Maisteri Schaefer, joka kävi häntä katsomassa, lausui: »Hän on päässyt pitkälle Jumalan autuudessa ja todellisessa valistuksessa.» Ylioppilas Sven Rosenille, sittemmin kuuluisalle ruotsalaiselle yltiöpietistille, hän lausui: »Minä kiitän Jumalaa ja Herraa Jeesusta Kristusta, että minulla on syntieni anteeksisaaminen.» Vielä hän, kahdeksankymmenvuotias, sanoi nuorelle Rosenille: »Meidän tulee kasvaa armossa ja olla terveitä kiihkoilijoita.» Kuitenkin hän itse taisi tähän aikaan jo olla hyvin maltillinen. Kun Ulstadius kuoli, kantoivat ylioppilaat hänen ruumiinsa halki Tukholman kaupungin Maria Magdaleenan kirkon hautausmaalle. Suuri saattoväki seurasi. Hänet siunattiin kirkollisen tavan mukaan erään arvossapidetyn porvarin hautakammioon. Jaakko Haavio. Lähde: Mikael Agricolasta E.W Pakkalaan WSOY 1947 Katso Petter Schaefer, s. n. 1660, Uhlstadiuksen kannattaja
3) Catharina Andersintytär
4) Anders Andersinpoika k. 1682 Oulu haudattu Oulu. Ylioppilas.
Ylioppilas Upsalassa 1675, Turussa 1680.
5) Gustaf Andersinpoika (katso taulu 911) s. n. 1667. k. 26.06.1705 Sulva. Pohjanmaan läänin lääninmittari 1697.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 459 -

6. sukupolvi

Lithovius, Gabriel Laurinpoika, Limmingius (taulusta 200. Isä: Lithovius, Lars Joosepinpoika) s. Liminka. Kappalainen Liminka. Lisätietoja: Asui Temmeksessä 1686.

Ylioppilas Upsalassa 05.07 1655, sittemmin Turussa 1660 (ehkä jo 1657?)

1. puoliso Jenderior / Jenderjan, Maria, Lithovius Lisätietoja: Oli elossa vielä 1705.
Isä: Jenderior, Klas, Jenderjan Oulun kauppa- ja raatimies.
Äiti: Ficke, Margaretha

Lapset:
1) Margareta Gabrielintytär (katso taulu 912) Lisätietoja: Eli Temmeksessä 1710.
2) Gabriel Gabrielsson (katso taulu 913) k. haudattu 31.10.1721 Tukholma. Porvari, kauppias Oulussa.
3) Anna (katso taulu 914)
4) Lars Gabrielinpoika (katso taulu 915) s. Liminka. k. 1748 Lumijoki. Kappalainen, Lumijoki 1722.
5) Catharina (katso taulu 916) s. n. 1666 Liminka. k. 09.01.1743 Kangasniemi.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 460 -

6. sukupolvi

Lithovius, Margareta Larsintytär, Forbus (taulusta 200. Isä: Lithovius, Lars Joosepinpoika) s. 1639. k. 1731 haudattu 12.05.1731 Liminka. Lisätietoja: Kuollessaan 92 vuotias. Perhesuhteet: Avioliitossa pikkuserkkunsa kanssa.

1. puoliso Forbus, Henrik Casparinpoika s. 1620. k. 1681 Oulu haudattu 13.03.1681 Oulu. Hailuodon ja Iin vapaaherrakuntien vouti, Oulun pormestari 1672, valtiopäivämies. Vihitty: n. 1663. Perhesuhteet: Margaret Lithovius oli hänen pikkuserkku.
Ylioppilas Upsalassa 1647.

Isä: Forbus, Caspar Hansinpoika s. n. 1592 Danzig ?? Skotlanti??. Pohjois-Pohjanmaan rovastikunnan vouti 1639, sittemmin Iin nimismies.
Äiti: Limingius / Lithovius, Brita Johanintytär, Forbus s. 09.06.1600.

Lapset:
1) Catharina Henrikintytär (katso taulu 577) s. n. 1655 Oulu. k. 11.04.1749 Haukipudas.
2) Caspar Henrikinpoika k. 1693 Vaasa ?. Vaasan kaupunginkirjuri 1693. Perhesuhteet: Naimaton.
3) Margaretha Henrikintytär (katso taulu 578) s. 27.02.1676 Oulu. k. 29.06.1752 Sotkamo.
4) Lars Henrikinpoika (katso taulu 579) s. 1667. k. 05.12.1725 Kemi haudattu 19.12.1725 Kemi. Kemin kirkkoherra 1699.
5) Brita Henrikintytär (katso taulu 580) Lisätietoja: Eli vielä 1709.
6) Henrik Henrikinpoika (katso taulu 581) s. 1674 Oulu. k. 13.12.1737 Liminka. Kirkkoherra Liminka 1731, valtiopäivämies. Perhesuhteet: Forbuksen kaikki avioliitot olivat lapsettomia.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 461 -

6. sukupolvi

Mathesius, Susanna Johansdotter, Ahlholm (taulusta 201. Äiti: Lithovius, Anna Josefsdotter)

1. puoliso Ahlholm, Henrik Klaunpoika k. 1695 Siikajoki ?. Pastor i Siikajoki 1694, Siikajoen kirkkoherra. Perhesuhteet: 11 lasta ensimmäisestä avioliitosta, 2 toisesta.
Han blef Kapellan i Pyhäjoki 1679, den förste Pastor i Siikajoki 1694. Lähde: Genealogia Sursilliana Ylioppilas Upsalassa 1669, Turussa 1671. Pyhäjen kappalainen 1676, Siikajoen ensimmäinen kirkkoherra 1694. Lähde: Axel Bergholm Sukukirja s. 855

Isä: Ahlholm, Claus Henrikinpoika s. 1626. Kirkkoherra Pyhäjoki 1661, filosofian maisteri 1664.
Äiti: Anna Mikaelintytär

Lapset:
1) Susanna Henricsdotter (katso taulu 917) s. n. 1680 Pyhäjoki. k. 09.09.1699 Pyhäjoki. Lisätietoja: Kuoli 19 vuotiana.
2) Catharina Henrikintytär (katso taulu 918) s. 1680 Pyhäjoki ?. k. 07.02.1715 Ylikannus.
3) Johan k. 01.04.1691.
4) Margaretha Henrikintytär (katso taulu 919) s. 1683 Pyhäjoki. k. 05.10.1765.
5) Henrik s. 01.12.1684 Pyhäjoki. k. 31.05.1706 Pyhäjoki. Ylioppilas Turussa 1704. Perhesuhteet: Naimaton.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 462 -

6. sukupolvi

Mathesius, Matias Juhananpoika (taulusta 201. Äiti: Lithovius, Anna Josefsdotter) k. 1671 Pyhäjoki ?. Kapellan i Pyhäjoki; kappalainen Pyhäjoki.

Ylioppilas 1654


Lapset:
1) Brita Mattsdotter (katso taulu 920)
2) Johan Mattsson (katso taulu 921) k. 1702. Kappalainen Ylikannus 1694; Kannus?.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 463 -

6. sukupolvi

Mathesius, Anna Johansdotter, Cajanus (taulusta 201. Äiti: Lithovius, Anna Josefsdotter) k. 1668 Paltamo ?.

1. puoliso Cajanus, Johan Andersson, Hjerta s. 19.12.1629 Paltamo. k. 13.05.1703 Paltamo. Paltamon kappalainen, sittemmin kirkkoherra. Vihitty: 1652. Lisätietoja: Alkujaan nimeltään Hjerta.
Olun koulusta ylioppilaaksi 1636, ylioppilas Upsalasta 1642, opiskeli Turussa 1648, Papiksi vihitty Turussa 14/12 1648 ja pantu pitäjän apulaiseksi Paltamossa. Paltamon kappalainen 1651, kirkkoherra 1660: Koko kreivi Pietari Brahen vapaaherrakunnan lääninprovasti 1665; 1680 alkaen vaan Kajaanin läänissä. Valtiopäivämies 1672. Kuoli kotona 13/5 1703, sittenkun kevättalvella Kiannalla käydessä oli saannut halvauksen. Lääninprovastina harrasti tarkastusmatkoillaan pakanuuden jälkien hävittämistä, erittäin pohjois-Savossa. Piti ankaran kirkkokurin, jonka tähden kansa häntä nimitti "lylyhampaaksi". Hänen ansiokseen luetaan sopimus Kajaanin läänin vapauttamisesta sotamiesotosta, joka tehtiin hallituksen ja maakunnan väkillä 1680, sekä rajarauha Kainuunmaan ja Venäjän puolisten välillä, joka kesti aina "Sarkasotaan" asti 1712. Julkaisi: ruumissaarnan majurinrouva Dorotea Lång´in hautajaisissa, Turussa 1662 ja "En Christelgh Uthfärds-Prediken öfver Casparum Corte" Tukholmassa 1672. Hänen kertomuksensa Paltamon pitäjästä , jonka kirjoitti piispa Terserus´en käymistä varten siellä 1663, on painettu Turun "Tidningar"´issa 1777. *** Yliopp. Upsala 1642, Paltamon kirkkoherra 1660. Valtiopäivämies. I aviol. Catharina Paldanius 1649 II aviol. Anna Johanintr. Mathesius 1652 III aviol. Elisabet Witting) 1669 Susanna Cajana, Johannes Andreae Cajanuksen ja Elisabet Gustavi Wittingin tytär, on muuten melko mielenkiintoinen sikäli, että hän liittyy kolmeen pappissukuun: hän oli nimittäin kolme kertaa naimisissa, ensin Anders Jacobi Frosteruksen kanssa (Oulun kirkkoherra isänsä jälkeen 1710), sitten Laurentius Henrici Forbuksen, Kemin kirkkoherran, kanssa ja lopulta Zacharias Lithoviuksen, Oulun kirkkoherran, kanssa. Lähde: Jouni Kaleva e-mail jouni.kaleva@pp.inet.fi

Isä: Gyllenhjerta, Anders Erikinpoika, Hjärta / Cajanus s. Uusimaa; Kirkkonummi. Kajaanin vapaaherrakunnan vouti.
Äiti: Laatikatar / Laatikainen / Peitzius, Agneta Matintytär, Cajanus s. Sotkamo (luultavasti) Laatikkalan talo.

Lapset:
1) Brita Johanintytär (katso taulu 922) k. ennen 1727.
2) Margaretha Johanintytär (katso taulu 923) k. n. 1734 Sotkamo.
3) Felicia Johanintytär (katso taulu 924) s. 06.02.1651 Paltamo ?. k. 06.02.1747 Lohtaja. Lisätietoja: Kuoli 94 vuotiaana.
4) Johan s. 27.12.1655 Paltamo; pappila. k. 27.07.1681 Turku. Filosofian maisteri, Turun yliopiston filos. ylimääräinen professori 1680. Perhesuhteet: Naimaton. Ammatinlisäyksiä: Suomenkielinen virsirunoilija.
Kom efter hemma erhållen undervisning 1664 till Cajana skola; året derpå till Uleåborgs samt 1667 till Ny-Carleby skola, derifrån han reste till Upsala Academi. Promoverades derstädes till Philos. Magister 1679; erhöll Extraordinarie Professors titel i Åbo 1680. Han är författare till Finska Psalmen M:o 278 "Etkös ole ihmisparka" (suomalaisen lyriikan varhaisia saavutuksia) Etevä virsirunoilija (Virrankoski 1985, s. 232)
5) Anna Johansdotter (katso taulu 925) s. 1656 Paltamo. k. 11.03.1734 Ylivieska.
6) Eric Johaninpoika (katso taulu 926) s. 04.00.1658 Paltamo. k. 13.02.1732 Turku haudattu Kemiö. Paltamon 1703, sittemmin Kemiön kirkkoherra.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 464 -

6. sukupolvi

Mathesius, Margareta Johanintytär, Theudschovius (taulusta 201. Äiti: Lithovius, Anna Josefsdotter) k. 1709 (keväällä) Kalajoki.

1. puoliso Tysk / Teudschovius, Jakob Jakobinpoika s. 1626. k. 1675. Oulu koulun rehtori sitten kappalainen Kalajoki 1648. Lisätietoja: Sitten Teudschovius.
Ylioppilas Upsalassa 1641, Turussa 1643, vihittiin papiksi 1645.

Isä: Tysk, Jakob Andersinpoika Oulun pormestari 1634.
Äiti: Catharina, Tysk

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 465 -

6. sukupolvi

Mathesius, Catharina Johanintytär, Hourenius (taulusta 201. Äiti: Lithovius, Anna Josefsdotter) s. n. 1628 Pyhäjoki. k. 22.09.1706 Pyhäjoki.

1. puoliso Hourenius, Henrik Josefinpoika k. 1675 Pyhäjoki ?. Kappalainen Pyhäjoki Haapajärvi (myöhemmin Haapavesi).
Ylioppilas Turussa 1656

Isä: Hourenius, Josef, Houru s. 1609 ?. Kappalainen Pyhäjoki 1634.
Äiti: Alholm, Margaretha Henrikintytär, Hourenius s. 1624.

Lapset:
1) Margaretha Henrikintytär (katso taulu 927) k. 16.07.1732.
2) Henrik Henrikinpoika (katso taulu 928) s. n. 1673. k. 06.05.1697 Pyhäjoki. Oulaisten kappalainen 1693.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 466 -

6. sukupolvi

Mathesius, Henrik Johansson (taulusta 201. Äiti: Lithovius, Anna Josefsdotter) s. 1630. k. 1660-luvulla. Pyhäjoen kappalainen.

Ylioppilas Turussa 1650 (Upsaliae depositus) Pyhäjoen papiston apulainen 1653, asema Oulainen (Ministerii-adjunct 1653).

1. puoliso Nycarlus / Nicarlos, Margaretha, Neocarlinus / Nicarlus s. 22.02.1635 (kuoliniän mukaan noin 1644). k. 22.12.1695 Raahe. Vihitty: ??.
Isä: Nicarlus, Jakob Hansson, Nycarli Under Lagman i Österbottens Norra Fögderi, Pohjois-Suomen alilaamanni.
Äiti: Rothenius / Rooth, Elisabeth Gabrielintytär, Nicarlus

Lapset:
1) Anna Henrikintytär (katso taulu 607) s. 1655.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 467 -

6. sukupolvi

Mathesius, Britha Johansdotter, Falander (taulusta 201. Äiti: Lithovius, Anna Josefsdotter) s. 1640.

1. puoliso Falander, Isaac s. 1635. k. 13.05.1693 Kokkola. Pastorn i Gamla Karleby; Kokkolan kirkkoherra 1673, rovasti 1692.
Ylioppilas 1650 Turussa. Philos. Magister 1672; kapellan i Gamla Carleby; kyrkoherde derstädes 1673; prost1692. Kokkolan kappalainen 1666, kirkkoherra 1673. Lääninrovasti 1692. Synodaaliväitöksen preeses pappeinkokouksessa Turussa 1675 ja Vaasassa 1680. Valtiopäivämies 1680. Lähde: Ylioppilasmatrikkeli 1640 - 1852

Isä: Falander, Erik s. 1606 Falun, Ruotsi. Kokkolan kirkkoherra.
Äiti: Hermainen, Magdalena, Falander

Lapset:
1) Anna Isaacsdotter (katso taulu 929)
2) Jakob Isakinpoika (katso taulu 930) k. 1714 haudattu 13.03.1714 Oulu. Kokkolan kappalainen 1699. Kuolinsyy: Kuoli pakomatkallaan Oulussa.
3) Isaac Isaacsson (katso taulu 931) k. 1715 Luulaja. Borgmästare i Ny-Carleby: Uusikaarlepyyn pormestari. Perhesuhteet: (Issac död jemte sin familie i Luleå, Ruotsi 1715.). Ammatinlisäyksiä: Kuoli Luulajassa Ruotsissa isoavihaa paossa ollessaan.
4) Erik Isakinpoika k. Turku. Perhesuhteet: Naimaton.
5) Johan Isakinpoika k. 1693 Turku. Oulun pedagogi 1691. Perhesuhteet: Naimaton.
Ylioppilas Turussa 1684
6) Josef Isakinpoika (katso taulu 932) Kokkolan pitäjänapulainen.
7) Catharina Isakintytär (katso taulu 933)
8) Susanna Isakintytär Perhesuhteet: Naimaton.
9) Elisabet Isakintytär (katso taulu 934) s. n. 1684 Kaarlela ?. k. 1745 haudattu 06.04.1745 Kaarlela.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 468 -

6. sukupolvi

Lithovius, Margaretha Henrikintytär, Uhlström (taulusta 202. Isä: Lithovius, Henrik Josefinpoika) Lisätietoja: Eli Iissä leskenä 1695. Perhesuhteet: Puoliso oli äitipuolensa veli!.


Lapset:
1) Dorde Jakobintytär Lisätietoja: Asui Iissä 1689.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 469 -

6. sukupolvi

Lithovius, Maria Henrikintytär, Bangh (taulusta 202. Isä: Lithovius, Henrik Josefinpoika) Lisätietoja: Oli elossa 1694.

Maria Lithovius suunnitteli 1694 avioitumista hatuntekijäkisällin Lars Hansinpoika Liunghin kanssa

1. puoliso Bangh, Isak Erikinpoika k. 1693 Oulu haudattu 12.02.1693 Oulu. Oulun postimestari 1689, raatimies.

Lapset:
1) Maria Margareta Iskintytär Lisätietoja: Eli alaikäisenä Oulussa 1694.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 470 -

6. sukupolvi

Lithovius, Anna Henrikintytär, Torvinen (taulusta 202. Isä: Lithovius, Henrik Josefinpoika) k. 1694 Oulu haudattu 16.05.1694 Oulu.

1. puoliso Torvinen, Tapani k. 1690 Oulu haudattu 28.03.1690 Oulu. Porvari Oulussa. Vihitty: 28.11.1682.

Lapset:
1) Lauri Tapaninpoika Lisätietoja: Eli Oulussa 1695.
2) Heikki Tapaninpoika Lisätietoja: Eli Oulussa 1695.

2. puoliso Hambn, Christian Porvari Oulussa.
Lapset:
1) Jonas Christianinpoika Lisätietoja: Eli Oulussa 1695.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 471 -

6. sukupolvi

Fordell, Johan Hansinpoika, Fordellberg (taulusta 205. Isä: Fordell, Hans Hansinpoika) Kajaanin kaupunginnotaari 1697, raatimies. Lisätietoja: Eli Kajaanissa "vanhana" vielä 1704.

1. puoliso Judit Zachriksentytär, Fordell Vihitty: 1677 jo aviossa. Lisätietoja: Eli Oulussa vielä 1681.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 472 -

6. sukupolvi

Fordell, Catharina Hansintytär, Spett (taulusta 205. Isä: Fordell, Hans Hansinpoika) k. 1700 Oulu haudattu 20.03.1700 Oulu.

1. puoliso Spett, Zachris Jakobinpoika k. 1690 Oulu haudattu 18.11.1690 Oulu. Seppämestari Oulussa. Vihitty: 1675 jo ainakin.

Lapset:
1) Elisabet Zachriksentytär (katso taulu 935) s. n. 1676. k. 19.04.1745 Oulu.

2. puoliso Tasainen, Jaakko Porvari Oulussa. Vihitty: 1694 jo.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 473 -

6. sukupolvi

Lithovius, Kristina , Forbus (taulusta 207. Isä: Lithovius, Henric Christiernsson)

1. puoliso Forbus, Johan Casparinpoika s. 1628 Oulu. k. 1678 Ii. Siikajoen kappalainen, sittemmin Iin kirkkoherra 1674.
Ylioppilas Upsalassa 1643, Turussa 1648 ja ilmeisestui Tartossa.

Isä: Forbus, Caspar Hansinpoika s. n. 1592 Danzig ?? Skotlanti??. Pohjois-Pohjanmaan rovastikunnan vouti 1639, sittemmin Iin nimismies.
Äiti: Limingius / Lithovius, Brita Johanintytär, Forbus s. 09.06.1600.

Lapset:
1) Johan Johansson (katso taulu 576) s. 1650 Brahestad, Ii?. k. 1733 haudattu 13.01.1734 Siikajoki. Pastor i Siikajoki 1699, Siikajoen kirkkoherra.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 474 -

6. sukupolvi

Limingius / Lithovius, Anna Gabrielintytär, Saloensis (taulusta 208. Isä: Lithovius, Gabriel Christierninpoika)

1. puoliso Saloensis, Lars Matinpoika, Saloander s. Saloinen. k. 1694 Kemi ?. Kemin kappalainen 1680. Lisätietoja: Välillä Saloander.
Ylioppilas Upsalassa 1649, Turussa 1653.


Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 475 -

6. sukupolvi

Limingius, Gabriel Gabrielinpoika (taulusta 208. Isä: Lithovius, Gabriel Christierninpoika) Porvari Oulussa.

1. puoliso Uhlbrandt, Margaretha, Limingius Lisätietoja: Oli elossa 1674.

Lapset:
1) Gabriel Gabrielsson (katso taulu 936) k. 1704 Sievi ?. Sievin kappalainen 1703.
2) Maria Gabrielintytär (katso taulu 937) s. n. 1679 Oulu ?. k. 03.05.1751 Oulu.
3) Zakarias (katso taulu 938) s. 17.02.1672 Oulu ?. k. 17.09.1743 Oulu. Oulun kirkkoherra 1713, astui virkaan 1721, rovasti, maisteri, valtiopäivämies.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 476 -

6. sukupolvi

Lithovius, Brita Gabrielintytär (taulusta 208. Isä: Lithovius, Gabriel Christierninpoika) s. 1635 Kemi ?. k. 26.05.1702 Raahe.

Brita on avioitunut toisen kerran ilmeisesti Raahessa 13.01.1764 ja 25.05.1675 välisenä aikana.

1. puoliso Per Brusiuksenpoika Porvari Raahessa, perämies. Lisätietoja: Karkasi perömiehenä ollessaan Tallinnassa 1665 ja katosi tuntemattomille teille. Perhesuhteet: Vaimo sa luvan solmia uuden avioliiton 1674 - 1675.

2. puoliso Örn, Gustaf Simoninpoika s. n. 1634. k. 27.02.1702 Raahe. Räätälienvanhin Raahessa, raatimies.
Raahen ensimäiset porvarit olivat enimmäkseen talonpoikia, jotka muuttivat kaupunkiin lahjotustiloilta, ja monelta tällaiselta tilalta polveutuu osa vieläkin eläviä raahelaissukuja. - Ylitalo - muuan näistä lahjotustiloista - oli ennen ollut Palon kylässä, mutta ennen kaupungin perustamista se oli muutettu sieltä lähelle merta, paikkaan missä eräällä lappalaisella, jonka sanotaan olleen nimeltään Sovio, ennen oli ollut torppa. Paikkaa nimitettiin Sovioksi ja Ylitaloa ruvettiin nyt nimittämään Sovion taloksi tahi tilaksi. Talonpoika muutti majaa, otti nimen talon mukaan, ja saman tekivät hänen kaksi poikaansa Michel ja Matts Sovio, jotka sittemmin jakoivat tilan keskenään. Näitten kahden veljen aikana perustettiin Saloisten kaupunki, ja he saivat nyt luvan muuttaa talonsa kaupunkiin, josta kirkkotarhan eteläpuoli ja toisen kortteerin tontit rakennettiin Sovion tilan peltomaalle. Tältä tilalta ja näistä molemmista veljistä polveutuu Sovion sittemmin Soveliukseksi nimitetty suku, jonka muutamat jäsenet viime aikoina ovat ottaneet vanhan nimensä takasin. Lankilasta, joka oli kaupungista etelään päin, lähti myöskin poika Hendrich Lankila vaimonsa Dordin kera kaupunkiin. Heistä polveutuu Langin suku, jolla nimellä on ollut suuri merkitys Raahen aikakirjoissa. Lankilan maat antoi kaupunki myöhemmin, 1700-luvulla, pormestari Kluvensichin aikana, pormestarien käytettäväksi ja heidän palkkansa enentämiseksi. Uusien asukkaitten joukossa oli myöskin monta, jotka olivat tulleet Hendrich Corten mukana ja jotka sittemmin kaupunkia perustettaissa muuttivat sinne. Jonas Skytte oli Corten puuseppä, Anders Alfström oli hänen tynnyrinteki-jänsä, Gustaf Öhrn, joka sittemmin tuli neuvosmieheksi ja joka oli Raahessa kauan eläneen Öhrn-suvun kantaisä, tuli sinne Corten räätälinä. Pietari Brahe lähetti sinne myöhemminkin ruotsalaisia ja saksalaisia, jotka olivat taitavia käsityöläisiä ja osasivat opettaa asukkaille hyödyllisiä ammatteja, jollaista opetusta nämä kylläkin tarvitsivat. Kolmannen ryhmän muodostivat naapuripitäjistä muuttaneet, niinpä esim. muuan Kranck, Carlen Kokkolasta, Jurvelius Oulusta. Vanhimpia nimiä ovat myöskin Blackman, Niska, Houreen, Kindman, Valling, Sepelius y. m. Nimet Forbus, Freitag, Kröger, Skeper, jotka kaikki ovat saksalaista alkuperää, tavataan myöskin jo kaupungin alkuajoilta asti. Raahessa oli siten alusta aikain ryhmä ruotsalais-saksalaisia ja toinen ruotsalaisia. Itse porvaristo oli kuitenkin kokonaan suomalaista. Sitä todistaa epäilemättä se tosiasia, että maistraatin pöytäkirjoissa silloin tällöin mainitaan, että kaupungin oikeudet luettiin julki ja selitettiin suomeksi, niin esim. kesäkuun 5 p:nä 1667 varapäällysmiehen Långin ollessa saapuvilla. Se että tulkintaa suomenkielelle ollenkaan pidettiin tarpeellisena tähän aikaan, osottaa selvästi, kuinka suomalaisia sekä paikkakunta että tuo pieni kaupunki olivat. Raahen olemassaolon ensi aikoina oli kaupungin kirjurina Zacharias Ficke (1651- 1664), joka samalla oli postinhoitajana ja pitäjän kirjurina. Hänen kuolemansa jälkeen Pietari Brahe nimitti notarioksi, kaupungin ja pitäjän kirjuriksi Johan Jöranssonin. Tämä hoiti kuitenkin tointaan niin huonosti, että hän 1669 tai 1670 porvariston yksimielisestä pyynnöstä pantiin viralta. Kaupungin kirjuriksi tuli sen jälkeen Hendrich Hendrichson Corte, joka sai valtakirjan virkaansa vuonna 1672, tuli 1673 neuvosmieheksi ja aina toimi varapormestarina isän poissa ollessa ja joka nimitettiin pormestariksi hänen kuoltuansa. Neuvosmiehiä olivat tänä aikana: Matts Larsson 1651- 1658. Hendrich Hendersson Kaihoina 1651- 1658. Hans Forbus nimitettiin neuvosmieheksi 1651. Hän toimi aina alussa puheenjohtajana pormestarin poissa ollessa, pyysi ja sai eron korkean ikänsä tähden 1679. Philip Bertilson 1651- 1658. Johan Hinderson 1659 - 1667. Olof Michelson, hatuntekijä, nimitettiin neuvosmieheksi 1659, erotettiin väliaikaisesti 1663, koska hänestä kerrottiin, että hän Kokkolassa oli merkinnyt sian puremalla sen korvan poikki, palautettiin taas virkaansa 1667, kun hän ensin oli puhdistautunut tuosta parjauksesta, erotettiin vuonna 1670 syystä ettei hän koskaan ottanut osaa oikeuden istuntoihin. Jacob Letzle, rantalaivuri, neuvosmiehenä 1665 - 1670. Carl Kranck, tullinhoitaja, neuvosmiehenä 1668. Gustaf Simonsson Öhrn, räätäli, nimitettiin 1670 Olof Michelsonin sijalle, koska hän toimi tämän alituisena sijaisena ja oikeus katsoi, että hän yhtä hyvin voi saada paikan vakinaiseksi. Hän oli neuvosmiehenä aina vuoteen 1702, jolloinka kuoli. Mielisairaat saattoivat päästä Kruunupyyn sairaalaan, mutta siellä joko ei ollut tarpeeksi paikkoja tahi ei kaupunki tahtonut maksaa sairaittensa puolesta, sillä tavallisinta oli, että nämä saivat liikkua vapaasti kaupungissa, josta kylläkin usein oli pahoja seurauksia. Vaarallisimpia oli mielisairas urkuri Zachris Danielson, joka kerran pani toimeen »törkeän vallattomuuden» äkkiä pakottamalla kirkkoherran vaikenemaan keskellä saarnaa, syytäen mitä solvaisevimpia syytöksiä ja soimauksia sekä häntä että pormestaria vastaan. Tullinhoitaja Schough veti vuonna 1694 raatimies Gustaf Simonsson Öhrnin oikeuteen, koska tämä antoi sairaan poikansa kulkea ympäri riehuen ja meluten; m. m. hän oli eräänä päivänä tunkeutunut tullinhoitajan asuntoon ja rikkonut hänen akkunansa. Lähde: Alma Söderhjelm Raahen Kaupunki 1649 -1899 Akateeminen Kirjakauppa 1911

Lapset:
1) Gustaf Raatimies, räätäli.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 477 -

6. sukupolvi

Lithovius, Catharina Gabrielintytär, Hopp (taulusta 208. Isä: Lithovius, Gabriel Christierninpoika) s. 1639 Kemi ?. k. 21.01.1716 Ylivieska.

1. puoliso Hopp, Jakob k. 1714. Tullimies ja porvari Raahessa.

Lapset:
1) Catharina Jakobintytär

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 478 -

6. sukupolvi

Kataja, Margaretha Mattsdotter, Uhlbrandt (taulusta 209. Isä: Kataja, Matti Laurinpoika) s. n. 1630. k. 1679 Oulu haudattu 14.12.1679 Oulu.

1. puoliso Uhlbrandt, Zachris Mattsson s. 1620 Uhlå, Oulu . k. 1704 haudattu 16.04.1704 Oulu. Kajaanin läänin vouti 1689. Raatimies; pormestarin sijainen.
Lapset Zachris, Brita n. 1670, Anna n. 1676, Maria n. 1679. Raatimies Oulussa 1671-80, 1682-91, 1692-97 ja 1698-1705. Oulun pormestarin sijainen 1685 ja 1700-01. Kämneerioikeuden (kaupunkialioikeuden) puheenjohtaja 7.1.1680, henkikirjoittaja. Johti Oulun kaupungin niittymaiden jakoa 1680-luvulla. Laivanomistaja. Tuli nimismieheksi Kajaaniin 1688. Kajaanin läänin vouti 1689. 2:o puoliso Brita Erikintytär Cajanus, s.noin 1659, vihittiin noin 1687, k.1729. Heillä oli lapset Erik n 1687, Jakob n 1688 ja Margaretha n 1690. Sakarin perunkirjoitus 23.1.1706. Pormestarin sijainen, laivanomistaja. Kainuun Historia osa I kertoo lyhenneltynä: Scarinia seurasi voutina (1689) Sakarias Matinpoika Uhlbrandt, joka oli alkuaan oululainen kauppias ja laivanomistaja. Hänen tiedetään olleen hyvin luotettava mies, joka oli toiminut Oulussa raatimiehenä, sijaispormestarina ja maapäivämiehenä. Kainuusen tultuaan Uhlbrandt hankki itselleen Ylisotkamon Saijanlahden 1/2 manttaalin tilan, jossa hän myös perheineen asui ja piti taloutta".

Isä: Uhlbrandt, Matts Jönsson s. 1609.
Äiti: Ficke, Marina Zachrisdotter, Uhlbrandt s. 1593.

Lapset:
1) Zachris Zachriksenpoika (katso taulu 939) k. 1714. Kappalainen Sotkamossa 1693.
2) Brita Zachriksentytär (katso taulu 940) s. n. 1670. k. 1734 Oulu haudattu 10.02.1734 Oulu.
3) Maria Zachrisdotter (katso taulu 941) s. n. 1679. k. 09.06.1749.
4) Anna Zachriksentytär (katso taulu 942) s. n. 1676. k. 02.07.1704 Kemi.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 479 -

6. sukupolvi

Kataja, Juho Matinpoika, Enqvist / Eneqvist (taulusta 209. Isä: Kataja, Matti Laurinpoika) s. n. 1615. k. 1686 Oulu haudattu 05.09.1686 Oulu. Kauppias Oulussa.

1. puoliso Elin Niilontytär, Kataja s. n. 1615.

Lapset:
1) Jaakko Juhonpoika (katso taulu 943) k. 1667 (kesällä) Alatornio. Alatornion kappalainen 1650. Lisätietoja: Kataja, sitten mahdollisesti Catkus, Catku, lopulta Enqvist.
2) Brita (? Johanintytär) (katso taulu 944)

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 480 -

6. sukupolvi

Kataja / Enqvist, Katariina Matintytär, Anglenius (taulusta 209. Isä: Kataja, Matti Laurinpoika) s. 01.00.1628 Oulu. k. 1690 Pudasjärvi haudattu 30.03.1690 Pudasjärvi.

1. puoliso Nurkka, Nurckerus, Daniel Danielinpoika, Anglenius s. 1628 Oulu. k. 12.06.1685 Pudasjärvi. Pudasjärven ensimmäinen kappalainen 1656 - 1667, kirkkoherra 1667.
Ylioppilas 1643, Upsalassa 1645, vihitty papiksi 1667. Pudasjärven kappalainen 1651 - 1667.

Isä: Nurkka / Nurckerus, Daniel Simonpoika s. 1587. Oulun nimismies.
Äiti: Reyer, Maria, Nurkka s. 1590 Arborga, Ruotsi.

Lapset:
1) Jakob Danielinpoika (katso taulu 351) s. n. 1658. k. 1718 Pudasjärvi haudattu 06.04.1718 Pudasjärvi. Lukkari ja siltavouti Pudasjärvi.
2) Daniel Danielinpoika (katso taulu 352) s. n. 1662. k. 12.06.1725 Pudasjärvi. Kappalainen Pudasjärvi 1691.
3) Anna Danielintytär (katso taulu 353) s. n. 1651. k. 24.02.1745 Kempele. Lisätietoja: Kuoli 94 vuotiaana. Perhesuhteet: Perhe oli lapseton.
4) Catharina Danielintytär (katso taulu 354) s. 1654 Pudasjärvi. k. 1694 Pudasjärvi haudattu 23.03.1694 Pudasjärvi. Kuolinsyy: Kuollut synnyttäessään kaksosia.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 481 -

6. sukupolvi

Gammal, Brita Martinintytär, Brennerus (taulusta 210. Äiti: Lytter / Lythraeus, Margaretha Jöransdotter) s. n. 1642. k. 08.04.1682 Kruununkylä ?.

1. puoliso Tastenius, Johan s. 1631 Kokkola ?. k. 1665. Kokkolan kappalainen 1660. Vihitty: ??. Lisätietoja: Alkujaan Tast, kotoisin todennäköisesti Kokkolasta.
Ylioppilas Turussa 1652, vihittiin papiksi 1655.

Isä: Tast, Matts Kokkolalainen kauppias.
Äiti: Margaretha Olofintytär, Tast

Lapset:
1) Martin s. 08.01.1665 (kastettu) Kokkola. k. 1665 Kokkola haudattu 13.08.1665 Kokkola.

2. puoliso Brennerus, Jakobus Henrici, Brenner s. 05.00.1607 Vaasa, Mustasaari. k. 13.01.1685 Kronoby; Kruununkylä. Rovasti, Kruununkylä, valtiopäivämies.
Kruunupyyn kirkkoherra, kontrahtirovasti. Lapset: Henrik 1669, Isak 1670, Margaretha 1672, Birgitta 1673-73, Regina 1674-74, Jacob 1676-76, Abraham 1678, Martin 1682-82 (katso Jacobin ikä!) Sai alkuopetuksen Vaasan kappalaiselta Benedictus Mateilta. Turkuun kouluun 1618, Oulun kouluun 1622. Ylioppilas Uppsalassa 11.7.1625, vihitty papiksi 16.2.1631. Pohjanmaan rykmentin pataljoonan saarnaajaksi 1631, rykmentin mukana Saksassa 30-vuotisessa sodassa 1631-37, rykmentin pastori 1637. Kruununkylän kirkkoherra 8.7.1638 lähtien 1680-luvulle saakka. Samannimisen rovastikunnan esimies, joka piti joka vuosi rovastikäräjät. Ruotsi-Suomen valtiopäivämies 1647. Julkaisu: Christenhetens allmene Juulefröjd öfver Jesu Födelse, Turku 1666. 1:o puoliso Magnus Gammalin (ksto Gammal) leski Margaretha Canuti Westzyntius s.21.9.1602, vih 7.10.1638, k.14.12.1667. Heillä lapset Margaretha 1641-44 ja Jakob s 1646, ylioppilas 1662, kuoli (hukkui) 4.10.1668. 2:o puoliso oli Brita vihitty 30.11.1668, myös Britan 2:o avioliitto, 3:o puoliso oli Elsa Granberg. Avioliitto oli molempien kolmas. Han belev Student i Upsala och prestvigd i Åbo 1631 till Bataillons-predikant vid Överste Hans Kyles regemente, hvilket han åtföljde till Tyskland samma år och dervid han blef Pastor 1637; Kyrkoherde i Kronoby 1638; Prost. Brennerus kävi koulua Turussa ja Oulussa ja tuli ylioppilaaksi Uppsalassa 1625. Häneet vihittiin papiksi Turussa 1631 ja sai määräyksen pataljoonasaarnaajaksi Pohjanmaani rykmenttiin. Kuuden vuoden aikana hän seurasi rykmenttiä Saksan taitelutantereille. (30-vuotinen sota) Hänestä tuli pastori 1637 ja palasi samana! vuonna Suomeen. Seuraavana vuonna hän' sai Kruunupyyn kirkkoherrran viran. Pappilan köyhyyden vuoksi Brennerus piti omaal maatilaa. Toisen vaimonsa ansiosta hänestä oli tullut tilanomistaja Eugmon kylässä, nykyisessä Luodossa. Myöhemmin hän hankki itselleen tilan Överbråtön kylästä. Kokkolan vierailun yhteydessä Pietari Brahe antoi kirkkoherran tilalle verovapauden. Tämä oli korvaus hänen sodassa kokemistaan vaikeuksista ja suuresta työtaakastaan. Pappila oli usein joutunut hoitamaan suuria kestityksiä ja sen lisäksi kirkkoherra palkatta valvoi pitäjässä olevaa pitaalisten sairaalaa. Hänet valittiin vuonna 1647 valtiopäiville edustamaan pohjalaista papistoa. Rovasti Brennerus harjoitti myös kauppaa ja toimi laivanvarustajana. Amiraliteetti teki vuonna 1673 hänen kanssaan sopimuksen sotalaivan rakentamisesta Kruunupyyssä. Laiva rakennettiin Jouxholmenilla, Kruunupyyn joen suulla. Kirkkoherra omisti osan saaresta. Jonkin aikaa myöhemmin hän myi maansa kruunulle Se johti Jouxholmenin telakan syntymiseni. Benneruksesta on kuva kirjassa. Lähde: Keskipohjalaisia Elämänkertoja Kokkola 1995

Isä: Brennerus, Henricus Martinus s. 1552 Mustasaari. Kirkkoherra, Mustasaari.
Äiti: Porshank, Margareta Knutsdotter, Brennerus s. 1567 Tukholma.

Lapset:
1) Abraham Jacobsson Conrector i Reval. Perhesuhteet: Gift. Naimisissa.
2) Henrik Jakobinpoika s. 13.09.1669 Kruununkylä. k. 29.08.1732 Tukholma. Ruotsin kuninkaallisen kirjaston hoitaja 1724. Perhesuhteet: Naimaton.
Gjorde såsom Philos. Magister en resa till Persien, blef på återresan derifrån fången och vistades 1 20 år uti Moskva, återkom 1724 till Sverige genom Norrbotten; blef Assessor i Kongl. Antiqvitetscollegium och Konung Fredric I:s Bibliothekarie samt dog 1732. Ylioppilas Turussa 1684, Upsalassa 1690, filosofian maisteri. Teki tutkimusmatkan Persiaan 1697 - 1700, mutta joutui sieltä palatessan venäläisten vangiksi 1700. Vapautui vasta 1721. Brenner tuli ylioppilaaksi Turussa 1683, ja opiskeli Turun akatemiassa sekä Uppsalan ja Lundin yliopistoissa. Hän väitteli maisteriksi Uppsalassa vuonna 1691 väitöskirjallaan De hebdomade feriata ex institutis gentium ja tuli tunnetuksi itämaisten kielten harrastajana. Ruotsi halusi näihin aikoihin luoda suorat kauppayhteydet Persiaan. Lähetystö Ludvig Fabritiuksen johdolla lähetettiin Persiaan 1697 ja itämaantuntija Henrik Brenner nimitettiin siihen. Kulkiessaan Venäjän kautta hän keräili tietoja maan itäisistä kansanheimoista, muun muassa tsheremisseistä ja mordvalaisista. Viimemainituista hän huomautti, että "heidän kielensä ja pakanallinen uskontonsa ovat yhtäpitäviä muinaisuomalaisten kanssa". Matkalla saatiin kokea suuria vaikeuksia, mutta perillä Brennerillä oli hyvä tilaisuus opiskella mm. arabian kieltä Fabritiuksen lähdettyä sieltä. Tutkittuaan Ispahanissa arabian kieltä ja opiskeltuaan sitä suullisesti ja kirjallisesti maisteri Brenner lähti paluumatkalle Ruotsiin vasta 1700 seuraten Persian lähettiläs Sarug Khan Begia. Matkaillen Armeenian, Georgian ja tsherkessien alueen kautta Brenner sai kerätyksi kokoelman harvinaisia, näiden kansojen historiaa koskevia käsikirjoituksia ja asiakirjoja. Sillä välin oli syttynyt Ruotsin ja Venäjän välille sota ja niinpä Brenner joutui Moskovaan saavuttuaan vankeuteen, missä hän hän joutui olemaan Uudenkaupungin rauhaan (1721) asti. Seuraavana vuonna hän palasi terveydeltään murtuneena Ruotsiin ja sai siellä professorin arvonimen. Sen jälkeen hänellä oli asessorin virka aktikviteettiarkistossa ja 1723 hänestä tuli kuninkaallinen kirjastonhoitaja. Vuonna 1724 hän sai kansliakollegiolta kauniin todistuksen ahkerasta ja huolellisesta viranhoidostaan. Matkansa tuloksena Brenner julkaisi nimellä Epitome commentariorum Moysis Armeni de origine et regibus Arme-norum et Parthorum (1723) lyhennettynä erään vanhan armenialaisen historioitsijan - nähtävästi Mooses Khorenelaisen (k. 1487) - teoksen sekä siihen liittämänsä jatkon, joka perustui etupäässä georgialaisiin käsikirjoituksiin. Brennerin Ruotsin kansliakollegiolle esittämä selonteko syistä Pietari Suuren sotaan Persiaa vastaan julkaistiin "suurella kiitoksella". Brenner avusti myöskin FJ. von Strahlbergin 1730 ilmestynyttä historiallis-maantieteellistä kuvausta Euroopan ja Aasian pohjoisista ja itäisistä osista tiedonannoillaan Kaspian- ja Mustanmeren välillä asuvien kansojen kielistä. Brenneriä kiitettiin erinomaisista itämaisten kielten, varsinkin arabian, taidoista. Häntä on pidetty aikansa auktorireettinä kielitieteen alalla ja sen ajan akateemisissa väitöskirjoissa on havaittavissa jälkiä hänen vaikutuksestaan. Lähde: Keskipohjalaisia Elämänkertoja Anders Svenfelt, historian ylioppilas Keskipohjanmaa-säätiö 1995
3) Isak Jakobinpoika (katso taulu 945) s. 12.10.1670 Kruununkylä ?. k. 1699 Oulussa. Regimentsskrivare vid Österbottens regemente. . Ammatinlisäyksiä: Pohjanmaan jalkaväkirykmentin rykmentinkirjuri 1693.
4) Margaretha Jacobsdotter (katso taulu 946) s. 14.03.1672 Kruununkylä; (Kronoby). k. 1737 Liminka haudattu 02.12.1737 Liminka.
5) Brigitta s. 1673 Kruununkylä ?. k. 1673 Kruununkylä ?.
6) Regina s. 1674 Kruununkylä ?. k. 1674 Kruununkylä ?.
7) Jakob s. 1676 Kruununkylä ?. k. 1676 Kruununkylä ?.
8) Abraham Jakobinpoika s. 14.11.1678 Kruununkylä ?. Konrehtori Talinnassa. Perhesuhteet: Oli avioliitossa.
Ylioppilas Upsalassa 1693.
9) Martin s. 1682 Kruununkylä ?. k. 1682 Kruununkylä ?.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 482 -

6. sukupolvi

Gammal, Catharina Martinintytär, Tast (taulusta 210. Äiti: Lytter / Lythraeus, Margaretha Jöransdotter)

1. puoliso Tast, Anders k. 1677 Kokkola haudattu 08.04.1677 Kokkola. Kauppias Kokkolassa 1671.
Isä: Tast, Matts Kokkolalainen kauppias.
Äiti: Margaretha Olofintytär, Tast

2. puoliso Kelhevius, Henrik k. 04.00.1685. Kälviän kirkkoherra 1685. Vihitty: 24.12.1780 Kokkola.
Ylioppilas Turussa 1671.

Isä: Kelhevius, Olof, Kelhälä Kälviän kirkkoherra.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 483 -

6. sukupolvi

Gammal, Margaretha Martintytär, Gallus (taulusta 210. Äiti: Lytter / Lythraeus, Margaretha Jöransdotter) k. 1678 haudattu 11.08.1678 Mustasaari.

1. puoliso Gallus, Martinus, Galle k. 1705 paikkeilla, Vöyri. Vöyrin kirkkoherra 1686. Lisätietoja: Myös Galle.
Ylioppilas Turussa 1652 Vuonna 1701 Korsholmassa käsiteltiin tapausta koskien Vöyrin kirkkoherra Martinus Gallusta. Hän oli katselmuksessa monien läsnäollessa vuodattanut suureen ääneen kädet ristissä taivasta kohti: " Jumala kostakoot ja rangaiskoot sitä, joka on syypää siihe, että minä joudun varustamaan kaksi rakuunaa"

Isä: Gallus, Lars, Tupp Närpiön kirkkoherra.

Lapset:
1) Catharina (katso taulu 947) s. n. 1672. k. 19.03.1731 Vöyri. Lisätietoja: Alkujaan Gallus, sitten Galle.
2) Martin s. 28.10.1673 Mustasaari. k. 1674 Mustasaari haudattu 25.03.1674 Mustasaari.
3) Lars s. 05.12.1675 (kastettu) Mustasaari. k. 1680 mennessä.
4) Beata s. 31.07.1677 (kastettu) Mustasaari. k. 1678 Mustasaari haudattu 01.05.1678 Mustasaari.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 484 -

6. sukupolvi

Gammal, Clara Martinintytär, Fant (taulusta 210. Äiti: Lytter / Lythraeus, Margaretha Jöransdotter) s. 10.11.1643 Vöyri ?. k. 12.09.1702 Vaasa.

1. puoliso Fant, Erik Michaelinpoika s. n. 1640 Vaasa. k. 20.04.1704 Vaasa. Vaasalainen kauppias ja raatimies.
Isä: Fant, Michael Vaasalainen kauppias.
Äiti: Anna Erikintytär, Fant

Lapset:
1) Margaretha Erikintytär (katso taulu 948) s. 1666. k. 06.08.1730 Vaasa.
2) Erik Erkinpoika (katso taulu 949) s. 05.03.1672 Wasa; Vaasa. k. 07.03.1729 Pietarsaari maalaiskunta. Kirkkoherra Pietarsaari 1719, astui virkaan 1922, rovasti 1722.
3) Elisabet Erikintytär (katso taulu 950) s. 03.11.1674 (kastettu) Vaasa. k. 03.10.1741.
4) Michael Erikinpoika (katso taulu 951) s. 10.04.1676 (kastettu) Vaasa. k. 09.12.1746 Alfta, Ruotsi. Ruotsin Alftan kirkkoherra 1716.
5) Brita Erkintytär (katso taulu 952) s. 24.07.1679 (kastettu) Vaasa.
6) Anders s. 07.12.1680 (kastettu) Vaasa. k. 1681 Vaasa haudattu 25.01.1681 Vaasa.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 485 -

6. sukupolvi

Kauhanen, Anna Henricsdotter, Cajanus (taulusta 211. Äiti: Kataja, Carin Jöransdotter) s. 1630 ehkä 1631; Oulu. k. 1654 Kuoli jälkeen; Paltamo.

1. puoliso Cajanus / Hjerta, Anders k. 11.00.1657 Pielisjärvi. Kirkkoherra Pielinen pogosti. Lisätietoja: Alkujaan Hjerta.
Ylioppilas Upsalassa 1648, Turussa 1650

Isä: Gyllenhjerta, Anders Erikinpoika, Hjärta / Cajanus s. Uusimaa; Kirkkonummi. Kajaanin vapaaherrakunnan vouti.
Äiti: Laatikatar / Laatikainen / Peitzius, Agneta Matintytär, Cajanus s. Sotkamo (luultavasti) Laatikkalan talo.

Lapset:
1) Catharina Andersintytär Lisätietoja: Eli vielä 1660.
2) Erik Lisätietoja: Oli elossa 1660.
3) Henrik Andersinpoika Ylioppilas Upsalassa 1674. Lisätietoja: Myöhemmät vaiheet tuntemattomat.

2. puoliso Paldanius, Johan Samuelinpoika s. 1637 Paltamo. k. 01.00.1672 Paltamo. Paltamon kappalainen.
Ylioppilas Upsalassa 1654, Turussa 1656, vihittiin papiksi 1659.

Isä: Paldanius, Samuel Thomae s. 1596 Syntymäaika on noin; Hailuoto. Kapellan i Paldamo; kappalainen, kirkkoherra 1644 - 51.
Äiti: Björneburgensis, Britha Mattsdotter, Paldanius s. 1600.

Lapset:
1) Samuel (katso taulu 953) k. 22.11.1715. Kemin nimismies vielä 1703, sitten pitäjänkirjuri.
2) Maria Magdalena Johanintytär (katso taulu 954) s. n. 1667 Paltamo. k. 14.12.1749 Uleåborg.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 486 -

6. sukupolvi

Kauhanen, Antti Heikinpoika (taulusta 211. Äiti: Kataja, Carin Jöransdotter) k. 11.06.1679 Oulu. Kauppias Oulussa.

1. puoliso Felicia, Kauhanen k. 1681 Oulu haudattu 03.08.1681 Oulu.
Isä: Mikko Pentinpoika Porvarinvala 1634. Raatimies Oulussa 1640 alkaen, Laivanomistaja.

Lapset:
1) Mikko Antinpoika Oli Ruotsin kuninkaan henkivartioväessä 1684.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 487 -

6. sukupolvi

Kauhanen, Susanna Heikintytär (taulusta 211. Äiti: Kataja, Carin Jöransdotter)

1. puoliso Jaakko Aaprahaminpoika k. 1696 Oulu haudattu 09.08.1696 Oulu. Porvari Oulussa.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 488 -

6. sukupolvi

Lyttraeus, Catharina Jöranintytär, Skotte (taulusta 212. Isä: Lyttraeus, Jöran)

1. puoliso Skotte / Skott / Skått / Skåtte, Jakob Mårteninpoika Porvari Kokkolassa.

Lapset:
1) Johan s. 02.11.1665 (kastettu) Kokkola.
Sisarusten kuoliajat ovat 17.01.1671, 07.04.1678 ja 17.05.1679.
2) Jöran Jakobinpoika s. 17.05.1668 (kastettu) Kokkola. Ylioppilas Turussa 1686. Lisätietoja: Sitten Skåtte.
3) Jakob s. 13.04.1670 (kastetuu) Kokkola.
Sisarusten kuoliajat ovat 17.01.1671, 07.04.1678 ja 17.05.1679.
4) Herman s. 13.05.1671 (kastetuu) Kokkola.
Sisarusten kuoliajat ovat 17.01.1671, 07.04.1678 ja 17.05.1679.
5) Margaretha s. 28.11.1675 (kastettu) Kokkola.
Sisarusten kuoliajat ovat 17.01.1671, 07.04.1678 ja 17.05.1679.
6) Elin s. 11.12.1676 (kastettu) Kokkola.
Sisarusten kuoliajat ovat 17.01.1671, 07.04.1678 ja 17.05.1679.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 489 -

6. sukupolvi

Lythraeus, Catharina Andersintytär, Frosterus (taulusta 213. Isä: Lythraeus, Anders Jöraninpoika)

1. puoliso Frosterus, Jakob Simoninpoika s. 12.12.1632 Oulu?. k. 1710 Oulu haudattu 17.04.1710 Oulu. Oulun kirkkoherra 1677, rovasti 1678. Perhesuhteet: Jakob oli jo aikaisemmin avioliitossa ennen Catharinaa.
Ylioppilas Upsalass 1651, Turussa 1654. Vihittiin papiksi 1655 ja määrättiin isänsä apulaiseksi Ouluun. Kappalainen siellä 1670, kirkkoherra 1677, rovasti 1678. Saarnaaja pappeikokouksessa Turussa 1688. Hänen aikanaan laajennettiin Oulun kirkko ja varustettiin udelleen monella tavalla. Hänen kotinsa oli 1600-luvulla parhaiten sistettuja Oulussa. Omisti Merikoskessa jauhomyllyn. Vanhoilla päivillään kadotti näkönsä. Kempeleen kirkko on valmistunut kiitettävään kuntoon jo saman den syksynä. Silloin, tarkemmin sanoen lokakuun 18 p :nä v. 1691, on temppelin vihkinyt pyhään tarkoitukseensa Oulun kirkkoherra, rovasti Jaakko Frosterus*. Seurakunnan oma väkiluku on tällöin ollut niin pieni, että kirkko ei todennäköisesti ole siitä vielä tässä tilaisuudessa täyttynyt, Mutta 'vihkijäisijuhlaan on kyllä tultu etäämpääkin ja kirkontäyteinen seurakunta, maallisen majansa puolesta jo ammoin mullaksi muuttunut, on varmaan tuona syksyisenä sunnuntaina kiitollisin ja hartain mielin elänyt kaikessa mukana, Tätä osoittaa osaltaan vihkimäjuhlassa kirkolle kannettu 'uhrilahja, jota seurakunnan vanhan tilikirjan merkinnän mukaan on tullut kokoon 115: 4 taalaria. Malliltaan kuuluu Kempeleen kirkko muihin Pohjanmaan 1600-luvulta peräisin oleviin tornillisiin puukirkkoihin. Se on suorakaiteen muotoinen, 17 m. pitkä ja 9 m. leveä. Istumasijoja lasketaan siinä olevan 230 hengelle. Pitkillä puoililla on kaksi matalampaa sivurakennusta, nim. eteinen ja sakaristo, ja läntisessä päädyssä kohoaa kauimmas näkyvä kirkon osa, 24 m. korkea torni. *Näin luvan saatua rakennustöiden jatkamiselle, on niitä sitten yhtäjaksoisesti ja joutuisasti tehty, niin kirklko on valmistunut iviihittävään Ikuntoion jo saman den syksynä. Silloin, tarkemmin sanoen lokakuun 18 p :nä v. 1:691, on temppelin vihkinyt pyhään tarkoitukseensa Oulun kirkkoherra, rovasti Jaakko Frosteorus,1) Seurakunnan oma väkiluku on tällöin ollut niin ipieni, että kirkko ei todennäköisesti ole siitä vielä tässä tilaisuudessa täyttynyt, Mutta 'vihlkijäisijuhlaan on kyllä tultu etääm-pääkin ja kirkontäyteinen seurakunta, maallisen majansa puolesta jo ammoin mullaksi muuttunut, on varmaan tuona syksyisenä sunnuntaina kiitollisin ja hartain mielin elänyt kaikessa mukana, Tätä osoittaa osaltaan vihkimä-juhlassa kirkolle kannettu 'uhrilahja, jota seurakunnan vanhan tilikirjan merkinnän mukaan on tullut kokoon 115: 4 taalaria.2) Malliltaan kuuluu Kempeleen kirkko muihin Pohjanmaan 1600-luvulta peräisin oleviin tornillisiin puukirkkoihin. Se on suorakaiteen muotoinen, 17 m. pitkä ja 9 m. leveä. Istumasijoja lasketaan siinä olevan 230 hengelle. Pitkillä puoililla on kaksi matalampaa sivurakennusta, nim. eteinen ja sakaristo, ja läntisessä päädyssä kohoaa kauim-mas näkyvä (kirkon osa, 24 m. ikorlkea torni. Kirkonkassan tilikirja v. 1691 - 1780. Kempeleen kirkonarkisto. - Rovasti Frosterus toimi Oulussa kappalaisen ja kirkkoherran viroissa yhteensä 40 vuotta. Oli saarnaajana pappeinkokouksessa Turussa v. 1688. Kadotti vanhoilla päivillään näkönsä. Kirkkoamme vihkiessään hän oli 59 vuotias ja kuollessaan v. 1710 oli hänen, ikänsä '78 vuotta. C. H. Strandberg. Åbo Stifts Herdaminne, s. 1944. A. H. Virkkunen. Oulun kaupungin historia, s. 27. Lähde: K. I. Cajanus Kempeleen seurakunnan vaiheita Oulu 1936

Isä: Frosterus, Simon s. 1582 Hailuoto. Oulun kirkkoherra 04.02.1620, Oulun koulun ensimmäinen rehtori 29.04.1611.
Äiti: Reyer, Maria, Nurkka s. 1590 Arborga, Ruotsi.

Lapset:
1) Anders Jakobinpoika (katso taulu 955) k. 1713 Oulu ?. Oulun kirkkoherra 1710.
2) Jakob Jakobinpoika (katso taulu 956) k. 1705 Oli vainajana. Oulun pohjoisen kihlakunnan kruununvouti 1695. Lisätietoja: Asui Oulussa.
3) Erik Jakobinpoika (katso taulu 957) k. 1740 Kemi ?. Kemin kirkkoherra 1726.
4) Zacharias Jakobinpoika (katso taulu 958) k. 1708 (alkuvuodesta) Oulu. Oulun kappalainen 1700.
5) Abraham Jakobinpoika (katso taulu 959) s. 1680 Oulu ?. k. 20.04.1726 (01.05.1726) Paltamo. Paltamon kirkkoherra 1724.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 490 -

6. sukupolvi

Lythraea / Lythraeus, Margareta Andersdotter, Ulhegius (taulusta 213. Isä: Lythraeus, Anders Jöraninpoika) k. 1707 Oulu.

1. puoliso Ulhegius, Zacharias Olofsson, Heikola s. Kotoisin Oulusta. k. 1695 Ii ?. Iin kirkkoherra 1694. Lisätietoja: Alkujaan Sakari heikola.
Ylioppilas Upsalassa 1658, Turussa 1666

Isä: Heikola, Olavi Heikinpoika Oululainen raatimies.
Äiti: Saara Joosefintytär, Heikola

Lapset:
1) Catharina Zachariaksentytär (katso taulu 960) k. 1711 (li kuolleena) Oulu.
2) Sara Zachariaksentytär (katso taulu 961) k. 1720 luvulla.
3) Brita Zachariaksentytär (katso taulu 962)
4) Margaretha Zachariaksentytär (katso taulu 963)

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 491 -

6. sukupolvi

Lythraeus, Anders Andersinpoika (taulusta 213. Isä: Lythraeus, Anders Jöraninpoika) k. 1690 Oulu haudattu 16.11.1690 Oulu. Porvari Oulussa 1678.

1. puoliso Matilainen, Brita, Lythraeus Lisätietoja: Eli vielä 1712.
Isä: Mathelien, Olof, Matilainen s. n. 1649. Oulun porvari.
Äiti: Ahlholm, Margareta Clauksentytär, Mathelien s. 02.10.1656 Raahe ?.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 492 -

6. sukupolvi

Granqvist, Johan Christofferinpoika (taulusta 214. Äiti: Granberg, Beata Larsintytär) k. n. 1695 Lohtaja. Lohtajan nimismies 1660-luvun lopulta lähtien.

Ylioppilas Turussa 1659.

1. puoliso Witting, Brita Gustafintytär, Granqvist Lisätietoja: Eli Lohtajalla leskenä 1694.
Isä: Witting, Gustaf Cnutinpoika Lohtajan kirkkoherra 1640.
Äiti: Nycarlus, Brita Johanin- eli Hansintytär, Witting s. 1605.

Lapset:
1) Christoffer Hansinpoika (katso taulu 273) Lohtajan kappalainen, sittemmin kirkkoherra 1712. Kuolinsyy: Kuollut Isoavihaa paossa Luulajalla 1716.
2) Brita Hansintytär (katso taulu 274) Perhesuhteet: Jälkimmäinen avioliitto oli lapseton.
3) Catharina Hansintytär (katso taulu 275) Lisätietoja: Eli vielä 1741.
4) Maria Hansintytär (katso taulu 276) s. 1674 Lohtaja ?. k. 1715 Sotapakolainen Piitimessä Ruotsissa haudattu 05.05.1715 Piteå, Ruotsi.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 493 -

6. sukupolvi

Sinius, Helena Isakintytär, Paldanius (taulusta 218. Isä: Sinius, Isaac Hanssons)

1. puoliso Vacklin, Mikael s. 1678 Vakkolan talossa Pielavesi. k. 1737.

2. puoliso Paldanius, Zacharias Samuelsson s. 1645 aikaisintaan. k. 1690 luvulla; Kuopio ?. Pitäjänkirjuri Iisalmella.
Iisalmen pitäjänkirjuri, valtakirja 10/7 1678.

Isä: Paldanius, Samuel Thomae s. 1596 Syntymäaika on noin; Hailuoto. Kapellan i Paldamo; kappalainen, kirkkoherra 1644 - 51.
Äiti: Lithovius / Limingius / Limingia, Dorde Johansdotter, Paldanius s. 1600 Syntymäaika on noin; Ii.

Lapset:
1) Anna (katso taulu 515) s. aikais. 1665. Lisätietoja: Levde 1702 Kemi Lapinniemi, i Uleåborg 1708.
2) Helena Zachariaksentytär (katso taulu 516) s. 1682 Iisalmi ?. k. 1759 haudattu 13.05.1759 Oulu.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 494 -

6. sukupolvi

Sinius, Isaacus Isaaci (taulusta 218. Isä: Sinius, Isaac Hanssons) s. Salon pitäjän Siniluodon talossa. k. 1727 Sotkamo ?. Sotkamon kirkkoherra Kaarle XII:n 10.02.1714 valtuuttamana.

Ylioppilas Upsalassa 1677. Sotkamoon kuuluvan Kuhmon kappalainen 01.05.1690 - 30.04.1714. Pysyi seurakunnassaan isonvihan aikana

1. puoliso Cajanus, Margaretha Johanintytär k. n. 1734 Sotkamo.
1731 anotaan kirkkoherra Siniuksen vanhalle leskelle eläkettä valtion varoista hänen kurjan asemansa helpottamiseksi, koska hän useita vuosia vuoteenomana sairastaneen tyttärensä kanssa on "vihollisen armottomuuden tähden joutunut sanoin kuvaamattoman kovaan köyhyyteen ja kurjuuteen". Anottua eläkettä ei kuitenkaan voitu myöntää.

Isä: Cajanus, Johan Andersson, Hjerta s. 19.12.1629 Paltamo. Paltamon kappalainen, sittemmin kirkkoherra.
Äiti: Mathesius, Anna Johansdotter, Cajanus

Lapset:
1) Johan Isaacsson (katso taulu 964) Kronolänsman i Sotkamo, Sotkamon nimismies isonvihan aikana.
2) Erik Iisakinpoika (katso taulu 965) k. 1726 Sotkamo ?. Kappalainen Sotkamo 01.05.1722.
3) Anna (katso taulu 966) s. 1689. k. 1764.
4) Magdalena Isakintytär (katso taulu 967) s. 16.11.1697. k. 20.09.1753 Sotkamo.
5) Elisabet Isakintytär (katso taulu 968) s. 1699. k. 1763 Oulu haudattu 09.01.1763 Oulu.
6) Susanna Isakintytär (katso taulu 969) s. 1706 (noin). k. 1744 haudattu 29.04.1744 Sotkamo.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 495 -

6. sukupolvi

Sinius, Johan Isakinpoika (taulusta 218. Isä: Sinius, Isaac Hanssons) s. n. 1651 Salo / Saloinen. k. 28.04.1729 Laukaa ?. Kirkkoherra Laukas 1713.

Ylioppilas Upsalassa 24.07.1672, Iisalmen kappalainen 1688. Laukaan kirkkoherra 13.06.1713, kuninkaallinen vahvistus Demotikasta 10.02.1714. Koska mainittu pitäjä oli yhtenään vihollisen jaloissa, ei hän voinnut muuttaa sinne. 19.05.1714 kirjoittikin Yrjö Helsingius Torniosta piispa Gezeliuksen puolesta Siniukselle, ettei tätä voitu pakoittaa sen epävakaisuuden alaiseksi, joka Laukaassa vallitsi, vaan Sinius sai asua niissä huoneissa, jotka kuuluivat Pielaveden kappalaiselle. Sinius asui aluksi Vieremällä, mutta sittemmin Pielavedellä ja sai vielä 1714 kantaa tuloja Pielavedeltä.

1. puoliso Mathesius, Anna Henrikintytär, Sinius s. 1655.
Isä: Mathesius, Henrik Johansson s. 1630. Pyhäjoen kappalainen.
Äiti: Nycarlus / Nicarlos, Margaretha, Neocarlinus / Nicarlus s. 22.02.1635 (kuoliniän mukaan noin 1644).

Lapset:
1) Margaretha Johanintytär (katso taulu 970)
2) Henrik Johaninpoika k. Pyhäjoki. Notaari ja n. 1711 kasöörinä Raahessa; rahastonhoitaja. Kuolinsyy: Hukkui Pyhäjokeen. Ammatinlisäyksiä: Raahen kaupunginnotaari.
Ylioppilas Uppsalassa 13.12.1705 Henricus Sinius Careliensis Sub informatore privato. Ylioppilas Turussa 24.3.1708 Sinius Henr. Vib _ 268. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin [1708] d. 24. Mart. Henricus Sinius. Upsalia huc accessit. Raahen raatimies, kaupungin rahastonhoitaja, kaupunginnotaari noin 1711. Hukkui Pyhäjokeen 1713. Naimaton? Lähde: Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852
3) Helena Johanintytär (katso taulu 971)
4) Elisabet Johanintytär (katso taulu 972) s. 1681. k. 1771.
5) Johan (katso taulu 973) s. 1689. k. 1760 Oulu ? haudattu 12.02.1760 Oulussa. Porvari, kauppias Oulussa.
6) Magdalena Johanintytär (katso taulu 974) s. 1695. k. 11.10.1760 Laukaa.
7) Gabriel Johaninpoika (katso taulu 975) s. 1706. k. 1766 Oulu haudattu 02.03.1766 Oulu. Kauppias ja laivanvarustaja Oulussa. Raatimies 1750-1763.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 496 -

6. sukupolvi

Sinius, Christina Isakintytär, Cajanus (taulusta 218. Isä: Sinius, Isaac Hanssons)

1. puoliso Cajanus, Andreas Samueli k. n. 1690. Pedagogi ja kappalainen Kajaanissa jo 1688.
Ylioppilas Upsalassa 1683, Turussa 1685.

Isä: Cajanus, Samuel Nimismies Iisalmi 1703 - 1704.
Äiti: Laukatar, Anna, Cajanus

Lapset:
1) Johan Andersinpoika Talollinen Iisalmi.
2) Isak Andersinpoika Talollinen Iisalmi.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 497 -

6. sukupolvi

Sinius, Elisabeth Isaksdotter, Gisselkors (taulusta 218. Isä: Sinius, Isaac Hanssons) s. 1640. k. 11.04.1739 Oulu haudattu 21.04.1739 Oulu.

1. puoliso Gisselkors, Krister Nilsson k. n. 1691. Kajaanin pormestari 1688 - 93, maakapteeni 1673 - 80. Vihitty: 1670. Lisätietoja: Oli kuollut jo 1691.
Isä: Gissla, Nils Hemmingsson s. Ruotsi. Landskapten i Per Brahes friherrskap Kajana 1673.
Äiti: Gissla, Sara Diriksdotter

Lapset:
1) Christiern Christierninpoika (katso taulu 976) k. 1729 Liminka. Kirkkoherra, Liminka 1716.
2) Isak Kristersson (katso taulu 977) s. 1668. k. 1730 haudattu 11.07.1730 Muhos. Kappalainen Muhos 1698.
3) Gabriel Christierninpoika (katso taulu 978) s. 1679. k. 00.03.0000 Rovaniemi. Kauppias Oulussa.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 498 -

6. sukupolvi

Sinius, Anna Iisakintytär, Antilius (taulusta 218. Isä: Sinius, Isaac Hanssons) s. 1657. k. 01.01.1736 Ii haudattu 11.01.1736 Ii.

Leskeksi jäätyään 1704 Anna hakeutui 6-vuotiaan Johan-poikansa kanssa Iihin, jossa hänen toinen poikansa Isak Antilius oli kappalaisena 1703-1736 eli sattumoisin koko Annan leskeysajan. Kyseessä oli isonvihan aika ja kappalainen sai hoitaa kirkollisia toimituksia yksin kirkkoherra Steenstrandin lähdettyä Ruotsiin. Kappalainen asui Valtarin tilaa, joka myöhemmin jaettiin Valtariksi ja Ellalaksi. Lähde: Jouni Kaleva puh 014 - 551 806 e-mail jouni.kaleva@pp.inet.fi

1. puoliso Antilius / Antelius, Johan Johaninpoika k. 1704 Kajaani. Kajaanin kirkkoherra 1680-1704.
Ylioppilas Upsalassa 1673.

Isä: Antilius, Johan Matthiae, Haapajoki (Anttila?) Paltamon kirkkoherra.
Äiti: Paldanius, Magdalena Samuelintytär, Paldania s. 1628 Syntymäaika on noin; Paltamo.

Lapset:
1) Isak Johaninpoika (katso taulu 979) s. n. 1678. k. 1736 haudattu 04.04.1736 Ii. Iin kappalainen 1703.
2) Johan Johaninpoika k. 1698 kuoli 1698 mennessä. Ylioppilas Turussa 1695. Kuolinsyy: Hukkui.
3) Samuel Johaninpoika (katso taulu 980) s. 1689. k. 12.03.1738. Hämeen läänin jalkaväkirykmentin Jämsän komppanian vääpeli.
4) Anna Johanintytär k. 1747 Tukholma.
5) Elisabet Johanintytär (katso taulu 981)
6) Johan Johaninpoika (katso taulu 982) s. 01.08.1698 Kajaani. k. 08.07.1763 Ii. Iin pitäjänkirjuri, kirkkoväärti.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 499 -

6. sukupolvi

Päckilan, Hans Juhonpoika (taulusta 219. Äiti: Riitta Hannuntytär) Lisätietoja: Oli kuolleena jo 1688.

1. puoliso Malin Hemmingintytär, Päckilan Vihitty: 1668.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 500 -

6. sukupolvi

Päckilan, Isak Juhonpoika (taulusta 219. Äiti: Riitta Hannuntytär)

1. puoliso Karina Niilontytär, Päckilan

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 501 -

6. sukupolvi

Hiltuinen, Margareetta Samuelintytär, Tiekso (taulusta 220. Äiti: Clara Hannuntytär)

1. puoliso Tiekso, Tuomas Tuomaanpoika

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 502 -

6. sukupolvi

Hiltuinen, Anna Samuelintytär, Keukoinen (taulusta 220. Äiti: Clara Hannuntytär)

1. puoliso Keukoinen, Tapani Porvari Oulussa.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 503 -

6. sukupolvi

Hiltuinen, Juho Samuelinpoika (taulusta 220. Äiti: Clara Hannuntytär) k. 1690 luvun alussa. Hiltulan talon omistaja Oulussa.

1. puoliso Lundinus, Catharina, Hiltuinen
Isä: Lundinus, Petter, Campenius s. 1627 Pietarsaari, Pedersöre. Pietarsaaren pitäjän kappalainen 1655.
Äiti: Pictorius, Catharina Johanintytär, Lundinus

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 504 -

6. sukupolvi

Hiltuinen, Samuel Samuelinpoika (taulusta 220. Äiti: Clara Hannuntytär) Lisätietoja: Oli kuollut jo 1672.

1. puoliso Kaarina Eskontytär, Hiltuinen

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 505 -

6. sukupolvi

Hiltuinen, Jaakko Samuelinpoika, Hildenius / Hildeen / Hildén (taulusta 220. Äiti: Clara Hannuntytär) k. 28.03.1708 Vaasa. Vaasan triviaalikoulun rehtori 1698.

Ylioppilas Upsalassa 1688, Turussa 1694, filosofian maisteri 1697.

1. puoliso Kiemmer, Anna, Brenner s. 17.09.1673 (kastettu) Kokkola.
Isä: Kiemmer, Carl Kokkolalainen kauppias ja raatimies.
Äiti: Brita Henrikintytär, Kiemmer

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 506 -

6. sukupolvi

Hiltuinen, Antti Samuelinpoika, Hildeen (taulusta 220. Äiti: Clara Hannuntytär) k. Tukholma. Kajaanin kirkkoherra 1721.

1. puoliso Affleck, Catharina, Hildeen
Isä: Affleck, Simon Pohjoiskarjalaisten kruununtilojen vuokraaja, veronkantomies, majuri.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 507 -

6. sukupolvi

Fellman, Maria Esaiaksentytär, Heckman (taulusta 221. Äiti: Anna Hannuntytär) s. 1661. k. 19.02.1758 Kemijärvi, Alakylä. Lisätietoja: Oli elossa Kemijärvellä 1705. Perhesuhteet: Naimaton.

1. puoliso Heckman, Johan, Häckman s. 1674. k. 1704 Kemijärvi. Lukkari Kemijärvi. Vihitty: 1693 Kemijärvi.
Lisätietoa Fellman sukutaulu väittää, että Maria Fellman olisi naimaton (aatelittomat suvut ,Bergholm ?), mutta näin ei ole. Sisar Susanna ilmeisesti oli, koska asui samassa taloudessa naimattomana 1700-luvun alkupuolella. Alla tietoa Maria Esaiaksentytär Fellmannista. Naimisissa Kemijärven lukkarin Johan Heckmannin kanssa. Johanin veli Henrik oli lukkarina Kemijärvellä ennen Johania. Johanin lapset ja lapsenlapset jatkoivat samaa uraa. Fellmannit ja Heckmannit asuivat samassa talossa Kemijärvi Alakylä Karppinen / Kyrkoherden no: 5 . 1600-luvun lopulta alkaen. Esaias Mansvetus Fellmannin virkatalo. Heckman-nimen kirjoitusasu on ollut tämä 1800-luvulle, jolloin se kirjoitettiin muodossa Häckman. Lähde: Jari Mölsä

Lapset:
1) Susanna Juhontytär (katso taulu 983) s. 1696 Kemijärvi. k. 1766.
2) Annikka Juhontytär (katso taulu 984) s. 22.06.1698 Kemijärvi, Alakylä. k. 11.01.1755.
3) Johan Johaninpoika (katso taulu 985) s. 12.03.1700 Kemijärvi, Alakylä. k. 05.02.1790. Lukkari isänsä jälkeen, Kemijärvi.
4) Simon s. 19.06.1702 Kemijärvi. k. 1772.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 508 -

6. sukupolvi

Lappodius, Anna Jakobintytär (taulusta 221. Äiti: Anna Hannuntytär) s. 1658. k. 29.12.1720 Kemijärvi.

1. puoliso Heikki Jaakonpoika

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 509 -

6. sukupolvi

Fellman, Esaias Esaiaksenpoika (taulusta 221. Äiti: Anna Hannuntytär) s. 1675 Kemijärvi ?. k. 11.05.1736 Kemijärvi. Kemijärven kappalainen 1696.

Ylioppilas Upsalassa 1693, Turussa 1694. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 19.5.1696. Pappi Inarissa 1696. Kemijärven kappalainen 1698, pysyi virassa isonvihan yli. Lähde: Ylioppilasmatrikkeli 1640 - 1852

1. puoliso Elingius, Susanna, Fellman s. 1682 Jukkasjärvi.
Isä: Elingius, Christian Ruotsin Jukkasjärven kirkkoherra.

Lapset:
1) Clara Esaiaksentytär (katso taulu 986) s. n. 1728. k. 26.01.1763 Tornio.
2) Esaias Esaiaksenpoika (katso taulu 987) s. 14.11.1700 Kemijärvi. k. 11.07.1756 Liminka. Kirkkoherra Liminka 1749, lääninrovasti.
3) Christiern Esaiaksenpoika s. 05.08.1704 Kemijärvi. k. 16.07.1763 Vähäkyrö. Vt. kappalainen Vähäkyrö 1753. Perhesuhteet: Ilmeisesti naimaton.
Ylioppilas Upsalassa 1721, Turussa 1724, vihitty papiksi 1742.
4) Annika s. 13.03.1706 Kemijärvi. k. 26.04.1707 Kemijärvi.
5) Susanna s. 20.02.1708 Kemijärvi. k. 03.06.1708 Kemijärvi.
6) Maria Esaiaksentytär (katso taulu 988) s. 13.03.1709 Kemijärvi. k. 06.07.1788 Vähäkyrö.
7) Johan Esaiaksenpoika (katso taulu 989) s. 27.12.1710 Kemijärvi. k. 1757 Oulu haudattu 08.05.1757 Oulu. Kauppias Oulussa.
8) Susanna Esaiaksentytär (katso taulu 990) s. 30.12.1712 Kemijärvi. k. 27.03.1793 Tornio. Perhesuhteet: Jälkimmäinen avioliitto oli lapseton.
9) Anna Esaiaksentytär (katso taulu 991) s. 1714. k. 10.11.1786 Tornio.
10) Nils Esaiaksenpoika (katso taulu 992) s. 19.02.1718 Sodankylä. k. 19.01.1799 Liminka. Kirkkoherra Liminka 1779.
11) Sofia Esaiaksentytär (katso taulu 993) s. 1722. k. 23.08.1782 Kuusamo.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 510 -

6. sukupolvi

Argillander, Johan (taulusta 222. Äiti: Paldanius, Britha Samuelintytär) k. 1693. Kuopion 1. kappalainen 1683.

Ylioppilas Upsalassa 1673, Turussa 1768.

1. puoliso Cajanus, Brita Johanintytär, Argillander k. ennen 1727.
Isä: Cajanus, Johan Andersson, Hjerta s. 19.12.1629 Paltamo. Paltamon kappalainen, sittemmin kirkkoherra.
Äiti: Mathesius, Anna Johansdotter, Cajanus

Lapset:
1) Johan Johaninpoika (katso taulu 994) k. 1723 Ylikannus ?. Kappalainen Ylikannus 10.12.1722.
2) Erik Johaninpoika Ylioppilas Turussa 1700. Perhesuhteet: Ilmeisesti naimaton.
3) Jeremias Johaninpoika (katso taulu 995) Lappeenranna triviaalikoulun collega inferior 1733. Lisätietoja: Eli 1734.
4) Brita s. 1682 Kuopio. k. 1682 Kuopio.
5) Elisabet Johanintytär (katso taulu 996) s. n. 1693 Kuopio ?. k. 22.04.1763 Leppävirta.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 511 -

6. sukupolvi

Argillander, Brita Johanintytär (taulusta 222. Äiti: Paldanius, Britha Samuelintytär) s. 1661. k. 1721 haudattu 09.07.1721 Kerimäki.

Död som änka i Kerimäki 1721, 57 år 8 månader 7 dagar gammal, begr. där 9.7 s.å., dotter till fogden inorra Savolax Johan Argillander och Brita Paldanius. Luther: Inkerin paimenmuisto s. 277. Haudattu Kerimäen kirkon alle. Britan veli Johan A. oli Kuopion 1. kappalainen 1683. (Släktt.II. Ajat:mm. SS-cd.).

1. puoliso Salmenius, Petrus (Petter) Georgii s. 1650-1653. k. 1721 ennen. Kappalainen Kerimäellä, pappi Inkerissä.
Yloppilas (viipuril.) Turussa 15.3.1671; syntynyt siis n. 1650-53. Kerimäen kappalainen 1688-1712 (tai 1711). Venäläiset kaappasivat mukaansa ison vihan aikana. Toimi myöhemmin pappina Inkerissä ja kuoli siellä. Veljenpoika Johan Salmenius omisti pro gradu-työnsä sedälleen. (Släktt.II).

Isä: Salmenius, Georg Salmin kirkkoherra 1639-43.

Lapset:
1) Eenok Pietarinpoika (katso taulu 997) s. 1705. k. 21.03.1786 Juva ?. Juvan kappalainen 1732.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 512 -

6. sukupolvi

Argillander, Ivar (taulusta 222. Äiti: Paldanius, Britha Samuelintytär) s. 1669 Kuopio. k. 1721 Leppävirta. Kirkkoherra Leppävirta.

1. puoliso Lackman, Maria, Argillander s. 1668. k. 10.12.1732 Pieksämäki.

Lapset:
1) Petter (katso taulu 998) Korpraali.
2) Brita (katso taulu 999) s. n. 1701. k. 1740 haudattu 02.10.1740 Pieksämäki.
3) Johan (katso taulu 1000) s. 1696. k. 09.04.1738.
4) Axel (katso taulu 1001) s. 1705 Leppävirta. k. 27.07.1779. Kappalainen Tohmajärvi.

2. puoliso Tarvonius, Kristina, Elephant

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 513 -

6. sukupolvi

Argillander, Henrik (taulusta 222. Äiti: Paldanius, Britha Samuelintytär) s. 13.02.1673 Kuopio. k. 15.09.1756 Kuopio. Kuopion kirkkoherra.

Ylioppilas Turussa 7.3.1688 [Argillander] Henric: Viburg _ 175. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin [1688] d. 7. Mart. Henricus Argillander. Vihitty papiksi Viipurin hiippakunnassa 1695. Rantasalmen kirkkoherran (appensa) apulainen 1695-1700. Turun kolmikasratsuväkirykmentin pataljoonansaarnaaja 1700, rykmentinpastori 1701. Turun ja Porin läänin vakinaisen ratsuväkirykmentin (vt.) pataljoonansaarnaaja 1710, mukana Norjan sotaretkellä 1719. Kuopion kirkkoherra 1721. Omisti Niuvanniemen kartanon. Juantehtaan (Strömsdal) rautaruukin perustajaosakas 1746 Lähde: Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852

1. puoliso Ursinus, Maria, Argillander
Isä: Ursinus, Jakob s. n. 1642. Rantasalmen kirkkoherra.
Äiti: Udnie, Regina, Ursinus

Lapset:
1) Johan (katso taulu 1002) k. 15.02.1772 Lempaala, Inkerinmaa. Kuopion pitäjänkirjuri.
2) Henrik (katso taulu 1003) s. 1705. k. 25.03.1782. Kuopiolainen maanviljelijä.

2. puoliso Elianus, Margareta, Argillander k. 1763.
Lapset:
1) Zacharias (katso taulu 1004) s. 04.03.1707 Sulkava. k. 15.05.1785 Kuopio. Kappalainen 1731, varapastori 1755.
2) Abraham (katso taulu 1005) s. 28.09.1722 Kuopion maaseurakunta. k. 27.05.1800 Mäntyharju. Salpietarikeitosten tirehtööri.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 514 -

6. sukupolvi

Argillander, Valborg, Hoffrén (taulusta 222. Äiti: Paldanius, Britha Samuelintytär) s. 1676. k. 24.09.1751.

1. puoliso Hoffreen, Jakob Jakobinpoika s. n. 1696. k. 02.05.1731 Ristiina. Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentin vänrikki.
Jakob Jakobinpoika Hoffrén (n. 1696-1731): HY:n mukaan kuolinaika (ja HisKin mukaan myös syntymäaika) liittyvät toiseen luutnantti Jakob Hoffréniin, joka oli Margareta Orraeuksen 1. puoliso ja jota Heikki Soininvaara arvelee Aron Hoffreenin ja Margareta Lindemanin pojaksi. Lähde: Reino Kurki-Suonio

Isä: Hoffreen, Jakob Henrikinpoika, Hoffrenius s. 1666 Sotkamo ?. Kirkkoherra Iisami 1711.
Äiti: Sculptorius, Agneta, Hoffrén / Hoffrénius

Lapset:
1) Jakob (katso taulu 1006) s. 1717. k. 23.07.1755.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 515 -

6. sukupolvi

Paldanius, Anna, Carlenius (taulusta 223. Isä: Paldanius, Zacharias Samuelsson) s. aikais. 1665. Lisätietoja: Levde 1702 Kemi Lapinniemi, i Uleåborg 1708.

1. puoliso Carlenius, Henrik Sigfridi s. 1644. k. 12.08.1699 Muhos; hukkui haudattu 14.10.1699 Kemi. Kappalainen, kapellan Tervo.
Kapellan i Tervola, Muhos. Opiskeli luultavasti Tukholmassa 1683. Tuli Sodankylästä 1693. Sukututkimusseuran vuosikirjan XI/XIII mukaan: Henric Carlenius hukkui ("drunknad 4 bönsöndags qväll i siön utmed Ååminne") Tervolan kappalaisena Mekissä 12/8 1700.

Isä: Carlenius, Sigfrid Stefansson s. 1600 jälkeen Carlö. Vicerådman i Uleåborg; vararaatimies Oulu.
Äiti: Carlenius, Dordi Mattsdotter

Lapset:
1) Henric Henricsson (katso taulu 1007) s. noin 1695. k. 20.11.1732 Muhos . Kappalainen Muhos.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 516 -

6. sukupolvi

Paldanius, Helena Zachariaksentytär, Vacklin (taulusta 223. Isä: Paldanius, Zacharias Samuelsson) s. 1682 Iisalmi ?. k. 1759 haudattu 13.05.1759 Oulu.

1. puoliso Wacklin, Michael, Vakkola s. 1678. k. 1737 haudattu 21.04.1737 Oulu. Oulun postimestari 1717. Lisätietoja: Kotoisin mahdollisesti Iisalmeen kuuluvalta Pielavedeltä.

Lapset:
1) Elisabet Michaelintytär (katso taulu 1008) k. 1754 Oulu haudattu 17.11.1754.
2) Josefa Maria Michaelintytär s. Oulu. Lisätietoja: Eli Oulussa 1764.
3) Sara Lovisa Michaelintytär k. 1764 (mennessä) Oulu.
4) Michael Michaelsson (katso taulu 1009) k. 1763 Oulu ? haudattu 13.09.1763 Oulu. Kauppias ja laivanvarustaja Oulussa.
5) Zachris Michaelinpoika (katso taulu 1010) s. 1703 Pielavesi. k. 04.05.1772 Oulu. Kauppias ja raatimies Oulussa. Valtiopäivämies.
6) Johan Michaelinpoika (katso taulu 1011) s. 1705 Pielavesi. k. 01.10.1766 Oulu. Oulun postimestari 1733.
7) Samuel Michaelinpoika (katso taulu 1012) s. 11.00.1710 Oulu ?. k. 19.11.1780 Laihia. Laihian kirkkoherra 1746.
8) Isak Michaelinpoika (katso taulu 1013) s. 1722. k. 10.09.1758 (kuoli yöllä 09 -10 välisenä yönä) Klaran seurakunta, Tukholma. Muotokuvamaalari. Kuolinsyy: Kuumesairaus.
9) Helena s. 29.08.1722 Oulu. k. 1723 Oulu ? haudattu 27.01.1723 Oulu.
10) Anna Michaelintytär (katso taulu 1014) s. 23.01.1724 Oulu. k. 29.03.1782 Oulu.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 517 -

6. sukupolvi

Hoffrenius, Christina Johanintytär, Enholm (taulusta 225. Isä: Hoffreen, Johan Hannunpoika)

1. puoliso Enholm, Elias, Holmius k. 1711 Kristiinankaupunki. Kauppias ja raatimies Kristiinankaupunki. Lisätietoja: Alkujaan Holmius.
Ylioppilas Turussa 1661.

Isä: Holmius, Elias Petterinpoika s. 1600 Tukholma. Närpiön kirkkoherra 1633, rovasti.
Äiti: Reichenbach, Anna, Holmius

Lapset:
1) Jakob Eliaksenpoika (katso taulu 1015) Pedagogi Kristiinankaupunki 1701.
2) Anna Eliaksentytär (katso taulu 1016) k. 31.01.1756 Kristiinankaupunki.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 518 -

6. sukupolvi

Hoffrenius, Helena Johanintytär, Beckman (taulusta 225. Isä: Hoffreen, Johan Hannunpoika)

1. puoliso Beckman, Abraham Raatimies Kristiinankaupunki.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 519 -

6. sukupolvi

Hofrenius, Magdalena Johanintytär, Kalm (taulusta 225. Isä: Hoffreen, Johan Hannunpoika) k. 1710 (kesällä).

1. puoliso Kalm, Gabriel k. 01.00.1716 Sotapakolaisena Själevadin pitäjässä Ruotsissa. Korsnäsin kappalainen 1664.
Isä: Kalm, Petter Etelä-Pohjanmaan manttaalikomissaari.
Äiti: Valborg Larsdotter, Kalm

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 520 -

6. sukupolvi

Hoffreen, Carl Johaninpoika, Hoffrenius (taulusta 225. Isä: Hoffreen, Johan Hannunpoika) s. n. 1660. k. 27.09.1738 Raahe. Närpiön kappalainen 1710. Lisätietoja: Ensin Hoffrenius.

Ylioppilas Turussa 1685.

1. puoliso Holmius, Catharina, Hoffreen
Isä: Holmius, Jakob s. 1631. Närpiön kirkkoherra 1694.
Äiti: Margaretha Hansintytär, Holmius

Lapset:
1) Johan Carlinpoika k. 1733 Turku haudattu 13.10.1733 Turku. Turussa ylioppilaana. Lisätietoja: Myös Hoffren. Perhesuhteet: Naimaton.
Ylioppilas Turussa 1727, Upsalassa 1728 ja uudestaan 1731.
2) Anna Carlintytär (katso taulu 1017) s. 1703. k. 09.05.1767 Raahe.
3) Magdalena Carlintytär (katso taulu 1018) s. 1705. k. 29.10.1732 Korsnäs.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 521 -

6. sukupolvi

Hoffrén, Jakob Johaninpoika (taulusta 225. Isä: Hoffreen, Johan Hannunpoika) k. 1701 Turku. Turun hovioikeuden kanslisti 1696.

Ylioppilas Upsalassa 1690, sittemmin myös Turussa.

1. puoliso Lindh, Maria, Hoffrén Lisätietoja: Eli leskenä 1704.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 522 -

6. sukupolvi

Carlander, Elisabet, Forbus (taulusta 227. Äiti: Houru, Magdalena Hannuntytär) k. 1686 Ii haudattu 07.03.1686 Ii.

1. puoliso Forbus, Jakob Casparinpoika Kauppapalvelija Oulussa 1660.
Isä: Forbus, Caspar Casparinpoika s. 1633 Oulu. Kirkkoherra Raahe 1662.
Äiti: Hjerta / Gyllenhjerta, Beata, (Cajanus)

Lapset:
1) Caspar Jakobinpoika k. 1686 haudattu 11.04.1686 II.
2) Brita Casparintytär (katso taulu 1019)

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 523 -

6. sukupolvi

Carlander, Johan Larsinpoika (taulusta 227. Äiti: Houru, Magdalena Hannuntytär) k. 1680 Pyhäjoki. Maisteri, Vaasan koulurehtori, sittemmin Pyhäjoen kirkkoherra 1676.

Ylioppilas Upsalassa 1652, Turussa 1658, filosofian maisteri 1661. Johan Carlander, som ifrån Wasa Rectorat 1676 befordrades till Pastor i Pyhäjoki. (Se Åbo Stifts Herdam. del II pag. 156). Å hans grafsten i Pyhäjoki kyrka finnes följande inscription: Anno 1680 Här hvilar under sten, Mester Johan Carlander, En Kyrkoherde Hvilken i Pyhäjoki Församling mong år, Guds ord flitig lärde Hvars like af lärdom, man nu skall efterleta Det som kan mongen man till dygne banan reta Ty han frå ungdoms tid intill sin sista dag Har ährbar lefnad fört till Gudz och folkz behag De Högvällärde män vid Åbo honom priste För de mong goda prof han dersammastädes viste Nu är han i jordens buk, undan vår ögon gjömder Dock blir han aldrig här af dygde-minnet glömder Hans själ var Gudi kär Des blef han kallad fort Frå verldens jämmerdal Till de utvalds ort. "Margaretha Josephi Mathesia"

1. puoliso Mathesius, Margaretha Josefintytär, Carlander s. 1644 ? Kalajoki. k. 17.02.1695 Pyhäjoki. Lisätietoja: Miehensä kuoleman jälkeen asui Pyhäjoella omistamassaan Kiiskilän talossa.
Isä: Mathesius, Josef Matiaksenpoika s. 1608 Saloinen?. Kalajoen kappalainen 1630, kirkkoherra 1648, rovasti, valtiopäivämies.
Äiti: Arctophilacius, Susanna Petterintytär, Mathesius

Lapset:
1) Susanna Johansdotter (katso taulu 397)
2) Joseph Johansson (katso taulu 398) s. 19.02.1674. k. 19.03.1699 Pyhäjoki. Sockne-adjunct i Pyhäjoki 1693, kapellan 1694, Kappalainen Pyhäjoki 1694.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 524 -

6. sukupolvi

Hoffrenius, Malin Jakobintytär, Lemon / Lemohn (taulusta 228. Isä: Houru, Jakob Hannunpoika) k. 17.01.1730 Oulussa. Lisätietoja: Kuoli 60 ja muutaman vuoden ikäisenä.

1. puoliso Lemon / Lemohn, Gustaf Gustafinpoika s. Tukholma. Pitäjänkirjuri, luultavasti Iisalmella. Vihitty: 27.06.1692 Ii. Lisätietoja: Oli kuolleena 1730.

Lapset:
1) Magdalena (katso taulu 1020) k. 1756 Oulu ? haudattu 07.08.1756 Oulu.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 525 -

6. sukupolvi

Hoffreen, Jakob Jakobinpoika (taulusta 228. Isä: Houru, Jakob Hannunpoika) s. 1660 jälkeen. k. 1710 Oulu haudattu 27.11.1710 Oulu. Kauppias Oulussa.

1. puoliso Kokko, Vappu Vilpuntytär, Hoffreen s. n. 1661. k. 1737 Oulu haudattu 2312.1737 Oulu.

Lapset:
1) Johan Jakobinpoika (katso taulu 1021) s. 1691. k. 14.04.1763 Oulu. Kauppias Oulussa. Lisätietoja: Sitten Hoffrén.
2) Jakob Jakobinpoika (katso taulu 1022) s. 1699. k. 05.02.1775 Oulu. Kauppias ja laivanvarustaja Oulussa. Lisätietoja: Sitten Hoffrén.
3) Maria Jakobintytär (katso taulu 1023) s. 1704. k. 1788 Oulu haudattu 31.05.1788 Oulu.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 526 -

6. sukupolvi

Walstenius, Agneta Johanintytär, Utter (taulusta 229. Äiti: Houru, Anna Hansintytär) s. n. 1636.

1. puoliso Utter, Johan s. 1625 Pöytyä. k. 1670 Kangasala. Kangasalan kappalainen 1657. Vihitty: 1657 ennen.
Ylioppilas ilmeisesti Turussa 1646.

Lapset:
1) Johan Johaninpoika (katso taulu 1024) k. 1722 haudattu 16.09.1722 Orivesi. Kirkkoherra Orivesi 1694.
2) Margaretha Johanintytär (katso taulu 1025) k. 04.10.1725 Kustavi ?.
3) Anna Johanintytär Lisätietoja: Eli 1660.
4) Christina Johanintytär (katso taulu 1026)

2. puoliso Dalmannus, Anders Mårteninpoika k. 1688 Taivassalo. Taivassalon kappalainen 1677. Vihitty: 1672.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 527 -

6. sukupolvi

Walstenius, Catharina Johanintytär, Rothovius (taulusta 229. Äiti: Houru, Anna Hansintytär) s. 1624 ennen. k. 1695.

1. puoliso Rothovius / Roth, Arvid s. n. 1615 Käkisalmen lääni. k. 1670 Pälkäne ?. Pälkäneen kirkkoherra 1669. Lisätietoja: Alkujaan Roth.
Ylioppilas Turussa 1640.

Isä: Roth, Johan Inkerinmaan Jaaman linnoituksen komendantti, kapteenimajuri.
Äiti: Elin Bengtintytär, Roth

Lapset:
1) Anna Arvidintytär s. n. 1650. k. 29.10.1739 Ikaalinen. Perhesuhteet: Naimaton, kuollessaan 89 vuotias.
2) Christina Arvidintytär (katso taulu 1027) Lisätietoja: Eli leskenä jo 1690.
3) Catharina Arvidintytär (katso taulu 1028) s. n. 1654. k. 1732.
4) Johan Arvidinpoika s. 1650 luvun lopulla. k. 1710. Kauppias Tukholmassa. Perhesuhteet: Puoliso kuoli samoin ruttoon. Perheessö oli 7 lasta. Kuolinsyy: Rutto.
5) Margaretha Arvidintytär (katso taulu 1029) s. 1655 Pälkäne. k. 1737 ennen, Laukaa.
6) Arvid Arvidinpoika (katso taulu 1030) s. n. 1662. k. 1732 Hämeenkyrö ? haudattu 24.09.1732 Hämeenkyrö. Hämeenkyrön kirkkoherra 1695 1732.
7) Maria (katso taulu 1031) s. 1660. k. 1720.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 528 -

6. sukupolvi

Hoffreen, Johan Pietarinpoika, Hoffrenius (taulusta 230. Isä: Hoffrenius, Petrus Hannunpoika) k. 1710 haudattu 05.09.1710 Oulu. Postininspehtori ja raatimies Oulussa.

Ylioppilas Upsalassa 03.02.1677

1. puoliso Groot, Anna Anterontytär, Hoffrén s. n. 1666. k. 1722 Oulu haudattu 21.06.1722 Oulu.

Lapset:
1) Petrus k. 1723 mennessä.
2) Anders k. 1723 mennessä. Ylioppilas Upsalassa 29.11.1714. Perhesuhteet: Todennäköisesti naimaton.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 529 -

6. sukupolvi

Hoffrén / Hoffrenius, Margaretha Petterintytär, Pechlinius (taulusta 230. Isä: Hoffrenius, Petrus Hannunpoika)

1. puoliso Pechlinius / Peckalinius / Pecklinius, Simon Henricsson, Pekkala k. 1708 Ii ?. Kirkkoherra; Ii. Kapellan uti Ijo 1678, Pastor dersammanstädes 1699. Lisätietoja: Ylioppilaana Peckalinius.
Ylioppilas Upsalassa 1676.

Isä: Pekkala, Heikki Heikinpoika s. Ii.

Lapset:
1) Magdalena Simonsdotter (katso taulu 1032) s. Ii ??.
2) Catharina Simonintytär (katso taulu 1033) s. 11.11.1680 (kastettu) Ii.
3) Petter Simoninpoika (katso taulu 1034) s. 16.12.1681 (kastettu) Ii. k. 1724 Kuivaniemi ?. Kappalainen Kuivaniemi. Lisätietoja: Alkujaan Pechlin.
4) Margaretha Simonintytär (katso taulu 1035) s. 14.10.1683 (kastettu) Ii.
5) Brita (katso taulu 1036) s. 15.08.1688 Ii. k. 10.01.1764 Turku. Lisätietoja: Käytti myös nimeä Pechlin. Perhesuhteet: Kolmas avioliitto oli lapseton.
6) Christina s. 04.08.1691 Ii. k. 1691 Ii haudattu 23.09.1691 Ii.
7) Elisabet Simonintytär (katso taulu 1037) s. 21.07.1692 Ii.
8) Simon Simoninpoika (katso taulu 1038) s. 11.03.1696 Ii. k. 00.03.0000 Siikajoki. Vice Pastor uti Siikajoki, vt. kirkkoherra. Lisätietoja: Sitten Pecklin.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 530 -

6. sukupolvi

Hoffrenius, Petter Petterinpoika, Hoffreen (taulusta 230. Isä: Hoffrenius, Petrus Hannunpoika) k. 1701 Ii ?. Iin kappalainen 1691. Lisätietoja: Myös Hoffreen. Perhesuhteet: Puoliso oli puoliorpanansa tytär.

Ylioppilas Upsalassa 1683. Vihitty papiksi n. 1686 ja määrätty Iihin pitäjän apulaiseksi.

1. puoliso Lithovius / Limingius, Beata k. 1719. Vihitty: 09.03.1692 Ii.
Isä: Lithovius / Limingius, Samuel Samuelinpoika s. 1633. Iin kirkkoherra 1688.
Äiti: Beata Mikontytär, Lithovius / Limingius s. n. 1640 ?.

Lapset:
1) Margaretha s. 06.04.1693 Ii. k. 1696 haudattu 26.07.1696 Ii.
2) Samuel s. 28.09.1695 Ii. k. 1695 Ii haudattu 22.12.1695 Ii.
3) Beata s. 11.11.1696 Ii.
4) Petter s. 02.11.1699 Ii.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 531 -

6. sukupolvi

Hoffrenius / Hoffren, Elisabet Petterintytär, Pechlinius (taulusta 230. Isä: Hoffrenius, Petrus Hannunpoika) k. 1739 haudattu 21.10.1739 Vähäkyrö. Lisätietoja: Sitten Hoffren.

1. puoliso Pecklinius, Andreas, Pechlinius s. n. 1668. k. 1701 haudattu 14.05.1701 Vaasa. Vaasan triviaalikoulun collega inferior 1696. Vihitty: 06.03.1694 Ii.
Ylioppilas Upsalassa 1687, Turussa 1695.

Lapset:
1) Catharina s. 23.09.1694 Ii. k. 1695 Ii haudattu 03.02.1695 Ii. Lisätietoja: Eli 3 kuukautta 3 viikkoa ja muutamia tunteja.
2) Petter Andersinpoika s. 24.04.1695 Ii.
3) Margaretha Andersintytär s. 05.07.1698 Vaasa.
4) Elisabet Andersintytär s. 27.05.1700 Vaasa.

2. puoliso Moliis, Johan s. 1672 Ulvila ?. k. 11.01.1748 haudattu 02.02.1748 Vähäkyrö. Vähänkyrön kappalainen 1721.
Ylioppilas Turussa sl. 1695. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 21.8.1704. ? Vähänkyrön pitäjänapulainen 1704. Pakeni sotaa Ruotsiin 1714. Vähänkyrön kappalainen 1721.

Isä: Moliis, Johan Kruununvouti.
Äiti: Maria Heikintytär, Moliis

Lapset:
1) Brita Johanintytär (katso taulu 1039) k. 1736 haudattu 17.10.1736 Vähäkyrö.
2) Maria Johanintytär (katso taulu 1040) k. 06.02.1743 Vähäkyrö.
3) Carin Johanintytär Lisätietoja: Eli Vähässäkyrössä 1723.
4) Johan Johaninpoika Lisätietoja: Eli Vähässäkyrössä 1724.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 532 -

6. sukupolvi

Hoffrenius / Hoffrén, Magdalena Petterintytär, Salander (taulusta 230. Isä: Hoffrenius, Petrus Hannunpoika) s. 1652 Ii ?. k. 1723 Muhos haudattu 1723 Muhos.

1. puoliso Salander, Anders Juhonpoika k. 1694 Muhos ?. Muhos kappalainen 1672.
Ylioppilas Turussa 1667

Lapset:
1) Anders Andersinpoika (katso taulu 1041) s. n. 1677 Muhos. k. 1731 Oulu haudattu 21,04.1731 Oulu. Kauppias Oulussa.
2) Petter Andersinpoika (katso taulu 1042) Kappalainen Kuivaniemi 1700.
3) Margaretha Andersintytär (katso taulu 1043) s. 1664. k. 18.12.1753 Oulu.
4) Jakob Andersinpoika (katso taulu 1044) s. 1675 Muhos. k. 28.01.1742 Oulu haudattu 09.01.1743 Oulu. Kauppias Oulussa, raatimies.
5) Anna Andersintytär (katso taulu 1045) s. 1693 Muhos ?. k. 1729 haudattu 29.12.1729 Oulu.

2. puoliso Palmannus, Johan k. 1726 Muhos ?. Muhos kappalainen 1694. Lisätietoja: Avioliitossa edeltäjän lesken kanssa. Perhesuhteet: Avioliitto Magdalenan kanssa oli ilmeisesti lapseton.
Ylioppilas Upsalassa 1688, Turussa 1691.

Isä: Palmannus, Anders Pudasjärvi kappalainen.
Äiti: Balckholm, Catharina, Palmannus

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 533 -

6. sukupolvi

Hoffrenius, Christina Petterintytär, Posse (taulusta 230. Isä: Hoffrenius, Petrus Hannunpoika) s. 27.02.1669 Ii ?. k. 1727 haudattu 27.08.1727 Oulu.

1. puoliso Posse / Possén, Johan k. 1711 oli kuolleena. Kruununnimismies Rantasalmella ?.

2. puoliso Cajanus, Johan Eerikinpoika s. 1670 Sotkamo. k. 1733 haudattu 20.01.1734 Oulu. Oulun kappalainen (apupappi) 1693, varapastori. Vihitty: ??.
Ylioppilas Upsalassa 08.10.1687. Oulun kappalainen 1693, sijaiskirkkoherra siellä 1713-1722.

Isä: Cajanus, Erik Anteron poika, Hjerta s. 1628 Säräisniemi. Kirkkoherra Sotkamossa 1651.
Äiti: Lithovia, Brita Samuelsdotter, Cajanus

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 534 -

6. sukupolvi

Hoffreen, Henrik Henrikinpoika, Hoffrenius (taulusta 231. Isä: Hoffrenius, Henrik Hannunpoika) s. n. 1650. k. 04.07.1718 Kuopio. Iisalmen kappalainen, sittemmin Kuopion kirkkoherra 1693. Lisätietoja: Alkujaan Hoffrenius. Kuolinsyy: Kuoli siunatessaan ruumista hautaan.

Ylioppilas Upsalassa 23.06.1671. Iisalmen kappalainen, Kuopion kirkkoherra 1693, virkaan asetettu 19.02.1693

1. puoliso Lyra, Christina Petterintytär, Hoffrén k. 1730 Juhannuksen aikaan. Lisätietoja: Oli vielä elossa 1728.
Isä: Lyra, Petrus / Petter s. 1624 Hauho. Iisalmen 2. kappalanen.
Äiti: Paldanius, Christina Samuelintytär, Lyra s. 1638 Syntymäaika on noin; Paltamo.

Lapset:
1) Elisabet (katso taulu 1046)
2) Henrik (katso taulu 1047) s. n. 1683 Iisalmi. k. 01.03.1759 Kuopio. Kuopion nimismies.
3) Johan (katso taulu 1048) s. n. 1686 Iisalmi ?. k. 04.01.1760 Kuopio. Luutnantti Savon jalkaväkirykmentissä (Kuopio Haminalahti).
4) Gustaf k. 06.00.1724. Pataljoonan saarnaaja Savon ja Savonlinnan jalkaväkirykmentissä. Perhesuhteet: Naimaton.
Ylioppilas Turussa Oulun koulusta 1709, Upsalassa 1711
5) Petter Henrikinpoika (katso taulu 1049) s. 06.01.1676. k. 08.05.1756 Kangasniemi. Savon rykmentin pastori 1724, sittemmin Kangasniemen kirkkoherra 01.05.1737.
6) Jakob (katso taulu 1050) s. 1683 Iisalmi. k. 14.07.1760 Kuopio (myöhemmällä Maaningalla). Luutnantti Savon ja Savonlinnan rykmentissä.
7) Abraham Henrikinpoika (katso taulu 1051) s. 1695 Kuopio ?. k. 19.06.1755 Leppävirta. Leppävirran lukkari.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 535 -

6. sukupolvi

Hoffrenius, Elisabet Henrikintytär, Porthanus (taulusta 231. Isä: Hoffrenius, Henrik Hannunpoika)

1. puoliso Porthanus, Johan k. 1697 Rautalampi haudattu 12.12.1697 Rautalampi. Rautalammin kirkkoherra 1694.
Isä: Porthanus, Sigfrid Kirkkoherra Joroinen.
Äiti: Kockonius, Maria Heikintytär, Porthanus s. 1637.

Lapset:
1) Elisabet Johanintytär Lisätietoja: Oli elossa 1712.
2) Henrik Johaninpoika Lippumies.
3) Prudentia Johanintytär (katso taulu 1052) s. 03.03.1697 Rautalampi. k. 17.09.1752 Pielavesi.

2. puoliso Mechelin, Erik, Mecchelinius s. Helsinki. k. 1722 (ennen). Ylioppilas Turussa 1702, kappalainen Pielavesi.
Isä: Mäkkilä, Jaakko Laurinpoika, Kuumoila Porvari Helsinki.
Äiti: Mäkkilä, Vappu Heikintytär, Kuumoila

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 536 -

6. sukupolvi

Hoffrenius, Peter Henrikinpoika (taulusta 231. Isä: Hoffrenius, Henrik Hannunpoika) k. 1699. Kamargollegin kanneviskaali Tukholmassa 1699.

Ylioppilas Turussa 1680.

1. puoliso Lundius, ??, Hoffrenius
Isä: Lundius, Carl Upsalan yliopiston ruotsalaisen oikeuden professori.
Äiti: Lohrman, Gertrud, Lundius

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 537 -

6. sukupolvi

Hoffrenius, Johan Henrikinpoika, Hoffrén (taulusta 231. Isä: Hoffrenius, Henrik Hannunpoika) Tullimies Kajaanissa. Lisätietoja: Sitten Hoffrén.

1. puoliso Jenderion / Jenderjan, Brita, Hoffrén s. n. 1667.
Isä: Jenderion / Jenderjan, Zachris Oulun kauppa- ja raatimies.
Äiti: Katarina Heikintytär, Jenderion / Jenderjan s. n. 1645.

Lapset:
1) Brita (katso taulu 1053)
2) Brita Johanintytär (katso taulu 1054)

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 538 -

6. sukupolvi

Hoffren, Aron Henrikinpoika, Hoffrenius (taulusta 231. Isä: Hoffrenius, Henrik Hannunpoika) k. 1718 Rautalampi ?. Rautalalammin kirkkoherra 1699, rovasti 06.10.1702. Lisätietoja: Sitten Hoffren. Perhesuhteet: Avioliitoista ei liene jäänyt eloon lapsia.

Ylioppilas Upsalassa 1686, Turussa 1693. Maisteri 25.11.1694. Turun triviaalikoulun konrehtori 1695.

1. puoliso Lindeman, Margareta, Edner k. 1697 haudattu 11.11.1697. Vihitty: 1695.

2. puoliso Armfelt, Maria Gertrud, Stockenström Perhesuhteet: Suomalaista aatelissukua.
Isä: Armfelt, Carl Uudenmaan jalkaväkirykmentin kapteeni.
Äiti: Berch, Margareta Elisabet, Armfelt

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 539 -

6. sukupolvi

Hoffrén / Hoffrenius, Brita Henrikintytär, Neostadius (taulusta 231. Isä: Hoffrenius, Henrik Hannunpoika) s. 1660. k. 1739 haudattu 21.01.1739 Uusikaarlepyy.

1. puoliso Neostadius, Gustaf Markuksenpoika k. 1702 Uusikaarlepyy ?. Kappalainen Uusikaarlepyy 1681. Vihitty: 1706.
Ylioppilas Turussa 1663. Pitäjän apulainen ja pedagogi Uusikaarlepyyssä.

Isä: ELFING-suvun kantaisä, Markus Antinpoika Kauppias Uusikaarlepyy, raatimies. Valtiopäivämies.
Äiti: Alstadius, Margareta Kasparintyrär

Lapset:
1) Henrik Gustafinpoika (katso taulu 849) k. 1710 Uusikaarlepyy. Kappalainen Uusikaarlepyy 1704.
2) Gustaf Gustafinpoika (katso taulu 850) k. 1712 Uusikaarlepyy ?. Uudenkaarlepyyn pedagogi ja pitäjänapulainen 1712.
3) Johan Gustafinpoika (katso taulu 851) Uudenkaupungin kaupunginnotaari 1712, sitten raatimies Grennassa Ruotsissa 1712. Ammatinlisäyksiä: Porvari Gotlannin Visbyssä.
4) Margaretha Gustafintytär
5) Jakob Gustafinpoika k. 1710 kuoli ennen.

2. puoliso Forsman, Johan Johansson k. 1707 Uusikaarlepyy. Kapellan i Ny-Carleby 1681, och Pastor derstädes 1694. Ammatinlisäyksiä: Kirkkoherra Uusikaarlepyy 1693.
Ylioppilas Turussa 1674.

Isä: Forsman, Johan, Forselius s. 1626 Nordmaling, Ruotsi. Commendant Uleåborg 1675 och sedan i Cajanaborg 1680.
Äiti: Pictorius, Susanna Johansdotter, Carlman

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 540 -

6. sukupolvi

Hoffreen, Jakob Henrikinpoika, Hoffrenius (taulusta 231. Isä: Hoffrenius, Henrik Hannunpoika) s. 1666 Sotkamo ?. k. 07.02.1733 Iisalmi. Kirkkoherra Iisami 1711.

Ylioppilas Upsalassa 16.07.1684. Vihitty papiksi 1699. Iisalmen 1. kappalainen 1705, kirkkoherra isänsä jälkeen 1711. Oli vihollisia paolla vuoteen 1723 asti.

1. puoliso Sculptorius, Agneta, Hoffrén / Hoffrénius
Isä: Sculptorius, Anders Kuopion kirkkoherra.
Äiti: Kyander, Anna, Sculptorius

Lapset:
1) Anders Jakobinpoika Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentin luutnantti. Perhesuhteet: Kuoli naimatonna.
2) Brita Jakobintytär (katso taulu 1055)
3) Jakob Jakobinpoika (katso taulu 1056) s. n. 1696. k. 02.05.1731 Ristiina. Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentin vänrikki.
4) Johan Jakobinpoika (katso taulu 1057) k. 1753. Kappalainen Kivennavalla 1739, Muolaassa 1740, sijaiskkha Parikkalassa 1742.

2. puoliso Forbus, Anna Hannuntytär, Hoffrén / Hoffrénius s. 1670. k. 19.03.1734 Iisalmi. Perhesuhteet: Isä on kenties Hans Forbus, raahelainen kauppias.
Kesti kauemmin kuin mikä uusia kaupunkeja perustettaessa oli tavallista, ennenkuin Saloisten kaupunki pääsi alkuun. Tämä johtui ainakin jossain määrin siitä, että Hendrich Corte, joka asui Oulussa, ei heti tahtonut jättää sikäläistä taloaan ja muuttaa Raaheen, josta oli seurauksena ettei kukaan muukaan uskaltanut sinne asettua; he pelkäsivät näet, kuten he sanoivat, ettei koko hommasta tulisi niin mitään - he epäilivät, oliko tässä lopultakaan tosi kysymyksessä. Vuonna 1651 Corte kuitenkin oli pakotettuna muuttamaan Saloisten kaupunkiin ja jättämään Oulussa omistamansa talon, joka sittemmin paloi poroksi Oulun suuressa palossa vuonna 1652. Tästä ajasta alkaakin kaupungin asuttaminen. Sinne siirtyneet saivat heti tonttipaikat, joille myös nopeasti kohosi rakennuksia. Itse rakennustyötä helpotti se seikka, että täällä kaikkialla oli suurikasvuista ja vankkaa kuusimetsää, josta saatiin hyvää rakennusainetta ja jota porvaristolla oli oikeus käyttää talojensa rakentamiseen. Vuodesta 1651 alkaa maistraatti harjottaa sitä toimintaa, joka oli sille uskottu, alussa kuitenkin varsin vaatimattomasti. Sillä mainittuna vuonna pidetään ainoastaan yksi raastuvanoikeuden kokous, elokuun 9 päivänä, ja vuonna 1652 ainoastaan kolme, tammik. 9, maalisk. 20 ja kesäk. 26 päivinä. Oikeuden muodostivat näinä vuosina pormestari Hendrich Corte sekä neuvosmiehet Matts Larsson, Hendrich Hendersson, Hans Forbus ja Philip Bertilson. Maaliskuun 2 p:nä 1651 Pietari Brahe julkaisi käskykirjeen, jossa hän vahvisti kaupungin jo ottaman nimen »Sahlo» sekä antoi kaupungille vaakunan sinetissä ja muuallakin pidettäväksi. Tässä vaakunassa oli kuvattuna satuloitu hevonen, »satama toisella ja meri toisella puolella». Vuonna 1652 tapahtui uuden kaupungin oloissa muutos, joka antoi kaupungille erikoisen luonteen ja tuli määräämään sen aseman ensimäisinä sen olemassaolon vuosikymmeninä. Mainittuna vuonna Pietari Brahe näet osti kruunulta verottomaksi omistusmaaksi koko Saloisten pitäjän ja kaupungin yhdistääkseen ne Kajaanin vapaaherrakuntaan, jonka hän vuonna 1650 oli saanut läänitykseksi. Tämä lisä Kajaanin vapaaherrakuntaan käsitti kaikkiaan 123 13/14 manttaalia ja kauppahinta oli 30,399 talaria. Oston vakuudeksi Pietari Brahe sai vahvistuskirjan maaliskuun 18 p:nä 1652. Otettuaan haltuunsa uuden maaomaisuutensa Pietari Brahe julisti marraskuun 3 p:nä 1652 päivätyssä kirjeessä, että hän ikuiseksi omaisuudekseen oli ostanut Saloisten pitäjän ja kaupungin, jonka ohessa hän uudisti vakuutuksen, että kaupungin asujamet saivat pitää saamansa oikeudet ja edut, sekä määräsi, että kaupungin nimi oli muutettava ja siitä tästä lähtien käytettävä nimeä Brahestad. Tämä kirje on katsottava toiseksi perustamiskirjaksi. Sen kautta siirtyi pienoinen, uuden omistajansa mukaan Raaheksi nimitetty kaupunki yksityisen omaisuudeksi. Pietari Brahen kuolemaan saakka on kaupunki hänen, hän hallitsee sitä vapaasti ja hänellä on lopullinen määräämisoikeus kaikissa sen asioissa. Lähde: Alma Söderhjelm Raahen Kaupunki 1649 -1899 Akateeminen Kirjakauppa 1911

Isä: Forbus, Hans s. 1622-1623. Raahelainen kauppias ja raatimies 1651.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 541 -

6. sukupolvi

Bonstorph, Petter Christopherinpoika (taulusta 232. Äiti: Carin Tyriksentytär) k. 1704 Oulu ? haudattu 24.02.1704 Oulun kirkkoon. Kauppias Oulussa, laivuri, raatimies 1691.

1. puoliso Anna Knutintytär, Bonstorph k. 1703 Oulu ? haudattu 21.06.1703 Oulu.

Lapset:
1) Hans Petterinpoika (katso taulu 1058) s. n. 1671 Oulu ?. k. 1722 haudattu 02.09.1722 Joroinen. Kauppias Oulussa.
2) Petter Petterinpoika (katso taulu 1059) k. 1710 Oulu ? haudattu 21.08.1710 Oulu. Kauppias Oulussa.
3) Catharina Petterintytär (katso taulu 1060) k. 22.12.1733 Oulu.
4) Claudius Petterinpoika k. 1710 haudattu 21.08.1710 Oulu.
5) Zachris Petterinpoika (katso taulu 1061) s. n. 1689 Oulu. k. 1745 haudattu 24.12.1745. Porvari ja kauppias Oulussa.
6) Dorothea Petterintytär (katso taulu 1062) s. 1678 Oulu. k. 09.06.1749 Oulu.
7) Christoffer Petterinpoika (katso taulu 1063) s. 1673 Oulu. k. 30.11.0172 (Antinpäivänä haudattu 12.02.1721 Joroinen. Kirkkoherra Joroinen 1715. Lisätietoja: Sitten Bonstorff.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 542 -

6. sukupolvi

Walstenius / Wallensten, Johan Petterinpoika (taulusta 233. Isä: Valenius / Nondalensis / Walstenius, Petter Johaninpoika) k. 1727 haudattu 16.06.1727 Kemiö. Piikkiön ja Halikon kihlakuntien tuomiokunnan tuomari 1689. Valtiopäivämies. Lisätietoja: Ryösti vaimon itselleen. Perhesuhteet: Sai aatelisarvon Wallsten 1693 ja otettiin Ruotsin ritarihuoneen kirjoihin 1697.

1. puoliso Grass, Anna Maria, Walstenius / Wallsten k. 1727 haudattu 20.02.1727 Kemiö. Vapaaherratar. Vihitty: 1671.
Isä: Grass, Gustaf s. 25.11.1626. Maaherra ??.
Äiti: Motte de la, Margaretha, Grass

Lapset:
1) Gustaf Johaninpoika s. n. 1672. k. Potugalissa. Ylioppilas turussa 1788. Lisätietoja: Mahdollisesti vuodesta 1693 Wallensten. Perhesuhteet: Naimaton.
2) Henning Johan Johaninpoika (katso taulu 1064) s. n. 1673. k. 18.06.1743 Nastola. Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmentin Ylä-Hollolan komppanian ratsumestari. Lisätietoja: Vuodesta 1693 Wallensten.
3) Margaretha Johanintytär (katso taulu 1065) s. n. 1676. k. 19.02.1722. Lisätietoja: Vuodesta 1693 Wallensten.
4) Petter Johaninpoika s. n. 1684. k. 12.12.1711 Tobolsk Siperia, Venäjä. Turun ja Porin läänin ratsurykmentin 1. luutnantti 1709. Lisätietoja: Vuodesta 1693 Wallensten. Perhesuhteet: Naimaton. Ammatinlisäyksiä: Joutui venäläisten vangiksi 1709.
Ylioppilas Turussa 1700.
5) Anna Helena Johanintytär (katso taulu 1066) s. n. 1686. k. 02.01.1712 Piikkiö. Lisätietoja: Vuodesta 1693 Wallensten.
6) Christian Johaninpoika (katso taulu 1067) s. 1690. k. 03.04.1756 Härnosand, Ruotsi. Ruotsin etel. Ångermanladin, ja siihen kuuluneen Lapin tuomiokunnan tuomari 1733. Lisätietoja: Vuodesta 1693 Wallensten.
7) Isak Johaninpoika (katso taulu 1068) s. 11.01.1692. k. 18.04.1760 Skepptuna, Ruotsi. Majuri Ruotsin armeijassa 1749. Lisätietoja: Vuodesta 1693 Wallensten.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 543 -

6. sukupolvi

Walstenius, Christina Petterintytär, Salmenius (taulusta 233. Isä: Valenius / Nondalensis / Walstenius, Petter Johaninpoika)

1. puoliso Salmenius, Johannes Georgii s. Karjala. k. 1683 Kuopio ?. Kuopion kirkkoherra 1677.
Urkuri ym. Turussa, pappi Kuopiossa. Ylioppilas Turussa 1662. Stipendiaatti 1665-70. Höll 20.3.1666 en oratorio metrica. Väitteli 1667. Urkuri Turussa 1667. Magister 1668. Director cantus Turun triviaalikoulussa 1670-76. Pastori Kuopiossa 1677. (Släktt.II).

Isä: Salmenius, Georg Salmin kirkkoherra 1639-43.

Lapset:
1) Johan Johaninpoika (katso taulu 1069) k. 1736 Rymättylä haudattu 25.11.1736 Rymättylä. Pastorn i Rimito; Rymättylän kirkkoherra 1721.

2. puoliso Pihlman, Hagvin s. Uusikaupunki ?. k. 1714. Rymättylä kirkkoherra 1711.
Ylioppilas Turussa 1671, filosofian maisteri 1672.

Isä: Erland Håkansson Raatimies Uusikaupunki.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 544 -

6. sukupolvi

Walstenius, Christiern Petterinpoika (taulusta 233. Isä: Valenius / Nondalensis / Walstenius, Petter Johaninpoika) k. 1712 Vehmaa ? haudattu 11.06.1712 Vehmaa. Vehmaan kirkkoherra 1684, rovasti.

Ylioppilas Turussa 1662, Myös Upsalassa. Filosofian maisteri 1679.

1. puoliso Schultz, Catharina, Walstenius k. 1695 Turku ? haudattu 03.09.1695 Turku (ruumis kuljetettu Vehmaalle ?). Vihitty: 29.08.1678.
Isä: Schultz, Joachim s. n. 1575 Lübeck. Turkulainen kauppias.
Äiti: Wernler, Elisabet, Schultz

Lapset:
1) Elisabet Christianintytär (katso taulu 1071) s. 01.05.1693. k. 27.09.1754 Uusikirkko, Turun lääni.

2. puoliso Alander, Christina, Walstenius Vihitty: n. 1696.
Isä: Hasselgren / Alander, Carl
Äiti: Alanus, , Hasselgren / Alander
Lapset:
1) Christian Christianinpoika Nostoväen kapteeni. Lisätietoja: Sitten Walsten, oli elossa 1713.
Ylioppilas Turussa 1698, filosofian maisteri 1707.
2) Johan Christianinpoika (katso taulu 1070) s. 1685. k. 1735 haudattu 16.09.1735 Vedbo, Ruotsi. Ruotsin armeijan ratsumestari. Lisätietoja: Sitten Walsten, lopulta Wallensten.
3) Jakob s. 04.02.1689 Vehmaa. k. 1692 haudattu 21.09.1692 Vehmaa ?.
4) Joachim s. 1690 Turku. k. 21.09.1696 Vehmaa.
5) Catharina Christianintytär (katso taulu 1072) s. 26.02.1697 (kastettu) Vehmaa. k. 1757.
6) Christina s. 20.11.1699 (kastettu) Vehmaa. k. 1705 haudattu 25.01.1705 Vehmaa.
7) Carl Christianinpoika s. 30.11.1701 (kastettu) Vehmaa.
8) Abraham s. 24.02.1704 (kastettu) Vehmaa. k. 1704 haudattu 20.04.1704 Vehmaa ?.
9) Agneta Christianintytär (katso taulu 1073) s. 14.03.1705 Vehmas.
10) Anna Christianintytär s. 24.02.1707 (kastettu) Vehmaa.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 545 -

6. sukupolvi

Walstenius, Jakob Petterinpoika (taulusta 233. Isä: Valenius / Nondalensis / Walstenius, Petter Johaninpoika) s. 1664. k. 03.12.1710 Naantali. Maskun ja Mynämäen kihlakuntien tuomari 1705. Kuolinsyy: Rutto.

Ylioppilas Turussa 1688.

1. puoliso Giös, Anna Maria, Walstenius s. n. 1670. k. 1710 Naantali haudattu 10.12.1710. Perhesuhteet: Ruotsalaista aatelissukua. Kuolinsyy: Rutto.
Isä: Giös, Johan s. 1614 Pohja. Turun läänin jalkaväkirykmentin kapteeni.
Äiti: Birckholtz von, Ingeborg, Giös s. 1621 Yläne.

Lapset:
1) Haqvin s. n. 1699. k. 1710 haudattu 10.12.1710 Naantali. Kuolinsyy: Rutto.
2) Johan s. n. 1703. k. 1710 haudattu 10.12.1710 Naantali. Kuolinsyy: Rutto.
3) Johanna s. 1696. k. 1710 Naantali haudattu 10.12.1710 Naantali. Kuolinsyy: Rutto.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 546 -

6. sukupolvi

Barck, Ingeborg Nilsintytär, Bonerus (taulusta 234. Äiti: Walstenius, Maria Johanintytär) s. 09.10.1675 (kastettu) Huittinen. k. 05.07.1737 Porin maaseurakunta.

1. puoliso Bonerus / Puontila, Henrik k. 14.10.1717 Pori. Nimitettiin Merikarvian kirkkoherraksi, kuoli ennen virkaan astumista. Lisätietoja: Alkujaan Puontila / Bondila, välillä ehkä Bonderus. Ammatinlisäyksiä: Porin pedagogi 1709.
Ylioppilas Turussa 1685, filosofian maisteri 1697.

Isä: Puontila / Bondila, Olavi Matinpoika Porilainen porvari.
Äiti: Puontila, Margareetta Heikintytär

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 547 -

6. sukupolvi

Brunlöf, Anna Johanintytär, Ehrnberg / Ehrenberg (taulusta 235. Äiti: Walstenia, Anna Juhontytär)

1. puoliso Ehrnberg / Ehrenberg, Johan Ylioppilas Turussa 1678. Vihitty: 11.03.1679 Loimaa. Lisätietoja: Kotoisin Vermlandista Ruotsista.

2. puoliso Giers, Erik Kirjanpitäjä.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 548 -

6. sukupolvi

Rungius, Henrik Mathiaksenpoika (taulusta 235. Äiti: Walstenia, Anna Juhontytär) s. Loimaa. k. 1720. Loimaan kappalainen 1695.

Ylioppilas Turussa 1680.

1. puoliso Collinus, Elisabet, Rungius s. 02.08.1670. k. 06.08.1731 Loimaa. Vihitty: 09.06.1689 Loimaa.
Isä: Collinus, Jakob Uskelan kirkkoherra.
Äiti: Haacks, Catharina

Lapset:
1) Christina s. 11.04.1690 (kastettu) Loimaa. k. Loimaa ?. Perhesuhteet: Kuollut pienenä ?.
2) Christer s. 04.08.1691 (kastettu) Loimaa. k. 1691 Loimaa haudattu 30.11.1691 Loimaa.
3) Anders s. 28.10.1692 (kastettu) Loimaa. Perhesuhteet: Kuollut lapsena ?.
4) Annika Henrikintytär (katso taulu 1074) s. 03.12.1694 (kastettu) Loimaa. k. 25.03.1739 Loimaa.
5) Johan Henrikinpoika (katso taulu 1075) s. 09.03.1697 Loimaa. k. 1743 Loimaa ?. Loimaan kappalainen 1730.
6) Elisabet Henrikintytär (katso taulu 1076) s. 10.01.1701 (kastettu) Loimaa.
7) Christina s. 29.08.1709 Loimaa. k. 19.09.1709 Loimaa.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 549 -

6. sukupolvi

Rungius, Jakob Mathiaksenpoika (taulusta 235. Äiti: Walstenia, Anna Juhontytär) s. Loimaa. k. 03.00.1723 Loimaa. Loimaan kirkkoherra 1721.

1. puoliso Lang, Anna, Elgfoth s. n. 1667. k. 07.11.1728 Loimaa.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 550 -

6. sukupolvi

Brunlöf, Michael Johaninpoika (taulusta 235. Äiti: Walstenia, Anna Juhontytär) s. 1656 Loimaa. k. 1720 Tukholma sotaa paossa. Kirkkoherra Uusikirkko (Turun lääni) 1698, .

1. puoliso Wärdh, Maria Heikintytär, Brunlöf s. 19.09.1659. k. 1732 Uusikirkko haudattu 21.12.1732 Uusikirkko.

Lapset:
1) Emanuel (katso taulu 1077) s. 22.10.1686 Kustavi ?. k. 20.05.1758 Uusikirkko, Turun lääni. Kirkkoherra Uusikirkko 1721, Turun lääni.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 551 -

6. sukupolvi

Rungius, Johan Mathiaksenpoika (taulusta 235. Äiti: Walstenia, Anna Juhontytär) s. 1666 Loimaa. k. 1704 Narva. Narvan ruotsalaisen tuomioseurakunnan kirkkoherra 1701, teologian tohtori 1703.

Ylioppilas Turussa 1680, filosofian maisteri, primus 1691. Turun yliopiston teologian professori 1698, logiikan ja metafysiikan professori 1700. Narvan superintendentti.

1. puoliso Munch, Anna Dorothea, Rungius

Lapset:
1) Jakob Mathiaksenpoika (katso taulu 549) s. Loimaa. k. 03.00.1723 Loimaa. Loimaan kirkkoherra 1721.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 552 -

6. sukupolvi

Rungius, Margaretha Mathiaksentytär, Gummerus (taulusta 235. Äiti: Walstenia, Anna Juhontytär) s. 1669 Loimaa. k. 13.02.1741 Loimaa.

1. puoliso Gummerus, Anders s. n. 1670 Orivesi. k. 1716 Loimaa. Loimaan pitäjänapulainen 1695, varapastori. Vihitty: 22.10.1695 Loimaa. Kuolinsyy: Kuoli venäläisten pahoinpitelyn seurauksena.
Isä: Gummerus, Henrik s. n. 1630. Kirkkoherra Orivesi.
Äiti: Lilius, Christina, Gummerus

Lapset:
1) Johan s. 01.08.1696 Loimaa. k. 1697 Loimaa haudattu 21.09.1697 Loimaa.
2) Henrik Andersinpoika (katso taulu 1078) s. 08.08.1697 Loimaa. k. 1743 Sund. Ahvenanmaan pedagogi 1730.
3) Anders Andersinpoika (katso taulu 1079) s. 18.08.1698 Loimaa. k. 07.06.1772 Vampula. Kapellan i Wambula, Vamulan kappalainen 1730.
4) Johan s. 01.11.1699 Loimaa. k. 1700 Loimaa haudattu 30.11.1700 Loimaa.
5) Annicka s. 09.02.1701 Loimaa. k. 1709 Loimaa haudattu 21.09.1709 Loimaa.
6) Christina s. 02.02.1703 Loimaa. k. 1709 mennessä, Loimaa.
7) Jakob Andersinpoika s. 04.09.1704 Loimaa.
8) Maria Andersintytär (katso taulu 1080) s. 11.03.1707 Loimaa. k. n. 1743.
9) Christina Andersintytär (katso taulu 1081) s. 27.07.1709 Loimaa. k. 1759 Turku haudattu 12.04.1759 Turku.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 553 -

6. sukupolvi

Rungia, Maria, Laihiander (taulusta 235. Äiti: Walstenia, Anna Juhontytär) s. 1682 Loimaa, Onkijoki, Rynkö. k. 04.03.1736 haudattu Kirkonkuoriin, Säkylä, Pappila.

1. puoliso Laihiander, Heikki Juhonpoika s. 01.01.1683 Eura, Sorkkinen, Björni. k. haudattu Haudattu kirkkoon . Säkylän Kirkkoherra. Vihitty: 26.07.1706 Loimaa.
Ylioppilas 07.06.1702. Mainitaan tuomiokirjoissa asuvan Raumalla jo heniäkuun 13. 1703. Rauman koulun kollega 1712. Säkylän ja Köyliön kappalainen 1712-1730. Varakirkkoherra Säkylän isovihan aikaan 1712-1722. Isonvihan jälkeen paossa olleet papit saivat yleensä paikkansa takaisin, vaikka seurakuntalaiset olisivat halunneet pitää sielunhoitajinaan niitä, jotka henkensä uhalla olivat yhdessä heidän kanssaan kestäneet kauheat vainonajat. Yhteiset koettelemukset olivat lähentäneet heitä. Säkylästäkin oli kirkkoherra Packalenius lähtenyt perheineen pakoon ja oli Heikki Laihiander koko vainonajan hoitanut kirkkoherran virkaa. Mutta Pachalenius ei halunnut palata, vaan haki Ruovedelle. Siitä huolimatta Heikki joutui jättämään paikkansa sillä kruunu valitsi virkaan Johan Bergbomin. Vasta 1730 Bergbomin siirtyessä Euraan Heikki pääsi vakinaiseksi kirkkoherraksi, jossa virassa hän olikin kuolemaansa saakka. Antti Lizelius mainitsee hänet "Tiedustuskirjassaan Consistoriumin lähettämänä tarkastajana ja kuulustelijana uuden papin saamisen mahdollisuuksista Mynämäen seurakuntaan". 1732 Heikki lähetti anomuksen kuninkaalle ja anoi vaihtoa omalle Karhiankylässä olevalle Jaakkolan palkkatilalle ja kappalaisen tilalle Vimmalalle, joka sijaitsi aivan pappilan vieressä. Euran Lähteenojan isäntä haastaa Lahianderin 1725 oikeuteen joistakin tämän perintötavaroista. Heikki selittää kirjelmäsään, että hänen veljensä Eero Björni on aikanaan jostakin ratsutilansa velasta pantannut Haufille hopeapikarin ja kultasormuksen ynnä muitakin hopeaesineitä ja H oli puolestaan pantannut ko. pikarin ja sormuksen kirkolle 10 talarista. Mutta Heikki oli lunastanut ne kirkolta 20 talarilla ja lukkari ottanut rahat vastaan koska ne kuuluvat Heikin äidin ja tämän sisaren (molemmat vainajia) edesmenneen äitipuolen jäämistöön. Tämä kävi ilmi 1717 pidetystä inventaariosta. Näitten tavaroiden ei hänen mielestään olisi milloinkaan pitänyt joutua hänen vanhempiensa ja ratsutilan velan panteiksi. Heikki anoo lupaa saada perintötavarat takaisin. Syyskäräjillä 1730 Heikki valittaa että hänen renkinsä on jättänyt palveluspaikkansa sillä aikaa kun hän puolisoineen on ollut matkalla vävypoikansa hautajaisiin Liedon pitäjään Laurinmessunpäivänä. Lähde: Lempi Ahla, Björnin suku

Lapset:
1) Liisa (katso taulu 1082) s. 22.11.1707 Rauma.
2) Johan Henricsson (katso taulu 1083) s. 1720 Säkylä. k. 1794. Kyrkoherde i Nerpes, Theol. Doctor; Närpiön kirkkoherra.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 554 -

6. sukupolvi

Bergius, Anna Petterintytär, Wärdh (taulusta 236. Äiti: Walstenius, Margaretha Johanintytär) s. 30.11.1656 Turku. k. 30.03.1738 Sund. Perhesuhteet: Jälkimmäinen avioliitto oli nähtävästi lapseton.

1. puoliso Wärdh, Henrik Taivassalon Fagernäsin tilan vuokraaja. Vihitty: 18.07.1678 Taivassalo.

Lapset:
1) Henrik Henrikinpoika Ylioppilas Turussa 1703.
2) Margaretha (katso taulu 1084) k. 12.00.1715.

2. puoliso Pihl, Wilhelm Ahvenanmaan kruununvouti. Vihitty: 08.10.1701 Taivassalo.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 555 -

6. sukupolvi

Bergius, Johan Petterinpoika (taulusta 236. Äiti: Walstenius, Margaretha Johanintytär) s. 11.05.1659 Turku. k. 1692 Turku haudattu 12.07.1692 Turku. Turun katedraalikoulun lehtori 1690.

Ylioppilas Turussa 1670, filosofian maisteri 1682.

1. puoliso Ruuth, Margaretha k. 1694 Turku haudattu 26.04.1694 Turku. Vihitty: 06.06.1688 Taivassalo.
Isä: Ruuth, Jöran Turkulainen porvari.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 556 -

6. sukupolvi

Bergius, Anders Petterinpoika (taulusta 236. Äiti: Walstenius, Margaretha Johanintytär) s. 21.04.1661 Turku. k. 18.09.1724 Taivassalo. Taivassalon kirkkoherra 1692, valtiopäivämies.

Ylioppilas Turussa 1670, filosofian maisteri 1682. Varrontavaltakirja Taivassalon kirkkoherraksi isänsä eläessä 1686 (virkaan 1692). Vt. lääninrovasti. Pakeni isonvihan ajaksi Ruotsiin (1714), Turun tuomiokapitulin lisäjäsenenä siellä 1716 - 20, palasi rauhanteon jälkeen vanhaan virkaansa. Saarnaaja pappeinkokouksessa Turussa 1690 ja 1703, synodaaliväitöksen preeses 1705. Valtiopäivämies 1713 - 14 ja 1719. Tengströmin (1836) mukaan Bergius olisi ollut naimisissa professori Martinus Henrici Stodiuksen (kuollut 1675) tyttären kanssa (vrt. Släktbok, Ny följd I sp. 90, Alftan Tab. 113). Lähde: Ylioppilasmatrikkeli 1640 - 1852

1. puoliso Wärdh, Sara, Bergius k. 1732. Vihitty: 1689 jo avioliitossa.

Lapset:
1) Sara (katso taulu 1085) k. 1714 haudattu 25.05.1714.
2) Anders Andersinpoika (katso taulu 1086) s. 10.06.1693 Taivassalo. k. 23.08.1750 Tukholma. Tukholman Suurkirkon kirkkoherra 1744, valtiopäivämies.
3) Johan Andersinpoika (katso taulu 1087) s. 28.12.1696 Taivassalo. k. 05.11.1725 Taivassalo. Taivassalon kappalainen 1722.
4) Petter Andersinpoika (katso taulu 1088) s. 17.03.1700 Taivassalo. k. 28.01.1764 Pirkkala. Pirkkalan kirkkoherra 1736.
5) Kristina (katso taulu 1089) s. 20.08.1703 Taivassalo. k. 12.10.1734 Pori.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 557 -

6. sukupolvi

Bergius, Petter Petterinpoika (taulusta 236. Äiti: Walstenius, Margaretha Johanintytär) s. 03.02.1671 Turku. k. 1697 Rymättylä ?. Rymättylän kappalainen 1693.

Ylioppilas Turussa 1680.

1. puoliso Fontelius, Christina, Bergius k. n. 1700. Vihitty: 01.01.1693 Rymättylä.
Isä: Fontelius, Nils Rymättylän kappalainen.
Äiti: Agricola, Maria, Fontelius

Lapset:
1) Petter (katso taulu 1090)

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 558 -

6. sukupolvi

Bergius, Maria Petterintytär, Enqvist (taulusta 236. Äiti: Walstenius, Margaretha Johanintytär) s. 05.07.1673 Taivassalo. k. 1704 Uusikaupunki ?.

1. puoliso Winter, Johan s. 19.01.1674 Turku. k. 20.12.1765 Uusikaupunki. Pedagogi Uusikaupunki 1699, rehtori, pappi. Vihitty: 1700.
Ylioppilas Turussa 1693, vihittiin papiksi .

Isä: Winter, Johan s. Örebro, Ruotsi. Turkulainen kirjanpainaja.
Äiti: Herweg, Christina Ertwinintytär, Winter

Lapset:
1) Margareta (katso taulu 1091) s. 23.03.1703. k. 22.01.1778.

2. puoliso Enqvist, Johan Mathiaksenpoika k. 1699 Uusikaupunki ? haudattu 17.09.1699 Uusikaupunki. Pedagogi Uusikaupunki 1693. Vihitty: 25.06.1693 Taivassalo.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 559 -

6. sukupolvi

Ahlholm, Brita Henrikintytär, Wilckius / Wilcky (taulusta 237. Isä: Ahlholm, Henrik Henrikinpoika)

1. puoliso Wilckius / Wilcky, Erik k. 1688 keväällä Tohmajärvi. Tohmajärven kappalainen 1682. Vihitty: ??.

2. puoliso Latvainen, Pekka Antinpoika Vihitty: 14.05.1693 Pielisjärvi.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 560 -

6. sukupolvi

Ahlholm, Anna Henrikintytär (taulusta 237. Isä: Ahlholm, Henrik Henrikinpoika)

1. puoliso Heikki Heikinpoika Lukkari.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 561 -

6. sukupolvi

Ahlholm, Henrik Henrikinpoika (taulusta 237. Isä: Ahlholm, Henrik Henrikinpoika) Talollinen Ilomantsi.

1. puoliso ?? Clementintytär, Ahlholm Lisätietoja: Kotoisin Oulusta.
Isä: Clement Christerinpoika Oululainen porvari.

2. puoliso Susanna Erkintytär, Ahlholm Vihitty: 15.09.1689 Pielisjärvi.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 562 -

6. sukupolvi

Ahlholm, Anders Henrikinpoika (taulusta 237. Isä: Ahlholm, Henrik Henrikinpoika) s. n. 1656. k. 1729 haudattu 13.07.1729 Pielisjärvi. Talollinen Lieksa.

1. puoliso Kolehmainen, Anna, Ahlholm

Lapset:
1) Antti Andersinpoika s. n. 1681. k. 06.02.1759 Pielisjärvi. Talollinen Lieksa.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 563 -

6. sukupolvi

Ahlholm, Florens Henrikinpoika (taulusta 237. Isä: Ahlholm, Henrik Henrikinpoika) Kauppias Käkisalmi, raatimies. Lisätietoja: Oli elossa 1701. Perhesuhteet: Ensimmäine avioliitto Elias Påvalinpujan lesken kanssa ??.

1. puoliso Gode, Anna Andersintytär, Ahlholm Vihitty: 28.12.1695 Käkisalmi.

Lapset:
1) Florens Florensinpoika

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 564 -

6. sukupolvi

Ahlholm, Gabriel Gabrielinpoika (taulusta 238. Isä: Ahlholm, Gabriel Henrikinpoika) Lisätietoja: Eleli Pyhäjoella 1680 - 1683, muu elämankulkunsa on tuntematon.

1. puoliso Malin Larsintytär, Ahlholm

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 565 -

6. sukupolvi

Ahlholm, Johan Gabrielinpoika (taulusta 238. Isä: Ahlholm, Gabriel Henrikinpoika) s. Pyhäjärvi. k. 1697 haudattu 04.06.1697 Raahe. Kerjäläinen. Perhesuhteet: Avioliitosta ei ole tietoa, mutta oli avioton tytär Elina Erkintyttären kanssa.


Lapset:
1) Anna Elinantytär s. n. 1688.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 566 -

6. sukupolvi

Hourenius, Henrik Josefinpoika (taulusta 240. Äiti: Alholm, Margaretha Henrikintytär) k. 1675 Pyhäjoki ?. Kappalainen Pyhäjoki Haapajärvi (myöhemmin Haapavesi).

Ylioppilas Turussa 1656

1. puoliso Mathesius, Catharina Johanintytär, Hourenius s. n. 1628 Pyhäjoki. k. 22.09.1706 Pyhäjoki.
Isä: Mathesius, Johan Matiaksenpoika s. 1607 Saloinen. Kappalainen Saloisissa, Pyhäjoen kirkkoherra 1642.
Äiti: Lithovius, Anna Josefsdotter, Mathesius s. 1610.

Lapset:
1) Margaretha Henrikintytär (katso taulu 927) k. 16.07.1732.
2) Henrik Henrikinpoika (katso taulu 928) s. n. 1673. k. 06.05.1697 Pyhäjoki. Oulaisten kappalainen 1693.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 567 -

6. sukupolvi

Ahlholm, Henrik Klaunpoika (taulusta 241. Isä: Ahlholm, Claus Henrikinpoika) k. 1695 Siikajoki ?. Pastor i Siikajoki 1694, Siikajoen kirkkoherra. Perhesuhteet: 11 lasta ensimmäisestä avioliitosta, 2 toisesta.

Han blef Kapellan i Pyhäjoki 1679, den förste Pastor i Siikajoki 1694. Lähde: Genealogia Sursilliana Ylioppilas Upsalassa 1669, Turussa 1671. Pyhäjen kappalainen 1676, Siikajoen ensimmäinen kirkkoherra 1694. Lähde: Axel Bergholm Sukukirja s. 855

1. puoliso Mathesius, Susanna Johansdotter, Ahlholm
Isä: Mathesius, Johan Matiaksenpoika s. 1607 Saloinen. Kappalainen Saloisissa, Pyhäjoen kirkkoherra 1642.
Äiti: Lithovius, Anna Josefsdotter, Mathesius s. 1610.

Lapset:
1) Susanna Henricsdotter (katso taulu 917) s. n. 1680 Pyhäjoki. k. 09.09.1699 Pyhäjoki. Lisätietoja: Kuoli 19 vuotiana.
2) Catharina Henrikintytär (katso taulu 918) s. 1680 Pyhäjoki ?. k. 07.02.1715 Ylikannus.
3) Johan k. 01.04.1691.
4) Margaretha Henrikintytär (katso taulu 919) s. 1683 Pyhäjoki. k. 05.10.1765.
5) Henrik s. 01.12.1684 Pyhäjoki. k. 31.05.1706 Pyhäjoki. Ylioppilas Turussa 1704. Perhesuhteet: Naimaton.

2. puoliso Lietzén, Maria Elisabet Nikolausdotter, Lönn s. 1662 Turku. k. 30.03.1751 Storkyro, Isokyrö. Perhesuhteet: Laihian kappalaisen Johan Lönn´in (1691) leski. Ammatinlisäyksiä: Kolmas aviopuoliso 09.01.1698 Isonkyrön kirkkoherra Israel Alftanus.
Isä: Lietzén, Nikolaus Arvidi s. n. 1620 Litslena, Ruotsi. Turun hovioikeuden assessori, riksdagsman, borgmästare, hovrättsassessor.
Äiti: Ekebom, Margareta Carlsdotter, Lietzén
Lapset:
1) Johan Henrikinpoika s. n. 1690. k. 04.01.1691 Pyhäjoki.
2) Johan s. 1693. k. 1693.
3) Erikus s. 23.07.1694 Pyhäjoki. k. 06.02.1695 Pyhäjoki.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 568 -

6. sukupolvi

Ahlholm, Margareta Clauksentytär, Mathelien (taulusta 241. Isä: Ahlholm, Claus Henrikinpoika) s. 02.10.1656 Raahe ?. k. 1732 Hailuoto haudattu 02.12.1732.

1. puoliso Mathelien, Olof, Matilainen s. n. 1649. k. 1735 haudattu 20.12.1735 Oulu. Oulun porvari.
Isä: Matilainen, Heikki Olavinpoika Oululainen kauppias.

Lapset:
1) Brita (katso taulu 1092) Lisätietoja: Eli vielä 1712.
2) Antti Olavinpoika (katso taulu 1093) s. 14.12.1683 Oulu. k. 14.09.1735 Hailuoto. Kappalainen Hailuoto 1724.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 569 -

6. sukupolvi

Corte, Henric Henricsson (taulusta 242. Äiti: Forbus, Christina Casparintytär) s. 1647 Uleåborg; Oulu. k. 02.08.1706 Raahe. Bormästare i Brahestad 1680. Befallningsman öfver Salo. Ammatinlisäyksiä: Raahen pormestari 1680. Valtiopäivämies.

Ylioppilas Turussa 1655. Vuonna 1695 omisti pormestari Corte 3 tonttia Raahessa, peltomaan, joka tuotti 9 tynnyriä 18 2/3 kappaa, ja enemmän karjaa kuin kukaan muu. Sekä vuoden 1687 valtiopäivillä että myöhemminkin edusti Raahea sen pormestari Hendrich Corte. Hendrich Corte, joka oli syntynyt vuonna 1647, oli jo kauan ennen pormestariksi tuloaan osottautunut kelvolliseksi virkamieheksi. Lopetettuaan lainopilliset opintonsa ja oltuaan jonkun aikaa auskultanttina Turun hovioikeudessa, hän tuli isänsä ja Pietari Brahen välisen hyvän suhteen avulla lainlukijaksi muutamiin pitäjiin ja vuonna 1675 neuvosmieheksi ja kaupungin kirjuriksi Raaheen. Kun hänen isänsä oli kantoja virkamatkoilla, toimi hän usein varapormestarina ja nimitettiin vuonna 1680 isänsä kuoleman jälkeen pormestariksi. Hänen huhtik. 10 p:nä 1680 päivätty valtakirjansa oli vielä Pietari Brahen allekirjottama. Hendrich Corte oli samoin kuin hänen isänsä Saloisten nimismies, ja hän sai silloin tällöin eri luottamustoimia, ja hän sai silloin tällöin eri luottamustoimia - niinpä hän oli esim. jäsenenä niissä toimikunnissa, jotka kokoontuivat Kokkolassa 1695, Vaasassa toukok. 12 p:nä 1696 ja Kokkolassa kesäk. 19 p:nä samana vuonna antamaan lausuntonsa erityisten Ruotsin lain kaarien muuttamisesta. Raastuvanoikeuden pöytäkirjoista päättäen Hendrich Corte oli sangen raju tavoiltaan ja esiintymiseltään; niinpä hänet esim. vuonna 1682 tuomittiin maksamaan 60 kup. talaria sovintoa, koska hän heinäkuussa 1681 eräällä merimatkalla ollessaan oli lyönyt Johan Tammelanderia kepillä niin, että tämä oli saanut verihaavan päähänsä ja ollut pakotettuna pitkän aikaa »olemaan parturin käsiteltävänä». Corten ja porvariston kesken oli ainaisia selkkauksia, kaupunkilaiset esiintyivät usein uppiniskaisesti ja kiivaasti pormestariaan kohtaan eivätkä pitäneet omana tietonaan, milloin heillä oli jotain syytä häntä moittia - yhtenä esimerkkinä monesta mainittakoon, että oikeus kerran sakotti muuatta porvaria, koska tämä oli »osotellut pormestaria pilkallisilla ja sopimattomilla sanoilla». Pormestari Corte oli kolme kertaa naimisissa, ensimäisen kerran Margaretha Nycarluksen kanssa, vuodesta 1696 Margaretha Pietarintyttären kanssa ja vuodesta 1705 Beata Tawastin, Pietarsaaren entisen kappalaisen ja sittemmin Pyhäjoen kirkkoherran, Johan Tawastin tyttären kanssa. Ensimäisestä avioliitostaan oli hänellä poika, Gabriel Corte, toisesta tytär, Hedvig. Vuotta kolmannen naimisiinmenonsa jälkeen, s. o. 1706, pormestari Corte kuoli, jättäen jälkeensä paljon velkoja - niinpä esim. hänen poikansa Gabriel Corte notariona eli kaupunginkirjurina velkoi lähes 2,200 hop. talaria, jotka olivat peräisin anastetuista varoista, maaherra tupakkakomppanian puolesta 4,000 hop. talaria ja rykmentin kirjuri Erich Munselius 700 talaria 21 äyriä hopeata rykmentin puolesta. »Sekä lesken että poika Gabrielin täytyi uhrata koko omaisuutensa velkojen maksamiseen; kesti kuitenkin kauan 'ennenkuin pesä meni konkurssiin.» Pormestarin leski pyysi maistraatilta saada viedä Hendrich Corten ruumiin Sandsundiin Pietarsaaren pitäjään, jonka ilan hänen isänsä, kirkkoherra Johan Tawast, oli omistanut ja joka vielä oli hänen sukunsa hallussa. Mutta Gabriel Corte vastusti tätä osaksi siitä syystä, että hänen isänsä oli syntynyt Ssloisissä ja kuollut Raahessa, että hän oli toiminut ja työskennellyt siellä pitemmän aikaa ja että hänellä täällä oli muurattu hautansa, johon ennestään hänen molemmat entiset vaimonsa, vanhempansa, siskonsa, lapsensa ja lapsenlapsensa olivat haudatut, osaksi sen takia, että Hendrich Corte itse eläessään oli ehdottomana toivomuksenaan lausunut tahtovansa tulla haudatuksi tähän perhehautaan, jonka hyväksi hän eläessään oli tehnyt monta lahjotusta. Porvaristo tunnusti hänen näkökantansa oikeaksi ja suostui hänen pyyntöönsä. Lähde: Alma Söderhjelm RAAHEN KAUPUNKI 1649 - 1899 Helsinki 1911 Akateeminen kirjakauppa

1. puoliso Nycarlus / Nicarlos, Margaretha, Neocarlinus / Nicarlus s. 22.02.1635 (kuoliniän mukaan noin 1644). k. 22.12.1695 Raahe. Vihitty: 13.02.1673 vihitty ennen.
Isä: Nicarlus, Jakob Hansson, Nycarli Under Lagman i Österbottens Norra Fögderi, Pohjois-Suomen alilaamanni.
Äiti: Rothenius / Rooth, Elisabeth Gabrielintytär, Nicarlus

Lapset:
1) Gabriel Henrikinpoika (katso taulu 605) s. n. 1680 Raahe ?. k. 20.09.1728 Tukholma (kirjoilla Raahessa) haudattu Tukholma. Raahen pormestari 1708. Valtiopäivämies.
2) Henrik Henrikinpoika (katso taulu 606) Ruotsi-Suomen armeijan majuri 1703, Ranskan laivaston amiraali. Lisätietoja: Sai mahdollisesti Ranskassa kreivin arvon nimellä de Courte. Ammatinlisäyksiä: Puolan kuninkaan Stanislaus Leszczynskin armeijan eversti 1721, .
3) Gustaf Henrikinpoika k. 1684. Ylioppilas Upsalassa 1675, Turussa 1683. Perhesuhteet: Ilmeisesti naimaton.

2. puoliso Schepper, Margaretha Perintyär, Corte s. Gävle, Ruotsi. k. 1704 ?. Vihitty: 1695.
Lapset:
1) Petter s. 15.06.1696 Raahe. k. 19.05.1697 Raahe.
2) Caspar s. 15.07.1697 Raahe. k. 21.12.1697 Raahe.
3) Christina Margaretha s. 31.07.1698 Raahe. k. 1698 Raahe haudattu 20.08.1698 Raahe.
4) Johan s. 27.08.1699 Raahe. k. 30.11.1700 Raahe.
5) Gustaf s. 08.09.1700 Raahe. k. 02.07.1701 Raahe.
6) Hedvig Henrikintytär (katso taulu 1094) s. 07.02.1702 Raahe. k. 30.07.1769 Torpa, Ruotsi.
7) Margaretha s. 05.04.1703 Raahe. k. 17.06.1703 Raahe.

3. puoliso Tawast, Beata Johansdotter, Julenius s. 1670. k. 27.07.1742 Hölö, Ruotsi. Vihitty: 1705.
Isä: Tawast, Johan s. 1626 Turku. Kapellan uti Pedersöre 1652, Pastor i Pyhäjoki 1681.
Äiti: Sursill, Anna Ericsdotter, Tawast
Lapset:
1) Anders s. 06.09.1706 Raahe. k. 15.03.1707 Raahe.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 570 -

6. sukupolvi

Corte, Anna Henrikintytär, Tammelander (taulusta 242. Äiti: Forbus, Christina Casparintytär) s. 1651. k. 16.05.1692 Raahe.

1. puoliso Tammelander, Johan Michaelinpoika s. n. 1641. k. 08.06.1702 Raahe. Saloisten ja Siikajoen nimismies 1680; kauppias ja laivanvarustaja Raahessa. Vihitty: 1672.
Ylioppilas Turussa 1660. Akkunoita kirkkoon lahjottivat monet kaupungin etevämmät porvarit, esim. tullinhoitaja Carl Kranck, Hans Forbus, Hendrich Grää, Michael Bertilsson, Hendrich Forbus sekä Johan Michelsson Tammelander, joka oli naimisissa pormestarin sisaren Anna Corten kanssa. Vuosina 1669 - 1676 saatiin kirkon tilavaan kuoriin, pormestarin ja muutaman varakkaamman kaupunkilaisen toimesta ja kustannuksella, kokonainen korumaalaus heleänvärisine kuvineen ja koristeineen - siinä oli vaakunakilpiä, kruunuja, apostoleja, enkeleitä j. n. e., jotka oli valmistanut Michael Baltin poika, hänkin ammatiltaan kuvanleikkaaja, vaikkakaan ei juuri etevimpiä. Johan Michelsson Tammelander, neuvosmiehenä 1690 - 1702, Saloisten nimismiehenä Hendrich Corten kuoleman jälkeen, hänkin tämän ajan tunnetuimpia kauppiaita ja laivanvarustajia. Lähde: Alma Söderhjelm RAAHEN KAUPUNKI 1649 - 1899 Helsinki 1911 Akateeminen kierjakauppa

Isä: Tammelander, Michael Casparinpoika Tammelan kirkkoherra 1639.
Äiti: Elisabet Mattsintytär, Tammelander

Lapset:
1) Johan Johaninpoika (katso taulu 857) s. 1673 Raahe. k. 24.03.1714 Kuoli ennen. Kajaanin läänin kruununvouti 1698.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 571 -

6. sukupolvi

Corte, Brita Henrikintytär, Limmingius / Lithovius (taulusta 242. Äiti: Forbus, Christina Casparintytär) s. 22.06.1653. k. 29.03.1700 Raahe.

1. puoliso Limmingius / Lithovius, Carl Isakinpoika k. 1681 Oulu haudattu 14.03.1681 Oulu. Oulun kappalainen 1677.
Ylioppilas Upsalassa 1666, Turussa 1671.

Isä: Lithovius, Isaac Josephsson Pastor i Limingo 16.10.1648; Limingan kirkkoherra, rovasti.
Äiti: Londinus, Margaretha, Lithovius s. 1610.

Lapset:
1) Christina Carlintytär (katso taulu 894) s. n. 1688. k. 1739 Haukipudas ? haudattu 02.07.1738 Haukipudas.
2) Henrik Carlinpoika k. 28.06.1709 Kaatui Pultavan taistelussa Venäjällä. Sotilas.
3) Lars Carlinpoika (katso taulu 895) Porvari Oulussa.

2. puoliso Biörn, Lars Kauppias Raahe, neuvosmies.
Useimmat olivat köyhiä. Korkeammasta paikasta alituisesti tuleviin kysymyksiin, oliko Raahessa pääomaa tai rikkauksia, maistraatti säännöllisesti lähetti kieltävän vastauksen; yksi ainoa kerta ilmotettiin kuitenkin, että eräällä kaupungin porvarilla, Anders Thomassonilla, oli 2,000 talarin pääoma, mutta kun tämä pääoma oli hänen lastensa, ei sitä voitu ottaa lukuun. Oli kuitenkin eroa rikkaan ja köyhän, porvarin ja ei-porvariri välillä, ja täällä kuten kaikkialla muuallakin vallitsi suuri sääty-ero. Sitä todistaa se suuri tarkkuus, jolla kirkon penkit jaettiin, niin että etevimmät istuivat parhailla paikoilla, ja tarkkuus, jolla valvottiin, ettei jakoa rikottu. Ensimäiset penkit olivat varatut pormestaria ja neuvosmiehiä sekä naisten puolella pormestarien ja pappien rouvia ja leskiä varten, sen jälkeen tulivat suurempien kauppiaitten ja heidän rouviensa paikat. Välistä puhkesi riitaisuuksia siitä, kutka olivat arvokkaampia kuin toiset, niinpä nosti Johan Michelson Tammelander vuonna 1696 ankaran hälinän oikeuden edessä sen johdosta, että neuvosmiehet kirkossa asetettiin nuorten kauppiasten, sellaisten kuin Åke Blackmanin ja Lars Biörnin eteen. Huomattava kuitenkin on, että Tammelander kuului niihin, jotka myötäänsä halvensivat oikeutta kaikissa mahdollisissa tilaisuuksissa. Vuonna 1686 oli Lars Biörn vänrikki (Raahen porvarikaarti) Lars Biörn, kauppias ja jäsen siinä toimikunnassa, joka kokoontui maalisk. 30 p:nä 1704 satamajärjestystä tarkastamaan. Lähde: Alma Söderhjelm Raahen Kaupunki 1649 -1899 Akateeminen Kirjakauppa 1911

Lapset:
1) Johan Larsinpoika s. 06.02.1691 Raahe.
2) Lars Larsinpoika (katso taulu 1095) s. 15.12.1693 Raahe. k. 23.06.1734 Raahe. Saloisten siltavouti, raatimies Raahessa.
3) Maria s. 06.05.1696 (kastettu) Raahe. k. 1696 Raahe haudattu 24.08.1696 Raahe.
4) Maria s. 06.05.1696 (kastettu) Raahe. k. 1696 Raahe haudattu 24.08.1696 Raahe.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 572 -

6. sukupolvi

Forbus, Elisabet, Josander (taulusta 243. Isä: Forbus, Hans)

1. puoliso Josander, Josef Johaninpoika s. 1626 Saloinen. k. 1699 Siikajoki. Kappalainen Siikajoki.

Lapset:
1) Christina (katso taulu 1096) k. 27.03.1743 Oulu.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 573 -

6. sukupolvi

Forbus, Henric (taulusta 243. Isä: Forbus, Hans) k. 1734 haudattu 31.03.1734 Raahe. Borgare och Rådman i Brahestad samt begrofs i Martii 1734. Ammatinlisäyksiä: Kauppias Raahessa, raatimies.

1. puoliso Tawast, Christina Johansdotter, Forbus s. n. 1658. k. 1736 haudattu 17.12.1736 Raahe.
Isä: Tawast, Johan s. 1626 Turku. Kapellan uti Pedersöre 1652, Pastor i Pyhäjoki 1681.
Äiti: Sursill, Anna Ericsdotter, Tawast

Lapset:
1) Johan (katso taulu 683) k. 1732 haudattu 17.12.1732 Raahe. Raahelainen kauppias.
2) Margaretha Henricsdotter (katso taulu 684) s. 28.11.1686. k. 02.08.1746 (Pyhäjoen) Haapavesi.
3) Johan s. 01.00.1690 Raahe. k. 01.00.1690 Raahe.
4) Anna Henricsdotter (katso taulu 685) s. 07.10.1691 Raahe. k. 22.09.1763 Raahe.
5) Christina Henricsdotter (katso taulu 686) s. 07.05.1693 kastettu, Raahe. k. 22.07.1777 Raahe.
6) Elisabeth Henricsdotter s. 07.02.1695 döpt; kastettu, Raahe. k. 1695 Raahe haudattu 23.06.1695 Raahe.
7) Henric s. 04.04.1696 kastettu, Raahe. k. 1696 Raahe haudattu 10.05.1696 Raahe. Kuolinsyy: död 51/2 dagar gammal; kuoli 51/2 päivän ikäisenä.
8) Gustaf s. 21.02.1698 Raahe. k. 1698 Raahe haudattu 11.09.1698 Raaahe.
9) Henric Henricsson (katso taulu 687) s. 13.09.1699 döpt, kastettu; Raahe. k. 23.06.1758 Raahe. Borgare i Brahestad.
10) Beata s. 30.11.1700 Raahe. k. 06.02.1701 Raahe.
11) Maria s. 16.05.1702 Raahe. k. 23.05.1702 Raahe.
12) Hans s. 30.01.1704 Raahe. k. 1704 Raahe haudattu 04.03.1704 Raahe. Perhesuhteet: Kaksonen Ingeborgin kanssa.
13) Ingeborg s. 30.01.1704 Raahe. k. 1704 Raahe haudattu 04.03.1704 Raahe.
14) Beata s. 07.06.1705 Raahe. k. 10.07.1705 Raahe.
15) Cicilia s. 07.09.1706 Raahe. k. 29.09.1706 Raahe.
16) Caspar s. 04.01.1710 Raahe. k. 03.07.1710 Raahe.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 574 -

6. sukupolvi

Baltil / Balt, Brita Michaelintytär, Dahl (taulusta 244. Äiti: Forbus, Catharina Casparintytär) k. 1730 Kemiö haudattu 08.03.1730 Kemiö. Lisätietoja: Sitten Balt.

1. puoliso Dahl, Erik s. n. 1660. k. 25.04.1708 Kemi. Kauppias oulussa, Kemin nimismies.
Isä: Dahl, Erik Oululainen kauppias.
Äiti: Catharina Markuksentytär, Dahl

Lapset:
1) Maria Erikintytär (katso taulu 1097) s. n. 1695. k. 27.10.1776 Vaasa.
2) Johan Erikinpoika (katso taulu 1098) k. n. 1735 (1736?) Sotkamo. Sotkamon pitäjänkirjuri.
3) Michael Erikinpoika (katso taulu 1099) s. 1684. k. 16.03.1748 Vaasa. Kersantti, porvari Vaasassa.
4) Erik Erikinpoika (katso taulu 1100) s. 1685 Oulu ?. k. 18.03.1732 Kemiö. Kemiön kappalainen 1717.
5) Rebecka s. 28.07.1689 Ii. k. 1689 haudattu 24.11.1689 Oulu ?.
6) Anders Erikinpoika s. 23.02.1699 Ii.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 575 -

6. sukupolvi

Baltil / Baldt / Balt, Catharina Michaelintytär, Jurvelius (taulusta 244. Äiti: Forbus, Catharina Casparintytär) k. 14.06.1731 Raahe.

1. puoliso Jurvelius, Jakob k. 31.05.1731 Raahe. Porvari Raahessa.

Lapset:
1) Jakob Jakobinpoika (katso taulu 1101) s. 19.07.1690 Raahe. k. 27.05.1767 Raahe. Luotsi ja porvari Raahessa, raatimies.
2) Michael Jakobinpoika s. 22.11.1691 Raahe. k. Ruotsissa Isonvihan aikana (merkitty Raahen kirjoihin). Perhesuhteet: Naimaton.
3) Elisabet Jakobintytär (katso taulu 1102) s. 06.10.1693 (kastettu) Oulu. k. 1760 Raahe haudattu 18.04.1760 Oulu.
4) Christian s. 02.02.1695 (kastettu) Raahe. k. 1696 Raahe haudattu 07.04.1696 Raahe.
5) Henrik Jakobinpoika s. 10.11.1698 (kastettu) Raahe. Perhesuhteet: Oli avioliitossa.
6) Lars Jakobinpoika s. 25.12.1700 (kastettu) Raahe. k. 25.03.1758 Oulainen haudattu Oulainen. Kauppias Raahessa. Perhesuhteet: Naimaton.
7) Brita s. 08.01.1704 (kastettu) Raahe. k. 13.06.1705 Raahe.
8) Maria Jakobintytär (katso taulu 1103) s. 16.04.1706 Raahe. k. 11.08.1782 Kaarlela.
9) Caspar s. 26.09.1708 Raahe. k. 25.03.1709 Raahe.
10) Rebecka Jakobintytär s. 06.01.1710 Raahe.
11) Rachel Jakobintytär s. 20.09.1711 Raahe.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 576 -

6. sukupolvi

Forbus, Johan Johansson (taulusta 245. Isä: Forbus, Johan Casparinpoika) s. 1650 Brahestad, Ii?. k. 1733 haudattu 13.01.1734 Siikajoki. Pastor i Siikajoki 1699, Siikajoen kirkkoherra.

Ylioppilas Upsalassa 1669, Turussa 1671. Han blef Kapellan i Brahestad 1674 och i Uleåborg 1682, Pastor i Siikajoki 1699; predikade vid Prestmötet i Gamla Carleby 1706.

1. puoliso Jurvelius, Brita Magdalena, Lithovius s. 1650.
Isä: Jurvelius, Michael Oulun kirkkoherra.
Äiti: Brita Andersintytär, Jurvelius s. 1650.

2. puoliso Uhlstadius, Maria Andersdotter, Forbus
Isä: Uhlstadius, Anders Andersson, Ulostadius s. Uleåbo, kotoisin Oulusta. Oulun rehtori; Ii'n kirkkoherra 1660.
Äiti: Lithovius, Maria Larsdotter, Uhlstadius

Lapset:
1) Johan Hansinpoika (katso taulu 1104) s. n. 1682 Oulu. k. 29.08.1742 Rantsila. Kapellan 07.03.1722 i Franzila, Rantsilan kappalainen.
2) Maria Johansdotter (katso taulu 1105) s. n. 1685 Oulu. k. 29.07.1752 Ii. Perhesuhteet: Jälkimmäinen avioliitto oli lapseton.
3) Lars Hansinpoika (katso taulu 1106) s. 1688 Oulu ?. k. 06.00.1763 Oulu. Raatimies, kauppias Oulussa.
4) Catharina Johansdotter (katso taulu 1107) s. 1691 Oulu ?. k. 13.06.1748 Kalajoki.
5) Margaretha Johansdotter (katso taulu 1108) s. 1700 Siikajoki ?. k. 06.12.1773 Muhos.
6) Jakob Hansinpoika (katso taulu 1109) s. 18.12.1702 Siikajoki ?. k. 24.06.1792 Oulu. Oululainen kauppias 1740, laivanvarustaja.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 577 -

6. sukupolvi

Forbus, Catharina Henrikintytär, Frosterus (taulusta 246. Isä: Forbus, Henrik Casparinpoika) s. n. 1655 Oulu. k. 11.04.1749 Haukipudas.

1. puoliso Frosterus, Simon Jakobinpoika s. n. 1655 Oulu. k. 1701 Haukipudas. Kappalainen Haukipudas 1689 - 1701.
Käytyään Uusikaarlepyyn koulua, ylioppilas Upsalassa 1677, opiskeli Turussa 1681

Isä: Frosterus, Jakob Simoninpoika s. 12.12.1632 Oulu?. Oulun kirkkoherra 1677, rovasti 1678.
Äiti: Anna Olavintytär, Frosterus

Lapset:
1) Catharina Simonintytär (katso taulu 1110) s. n. 1695 Oulu. k. 09.01.1753 Oulu.
2) Jakob Simoninpoika (katso taulu 1112) s. n. 1682 Oulu ?. k. 18.05.1753 Haukipudas ?. Pohjanmaan jalkaväkirykmentin Siikajoen komppanian vänrikki 1718.
3) Anna Simontytär (katso taulu 1113) s. n. 1679 Oulu. k. 1721 ennen Haukipudas?.
4) N.N. s. 1691 Haukipudas. k. 1691.

2. puoliso Uhlberg, Petter s. 11.00.1674 Oulu. k. 1736 Haukipudas haudattu 09.05.1736 Haukipudas. Haukiputaan kappalainen 1702.
Ylioppilas Turussa 1694.

Lapset:
1) Maria Petterintytär (katso taulu 1111) s. n. 1707 Haukipudas ?. k. 1733 Haukipudas haudattu 19.08.1733 Haukipudas.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 578 -

6. sukupolvi

Forbus, Margaretha Henrikintytär, Backman (taulusta 246. Isä: Forbus, Henrik Casparinpoika) s. 27.02.1676 Oulu. k. 29.06.1752 Sotkamo.

1. puoliso Backman, Carl s. n. 1677. k. n. 1717 ennen. Oulun kaupunginkirjuri 1698, varapormestari, raatimies. Ammatinlisäyksiä: Valittiin Oulun pormestariksi, mutta kuoli ennen virkaanastumista 1717 (Isoviha).
Ylioppilas Turussa 1694, Upsalassa s.v.

Isä: Backman, Christiern Vaasan pormestari.
Äiti: Rothovius, Ingrid, Backman

Lapset:
1) Margaretha (katso taulu 1114) s. n. 1699. k. 1727 haudattu 08.01.1727 Ii.
2) Lars Henric Carlsson (katso taulu 1115) s. 1707 Oulu. k. 21.08.1755 Sotkamo. Kirkkoherra Sotkamo 1746, rovasti 21.08.1755.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 579 -

6. sukupolvi

Forbus, Lars Henrikinpoika (taulusta 246. Isä: Forbus, Henrik Casparinpoika) s. 1667. k. 05.12.1725 Kemi haudattu 19.12.1725 Kemi. Kemin kirkkoherra 1699.

Ylioppilas Upsalassa 1684, Turussa 1688. Filosofian maisteri 1694.

1. puoliso Ulhegius, Sara Zachariaksentytär, Forbus k. 1720 luvulla.
Isä: Ulhegius, Zacharias Olofsson, Heikola s. Kotoisin Oulusta. Iin kirkkoherra 1694.
Äiti: Lythraea / Lythraeus, Margareta Andersdotter, Ulhegius

Lapset:
1) Zacharias Larsinpoika (katso taulu 1116) s. 1690 Kemi. k. 10.10.1747 Kemiö. Kemiön kirkkoherra 1746.
2) Lars s. 14.10.1700 Kemi. k. 18.11.1701 Kemi.
3) Johan s. 04.12.1701 Kemi. k. 08.01.1707 Kemi.
4) Sara s. 08.02.1703 Kemi. k. 01.02.1704 Kemi.
5) Maria Larsintytär s. 23.03.1705 Kemi.
6) Brita s. 25.10.1707 Kemi. k. 30.11.1707 Kemi.

2. puoliso Cajanus, Susanna Johanintytär, Frosterus s. 1677 Paltamo ?. k. 1744 Oulu haudattu 16.12.1744 Oulu. Vihitty: ??.
Isä: Cajanus, Johan Andersson, Hjerta s. 19.12.1629 Paltamo. Paltamon kappalainen, sittemmin kirkkoherra.
Äiti: Witting, Elisabet Gustafintytär, Granberg

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 580 -

6. sukupolvi

Forbus, Brita Henrikintytär, Sacklinius (taulusta 246. Isä: Forbus, Henrik Casparinpoika) Lisätietoja: Eli vielä 1709.

Limingan talvikäräjillä 1682 mainitaan edesmenneen maisteri Henrich Sackliniuksen leskenä Brita Forbus. Lähde: Asian olen todennut mikrofilmiltä ES 2035, Markku Pihlajaniemi

1. puoliso Sacklinius / Mölnare / Zadler ?, Henrik s. Kotoisin Oulusta. k. 1681 Oulu haudattu 15.03.1681 Oulu. Oulun kappalainen 1673, Oulun pedagogian rehtori 1679.
Ylioppilas Upsalassa 1657, Turussa 1666, filosofian maisteri 1672. Sacklinius, Henricus, magister, rektor för skolan i Uleåborg; avvitt ring 15.5. 1682. Änkan Brita Forbus, som ämnar gifta om sig med Johan Simonsson Holst, och minderåriga sonen Lars Hendersson Sacklinius. Brita Forbus tillseijer sonen 500 dr och hans sal. faders böcker, kläder och Pitzer ring samt förbinder sig att försöria honom medh Maat och Klädher, sampt hålla till alla Gudheliga dygder, Lärdom och skickeligheet, skolgång och Studier til dess Myndige Åhren. -Till förmyndare förordnades Johan Holst och rådman Isak Eriksson. (tieto Erkki Tikkanen) --- Onkohan tässä mitään epävarmuutta Henricuksen kuolinajasta? Olivatko nuo Limingan 1682 talvikäräjät joskus alkuvuodesta? Henricus siis kuollut jo siihen mennessä (eikä 15.5.1682)? Lähde: Jouni Kaleva

Isä: Mölnare, Tapani Heikinpoika Oululainen porvari.

Lapset:
1) Lars Henrikinpoika (katso taulu 1117) s. 24.07.1676 Oulu. k. 18.12.1750 Mynämäki. Kirkkoherra Mynämäki 1712, astui virkaan 1721. Valtiopäivämies. Kenttärovasti.

2. puoliso Holst, Johan Kajaanin pormestari, borgmästare i Kajana från 1690-talet till 1712. Lisätietoja: Orätt kallad Hollsten, borgare i Uleåborg 1683.
Johan Holst (orätt kallad Hollsten), borgare i Uleåborg 1683, borgmästare i Kajana från 1690-talet till 1712, rådman i Uleåborg från 1713, levde 1728. Han kallas oriktigt Simonsson i uleåborgska källor. Då han i Uleåborgs rådstugurätts protokoll 7.3.1685 kallas halvbror till viborgaren Jakob Kölling, kan han identifieras som son till borgaren i Viborg Sunik Holst och hans andra hustru Margareta Tesche /Genos 1965, s. 12-13/. Genos 45(1974), s. 60-92


Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 581 -

6. sukupolvi

Forbus, Henrik Henrikinpoika (taulusta 246. Isä: Forbus, Henrik Casparinpoika) s. 1674 Oulu. k. 13.12.1737 Liminka. Kirkkoherra Liminka 1731, valtiopäivämies. Perhesuhteet: Forbuksen kaikki avioliitot olivat lapsettomia.

Ylioppilas Turussa 1687, filosofian maisteri 1694, rovasti 1713.

1. puoliso Nagel, Magdalena, Forbus s. 01.02.1697 (kastettu), Vaasa. Vihitty: 08.06.1697 Vaasa.
Isä: Nagel, David Vaasalainen kauppias.
Äiti: Margaretha Larsintytär, Nagel

2. puoliso Ulhegius, Brita Zachariaksentytär, Alanus Vihitty: 1717 ennen.
Isä: Ulhegius, Zacharias Olofsson, Heikola s. Kotoisin Oulusta. Iin kirkkoherra 1694.
Äiti: Lythraea / Lythraeus, Margareta Andersdotter, Ulhegius

3. puoliso Forsman, Margaretha, Höjer s. 1674. k. 11.12.1754 Tornio. Vihitty: 05.03.1717 Löfånger, Ruotsi.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 582 -

6. sukupolvi

Forbus, Anna Casparintytär (taulusta 247. Isä: Forbus, Caspar Casparinpoika) k. 1698 oli vainajana.

1. puoliso Eskil Gabrielinpoika k. 28.06.1710 Oli kuolleena. Porvari Oulussa.
Isä: Gabriel Eliaksenpoika Porvari Oulussa.
Äiti: Elina Erkintytär

Lapset:
1) Gabriel Eskilinpoika k. 1710 haudattu 21.12.1710 Oulu. Perhesuhteet: Naimaton.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 583 -

6. sukupolvi

Forbus, Jakob Casparinpoika (taulusta 247. Isä: Forbus, Caspar Casparinpoika) Kauppapalvelija Oulussa 1660.

1. puoliso Carlander, Elisabet, Forbus k. 1686 Ii haudattu 07.03.1686 Ii.
Isä: Carlander, Lars Larsinpoika s. Hailuoto. Porvari Oulussa.
Äiti: Houru, Magdalena Hannuntytär, Carlander s. 1630 jälkeen.

Lapset:
1) Caspar Jakobinpoika k. 1686 haudattu 11.04.1686 II.
2) Brita Casparintytär (katso taulu 1019)

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 584 -

6. sukupolvi

Forbus, Rebecka Casparintytär, Tijdher (taulusta 247. Isä: Forbus, Caspar Casparinpoika) Perhesuhteet: Ainakin molemmat jälkimmäiset avioliitot olivat lapsettomat.

1. puoliso Tijdher, Petter k. 14.02.1685 Pyhäjoki ?. Nimismies Pyhäjoki. Vihitty: ??.

2. puoliso Christian Albrecht s. n. 1652. k. 04.03.1695. Nimismies Pyhäjoki. Vihitty: 1686 Pyhäjoki.

3. puoliso Munselius, Johan s. 1662 (syntymäaika on noin). k. 23.06.1710 Pyhäjoki. Nimismies Pyhäjoki. Vihitty: 25.01.1697 Pyhäjoki.
Isä: Munselius, Jacob Josephsson Borgmästare i Jacobsstad och sedan Domare öfver Norra Österbotten.
Äiti: Pictorius, Margaretha Johansdotter, Munselius

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 585 -

6. sukupolvi

Forbus, Maria Casparintytär, (Lind ?) (taulusta 247. Isä: Forbus, Caspar Casparinpoika) s. 27.09.1649. k. 1696 Ii ? haudattu 11.08.1696 Ii.

1. puoliso Simon Andersinpoika k. 1681 haudattu 1681 Ii. Iin vapaaherrakunnan vouti 1668.

Lapset:
1) Elisabet Simonintytär (katso taulu 1118)
2) Johan Simoninpoika k. 1682 Ii haudattu 23.07.1682 Ii.
3) Anders Simoninpoika s. 22.08.1680 (kastettu) Ii.

2. puoliso Bäck, Gabriel, Päkkilä s. n. 1651 Ii. k. 1696 haudattu 13.09.1696 Ii. Iin nimismies 1682. Vihitty: 1682 Ii. Lisätietoja: Alkujaan Päkkilä.
Isä: Päkkilä, Knuutti Jaakonpoika
Äiti: Päkkilä, Agneta Sigfridintytär
Lapset:
1) Casper Gabrielinpoika (katso taulu 1119) s. 08.02.1683 (kastettu) Ii. k. 1722. Porvari Oulussa.
2) Gabriel s. 03.12.1685 (kastettu) Ii. k. 1686 Ii ? haudattu 26.09.1686 Ii.
3) Brita Gabrielintytär (katso taulu 1120) s. 14.09.1687 (kastettu) Ii.
4) Johan Gabrielinpoika (katso taulu 1121) s. 21.06.1690 Ii. k. 25.10.1764 Ii. Iin nimismies.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 586 -

6. sukupolvi

Galle, Anna Erikintytär, Grandelius (taulusta 248. Äiti: Brita Henrikintytär) Lisätietoja: Eli leskenä Kokkolassa 1682.

1. puoliso Grandelius, Mathias Johaninpoika s. 1623 Kokkolan pitäjä. k. n. 1667. Kokkolan kappalainen 1648.
Ylioppilas Upsalassa 1646, Turussa 1648

Lapset:
1) Daniel Mathiaksenpoika (katso taulu 1122) k. 1693. Kokkolan kappalainen 1687.
2) Ernest Mathiaksenpoika (katso taulu 1123) k. 1697. Kapellan i Gamla Karleby 1691, Kokkolan kappalainen 1691.
3) Brita Mathiaksentytär (katso taulu 1124) k. 1689.
4) Erik Mathiaksenpoika
5) Catharina
6) Margaretha Mathiaksentytär s. 27.02.1665 (kastettu) Kokkola. Perhesuhteet: Kaksonen Marian kanssa.
7) Maria Mathiaksentytär s. 27.02.1665 (kastettu) Kokkola.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 587 -

6. sukupolvi

Galle, Christina Erikintytär (taulusta 248. Äiti: Brita Henrikintytär) Lisätietoja: Eli leskenä 1660.

1. puoliso Gabriel Göransson Vouti Lohtajalla.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 588 -

6. sukupolvi

Svart, Catharina Danielintytär, Carling (taulusta 249. Äiti: Tysk, Catharina Jakobintytär) Lisätietoja: Eli Ilmajoella 1699.

1. puoliso Carling, Isak Olofinpoika k. 1672 haudattu 18.08.1672 Kokkola. Nimitettiin Vähä-Savon lainlukijaks, mutta ei liene hoitamnut tointa. Vihitty: 30.05.1672 Kokkola.
Ylioppilas Turussa 1663.


2. puoliso Brenner / Brennerus, Gustaf Isakinpoika s. 25.11.1638 Vaasa. k. 22.05.1695 Isokyrö. Ylistaron kappalainen 1679 (asuinpaikka Isokyrö). Vihitty: 24.11.1678 Kokkola.
Ylioppilas Turussa 1659, Upsalassa 1663.

Isä: Brennerus, Isak s. 01.01.1603 Mustasaari. Kirkkoherra Isokyrö 1644, rovasti. Kydönpolttaja ja -viljelijä. Muotokuvamaalari.
Äiti: Wernberg, Susanna Gabrielintytär, Brennerus s. 1609 Vöyri.

Lapset:
1) Isak Gustafinpoika Ylioppilas Turussa 1702.
2) Christina Gustafintytär Lisätietoja: Sitten Peldanus ja Peldan. Perhesuhteet: Oli aviossa.

3. puoliso Peldanus, Isak k. 1699 Ilmajoki. Kappalainen Ilmajoki 1675. Vihitty: 1697 vihitty jo.
Ylioppilas Turussa 1662.

Isä: Peldanus, Jaakko Paavonpoika, Peltoniemi Kirkkoherra Ilmajoki 1632 - 52.
Äiti: Strigelius, Margareta, Peldanus

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 589 -

6. sukupolvi

Teudsk / Teudschovius, Jakob Jakobinpoika (taulusta 251. Isä: Tysk / Teudschovius, Jakob Jakobinpoika) Vuokraviljelijä Parainen 1674. Lisätietoja: Eli vielä 1686.

1. puoliso Tawast, Catharina, Teudsk / Teudschovius Vihitty: 1672. Perhesuhteet: Oli leski avioituessaan Teudsk´in kanssa.
Isä: Tawast, Henrik Kreiv Jakob De la Gardien Suomen läänitysten hopmanni. Herrainpäivämies.

Lapset:
1) Gabriel Jakobinpoika (katso taulu 1125) k. 1729 Siuntio. Siuntion kirkkoherra 1726.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 590 -

6. sukupolvi

Teudschovius, Jöran Jakobinpoika (taulusta 251. Isä: Tysk / Teudschovius, Jakob Jakobinpoika) k. 1691 Oulu ? haudattu 24.05.1691 Oulu. Oulun kappalainen 1682.

Ylioppilas Turussa 1671.

1. puoliso Resenius / Karckuensis, Catharina, Teudschovius s. Turku ?. k. 1730 Oulu haudattu 21.06.1730 Oulu.

Lapset:
1) Catharina Jöranintytär (katso taulu 1126)

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 591 -

6. sukupolvi

Teudschovius, Daniel Jakobinpoika (taulusta 251. Isä: Tysk / Teudschovius, Jakob Jakobinpoika) Kersantti, asui Kalajoki. Lisätietoja: Oli vainaja 1701.

1. puoliso Colliander, Catharina, Teudschovius Lisätietoja: Eli vielä 1710.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 592 -

6. sukupolvi

Teudschovius, Margaretha, Hietala (taulusta 251. Isä: Tysk / Teudschovius, Jakob Jakobinpoika) Lisätietoja: Eli Kalajoella 1713.

1. puoliso Hietala, Matti Talollinen Kalajoki. Vihitty: 1705 jo avioliitossa. Lisätietoja: Eli Kalajoella 1713.
Isä: Hietala, Matti Talollinen Kalajoki.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 593 -

6. sukupolvi

Gumse, Jakob Petterinpoika (taulusta 252. Isä: Gumse, Petter Hansinpoika) k. 1684 oli kuolleena. Isonkyrön nimismies.

1. puoliso Helena Johanintytär, Gumse Lisätietoja: Oli leskenä 1686.

Lapset:
1) Johan Jakobinpoika (katso taulu 1127) s. 1679 Isokyrö ?. k. 03.05.1742 Vähäkyrö. Kirkkoherra Vähäkyrö 1720.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 594 -

6. sukupolvi

Gumse, Johan Petterinpoika (taulusta 252. Isä: Gumse, Petter Hansinpoika) k. 29.01.1685 oli vainaja. Kurikan ensimmäinen kappalainen 1675.

Ylioppilas Turussa 1667.

1. puoliso Laibeck / Laibäck, Margaretha, Gumse k. 1687. Lisätietoja: Oli hiljattain kuollut talvella 1687.
Isä: Laibeck / Chyraeus / Laibäckius, Christian, Heikkilä / Heikkiselä Laihian kirkkoherra.
Äiti: Christina Israelintytär, Laibeck

Lapset:
1) Maria Johanintytär (katso taulu 1128)
2) Maria Petterintytär (katso taulu 1129) Perhesuhteet: Oli aikaisemmin aviolitossa, nimeä ei tiedetä.
3) Johan s. 25.07.1676 (kastettu) Kurikka (merkitty Ilmajoen kirjoihin). Perhesuhteet: Kuollut ilmeiseti pienenä.
4) Petter Johaninpoika s. 1677 (kastettu) Ilmajoki.
5) Christina Johanintytär s. 1679 (kastettu) Kurikka, merkitty Ilmajoen kirjoihin.
6) Johan Johaninpoika s. 10.06.1681 (kastettu) Kurikka, merkitty Ilmajoen kirjoihin. Lisätietoja: Oli elossa 1701.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 595 -

6. sukupolvi

Gumse, Isak Petterinpoika (taulusta 252. Isä: Gumse, Petter Hansinpoika) s. 1663 (syntymäaika noin). k. 27.03.1722 Isokyrö. Isonkyrön nimismies.

1. puoliso Palm, Catharina, Gumse k. 1737 jälkeen. Perhesuhteet: Catharina, Isonkyrön kirkkoherra Israel Alftanuksen sisarentytär.

Lapset:
1) Anna (katso taulu 1130) k. 1733 kuollut ennen.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 596 -

6. sukupolvi

Sparf, Margaretha Danielintytär, Thorwöst (taulusta 255. Äiti: Margaretha Hansintytär)

1. puoliso Thorwöst, Petter k. 1703. Mustion Svartån rautaruukin omistaja. Vihitty: 23.03.1669 Mustio.
Isä: Thorwöst, Petter Turkulainen kauppias.
Äiti: Såger, Elin, Thorwöst s. 30.06.1614 Turku.

Lapset:
1) Petter Petterinpoika s. 27.03.1670 Mustio.
2) Beata Petterintytär (katso taulu 1131) s. 20.10.1671 (kastettu) Mustio.
3) Herman Petterinpoika (katso taulu 1132) s. 11.11.1672 Mustio. k. 02.10.1697 Oli jo vainaja.
4) Helena Margaretha Petterintytär (katso taulu 1133) s. 14.06.1675 Mustio.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 597 -

6. sukupolvi

Sparf, Johan Danielinpoika (taulusta 255. Äiti: Margaretha Hansintytär) k. 03.00.1709. Kapteeni.

1. puoliso Hästesko, ??, Sparf Vihitty: ??.

Lapset:
1) Salomon Johaninpoika k. 08.06.1724 oli vainaja. Mustion Svartån ruukin kirjanpitäjä, sitten rälssitarkastaja. Lisätietoja: Eli 1713, jolloin pakeni venäläisiä Ruotsiin. Perhesuhteet: Naimaton.
2) Margaretha Johanintytär s. 1682-1684. Lisätietoja: Oli sairaalloinen, eli 1696. Perhesuhteet: Ilmeisesti naimaton.

2. puoliso Zitting, Christina, Sparf k. 1694 Viipuri haudattu 10.04.1694 Viipuri. Vihitty: 03.09.1687 Viipuri.
Isä: Sparf, Johan Danielinpoika Kapteeni.
Äiti: Hästesko, ??, Sparf
Lapset:
1) Catharina Johanintytär s. 27.11.1688 (kastettu) Viipuri.
2) Johan Johaninpoika (katso taulu 1134) s. 13.09.1691 (kastettu) Viipuri. Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentin Puumalan komppanian vänrikki 1733. Lisätietoja: Tuli mielisairaaksi, eli vielä 1740.
3) Ebba Catharina Johanintytär (katso taulu 1135) s. 1696. k. 17.04.1776 Tammisaaren maaseurakunta.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 598 -

6. sukupolvi

Sparf, Elisabet Danielintytär, Culhovius (taulusta 255. Äiti: Margaretha Hansintytär) s. n. 1660. k. 21.05.1736 Paimio.

1. puoliso Culhovius, Gregorius k. 1695 Hämeenkyrö. Hämeenkyrön kirkkoherra 1689. Vihitty: ??.
Ylioppilas Turussa 1676

Lapset:
1) Margaretha Gregoriuksentytär (katso taulu 1136) s. n. 1683. k. 1748 Paimio haudattu 07.02.1748 Paimio.
2) Daniel s. 29.05.1690 Hämeenkyrö. k. 1698 Paimio haudattu 25.01.1698 Paimio.

2. puoliso Rubellius, Jakob k. 1717. Paimion kappalainen 1697. Vihitty: n. 1696.
Ylioppilas Turussa 1682.

Isä: Rubellius, Johan Hämeenkyrön kirkkoherra.
Äiti: Thuronius, Helena, Rubellius

Lapset:
1) Jakob Jakobinpoika s. 29.07.1697 (kastettu) Paimio.
2) Catharina Jakobintytär s. 1698 Paimio ?. k. 1750 Paimio haudattu 22.07.1750 Paimio. Perhesuhteet: Naimaton.
3) Magdalena Jakobintytär s. 03.10.1699 Paimio.
4) Johan Jakobinpoika s. 03.12.1701 Paimio.
5) Hebla Jakobintytär s. 07.04.1705 Paimiossa.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 599 -

6. sukupolvi

Sparf, Daniel Danielinpoika (taulusta 255. Äiti: Margaretha Hansintytär) s. n. 1661. k. 19.02.1693 Mustio. Mustion Svartån ruukin kirjuri ja kirjanpitäjä.

1. puoliso Margaretha, Sparf Lisätietoja: Eli Mustiossa 1697.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 600 -

6. sukupolvi

Martzan, Casper Claesinpoika (taulusta 257. Äiti: Beata Hansintytär) s. n. 1672 Vaasa ?. Lisätietoja: Eli 1695.

1. puoliso Susanna Jakobintytär Vihitty: n. 1695. Perhesuhteet: Oli avioituessaan Casperin kanssa leski.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 601 -

6. sukupolvi

Sköring, Malin Jakobintytär, Jouppila / Öysti (taulusta 261. Äiti: Sursill, Catharina Östenintytär) k. 23.07.1692 Laihia.

1. puoliso Jouppila / Öysti, Elias Laihian Öystilän talon isäntä 1674. Vihitty: 10.05.1674. Lisätietoja: Kotoisin Ilmajoelta, eli vielä 1736.
Isä: Jouppila, Jaakko Jaakonpoika Talollinen Ilmajoki.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 602 -

7. sukupolvi

Carlenius, Anna Mattsdotter, Palm (taulusta 263. Äiti: Eichman, Elisabet Philipintytär) s. 1680. k. 30.10.1750 Tukholma.

1. puoliso Palm, Isaac k. 1718 Norjan sotaretkellä tuntureilla. Tullskrifvare i Brahestad, tullikirjuri Raahessa. Vihitty: 14.12.1712 Raahe. Kuolinsyy: Kuoli sotaretkellä Norjan tutntureilla. Ammatinlisäyksiä: Katselnuskirjuri Ruotsi-Suomen armeijassa.
Isä: Palm, Zachris Danielson Orgelnist i Brahestad, Raahen urkuri, lukkari, kellojen asettaja ja raatimies.
Äiti: Gråå, Sophia Bengtintytär, Stronemius s. n. 1640.

Lapset:
1) Catharina Isaacsdotter s. 01.05.1712 Raahe. k. 19.05.1712 Raahe.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 603 -

7. sukupolvi

Carlen, Olof Mattsson, Carlenius (taulusta 263. Äiti: Eichman, Elisabet Philipintytär) s. 10.06.1682. k. 27.05.1764 Raahe. Kapteeni, tullikirjuri ja postimestari Raahessa 1727. Raatimies.

Olof Carlén oli neuvosmiehenä (raatimies) 1757, 75 vuoden ikäisenä!

1. puoliso Salonius, Margaretha Johansdotter, Carlenius s. 25.01.1684 Siikajoki. k. 03.12.1765 Raahe. Vihitty: 04.06.1725 Raahe.
Isä: Salonius, Johan Johaninpoika Saloisten kappalainen 1671, filosofian maisteri.
Äiti: Tawast, Elisabeth Johansdotter, Salonius s. 1660 ?.

Lapset:
1) Elisabet s. 14.06.1705 Raahe. k. 21.06.1705 Raahe.
2) Johan Olofsson (katso taulu 1137) s. 31.12.1706 Raahe. k. 09.11.1738 Raahe. Rådman och Casseur i Brahestad, kauppias ja raatimies. Lisätietoja: Sitten Carleen.
3) Gabriel Olafsson (katso taulu 1138) s. 23.04.1708 Raahe. k. 20.06.1755 Raahe. Kauppias Raahessa. Kuolinsyy: Död hastigt.
4) Anna Christina Olofsdotter (katso taulu 1139) s. 21.04.1711 Raahe. k. 20.03.1775 Raahe.
5) Henric Olofsson (katso taulu 1140) s. 22.03.1713 Raahe. k. 14.06.1778 Raahe. Notarie och Postmästare i Brahestad, Raahen postimestari 1752. Lisätietoja: Sitten Carlen. Ammatinlisäyksiä: Kaupunginsihteeri ja -rahastonhoitaja 1754, raatimies.
6) Olof s. 05.06.1714 Raahe. k. 20.09.1714 Sotapakolaisena Oulussa haudattu Oulu.
7) Christoffer s. 19.12.1715. k. 11.05.1717 Ångermanlan, Ruotsi.
8) Petter Olofinpoika (katso taulu 1141) s. 05.12.1722 Raahe. k. 1799 Raahe. Raahen ja Saloisten kappalainen 1782. Lisätietoja: Sitten Carlen.
9) Margaretha Elisabeth s. 28.01.1724 Raahe. k. 01.02.1724 Raahe.
10) Gerhard Olofsson s. 12.12.1725 Raahe. k. 25.12.1768 Raahe.
11) Olof Olofsson s. 05.06.1726.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 604 -

7. sukupolvi

Rahki, Vilppu Yrjönpoika (taulusta 264. Äiti: Eichman, Elsa Philipintytär) s. 24.04.1678 (kastettu) Pori. k. 1711 Pori haudattu 24.01.1711 Pori. Porvari Porissa.

1. puoliso Stoukari, Liisa Sipintyttär, Rahki Vihitty: 13.12.1696 Pori.

Lapset:
1) Heikki Vilpunpoika s. 30.12.1698 Pori. Ruotsin Lofthammarin nimismies. Lisätietoja: Sitten Henrik Ekman. Eli Lofthammarissa 1741.
2) Helena s. 06.01.1701 Pori. k. 1701 Pori haudattu 24.02.1701 Pori.
3) Juho s. 27.03.1702 Pori. k. 1702 Pori haudattu 13.07.1702.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 605 -

7. sukupolvi

Corte, Gabriel Henrikinpoika (taulusta 265. Äiti: Nycarlus / Nicarlos, Margaretha) s. n. 1680 Raahe ?. k. 20.09.1728 Tukholma (kirjoilla Raahessa) haudattu Tukholma. Raahen pormestari 1708. Valtiopäivämies.

Ylioppilas Upsalassa 1690, Turussa 1697. Gabriel Corte, joka vuodesta 1700 oli ollut notariona ja kaupungin rahastonhoitajana, tuli kuten jo on mainittu isänsä kuoltua varapormestariksi ja tammikuussa 1708 vakinaiseksi pormestariksi. Hänkin oli toimessaan monta vuotta, eli ison vihan ajat ja oli Raahea uudelleen rakentamassa sen jälkeen. Lähde: Raahen Kaupunki 1649 - 1899 Alma Söderhjelm

1. puoliso Walstenius, Christina Jakobintytär, Brochius s. 1663. k. 24.06.1727 Raahe. Vihitty: 1700. Lisätietoja: Kuollut juhannuspäivänä.
Isä: Walstenius, Jakob Johaninpoika Turun hovioikeuden asessori 1684.
Äiti: Klöfverskiöld / Klöfverblad, Elisabet, Walstenius

Lapset:
1) Henrik Gabrielinpoika s. 23.09.1700 Rantasalmi. k. 25.05.1737 Hölö, Ruotsi. Käytti arvonimeä monsieur. Perhesuhteet: Kaksonen Anna Margaretha kanssa ja ilmeisesti naimaton.
2) Anna Margaretha s. 23.09.1700 Rantasalmi. k. 15.07.1701 Raaha.
3) Anders s. 14.09.1701 Raahe. k. 17.03.1702 Raahe.
4) Christina Elisabet s. 10.04.1703 Raahe. k. 27.06.1703 Raahe.
5) Gabriel s. 03.04.1704 Raahe. k. 18.04.1704 Raahe.
6) Gabriel s. 21.09.1705 Raahe. k. 14.12.1705 Raahe.
7) Beata s. 21.10.1706 Raahe. k. 22.02.1707 Raahe.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 606 -

7. sukupolvi

Corte, Henrik Henrikinpoika, Courte de ? (taulusta 265. Äiti: Nycarlus / Nicarlos, Margaretha) Ruotsi-Suomen armeijan majuri 1703, Ranskan laivaston amiraali. Lisätietoja: Sai mahdollisesti Ranskassa kreivin arvon nimellä de Courte. Ammatinlisäyksiä: Puolan kuninkaan Stanislaus Leszczynskin armeijan eversti 1721, .

Ylioppilas Upsalassa 1690, Turussa 1697. Henrik Henrikinpoika Corte, sitten mahdollisesti de Courte. Ylioppilas Upsalassa 1690, Turussa (pohj.) 1697. Ruotsi-Suomen armeijan majuri 1703. Puolan kuninkaan Stanislaus Leszczynskin armeijan eversti 1721, sitten Ranskan laivaston amiraali. Sai mahdollisesti Ranskassa kreivin arvon nimellä de Courte. - Puoliso: 1: o Catharina Elisabet Warner, kotoisin Bremenistä Saksasta; 2: o Nimeltä tuntematon weissenburgilainen nainen. Lähde: Sursillin Suku Henrik Corte nuorin* (s.n.1682). Hänestä Raahen tienoon historia kertoo lyhykäisesti seuraavaa (I osa, s. 579): "Henrik kirjoittautui 1697 Turun akatemiaan, mutta jo 28.2.1698 hän värväytyi musketööriksi henkikaartiin ja palveltuaan eri rykmenteissä hän toimi vuonna 1701 jo kapteeniksi ylentyneenä Alexander Pereswetoff Morath´in savolaisrykmentissä. Tämän jälkeen hänet tavataan ruhtinas Sapiehan pääadjutanttina. Puolassa palveltuaan hän yleni everstiluutnantiksi. Oltuaan kahdesti vankeudessa ja vapauduttuaan vuonna 1716 hän siirtyi kuningas Stanislauksen palvelukseen Zweibrückenissä. Ratsuväeneverstiksi hänet nimitettiin 21.10.1721, syyskuussa 1726 hän haki, tosin turhaan, Porin rykmentin everstinvirkaa. Perimätiedon mukaan hän olisi päätynyt amiraaliksi Ranskan palvelukseen de Courte -nimisenä. Uransa vaiheissa hän käytti myös espanjalaiselta kalskahtavaa nimeä Cortez. Hänen vaimonsa Katarina Elisabeth Werner eli vielä miehensä poismenon jälkeen." Lähde: SBL 9, s.8-9. SBL on Svenskt biografiskt lexikon (Stockholm 1918).

1. puoliso Warner, Catharina Elisabet, Corte s. Bremen, Saksa. Perhesuhteet: Toinen nimeltä tuntematon vaimo oli weissburgilainen nainen.

Lapset:
1) Stanislaus
2) Anna Margaretha s. 08.11.1701 Raahe. k. 19.11.1701 Raahe.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 607 -

7. sukupolvi

Mathesius, Anna Henrikintytär, Sinius (taulusta 265. Äiti: Nycarlus / Nicarlos, Margaretha) s. 1655.

1. puoliso Sinius, Johan Isakinpoika s. n. 1651 Salo / Saloinen. k. 28.04.1729 Laukaa ?. Kirkkoherra Laukas 1713.
Ylioppilas Upsalassa 24.07.1672, Iisalmen kappalainen 1688. Laukaan kirkkoherra 13.06.1713, kuninkaallinen vahvistus Demotikasta 10.02.1714. Koska mainittu pitäjä oli yhtenään vihollisen jaloissa, ei hän voinnut muuttaa sinne. 19.05.1714 kirjoittikin Yrjö Helsingius Torniosta piispa Gezeliuksen puolesta Siniukselle, ettei tätä voitu pakoittaa sen epävakaisuuden alaiseksi, joka Laukaassa vallitsi, vaan Sinius sai asua niissä huoneissa, jotka kuuluivat Pielaveden kappalaiselle. Sinius asui aluksi Vieremällä, mutta sittemmin Pielavedellä ja sai vielä 1714 kantaa tuloja Pielavedeltä.

Isä: Sinius, Isaac Hanssons Fogd i Cajana; vouti Kajaanissa.
Äiti: Duwal, Elin Auttersdotter, Duvel / Trumbel ?

Lapset:
1) Margaretha Johanintytär (katso taulu 970)
2) Henrik Johaninpoika k. Pyhäjoki. Notaari ja n. 1711 kasöörinä Raahessa; rahastonhoitaja. Kuolinsyy: Hukkui Pyhäjokeen. Ammatinlisäyksiä: Raahen kaupunginnotaari.
Ylioppilas Uppsalassa 13.12.1705 Henricus Sinius Careliensis Sub informatore privato. Ylioppilas Turussa 24.3.1708 Sinius Henr. Vib _ 268. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin [1708] d. 24. Mart. Henricus Sinius. Upsalia huc accessit. Raahen raatimies, kaupungin rahastonhoitaja, kaupunginnotaari noin 1711. Hukkui Pyhäjokeen 1713. Naimaton? Lähde: Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852
3) Helena Johanintytär (katso taulu 971)
4) Elisabet Johanintytär (katso taulu 972) s. 1681. k. 1771.
5) Johan (katso taulu 973) s. 1689. k. 1760 Oulu ? haudattu 12.02.1760 Oulussa. Porvari, kauppias Oulussa.
6) Magdalena Johanintytär (katso taulu 974) s. 1695. k. 11.10.1760 Laukaa.
7) Gabriel Johaninpoika (katso taulu 975) s. 1706. k. 1766 Oulu haudattu 02.03.1766 Oulu. Kauppias ja laivanvarustaja Oulussa. Raatimies 1750-1763.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 608 -

7. sukupolvi

Peitzius, Brita Mårtenintytär (taulusta 266. Äiti: Rothenius / Rothenia, Elsa Gustafsdotter) s. Raahe.

Kysymys: Onkohan Erik Forsellin vaimo todella tämä Brita Peitzius? (tämä on vain arvailu!!!!!!!!!!!!!!)

1. puoliso Forsell, Erik Kokkolalainen kauppias.

Lapset:
1) Catharina (katso taulu 1142) s. 06.03.1748. k. 17.09.1796 Kokkola.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 609 -

7. sukupolvi

Peitzius, Gabriel Mårtensson (taulusta 266. Äiti: Rothenius / Rothenia, Elsa Gustafsdotter) s. 1682 Kelviå; Peitzgård (Peitzå gård); Kälviä. k. 03.10.1752 Limingo, Kempele haudattu Kempeleen kirkon lattian alle. Pappi, Kempeleen pitäjänapulainen 1742.

Ylioppilas Turussa 1700, Upsalassa 1703, jälleen Turussa 1709, vihittiin papiksi s.v. Gabriel Mårtensson Peitzius, prestvigd 1709; (Saloinen) Adjuct i Limingo 1725; Comminister i Kembele 1742. Syntynyt 1682 Kelviå, Peitzo gård. Kuollut 12.9.1752 Kembele (Kempele). Haudattu Kempleen kirkkoon. Pappi 1709. Lapset Gustaf...-1714, Elsa 1715-15, Mårten 1716, Gustaf 1718, Gabriel 1721, Elsa 1724, Margaretha 1724, Brita 1726, Christer 1727, Henrik 1730, Maria 1732, Christina 1733-33, Isak 1735-35. Ylioppilaana Turussa 1700, Uppsalassa 1703 ja Turussa 1709. Pappi 1709. Gabriel ja Elisabet Limingasta Ruotsiin isoavihaa pakon. Vanhin lapsi k. Limingassa 1714. Muut vanhemmat lapset syntyneet Ruotsissa 1715 Piitimessä, 1716-18 Torsåkerissa ja 1721 Nordingerådissa. 1716-21 syntyneet lapset on merkitty Raahen historiankirjaan. Nuoremmat syntyneet Suomessa: 1724 Saloisissa (?) ja 1726-35 Limingassa. Lasten syntymäpaikan mukaan Gabriel lienee ensin ollut papin apulaisena Limingalla, jossa appi Gustaf Lithovius kirkkoherrana. Pitäjänapulainen (apupappi) Saloisissa, sitten pitäjänapulainen Kempeleellä ja Limingassa 1742. Gabriel jatkoi isänsä aloittamaa Sursill-suvun tutkimusta. Kasvatti työn laajan kirjeenvaihdon avulla 7 arkista 17 arkkiin. Lisäksi Pohjanmaa-historiikkia. Pojan Mårtenin väitöskirjassa 3.3.1739 omistus Gabrielille. 2. vaimo Iin kappaalisen leski Catharina Stenstrand k 29.4.1765, ei lapsia. Gabriel Martini Peitziuksen Sursilliana-käsikirjoituksessa vuodelta 1747 ovat nimilehdellä luettavissa suraavat 112. Psalmin sanat: Autuas se mies, joka Herraa pelkää ja suuresti halajaa hänen käskyjänsä. Hänen jälkeensä tulevat voimallisiksi massa, oikeamielisten suke tulee siunatuksi. Lähteet: 6.1

1. puoliso Lithovius, Elisabeth Gustafsdotter, Peitzius s. n. 1695 Limingo. k. 27.01.1739 Limingo; Liminka haudattu 13.02.1739 Liminka. Vihitty: 1712.
Isä: Lithovius, Gustaf Gustafsson s. n. 1665. Kapellan i Limingo; pastor; kirkkoherra Limingalla 1703.
Äiti: Brenner / Brennerus, Margaretha Jacobsdotter, Lithovius s. 14.03.1672 Kruununkylä; (Kronoby).

Lapset:
1) Gustaf Gabrielsson s. n. 1713 Kälviä. k. 1714 Limigo; Liminka.
2) Elsa s. 18.02.1715 Piitime, Ruotsi. k. 27.02.1715 Piitime, Ruotsi.
3) Mårten Gabrielsson (katso taulu 1143) s. 12.05.1716 Thorsåker, Sverige (merkitty Raahen historiakirjan). k. 21.04.1782 Kälviä; Kelviå, Finnland. Kälviän kirkkoherra 1758.
4) Gustaf Gabrielsson s. 11.11.1718 Torsåker, Ruotsi. k. 1741 Turku. Ylioppilas. Perhesuhteet: Naimaton.
5) Gabriel Gabrielsson (katso taulu 1144) s. 31.03.1721 Nordingeråd, Ruotsi (syntymämerkintä Raahen historiankirjassa). k. 1744 Tukholma. Samettitehtaan mestari Tukholmassa.
6) Elsa Gabrielsson s. 1724 (syntymäaika noin) Raahe. k. n. 1750 Kempele. Perhesuhteet: Mahdollisesti kaksonen Margarethan kanssa, naimaton.
Matkusti jonkun kreivittären kanssa Tukholmasta Riikaan ja Danzigiin vuoden 1749 paikkeilla.
7) Margaretha Gabrielintytär (katso taulu 1145) s. 1724 (syntymäaika noin) Saloinen. k. 05.11.1769 Kempele. Perhesuhteet: Syntyi mahdollisesti Elsan kanssa kaksosena.
8) Brita Catharina Gabrielsdotter s. 19.05.1726 Liminka. k. 1747 haudattu 25.03.1747 Kempele.
9) Christer Gabrielsson s. 20.12.1727 Liminka.
10) Henrik Gabriels s. 10.08.1730 Liminka.
11) Maria Gabrielsdotter s. 25.01.1732 Liminka.
12) Christina s. 28.05.1733 Liminka. k. 1733 Liminka haudattu 03.06.1733 Liminka.
13) Isaac s. 25.08.1735 Liminka. k. 1735 Liminka haudattu 10.09.1735 Liminka.

2. puoliso Stenstrand, Catharina, Antilius k. 29.04.1765 Ii.
Isä: Stenstrand, Johan Johaninpoika s. n. 1661 Tornion seudulla. Iin kirkkoherra 1710.
Äiti: Qvillingstedt, Maria, Stenstrand

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 610 -

7. sukupolvi

Sundroot, Barbara Gabrielintytär, Forbus (taulusta 267. Isä: Rothenius / Sunderooth / Sundrooth, Gabriel Gustafinpoika)

1. puoliso Forbus, Jakob s. 1697. k. 09.02.1775 Paavola. Paavolan lukkari.

Lapset:
1) Elisabet s. 26.05.1726 Paavola.
2) Katarina (katso taulu 1146) s. 23.04.1733 Paavola. k. 17.12.1809 Paavola.
3) Maria s. 09.06.1737 Paavola.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 611 -

7. sukupolvi

Grandelius / Grandell, Catharina Danielintytär, Kjemmer (taulusta 268. Äiti: Rothenius, Catharina Gustafintytär) s. 01.02.1691 (kastettu) Kokkola. k. 1729 Kokkola haudattu 22.06.1729 Kokkola. Lisätietoja: Sitten Grandell.

1. puoliso Kjemmer, Matts s. 02.02.1680 (kastettu), Kokkola. k. 1728 Kokkola haudattu 29.12.1728 Kokkola. Kauppias Kokkolassa, raatimies. Vihitty: 08.02.1706 Kokkola.
Isä: Kjemmer, Pehr Kokkolalainen kauppias ja raatimies.
Äiti: Maria Pehrintytär, Kjemmer

Lapset:
1) Brita Mattsintytär
2) Karin Mattsintytär s. 09.08.1708 Kokkola.
3) Maria Mattsintytär (katso taulu 1147) s. 24.07.1709 Kokkola. k. 1730 haudattu 28.10.1730 Kokkola.
4) Daniel s. 29.12.1710 Kokkola. k. 12.11.1711 haudattu, Kokkola.
5) Carl s. 1711 Kokkola. k. 1712 haudattu, Kokkola haudattu 31.01.1712 Kokkola.
6) Mathias s. 26.01.1713 Kokkola. Kuolinsyy: Kuoli todennäköisesti pienenä.
7) Jakob s. 24.11.1722 Kokkola. k. 1723 Kokkola haudattu 03.05.1723 Kokkola.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 612 -

7. sukupolvi

Brenner, Maria, Qvist (taulusta 269. Äiti: Rothenius, Elisabeth Gustafintytär) k. 1725 jälkeen.

1. puoliso Qvist, Abraham k. 1722. Kapellan i Hvittisbofjärd.

Lapset:
1) Anna Maria (katso taulu 1148) s. Hvittisbofjärd.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 613 -

7. sukupolvi

Thauvonius, Abraham Gabrielinpoika (taulusta 269. Äiti: Rothenius, Elisabeth Gustafintytär) s. Närpiö ?. k. 26.06.1742 (kuoli ennen) Närpiö ?. Kokkolan pedagogion rehtori 1732, filosofian maisteri 1738. Ammatinlisäyksiä: Oulun triviaalikoulun konrehtori 1742.

Ylioppilas Turussa 1726

1. puoliso Calamnius, Maria Helena Petterintytär, Thavonius k. 26.12.1747 Oulu haudattu 03.01.1748 Oulu. Vihitty: 26.06.1735 Lohtaja.
Isä: Calamnius, Petter Gabrielsson Kapellan i Kalajoki 31.08.1690; kirkkoherra siellä 1716.
Äiti: Brenner, Margaretha Henrikintytär s. n. 1680.

Lapset:
1) Abraham s. n. 1741. Lisätietoja: Eli 1742.
2) Elisabet Margaretha Abrahamintytär (katso taulu 1149) s. 04.02.1737. k. 31.11.1759 Maalahti.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 614 -

7. sukupolvi

Frosterus, Jakob Andersinpoika (taulusta 270. Äiti: Cajanus, Susanna Johanintytär) Oululainen kauppias.

1. puoliso Gamman, Margaretha, Frosterus s. 1711. k. 1776 haudattu 11.02.1776 Oulu.

Lapset:
1) Jakob s. 26.12.1730 Oulu. k. 1731 Oulu haudattu 19.01.1731 Oulu.
2) Isak s. 15.12.1731 Oulu. k. 1732 Oulu haudattu 24.06.1732 Oulu.
3) Margaretha Jakobintytär s. 10.08.1735 Oulu.
4) Catharina s. 05.10.1737 Oulu. k. 1737 Oulu haudattu 24.10.1737 Oulu.
5) Susanna Jakobintytär (katso taulu 1150) s. 09.04.1740 Oulu. k. 11.10.1794 Ilmajoki.
6) Anders s. 28.08.1744 Oulu. k. 28.09.1744 Oulu.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 615 -

7. sukupolvi

Frosterus, Catharina Andersintytär, Wallman (taulusta 270. Äiti: Cajanus, Susanna Johanintytär) Lisätietoja: Eli 1745.

1. puoliso Wallman, Lars s. 30.11.1697 Luulaja, Ruotsi. k. 28.02.1740 Luulaja, Ruotsi. Ruotsin Luulajan voutikunnan kruununvouti.

Lapset:
1) Susanna Larsintytär (katso taulu 1151) s. 26.10.1726 Luulaja, Ruotsi ?. k. 14.12.1794 Lohtaja.
2) Lars Henrik Larsinpoika (katso taulu 1152) s. 1731 Luulaja. k. 1820. Maanmittaritutkinto 1754. Luulajan voutikunnan kruununvouti 1778, asessori 1792.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 616 -

7. sukupolvi

Frosterus, Magdalena Andersintytär, Forsström (taulusta 270. Äiti: Cajanus, Susanna Johanintytär) s. 20.03.1710 Oulu ?. k. 06.09.1776 Paltamo.

1. puoliso Forsström, Simon, Forsbäck s. Oulu. k. 1740 Paltamo ?. Maisteri, Paltamon kirkkoherra 1727, rovasti. Valtiopäivämies.
Ylioppilas Turussa 1700, Upsalassa1703, jälleem Turussa 1709. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa (Riddarholmissa) 25.5.1710. FM Turussa 15.2.1712. Oulun triviaalikoulun rehtori 1709. Pakeni sotaa Ruotsiin 1714, palasi Ouluun 1721. Paltamon kirkkoherra 1727. Lääninrovasti. Valtiopäivämies 1731. Synodaaliväitöksen preeses pappeinkokouksessa Kokkolassa 1732.

Isä: Paavo Simonpoika Oululainen kauppias ja raatimies.
Äiti: Maria Joosefintytär

Lapset:
1) Susanna Magdalena Simonintytär (katso taulu 1153) s. 08.07.1729 Paltamo. k. 24.09.1787 Paltamo.
2) Brita Christina Simonintytär (katso taulu 1154) s. 23.07.1734 Paltamo. k. 26.03.1793 Paltamo.

2. puoliso Salmén / Salmeen / Salmenius, Jakob s. 28.02.1708 Perniö. k. 25.12.1775 Paltamo. Paltamon kirkkoherra 1755. Lisätietoja: Alkuaan Salmenius.
Ylioppilas Turussa 1724, filosofian maisteri 1735. Porin triviaalikoulun konrehtori 1738. Oulun triviaalikoulun rehtori 1742. Paltamon kirkkoherra 1754 (vahv. 1757). Lääninrovasti. Puhuja pappeinkokouksessa Kokkolassa 1751.

Isä: Salmenius, Johan Johaninpoika Pastorn i Rimito; Rymättylän kirkkoherra 1721.
Äiti: Lund, Elisabeth, Salmenius s. 28.07.1688 Perniö.

Lapset:
1) Alrik Johan s. 07.12.1746 Oulu. k. 09.04.1747 Oulu.
2) Carl Fredrik s. 13.01.1750 Oulu. k. 09.12.1750 Oulu.
3) Carl Jakob s. 10.02.1752 Oulu. k. 15.03.1752 Oulu.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 617 -

7. sukupolvi

Remahl, Johan Johaninpoika (taulusta 272. Äiti: Witting, Catharina Knutintytär) s. 13.05.1699 Kemi. k. 1745 Kemi ?. Kemin kappalainen 1737.

Ylioppilas Upsalassa 1718, vihittiin papiksi 1723.

1. puoliso Omberg, Anna Margaretha, Remahl s. 01.07.1712 Tukholma. k. 01.04.1757 Lautiosaari, Kemi. Vihitty: 26.09.1727 Kemi.

Lapset:
1) Anna Christina Johanintytär s. 15.01.1730 Kemi.
2) Zacharias Johaninpoika (katso taulu 1155) s. 11.08.1731 Kemi. k. 09.04.1791 Kestilän tilalla Kemissä. Talollinen Kestilän tilalla Kemissä. Lisätietoja: Sitten myös Kestilä.
3) Juliana Johanintytär (katso taulu 1156) s. 06.11.1732 Kemi. k. 26.03.1787 Oulu.
4) Catharina Maria Johanintytär (katso taulu 1157) s. 08.02.1735 Kemi. k. 08.02.1791 Oulu.
5) Sara Margaretha Johanintytär (katso taulu 1158) s. 25.02.1737 Kemi. k. 18.05.1809 Oulu.
6) Johan Adam Johaninpoika s. 1739 Kemi.
7) Fredrik s. 13.04.1742 Kemi. k. 00.06.0000 Kemi.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 618 -

7. sukupolvi

Remahl, Susanna, Steffander (taulusta 272. Äiti: Witting, Catharina Knutintytär) s. 08.12.1701 Kemi. k. 1736 haudattu 15.08.1736 Kemi.

Kemin ja Oulun historiankirjojen eräät nimiä ja päivämääriä koskevart tiedot ovat keskenään ristiriitaisia. Lähde: Axel Bergholm Sukukirja Sivu 724

1. puoliso Steffander / Stephander, Samuel k. 12.00.1755 Oulu. Kauppias Oulussa, sitten Oulun kaupunginviskaali. Vihitty: 09.03.1731 Tervola.
Isä: Steffander, ?? Oulun linnan vahtimestari.
Äiti: Karck, Beata Andersintytär, Steffander

Lapset:
1) Beata s. 30.10.1732 Oulu. k. 1733 haudattu 15.02.1733 Oulu.
2) Catharina s. 12.11.1733 Oulu. k. 1737 haudattu 09.07.1737 Oulu.
3) Johan s. 29.12.1734 Oulu. k. 1735 haudattu 25.10.1735 Oulu.
4) Catharina s. 17.08.1736 Oulu. k. 1736 haudattu 26.09.1736 Oulu.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 619 -

7. sukupolvi

Remahl, Carl Johaninpoika (taulusta 272. Äiti: Witting, Catharina Knutintytär) s. 20.05.1703 Kemi. k. 1738 Kemi ? haudattu 26.11.1738 Kemi.

1. puoliso Oinas, Liisa Mikontytär, Remahl Vihitty: 18.10.1724 Kemi.

Lapset:
1) Johan Carlinpoika s. 23.09.1725 Kemi.
2) Abraham Carlinpoika s. 05.09.1727 Kemi.
3) Carl Carlinpoika s. 19.10.1728 Kemi. k. 21.04.1787 Tervola. Perhesuhteet: Oli avioliitossa.
4) Elias Carlinpoika s. 12.01.1730 Kemi.
5) Susanna Carlintytär (katso taulu 1159) s. 1731 Kemi. Perhesuhteet: Avioliitto oli lapseton, syntyi mahdollisesti kaksosena Marian kanssa.
6) Maria s. 1731 Kemi. k. 1733 Kemi, 1 1/2 vuoden ikäisenä.
7) Maria s. 11.04.1733 Kemi. k. 1733 Kemi, kuoli elettyään 1 3/4 kuukautta.
8) Elisabet s. 16.10.1737 Kemi. k. 1737 Kemi, kuoli 2 viikon ikäisenä haudattu 04.12.1737 Kemi.
9) Pehr s. 26.01.1739 Kemi. k. 1739 Kemi, kuoli 12 päivän vanhana haudattu 12.02.1739 Kemi.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 620 -

7. sukupolvi

Granqvist, Johan Christofferinpoika (taulusta 273. Isä: Granqvist, Christoffer Hansinpoika) k. 1727 Hamina ?. Pohjanmaan jalkaväkirykmentin rykmentinpastori 1720.

Ylioppilas Upsalassa 1705, Turussa 1712.

1. puoliso Burman, Elisabet, Granqvist s. 29.07.1694.
Isä: Burman, Abraham Ruotsin Offerdalin kirkkoherra.
Äiti: Plantin, Elisabet, Burman

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 621 -

7. sukupolvi

Granqvist, Brita Christofferintytär, Sipelius (taulusta 273. Isä: Granqvist, Christoffer Hansinpoika) s. 1690 Lohtaja ?. k. 13.05.1759 Lohtaja.

1. puoliso Sipelius, Jakob s. n. 1682 Oulu. k. 21.07.1733 Lohtaja. Lohtajan kirkkoherra 1731.
Isä: Sipelius, Johan Oululainen raatimies.
Äiti: Lang, Margaretha, Sipelius

Lapset:
1) Margaretha Jakobintytär (katso taulu 1160) s. 02.07.1713 Lohtaja. k. 04.06.1746 Oulu.
2) Susanna Jakobintytär (katso taulu 1161) s. 14.06.1718. k. 22.05.1794 Lohtaja. Perhesuhteet: Avioliitto oli lapseton.
3) Brita Jakobintytär (katso taulu 1162) s. 16.11.1722. k. 22.12.1771 Raahe.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 622 -

7. sukupolvi

Granqvist, Maria Christofferintytär, Forselius (taulusta 273. Isä: Granqvist, Christoffer Hansinpoika) s. 30.04.1699 Lohtaja ?. k. 29.07.1774 Raahe. Perhesuhteet: Avioliitto oli lapseton.

1. puoliso Forselius, Jakob Eliaksenpoika s. 19.08.1691 Yliveteli. k. 25.05.1758 Yliveteli. Ylivetelin kappalainen 1733. Vihitty: 11.10.1726 Lohtaja.
Ylioppilas Upsalassa 1709, vihittiin papiksi 1723.

Isä: Forselius, Elias Forselius, Raumannus s. 15.01.1652 Yliveteli. Ylivetelin kappalainen 1673.
Äiti: Mullovius, Catharina Henrikintytär s. 1664.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 623 -

7. sukupolvi

Ekenbom, Anders Andersinpoika, Cajanus (taulusta 274. Äiti: Granqvist, Brita Hansintytär) k. 1718 Norja. Varatuomari, auditööri (sotatuomari). Lisätietoja: Ensin Cajanus sitten isäpuolensa mukaan Ekenbom. Kuolinsyy: Kaatui Ruotsi-Suomen armeijan sotaretkellä Norjassa.

1. puoliso Burman, Christina, Ekebom
Isä: Burman, Jakob Bygdeå´n kirkkoherra Ruotsissa.

Lapset:
1) Johan Lars Andersinpoika (katso taulu 1163)

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 624 -

7. sukupolvi

Fant, Christoffer Michaelinpoika (taulusta 275. Äiti: Granqvist, Catharina Hansintytär) s. 08.07.1702 Vaasa. k. 1752 haudattu 17.03.1752 Tukholma. Kauppias Tukholmassa.

1. puoliso Granberg, Engel, Fant s. 31.03.1725 (kastettu) Tukholma. k. 20.02.1783. Vihitty: 25.02.1742.
Isä: Granberg, Olof Tukholmalainen kauppias.
Äiti: Ekström, Engel, Granberg

Lapset:
1) Christian Christofferinpoika s. 1746. Lisätietoja: Oli elossa 1811.
2) Carl Gustaf s. 04.07.1748 Tukholma. k. 1749 haudattu 06.05.1749.
3) Ulrika s. 27.11.1749 Tukholma. k. 1752 haudattu 01.06.1752.
4) Engel Catharina Christofferintytär (katso taulu 1164) s. 12.08.1751. k. 31.01.1826.
5) Johan Fredrik Christofferinpoika s. 03.06.1752. k. 25.05.1811 Tukholma. Kuninkaallinen hovikamreeri 1780. Perhesuhteet: Naimaton.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 625 -

7. sukupolvi

Fant, Brita Michaelintytär, Bergström (taulusta 275. Äiti: Granqvist, Catharina Hansintytär) s. 24.11.1705 Vaasa. k. 27.12.1751 Raahe.

1. puoliso Bergström, Johan Georg s. 07.04.1706. k. 03.12.1760 Raahe. Raahen varapormestari. Vihitty: 13.12.1730 Vaasa.
Raahen pormestari: Kauaa ei Stoorman, joka niin monen vastuksen perästä oli astunut uuteen virkaansa, saanut iloita asemastaan, sillä hän kuoli vuonna 1744 hoidettuaan pormestarin virkaa ainoastaan vähän kolmatta vuotta. Hänen kuolemansa jälkeen hoiti tointa taaskin neuvosmies Bergström, kunnes uusi pormestari valittiin. *** Kluvensichin aikana olivat neuvosmiehinä Johan Georg Bergström, notario vuodesta 1742 ja Kindermannin nimittämä neuvosmieheksi ja varapormestariksi venäläisten valtauksen aikana, sekä Olof Carlen, Petter Kellin ja Johan Sovelius. Kaikki nämä kolme neuvosmiestä olivat vuonna 1757 yli 70 vuoden ikäiset - omituisen iäkäs maistraatti! Kaupunginviskaalina oli vuodesta 1754 tullinhoitaja Nessler. 1750-luvun alussa joutui maistraatti kruunun kanssa riitaan, joka kuitenkin päättyi maistraatin hyväksi. Neuvos mies Johan Bergströmillä, joka myöskin oli kaupungin rahastonhoitaja, oli vuosien 1751 ja 1752 ylöskannossa 1466 talarin vajaus. Hän teki vararikon ja hänen omaisuutensa myytiin, mutta vajausta jäi senkin jälkeen 473 tai. 26 äyriä hop. rahaa. Jäännöksestä vaadittiin pormestaria ja maistraattia vastaamaan, ja toukok. 14 prnä 1755 annetulla päätöksellä heidät tuomittiin maksamaan tämä vajaus. Maistraatti pyysi kesäk. 28 p:nä 1755 päivätyssä liikuttavassa kirjeessä vapautusta vajauksen maksamisesta, varsinkin kun juuri maistraatti oli vajauksen huomannut ja paljastanut. Jos tämä summa haettaisiin heiltä, joutuisivat he, köyhiä kun olivat, vaimoineen ja lapsineen mieron tielle. Korkeimmasta paikasta vaadittiin nyt maaherra Piperin lausuntoa. Piper piti tosin muodollisesti oikeana, että maistraatti maksoi kyseessä olevan määrän, mutta lausui yksityisenä mielipiteenään, että se olisi poistettava tileistä, ja esitti lämpimästi ja kaunopuheliaasti tähän vaikuttavat syyt: Klu-vensichin taitavuuden ja hyvän tuomarin maineen, maistraatin jäsenten köyhyyden, sairaalloisuuden ja uskollisen palveluksen. Hän lopettaa lausumalla, että maistraatti hänen mielestään tässä asiassa lienee ansainnut kunink. majrin »kalliin armon». Tätä armoa ei kuitenkaan heti paikalla myönnetty. Vasta kamarikollegion huhtik. 9 p:nä 1757 annettua lausuntonsa, joka kävi samaan suuntaan kuin maaherra Piperin, Raahen maistraatti sai oikeuden poistaa vajauksen tileistä. Ettei Raahen porvaristo katsonut Bergströmin vaillingin mitenkään olevan hänelle häpeäksi, näkyy siitä tosiasiasta, että kun pormestarin virka Hendrich Kluvensichin helmik. 20 p:nä 1757 kuoltua tuli avoimeksi, Bergström haki sitä ja asetettiinkin toiselle ehdokassijalle. Ensimäiselle sijalle asetettiin Uuden-kaarlepyyn raastuvanoikeuden notario Samuel Lithau eli Lithovius. Lithau oli Kluvensichin kuoleman jälkeen hoitanut Raahen pormestarin virkaa, ja nimitettiin myös pormestariksi marrask. 4 p:nä 1757. Lähde: Alma Söderhjelm Raahen Kaupunki 1649 -1899 Akateeminen Kirjakauppa 1911

Lapset:
1) Johan Michael s. 13.03.1731 Lohtaja. k. 03.10.1731 Lohtaja.
2) Johan Jakob s. 16.02.1732 Pyhäjoki. k. 02.10.1736 Pyhäjoki.
3) Maria Catharina s. 23.10.1732 Pyhäjoki. k. 30.09.1733 Pyhäjoki.
4) Catharina s. 17.04.1735 Pyhäjoki. k. 05.06.1735 Pyhäjoki.
5) Brita Christina s. 18.07.1736 Pyhäjoki.
6) Erik s. 03.09.1737 Pyhäjoki. k. 07.09.1737 Pyhäjoki.
7) Sofia Charlotta s. 29.11.1738 Pyhäjoki. k. 12.04.1739 Pyhäjoki.
8) Christoffer Johan-Georginpoika s. 20.01.1740 Pyhäjoki. Merimies.
9) Margaretha s. 22.03.1741 Pyhäjoki. k. 08.04.1741 Pyhäjoki.
10) Susanna s. 25.01.1743 Raahe. k. 07.05.1743 Raahe.
11) Ulrika s. 23.08.1744 Raahe. k. 07.09.1744 Raahe.
12) Elisabet s. 27.10.1746 Raahe. k. 21.11.1746 Raahe.
13) Johanna s. 19.06.1748 Raahe. k. 02.07.1748 Raahe.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 626 -

7. sukupolvi

Fant, Beata Michaelintytär (taulusta 275. Äiti: Granqvist, Catharina Hansintytär) s. 28.04.1711 Koivulahti ?. k. 12.03.1788 Kokkola.

1. puoliso Roering, Johan Johaninpoika s. 25.12.1696 (kastettu) Kokkola. k. 24.10.1760 Kokkola. Kauppias Kokkolassa. Vihitty: 12.09.1731 Lohtaja.
Isä: Johan Håkaninpoika Kokkolalainen kauppias.
Äiti: Palo / Borg, Anna Juhontytär

Lapset:
1) Catharina s. 20.07.1733 Kokkola. k. 29.07.1733 Kokkola haudattu 31.07.1733.
2) Efraim s. 06.11.1734 Kokkola. k. 1734 Kokkola haudattu 24.11.1734 Kokkola.
3) Jakob s. 04.10.1735 Kokkola. k. 1739 Kokkola haudattu 02.12.1739 Kokkola.
4) Brita Catharina s. 13.03.1740 Kokkola. k. 1745 Kokkola haudattu 14.09.1745 Kokkola.
5) Margaretha Christina Johanintytär (katso taulu 1165) s. 29.03.1742 Kokkola. k. 23.02.1770 Kokkola.
6) Hedvig Johanintytär (katso taulu 1166) s. 14.02.1747 Kokkola. k. 27.02.1772 Kokkola.
7) Christoffer s. 07.04.1749 Kokkola. k. 15.04.1749 Kokkola haudattu 18.04.1749 Kokkola.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 627 -

7. sukupolvi

Munselius, Brita Erikintytär, Falander (taulusta 276. Äiti: Granqvist, Maria Hansintytär) s. 1693. k. 27.09.1759.

1. puoliso Falander, Erik Jakobinpoika s. 10.07.1682. k. 13.09.1747 Liminka. Kirkkoherra Liminka 1739, valtiopäivämies. Vihitty: 14.01.1709 Lohtaja.
Ylioppilas Turussa 1697, Upsalassa 1701, vihittiin papiksi 1708, maisteri 1712. V:n 1739 syyskäräjillä määrätään, miten paljon heiniä kustakin talosta on voietävä pappilaan. Helmikuun 28 p:nä 1740 saattaakin Limingan rovasti Erik Falander sanoa, että hänelle on osalta tuotu heiniä tyydyttävästi, mutta toinen osa täytää taasen sangen hitaasti tämän velvollisuutensa, jonka tähden kirkkoherran täytyy jo nyt tuntea taloudessaan puutetta. (Ote kihlakunnan oikeuden tuomiokirjasta helmikuun 20 p:nä v. 1740. Limingan kirkonarkisto) Lähde: K. I. Cajanus Kempeleen seurakunnan vaiheita

Isä: Falander, Jakob s. 1658 Kokkola. Maisteri, Kokkolan kirkkoherra 1703; lääninrovasti.
Äiti: Mathesius, Anna Josefintytär, Falander

Lapset:
1) Maria Erikintytär (katso taulu 782) s. n. 1712. k. 08.07.1789 Kärkölä. Perhesuhteet: Avioliitossa pikkuserkkunsa kanssa.
2) Jakob Erikinpoika (katso taulu 783) s. 23.03.1719. k. 30.12.1779 Hailuoto. Hailuodon kirkkoherra 1750, rovasti, maisteri.
3) Abraham Erikinpoika s. 26.07.1723 Kälviä. k. 1757 haudattu 21.06.1757 Oulu. Turun hovioikeuden auskultantti 1745, kirkkoherran apulainen Liminka . Perhesuhteet: Naimaton.
Ylioppilas Turussa 1738, Upsalassa 1745. Filosofian maisteri 1751.
4) Isak s. 16.04.1725 Kälviä. k. 29.07.1725 Kälviä.
5) Brita Erikintytär (katso taulu 784) s. 16.10.1726 Kälviä. k. 13.03.1774 Uusikaarlepyy.
6) Susanna s. 01.04.1728 Kälviä. k. 1728 Kälviä haudattu 02.07.1728 Kälviä.
7) Magdalena Christina Erikintytär (katso taulu 785) s. 23.04.1732 Kalajoki. k. 02.02.1823 Munsala.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 628 -

7. sukupolvi

Munselius, Susanna Erikintytär, Holst (taulusta 276. Äiti: Granqvist, Maria Hansintytär) s. 1695. k. 23.06.1762 Lohtaja.

1. puoliso Holst, Henrik s. 06.01.1683 Saksa. k. 10.03.1741 Lohtaja. Pohjanmaan rykmentinkirjuri.

Lapset:
1) Erik Henrikinpoika (katso taulu 1167) s. 1712. k. 1751 Paltamo haudattu 03.03.1751 Paltamo. Paltamon kirkkoherra 1749. Lisätietoja: Alkujaan Holst.
2) Henrik Henrikinpoika (katso taulu 1168) s. 1719 Strängnäs, Ruotsi. k. 1790 Uumaja, Ruotsi. Maanmittari, Uumajan sairashuoneen taloudenhoitaja .
3) Susanna Henrikintytär (katso taulu 1169) s. 1723. k. 30.07.1788 Lohtaja.
4) Johan Jakob Henrikinpoika s. 10.07.1725 Lohtaja. Tuli Vaasan triviaalikouluun 1736.
5) Catharina Henrikintytär (katso taulu 1170) s. 24.09.1726 Lohtaja. k. 1777 Oulu haudattu 14.02.1777 Oulu. Perhesuhteet: Avioliitto Spornbergin kanssa oli lapseton.
6) Maria Helena Henrikintytär (katso taulu 1171) s. 22.01.1729 Lohtaja. k. 12.08.1764 Lohtaja.
7) Christoffer Henrikinpoika (katso taulu 1172) s. 27.01.1731 Lohtaja. k. 01.12.1785 Kokkola. Luutnantti Ruotsin amiraliteetissä, kauppias Kokkolassa. Perhesuhteet: Molemmat avioliitot olivat lapsettomia.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 629 -

7. sukupolvi

Calamnius, Anna Petridotter, Prockman / Prochman (taulusta 280. Äiti: Granberg, Elsa Ericsdotter) k. 01.00.1734 Haapajärvi ?.

1. puoliso Prochman, Petrus Johansson, Per k. 1725 (1724?). Prestvigd i Stockholm; Kapellan i Kalajoki 1721; kappalainen Kalajoki.
Ylioppilas Upsalassa 1705, Turussa 1709, vihittiin papiksi 1714.

Isä: Prochaeus, Johan Carlsson, Prochman Philos. Magister; Pastor i Siikajoki 1690. Kirkkoherra Siikajoki 1691.
Äiti: Carlander, Susanna Johansdotter, Prockman

Lapset:
1) Elsa Margaretha Petridotter (katso taulu 1173) s. 21.02.1716. k. 09.06.1793 Oulu. Perhesuhteet: Barnlös i sednare giftet; toinen avioliitto oli lapseton.

2. puoliso Ganander, Thomas, Krydma k. 1751 Haapajärvi ?. Kappalainen Haapajärvi 1731.
Ylioppilas Turussa 1722, vihittiin papiksi 1725.

Isä: Krydma, Thomas Jakobinpoika Turkulainen porvari.
Äiti: Brita Mattsintytär, Krydma

Lapset:
1) Brita Magdalena Thomaksentytär

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 630 -

7. sukupolvi

Calamnius, Gabriel Petterinpoika (taulusta 280. Äiti: Granberg, Elsa Ericsdotter) s. 24.09.1694 Kalajoki. k. 01.05.1767. Varalääninviskaali ja pitäjänkirjuri Kalajoella. Runoilija.

Ylioppilas Turussa 1712. Oli ensin jonkin aikaa sotapalveluksessa. Hänen runoistaan on julkaistu Turussa 1805 "Yksi laulu Laulettava, joka - opetta - oikein naimaan. Mårten (Martti) Jacobsson Stenberg toimi Kalajoella pitäjänkirjurina heti isonvihan jälkeen vuodesta 1722, jolloin hän sai maaherralta valtakirjan. Vuonna 1729 hän sai Etelänkylässä omistamalleen Saaren talolle 10 vuoden verovapauden. Samana vuonna hänet pidätettiin viratoimituksesta huonon elämäntapansa vuoksi. Ilmiannon teki Kalajoen entisen kappalaisen poika ja suomenkielisenä runoilijana tunnettu Gabriel Pietarinpoika Calamnius(s.24.9.1694,k.1.5.1767), joka kärkkyi virkaa itselleen. Pitäjäläisten vastustuksesta huolimatta Calamnius sai lopulta Stenbergin viran. Nähtävästi pitäjäläiset olivat kuitenkin tyytyväisiä Stenbergin viranhoitoon, sillä vuoden 1731 syyskäräjillä he todistivat tämän väsymättä uurastaneen heidän palveluksessaan ja pyysivät maaherraa nimittämään hänet uudestaan virkaan. Calamnius, joka ei ollut läsnä keskusteltaessa, vaati myöhemmin pöytäkirjaan lisättäväksi ankaran vastalauseensa, jossa hän selitti, ettei käräjärahvas ollut oikeutettu puhumaan koko pitäjän puolesta. Tuloksena oli ettei Stenberg saanut virkaansa takaisin, vaan pitäjänkirjurin tehtävät uskottiin lopullisesti Calamniuksen haltuun. Kiivas Calamnius ei jättänyt kilpailijaansa rauhaan myöhemminkään,sillä vuoden 1735 syyskäräjillä hän selitti, että Stenberg oli ollut juovuksissa käräjäpaikalla ja tapellut erään sotilaan kanssa. Monista Calamniukseen liittyvistä jutuista voi päätellä, että hän oli hyvin häikäilemätön herra. Varsin häpeämättömällä tavalla hän hyökkäsi pitäjän kirkkoherran Gygnellin kimppuun, kuten papistoa koskevan luvun yhteydessä lähemmin todetaan. Lähde: Suur-Kalajoen historia II V. GABRIEL PERSSON CALAMNIUS (SS 7669) Född i Kalajoki 24/9 1694. student i Åbo (Ob.) 1712. Han var först en tid i krigstjänst, Sedan blev han Sockenskrivare i Kalajoki och Vicelänsfiskal. Skald. Husbonde på Vetoniemi 1723-42. Av hans dikter har i Åbo från manuskript p.m. år 1805 puplicerats "Yxi laulu laulettava - joca - opetta - oikein naiman", på svenska En sang att sjungas - som lär hur man gifter sig. 100 år efter hans död, år 1867 utkom i Helsingfors en ny upplaga av dikterna, med nystavning på Frenckells tryckeri! Bland Werdzlig fåfänglighet utkom 1733. Han dog 1/5 1767. I Kalajoki sockenhistoria läser vi i del II. Efter Stora ofreden grundades nya kronolägenheter i Kalajoki utmarket. Männen i Norrby protesterade som väntat, men det oaktat grundades Kivioja, Santholma och Virpilä nybyggargårdar, ärendet behandlades på vintertinget 1756, närvarande voro bl.a.. även kyrkoherde Salmenius och ägaren av Santaholma nybygge vicelänsfiskal Gabriel Calamnius m.fl. Om sockenskrivarämbetet läsa vi: Landshöfdingen förordnade till ämbetet Matts Stenberg, men 1729 avhölls han från ämbetsutgvning på grund av dålig vandel. Angivare var Gabriel P:son Calamnius, som själv åtrådde ämbetet. Efter att saken behandlats på tinget utnämndes dock Calamnius till sockenskrivare, fastän sockenborna inte ville ha honom. Som en mycket hetsig man, lämnade Calamnius ej ännu heller sin rival ifred, utan på 1735-års höstting påstod han, att Stenberg varit berusad på tingsplatsen och slagits med en soldat. På tinget 1732 anklagade bl.a. "klareringskommissarien" Gabriel P:son Calamnius, kapellanen Gabriel Calamnius, Juho Siipola m. fl. Jakob Korpi från Mutkalampi för att mot bättre vetande ha uppbränt en stor mängd färdigt tillyxade skeppsplankor, vilka voro avsedda för byggandet av ett större skepp, som nu blivit obyggt. På grund av allt detta och även andra saker som tangerar Gabriel P:son Calamnius, kan man fastställa, att Calamnius var en mycket hänsynslös herre (sid 209). Efter Per Calamnius blev Olof Cygnell kyrkoherde i Kalajoki. Han synes ej ha vunnit sockenbornas bevågenhet. I synnerligen dåliga papper var han hos sockenskrivaren Gabriel P:son Calamnius, som redan tidigare svårt hade kränkt Cygnells moder Susanna Hannius heder och ära genom att utpeka henne som baron Fitinghoffs hora. Nu sände han dessutom till konsistoriet två mot Cygnell riktade anklagelser. I dessa klandrade han Cygnell för opassande leverne. Dessutom anklagade han kyrkoherden för att han vägrat utdela nattvarden åt honom! Dessa anklagelser voro så grava, att Cygnell drog sockenskrivaren inför rätta.. På tinget 1729 dömdes Calamnius till att såväl skriftligen som muntligen officiel1t be om förlåtelse för sina gärningar. Lähde: Stig Arne Oscar Calamniuksen (17.05.1907-26.12.2000) laatimasta sukuselvityksestä.

1. puoliso Fjellström, Agatha, Calamnius s. 1691 Silbojock, Ruotsi (Silbajoki on Ruotsin Lapissa). k. 10.01.1763 Kalajoen Vetoniemen talossa.
Isä: Fjellström, Petter Noraei Silbajoen kirkkoherra Ruotsin Lapissa.
Äiti: Laestadius, Agatha, Fjellström

Lapset:
1) Anna Margaretha (katso taulu 1174) Perhesuhteet: Naimisissa tätinsä langon kanssa.
2) Johan Gabriel Gabrielinpoika (katso taulu 1175) Maanviljelijä ?.
3) Elsa Agatha Gabrielintytär (katso taulu 1176) s. 1716. k. 11.01.1789 Pori.
4) Carl Josef Gabrielinpoika (katso taulu 1177) s. 31.07.1729 Ankilan talossa, Kalajoki. k. 16.01.1807 Kalajoki. Talollinen Ankilan tilalla Kalajoella.
5) Catharina Helena Gabrielintytär (katso taulu 1178) s. 23.01.1731 Kalajoki ?. k. 23.03.1807 Kalajoki.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 631 -

7. sukupolvi

Calamnius, Josef Petterinpoika (taulusta 280. Äiti: Granberg, Elsa Ericsdotter) s. 15.02.1703 Kalajoki. k. 18.08.1763 Kokkola. Porvari Kokkolassa. Perhesuhteet: Aviossa veljensä kälyn kanssa.

1. puoliso Fjellström, Eva, Calamnius s. 30.11.1703 Silbojock, Ruotsi.
Isä: Fjellström, Petter Noraei Silbajoen kirkkoherra Ruotsin Lapissa.
Äiti: Laestadius, Agatha, Fjellström

Lapset:
1) Elsa Josefintytär s. 18.07.1725 Kokkola. k. 1744 Kokkola haudattu 26.04.1744 Kokkola. Perhesuhteet: Naimaton.
2) Petter s. 15.02.1728 Kokkola. k. 1728 Kokkola haudattu 25.07.1728 Kokkola. Lisätietoja: Kuoli 19 viikon ikäisenä.
3) Agatha Margaretha s. 22.04.1729 Kokkola. k. 1730 Kokkola haudattu 07.06.1730 Kokkola. Lisätietoja: Kuoli 13 kuukauden ja 15 päivän ikäisenä.
4) Josef s. 29.03.1732 Kokkola. k. 13.05.1732 Kokkola. Perhesuhteet: Kaksonen Johanin kanssa.
5) Johan s. 29.03.1732 Kokkola. k. 21.08.1732 Kokkola.
6) Carl Josefinpoika (katso taulu 1179) s. 21.09.1733 (syntymäaika myös 03.04.1733) Kokkola. k. 11.05.1823 Vaasa. Kauppias Vaasassa.
7) Gabriel s. 10.10.1734 Kokkola. k. 18.10.1734 Kokkola.
8) Susanna Ulrika Josefintytär (katso taulu 1180) s. 21.02.1736 Kokkola. k. 04.12.1780 Vaasa.
9) Anna Maria s. 14.04.1737 Kokkola. k. 1737 haudattu 18.09.1737 Kokkola.
10) Josef s. 25.12.1739 Kokkola. k. 1764 kuollut mennessä ?.
11) Elisatbeth Margaretha Josefintytär (katso taulu 1181) s. 07.11.1742 Kokkola. k. 01.05.1794 Pietarsaari haudattu 08.05.1794 Pietarsaari.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 632 -

7. sukupolvi

Gråå, Catharina Gabrielintytär (taulusta 286. Isä: Gråå, Gabriel Henrikinpoika) s. n. 1697 Oulu ?. k. 1736 Oulu haudattu 09.07.1736 Oulu.

1. puoliso Salander, Jakob Andersinpoika s. 1675 Muhos. k. 28.01.1742 Oulu haudattu 09.01.1743 Oulu. Kauppias Oulussa, raatimies. Vihitty: 20.05.1729 Oulu.
Isä: Salander, Anders Juhonpoika Muhos kappalainen 1672.
Äiti: Hoffrenius / Hoffrén, Magdalena Petterintytär, Salander s. 1652 Ii ?.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 633 -

7. sukupolvi

Tawaststjerna, Elsa Margaretha Jakob-Pontuksentytär, Leijonberg (taulusta 288. Äiti: Gråå, Margaretha Henrikintytär) s. 03.12.1691. Lisätietoja: Oli elossa 1770.

1. puoliso Leijonberg, Carl k. 06.10.1718 jälkeen. Pohjanmaan pohjoisen tuomiokunnan vt. tuomari 1716. Vihitty: 23.09.1709 Mikkeli. Perhesuhteet: Ruotsalaista aatelissukua.
Isä: Barckman / Leijonberg, Didrich Suurten meritullien ja lisenssien ylitarkastaja Suomessa.
Äiti: Gyllenkrok, Sigrid, Barckman / Leijonberg

2. puoliso Soldan, Hans Henrik s. 03.05.1686. k. 03.02.1758 Mikkeli. Ylisotakomissaari. Vihitty: 16.02.1724.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 634 -

7. sukupolvi

Tawaststjerna, Elisabet Sofia Jakob-Pontuksentytär, Schmiedefelt (taulusta 288. Äiti: Gråå, Margaretha Henrikintytär) s. 22.10.1695. k. 27.02.1742 Mikkeli.

1. puoliso Schmiedefelt, Fabian Johan s. 1687. k. 19.02.1714 Napue, Isokyrö. Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentin kapteeniluutnantti 1713. Vihitty: 03.05.1713. Perhesuhteet: Ruotsalaista aatelissukua. Kuolinsyy: Kaatui Napuen taistelussa Isokyrössä.
Isä: Schmiedefelt, Detlof s. 1650. Savon jalkaväkirykmentin majoitusmestari.
Äiti: Gyllenhierta, Beata, Schmiedefelt

Lapset:
1) Beata Elisabet (katso taulu 1182) s. 1714. k. 13.04.1793 Heinola.

2. puoliso Fieandt, Johan Henrik s. 03.02.1683 Eesti. k. 23.08.1741 Lappeenranta. Kajaanin linnan komendantti 1715 ja sen puolustaja 1716. Vihitty: 1715. Kuolinsyy: Kaatui Lappeenrannan taistelussa. Ammatinlisäyksiä: Savon ja Savonlinnan länin jalkaväkirykmentin majuri 1733.
Fieandtin lapset saivat aatelisarvon nimellä von Fieandt hänen sotilaallisten ansioittensa perusteella 1751, ja pojat merkittiin Ruotsin ritarihuoneen luetteloihin 1752.

Isä: Fieandt, Albrecht Kornetti.
Äiti: Heijen von, ??, Fieandt

Lapset:
1) Elsa Sofia (katso taulu 1183) s. 01.11.1717 Siperia, Venäjä. k. 16.07.1790 Mikkelin maalaiskunta.
2) Carl Johan (katso taulu 1184) s. 26.05.1722 Mikkelin maalaiskunta. k. 03.07.1776 Mikkelin maalaiskunta. Lisätietoja: Vuoteen 1751 Fieandt.
3) Magnus Fredrik (katso taulu 1185) s. 24.08.1725 Kuopion maaseurakunta. k. 22.02.1808 Ristiina.
4) Johan Henrik (katso taulu 1186) s. 07.09.1729. k. 02.04.1765 Kuopion maaseurakunta. Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentin vänrikki.
5) Hedvig Juliana (katso taulu 1187) s. 26.04.1737 Mikkelin maalaiskunta. k. 18.02.1820 Janakkala.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 635 -

7. sukupolvi

Tawaststjerna, Hedvig Juliana Jakob-Pontuksentytär, Kruse / Cruus (taulusta 288. Äiti: Gråå, Margaretha Henrikintytär) s. 02.01.1697. k. 06.02.1767 Joroinen.

1. puoliso Kruse / Cruus, Peter s. 1677 Skönbergan pitäjä, Ruotsi. k. 25.10.1741 Svanhalsin pitäjä, Ruotsi. Ruotsin Itä-Götanmaan jalkaväkirykmentin kapteeni.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 636 -

7. sukupolvi

Tawaststjerna, Christina Johanna Jakob-Pontuksentytär, Weissman (taulusta 288. Äiti: Gråå, Margaretha Henrikintytär) s. 21.01.1699. k. 03.05.1779 Alastaro.

1. puoliso Weissman, Otto Magnus s. 1685 Liivinmaa ?. k. 15.12.1751 Hämeenkyrö. Porin läänin jalkaväkirykmentin Kyrön komppanian kapteeni 1741.
Isä: Weissman, Johan Adolf Liivinmaalainen luutnantti.

Lapset:
1) Jakob Johan (katso taulu 1188) s. 12.12.1718 Moskova, Venäjä.
2) Carl Johan (katso taulu 1189) s. 04.05.1734. k. 18.05.1812 Ahlainen.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 637 -

7. sukupolvi

Tawaststjerna, Carl Johan Jakob-Pontuksenpoika (taulusta 288. Äiti: Gråå, Margaretha Henrikintytär) s. 21.06.1701. k. 20.04.1763 Pieksämäki. Savon ja Savonlinnan jalkaväkirykmentin aikapteeni 1756.

1. puoliso Wenander, Margaretha, Tawaststjerna s. n. 1701. k. 07.02.1765 Pieksämäki. Vihitty: 28.04.1723 Kaarlela.

Lapset:
1) Ulrika Eleonora Carl-Johanintytär (katso taulu 1190) s. n. 1746. k. 30.01.1800 Lappeenranta.
2) Hedvig Sofia Carl Johanintytär (katso taulu 1191) s. 14.03.1717 Pieksämäki. k. 1770 Leppävirta ?. Perhesuhteet: Oli avioton tytär ennen avioliittoaan Johan Adolfin kanssa.
3) Jakob Pontus s. 28.10.1723 Kaarlela. k. 1723.
4) Johan Henrik s. 1726. k. 1726.
5) Christina Johanna Carl-Johanintytär s. 12.01.1729 Pieksämäki. k. 06.02.1797 Pieksämäki. Perhesuhteet: Naimaton.
6) Carl Johan Carl-Johaninpoika (katso taulu 1192) s. 01.07.1730 Leppävirta. k. 12.04.1804 Mikkeli. Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentin luutnantti 1777.
7) Magnus Fredrik Carl-Johaninpoika s. 29.12.1734. k. 02.01.1773 Pieksämäki. Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentin korpraali. Perhesuhteet: Naimaton.
8) Gustaf Wilhelm Fredrik Carl-Johaninpoika (katso taulu 1193) s. 24.06.1738. k. 02.08.1799 Pieksämäki. Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentin vääpeli 1771.
9) Erik Wilhelm s. 1740. k. 1740.
10) Dorothea Juliana Carl-Johanintytär (katso taulu 1194) s. 26.12.1741 Savonlinna.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 638 -

7. sukupolvi

Tawaststjerna, Gustaf Jakob Jakob-Pontuksenpoika (taulusta 288. Äiti: Gråå, Margaretha Henrikintytär) s. 20.12.1702. k. 13.09.1780 Joroinen. Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentin kapteeni 1766.

1. puoliso Brandenburg von, Lovisa, Tigerstedt s. 03.06.1708 Joroinen. k. 23.12.1787 Joroinen. Perhesuhteet: Suomalaista aatelissukua.
Isä: Brandenburg von, Georg Fredrik s. 1666. Karjalan rakuunarykmentin eversti.
Äiti: Aminoff, Anna Elisabeth, Fredrik Johanintytär , Brandenburg von

Lapset:
1) Jakob Wilhelm Gustaf-Jakobinpoika (katso taulu 1195) s. 08.12.1744 Pieksämäki. k. 22.08.1810 Juva. Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentin luutnantti 1798.
2) Lovisa Margaretha Gustaf-Jakobintytär (katso taulu 1196) s. 24.06.1747 Leppävirta. k. 30.01.1835 Joroinen.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 639 -

7. sukupolvi

Tawaststjerna, Beata Magdalena Jakob-Pontuksentytär (taulusta 288. Äiti: Gråå, Margaretha Henrikintytär) s. 27.10.1704. k. 30.06.1771 Mikkeli. Lisätietoja: 2. kerran kuulutettu 12.04.1730.

1. puoliso Gräutlein von, Johan Ludvig s. 27.02.1692 Tallinna, Eesti. k. 23.08.1741 Lappeenranta. Savon ja Savonlinnan läänin Kuopuion komppanian kapteeni 1723. Vihitty: 04.00.1730 Kuopio. Perhesuhteet: Aatelissukua. Kuolinsyy: Kaatui Lappeenrannan taistelussa.

Lapset:
1) Gustaf Pontus (katso taulu 1197) s. 1731. Luutnantti.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 640 -

7. sukupolvi

Tawaststjerna, Erik Wilhelm Jakob-Pontuksenpoika (taulusta 288. Äiti: Gråå, Margaretha Henrikintytär) s. 04.04.1706. k. 08.03.1755 Mikkeli. Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentin alikapteeni 1753.

1. puoliso Heideman von, Anna Elisabet, Tawaststjerna s. 28.07.1710 Asikkala. k. 18.12.1783 Maaninka. Vihitty: 15.10.1728 Joroinen.
Isä: Heideman von, Gustaf Wilhelm Uudenmaan läänin jalkaväkirykmentin kapteeniluutnantti.
Äiti: Bock, Anna Elisabet, Heideman von

Lapset:
1) Anna Elisabet Erik-Wilhelmintytär (katso taulu 1198) s. 07.02.1730. k. 28.01.1802 Mikkeli.
2) Jakob Pontus Erik-Wilhelminpoika (katso taulu 1199) s. 15.03.1731. k. 19.02.1792 Maaninka. Savon kevyen jalkaväkirykmentin Kuopion komppanian luutnantti 1779.
3) Magnus Fredrik s. 06.05.1733. k. 18.09.1833 Iisalmi.
4) Hedvig Christina Erik-Wilhelmintytär (katso taulu 1200) s. 11.09.1734 Iisalmi. Lisätietoja: Kuollut ennen miestään. Perhesuhteet: Avioliitossa sisarensa Anna Elisabetin langon kanssa.
5) Elsa Margaretha Erik-Wilhelmintytär s. 15.12.1736 Iisalmi. k. 05.02.1812 Puumala. Perhesuhteet: Naimaton.
6) Johanna Julia Erik-Wilhelmintytär (katso taulu 1201) s. 12.01.1739 Iisalmi.
7) Erik Wilhelm s. 29.05.1741 Mikkeli. k. 1742 haudattu 15.05.1742 Asikkala.
8) Erik Wilhelm Erik-Wilhelminpoika s. 04.03.1744 Asikkala. k. 16.02.1800 Maaninka. Savon ja Savonlinnan läänin lippumies 1788. Perhesuhteet: Naimaton.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 641 -

7. sukupolvi

Tammelander, Anna, Åberg (taulusta 289. Äiti: Gråå, Elisabet Henrikintytär) s. 03.02.1697 Raahe. k. 13.01.1775 Savonlinna.

1. puoliso Åberg, Johan s. n. 1694. k. 03.11.1779 Hamina. Vihitty: 1723.

Lapset:
1) Margareta (katso taulu 1202) k. 27.07.1826.
2) Johan Henrik (katso taulu 1203) s. n. 1728. k. 17.05.1781 Vehkalahti.
3) Elisabet Sofia (katso taulu 1204) s. 07.01.1726 Sääminki. k. 15.08.1786 Savitaipale.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 642 -

7. sukupolvi

Bergudd, Nils Nilsinpoika (taulusta 293. Äiti: Bergenhemb / Bergenheim, Elsa Petterintytär) s. 01.08.1691 (kastettu) Sulva. k. 05.05.1752 Vaasa. Korsholman eteläisen voutikunnan kruununvouti 1732.

1. puoliso Sand, Maria Margaretha, Bergudd s. n. 1709. k. 26.01.1747 Vaasa.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 643 -

7. sukupolvi

Carlman, Beata Jakobintytär, Kröger (taulusta 294. Isä: Carlman, Jakob Knutinpoika) Lisätietoja: Eli sotapakolaisena Härnösandissa Ruotsissa 1715.

1. puoliso Kröger, Christiern s. 24.09.1668 (kastettu) Vaasa. k. 1721 kuoli ollessaan sotaa paossa. Kruununkylän sairashuoneen saarnaaja 1708. Vihitty: 24.11.1696 Vaasa.
Isä: Kröger, Christiern Kokkolalainen kauppias ja raatimies.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 644 -

7. sukupolvi

Florinus, Mårten (taulusta 295. Äiti: Schilling, Susanna Mårtensdotter) s. n. 1670 Paimio. k. 20.12.1731 Kangasala. Kangasalan kirkkoherra 1721, lääninrovasti 1722.

Ylioppilas Turussa 1690. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa (Paraisilla) 13.6.1702. Uudenmaan ja Hämeen läänin ratsuväkirykmentin (Didr. Fr. Patkullin rykm.) eskadroonansaarnaaja 1702. Uudenmaan jalkaväkirykmentin (G. V. von Budbergin rykm.) rykmentinpastori 1703, palveli rykmentin mukana Riiassa vuoteen 1706. Hämeenlinnan kirkkoherra 1705, Janakkalan 1708. Joutui isonvihan aikana venäläisten vangitsemana Hämeen linnaan, mutta onnistui pakenemaan Ruotsiin 1714. Marstrandin vankilansaarnaaja. Toresundin kirkkoherra (Strängnäsin hiippak.) 1718.

1. puoliso Edhner / Edner, Catharina, Florinus k. 02.02.1724. Vihitty: 1700 (jo avioliitossa).

Lapset:
1) Paul (katso taulu 1205) s. n. 1699. k. 19.04.1750 Oulu. Handelsman i Uleåborg; Oululainen kauppias, raatimies.
2) Susanna (katso taulu 1206) s. 09.01.1701 Akaa. k. Espoo.
3) Anna Katarina (katso taulu 1207) s. 10.08.1707 Hämeenlinna. k. 10.10.1749 Ruovesi.
4) Martin (katso taulu 1208) s. n. 1709 Janakkala ?. k. 04.07.1753. Kangasalan kappalainen 1733, varapastori.
5) Isak (katso taulu 1209) s. 28.06.1716 Ruotsi. k. 06.10.1800 Karjalohja.

2. puoliso Gyllén, Gertrud , Florinus Vihitty: 1724.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 645 -

7. sukupolvi

Rancken, Elin, Schaefer (taulusta 296. Äiti: Schilling, Christina) k. 1695 Turku ? haudattu 24.05.1695 Turku.

1. puoliso Schaefer, Carl Henrikinpoika k. 1729 - 1730 Turku ?. Kauppias Turussa 1689, raatimies, valtiopäivämies. Vihitty: 26.06.1689 Turku.
Isä: Schaefer, Henrik Henrikinpoika s. 01.12.1617 Turku. Kauppias Turku, raatimies, valtiopäivämies.
Äiti: Thorwöst, Elin, Schaefer s. 1634.

Lapset:
1) Helena (katso taulu 668) k. 12.10.1736.
2) Kristina k. 1712 jälkeen.
3) Johan (katso taulu 669) s. 1695. k. 22.09.1745.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 646 -

7. sukupolvi

Kepplerus, Susanna, Sevonius (taulusta 297. Äiti: Schilling, Hebla) k. 1712.

1. puoliso Sevonius, Christiern k. 1719 Åker, Ruotsi. Rymättylän kappalainen.

Lapset:
1) Kristina (katso taulu 1210) s. 19.09.1710 Rymättylä. k. 04.12.1767 Merimasku.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 647 -

7. sukupolvi

Kepplerus, Alexander (taulusta 297. Äiti: Schilling, Hebla) s. 1679 Merimasku. k. 1738 haudattu 15.04.1738 Inkoo. Inkoon kirkkoherra, filosofian maisteri.

1. puoliso Leijonberg, Brita Helena, Kepplerus k. 1722 haudattu 07.11.1722 Turku.

Lapset:
1) Didrik (katso taulu 1211) s. 26.04.1710. k. 11.02.1767 Turku.

2. puoliso Schultz, Magdalena Elisabet, Kepplerus
Lapset:
1) Magdalena (katso taulu 1212) s. 30.12.1732 Inkoo. k. 18.12.1757 Porvoo.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 648 -

7. sukupolvi

Kepplerus, Gabriel (taulusta 297. Äiti: Schilling, Hebla) s. 1684 Merimasku. k. 01.01.1754 Pohja. Pohjan kirkkoherra 1722.

1. puoliso Törneroth, Anna Brita, Kepplerus s. 22.09.1702. k. 12.12.1758. Vihitty: 01.06.1720 Ljungby, Kalmar, Ruotsi.
Isä: Törneroth, Johan
Äiti: Brauner, Brita, Törneroth

Lapset:
1) Anna Helena (katso taulu 1213) s. 09.02.1732. k. 23.03.1795 Somero.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 649 -

7. sukupolvi

Hammar, Nils Zachariaksenpoika (taulusta 298. Äiti: Granberg, Anna Erikintytär) Kälviän pitäjänapulainen.

Ylioppilas Turussa 1695.

1. puoliso Essevius, Anna, Hammar s. 05.01.1691 Kälviä. Vihitty: 13.06.1705 Kälviä.
Isä: Essevius, Erik Kälviän kirkkoherra 1687.
Äiti: Holmius, Brita, Essevius

Lapset:
1) Nils s. 27.10.1706 Kälviä. k. 1707 haudattu 05.05.1707 Kälviä.
2) Brita Nilsintytär (katso taulu 1214) s. 31.01.1708 Kälviä. k. 05.04.1782 Pietarsaari.
3) Jakob s. 15.03.1710 Kälviä. k. 1710 Kälviä haudattu 08.05.1710 Kälviä. Lisätietoja: Eli 2 viikkoa ja 6 tuntia.
4) Margaretha s. 14.10.1711 Kälviä. k. 1711 Kälviä haudattu 21.01.1712 Kälviä. Lisätietoja: Eli 1 1/2 viikon vanhaksi.
5) Anna Christina Nilsintytär s. 15.02.1713 Kälviä.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 650 -

7. sukupolvi

Hammar, Elisabet Zachariaksentytär, Palm (taulusta 298. Äiti: Granberg, Anna Erikintytär) Lisätietoja: Oli elossa Tukholmassa vielä 1729.

1. puoliso Palm, Daniel k. Ruotsissa sotapakolaisena isonvihan aikana. Raahen urkuri 1691, raatimies 1705. Vihitty: 14.12.1700 Raahe.
Isä: Palm, Zachris Danielson Orgelnist i Brahestad, Raahen urkuri, lukkari, kellojen asettaja ja raatimies.
Äiti: Catharina Larsintytär, Palm

Lapset:
1) Zachris Danielinpoika s. 09.10.1701 (kastettu) Raahe. Ruotsin kuninkaallisen kaartin rumpali. Lisätietoja: Eli Tukholmassa 1734.
2) Anna Danielintytär s. 29.11.1704 Raahe.
3) Catharina s. 21.10.1707 Raahe. k. 20.10.1708 Raahe.
4) Johan Danielinpoika s. 18.09.1708 Raahe ?.
5) Daniel Danielinpoika s. 30.09.1709 Raahe.
6) Henrik s. 11.01.1713 Raahe. k. 19.01.1714 Raahe.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 651 -

7. sukupolvi

Cajanus, Petter Gustafsson (taulusta 299. Äiti: Granberg, Susanna) s. 27.12.1709 Ylikannus. k. 23.12.1765 Lohtaja. Lohtajan pitäjän apulaispappi 1732, sai kappalaisen arvon.

Sursill sivu 78. Ylioppilas Turku 1727, vihittiin papiksi 1729, Kurikan kappalainen 1730, mutta erosi virasta 1731. Lohtajan pitäjänapulainen 1732.

1. puoliso Gumse, Helena Johansdotter, Cajanus s. 30.11.1706 Isokyrö. k. 24.09.1793 Lohtaja. Vihitty: 10.12.1730 Vähäkyrö.
Sursill sivu 321.

Isä: Gumse, Johan Jakobinpoika s. 1679 Isokyrö ?. Kirkkoherra Vähäkyrö 1720.
Äiti: Alftanus, Susanna Israelintytär, Gumse s. 22.01.1686 Isokyrö ?.

Lapset:
1) Gustaf Johan Petterinpoika (katso taulu 1215) s. 31.10.1731 Vähäkyrö. k. 10.12.1784 Lohtaja. Lohtajan pitäjänapulainen 1766, sijoitettuna Toholammille 1775.
2) Susanna Helena Petterintytär (katso taulu 1216) s. 26.04.1734 Lohtaja. Perhesuhteet: Avioliitto oli lapseton.
3) Hedvig Maria Petterintytär s. 24.08.1735 Lohtaja.
4) Ulrika Petterintytär s. 25.10.1736 Lohtaja.
5) Petter Nicolaus s. 21.08.1738 Lohtaja. k. 06.09.1738 Lohtaja.
6) Christina Margaretha Petterintytär (katso taulu 1217) s. 09.10.1739 Lohtaja. k. 06.04.1787 Pudasjärvi.
7) Jonas s. 30.01.1741 Lohtaja. k. 22.09.1748 Lohtaja.
8) Maria s. 19.04.1742 Lohtaja. k. 07.07.1742 Lohtaja.
9) Israel Petterinpoika (katso taulu 1218) s. 21.04.1745 Lohtaja. k. 01.05.1812 Pyhäjoki. Nimismies Pyhäjoki.
10) Carl s. 01.09.1746 Lohtaja. k. 05.11.1746 Lohtaja.
11) Anna Sofia Petterintytär (katso taulu 1219) s. 09.03.1749 Lohtaja. k. 08.09.1809 Lohtaja.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 652 -

7. sukupolvi

Cajanus, Jonas Gustafinpoika, Cajan (taulusta 299. Äiti: Granberg, Susanna) s. 25.07.1716 Ruotsin Kainuu, Kalix (vanhemmat oli siellä sotapakolaisina). k. 01.05.1785 Kaarlela. Maanmittari, tehnyt selvityksen Mustasaaren pitäjän saaristosta (Vaasa). Lisätietoja: Jonkin aikaa Cajan. Ammatinlisäyksiä: Ylimääräinen maanmittari Pohjanmaalla 1749.

Tärkein ja täydellisin asiakirja, joka antaa tietoja saaristo-omistuksista, on maanmittari Jonas Cajanuksen 1754 tekemä selitys Mustasaaren pitäjän saaristosta. (Beskrifning öfver skärgärden i Mustasaari socken). Tämä selitys sessä mainittu. Saarien arvo on ilmoitettu luettelemalla miten monta lammasta tai vasikkaa niillä voidaan kesän aikana laitumella pitää. Useassa kohden on sitäpaitsi mainittu mihin seikkaan omistusoikeus perustuu, ylimuistoiseen riidattomaan nautintoon, tai oikeuden päätöksiin. Tämä Cajanuksen kirjoittama karttaselitys on sittemmin ollut perustana myöhemmin toimitettuja isojakoja varten saaristossa ja niissä kylissä, joilla on saariosuuksia. Luettelo perustuu nähtävästi enimmäkseen niihin suullisiin ilmoituksiin ja kirjallisiin todisteisiin,- joita Cajannukselle hänen pitämissään kokouksissa on asiallisten puolelta esitetty. Kokouksissa oli tosin läsnä osakkaita mannerkylistäkin, mutta luonnollista on, että saaristolaiset olivat paremmin edustetut ja koettivat valvoa etujaan kotikylänsä rajoilla ja piirissä oleviin maihin innokkaammin kuin muut. Cajanuksen selityksessä mainitaan mannermaalaisten (Landboarne) ilmoittaneen, että heidän vanhat Söderuddenin saarien omistusoikeutta koskevat tuomionsa ovat joutuneet hukkaan isonvihan aikana, mutta heidän pitäisi tästä huolimatta saada esteettä pitää hallussaan ylimuistoisen nautintonsa perusteella maita ja kalastusoikeuksiaan siellä. Tämän ohessa he vielä huomauttivat että Söderuddenin saariston erottaa vesi Wallgrunnin maasta. Selvyyden vuoksi noudatetaan tässä samaa tapaa kuin Cajanuskin, luetellaan nimittäin kunkin pitäjän ja kylän kohdalla ne ulkopuolella kylän piiriä olevat saari omistukset, jotka joko vielä nytkin kuuluvat kylille tai joista vanhemmat asiakirjat tietävät kertoa. Tämän yhteydessä mainitaan ne jakotoimitukset, joihin nykyinen omistusoikeus lähinnä perustuu. Lähde: KYRÖNMAA I Etelä-Pohjalaisen seurakunnan julkaisu 1912 Ylioppilas Turussa 1736, suoritti maanmittaritutkinnon 1744

1. puoliso Holst, Maria Helena Henrikintytär, Cajanus s. 22.01.1729 Lohtaja. k. 12.08.1764 Lohtaja. Vihitty: 01.00.1749.
Isä: Holst, Henrik s. 06.01.1683 Saksa. Pohjanmaan rykmentinkirjuri.
Äiti: Munselius, Susanna Erikintytär, Holst s. 1695.

Lapset:
1) Susanna s. 02.01.1751 Lohtaja. k. 24.06.1752 Mustasaari.
2) Gustaf s. 24.09.1752 Mustasaari. k. 19.10.1752 Mustasaari.
3) Henrik Jonaksenpoika s. 05.03.1754 Mustasaari.
4) Maria Helena s. 13.06.1755 Mustasaari. Lisätietoja: Kuoli vuoteen 1772 mennessä.
5) Jonas Jonaksenpoika (katso taulu 1220) s. 19.04.1757 Mustasaari. k. 10.03.1817 Saloinen. Raahen ja Saloisten kirkkoherra 1803 1817. Lisätietoja: Ensin Cajan. Perhesuhteet: Avioliitto oli lapseton.
6) Christoffer s. 1760 Mustasaari ?. k. 24.08.1760 Mustasaari.
7) Carl s. 12.12.1761 Lohtaja. k. 04.07.1763 Lohtaja.

2. puoliso Chydenius, Hedvig, Cajanus s. 23.03.1743 Kuusamo. Vihitty: 29.10.1765 Kaarlela.
Isä: Chydenius, Jakob Anteronpoika s. 21.06.1703. Kokkolan rovasti 1760.
Äiti: Hornaeus, Hedvig, Chydenius s. 1699 Houtskär.
Lapset:
1) Susanna Hedvig s. 11.03.1767 Lohtaja. k. 18.06.1768 Lohtaja.
2) Catharina s. 23.05.1769 Kaarlela. k. 17.08.1772 Kaarlela.
3) Maria Helena Jonaksentytär s. 07.05.1772 Kaarlela.
4) Beata Magdalena Jonaksentytär (katso taulu 1221) s. 28.12.1773. k. 10.08.1840 Kemi.
5) Hedvig Magdalena Jonaksentytär (katso taulu 1222) s. 23.08.1776 Kokkola. k. 13.05.1811 Kokkola.
6) Jakob Jonaksenpoika s. 07.03.1779 Kaarlela. k. 20.09.1799 Taivassalo. Kotiopettaja Taivassalossa. Perhesuhteet: Naimaton. Kuolinsyy: Hukkui pelastaessaan kalastusmatkalla veteen joutunutta Fredrik Aminoff´ia. Ammatinlisäyksiä: Fredrik Aminoff kuoli myös.
7) Gustaf Anders s. 26.06.1782 Kaarlela. k. 17.06.1784 Kaarlela.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 653 -

7. sukupolvi

Cajanus, Maria Gustafintytär, Gumse (taulusta 299. Äiti: Granberg, Susanna) s. 20.10.1719 Lohtaja. k. 16.06.1765 Lohtaja.

1. puoliso Gumse, Michael Johaninpoika s. 05.06.1715. k. 1761 Raahe. Raahen ja Saloisten kappalainen 1759. Vihitty: 18.09.1739 Lohtaja.
Ylioppilas Turussa 1734, vihittiin papiksi 1737.

Isä: Gumse, Johan Jakobinpoika s. 1679 Isokyrö ?. Kirkkoherra Vähäkyrö 1720.
Äiti: Alftanus, Susanna Israelintytär, Gumse s. 22.01.1686 Isokyrö ?.

Lapset:
1) Johan s. 09.05.1740 (kastettu) Vähäkyrö. k. 1740 Vähäkyrö haudattu 17.08.1740 Vähäkyrö.
2) Daniel s. 27.11.1742 Vähäkyrö. Perhesuhteet: Kuollut nähtävästi pienenä.
3) Gustaf Michaelinpoika (katso taulu 1223) s. 25.01.1744 Vähäkyrö. k. 13.12.1805 Oulu. Oulun pitäjänkirjuri.
4) Mathias s. 20.10.1745 Kälviä. k. 1745 Kälviä haudattu 07.11.1745 Kälviä.
5) Johan Israel Michaelinpoika (katso taulu 1224) s. 17.12.1746 Kälviä. k. 1787 jälkeen. Pohjanmaan jalkaväkirykmentin Kemin komppanian kersantti 1779. Lisätietoja: Eli 1787.
6) Jonas s. 11.03.1748 Kälviä. Perhesuhteet: Kuoli nähtävästi pienenä.
7) Michael s. 09.10.1749 Kälviä. k. 08.11.1749 Kälviä.
8) Henrik Petter s. 22.01.1751 Vihanti. k. 04.00.1751 Vihanti.
9) Fredrik Deodatus s. 01.12.1752 Vihanti. k. 01.09.1754 Vihanti.
10) Emanuel Michaelinpoika s. 18.02.1754 Vihanti. k. 1787. Kirkkomaalari. Lisätietoja: Sitten Granberg. Perhesuhteet: Naimaton.
11) Susanna Helena Michaelintytär (katso taulu 1225) s. 30.09.1755 Vihanti. k. 05.03.1819 Liminka.
12) Abraham Michaelinpoika (katso taulu 1226) s. 08.10.1757 Vihanti. k. 25.12.1791 Oulu. Oulun triviaalikoulun apologista 1787. Lisätietoja: Sitten Cajanus.
13) Maria Sofia Michaelintytär (katso taulu 1227) s. 16.03.1759 Vihanti. k. 07.12.1837 Liminka. Lisätietoja: Sitten Granberg. Perhesuhteet: Avioliitto Simeliuksen kanssa oli lapseton.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 654 -

7. sukupolvi

Laurentz, Anna Sofia (taulusta 300. Äiti: Lindcrantz, Sofia Catharina) k. 16.12.1741 Kangasala.

1. puoliso Brand, Clas s. 07.10.1699. k. 06.02.1780 Västanfjärd. Vihitty: 23.06.1734 Kangasala.
Isä: Brand, Peter s. 1674.
Äiti: Linderot, Anna Margaretha, Brand s. 01.07.1669.

Lapset:
1) Carolina Christina s. 20.01.1741 Kangasala. k. 08.10.1741 Kangasala.
2) Carl Johan (katso taulu 1228) s. 16.07.1735. k. 12.06.1813 Västanfjärd.
3) Gustaf Henrik s. 04.07.1738 Kangasala. k. 11.10.1741 Kangasala.
4) Anna Sofia s. 13.12.1739 Kangasala. k. 10.10.1741 Kangasala.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 655 -

7. sukupolvi

Laurentz, Märta Christina, Klick (taulusta 300. Äiti: Lindcrantz, Sofia Catharina) s. 1703. k. 1748 haudattu 16.10.1748 Kangasala.

1. puoliso Klick, Berndt Adrian s. 1699. k. 13.12.1764 Kangasala.

Lapset:
1) Carl Johan (katso taulu 1229) s. 14.04.1731 Kangasala. k. 08.05.1762 Pommern, Saksa.
2) Charlotta Juliana (katso taulu 1230) s. 07.00.1732. k. 15.05.1811 Suoniemi.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 656 -

7. sukupolvi

Lindcrantz, Eva Märta, Brand (taulusta 301. Isä: Lindcrantz, Axel Lorentz) s. 22.01.1710. k. 24.02.1732 Pohja.

1. puoliso Brand, Clas s. 07.10.1699. k. 06.02.1780 Västanfjärd. Vihitty: 28.06.1729.
Isä: Brand, Peter s. 1674.
Äiti: Linderot, Anna Margaretha, Brand s. 01.07.1669.

Lapset:
1) Anna Sofia s. 28.05.1731. k. 29.05.1731.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 657 -

7. sukupolvi

Lindcrantz, Lars (taulusta 301. Isä: Lindcrantz, Axel Lorentz) s. 29.05.1725. k. 20.06.1757 Vihti.

1. puoliso Rotkirch, Sofia Christina, Lindcrantz s. 24.07.1730 Porvoon maalaiskunta. k. 01.03.1767 Vihti. Vihitty: 01.03.1750 Vihti.
Isä: Rotkirch, Johan Wentzel s. 27.04.1699 Tartto, Eesti.
Äiti: Hästesko-Fortuna, Barbro Christina, Norman s. 01.05.1698 Vihti.

Lapset:
1) Axel s. 15.11.1750 Vihti. k. 21.07.1789 Parkunmäki.
2) Christina (katso taulu 1231) s. 12.07.1752. k. 12.01.1840 Porvoo.
3) Sofia s. 02.04.1754 Helsingin pitäjä. k. 26.08.1819 Karuna.
4) Eva (katso taulu 1232) s. 07.11.1755 Helsingin pitäjä. k. 1809.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 658 -

7. sukupolvi

Lindcrantz, Fredrik (taulusta 301. Isä: Lindcrantz, Axel Lorentz) s. 13.05.1728 Pohja. k. 10.07.1783 Pohja.

1. puoliso Aminoff, Eva Sofia, Lindcrantz s. 1726. k. 12.04.1799 Pohja. Vihitty: 20.08.1751 Pohja.

Lapset:
1) Jeanna Carolina (katso taulu 1233) s. 10.05.1762 Tammisaari. k. 06.08.1786 Mäntsälä.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 659 -

7. sukupolvi

Kempe, Brita, Planting (taulusta 302. Isä: Kempe, Samuel)

1. puoliso Planting, Petter s. 1685. Vihitty: 1717 Tornio.

Lapset:
1) Henrik (katso taulu 1234) s. 25.01.1716 Tornio. k. 29.01.1794 Kuusamo. Kuusamon nimismies.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 660 -

7. sukupolvi

Kempe, Herman (taulusta 303. Isä: Kempe, Mårten)

1. puoliso Brita Nilsdotter, Kempe

Lapset:
1) Magdalena (katso taulu 1235) s. 1678 Alatornio. k. 24.09.1755 Ylitornio.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 661 -

7. sukupolvi

Kempe, Henrik (taulusta 303. Isä: Kempe, Mårten)

1. puoliso Burelia, Barbro Abramsdotter, Kempe k. 20.09.1735 Tornio.
Isä: Burelius, Abram Michaelis
Äiti: Karin Ersdotter, Burelius

Lapset:
1) Barbro (katso taulu 1236)

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 662 -

7. sukupolvi

Ross, Margaretha, Hornborg (taulusta 305. Äiti: Schaefer, Margaretha) s. 1702. k. 27.12.1754.

1. puoliso Hornborg, Johan s. n. 1682. k. 25.08.1754 Tyrvää. Tyrvään kirkkoherra.
Ylioppilas Turussa 1699 Hornborg. Vihitty papiksi Viipurin hiippakunnassa 1702. Käkisalmen kirkkoherran apulainen 1702, Helsingin 1703. Porvoon kaupunkikappalainen 1704. Pakeni sotaa Ruotsiin 1713. Sahalahden kirkkoherra 1715 (ei astunut virkaan). Tukholman Klaran seurak. vt. kappalainen. Turun läänin jalkaväkirykmentin rykmentinpastori 1721-26, samalla Turun ruots. seurak. 1. kappalainen ja arkkidiakoni 1722. Pielisjärven kirkkoherra 1722, luopui virasta 1723. Tyrvään kirkkoherra 1726. Lääninrovasti 1732. Saarnaaja pappeinkokouksessa Turussa 1735. Lähde: Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852

Isä: Hornborg, Bogislaus Turkulainen muurarimestari.
Äiti: Brita Johansdotter, Hornborg

Lapset:
1) Margaretha (katso taulu 1237) s. 17.02.1734 Tyrvää. k. 09.02.1794.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 663 -

7. sukupolvi

Ross, Anna Christina, Peldan (taulusta 305. Äiti: Schaefer, Margaretha) s. 1703 Turku. k. 16.05.1773 Turku.

1. puoliso Peldan, Israel Henrikinpoika s. 1692 Ilmajoki. k. 06.11.1747 Turku. Turun katedraalikoulun rehtori 1730. Vihitty: 20.10.1724 Turku. Ammatinlisäyksiä: Venäläiset nimittivät Turun yliopiston 3. teologian professoriksi 1742.
Ylioppilas Turussa 1708, Upsalassa 1708. Filosofian maisteri 1722.

Isä: Peldan, Henric Gabrielsson, Peldanus s. 1666 tammikuussa, Ilmajoki ?. Kapellan uti Ilmola, kappalainen Ilmajoki 1701.
Äiti: Alftanus, Helena, Peldan s. 24.06.1669.

Lapset:
1) Israel Israelinpoika (katso taulu 1238) Merikapteeni.
2) Helena Margaretha Israelintytär (katso taulu 1239) s. 1726 Turku ?. k. 12.02.1772 Kisko.
3) Henrik Israelinpoika (katso taulu 1240) s. 19.01.1728 Turku ?. k. 02.07.1787 Eura (nykyinen Tarvasjoki). Turun hovioikeuden auskultantti 1747, maanviljelijä.
4) Anna Christina Israelintytär s. 08.05.1738 Turku.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 664 -

7. sukupolvi

Ehrensvärd, Carl (taulusta 306. Isä: Schaeffer Ehrensvärd, Johan Jakob) s. 29.01.1713. k. 25.01.1770 Tukholma.

1. puoliso Gyllengranat, Margareta, Ehrensvärd s. 11.12.1719. k. 01.11.1762 Botkyrka, Ruotsi. Vihitty: 19.12.1760.

Lapset:
1) Anna Maria (katso taulu 1241) s. 03.09.1744. k. 17.09.1814 Bromma, Tukholma.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 665 -

7. sukupolvi

Fleege, Anna Juhanantytär, Haveman (taulusta 307. Äiti: Schaefer, Catharina) s. 1704. k. 05.04.1770.

1. puoliso Haveman, Georg s. 21.02.1709. k. 10.07.1774.

Lapset:
1) Margareta Kristina (katso taulu 1242) s. 09.01.1738. k. 03.04.1773.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 666 -

7. sukupolvi

Fleege, Catharina, Rungeen (taulusta 307. Äiti: Schaefer, Catharina) s. 1706. k. 21.10.1760.

1. puoliso Rungeen, Matias k. 17.09.1741. Vihitty: 31.12.1728.

Lapset:
1) Margareta (katso taulu 1243) s. 1735. k. 19.05.1760 Turku.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 667 -

7. sukupolvi

Gordon, Christina Wellamin Wilhelmintytär, Huvudsköld (taulusta 308. Äiti: Carstenius, Margareta) s. n. 1654. k. 16.12.1708 Sauvo.

1. puoliso Hufvudsköld, Erik s. n. 1650. k. 1726 (jälkeen). Hovijunkkari, tilanomistaja Sauvossa. Vihitty: 30.10.1680 jälkeen. Lisätietoja: Eli 1726. Perhesuhteet: Suomalaista aatelissukua, oli uudestaan aviossa nimeltä tuntemattoman kanssa.
Ylioppilas Turussa 1665

Isä: Hufvudsköld, Göran s. 16.03.1614. Kapteeniluutnantti.
Äiti: Carpelan, Catharina, Huvudsköld s. 13.07.1620 Taivassalo.

Lapset:
1) Christina Margareta
2) Erik (katso taulu 1244) s. 26.05.1682. k. 31.05.1744.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 668 -

7. sukupolvi

Schaefer, Helena, Wittfooth (taulusta 309. Isä: Schaefer, Carl Henrikinpoika) k. 12.10.1736.

1. puoliso Wittfooth, Bertil k. 1723. Vihitty: 31.12.1710.

2. puoliso Petratz, Ludvig

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 669 -

7. sukupolvi

Schaefer, Johan (taulusta 309. Isä: Schaefer, Carl Henrikinpoika) s. 1695. k. 22.09.1745.

1. puoliso Backman, ?? Eliaksentytär, Schaefer

Lapset:
1) Benedicta (katso taulu 1245)

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 670 -

7. sukupolvi

Werander, Catharina Helena Gustafintytär, Escholin (taulusta 315. Isä: Werander, Gustaf Gabrielinpoika) s. n. 1700 Sulva ?. k. 12.10.1749 Vehkalahti. Perhesuhteet: Avioliitto Laguksen kanssa oli lapseton.

1. puoliso Escholin, Israel s. n. 1700. k. 1742 Siuntio. Siuntion kirkkoherra 1736. Vihitty: ??.
Turun katedraalikoulun oppilas 17.10.1711 (in cl. rect. circ. infer., Israel Gabrielis Escholin Uskelens.). Ylioppilas paon aikana Tukholmassa 1718 Æscolin Israel _ 293. Ylioppilas Uppsalassa 12.11.1718 Israël Escolin Studios. Aboëns. - Symbola: 'ante hac Societatis Academicæ Aboensis, proh dolor, exulantis membrum, jus civitatis Acad. Upsalis acquisivit'. Därjämte ...: 'Hi quatuor ob paupert. nihil dederunt'. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 24.8.1722. Respondentti 22.4.1726 pro exercitio, pr. Nils Hasselbom. Respondentti 9.6.1726 pro gradu, pr. Algot Scarin. FM 14.6.1726. Sauvon kappalaisen apulainen (komministeri) 1722. Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmentin pataljoonansaarnaaja 1729, rykmentinpastori 1730. Siuntion kirkkoherra 1736. Saarnaaja pappeinkokouksessa Turussa 1739. Lähde: Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852

Isä: Escholin, Gabriel Nilsson Rovasti Uskelassa.
Äiti: Alftan, Barbro, Escholin s. n. 1678.

Lapset:
1) Catharina Israelintytär (katso taulu 1246) s. n. 1725. k. 25.07.1806 Janakkala.
2) Maria s. n. 1726. k. 14.04.1737 Siuntio.
3) Israel Israelinpoika s. 16.07.1732 Snappertuna. k. 26.07.1756 Tukholma. Lisätietoja: "Tuli onnettomaksi Tukholmassa 1752", muut elämänvaiheet tuntemattomat. Kuolinsyy: Mestattu.
Ylioppilas Turussa kl. 1750 [Escholin] Israel Austal _ 428. — Ratsumestari henkikaartissa. Tuomittu kuolemaan kapinahankkeen osallisena 1756. Lähde: Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852 H. Ylikangas, Suomalaisten osuus levottomuuksiin vuosien 1755-1756 valtiopäivillä. HArk 59 (1964) s. 248-249; Sursillin suku (täyd. ja toim. E. Kojonen, 1971) #9166.
4) Carl Henning Israelinpoika s. 26.07.1736 Siuntio.
5) Helena Juliana s. 30.01.1740 Siuntio. k. 28.03.1740 Siuntio.

2. puoliso Lagus, Henrik Gustaf s. n. 1719. k. 16.05.1771 Ruokolahti. Ruokolahden kirkkoherra 1751. Vihitty: 25.03.1745 Siuntio.
Ylioppilas Turussa 1738, vihittiin papiksi 1747

Isä: Lagus, Gabriel s. 10.03.1679. Pitäjänapulainen Kirkkonummi.
Äiti: Collin, Maria

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 671 -

7. sukupolvi

Werander, Margaretha Elisabet Hansintytär, Mathlin (taulusta 319. Isä: Werander, Hans Gabrielinpoika) s. 14.05.1723 Vaasa.

1. puoliso Mathlin / Matelin, Anders Johan s. 27.09.1706 Vaasa. k. 21.12.1758 Laihia. Laihian nimismies 1750. Vihitty: 03.12.1738 Vaasa. Lisätietoja: Alkujaan Matelin.
Isä: Matelin, Johan Vaasan kaupunginviskaali.
Äiti: Kåck, Margaretha Elisabet, Matelin

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 672 -

7. sukupolvi

Werander, Carl Gustaf Jakobinpoika (taulusta 320. Isä: Werander, Jakob Carlinpoika) s. 28.05.1705 Lapväärtti. k. 31.12.1771 Tukholma. Tukholman suomalaisen seurakunnan kirkkoherra 1750. Ammatinlisäyksiä: Teologian tohtori Lundin yliopistossa 1768, valtiopäivämies.

Ylioppilas Turussa 1722, filosofian maisteri 1726, vihittiin papiksi 1727. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 1.11.1727. TT h.c. Lundissa 25.6.1768. Pohjanmaan jalkaväkirykmentin rykmentinpastori 1727. Kokkolan kirkkoherra 1735. Lääninrovasti 1740. Pakeni sotaa Ruotsiin 1741. Ruotsin valtuuskunnan saarnaajana rauhanneuvotteluissa Turussa 1743. Simtunan ja Altunan kirkkoherra (Uppsalan hiippak.) s.v. Rovasti 1744. Tukholman suom. seurak. kirkkoherra 1750. Tukholman konsistorin jäsen s.v. Pappissäädyn valtuutettu valtiosäätyjen pankissa s.v., samoin valtiosäätyjen manufaktuurikonttorissa 1754-66. Saarnaaja pappeinkokouksessa Kokkolassa 1738. Valtiopäivämies 1740-41, 1742–43, 1751-52 ja 1760-62. Lähde: Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852

1. puoliso Sand, Christina Birgitta, Werander s. 03.12.1713. k. 05.02.1759 Tukholma. Vihitty: 26.12.1728.
Isä: Sand, Elias Lapväärtin kirkkoherra.
Äiti: Gerner, Brita, Sand

2. puoliso Lindhielm, Hedvig Eleonora, Modéen s. 18.02.1712. k. 20.03.1770 Tukholma. Vapaaherratar. Vihitty: 30.09.1759 Tukholma.
Isä: Lindhielm, Axel Hovimarsalkka, vapaaherra.
Äiti: Göthe, Catharina, Lindhielm

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 673 -

7. sukupolvi

Werander, Maria Jakobintytär, Cneiff (taulusta 320. Isä: Werander, Jakob Carlinpoika)

1. puoliso Cneiff, David Benedictus s. Stettin, Saksa ?. k. Kaskinen ?. Kauppias Vaasassa, valtiopäivämies. Vihitty: 09.11.1721 Tukholma. Lisätietoja: Muutti Kaskisiin 1740- luvulla.

Lapset:
1) Johan David David-Benedictuksenpoika (katso taulu 1247) s. 13.09.1722 Tukholma. k. 29.10.1791 (tai30 p:nä) Kaskinen. Pohjanmaan lääninlampuri 1743. Taloustirehtööri 1759. Ammatinlisäyksiä: Pohjanmaan lampaanhoidon edistäjä ja taloudellinen kirjailija.
2) Carl Jakob David-Benedictuksenpoika s. 1726.
3) Margaretha David-Benedictuksentytär s. 23.08.1728 Vaasa.
4) Gustaf Bernhard David-Benedictuksenpoika s. 21.05.1730 Vaasa.
5) Zacharias s. 24.01.1732 Vaasa. k. 10.07.1732 Vaasa.
6) Anna Sofia David-Benedictuksentytär s. 08.07.1734 Vaasa.
7) Benedictus s. 29.06.1736 Vaasa. k. 01.08.1737 Vaasa.
8) Benjamin s. 27.08.1737 Vaasa. k. 22.09.1737 Vaasa.
9) Nils David-Benedictuksenpoika s. 19.09.1738 Vaasa.
10) Brita Catharina s. 05.06.1741 Vaasa. k. 02.08.1741 Vaasa.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 674 -

7. sukupolvi

Werander, Juliana Carlintytär, Meilund (taulusta 320. Isä: Werander, Jakob Carlinpoika) Lisätietoja: Eli Vaasassa 1709.

1. puoliso Meilund, Matthias

2. puoliso Rijp / Riippi, Erik Vaasan triviaalikoulun collega inferior 1713. Lisätietoja: Myöhemmät vaiheet tuntemattomat.
Teuvan enimmäinen ylioppilas, Turussa 1702.

Isä: Riippi, Anders Nilsson s. 1635 Teuva. Teuvalainen talollinen, kirkonväärtti, lautamies, kievarinpitäjä.
Äiti: Tuokkola, Maria Sipintytär, Riippi

Lapset:
1) Marja Erikintytär s. 03.02.1707 Vaasa.
2) Annicka Erikintytär s. 24.01.1709 Vaasa.
3) Catharina (katso taulu 1248) s. 1712.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 675 -

7. sukupolvi

Kalm, Pehr Gabrielinpoika (taulusta 322. Äiti: Ross, Catharina Hermanintytär) s. 03.00.1716 (Posthumus) Ångermanland, Ruotsi. k. 16.11.1779 Turku. Turun yliopiston ensimmäinen taloustieteen professori 1747.

Ylioppilas Turussa 1735, Upsalassa 1740. Teki luonnontieteellisen tutkimusmatkan Pohjois-Amerikkaan 1747-1751. Vihittiin papiksi 1757. Sai kutsun Pietarin tiedeakatemian kasviopin professoriksi 1764, mutta kieltäytyi. Teologian tohtori Lundin yliopistossa 1768. Merkittävä taloustieteilijaä

1. puoliso Sjöman, Anna Margaretha, Sandin s. n. 1723 Gästriklan, Ruotsi. k. 06.01.1787 Turku.
Isä: Sjöman, Johan Tukholman arsenaalin komissaari.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 676 -

7. sukupolvi

Alftanus / Alftan, Israel Israelinpoika (taulusta 326. Äiti: Eichman / Ekman, Susanna Philipintytär) s. n. 1683. k. 15.12.1747. Kappalainen Isokyrö 1732.

1. puoliso Aenelius, Ingrid, Alftanus / Alftan s. 01.01.1690. k. 10.02.1746 Isokyrö. Vihitty: 1714 jo ennen.
Isä: Aenelius, Georg Vaasantriviaalikoulun rehtori, filosofian maisteri.
Äiti: Backman, Catharina, Aenelius

Lapset:
1) Jöran s. 09.10.1718 Isokyrö. k. 29.10.1718 Isokyrö.
2) Susanna Helena Israelintytär (katso taulu 1249) s. 24.05.1720 Isokyrö. k. 10.07.1781 Vaasa.
3) Catharina Ingrid s. 25.06.1721 Isokyrö. k. 04.07.1721 Isokyrö.
4) Maria Elisabet Israelintytär (katso taulu 1250) s. 20.01.1723 Isokyrö. Perhesuhteet: Seurasi miestään Venäjälle.
5) Hedvig s. 01.02.1725 Isokyrö. k. 08.06.1725 Isokyrö.
6) Gabriel Israelinpoika s. 12.01.1727 Isokyrö. k. 26.05.1748 kuoli ennen.
7) Israel Israelinpoika s. 01.05.1728 Isokyrö. k. 26.05.1748 kuoli ennen.
8) Clara Sofia s. 12.02.1730 Isokyrö. k. 13.02.1730 Isokyrö.
9) Johan Israelinpoika s. 30.03.1732 Isokyrö. Tukholmalaisen kauppiaan ja oluenpanijan Jürgen Hinrich Marqvardin palveluksessa. Lisätietoja: Sitten Altan, myöhemmistä vaiheista ei ole tietoa.

2. puoliso Sticksenius, Christina, Alftanus / Alftan

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 677 -

7. sukupolvi

Alftanus, Margaretha Israelintytär, Cajander (taulusta 326. Äiti: Eichman / Ekman, Susanna Philipintytär) s. n. 1690 Isokyrö. k. 1726 Pertteli haudattu 03.04.1726 Pertteli.

1. puoliso Cajander, Gabriel k. 1726 Pertteli haudattu 03.04.1726 Pertteli. Kruununvouti. Vihitty: 13.10.1708 Pertteli. Perhesuhteet: Haudattu samanaikaisesti vaimonsa kanssa.

Lapset:
1) Gabriel s. 20.07.1709 Pertteli ?. k. 06.08.1710 Pertteli.
2) Susanna Margaretha Gabrielintytär (katso taulu 1251) s. 03.12.1710 Pertteli. k. 03.09.1747 Turku haudattu Pertteli.
3) Israel Gabrielinpoika s. 25.11.1711 Pertteli.
4) Elias Gabrielinpoika (katso taulu 1252) s. 06.10.1713 Paon aikana Tukholmassa. k. 18.06.1773 Espoo. Espoon kirkkoherra 1744, rovasti. Perhesuhteet: Lapsettomat.
5) Johan s. 23.04.1725 Pertteli. k. 1725 Pertteli haudattu 23.05.1725 Pertteli.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 678 -

7. sukupolvi

Alftanus, Susanna Israelintytär, Gumse (taulusta 326. Äiti: Eichman / Ekman, Susanna Philipintytär) s. 22.01.1686 Isokyrö ?. k. 03.04.1764 Lohtaja.

1. puoliso Gumse, Johan Jakobinpoika s. 1679 Isokyrö ?. k. 03.05.1742 Vähäkyrö. Kirkkoherra Vähäkyrö 1720.
Ylioppilas Turussa 1699

Isä: Gumse, Jakob Petterinpoika Isonkyrön nimismies.
Äiti: Helena Johanintytär, Gumse

Lapset:
1) Israel Johansson (katso taulu 1253) s. 20.08.1705 Isokyrö. k. 25.06.1752 Vähäkyrö. Pitäjänkirjuri Vähäkyrö.
2) Helena Johansdotter (katso taulu 1254) s. 30.11.1706 Isokyrö. k. 24.09.1793 Lohtaja.
3) Michael Johaninpoika (katso taulu 1255) s. 05.06.1715. k. 1761 Raahe. Raahen ja Saloisten kappalainen 1759.
4) Susanna Johanintytär (katso taulu 1256) s. 1721 (syntymäaika noin). k. 08.06.1808 Lapväärtti.
5) Herman Jonas s. 07.01.1725 Vähäkyrö. k. 16.04.1727 Vähäkyrö.
6) Johan s. 03.07.1726 Vähäkyrö. k. 07.05.1727 Vähäkyrö.
7) Catharina Maria s. 18.08.1729 Vähäkyrö. k. 05.04.1730 Vähäkyrö.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 679 -

7. sukupolvi

Alftanus / Altanus / Altan, Johan Israelsson (taulusta 326. Äiti: Eichman / Ekman, Susanna Philipintytär) s. 15.01.1692 Isokyrö. k. 17.03.1755 Lohtaja. Lohtajan kirkkoherra 1735, rovasti 1740. Lisätietoja: Kastettu 20.06.1692, kasteen toimitti Laihian kirkkoherra Samuel Backman.

Johan var Student 1712; Bataillons-predikant 1722; Regements-pastor vid Lifdragonerne 1731; Pastor i Lochteå (Lohtaja); Prost 1740; Contracts-prost 1745. Ylioppilas 1712, Upsalassa 1721. 19 vuotta syntymänsä jälkeen 19. p:nä kesäkuuta v.1711, Johannes kirjoitti muistiinpanoihinsa kouluvuotensa päättyessä: Aamulla klo. 5 aikaan läksin veljeni kanssa matkaan edellä kerrotusta kaupungista (Vaasasta) ja pääsimme samana päivänä perille kotiin Isoonkyröön. Seuraavan muistiinpanon tarkka päivämäärä Johannekselta jäi merkitsemättä, mutta se ajoittuu aivan lähipäiviin. Siinä hän toteaa: Näinä päivinä marssi Isonkyrön läpi rykmentti äskettäin täällä Pohjanmaalla palvelukseen otettuja sotamiehiä. Seuraava muistiinpano on 23.6: Lankoni Johan Komsi läksi matkaan ja jätin hänelle jäähyväiset. Johannes Komsi oli nuori 8.5.1703 pappisvihkimyksen saanut pappismies ja Johanneksen lanko. Johannes Komsi toimi aluksi Isossakyrössä Orisbergin ruukin ruukinpappina ja mainitaan Pohjanmaan rykmentin palkkausluettelossa v:lta 1714, pataljoonan pappina. Muistiinpanot jatkuvat edelleen 26.6: Maaherra ja kenraalimajuri Lorents Clerck tuli Ilmajoelta suuren seurueensa kera meille mukanaan hänen alaisensa Otto Johan Mai(d)el Laihialta. Tämän jälkeen merkinnöissä on tauko 17/7 saakka, jonka jälkeen ne taas jatkuvat. Syynä tähän oli se, että 26.6 Johannes lähti veljensä kanssa Ilmajoelle Peuralaan, jossa hänen siskonsa Helena Alftana emännöi kappalainen Henrik Peldanin vaimona ja almanakka lienee jäänyt kotiin. Lähde: Juuret 3/2001 Kyröössä

1. puoliso Wendelius, Magdalena Christina Johansdotter, Alftan s. 29.04.1704. k. 15.09.1763. Vihitty: 02.01.1724 Pietarsaaren maaseurakunta. Perhesuhteet: Hon var Kapellansdotter från Lappfjerd (Lappajärvi).
Isä: Wendelius, Johan Kirkkoherra Lapväärti.
Äiti: Klerck, Christina, Wendelius

Lapset:
1) Susanna Christina Johansdotter (katso taulu 1257) s. 16.01.1730. k. 16.09.1783 Pietarsaari maaseurakunta.
2) Israel Johaninpoika s. 08.07.1731. k. 06.06.1803 Kristiinankaupunki. Filosofian maisteri. Lisätietoja: Eli Kristiinankaupungissa vailla tointa. . Kuolinsyy: Naimaton. Oli sukunsa pohjalaisen haaran viimeinen jäsen.
Ylioppilas Turussa 1747.
3) Magdalena Johanintytär (katso taulu 1258) s. 16.12.1739 Lohtaja. k. 17.02.1778 Lohtaja.
4) Johan s. 10.06.1742 Lohtaja. k. 18.11.1745 Lohtaja.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 680 -

7. sukupolvi

Alftanus / Alftan, Hedvig Israelintytär, Aejmelaeus (taulusta 326. Äiti: Eichman / Ekman, Susanna Philipintytär) s. 02.02.1694 Isokyrö. k. 27.02.1782 Isokyrö.

1. puoliso Aejmelaeus, Nils Jakobsson s. 10.02.1679 Eura. k. 15.02.1750 Isokyrö. Isonkyrön kirkkoherra 1712. Vihitty: 29.06.1712.
Ylioppilas Turussa 1688, vihittiin papiksi 1706.

Isä: Aejmelaeus, Jakob Andersson s. 09.10.1638 Näyhälän rustholli. Ala-Satakunnan kihlakunnan tuomari.
Äiti: Lietzén, Clara Nikolausdotter, Aejmelaeus s. 1651. Hän hoiti Euran nimismiehen virkaa 1692 - 1724, värdinna på Vaanis.

Lapset:
1) Israel s. Ilmeisesti Ruotsissa vanhempien ollessa sotaa paossa. k. Thorsåkerin pitäjä. Perhesuhteet: kuoli lapsena.
2) Jakob Nilsson s. 1712 Isokyrö. k. 15.07.1725 Kyrönjoki. Vaasan triviaalikoulun oppilas. Kuolinsyy: Hukkui Kyrönjokeen.
3) Clara Maria Nilsdotter (katso taulu 1259) s. 06.04.1716 Säterborgs församling nära Arborga stad, Säterbon pitäjä Ruotsi. k. 30.12.1772 Lapua.
4) Johan Nilsson (katso taulu 1260) s. 10.03.1718 Kungsörin (Kongsör) kuninkaankartano, Ruotsi. k. 10.06.1805 Isokyrö. Isonkyrön kirkkoherra 1751, rovasti 1767. Ammatinlisäyksiä: Kuva: SUKUKUVASTO I, no 3.
5) Hedvig Nilsintytär (katso taulu 1261) s. 1720 Ruotsi ?. k. 19.01.1778 Isokyrö.
6) Nils Nilsinpoika (katso taulu 1262) s. 22.02.1722 Isokyrö. k. 22.02.1773 Saloinen. Ylimääräinen maanmittari Pohjanmaalla 1749.
7) Israel Nilsson (katso taulu 1263) s. 17.02.1724 Isokyrö. k. 10.05.1776 Muhos. Pastor i Muhos 1769; Muhoksen kirkkoherra 1769.
8) Susanna Nilsintyrär (katso taulu 1264) s. 24.08.1725 Isokyrö. k. 25.01.1781 Isokyrö.
9) Margaretha Elisabet s. 01.03.1727 Isokyrö. k. Isokyrö ?. Perhesuhteet: Kuoli kaiketi lapsena.
10) Anders s. 26.12.1728 Isokyrö. k. Isokyrö ?. Perhesuhteet: Kuoli todennäköisesti lapsena.
11) Gustaf s. 04.06.1732 Isokyrö. k. Isokyrö ?. Perhesuhteet: Kuoli arvatenkin lapsena.
12) Carl Nilsinpoika s. 31.12.1735 Isokyrö. k. 27.11.1769 Kokkola. Filosofian kandidaatti 1759, kotiopettaja Kokkolassa. Lisätietoja: Raajarikko.
Ylioppilas Turussa 1754.
13) Henrik Reinhold Nilsinpoika (katso taulu 1265) s. 19.10.1736 Isokyrö. k. 28.11.1800 Lohtaja. Komissiomaanmittari 1762.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 681 -

7. sukupolvi

Abraham Eliaksenpoika (taulusta 336. Äiti: Anna Margaretha Perintytär) s. n. 1714. k. 22.01.1769 Mustasaari. Puuseppämestari ja Mustasaaren Storgårdin talon isäntä.

1. puoliso Törn / Törne, Helena Christina, Ståhl / Ståhle

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 682 -

7. sukupolvi

Gustaf Eliaksenpoika (taulusta 336. Äiti: Anna Margaretha Perintytär) s. 30.11.1698 Vaasa. k. 12.05.1752 Mustasaari. Kivalteri (poliisikonstaapeli).

1. puoliso Waselius, Maria Erikintytär s. n. 1695. k. 21.07.1746 Mustasaari. Vihitty: 1729 oli jo vihitty.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 683 -

7. sukupolvi

Forbus, Johan (taulusta 338. Äiti: Tawast, Christina Johansdotter) k. 1732 haudattu 17.12.1732 Raahe. Raahelainen kauppias.

1. puoliso Häggman, Brita, Forbus

Lapset:
1) Christina (katso taulu 1266) s. 25.08.1719 Piitime (vanhempien ollessa sotaa paossa). k. 21.05.1753 Pyhäjoen Haapajärvi.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 684 -

7. sukupolvi

Forbus, Margaretha Henricsdotter, Zimmerman (taulusta 338. Äiti: Tawast, Christina Johansdotter) s. 28.11.1686. k. 02.08.1746 (Pyhäjoen) Haapavesi.

1. puoliso Zimmerman, Christian Ericsson s. 1681 Pyhäjoki. k. 12.08.1743 Haapajärvi. Kapellan i Pyhäjoki Haapajärvi; Pyhäjoen Haapajärven, (Haapaveden) kappalainen. Vihitty: 10.06.1733 Pyhäjoki, Haapavesi.
Han blef Student 1701, Sockneadjunct i Oulais, och sedan Kapellan i Pyhäjärvi 1706; 1729 Kapellan i Haapajärvi. Ylioppilas Turussa 1701, vihittiin papiksi 1704.

Isä: Zimmerman, Erik, Zimmermann s. n. 1656. Pyhäjoen pitäjänkirjuri.
Äiti: Letzle, Anna Jakobintytär, Zimmerman

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 685 -

7. sukupolvi

Forbus, Anna Henricsdotter, Hourenius (taulusta 338. Äiti: Tawast, Christina Johansdotter) s. 07.10.1691 Raahe. k. 22.09.1763 Raahe.

1. puoliso Hourenius, Florens Jöransson s. 15.07.1694. k. 15.11.1774 Raahe. Borgare i Brahestad; porvari Raahessa. Vihitty: 22.03.1725 Raahe.

Lapset:
1) Beata s. 14.08.1725 Raahe. k. 17.09.1730 Raahe.
2) Margaretha Florensdotter (katso taulu 1267) s. 08.10.1727 kastettu, Raahe. k. 21.10.1799 Raahe.
3) Elisabeth s. 08.12.1731 Raahe. k. 1733 haudattu 06.04.1733 Raahe.
4) Henric Florensson s. 12.06.1734 Raahe. k. 11.09.1754 Raahe. Perhesuhteet: Naimaton. Kuolinsyy: Drunknade, hukkui.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 686 -

7. sukupolvi

Forbus, Christina Henricsdotter, Fagervik (taulusta 338. Äiti: Tawast, Christina Johansdotter) s. 07.05.1693 kastettu, Raahe. k. 22.07.1777 Raahe.

1. puoliso Fagervijk , Matthias Matthaeisson, Parhalahti k. 1733 haudattu 19.08.1733 Raahe. Handlande i Brahestad; kauppias Raahessa.

Lapset:
1) Henric s. 27.11.1729 Raahe. k. 23.04.1732 Raahe.
2) Henric Mattsson (katso taulu 1268) s. 03.03.1733 Raahe. k. 06.07.1787 Raahe. Handlande i Brahestad; kauppias Raahessa.

2. puoliso Storman, Reinhold Johan s. n. 1712. k. 25.12.1744 Raahe. Rådman och Notarie i Brahestad, der han 1742 blef Borgmästare. Ammatinlisäyksiä: Raahen pormestari 1742.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 687 -

7. sukupolvi

Forbus, Henric Henricsson (taulusta 338. Äiti: Tawast, Christina Johansdotter) s. 13.09.1699 döpt, kastettu; Raahe. k. 23.06.1758 Raahe. Borgare i Brahestad.

1. puoliso Fagervik, Elisabeth Mattsdotter, Forbus s. 01.11.1716 Vanhempien ollessa pakomatkalla Ruotsissa. Lisätietoja: Oli elossa Raahessa vielä 1769.
Isä: Fagervijk , Matthias Matthaeisson, Parhalahti Handlande i Brahestad; kauppias Raahessa.
Äiti: Saari / Keltala, Marketta, Fagervijk

Lapset:
1) Christina s. 27.05.1736 Raahe. k. 18.03.1738 Raahe.
2) Henric Henricsson (katso taulu 1269) s. 15.12.1738 Raahe. k. 15.03.1795 Saloinen. Merimies.
3) Margaretha Henricsdotter (katso taulu 1270) s. 15.08.1741 Raahe. k. 06.01.1818 Raahe.
4) Elisabeth Henricsdotter (katso taulu 1271) s. 09.11.1745 Raahe ?. Lisätietoja: Asui Saloisissa vielä 1800, muuttanut myöhemmin Raaheen?.
5) Anna Henricsdotter s. 26.05.1747 Raahe.
6) Mathias Henricsson s. 05.01.1750 Raahe.
7) Christina Henricsdotter s. 13.02.1752 Raahe. k. 10.06.1752 Raahe.
8) Christina Henrikintytär (katso taulu 1272) s. 09.03.1756 Raahe. k. 08.12.1806 Saloinen.
9) Brita Henricsdotter (katso taulu 1273) s. 15.05.1756.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 688 -

7. sukupolvi

Salonius, Susanna Johanintytär, Toppila (taulusta 340. Äiti: Tawast, Elisabeth Johansdotter)

1. puoliso Toppila, Martti Porvari Raahessa.
Onkohan Martin isä tai isoisä ollut Anders Toppi, joka on kulkenut kaikki Savonmaan pitäjät ja koonnut ieltä todistuksia talonpojilta että heidän kaupallansa on hyötyä Raahesta. Lähde: Alma Söderhjelm Raahen Kaupunki, sivu 33 1649 -1899 Akateeminen Kirjakauppa 1911


Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 689 -

7. sukupolvi

Salonius, Margaretha Johansdotter, Carlenius (taulusta 340. Äiti: Tawast, Elisabeth Johansdotter) s. 25.01.1684 Siikajoki. k. 03.12.1765 Raahe.

1. puoliso Carlen, Olof Mattsson, Carlenius s. 10.06.1682. k. 27.05.1764 Raahe. Kapteeni, tullikirjuri ja postimestari Raahessa 1727. Raatimies. Vihitty: 04.06.1725 Raahe.
Olof Carlén oli neuvosmiehenä (raatimies) 1757, 75 vuoden ikäisenä!

Isä: Carlenius, Mathias s. 06.08.1655 Kokkola. Pielisjärvi vouti.
Äiti: Eichman, Elisabet Philipintytär, Carlenius s. 28.01.1648 Turku.

Lapset:
1) Elisabet s. 14.06.1705 Raahe. k. 21.06.1705 Raahe.
2) Johan Olofsson (katso taulu 1137) s. 31.12.1706 Raahe. k. 09.11.1738 Raahe. Rådman och Casseur i Brahestad, kauppias ja raatimies. Lisätietoja: Sitten Carleen.
3) Gabriel Olafsson (katso taulu 1138) s. 23.04.1708 Raahe. k. 20.06.1755 Raahe. Kauppias Raahessa. Kuolinsyy: Död hastigt.
4) Anna Christina Olofsdotter (katso taulu 1139) s. 21.04.1711 Raahe. k. 20.03.1775 Raahe.
5) Henric Olofsson (katso taulu 1140) s. 22.03.1713 Raahe. k. 14.06.1778 Raahe. Notarie och Postmästare i Brahestad, Raahen postimestari 1752. Lisätietoja: Sitten Carlen. Ammatinlisäyksiä: Kaupunginsihteeri ja -rahastonhoitaja 1754, raatimies.
6) Olof s. 05.06.1714 Raahe. k. 20.09.1714 Sotapakolaisena Oulussa haudattu Oulu.
7) Christoffer s. 19.12.1715. k. 11.05.1717 Ångermanlan, Ruotsi.
8) Petter Olofinpoika (katso taulu 1141) s. 05.12.1722 Raahe. k. 1799 Raahe. Raahen ja Saloisten kappalainen 1782. Lisätietoja: Sitten Carlen.
9) Margaretha Elisabeth s. 28.01.1724 Raahe. k. 01.02.1724 Raahe.
10) Gerhard Olofsson s. 12.12.1725 Raahe. k. 25.12.1768 Raahe.
11) Olof Olofsson s. 05.06.1726.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 690 -

7. sukupolvi

Bonelius, Malin Sigfridsdotter, Bonge (taulusta 341. Äiti: Tawast, Anna Johansdotter)

1. puoliso Bonge, Isaac Lisätietoja: Från Uleåborg.

Lapset:
1) Simon s. 20.11.1724.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 691 -

7. sukupolvi

Bonelius, Carin Sigfridsdotter, Brax (taulusta 341. Äiti: Tawast, Anna Johansdotter)

1. puoliso Brax, Johan Ericsson k. 1737. Pastor i Carlö / Hailuoto 1736, men dog 1737 innan tillträdet.
Collega Inferior vid Uleåborgs skola 1699, Kapellan i Paldamo 1713, och Pastor Carlö 1736.

Lapset:
1) Catharina
2) Brita (katso taulu 1274) s. 1702. k. 26.04.1739 Rovaniemi.
3) Eric Johansson (katso taulu 1275) s. 1703. k. 17.12.1738 Oulu. Kapellan Uleå, Oulun kappalainen 1738.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 692 -

7. sukupolvi

Bonelius, Henrik, Bonell (taulusta 341. Äiti: Tawast, Anna Johansdotter) Korpraali. Lisätietoja: Asui Oulussa vielä 1735.

1. puoliso Kärppälä, Karin, Bonelius s. n. 1695. k. 12.08.1760 Liminka.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 693 -

7. sukupolvi

Bonelius, Christian Sigfridsson (taulusta 341. Äiti: Tawast, Anna Johansdotter) s. 1673. k. 30.03.1745. Kapellan. Perhesuhteet: Cristianin ja äidin ikäsuhde ei pidä paikkaansa, jossain on virhe!.

Prestvigd 1699 till Interimspredikant i Rouvaniemi; Kapellan derstädes 1722. Tog afsked från denna befattning 1739 med bibehållande af 1/3 lön.

1. puoliso Forselius, Felicia s. 28.06.1684. k. 07.05.1758 Rouvaniemi, Rovaniemi ??.
Isä: Forselii, Gustaf Ericsson Kyrkoherde i Carlö: kirkkoherra Hailuoto.
Äiti: Gurnovii, Maria, Forselii

Lapset:
1) Gustaf Christiansson s. 15.01.1714. Kuolinsyy: Död som barn.
2) Sigfrid Christiansson s. 26.07.1719. Kuolinsyy: Död som barn.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 694 -

7. sukupolvi

Bonelius, Brita Sigfridsdotter, Junelius (taulusta 341. Äiti: Tawast, Anna Johansdotter) s. 1693. k. 1743 Alatornio.

1. puoliso Junelius, Olof s. 1680 luvulla Raahe. k. 20.09.1716 Kuusamo. Kuusamon vt. kirkkoherra 1715.
Ylioppilas Upsalassa 1702, Turussa 1708. Vice Pastor i Kajana och förestod under nådåret äfven Kuusamo pastorat der han den 13 Juni 1716 föreslogs att blifva svärfaderns efterträdare, men dog den 20 September samma år, hvarefter hans enka gifte sig med Kapellanen i Torneå, H. Tornberg. Kajaanin varapastori Olof Junelius tuli Kuusamoon 1713 sotaa pakoon ja toimi kirkkoherra Sigfrid Boneliuksen apulaisena. Kun kirkkoherra kuoli 1715, Olof Junelius määrättiin hänen seuraajakseen. Olof Junelius nimitettiin Kuusamon kirkkoherraksi 13.01.1716, mutta hän kuoli jo 20.09.1716 Kuusamossa. Antti Poukkula: 300-vuotisen Kuusamon seurakunnan paimenten kronikka

Isä: Antti Tuomaanpoika s. n. 1647. Kauppias, porvari ja raatimies Raahessa.
Äiti: Carlenius, Anna s. 02.02.1680.

Lapset:
1) Anna Brita Olofsdotter (katso taulu 1276) s. 15.01.1716 Kuusamo. k. 05.12.1803 Siikajoki.

2. puoliso Tornberg, Henrik s. 1680 Koutokeino, Ruotsi. k. 15.04.1743 Alatornio. Alatornion kappalainen 1745.
Ylioppilas Upsalassa 1704

Isä: Tornberg, Johan Ylitornion kirkkoherra.
Äiti: Curtelius, Brita, Tornberg

Lapset:
1) Sigfrid (katso taulu 1277) s. 10.06.1722 Alatornio. k. 07.03.1801 Kuusamo. Kuusamon nimismies.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 695 -

7. sukupolvi

Carlander, Johan Josefinpoika (taulusta 342. Äiti: Tawast, Beata Johansdotter) s. 21.04.1698 Pyhäjoki. k. 21.04.1767 Pietarsaaren maaseurakunta. Råd- och Handelsman i Jacobstad och sedan Sockne-skrifvare i Pedersöre. Ammatinlisäyksiä: Matals-comissarie i Korsholms Norra Ditrict.

Pietarsaaren pitäjän pitäjänkirjuri 1744, manttaalikomissaari.

1. puoliso Pipping, Maria Magdalena, Carlander

Lapset:
1) Josef s. 21.01.1723 Pietarsaari. k. 1723 Pietarsaari haudattu 14.07.1723 Pietarsaari.
2) Beata Magdalena s. 16.12.1723 Pietarsaari. k. 1724 Pietarsaari haudattu 06.01.1724 Pietarsaari.
3) Johanna (kuolleiden luettelossa Brita Christina) s. 31.01.1725 Pietarsaari. k. 05.02.1725 Pietarsaari haudattu 14.02.1725 Pietarsaari.
4) Anna Catharina Johanintytär (katso taulu 1278) s. 15.01.1726 Pietarsaari.
5) Christina Charlotta Johanintytär (katso taulu 1279) s. 28.12.1727 Pietarsaari. k. 15.09.1787 Kokkola.
6) Johan s. 23.09.1728 Pietarsaari.
7) Philip Johaninpoika (katso taulu 1280) s. 30.09.1733 Pietarsaari ?. k. 20.07.1775 Pietarsaari. Hovioikeuden auskultantti, porvari Pietarsaari.
8) Josef Johaninpoika (katso taulu 1281) s. 20.01.1737 Pietarsaari. k. 20.07.1775 Pedersöre, Pietarsaaren maaseurakunta. Pietarsaaren pitäjän pitäjänkirjuri 1756, manttaalikomissaari.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 696 -

7. sukupolvi

Brochius, Carl Carlinpoika (taulusta 343. Isä: Brochius, Carl Larsinpoika) s. n. 1665 Turku. k. 1699. Vähä-Savon kihlakunnan tuomari 1695.

1. puoliso Walstenius, Christina Jakobintytär, Brochius s. 1663. k. 24.06.1727 Raahe. Vihitty: 13.01.1688 Turku. Lisätietoja: Kuollut juhannuspäivänä.
Isä: Walstenius, Jakob Johaninpoika Turun hovioikeuden asessori 1684.
Äiti: Klöfverskiöld / Klöfverblad, Elisabet, Walstenius

Lapset:
1) Jakob Carlinpoika Lisätietoja: Oli elossa 1700.
Oli elossa 1700.
2) Carl Carlinpoika Lisätietoja: Eli 1700.
3) Johan Carlinpoika s. 25.11.1696 Sulkava. k. n. 1700 Ennen.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 697 -

7. sukupolvi

Brenner, Gabriel Henrikinpoika (taulusta 345. Äiti: Brochius, Catharina Larsintytär) s. n. 1671. k. 15.06.1697 Vaasa. Vaasan kaupunginnotaari 1697. Raatimies.

Ylioppilas Turussa 1687

1. puoliso Westerenius, Margaretha, Brenner s. 1680. k. 14.03.1707 Kokkola. Vihitty: 05.05.1696 Vaasa.
Isä: Westerenius, Johan Korsholman eteläisen kihlakunnan kruununvouti.
Äiti: Redenius, Maria, Westerenius

Lapset:
1) Carin Gabriekintytär s. 13.01.1698 Vaasa. k. 15.05.1698 Vaasa. Lisätietoja: Kastettu posthuma 13.01.1698.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 698 -

7. sukupolvi

Brenner, Lars Henrikinpoika (taulusta 345. Äiti: Brochius, Catharina Larsintytär) s. n. 1672. k. 1721 joulukuussa. Kauppias Kokkolassa 1704. Raatimies, valtiopäivämies. Kuolinsyy: Hukkui.

Ylioppilas Turussa 1687. Hukkui perheineen haaksirikossa Uumajan rannikolla Pohjanlahdella ollessaan palaamassa Tukholmasta Kokkolaan.

1. puoliso Herman, Maria, Brenner s. 12.03.1683. k. 1721 joulukuussa. Kuolinsyy: Hukkui.
Isä: Herman, Johan Kauppias Kokkola.
Äiti: Kiemer, Anna, Herman

Lapset:
1) Catharina Larsintytär s. 20.01.1705 Kokkola. k. 1721 joulukuu. Kuolinsyy: Hukkui haaksirikossa.
2) Henrik Larsinpoika s. 12.03.1706 Kokkola. k. 25.05.1706 Kokkola.
3) Anna Larsintytär s. 27.09.1707. k. 1721 joulukuu. Kuolinsyy: kuoli nähtävästi haaksirikossa.
4) Maria Larsintytär s. 14.11.1708 Kokkola. k. 13.01.1709.
5) Johan Larsinpoika s. 06.11.1710 Kokkola. k. 06.06.1711 Kokkola.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 699 -

7. sukupolvi

Brenner, Margaretha Henrikintytär (taulusta 345. Äiti: Brochius, Catharina Larsintytär) s. n. 1680.

1, ja 3. aviosta ei ollut tai jäänyt lapsia eloon. ??

1. puoliso Önsell, Petter k. 1709. Oulun eteläisen kihlakunnan kruununvouti 1703.

2. puoliso Calamnius, Petter Gabrielsson k. 1722 Kalajoki ?. Kapellan i Kalajoki 31.08.1690; kirkkoherra siellä 1716. Vihitty: 1711.
Ylioppilas Turussa 1680.

Isä: Calamnius, Gabriel Gabrielsson s. Kemi. Adjunkt i Ny-Carleby, Krigsprest på Åland och 1669 Pastor i Ijo. Iin kirkkoherra.
Äiti: Florinus / Florin, Anna Thomaedotter, Calamnius

Lapset:
1) Maria Helena Petterintytär (katso taulu 774) k. 26.12.1747 Oulu haudattu 03.01.1748 Oulu.
2) Catharina Petterintytär (katso taulu 775) s. 27.09.1713 Kalajoki ?. k. 23.03.1797 Oulainen. Perhesuhteet: Avioliitto Falanderin kanssa oli lapseton.
3) Brita Christina Petri (katso taulu 776) s. 1718 (syntymäaika myös 1720). k. 22.03.1809 Siikajoki.

3. puoliso Cajanus, Johan s. Sotkamo (ilmeisesti). k. 14.06.1730 Lohtaja. Lohtajan kirkkoherra 1724.
Ylioppilas Turussa 1695. Rykmentin pastori Johan Cajanus, Erik Andersinpoika, Turun jalkaväkirykmentin saarnaaja sittemin pastori. Rykmenttinsä kanssa joutunut vangiksi Dnieprin luona 1709 ja viety Solikamskiin, josta palasi 1722. Kirkkoherra Lohtajalla 1724 ja lääninprovasti kohta sen jälkeen. Kuoli 14.6.1730. (Bergholmin mukaan).

Isä: Cajanus, Eric Ericsson Pastorn i Sotkamo.
Äiti: Fortelius / Bothniensis, Margaretha Ericsdotter, Cajanus

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 700 -

7. sukupolvi

Brenner, Catharina Henrikintytär, Falander (taulusta 345. Äiti: Brochius, Catharina Larsintytär) s. 1676 kesäkuu. Lisätietoja: Elossa vielä 1725.

1. puoliso Falander, Jakob Isakinpoika k. 1714 haudattu 13.03.1714 Oulu. Kokkolan kappalainen 1699. Kuolinsyy: Kuoli pakomatkallaan Oulussa.
Ylioppilas Turussa 1691.

Isä: Falander, Isaac s. 1635. Pastorn i Gamla Karleby; Kokkolan kirkkoherra 1673, rovasti 1692.
Äiti: Mathesius, Britha Johansdotter, Falander s. 1640.

Lapset:
1) Isak s. 07.03.1698 Kokkola. Perhesuhteet: Kuollut nähtävästi pienenä.
2) Henrik s. 16.05.1699 Kokkola. Perhesuhteet: Kuollut todennäköisesti lapsena.
3) Brita s. 16.04.1700 Kokkola. Perhesuhteet: Kuollut kaikesta päättäen vuoteen 1705 mennessä.
4) Catharina s. 07.03.1701. Perhesuhteet: Kuollut ilmeisesti pienenä.
5) Margaretha s. 25.03.1704 Kokkola. Perhesuhteet: Kuollut nähtävästi vuoteen 1709 mennessä.
6) Brita s. 10.04.1705 Kokkola. Perhesuhteet: Kuollut lapsena ?.
7) Elisabet s. 05.09.1706 Kokkola. Perhesuhteet: Kuollut varmaankin pienenä.
8) Margaretha s. 28.02.1709. Perhesuhteet: Kuollut arvatenkin lapsena.
9) Jakob Jakobinpoika (katso taulu 1282) s. 14.08.1710 Kokkola. k. 22.09.1786 Kokkola. Kauppias Kokkolassa.
10) Anna s. 29.09.1711 Kokkola. Perhesuhteet: Kuollut luultavasti lapsena.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 701 -

7. sukupolvi

Cameron, Maria Baltzarintytär (taulusta 346. Isä: Cameron, Baltzar Carlinpoika)

1. puoliso Henrik Persson

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 702 -

7. sukupolvi

Tuderus, Gabriel Danielinpoika (taulusta 348. Äiti: Cameron, Brita Carlintytär) k. 30.06.1733 Ii. Kauppias Oulussa jo 1711. Kuolinsyy: Hukkui Iijokeen.

1. puoliso Ignatius, Christina, Tuderus s. 1692 Viitasaari. k. 1742 Viitasaari haudattu 17.01.1742 Viitasaari. Vihitty: 07.12.1711 Viitasaari.
Isä: Ignatius, Sigfrid Kirkkoherra Viitasaari.
Äiti: Cunelius, Birgitta, Ignatius s. 1659.

Lapset:
1) Gabriel Gabrielinpoika Lisätietoja: Oli Oulussa 1735. Matkusti Tukholmaan ansaitsemaan n. 1736. Ammatinlisäyksiä: Myöhemmät vaiheet tuntemattomat.
2) Sigfrid s. 22.01.1712 Viitasaari. k. 04.02.1712 Viitasaari.
3) Brita Christina s. 22.01.1713 Viitasaari. k. 1716 Viitasaari haudattu 09.09.1716 Viitasaari.
4) Maria Gabrielintytär s. 24.03.1715 Viitasaari. k. 13.06.1730 Ii.
5) Hedvig s. 10.12.1719 Ii. k. 10.04.1720 Ii.
6) Daniel Gabrielinpoika (katso taulu 1283) s. 05.01.1721 Ii. k. 18.03.1769 Joroinen. Joroisten kirkkoherra 28.01.1766.
7) Brita Christina s. 29.12.1722 Oulu. k. 14.02.1723 Oulu.
8) Carl Gabrielinpoika s. 11.01.1724 Oulu. Lisätietoja: Myöhemmät vaiheet tuntemattomat.
9) Jakob s. 24.09.1726 Oulu. k. 09.10.1726 Oulu.
10) Sigfrid s. 13.11.1729 Oulu. Lisätietoja: Myöhemmät vaiheet tuntemattomat.
11) Elisabet s. 11.04.1731 Oulu. k. 25.07.1731 Oulu.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 703 -

7. sukupolvi

Tuderus, Hedvig, Uhlenius (taulusta 348. Äiti: Cameron, Brita Carlintytär) s. n. 1670. k. 04.04.1742 Oulu.

1. puoliso Uhlenius, Anders s. 1652. k. 01.10.1707 Tervola. Tervolan kappalainen.

Lapset:
1) Carl Andersinpoika (katso taulu 1284) s. n. 1701. k. 07.07.1743 Oulu. Kauppias Oulussa.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 704 -

7. sukupolvi

Tuderus, Jakob Danielinpoika (taulusta 348. Äiti: Cameron, Brita Carlintytär) s. 1678 Tervola. k. 04.10.1746 Oulu. Kauppias Oulussa.

1. puoliso Niska, Brita, Tuderus s. 1685 Oulu. k. 07.10.1762 Oulu.
Isä: Niska, Antti Kauppias Oulu.
Äiti: Utter, Brita, Niska

Lapset:
1) Hedwig Jakobintytär k. 25.09.1748.
2) Brita Jakobintytär (katso taulu 1285) s. 1709 Oulu. k. 19.08.1783 Oulu.
3) Christina Jakobintytär (katso taulu 1286) s. 1712 Oulu. k. 06.11.1738 Oulu.
4) Catharina Jakobintytär (katso taulu 1287) s. 1718. k. 30.05.1777 Ylikiiminki.
5) Margaretha Jakobintytär s. 1719. k. 1738 haudattu 05.12.1738 Oulu. Perhesuhteet: Naimaton.
6) Elisabet Jakobintytär (katso taulu 1288) s. 1721. k. 29.03.1804 Oulu.
7) Daniel s. 01.05.1723 Oulu. k. 30.11.1723 Oulu.
8) Anders s. 16.12.1727 Oulu. k. 10.06.1728 Oulu.
9) Anna Jakobintytär (katso taulu 1289) s. 02.02.1732 Oulu. k. 29.06.1755 Oulu.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 705 -

7. sukupolvi

Tuderus, Carl Danielinpoika (taulusta 348. Äiti: Cameron, Brita Carlintytär) s. 1680. k. 25.03.1745 Laukaa. Kirkkoherra Laukaa 1729.

Ylioppilas Turussa 1696, Upsalassa 1704 - 1708. Oli ensin apupappina Pohjanmaalla ja kihlautui Kokkolan pitäjänapulaisen lesken, Magdalena Björkmanin kanssa. Siirtyi sitten Keski-Suomeen ja kihlautui uudelleen esimiehensä kirkkoherra Siniuksen tyttären kanssa. Joutui maksamaan Magdalena Björkmanille 300 taalaria 24 äyriä kuparirahaa korvauksena ennenkuin sai mennä vihille Magdalena Siniuksen kanssa. Siirtyi1716 apupapiksi Viitasaarelle. 1720 hänet määrättiin siellä kirkkoherran sijaiseksi, vakinainen kirkkoherra Henrik Porthan oli sotaa paossa. Tuderuksen toiminnasta isonvihan aikana Laukaan seurakunnan vanhimmat antoivat hänestä joulupäivänä 1721 seuraavan lausunnon : "Hänen kunnianarvoisuutensa, herra Carl Tuderus ei ole ainoastaan kuuden vuoden ajan saarnannut meille Jumalan pyhää sanaa ja jakanut pyhiä sakramentteja, joilla hän on virvoittanut meidän vaivaisia sielujamme näinä kauheina ja verisinä aikoina, vaan hän on myös puolustanut tätä seurakuntaa monin tavoin , seisonut puolellamme niin paljon kuin hänelle vain on ollut mahdollista ja kestänyt kanssamme monissa kidutuksissa ja koettelemuksissa niin että jos ei tämä herra Tuderus muun kunnianarvoisan papiston kanssa olisi ollut tukenamme ja turvanamme , meidän olisi täytynyt nääntyä sen sietämättömän taakan alle, jonka alaisia me kaikki olimme." Viitasaaren seurakunnan vanhimmat todistivat Tuderuksen m.m. pitäneen huolta viitasaarelaisten ajallisesta onnesta ja palauttaneen heille säälimättömien veronkantomiesten viemät ainoat karjat. Vuoden 1736 piispantarkastuksessa sanottiin kirkkoherran osoittaneen kiitettävää ahkeruutta kristinopin opettamisessa , niin että suuri osa nuorisosta oli oppinut lukemaan. Vuonna 1745 noin neljäsosa yli kymmenvuotiaista osasi lukea. Sanottiin myös, ettei Tuderus ollut saataviensa perimisessä menetellyt ankarasti eikä ollut keneltäkään ottanut enempää kuin oli lupa. Vuonna 1724 Tuderus määrättiin Kangasniemen kappalaiseksi ja 1729 Laukaan kirkkoherraksi. Omisti Petruman kylässä Sikalan tilan, harrasti korpimaiden ja soiden raivausta ja kaskeamista. (Karl Tuderuksen perunkirjoituksesta ei ole tietoja, mutta hänen poikansa ja seuraajansa kirkkoherran virassa, Johan Tuderuksen, kuollessa pesässä oli perunkirjoituksen mukaan m.m. kaksi rekeä, ori ja kaksi ruunaa, hopeinen kahvikannu ja sokeriastia pihteineen ja kaksi tusinaa uusia ja 11 vanhaa hopealusikkaa, neljä rautapataa ja neljä kuparipataa, mutta ei yhtäkään kirjaa.) Lähde: Emil, Ellen ja Maj Puolenvuosisadan kirjeet Brev från ett halvt sekel Vähän suomalaisista suku-nimistä W. Kilpinen Muinoisina aikoina oli kaikilla Suomalaisilla suku-nimensä. Vähitellen he rupesivat niitä heittämään Ruotsin aikana. Näetsen kun Ruotsalaiset ei käyttäneet semmosia nimiä, niin tottahan ne eli virkamiehet rupesivat niitä hävittämään mikä missäkin paikkakunnassa. Varsinni oli papit ja sotaherrat kiivaat niitä sortamaan. Esim. Laukaan pitäjässä keski-Suomessa oli vielä ison-vihan aikana kaikilla pitäjäläisillä omat suomalaiset sukunimensä, niinkuin eräästä vanhasta kirkonkirjasta sen olemme nähneet. Vaan kun Tuderus niminen mies pääsi kirkkoherraksi sinne, kas silloin rupesi hän heti noita nimiä hätyyttämään niinkuin ainakin vihollisiansa. Ja siitä alkain ne häviävät Laukaan kirkon-kirjoista. Ja mitä sotaherroihin tulee, niin sen tietää jokainen kuinka sotamiesten usein kauniit suku-nimet: Heinonen, Hienonen, Heimonen y. m. muutettiin ja muutetaan näin rumiksi: Grå, Spräng, Sprut, Stork, Spjut y. m., joita sotamies parka ei itsekään voi ulos-puhua väristelemättä. Mutta jos miehellä sattuu olemaan ruotsalainen nimi, jos kuinka karkee ja sopimaton, esim. Vejander, Brunström eli muita, ei suinkaan sitä sitte muuteta. - Ennen vanhaan lienee muutama pappi mainittu hävitystä tehnyt senkin vuoksi, että niissä nimissä luulivat ehkä säilyvän jotakin pakanallisuutta. Nyky-aikoina ovat papit ja muut virkamiehet valistuneesti ruvenneet näitä alku-peräisiä Suomen suku-nimiä säilyttämään, vieläpä etsimään ja puolustelemaankin. Vaan vielä sotii ja sortaa niitä moni sotaherra, luultavasti vanhasta piityneestä tavastansa.

1. puoliso Sinius, Magdalena Johanintytär, Tuderus s. 1695. k. 11.10.1760 Laukaa. Vihitty: 1713.
Isä: Sinius, Johan Isakinpoika s. n. 1651 Salo / Saloinen. Kirkkoherra Laukas 1713.
Äiti: Mathesius, Anna Henrikintytär, Sinius s. 1655.

Lapset:
1) Carl Carlinpoika Kuopion kirkkoherran apulainen 1742. Perhesuhteet: Ei liene ollut naimisissa.
Ylioppilas Turussa 1735. Vihittiin papiksi 1742.
2) Anna Carlintytär (katso taulu 1290) s. n. 1723. k. 09.01.1779 Laukaa.
3) Johan Carlinpoika (katso taulu 1291) s. 1713 Laukaa ?. k. 23.10.1785 Laukaa. Laukaan rovasti 1777.
4) Gabriel Carlinpoika (katso taulu 1292) s. 1715. k. 31.03.1764 Porvoo. Kauppias Porvoossa.
5) Jakob Carlinpoika (katso taulu 1293) s. 1716 Laukaa ?. k. 10.03.1787 Saarijärvi. Saarijärven kappalainen 10.04.1761 Varapastori 1777. Perhesuhteet: Vaimo Emma Maria Boisman oli veljensä Johanin käly.
6) Henrik Carlinpoika (katso taulu 1294) s. 02.09.1721 Viitasaari. k. 06.03.1791 Laukaa. Kauppias Pietarsaaressa, talollinen Laukaassa Petruman Siikalan tilalla 1762.
7) Daniel Carlinpoika (katso taulu 1295) s. 1725 Kangasniemi ?. k. 10.07.1800 Laukaa. Ylioppilas, talollinen. Perhesuhteet: Ei ollut naimisissa, mutta hänellä oli Kristiina Paavontyttären kanssa tytär.
8) Fredrik Carlinpoika (katso taulu 1296) s. 06.09.1727 Kangasniemi ?. k. 17.02.1808 Oulu. Kauppias Oulussa 1754, raatimies, valtiopäivämies.
9) Petter Carlinpoika s. 1728. k. 03.01.1751 Laukaa. Perhesuhteet: Naimaton.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 706 -

7. sukupolvi

Anglenius, Henrik Danielinpoika (taulusta 350. Isä: Nurkka, Daniel Henrikinpoika) k. 1695 haudattu 06.03.1695 Oulu. Porvari Oulussa.

1. puoliso Beata Gabrielintytär, Anglenius Vihitty: 28.11.1691 Oulu.
Beata suunitteli leskeksi jäätyään avioitumista oululaisen porvarin Petter Keukosen kanssa.


Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 707 -

7. sukupolvi

Anglenius, Anna Danielintytär, Turckman (taulusta 350. Isä: Nurkka, Daniel Henrikinpoika) s. 1660-luvulla. k. 1743 kesäkuu, Oulu.

1. puoliso Turckman, Zachris Zachriksenpoika k. 1730. Räätäli ja porvari Oulussa.

Lapset:
1) Zachris Zachriksenpoika (katso taulu 1297) k. 1746. Porvari Oulussa.
2) Daniel Zachriksenpoika (katso taulu 1298) s. n. 1701. k. 05.04.1740. Porvari Oulussa, pursimies.
3) Elisabet Zachriksentytär (katso taulu 1299) Lisätietoja: Oli Tukholmassa 1744.
4) Anna Zachriksentytär (katso taulu 1300)
5) Beata Zachriksentytär (katso taulu 1301) s. 1709. k. 1776.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 708 -

7. sukupolvi

Anglenius, Brita Jakobintytär, Riepu / Riepula (taulusta 351. Isä: Anglenius, Jakob Danielinpoika) s. n. 1677. k. 1717 juhannusaatto, Pudasjärvi.

1. puoliso Riepu / Riepula, Antti Mikonpoika Vihitty: 28.01.1712 Pudasjärvi.

Lapset:
1) Anna s. 07.03.1713 Pudasjärvi. k. 1715 Pudasjärvi haudattu 1715 Pudasjärvi.
2) Jaakko Antinpoika s. 12.05.1715 Pudasjärvi.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 709 -

7. sukupolvi

Anglenius, Daniel Jakobinpoika (taulusta 351. Isä: Anglenius, Jakob Danielinpoika) Lisätietoja: Asui Kempeleessä 1734.

1. puoliso Tiirola, Marketta Matintytär, Anglenius s. Ii. k. 1738 haudattu 27.08.1738 Kempele.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 710 -

7. sukupolvi

Anglén, Jakob Jakobinpoika (taulusta 351. Isä: Anglenius, Jakob Danielinpoika) s. 28.04.1690 Pudasjärvi. k. 18.09.1764 Kempele. Talollinen Ollilan tilalla Kempeleessä.

1. puoliso Hiltunen, Margareetta, Anglén s. n. 1690. k. 13.07.1753 Kempele.

Lapset:
1) Brita Jakobintytär (katso taulu 1302) Lisätietoja: Eli Iisalmella 1764.
2) Anders Jakobinpoika (katso taulu 1303) s. n. 1732. Talollinen Kempele.
3) Anna Jakobintytär (katso taulu 1304) s. 1714. k. 24.05.1767 Oulu.
4) Jaakko Jakobinpoika (katso taulu 1305) s. 1717 Kempele. k. 12.03.1787 Kempele. Kempeleen Ollilan talon isäntä.
5) Margaretha Jakobintytär (katso taulu 1306) s. 1724. k. 28.05.1769 Liminka.
6) Samuel Jakobinpoika (katso taulu 1307) s. 17.04.1724. k. 17.01.1753 Pulkkila. Pulkkilan kappalainen 1749.
7) Johan Jakobinpoika (katso taulu 1308) s. 31.03.1734 Kempele. k. 05.05.1797 Kempele. Kempeleen Pirilän talon isäntä.

2. puoliso Maria Heikintytär, Anglén Vihitty: 26.11.1757 Kempele.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 711 -

7. sukupolvi

Anglén, Samuel Danielinpoika, Anglenius (taulusta 352. Isä: Anglenius, Daniel Danielinpoika) s. 09.11.1690 Ii. k. 12.06.1763 Pudasjärvi. Tullimies. Lisätietoja: Alkujaan Anglenius.

1. puoliso Frosterus, Catharina Simonintytär, Anglén s. n. 1695 Oulu. k. 09.01.1753 Oulu. Vihitty: 03.06.1716 Pudasjärvi.
Isä: Frosterus, Simon Jakobinpoika s. n. 1655 Oulu. Kappalainen Haukipudas 1689 - 1701.
Äiti: Forbus, Catharina Henrikintytär, Frosterus s. n. 1655 Oulu.

Lapset:
1) Anna Samuelintytär (katso taulu 1309) s. 03.04.1717 Pudasjärvi. k. 23.10.1791 Muhos.
2) Catharina Samuelintytär s. 26.09.1718 Pudasjärvi.
3) Margaretha Samuelintytär (katso taulu 1310) s. 27.07.1720 Pudasjärvi.
4) Beata Samuelintytär (katso taulu 1311) s. 29.09.1723 Pudasjärvi.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 712 -

7. sukupolvi

Anglenius / Angleen, Daniel Danielinpoika (taulusta 352. Isä: Anglenius, Daniel Danielinpoika) s. 14.07.1695 kastettu, Pudasjärvi. k. 30.01.1755 Pudasjärvi. Pudasjärven Pietarilan isäntä.

1. puoliso Junelius / Koitjärvi, Helena, Anglenius / Angleen Vihitty: 13.10.1728 Pudasjärvi.

Lapset:
1) Daniel Danielinpoika (katso taulu 1312) s. 11.11.1729 Pudasjärvi. k. 1799 Pudasjärvi. Pietarilan talon isäntä Pudasjärvi.
2) Samuel Danielinpoika (katso taulu 1313) s. 26.02.1731 Pudasjärvi. Talollinen.
3) Anna Danielintytär (katso taulu 1314) s. 03.03.1734 Pudasjärvi. k. 06.02.1763 Pudasjärvi.
4) Mikael Danielinpoika (katso taulu 1315) s. 29.12.1738 Pudasjärvi. k. 06.04.1782 Pudasjärvi.
5) Margareta s. 23.06.1741 Pudasjärvi. k. 16.12.1743 Pudasjärvi.
6) Beata Danielintytär (katso taulu 1316) s. 15.06.1744 Pudasjärvi.
7) Kristian Danielinpoika (katso taulu 1317) s. 20.05.1747 Pudasjärvi. k. 21.04.1819 Pudasjärvi. Talollinen Pudasjärvi.
8) Jeremias Danielinpoika (katso taulu 1318) s. 18.08.1750 Pudasjärvi.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 713 -

7. sukupolvi

Anglenius / Angleen, Michael Danielinpoika (taulusta 352. Isä: Anglenius, Daniel Danielinpoika) s. 14.10.1698 kastettu, Pudasjärvi. k. 17.01.1739 Oulu. Tullipalvelija Oulussa.

1. puoliso Bolkof, Anna Catharina Erikintytär, Anglenius / Angleen

Lapset:
1) Anna Catharina s. n. 1724. k. 19.12.1731 Oulu.
2) Daniel s. 01.01.1726 Pudasjärvi. k. 07.12.1731 Oulu.
3) Margaretha s. 21.01.1734 Oulu. k. 29.01.1734 Oulu.
4) Beata s. 09.03.1735 Oulu. k. 21.09.1736 haudattu 21.09.1736 Oulu.
5) Samuel Michaelinpoika s. 10.08.1738 Oulu.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 714 -

7. sukupolvi

Keckman, Daniel Johaninpoika (taulusta 354. Äiti: Anglenius / Angleen, Catharina Danielintytär) s. 1679 Pudasjärvi. k. 1738 haudattu 19.03.1738 Haukipudas. Iin pitäjänapulainen 1725. Lisätietoja: Asuinpaikka Ylikiiminki 1738.

1. puoliso Frosterus, Anna Simontytär, Keckman s. n. 1679 Oulu. k. 1721 ennen Haukipudas?.
Isä: Frosterus, Simon Jakobinpoika s. n. 1655 Oulu. Kappalainen Haukipudas 1689 - 1701.
Äiti: Forbus, Catharina Henrikintytär, Frosterus s. n. 1655 Oulu.

2. puoliso Lithovius, Christina Carlintytär s. n. 1688. k. 1739 Haukipudas ? haudattu 02.07.1738 Haukipudas. Vihitty: 09.07.1721 Ii.
Isä: Limmingius / Lithovius, Carl Isakinpoika Oulun kappalainen 1677.
Äiti: Corte, Brita Henrikintytär, Limmingius / Lithovius s. 22.06.1653.

Lapset:
1) Carl s. 25.01.1723 Haukipudas. k. 10.03.1723 Haukipudas.

Henkilöhakemisto Lähteet


- Taulu 715 -

7. sukupolvi

Keckman, Johan Johaninpoika (taulusta 354. Äiti: Anglenius / Angleen, Catharina Danielintytär) s. 1680 Pudasjärvi. k. haudattu 1738 juhannuspäivänä, Ii. Iin kappalainen 1720.

Ylioppilas Turussa 1700. Johannes oli ensin isänsä jälkeen armo-vuoden saarnaajana, sitten jonkin aikaa maanviljelijänä, kunnes hänet otettiin ankaran pappispulan tähden Iin kappalaiseksi 1719 - 1736. Hän nai kirkkoherra Steenstrandin tyttären ja asui perheineen appensa luona. Koska Johannes Keckman nuorempi oli esi-isieni Daniel Anglenius vanhemman tyttären mies ja Daniel Anglenius nuoremman sisaren mies, kerron hänen elämästään tässä ne tiedot, jotka Raili Rytkönen on kertonut kirjassa Suur-Iin historia: Johannes oli luonteeltaan kiivas ja levoton. Venäläiset pahoinpitelivät hänet isonvihan aikana niin pahoin, että hän sai pysyvän vamman päähänsä. Tästä johtuen hän sai muistamattomuus-kohtauksia. Hän juopotteli ja esiintyi väkivaltaisesti. Elämänsä lopulla hän riitaantui appensa, perheensä, kyläläisten ja pitäjän säätyläisten kanssa. Nimismies väitti Keckmanin esiintyneen kirkossa juovuksissa ja hyökänneen hänen kimppuunsa. Hän oli haukkunut nimismiestä kruununvarkaaksi, kelmiksi ja hunsvotiksi. Keckman sai 20 hopeataalarin sakot. Keckman oli tunkeutunut kyytirättäri Juho Kipinän taloon tämän poissaollessa ja nimitellyt hänen vaimoaan kaksinkertaiseksi huoraksi. Priita-niminen nainen oli huitaissut Keckmania kepillä takamuksille. Keckman oli suuttunut siitä, että Priita oli ajanut kappalaisen sian pois oraspellosta. Syytteessä Keckmania vastaan havaittiin paljon liioittelua. Kyytirättäri huomautti, että kuulijoiden täytyy usein mennä kirkkoon, vaikka kappalainen ei aina saarnaa jumalansanaa. Asia lähetettiin vasta sitten konsistorin tutkittavaksi.Keckman oli heikko naisiin ja myös tästä syystä syntyi oikeusjuttuja. Syytteitä ei kuitenkaan pystytty näyttämään toteen, joten Keckman selvisi niistä. Elämänsä lopulla hän meni naimisiin sotilaan lesken Klaara Wilmströmin kanssa, jonka hän oli kopannut rekeensä ja vienyt pappilaan "vuoteeseensa moralisoivan tyttären ja mustasukkaisen sisäpiian kiusaksi". Keckmania kohtaan tunnettiin sääliä ja hän välttyi käytöksestään johtuvista jutuista vakavammilta seurauksilta. Johan Keckmanin ja Catharina Angleniuksen toisesta pojasta Samuelista ja Maria Lithoviuksesta polveutuu tunnettu kansatieteilijä Matias Alexander Castrén. Pudasjärvellä kerrotaan olleen jatkuvasti korkeatasoisia pappismiehiä kirkkoherroina. Lähde: Raili Rytkönen Suur-Iin historia

1. puoliso Stenstrand, Sofia, Keckman
Isä: Stenstrand, Johan Johaninpoika s. n. 1661 Tornion seudulla. Iin kirkkoherra 1710.
Äiti: Qvillingstedt, Maria, Stenstrand

2. puoliso Backman, Margaretha, Keckman s. n. 1699. k. 1727 haudattu 08.01.1727 Ii. Vihitty: 13.10.1719 Ii.
Isä: Backman, Carl s. n. 1677. Oulun kaupunginkirjuri 1698, varapormestari, raatimies.
Äiti: Forbus, Margaretha Henrikintytär, Backman s. 27.02.1676 Oulu.

Lapset:
1) Carl Johan Johaninpoika s. 10.07.1720 Ii. k. 09.08.1745 Oulu. Yl