Ångerman, Erik Östeninpoika, Sursill s. 1480 (syntymäaika noin) Teg, Uumaja, Ruotsi. k. 1550 (kuolinaika noin) Teg, Uumaja, Ruotsi. Talollinen (ylhäinen) Länsipohjassa, Uumaja.
Eric Ångerman, kutsumanimeltään Sursill, oli ylhäinen talonpoika Uumajassa ja hänellä oli paljon lapsia, joista viisi hajaantui Suomeen. Genealogia Sursiliana: Mahtava talonpoika, joka asui Uumajan pitäjän Tegin kylässä todennäköisesti jo ennen vuotta 1539 mutta varmasti viimeistään siitä vuodesta lähtien... Ilmeisesti lähtöisin Ångermanlannista. Varakas talollinen ja lautamies. Lienee kuollut iäkkäänä 1550-luvun alussa. Lisänimi Sursill (hapansilakka) oli ångermanlaisen ruoan mukaan annettu kutsumanimi. Lapset: Catharina, Magdalena, Östen, Carl, Margareta ja muita lapsia.Yllämainitut 5 lasta muuttivat Suomeen, ensimmäisenä Catharina.
1. puoliso Dordi, Sursill
Sursill, Carl Ericsson (taulusta 1. Isä: Ångerman, Erik Östeninpoika) k. 1618. Pastor; Gamla Carleby Pastorat. Kokkolan kirkkoherra 1582. Lisätietoja: Oli elossa vielä 1618.
Kallad af sin syster Carin från Westerbotten till Pedersöre, underhölls han af hene vid Åbo Cathedral-skola, blef Prest och fick 1582 fullmakt å Gamla Carleby Pastorat. Underskref Upsala Mötes beslut 1595. Synes ej hafva lefvat längre än till 1617. Gift ifrån Stockholm med Anna. Saapui sisarensa kutsusta Ruotsin Länsi-Pohjasta Pietarsaareen ja pääsi sisarensa toimesta myös Turun katedraalikouluun.
1. puoliso Anna s. Stockholm; Sverige. k. 1618.
Sursill, Margaretha Ericsdotter, Galle (taulusta 1. Isä: Ångerman, Erik Östeninpoika) s. Umeå; Sverige. k. Finnland.
Kom ifrån Umeå til sin broder Carl Sursill och blef gift 1:o med, såsom det skrifves, en Domare öfver hela Landet, Paulus.......; 2:o med en Fogde i Wasa, Thomas Johansson. Saapui Uumajasta Suomeen veljensä Carlin luo Kokkolaan.
1. puoliso Paul Petterinpoika Tuomarin sijainen Pohjanmaalla 1563. Lisätietoja: Muut elämänvaiheet ovat tuntemattomat.
Isä: Galle, Nils Kokkolan pitäjän kirkkoherra.
Sursill, Magdalena Eriksdotter (taulusta 1. Isä: Ångerman, Erik Östeninpoika) s. Umeå. k. Finnland.
Hitkallad från Umeå af dess äldre syster Catharina. Saapui sisarensa Catharinan kutsumana Uumajasta Suomeen.
1. puoliso Tenalensis, Eric Johansson k. 24.05.1600 Pietarsaari ? haudattu 1600 Pedersöre kyrka, Pietarsaaren kirkko. Kirkkoherra Pietarsaari 1569. Lisätietoja: Hans grafsten finnes i Pedersöre kyrka.
Han blef först Kapellan i Pedersöre och sedan Pastor derstädes 1569 samt dog 24.05 1600, sedan han ock underskrivit Upsala Mötes Beslut.
Sursill, Catharina Ericsdotter (taulusta 1. Isä: Ångerman, Erik Östeninpoika) s. Umeå. k. Finnland. Lisätietoja: Ilmeisesti elossa vielä 1614.
Catharina Ericsdotter var bland sina syskon den första som kom från Umeå till Österbotten, hvarefter hon tjente som nyckelpiga hos Fogden Hans Fordell i Pedersöre (Pietarsaari), oh gifte sig med Westzynthiska slägtens stamfader Henric Nicolai eller Jacobi, som blef Pastor i Pedersöre 1557 och dog 1568, eller enligt annan uppgift först 1583. **** Catharina Eerikintytär oli ensimmäinen Sursillin sisaruksista, joka tuli Uumajasta Pohjanmaalle. Palveli jonkin aikaa Pietarsaaren pitäjässä vouti Hans Fordellin emäntäpiikana, kustansi varakkaana papin emäntänä veljensä Kaarlen Turun kouluun.
1. puoliso Henric Nicolai, Fordell s. Uusimaa. k. 1568 (toinen versio v. 1583). Pastor i Pedersöre 1557; Pietarsaaren pitäjän kirkkoherra ainakin jo 1543.
Westhynzius-suvun kantaisä
Sursill, Östen Ericsson (taulusta 1. Isä: Ångerman, Erik Östeninpoika) s. n. 1520. k. 1580 aikaisintaan. Vouti Uumajassa, talollinen Uumajan pitäjän Västertegin kylässä 1553 - 1580. Perhesuhteet: Han hade 7 döttrar; hvadan närvarande genealogi äfven blifvit kallad:. Ammatinlisäyksiä: Valtiopäivämies. Sju Systrar Sursills Slägt-Register: seitsemän Sursillin sukul.
Lapset: Anna, Catharina, Christina, Margareta, Brita, Barbro, Magdalena, Erik, Östen, Hans.Talollinen Uumajan pitäjän Västertegin kylässä noin 1553-80. Valtiopäivämies. Seitsemän tytärtä, joiden mukaan Genealogia Sursillianaa on kutsuttu myös Sju Systrar Sursills Slägt-Register. Sukuhistoriaa on myös kutsuttu "Seitsemän Sursill-sisaruksen sukuluetteloksi" Östenin seitsemästä tyttärestä kuusi muuta (paitsi Brita) menivät naimisiin Suomeen. Suomeen muuttanut Catharina Sursill otti luokseen myös tämän Östen veljensä lapsia.
1. puoliso Magdalena Ericsdotter, Sursill s. n. 1535 Vaasa.
Sursill, Wendela Carlintytär, Höijer (taulusta 2. Isä: Sursill, Carl Ericsson)
1. puoliso Höijer, Gierdt Majuri.
Sursill, Elisabet Carlsdotter, Witting (taulusta 2. Isä: Sursill, Carl Ericsson) s. 1574. k. 1633. Lisätietoja: Oli elossa Kokkolassa 1635.
Gift före 1570. Död efter 1633.
1. puoliso Witting, Knut Henricsson k. 1633. Borgmästare i Gamla Carleby; Pormestari Kokkolassa jo 1624. Lisätietoja: Eli vielä 1633.
Död efter 1633. Gift före 1570.
Isä: Witting, Henric
Sursill, Anna Carlintytär (taulusta 2. Isä: Sursill, Carl Ericsson) s. 1572.
1. puoliso Skepperus / Gammal, Jakob k. 1637 - 1638 Kokkola. Kokkolan kirkkoherra 1622.
Ylioppilas Upsalassa 1614.
Isä: Gammal, Matheus Jacobi, Skepperus s. Pernaja; Pernå, Gammelby. Pastorn uti Wörå; Pastori Vöyrissä.
Äiti: Wiloides, Britha, Brita, Gammal s. 1500-luvulla Vörå.
Sursill, Catharina Carlintytär (taulusta 2. Isä: Sursill, Carl Ericsson) s. 1576.
1. puoliso Carl Jönsinpoika s. Vaasa. Kokkolan pormestari 1626. Lisätietoja: Eli Kokkolassa 1639.
Wernberg, Gabriel Påvalinpoika (taulusta 3. Äiti: Sursill, Margaretha Ericsdotter) k. n. 1636 Vöyri ?. Pohjanmaan lainlukija 1618. Lisätietoja: Eli n. 100 vuoden ikäiseksi.
1. puoliso Wiloides, Barbro
Isä: Wiloides, Jakob Martini Vöyrin kirkkoherra.
Äiti: Mårtensdotter Margaretha, Wiloides
Galle, Margareta Håkonintytär, Peldanus / Strigelius (taulusta 3. Äiti: Sursill, Margaretha Ericsdotter) s. n. 1628. k. 1708 haudattu 12.01.1708 Ilmajoki. Lisätietoja: Eli Ojanperässä vuoteen 1708.
1. puoliso Peldanus / Strigelius, Henrik Jaakonpoika s. 1626 Ilmajoki ?. k. 18.03.1673 Ilmajoki. Kirkkoherra Ilmajoki 1652 - 73.
Henrik Peldan kirjoittautui jo 1643 ylioppilaaksi Turun yliopistoon käyttäen silloin äitinsä sukunimeä Strigelius. Perimätiedon mukaan Margareta Strigelius oli "ankara rouva" ja omasi ilmeisesti niin määräävän aseman perheessä, että antoi vanhimmalle pojalleen oman sukunimensä. Hänen oman äitinsä sanotaan olleen aatelista Boije-sukua Hämeestä. Henrik Peldan oli siis saanut monenlaisia perinnöllisiä taipumuksia, mikä ehkä tuli näkyviin siinä, että hänet voitiin jo 20-vuotiaana valita Ilmajoen pitäjänapulaiseksi ja 26-vuotiaana isänsä jälkeen kirkkoherraksi. Vielä kirkkoherranakin hän käytti toisinaan sukunimeä Strigelius. Isänsä tapaan Henrik Peldan pyrki lujittamaan puhdasoppisen kirkon kasvatus- ja opetustyötä laajassa seurakunnassaan. Hänen aloitteestaan rakennettiin mm. Kurikan ja Jalasjärven ensimmäiset saarnahuoneet. Erikoisesti hän kiinnitti huomiota irtolaisuuden vastustamiseen sekä vaati sanankuulijoitaan täyttämään pappilan kunnossa pidosta ja papinmaksuista tekemänsä sopimukset. Hän kuoli suhteellisen nuorena maaliskuun 18. päivänä 1673. Hänen puolisonsa oli Laihian kirkkoherran Hakvinus Gallen ja Margareta Sursillin tytär Margareta Galle, joka eli Ojanperässä vuoteen 1708. Heidän viidestä täysi-ikäisestä pojastaan neljä lähti opintielle viidennen jäädessä Ojanperän isännäksi. Puoliso: Margareta Galle. Vanhemmat: Laihian kirkkoherra Hakinus Galle ja Margareta Sursill.
Lähde: Eteläpohjalaisia Elämänkertoja
Etelä-Pohjanmaan Maakuntaliitto
A.L
Isä: Peldanus, Jaakko Paavonpoika, Peltoniemi Kirkkoherra Ilmajoki 1632 - 52.
Äiti: Strigelius, Margareta, Peldanus
Samuel Thomaksenpoika (taulusta 3. Äiti: Sursill, Margaretha Ericsdotter) Vaasan pormestari.
Mahdollisesti ylioppilas Upsalassa 1595
Lapset:
1) Thomas Samuelinpoika Lisätietoja: Ilmeisesti eli 1660.
2) Anna Samuelintytär Lisätietoja: Asui Mustasaaressa nähtävästi 1660.
Laihelius, Johan Håkoninpoika, Galle (taulusta 3. Äiti: Sursill, Margaretha Ericsdotter) s. 1630 Laihia ?. k. 13.03.1663 Laihia ?. Laihian kirkkoherra 1658.
Ylioppilas Turussa 1646, vihittiin papiksi 1658.
1. puoliso Alstadius, Wendela Martinintytär, Laihelius k. 1694 Laihia. Vihitty: 1660 jo ainakin. Perhesuhteet: Avioliitto von Nessenin kanssa oli lapseton. Kuolinsyy: Kuoli Laihialla tapaturmaisesti.
Isä: Alstadius, Martin Casparsson s. 1597. Kapellan för Laihela och Lillkyro; Vähänkyrön kirkkoherra 1646.
Äiti: Tavastius, Agneta Jacobsdotter, Alstadius
Sursill, Isaac Ericsson, Tenalensis (taulusta 4. Äiti: Sursill, Magdalena Eriksdotter) k. 1622 ?. Kapellan i Pedersöre 1607, kappalainen Pietarsaari. Lisätietoja: Bodde på Sandsund hemman.
1. puoliso Anna Pehrsdotter, Sursill Perhesuhteet: Dotter till en Länsman i Rasbo vid Upsala. Rasbon nimismiehen tytär Ruotsista.
Sursill (kallad), Anna Eriksdotter, Stuut / Stutaeus (taulusta 4. Äiti: Sursill, Magdalena Eriksdotter) k. 28.08.1608. Lisätietoja: Halt på båda fötter, ontui molempia jalkoja. Kuolinsyy: Kuoli lapsivuoteeseen.
1. puoliso Stutaeus, Joachim k. 1633. Pastor i Åbo domkyrkan 1615; filosofian maisteri, Turun kirkkoherra 1615. Vihitty: ??. Ammatinlisäyksiä: Turun koulun rehtori.
Han blef utrikes promoverad Philos. Magister; förordnades 24.05.1609 af Konung Carl IX till Rector vid Åbo skola, blef Pastor vid domkyrkan derstädes 1615. Var i två år Ordförande i Domcapitlet intill Biskop Rothovii tillträdande.
Turun kirkkoherra, tuomiorovasti, opiskeli Upsalassa, Wittenbergissä (1599), Jenassa (1600) ja Helmstädtissä (1602). Oltuaan mm. Turun Katedraalikoulun rehtorina hänestä tuli lopuksi Turun tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra ja tuomiorovasti, Turun ja silloin koko Suomen piispasta seuraava
Isä: Stuut / Stutaeus, Matthias Laurentii Kyrkoherde i Ilmola; kirkkoherra Ilmajoki 1571 - 97, maakauppias.
Äiti: Sofia Grelsintytär, Stuut / Stutaeus
Fordell, Anna Henricsdotter, Nurka (taulusta 5. Äiti: Sursill, Catharina Ericsdotter) Perhesuhteet: Gift med Simon Johansson Nurka eller Nurkerus.
1. puoliso Nurka, Simon Johansson, Nurkerus k. 1602 tai mahdollisesti 1604. Pastor i Storkyro 1590; Pastori, Isonkyrön kirkkoherra. Lisätietoja: Underskrev Upsala Möte Beslut 1593.
NURKKA, Simo Johanneksenpoika, kirkkoherra 1587 - —1604. Isonkyrön nuijasodan aikainen kirkkoherra Simo Johanneksenpoika Nurkka lienee ollut kotoisin Karkusta, niissä asui samannimisiä talonpoikia. Linnaleiristä syntyneessä riidassa hän asetttui alunperin Pohjanmaan talonpoikien puolelle ja toivoi maakunnan vaikeaan asemaan apua ennen kaikkea Kaarle herttualta. Niinpä hän puhui eräässä joulukuun 23. päivänä 1594 antamassaan todistuksessa »armollisesta ruhtinaastani herttua Kaarlesta». Herttuan kehoitettua pohjalaisia lähettämään suuren lähetystön Tukholmaan linnaleiristä valittamaan. Nurkka kirjoitti kesäkuun 29. päivänä 1596 Pentti Poutun johdolla Kyröstä lähteville todistuksen, että heidät oli pantu
oikealle asialle ja että talonpojat olivat kohtuuttoman linnaleirin takia joutuneet miltei puille paljaille. Omaksumastaan kannasta kirkkoherra
Nurkka sai myöhemmin vastata Klaus Flemingille. Marski saapui näet heti Santavuoren taistelun jälkeen Isoonkyröön ja majoittui joksikin aikaa Nurkan pappilaan. Paitsi sitä että hän piti kirkkoherraa vankina omassa talossaan, hän kutsutti sinne Etelä-Pohjanmaan muitakin pappeja ja piti heille ankaran nuhdesaarnan. Myöhemmin Nurkka sai kärsimastaan nöyryydestä ja aineellisista menetyksistään vähäisen korvauksen. Syyskuun 20:ntenä 1598 päivätyn kuittauksen mukaan hän nosti kruunun varoista 2 tynnyriä voita »siitä suuresta vahingosta, minkä kapinalliset suomalaiset olivat hänelle edellisenä vuonna aiheuttaneet panemalla hänet kahleisiin ja ryöstämällä hänen omaisuuttaan». Simo Nurkka oli naimisissa Pietarsaaren kirkkoherran Henrik Niilonpojan ja Katarina Eerikintytär Sursillin tyttären Anna Henrikintyttären kanssa. Hänen jälkeläisensä käyttivät sukunimeä Nurckerus ja Anglenius.
Lähde: Eteläpohjalaisia Elämänkertoja
Etelä-Pohjanmaan Maakuntaliitto
A. L.
Dordre Henricsdotter (taulusta 5. Äiti: Sursill, Catharina Ericsdotter) k. 1634 haudattu 1634 Tukholma.
1. puoliso Olof Grelsson k. 1603. Borgare i Stockholm, Tukholman pormestari. Perhesuhteet: Oli leski avioituessaan Dorden kanssa, avioliitto oli lapseton.
Westzynthius, Canutus Henrici (taulusta 5. Äiti: Sursill, Catharina Ericsdotter) s. 1555. k. 29.07.1621 Pietarsaari. Pastor i Pederöre 1600; kirkkoherra Pietarsaari. Lisätietoja: Informerad uti Wiborgs skola; prestvigd i Strengnäs 1578, utnämd till Kapellan. Ammatinlisäyksiä: i Pedersöresamma år, underskrev Upsala Mötes Beslut 1593.
Toisesta avioliitosta Anna kanssa 4 poikaa ja 3 tytärtä. Vihittiin papiksi 1758. Kyrkoherde i Pedersöre, Vestersunds by. Lapset: Elisabet (voi olla Knutin 1.vaimon lapsi), Margareta 1602, Carl, Gabriel, Magdalena. Knut vihittiin papiksi 1578. Pietarsaaren pitäjän kappalainen ja sitten kirkkoherra 1600. Veli Johan Pietarsaaren kappalaisena ennen Knutia. Knut asui Vestersundin kylässä? Uppsalan kokouksen allekirjoittajia 1593. 1:o puoliso Lucia Hansdotter Fordell vih. 1583, k 1599, heillä lapset Johan, Catharina, Henrik, Isak, Knut, (Elisabet).
1. puoliso Fordell, Lucia Hansdotter, Westzynthius k. 1599. Vihitty: 1583.
Isä: Fordell, Hans Befallningsmann i Pedersöre; käskynhaltija Pietarsaaressa.
Äiti: Lucia Erikintytär, Fordell
Isä: Gestricius, Petrus Olai s. 1540 Gävle, Ruotsi. Fil. mag., kyrkoherde, rehtori Gävle 1750, Uumajan kirkkoherra, Umeå.
Äiti: Malin Nilsdotter s. n. 1549 Gävle, Ruotsi.
Sursill, Magdalena Östensdotter, Arctophilacius (taulusta 6. Isä: Sursill, Östen Ericsson) Lisätietoja: Syntynyt 1500-luvulla, elää 1650 Kalajoella. Perhesuhteet: Ei lapsia Samuel Paldaniuksen kanssa.
Bergholm sivu 1000 mainitsee: Samuel Thomae Paldanius k. 1651, puoliso Östenintytär Sursill'in tytär. Oli elossa "vanhana ja vähävoimaisena" Kalajoella vielä maaliskuussa 1650.
1. puoliso Arctophilacius, Petrus Michaelis s. 1570-1579 Lohteå; Lohtaja. k. 1647 kesällä; Kalajoki. Kirkkoherra Kalajoki; Rovasti. Perhesuhteet: Bondeson från Matinmäki eller Matinmikko i Lohtaja. Ammatinlisäyksiä: Kyrkoherde i Kalajoki socken, i Österbotten, prost över norra Österbotten.
Petter Arctophilacius, alkujaan Pekka eli Pietari Matinmikko eli Mattila.
Syntynyt 1500 luvulla Lohtaja. Kuollut kesällä 1647 Kalajoki. Kalajoen kirkkoherra 1610, rovasti. Lapset: Gabriel, Margareta, Susanna, Carl 1619, Beata, Sara. Myöhemmin kutsuttu myös Terva Pietariksi. "Han kallades Terva Pieti av köpmännen i Gamla Karleby, för det han ett ar uppköpt all tjära i Kalajoki."
Arctophilacius = Pohjanystävä. Petter oli Lauri Niilonpojan lippukunnan (n 500 miestä) pappi 1603. Sai 1603 verovapauden Laihian Isonkylän Grels Matinpojan taloon, "jotta tällä korkeasti oppineella herralla olisi asuinpaikka silloin, kun ei ole sotaretkellä". Kappalainen 1607 (Kalajoella?). Laivanvarustaja, valtiopäivämies.
Silfret (omkring 32 lod ) från hans likkista blef af arfingarne skänkt till Kalajoki Moderkyrka, dit en Kalk deraf förfärdigades 1704. Han skall varit en lärd och myndig man.
lähde: Genealogia Sursilliana s. 265
Hopean, joka oli hänen ruumisarkkuunsa käytetty, lahjoitivat perilliset Kalajoen emäkirkolle, n. 32 luotia ja sitä tehtiin 1704 kalkki.
lähde: Bergholm SUKUKIRJA I sivu 267
Pietari Arctophilacius oli 1603 ilmeisesti kapteeni Lauri Niilonpojan pohjalaisen lippukunnan sotapappina Virossa, jossa taisteltiin Puolaa vastaan, mutta viimeistään 1607 hänestä tuli Kalajoen kappalainen ja 1610 saman pitäjän kirkkoherra. Hän toimi sittemmin myös lääninrovastina ja edusti Pohjanmaan papistoa vuoden 1634 valtiopäivillä. Herra Pietari oli taloudellisesti yritteliäs ja taitava mies. Hän hankki itselleen Kalajoen Eteläkylän Siipolan ja Hietalan talot, ja vuonna 1627 hänellä oli niissä ja pappilassa yhteensä muun muassa 6 hevosta, 20 härkää, 3 sonnia ja 51 lehmää, ilmeisesti Pohjanmaan suurin karja. Päästäkseen osalliseksi Rahjan saariston tuottavaan lohenpyyntiin kirkkoherra hankki pappilan omistukseen Paattiskarit ja Korkiakarin. Kun Arctophilaciukselle kokoontui omista elinkeinoista ja kirkkoherran suuresta palkasta paljon kauppatavaraa, hän hankki oman laivan, jollainen hänellä oli viimeistään 1617. Siitä lähtien herra Pietarilla näyttää olleen aina vähintään yksi merikelpoinen alus. Laivoja hän käytti paitsi omien tavaroiden kuljetukseen myös kruunun verovarojen rahtaamiseen; 1620 kirkkoherran alus tuhoutui kovassa myrskyssä Kruunupyyn Hästöfjärdenillä täynnä verojyviä. Vuonna 1631 hän myi erään laivan kruunulle. Veronvuokraaja Jaakko Burmanin jäätyä 1625-26 suureen velkaan kruunulle hänen takaajansa, joihin Pietari Arctophilacius kuului, tuomittiin maksamaan velka, Tämä oli tuntuva isku, mutta hallituksen on kerrottu myöntäneen kirkkoherralle vuodeksi yksinoikeuden tervan ostamiseen Kalajoen markkinoilla, mista hän sai Terva-Pietin liikanimen.
Lähde: Keskipohjalaisia Elämänkertoja Keskipohjanmaa-säätiö 1995
Isä: Matinmikko, Mikko Matinpoika s. n. 1540. Lohtajan nimismies, talollinen ja maakauppias.
Sursill, Anna Östendotter, Frese (taulusta 6. Isä: Sursill, Östen Ericsson)
1. puoliso Frese ?, Johan / Hans, Freese k. 1611. Förste Pastor i Laihela; Laihian kappalainen.
Hans, samt sednare med Jacob Eschilli, som erhöll Konung Johan III:s fullmakt, dat. 22.06.1580, underskrev Upsala Mötes Beslut 1593.
Sursill, Catharina Östensdotter, Granberg (taulusta 6. Isä: Sursill, Östen Ericsson) s. n. 1562. k. 1614 jälkeen. Lisätietoja: Elää vielä 1614.
1. puoliso Sinius, Lars, Siniluoto s. n. 1556. k. 1614 jälkeen. Talonpoika, asuinpaikka mahdollisesti Saloinen.
Isä: Eric
Isä: Lars s. Kaarina, Littoinen. Bond från Littois by S:t Carins socken, tilallinen Littoisten kylässä.
Sursill, Christina Östensdotter, Lithovius (taulusta 6. Isä: Sursill, Östen Ericsson) s. n. 1567. k. n. 1632 Ii .
1. puoliso Lithovius, Johan Henrikinpoika, Corvinus s. n. 1563 Liminka. k. 1634 Ii. Oulun ensimmäinen kirkkoherra 28.09.1610, Iin kirkkoherra 1620. Lisätietoja: Käytti myös sukunimiä Corvinus ja kotipitäjänsä Limingan mukaan Limingus. Perhesuhteet: Puoliso oli äitipuolensa sisar.
Syntynyt 1500 luvulla Limingassa.
Lapset: Henrik, Magdalena, Catharina, Brita, Anna, Petrus (?) 1626, Henrik (?), Johan (?), Jakob (?), Dorde. Limingan kappalainen 1593, jolloin allekirjoitti Uppsalan kokouksen päätöksen. Oulun pappina 1609- ja Oulun ensimmäinen kirkkoherra 1612-21. Kaarle IX määräsi Oulun papille "herra Jönssille", kuten muillekkin Pohjanmaan kirkkoherroille palkaksi 70 tynnyriä viljaa. Kirkkoherran palkkaa sittemmin useampaan kertaan lisättiin.
Johanin toimesta järjestettiin Oulun kirkolliset olot ja papiston palkkaus. Pääsi 1610 vapaaksi sotaverosta eräiden muiden Pohjanmaan pappien kanssa. Palkka oli melko pieni, sai apulisänä 16 tynnyriä viljaa sotaväen kestitysvelvollisuutensa johdosta. Iin kirkkoherra 1620-34.
Omisti Sangin tilan Oulujoella.
Isä: Lithovius, Henrik Laurinpoika s. n. 1550 (ennen) Kaarina Littoisten kylä. Kirkkoherra, Liminka n. 1575 - 1615, provasti; rovasti.
Äiti: Sursill, Catharina Östensdotter, Granberg s. n. 1562.
Sursill, Margaretha Östenintytär, Tysk (taulusta 6. Isä: Sursill, Östen Ericsson)
1. puoliso Tysk, Anders Kuningas Kaarle IX:n räätäli. Lisätietoja: Asui Vaasassa.
Sursill, Brita Östenintytär, Gumse (taulusta 6. Isä: Sursill, Östen Ericsson) Lisätietoja: Eli Isokyrössä leskenä vielä 1629.
1. puoliso Gumse, Petter, Geet ? k. Puola. Isonkyrön Gumsilan eli Komsilan talon omistaja 1588. Isonkyrön nimismies 1589. Lisätietoja: Alkujaan Geet ?.
Varusti ratsumiehiä Ruotsi-Suomen armeijaan ja oli itsekin ratsumiehenä. Ajautui täten huovien puolelle nuijasodassa, jonka loppuvaiheessa siirtyi Puolaan. Eli siellä lopun ikäänsä.
Isä: Geet , Jakob Isonkyrön kirkkoherra.
Sursill, Hans Östeninpoika (taulusta 6. Isä: Sursill, Östen Ericsson) s. Kokkola ?. Kokkolan lukkari jo 1588, sitten ehkä Laihian lukkari.
Östen Erikinpojan Sursillin avioton poika, puoliso nimeltä tuntematon, eli ehkä Kokkolassa 1609.
Lapset:
1) Hans Hansson (katso taulu 85) Vaasalainen kauppias. Perhesuhteet: Toinen vaimo oli palvelijatar.
Sursill, Östen (taulusta 6. Isä: Sursill, Östen Ericsson) s. 1598. k. 1674 Laihia ?. Talollinen Öystin tilalla, Laihia 1633, majatalonüitäjä 1641. Laihian nimismies.
Laihian käräjillä 8.2.1634 ilmoittaa Östen Erikinpoika ostaneensa 15.3.1633 Paavali Eskonpojalta Potilan kylässä sijaitsevan talon ja maksaneensa siitä 200 taleria käypää kuparirahaa, mihin hintaan Paavali oli hyvin tyytyväinen. Laihian käräjillä 22.1.1644 ilmoitti Esko Niilonpoika (Pakkanen) yksissä tuumin vaimonsa, poikansa ja Karin-nimisen anoppinsa kanssa vapaaehtoisesti myyneensä 2/3 manttaalin perintötalonsa Östen Erikinpojalle. Talo, jonka Östen Erikinpoika osti Paavali Eskonpojalta vuonna 1633 oli silloin 1 1/4 manttaalia, mutta viimemainitun oston jälkeen ja kaikkien tapahtuneiden peltojen ja niittyjen ostojen ja vaihtojen jälkeen maksaa Östen veroa 1 2/3 manttaalista. Taloa aletaan kutsuakin hänen etunimensä mukaan Öystiksi. Nimi kirjoitetaan joskus myös Östi ja Öisti. Lähde: Genos, Aarre Alapoti
1. puoliso Karin Håkonintytär, Sursill k. 1696 Laihia.
Karin Håkonintytär, joka jäi leskeksi, oli Vaasassa asuneiden länsipohjalaissyntyisten veljesten Johan ja Olof Håkoninpojan sisar.
Östenin leski lienee se »Carin Öst», joka 16.5.1696 löytyi Laihian Rudolta ladosta kuolleena.
Genos:
Aarre Alapoti
Witting, Elsa Knutsdotter, Ljungeson (taulusta 8. Äiti: Sursill, Elisabet Carlsdotter) k. 1640 Gamlakarleby .
Gift före 1633.
1. puoliso Gabriel Ljungeson, Rothenius k. 22.08.1652 Gamlakarleby . Lagläsare och Borgmästare uti Gamla Carleby; pormestari Kokkolassa 1639. . Ammatinlisäyksiä: Valtiopäivämies.
Uudenkaarlepyyn ja Kokkolan pormestari. Lapset: Gustaf, Margaretha n 1627, Elisabet. Sai lainopillisen pohjakoulutuksen isältään. Toimi Pohjanmaan ja Norrlannin käskynhaltijan Kristoffer von Wernstedtin (1620-22) sihteerinä ja Lapuan kruununverojen vuokraajana. Uudenkaarlepyyn tultua kaupungiksi asetettiin sen ensimmäiseksi pormestarikai 1621-28. Riitaa Uudenkaarlepyyn porvariston kanssa maakauppaoikeuksista 1628 Gabrielin annettua mm. nimismiehelle luvan ostaa talonpojilta tervaa. Porvarit halusivat vaihtaa pormestarin, mutta eivät onnistuneet. Pohjanmaan pohjoisen kihlakunnan lainlukija 1629-41 ja myös eteläisen kihlakunnan 1629-33 ja 1637-41. Gariel tunsi lakia, joten oli niitä harvoja Pohjanmaan lainlukijoita, joiden tuomioista hovioikeudella ei ollut mitään huomauttamista.Piti pohjanmaan laamannikäräjät 1630-luvun lopulla. Lainlukijakauden jälkeen toistakymmentä vuotta Kokkolan pormestari. Myi aitan Mustasaaressa 1650.2:o puoliso Gunilla, 3:o puoliso Margareta Henrikintytär.
Isä: Limingus, Ljungo Thomae Kirkkoherra Kalajoki, lainsuomentaja.
Äiti: Nilsdotter, Margaretha
Witting, Gustaf Cnutinpoika (taulusta 8. Äiti: Sursill, Elisabet Carlsdotter) k. 1647 Lohtaja ?. Lohtajan kirkkoherra 1640.
1. puoliso Nycarlus, Brita Johanin- eli Hansintytär, Witting s. 1605. Vihitty: ??.
Isä: Nycarlus, Johannes Jacobi Kirkkoherra Uusikaarlepyy 1625.
Äiti: Margaretha Hansin- eli Johanintytär, Nycarlus
Witting, Susanna (taulusta 8. Äiti: Sursill, Elisabet Carlsdotter) k. 1645 Uusikaarlepyy.
1. puoliso Josef Jakobsson k. 1649 Uusikaarlepyy ?. Pormestari Uusikaarlepyy.
Witting, Catharina Cnutintytär, Gråå (taulusta 8. Äiti: Sursill, Elisabet Carlsdotter) k. 1669 Oulu haudattu 15.10.1669 Oulu.
1. puoliso Gråå, Bengt Henrikipoika k. 1647 oli vainaja. Majuri. Vihitty: ??. Lisätietoja: Asui Tenholassa.
Isä: Gråå, Henrik Tenholan kirkkoherra.
Witting, Margaretha Cnutintytär, Carlman (taulusta 8. Äiti: Sursill, Elisabet Carlsdotter)
1. puoliso Carlman, Jakob, Borgoensis s. 23.07.1602. k. 05.00.1653 Uusikaarlepyy ?. Kirkkoherra Uusikaarlepyy.
Isä: Carlman, Jakob, Borgoënsis Kirkkoherra Uusikaarlepyy.
Skepperus / Gammal, Elisabet Jakobintytär, Wijk (taulusta 9. Äiti: Sursill, Anna Carlintytär) Lisätietoja: Asui leskenä jonkin aikaa Turussa.
1. puoliso Wijk, Carl Nilsinpoika k. 1666 oli kuolleena. Kaarleporin kreivikunnan vouti 1656, tullimies Kokkolassa 1662 .
Skepperus / Gammal, Margaretha Jakobintytär, Sylvius (taulusta 9. Äiti: Sursill, Anna Carlintytär)
1. puoliso Sylvius, Nils Olofinpoika k. 1678 Pernaja ?. Pernajan kappalainen 1652. Lisätietoja: Oli kotoisin Vermlannnista Ruotsista.
Skepperus / Gammal, Maria Jakobintytär, Tawast (taulusta 9. Äiti: Sursill, Anna Carlintytär) s. 1601. k. 1688 haudattu 22.05.1688 Turku. Perhesuhteet: Perheen lapsista nähtävästi viisi kuoli pieninä.
1. puoliso Hans Hansson k. 1652. Porvari Vaasassa.
Isä: Hans Hansson Vaasalainen kauppias.
Äiti: Beata Enevaldin- eli Ingevaldintytär
Skepperus / Gammal / Höök ?, Anna Jakobintytär, Ringius (taulusta 9. Äiti: Sursill, Anna Carlintytär) s. 1621 Kokkola. k. 1664 Uusikaarlepyy ?.
1. puoliso Ringius, Nils Olofinpoika s. 1611 Växjö, Ruotsi. k. 1680 Uusikkarlepyy ?. Uudenkaarlepyyn kirkkoherra 1654.
Ylioppilas Turussa 1640.
Anna Carlintytär (taulusta 10. Äiti: Sursill, Catharina Carlintytär)
1. puoliso Christer Maalari, ehkä Vaasassa ?.
Elsa Carlintytär, Ruth (taulusta 10. Äiti: Sursill, Catharina Carlintytär)
1. puoliso Ruth, Mathias k. 1641 oli kuolleena. Kokkolan kappalainen.
2. puoliso Olof Larsinpoika Tullimies Kokkolassa, asui Tukholmassa 1647. Vihitty: 1643 jo aviossa.
Wernberg, Valborg Gabrielintytär, Wargius (taulusta 11. Isä: Wernberg, Gabriel Påvalinpoika)
1. puoliso Wargius, Martinus Matthiae k. 05.02.1639 Alatornio.
Wernberg, Margaretha Gabrielintytär, Schaefer (taulusta 11. Isä: Wernberg, Gabriel Påvalinpoika) k. 1655 Turku.
1. puoliso Schaefer, Henrik Henrikinpoika s. 1577 Turku. k. 1660 haudattu 15.04.1660 Turku. Pormestari Turku 1632. Valtiopäivämies.
Isä: Schaefer, Henrik s. Mainz; Deutschland. Kuningas Juhana III:n saksalaissyntyinen asiamies Turussa.
Äiti: Stork, Brita Henriksdotter, Schaefer s. 1570 aikaisintaan.
Gustaf Gabrielinpoika (taulusta 11. Isä: Wernberg, Gabriel Påvalinpoika) k. 1646 kuoli jo ennen. Vöyrin nimismies.
Sursill-lähteiden mukaan perheessä oli 15 lasta, joista "enimmät" plivat 1660 Tukholmassa, osa - ehkä9 - oli jo kuollut pienenä.
1. puoliso Frosterus, Catharina Lisätietoja: Eli Vöyrillä 1646 paikkeilla.
Isä: Frosterus, Anders
Äiti: Brennerus, Margaretha, Frosterus
Wernberg, Christiern Gabrielinpoika (taulusta 11. Isä: Wernberg, Gabriel Påvalinpoika) k. n. 1683 Vöyri. Pastorn i Wörå, Vöyrin kirkkoherra 1669.
Ylioppilas Upsalassa 1626
1. puoliso Wulf, Maria Lisätietoja: Kotoisin Tukholmasta.
Isä: Wulf, Daniel Wulfsson Pohjanmaan eteläisen rovastikunnan kruununvouti.
Äiti: Catharina Staffanintytär, Wulf
Wernberg, Susanna Gabrielintytär, Brennerus (taulusta 11. Isä: Wernberg, Gabriel Påvalinpoika) s. 1609 Vöyri. k. 10.02.1685 Isokyrö.
1. puoliso Brennerus, Isak s. 01.01.1603 Mustasaari. k. 31.07.1670 Isokyrö. Kirkkoherra Isokyrö 1644, rovasti. Kydönpolttaja ja -viljelijä. Muotokuvamaalari. Vihitty: 1629 Vöyri. Ammatinlisäyksiä: Valtiopäivämies.
Ylioppilas Upsalassa 1625, vihittiin papiksi 1627.
Isä: Brennerus, Henricus Martinus s. 1552 Mustasaari. Kirkkoherra, Mustasaari.
Äiti: Porshank, Margareta Knutsdotter, Brennerus s. 1567 Tukholma.
Peldanus / Peldan, Jakob Henrikinpoika (taulusta 12. Äiti: Galle, Margareta Håkonintytär) k. 1705 Ylistaro ?. Ylistaron kappalainen 1691. Lisätietoja: Myös Peldan.
Ylioppilas Turussa 1673.
1. puoliso Florinus, Sara, Peldanus / Peldan Lisätietoja: Eli Vaasassa 1710.
Isä: Florinus, Henrik s. 1633. Paimion rovasti.
Äiti: Gyllenbögel, Beata, Florinus
Sursill, Eric Isaacsson, Sill (taulusta 15. Isä: Sursill, Isaac Ericsson) k. 1651. Kapellan i Pedersöre 1628, kappalainen Pietarsaari.
1. puoliso Fordell, Elisabeth Hansdotter, Sursill s. Uleå, Oulu.
Isä: Fordell, Hans Jönsson Borgare i Uleåborg, borgmästare, Oulun pormestari 1611.
Äiti: Dorothea Mattsdotter, Fordell
Nurka, Johan Simonsson (taulusta 17. Äiti: Fordell, Anna Henricsdotter) k. 1641 Kälviä. Kapellan i Gamla Carleby; blev 1639 pastor Kelviå; Pastori Kälviä.
Johan Nurka var Kapellan i Gamla Carleby, då han 1639 blef Pastor i Kelviå, der han dog 1641. Han var gift med en Pastors dotter från Bygdeå, Gunilla.
1. puoliso Gunnilla, Nurka s. Bygdeå. Perhesuhteet: Pastors dotter från Bygdeå.
Pastors dotter frå Bygdeå.
Bygdeån kirkkoherran tytär Ruotsista.
Heillä oli "kohta kuollut" nimeltä tuntematon lapsi
Nurkka, Carl Simonsson, Nurcka / Nurcherus (taulusta 17. Äiti: Fordell, Anna Henricsdotter) k. 1626. Pastor i Pojo; Pohjan pitäjän kirkkoherra 1620.
Ylioppilas Upsalassa 1610.
1. puoliso Hebla Eskilintytär, Nurka k. 1641.
Nurkka / Nurckerus, Daniel Simonpoika (taulusta 17. Äiti: Fordell, Anna Henricsdotter) s. 1587. k. 1627. Oulun nimismies. Perhesuhteet: Toi Marian matkoiltaan Arborgasta.
1. puoliso Reyer, Maria, Nurkka s. 1590 Arborga, Ruotsi. k. 1651 Oulu.
Isä: Reyer, Jakob Kuningas Juhana III hovipalvelija.
Nurkka, Michael Simonpoika (taulusta 17. Äiti: Fordell, Anna Henricsdotter) k. 1628 ennen. Isonkyrön kappalainen.
1. puoliso Margaretha Petterintytär, Nurkka Lisätietoja: elossa vielä 1655.
Nurkka, Cecilia Simontytär (taulusta 17. Äiti: Fordell, Anna Henricsdotter) k. 1634 ennen.
1. puoliso Erik s. Ruotsi.
Catharina Knutsdotter (taulusta 19. Isä: Westzynthius, Canutus Henrici) k. 1649 ennen.
1. puoliso Christian Mattsson k. 1658 ennen. Länsmann i Pedersöre, nimismies Pietarsaaren pitäjässä. Vihitty: 1613 jo avioliitossa.
Henrik Knutsson (taulusta 19. Isä: Westzynthius, Canutus Henrici) k. 1634 ennen. Pietarsaari pitäjän nimismies 1614. Lisätietoja: Eli vielä 1624. Perhesuhteet: Puolison nimeä ei tiedetä.
Lapset:
1) Brita Henrikintytär (katso taulu 142)
2) N. N. Henrikintytär (katso taulu 143)
Elisabeth Knutsdotter (taulusta 19. Isä: Westzynthius, Canutus Henrici) Perhesuhteet: Gift med Tullnären uti Uleå, sedan Hospitalsfogden uti Kronoby Henric Olofsson.
1. puoliso NN. Tullnären uti Uleå.
2. puoliso Henric Olofsson Hospitalfogden uti Kronoby.
Elisabeth Knutsdotter (taulusta 19. Isä: Westzynthius, Canutus Henrici) Lisätietoja: Oli elossa vielä 1649.
1. puoliso Henrik Olofsson Kruununkylän sairashuoneen vouti. Lisätietoja: Oli vainaja jo 1649.
Westzynthius, Carl Knutsson (taulusta 19. Isä: Westzynthius, Canutus Henrici) k. 1655 Pietarsaaren pitäjä ?. Pietarsaaren pitäjän kirkkoherra 1654. Lisätietoja: Han har tagit sig namn af Westersunds hemman i Pedersöre. Ammatinlisäyksiä: Pastor i Pedersöre 1654.
Ylioppilas Upsalassa 1626. "Karl Westzynthius, son till kyrkoherden Knut Henriksson, blev student i Uppsala i april 1626 och kapellan i Pedersöre 1629. Han köpte (27 febr. 1633) av sin moder, Anna Persdotter Gestrenius, 1 mantals hemman i Västersund för 450 kmt och lovade syta henne till dödedag. Han var redan 1631 bosatt på detta hemman. Han har efter namnet på byn bildat sitt tillnamn Westzynthius. ..." Lähde Pedersöre storsockens historia, del II
1. puoliso Fordell, Anna Hansdotter, Westzynthius
Isä: Fordell, Hans Jönsson Borgare i Uleåborg, borgmästare, Oulun pormestari 1611.
Äiti: Dorothea Mattsdotter, Fordell
Westzynthius, Gabriel Knutsson (taulusta 19. Isä: Westzynthius, Canutus Henrici) k. n. 1670. Kapellan i Lappajärvi 1646 och i Ny-Carleby 1659, kappalainen Uusikaarlepyy.
1. puoliso Hordelius, Margaretha, Westzynthius
Isä: Hordelii / Hordelius, Georg, Wesilaxensis / Wesilaxius Kirkkoherra Pyhäjoki.
Äiti: Anna Jakobintytär, Hordelii / Hordelius
Westzyntius, Magdalena Knutsdotter, Niurenius (taulusta 19. Isä: Westzynthius, Canutus Henrici) k. 1678 haudattu 15.06.1678 Vaasa.
Gift med sin styvmors bror, huspredikanten hos riksrådet Jöns Kurck, Anders Niurenius
1. puoliso Liurenius, Anders, Niurenius k. 1644 ennen. Huspredikant hos Riksrådet Jöns Kurck. Ammatinlisäyksiä: Turun hovioikeuden presidentin Jöns Kurckin kotisaarnaaja.
Isä: Petrus Olafsson Kyrkoherde uti Niura i Medelpad och sedermera uti Umeå.
Äiti: Malin Nilsdotter
Isä: Florinus, Thomas Eskilsson Slottsskrifvare i Åbo; Turun linnan kirjuri.
Isä: Hamnius, Marcus Andersson Kapellanen i Wasa, Vaasan kappalainen.
Äiti: Brennerus, Maria Henricsdotter, Hamnius
Isä: Boom, Paulus Marcison s. Arboga. Rector i Åbo skola 1632 och i Ny-Carleby 1640, Pastor i Mustasaari 1649.
Äiti: Lytter / Lythraeus, Clara Jöransdotter, Boom
Westzynthius, Margaretha Knutsdotter, Gammal (taulusta 19. Isä: Westzynthius, Canutus Henrici) s. 21.09.1602 Pedersöre, Pietarsaari Västersund by. k. 14.12.1667 Kronoby, Kruununkylä. Perhesuhteet: Omgift med Jacobus Henrici Brenner.
1. puoliso Gammal, Magnus k. 09.02.1636 Pietarsaari. Kirkkoherra Pietarsaari 1622. Vihitty: 1618.
Ylioppilas Upsalassa 22.09.1610. Vöyrin kappalainen 1614. Erhöll kollationsbrev på detta gäll 10.01.1622. Vitsordas ha varit un "gudhi och cronan trogen och rättrådig" präst, som egde "herliga och stora gåfwor"
Lähde:
Släktbok I
Atle Wilskman
Isä: Gammal, Matheus Jacobi, Skepperus s. Pernaja; Pernå, Gammelby. Pastorn uti Wörå; Pastori Vöyrissä.
Äiti: Wiloides, Britha, Brita, Gammal s. 1500-luvulla Vörå.
Isä: Brennerus, Henricus Martinus s. 1552 Mustasaari. Kirkkoherra, Mustasaari.
Äiti: Porshank, Margareta Knutsdotter, Brennerus s. 1567 Tukholma.
Arctophilacius, Sara Persdotter, Laurila / Lauraeus (taulusta 20. Äiti: Sursill, Magdalena Östensdotter) s. Kalajoki. k. 1694 jälkeen. Lisätietoja: Elää 1694 Kalajoella.
Överlevde mannen som dog 1670. Eli vielä 1694 Kalajoella. Olavin kuoltua maaherra valtuutti Saara-lesken hoitamaan nimismiehen virkaa ja pitämään kruunun käräjiä 1670-75. Muut nimismiehen tehtävät hoiti Saaran vt. nimismiehiksi palkkaamat kaksi lankomiestään. Olofilla ja Saaralla oli ainakin kuusi lasta. Näistä neljä oli poikia, jotka opiskelivat Turun akatemiassa. Koulutus Turussa oli hyvin kallista, joten siinä lienee auttanut Saaran saama perintö rovasti-isältään. (GS 8616 & Lars Holm).
1. puoliso Lauraeus / Laurila, Olof Sigfridsson k. 1670 Kalajoki. Nimismies Skalaborgin vapaaherrakunnassa ja vt. vouti 1646-48. Kalajoki 1656.
Lapset Kaapo 1649, Olavi, Kaarina, Joosef, Juho, Kristiina. Nimismies Skalaborgin vapaaherrakunnassa ja vt.vouti 1646-48. Kalajoen nimismies 1656-70.
Ylioppilas Turussa kl. 1681 [Lauræus] Joh. Ol. Ostrob _ 149. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1681] Johannes Olai Lauræus. — Elossa 1701.
Lähde:
Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852
Nimismies Skalaborgin vapaaherrakunnassa ja vt.vouti 1646-48. Kalajoen nimismies 1656-70. Olavi toimi ensin Kalajoen voudin apulaisena ja vt. voutina 1646-48. Hän osti 300 kuparitaalarilla Pohjankylän Marttilan talon n:o 2, joka oli 2/3 manttaalin perintötila. Hän piti tilalla myös majataloa. Samalla hän toimi eri virkatehtävissä, mm. aloitti pikkutullin kantamisen Kalajoen markkinoilla 1651. Hänet valittiin talonpoikien edustajaksi vuoden 1655 valtiopäiville. Kruununvouti palkkasi Olavin Kalajoen nimismiehen sijaiseksi 1655-56 ja maaherra nimitti hänet nimismieheksi 1656-70. Hänet tunnettiin toimeliaana ja rehellisenä miehenä, joka suoriutui hankalistakin tehtävistä hyvin. Ikalaporin vapaaherrakunta olikin rauhallisempi kuin monet muut Suomen läänitysalueet.
Isä: Laurila, Sigfrid Olofsson s. Kalajoki. Talollinen Kalajoki, lautamies.
Arctophilacius / Arctophilax, Gabriel Petterinpoika, Calajokienis / Calamnius / Calajokius (taulusta 20. Äiti: Sursill, Magdalena Östensdotter) k. 1648 Kemi ?. Kapellan i Kalajoki, Pastor i Kemi 1645; Kalajoen kappalainen, Kemin kirkkoherra.
Otti ensin nimekseen Calajockius, josta kuitenkin sitten kääntäen sen suomalaisen loppupuolen latinaksi (joki=amnis) muodosti nimen Calamnius. Kemin kirkkoherra lankonsa Pictorius´en jälkeen. Ylioppilas Rostockissa Saksassa 1625.
1. puoliso Margaretha Birgerintytär, Arctophilacius / Arctophilax Lisätietoja: Eli Kalajoella vielä 1652.
Arctophilacius, Susanna Petterintytär, Mathesius (taulusta 20. Äiti: Sursill, Magdalena Östensdotter) Perhesuhteet: Oli elossa vielä 1689.
1. puoliso Mathesius, Josef Matiaksenpoika s. 1608 Saloinen?. k. 1685 Kalajoki. Kalajoen kappalainen 1630, kirkkoherra 1648, rovasti, valtiopäivämies.
Josef Mathesiuksesta tuli Kalajoen kappalainen ja viimein pitäjän kirkkoherra. Hän oli muistotarun mukaan "merkillinen ja yhteiskunnassa varsin voipa mies". Eikä taru liioittele. Kalajoen kirkkoherra oli Pohjanmaan edustajana Tukholman mainittavilla valtiopäivillä vuonna 1655, missä päätettiin, että reduktsiooni oli toimeenpantava ja ryhdyttävä suureen sotaan Puolaa vastaan. Ja kun kaksi vuotta myöhemmin sodan liekki leimusi uhkaavana Suomen itärajoilla ja suomalaisilta n. k. maakuntapäivillä vaadittiin uusia suostuntaveroja sotaa varten, oli Josef Mathesius papiston puhemiehenä Tornion kokouksessa touko- ja kesäkuussa 1657. Jo isän eläessä oli kolme Josefin poikaa vihitty papiksi; näistä kaksi palveli Kalajoella, vanhempi apulaisena, nuorempi vakinaisena kappalaisena.
Lähde:
Kyrönmaa I
Etelä-Pohjalaisen Osakunnan Julkaisu
Hankki pojilleen Uusi-Kaarlebyn koulun ylläpitämiseksi määrätyt teinirahat Kalajoen pitäjästä.
Isä: Mathesius, Mathias Georgii, Halicoensis s. Halikko. Opettaja Turussa ja Raumalla, kirkkoherra, Saloinen.
Äiti: Margaretha s. Rauma.
Arctophilacius, Margaretha Petterintytär, Pictorius (taulusta 20. Äiti: Sursill, Magdalena Östensdotter) Lisätietoja: Eli leskenä Uudekaarlepyyn pitäjässä 1660. Perhesuhteet: Jälkimmäinen avioliitto lienee ollut lapseton.
1. puoliso Pictorius, Johan Olai, Målare s. Turku. k. 1643 Kemi ?. Kapellan i Kalajoki, blef 1630 Kyrkoherde i Kemi. Kemin kirkkoherra. Lisätietoja: Målareson från Åbo, isä oli Olavi-niminen turkulainen maalari. Toisinaan Målare.
Isä: Olavi Maalari Turussa.
Arctophilacius / Kalling, Carl Petterinpoika, Calajockius (taulusta 20. Äiti: Sursill, Magdalena Östensdotter) s. 1619 Kalajoki. k. 1672 Kalajoki. Kappalainen Kalajoki 1649.
1. puoliso Cronbäck, Anna, Arctophilacius / Kalling Lisätietoja: Eli vielä 1695.
Isä: Cronbäck, Jeremias Kruununkylän kirkkoherra.
Äiti: Wiloides, ??, Cronbäck
Arctophilacius, Beata Petterintytär, Wallenius (taulusta 20. Äiti: Sursill, Magdalena Östensdotter) k. 1693 Turku haudattu 01.05.1693 Turku.
1. puoliso Wallenstierna / Wallenius, Olof, Grubb s. 03.02.1611 Upsala, Ruotsi. k. 01.02.1687 Turku. Maskun ja Vehmaan kihlakunnan tuomari. Vihitty: 1643. Lisätietoja: Suomalainen aatelissuku No 77 Vallenstjerna, alkujaan Grubb.
Ylioppilas Upsalassa 1629, sitten myös Frankfurt am Mainissa Saksassa, Oxfordissa ja Cambridgessä Englannissa sekä Leydenissä ja Amsterdamissa Hollannissa 1634 - 1636.
Turun hovioikeuden asessori 1652. Sai aatelisarvon nimellä Wallenstierna 1678 ja otettiin Ruotsin ritarihuoneeseen 1686.
Isä: Grubb, Samuel Ruotsin Östervålan kirkkoherra, professori.
Äiti: Christina Olofsdotter, Grubb
Margaretha Hansin- eli Johanintytär, Nycarlus (taulusta 21. Äiti: Sursill, Anna Östendotter)
1. puoliso Nycarlus, Johannes Jacobi k. 1636 Uusikaarlepyy ?. Kirkkoherra Uusikaarlepyy 1625.
Isä: Carlman, Jakob, Borgoënsis Kirkkoherra Uusikaarlepyy.
Dorde Jakobintytär (taulusta 21. Äiti: Sursill, Anna Östendotter)
1. puoliso Iso-Jakku, Grels Thomaksenpoika k. n. 1658. Kapteeni. Laihian nimismies jo 1629. Lisätietoja: Eli Laihialla 1660.
Isä: Iso-Jakku, Thomas Rekonpoika
Agneta Hansdotter -Johanintytär, Alstadius / Australis (taulusta 21. Äiti: Sursill, Anna Östendotter) s. 1579. k. 1691 Laihia. Kuolinsyy: Kuoli 112 vuotiaana, 12 viimeistä vuotta sokeana.
1. puoliso Alstadius, Caspar Mårtensson Alexius, Australis k. 1624 Vähäkyrö. Pastor i Lillkyrö 1608, Wähänkyrön ensimmäinen pappi, kirkkoherra 1608. Lisätietoja: Kotoisin varsinais-Suomesta.
Caspar blef 1590 Sacellan i Storkyrö och såsom sådan underskref Upsala Mötes beslut 1593; hvrefter han blef gemensam Kapellan för Laihela och Alastaro (nu Lillkyro), samt slutligen 1608 Pastor i Lillkyro, der han dog kort efter tillträdet.
Kuolinaika lähde:
Juuret Kyröössä 3/2000
s. 13
Sinius, Anna Larsdotter, Lithovius (taulusta 22. Äiti: Sursill, Catharina Östensdotter) Perhesuhteet: Puoliso: isäpuolensa poika.
Anna oli Lars Siniuksen ja Catharina Östenintytär Sursillin tytär
ts. Josef ja Anna olivat myöhemmin "sisaruksia", vaikka eivät sukua.
1. puoliso Lithovius, Josephus Henrici, Limingius / Limingus s. 1570-1579. k. 1647 ? Liminka. Kirkkoherra, rovasti Liminka 1615.
Kappalainen Limingalla 1610. Kirkkoherra siellä 1615. Kuoli provastina 1648. Puoliso emintimänsä tytär 1. avioliitosta Anna Laurintytär.
Kapellan i Limimgo, kyrkoherde ca 1615. - SS 3301. Lapset: Isak, Samuel, Lars 1608, Henrik 1621, carl, Catharina, Anna, Brita, Saara. Limingan kappalainen 1610- ja kirkkoherra 1615-. Rovasti. 2:o puoliso Margaretha Hansintytär. Huom! Ei ole aivan varmaa, onko ylläoleva Johanin isä ja Josefin isä Henrik Laurinpoika Lithovius /Swart sama henkilö. Mahdollisesti Kaarinan-Limingan Lithovius ja Salon Lithoviukset ovat erikseen, joskin tämä on epätodennäköistä. Todennäköisesti ovat sama henkilö, koska Corvinus = Svart. (korppi, musta).
Isä: Lithovius, Henrik Laurinpoika s. n. 1550 (ennen) Kaarina Littoisten kylä. Kirkkoherra, Liminka n. 1575 - 1615, provasti; rovasti.
Äiti: Sursill, Catharina Östensdotter, Granberg s. n. 1562.
Dorothea Mattsdotter, Fordell (taulusta 22. Äiti: Sursill, Catharina Östensdotter)
1. puoliso Fordell, Hans Jönsson Borgare i Uleåborg, borgmästare, Oulun pormestari 1611. Lisätietoja: Eli 1639, oli vainaja 1640.
Isä: Fordell, Jöns Larsinpoika Pietarsaarelainen talollinen.
Lithovius, Kristian Henrikinpoika (taulusta 22. Äiti: Sursill, Catharina Östensdotter) k. n.1620. Kapellan i Limongo; kappalainen Kimingalla (n.1615 - 1620) . Ammatinlisäyksiä: Iin kirkkoherra 1641 - 48.
1. puoliso Ruuth, Anna, Lithovius
Isä: Ruuth, Ulof Fogd i Nyland; vouti Uusimaa.
Lithovius, Johan Henrikinpoika, Corvinus (taulusta 22. Äiti: Sursill, Catharina Östensdotter) s. n. 1563 Liminka. k. 1634 Ii. Oulun ensimmäinen kirkkoherra 28.09.1610, Iin kirkkoherra 1620. Lisätietoja: Käytti myös sukunimiä Corvinus ja kotipitäjänsä Limingan mukaan Limingus. Perhesuhteet: Puoliso oli äitipuolensa sisar.
Syntynyt 1500 luvulla Limingassa. Lapset: Henrik, Magdalena, Catharina, Brita, Anna, Petrus (?) 1626, Henrik (?), Johan (?), Jakob (?), Dorde. Limingan kappalainen 1593, jolloin allekirjoitti Uppsalan kokouksen päätöksen. Oulun pappina 1609- ja Oulun ensimmäinen kirkkoherra 1612-21. Kaarle IX määräsi Oulun papille "herra Jönssille", kuten muillekkin Pohjanmaan kirkkoherroille palkaksi 70 tynnyriä viljaa. Kirkkoherran palkkaa sittemmin useampaan kertaan lisättiin. Johanin toimesta järjestettiin Oulun kirkolliset olot ja papiston palkkaus. Pääsi 1610 vapaaksi sotaverosta eräiden muiden Pohjanmaan pappien kanssa. Palkka oli melko pieni, sai apulisänä 16 tynnyriä viljaa sotaväen kestitysvelvollisuutensa johdosta. Iin kirkkoherra 1620-34. Omisti Sangin tilan Oulujoella.
1. puoliso Sursill, Christina Östensdotter, Lithovius s. n. 1567. k. n. 1632 Ii .
Isä: Sursill, Östen Ericsson s. n. 1520. Vouti Uumajassa, talollinen Uumajan pitäjän Västertegin kylässä 1553 - 1580.
Äiti: Magdalena Ericsdotter, Sursill s. n. 1535 Vaasa.
Lithovius, Josephus Henrici, Limingius / Limingus (taulusta 22. Äiti: Sursill, Catharina Östensdotter) s. 1570-1579. k. 1647 ? Liminka. Kirkkoherra, rovasti Liminka 1615.
Kappalainen Limingalla 1610. Kirkkoherra siellä 1615. Kuoli provastina 1648. Puoliso emintimänsä tytär 1. avioliitosta Anna Laurintytär. Kapellan i Limimgo, kyrkoherde ca 1615. - SS 3301. Lapset: Isak, Samuel, Lars 1608, Henrik 1621, carl, Catharina, Anna, Brita, Saara. Limingan kappalainen 1610- ja kirkkoherra 1615-. Rovasti. 2:o puoliso Margaretha Hansintytär. Huom! Ei ole aivan varmaa, onko ylläoleva Johanin isä ja Josefin isä Henrik Laurinpoika Lithovius /Swart sama henkilö. Mahdollisesti Kaarinan-Limingan Lithovius ja Salon Lithoviukset ovat erikseen, joskin tämä on epätodennäköistä. Todennäköisesti ovat sama henkilö, koska Corvinus = Svart. (korppi, musta).
1. puoliso Sinius, Anna Larsdotter, Lithovius Perhesuhteet: Puoliso: isäpuolensa poika.
Anna oli Lars Siniuksen ja Catharina Östenintytär Sursillin tytär
ts. Josef ja Anna olivat myöhemmin "sisaruksia", vaikka eivät sukua.
Isä: Sinius, Lars, Siniluoto s. n. 1556. Talonpoika, asuinpaikka mahdollisesti Saloinen.
Äiti: Sursill, Catharina Östensdotter, Granberg s. n. 1562.
Granberg, Brita Mattsdotter, Kataja (taulusta 22. Äiti: Sursill, Catharina Östensdotter) s. 1580. k. 1662 Oulu haudattu 09.03.1662 Uleåborg, Oulu. Perhesuhteet: Omgift med Jöran Andersson Lytter.
1. puoliso Kataja, Lauri Paavalinpoika s. n. 1570 Saloinen, Piehingi. k. n. 1617 Uleabårg (Uhlå); Oulu . Porvari Oulussa.
Granberg / Lohtovius, Lars Matthiae (taulusta 22. Äiti: Sursill, Catharina Östensdotter) s. 1582 Saloinen. k. 1637 Lohtaja. Kyrkoherde; Lohtajan kirkkoherra 1620, vihittiin papiksi 1615.
Prestvigd til Kapellan i Limingo 1615; Kyrkoherde i Lochteå 1620. Han gifte sig 1619 med sin företrädares, pastoren i Lochteå, Eric Jacobsssons dotter, Anna, född 1599. Deras barn voro 13. Lähde: Sursilliana Genealogiana s. 77
1. puoliso Anna Erikintytär, Granberg / Lohtovius s. 1599 Lohtaja. Vihitty: 1619. Lisätietoja: Eli Lohtajalla vielä 1653.
Isä: Ericus Jacob Lohtajan kirkkoherra.
Hannu Laurinpoika (taulusta 22. Äiti: Sursill, Catharina Östensdotter) s. 1582 ennen ?. k. 1645 Oulu. Salon eli Saloisten pitäjän Salon kylän Siniluodon talon isäntä.
1. puoliso Anna Hansdotter k. 04.12.1675.
Äiti: Ingeborg Mårtensdotter
Lithovius / Limingius / Limingia, Dorde Johansdotter, Paldanius (taulusta 23. Äiti: Sursill, Christina Östensdotter) s. 1600 Syntymäaika on noin; Ii. k. 1667 kuollut jälkeen; Paltamo.
1. puoliso Zacharias Sigfridinpoika k. 1643. Kappalainen Muhos. Kuolinsyy: Hukkui Oulunjokeen 1643.
2. puoliso Paldanius, Samuel Thomae s. 1596 Syntymäaika on noin; Hailuoto. k. 1651 Paldamo; Paltamo ?. Kapellan i Paldamo; kappalainen, kirkkoherra 1644 - 51.
Han var Kapellan i Paldamo i 2:ne år, blef Pastor derstädes 1644 och dog 1651.
Samuel Thomae Paldanius, jolle muutamain arvelun mukaan sukunimi ensin muodostettiin Paldamon (Paltamo) nimestä, jossa pitäjässä oli kappalaisena 1641-1644, sittemmin kirkkoherra.
Sursillin n:o 2403 mukaan Zachariaksen äiti olisi Brita Mathiaksentytär, mutta tämä lienee väärin.
Paltamon kappalainen 1641, kirkkoherra 1644 I aviol. Briitta Matintr. Björneburgensis-Tammelin, Samuelin edeltäjän, Paltamon khra Mathias Laurentiin tytär. Avioliitosta 6 lasta: Catharina(k. 1650), Magdalena, Johan(s.1637, k. 1672), Brita, Elias, Maria. II aviol. Dorde Johanintr.Lithovius, Iin kirkkoherran tytär. Avioliitosta yksi lapsi Christina.
Isä: Thomas Larsson Laurentii, (Paldanius) s. 1500 luvulla. Pastorn i Carlö; Pastori Hailuoto 1587-.
Isä: Mangila, Sigfrid, Mankila Bonde i Siikajoki socken; talollinen Siikajoki.
Lithovius, Magdalena Johanintytär, Limingius (taulusta 23. Äiti: Sursill, Christina Östensdotter) k. 1644 jälkeen. Perhesuhteet: Eli leskenä Oulussa 1653, puoliso 1620-luvun alussa Hans Houru.
1. puoliso Houru, Hannu Pietarinpoika s. 1590 luvulla. k. n. 1644 Oulu ?. Kauppias Oulussa, kirkonisäntä, porvari, Oulujoen nimismies.
Omisti Oulujoella Sangi-nimisen tilan, jonka oli perinyt appeltaan. Sangin tila on ollt näin ollen Johan Henrikinpoja tila.
Lähde:
Lea Holm
Isä: Houru, "Pekka" Pietari Olavinpoika s. 1560 luvulla Pyhäjoella. Porvari Oulussa, Oulun pormestari.
Lithovius, Catharina Johanintytär (taulusta 23. Äiti: Sursill, Christina Östensdotter) Lisätietoja: Eli 1644.
1. puoliso Tyris Peersson s. 1590-luvulla. k. 02.04.1658. Oulun porvari, raatimies 1628-30, harjoitti merenkulkua.
Mainitaan 1611 Oulun vanhimmassa porvarienluettelossa. Omisto Oulussa talon ja myllyn.
Isä: Houru, "Pekka" Pietari Olavinpoika s. 1560 luvulla Pyhäjoella. Porvari Oulussa, Oulun pormestari.
Limingius / Lithovius, Anna Johanintytär, Walstenius (taulusta 23. Äiti: Sursill, Christina Östensdotter) s. n. 1600 Ii. k. 1660 Loimaa.
Mainitaan Loimaan pappilassa 1640 - 1658.
1. puoliso Walstenius, Johannes Petri s. n. 1600 Parainen. k. 01.00.1658 tammikuussa, Loimaa. Kappalainen, Parainen 1626, Naantalin kirkkoherra 1633, Loimaan kkha 1640.
Naantalin ja Loimaan kirkkoherra 1640 - 1658.
Osti pari vuotta myöhemmin Vilvaisten kylästä itselleen ratsutilan, josta talonakin kutsutaan nimellä Walstenius. Lisäksi hän otti viljeltäväkseen Pesänsuon Louven.
Kappalainen ja sijaiskirkkoherra Paraisilla,kirkkoherra Naantalissa 1633; kirkkoherra Loimaalla.
Lähde:
Veikko Laakso, Suur-Loimaan historia.
Mainitaan Loimaan pappilassa 1640 - 1656
Lähde:
Elgenstierna, Svenska Adels Ärttartavlor.
Isä: Petter Johaninpoika s. n. 1550. Kirkkoherra Parainen.
Ahlholm, Henric Johansson, Corvinus / Limingius (taulusta 23. Äiti: Sursill, Christina Östensdotter) k. 1651 Pyhäjoki. Kappalainen Ii / Ijo 1628, kirkkoherra 1634, Pyhäjoen kirkkoherra 1636. Lisätietoja: Nimi Alholm tulee Leppäsaaresta jossa asui. Ammatinlisäyksiä: Pappissäädyn valtiopäiväedustaja 1638.
Han blef först Kapellan och 1634 Pastor i Ijo; anställdes 1636 efter att hafva varti priverad, som Pastor i Pyhäjoki. Henrik Johaninpk.Corvinus l. Ahlholm oli Iin kappalainen, joka sai haltuunsa Karhulan talon. Nimismies Sigfrid Mårthinpoika Korvala (120579) sai puolestaan haltuunsa viereisen Hiivalan talon. Naapurit toimivat hyvässä yhteisymmärryksessä. On epäilty nimien samankaltaisuuden perusteella, että Corvinus ja Korvala olisivat keskenään sukulaisiakin, tämä ei ole todennäköistä. Jo Henrikin isoisä Henrik Laurinpoika Lithovius oli käyttänyt Corvinus / Svart nimeä (corvinus = korppi). Oliko suvun ensimmäisen papin asuun liittyvää huumoria? Nimi Ahlholm tulee iiläisestä Leppäsaaresta, jossa kappalainen aikanaan asui. Lukkarin navetasta löytyi kuollut lapsi, jonka isäksi Henrik Corvinus tunnustautui. Rikoksen ilmiantajina toimivat Henrikin oma äiti ja lukkarin vaimo. Samoihin aikoihin Henrik oli nimitetty Iin kirkkoherraksi 1633, isänsä vielä eläessä, mikä oli poikkeuksellista. Oikeudessa Henrik tuomittiin huoruuden synnistä erään naimattoman itsellisnaisen kanssa (siis ei lapsensurmasta) kuolemanrangaistukseen, mutta hän sai kuitenkin sovittaa tekonsa siirtymällä koeajaksi Pyhäjoelle, jossa oli sittemmin kirkkoherrana. Pyhäjoen kirkkoherra Erik Montanus puolestaan siirtyi Iin kirkkoherraksi. Lähde: Iin seurakunnan historia Pantiin irstaisen elämänsä tähden jonkun aikaa virantoimista eroitettuna oltuaan 1636 Pyhäjoen kirkkoherraksi. Pantiin virasta 1642-45. Lähde: Axel Bergholm Sukukirja s. 802 Omisti POhjankylän Vuotilan talon 1643 - 51
1. puoliso Groth, Anna Claesdotter, Ahlholm s. Gefle, Gävle, Ruotsi. Perhesuhteet: Eli Pyhäjoella leskenä 1660.
Isä: Groth, Claus s. Ruotsi.
Äiti: Margaretha Andersintytär, Groth s. Ruotsi ?.
Limingius / Lithovius, Brita Johanintytär, Forbus (taulusta 23. Äiti: Sursill, Christina Östensdotter) s. 09.06.1600. k. 1696 Ii haudattu 11.08.1696 Ii.
1. puoliso Forbus, Caspar Hansinpoika s. n. 1592 Danzig ?? Skotlanti??. k. 1682 Pohjoiskylä, Ii haudattu 17.12.1682 Ii. Pohjois-Pohjanmaan rovastikunnan vouti 1639, sittemmin Iin nimismies. Ammatinlisäyksiä: Kauppias Oulussa.
Sursill lähteet mainitsevat suvun tulleen Skotlannista tai Danzigista
Isä: Forbus, Hans Georgesson s. 1566 Aberdeen Scotland ?. Porvari Danzigissa, Iin käskynhaltija.
Äiti: N.N., Forbus
Tysk, Catharina Andersintytär (taulusta 24. Äiti: Sursill, Margaretha Östenintytär) Lisätietoja: Eli leskenä Mustasaaressa 1631.
1. puoliso Henrik Jöransson Kapteeni Ruotsi-Suomen armeijassa. Lisätietoja: Oli vainajana jo 1631.
Tysk, Jakob Andersinpoika (taulusta 24. Äiti: Sursill, Margaretha Östenintytär) Oulun pormestari 1634.
1. puoliso Catharina, Tysk Lisätietoja: Oli elossa 1644.
Gumse, Hans Petterinpoika (taulusta 25. Äiti: Sursill, Brita Östenintytär) Isonkyrön Komsilan talon isäntä, ratsutilallinen. Lisätietoja: Oli kuolleena jo 1641. Perhesuhteet: Puolison nimi tuntematon.
Lapset:
1) Petter Hansinpoika (katso taulu 252) Isonkyrön Komsilan talon isäntä, Isonkyrön nimismies 1654. Lisätietoja: Eli vielä 1682, kuolleena 1685.
Hans Hansson (taulusta 26. Isä: Sursill, Hans Östeninpoika) Vaasalainen kauppias. Perhesuhteet: Toinen vaimo oli palvelijatar.
Sai Kuningas Kustaa II Adolfilta nimen Vaasan Suurjunkkari. Oli erittäin varakas mies.
1. puoliso Beata Enevaldin- eli Ingevaldintytär
Sursill, Östen Erikinpoika (taulusta 27. Isä: Sursill, Östen) s. n. 1598. k. 1674 Laihia ?. Talollinen Öystin tilalla, Laihia 1633, majatalonpitäjä 1641, Laihian nimismies.
1. puoliso Galle, Catharina Håkonintytär, Sursill k. 1679 ?. Lisätietoja: Eli Laihialla vanhana leskenä 1675.
Rothenius, Margaretha Gabrielintytär, Eichman (taulusta 28. Äiti: Witting, Elsa Knutsdotter) s. n. 1627. k. 01.09.1651.
1. puoliso Eichman, Philip, Eichmann s. 13.09.1620 Lübeck, Saksa ?. k. 1690 Pori haudattu 26.10.1690 Pori. Kauppias Porissa, raatimies, valtiopäivämies. Vihitty: ??.
Isä: Eichman, Caspar, Eichmann Saksalainen pappi.
Äiti: Below, Christina, Eichman
Rothenius / Rooth, Elisabeth Gabrielintytär, Nicarlus (taulusta 28. Äiti: Witting, Elsa Knutsdotter) k. 07.09.1685 kuoli ennen Tukholmassa.
1. puoliso Nicarlus, Jakob Hansson, Nycarli Under Lagman i Österbottens Norra Fögderi, Pohjois-Suomen alilaamanni. Vihitty: ??. Ammatinlisäyksiä: Pohjanmaan pohjoisen voutikunnan alilaamanni 1653.
Ylioppilas Upsalassa 1628.
Isä: Nycarlus, Johannes Jacobi Kirkkoherra Uusikaarlepyy 1625.
Äiti: Ruuth, Helena, Nycarlus s. 1581.
Rothenius, Gustaf Gabrielsson (taulusta 28. Äiti: Witting, Elsa Knutsdotter) s. 1633 jälkeen. k. 1677 Kokkola ? haudattu 18.11.1677 Kokkola. Grefve Totts Lagläsare, bodde uti Gamla Carleby; lainlukija, raatimies. Lisätietoja: Porvari Kokkola 1665. Ammatinlisäyksiä: Kaarleporin kreivikunnan ja Vöyriporin vapaaherrakunnan lainlukija 1656.
Lapset: Margareta, Magnus, Jakob, Elsa 1658, Cnut 1659, Gabriel 1660, Carl 1662, Catharina 1669, Elisabet 1670, Henrik 1673. Ylioppilas 1644, Turussa 1649. Sai viimemainittuna vuonna karsseria pohjalaisten ylioppilasjuhlista, joissa oli mukana kiusaamassa uusia ylioppilaita Gustaf Gabrielinpoika Gammalia (Gustfin tulevan vaimon serkku) ja Henrik Isakinpoika Brenneriä (Jacob Brenneruksen veljenpoika). Gustaf oli pannut halon Brennerin kainaloon ja päreen käteen, määrännyt hänen toimimaan juomanlaskijana, antanut hänelle toista tusinaa korvapuusteja ja ajanut hänet savupiippuun seisomaan. Gustaf puolustatui yliopiston konsistorille sillä, että hän oli aikanaan uutena ylioppilaana joutunut samanlaisen kohtelun alaiseksi. Porvarinvala 1649. Toimi kreivi Klaus Tottin nimittämänä Kaarleporin kreivikunnan ja Vöyriporin vapaaherrakunnan lainlukijana 1655-65. Kapinoivien lapualaisten talonpoikien edustaja Heikki Olavinpoika Hyytiäinen (ktso Hyytiäinen) valitti 1663 kreivi Tottille, että Gustaf Rothenius olisi lahjottuna tuominut häneltä pois kaksi niitynpalstaa. Seuraavilla käräjillä Gustaf aikoi tuomita Hyytiäisen kujanjuoksuun, mutta tuomio jäi antamatta. Hyytiäinen uhkasi lähteä uudelleen kreivin puheille, Gustaf lupasi puolestaan valittaa Turun hovioikeuteen. Lapuan ylimääräisillä käräjillä 1664 Hyytiäinen tuomittiin kapinoinnista (useita eri syytteitä) ensin kuolemaan. Lopulta Turun hovioikeus tuomitsi hänet 18.4.1665 sakkoihin ja vapautti virkamiehet, mm Gustafin talonpoikien heihin kohdistamista syytteistä. Gustaf oli porvari Kokkolassa 1665. Raatimies. Gustafin 2:o puoliso oli Catharina Brynelintytär, haud 8.11.1691.
1. puoliso Gammal, Barbro Magnuksentytär, Rothenius k. 1667 haudattu 01.01.1667 Kokkola. Lisätietoja: Kuolinaika on "Genealogia Sursilliana"ssa 1663 (s. 9).
Född mellan 1618 och 1636.
Isä: Gammal, Magnus Kirkkoherra Pietarsaari 1622.
Äiti: Westzynthius, Margaretha Knutsdotter, Gammal s. 21.09.1602 Pedersöre, Pietarsaari Västersund by.
Witting, Elisabet Gustafintytär, Granberg (taulusta 29. Isä: Witting, Gustaf Cnutinpoika) k. 1692.
1. puoliso Granberg, Lars, Lochtovius s. 1626 Lohtaja ?. k. 1667 Lohtaja ?. Lohtajan kappalainen 1648. Lisätietoja: Sitten Granberg. Perhesuhteet: Perheen lapset kuolivat jo vuoteen 1660 mennessä.
Ylioppilas Turussa 1642.
Isä: Granberg / Lohtovius, Lars Matthiae s. 1582 Saloinen. Kyrkoherde; Lohtajan kirkkoherra 1620, vihittiin papiksi 1615.
Äiti: Anna Erikintytär, Granberg / Lohtovius s. 1599 Lohtaja.
2. puoliso Cajanus, Johan Andersson, Hjerta s. 19.12.1629 Paltamo. k. 13.05.1703 Paltamo. Paltamon kappalainen, sittemmin kirkkoherra. Vihitty: 1669. Lisätietoja: Alkujaan nimeltään Hjerta.
Olun koulusta ylioppilaaksi 1636, ylioppilas Upsalasta 1642, opiskeli Turussa 1648, Papiksi vihitty Turussa 14/12 1648 ja pantu pitäjän apulaiseksi Paltamossa. Paltamon kappalainen 1651, kirkkoherra 1660: Koko kreivi Pietari Brahen vapaaherrakunnan lääninprovasti 1665; 1680 alkaen vaan Kajaanin läänissä. Valtiopäivämies 1672. Kuoli kotona 13/5 1703, sittenkun kevättalvella Kiannalla käydessä oli saannut halvauksen. Lääninprovastina harrasti tarkastusmatkoillaan pakanuuden jälkien hävittämistä, erittäin pohjois-Savossa. Piti ankaran kirkkokurin, jonka tähden kansa häntä nimitti "lylyhampaaksi". Hänen ansiokseen luetaan sopimus Kajaanin läänin vapauttamisesta sotamiesotosta, joka tehtiin hallituksen ja maakunnan väkillä 1680, sekä rajarauha Kainuunmaan ja Venäjän puolisten välillä, joka kesti aina "Sarkasotaan" asti 1712.
Julkaisi: ruumissaarnan majurinrouva Dorotea Lång´in hautajaisissa, Turussa 1662 ja "En Christelgh Uthfärds-Prediken öfver Casparum Corte" Tukholmassa 1672. Hänen kertomuksensa Paltamon pitäjästä , jonka kirjoitti piispa Terserus´en käymistä varten siellä 1663, on painettu Turun "Tidningar"´issa 1777.
***
Yliopp. Upsala 1642, Paltamon kirkkoherra 1660. Valtiopäivämies. I aviol. Catharina Paldanius 1649 II aviol. Anna Johanintr. Mathesius 1652 III aviol. Elisabet Witting) 1669 Susanna Cajana, Johannes Andreae Cajanuksen ja Elisabet Gustavi Wittingin tytär, on muuten melko mielenkiintoinen sikäli, että hän liittyy kolmeen pappissukuun: hän oli nimittäin kolme kertaa naimisissa, ensin Anders Jacobi Frosteruksen kanssa (Oulun kirkkoherra isänsä jälkeen 1710), sitten Laurentius Henrici Forbuksen, Kemin kirkkoherran, kanssa ja lopulta Zacharias Lithoviuksen, Oulun kirkkoherran, kanssa.
Lähde:
Jouni Kaleva
e-mail jouni.kaleva@pp.inet.fi
Isä: Gyllenhjerta, Anders Erikinpoika, Hjärta / Cajanus s. Uusimaa; Kirkkonummi. Kajaanin vapaaherrakunnan vouti.
Äiti: Laatikatar / Laatikainen / Peitzius, Agneta Matintytär, Cajanus s. Sotkamo (luultavasti) Laatikkalan talo.
Witting, Susanna Gustafintytär, Gronbäck (taulusta 29. Isä: Witting, Gustaf Cnutinpoika)
1. puoliso Gronbäck, Jakob, Crunovius s. 1635. k. 20.09.1680 Oli jo kuollut. Uudenkaarlepyyn triviaalikoulun alempi kollega 1655. Lisätietoja: Ehkä myös Crunovius.
Ylioppilas Turussa 1652
Isä: Gronbäck, Jeremias Kruununkylän kirkkoherra.
Witting, Cnut Gustafinpoika (taulusta 29. Isä: Witting, Gustaf Cnutinpoika) k. 1681 Kokkola haudattu 24.04.1681 Kokkola. Kokkolan kaupunginsihteeri 1679, raatimies.
Ylioppilas Turussa 1657
1. puoliso Gorick, Catharina, Witting Vihitty: 01.01.1671 Kokkola. Lisätietoja: Oli elossa vielä 14.08.1697.
Witting, Brita Gustafintytär, Granqvist (taulusta 29. Isä: Witting, Gustaf Cnutinpoika) Lisätietoja: Eli Lohtajalla leskenä 1694.
1. puoliso Granqvist, Johan Christofferinpoika k. n. 1695 Lohtaja. Lohtajan nimismies 1660-luvun lopulta lähtien.
Ylioppilas Turussa 1659.
Isä: Granqvist, Christoffer Hansinpoika Pohjanmaan jalkaväkirykmentin kapteeni, Lohtajan nimismies 1648.
Äiti: Granberg, Beata Larsintytär, Granqvist
Munselius, Jacob Josephsson (taulusta 30. Äiti: Witting, Susanna) k. 11.00.1669 (25. - 29.) Pietarsaari ?. Borgmästare i Jacobsstad och sedan Domare öfver Norra Österbotten. Ammatinlisäyksiä: Pohjanmaan lainlukija ja Pietarsaaren pormestari 1653.
Ylioppilas Turussa 1644.
1. puoliso Pictorius, Margaretha Johansdotter, Munselius k. 25.09.1695 Pyhäjoki.
Isä: Pictorius, Johan Olai, Målare s. Turku. Kapellan i Kalajoki, blef 1630 Kyrkoherde i Kemi. Kemin kirkkoherra.
Äiti: Arctophilacius, Margaretha Petterintytär, Pictorius
Munselius, Cnut Josefinpoika (taulusta 30. Äiti: Witting, Susanna) k. 14.09.1671 Pöytyä. Helsingin kaupunginsihteeri 1670.
1. puoliso Lindorm, Gertrud, Munselius Lisätietoja: Eli 1672.
Isä: Lindorm, Nils Pyhtään kirkkoherra.
Munselius / Muncelius, Elisabeth Josefintytär, Granberg (taulusta 30. Äiti: Witting, Susanna) s. 1630 Ny-Carleby, Uusikaarlepyy. k. 12.06.1673 Lohtaja.
1. puoliso Granberg, Erik Larsinpoika, Lochtovius s. 02.02.1623 Lohtaja ?. k. 1687 Lohtaja ?. Kirkkoherra Lohtaja 1647. Vihitty: 1645. Lisätietoja: Alkujaan luultavasti Lochtovius.
Vihittiin papiksi 1638.
Isä: Granberg / Lohtovius, Lars Matthiae s. 1582 Saloinen. Kyrkoherde; Lohtajan kirkkoherra 1620, vihittiin papiksi 1615.
Äiti: Anna Erikintytär, Granberg / Lohtovius s. 1599 Lohtaja.
Munselius, Johan Josefinpoika (taulusta 30. Äiti: Witting, Susanna) s. 1642 Uusikaarlepyy ?. k. 1684 Rantasalmi ?. Vähä-Savon lainlukija 1673.
1. puoliso Fortelius, Maria s. 1645.
Isä: Bothniensis , Erik, Fortelius s. 1602 Pietarsaari pitäjä. Pietarsaaren pitäjän kirkkoherra 1836. Pohjanmaan lääninrovasti. Valtiopäivämies.
Äiti: Alftan, Magdalena, Bothniensis / Fortelius
Gråå, Elisabet, Houru (taulusta 31. Äiti: Witting, Catharina Cnutintytär)
1. puoliso Houru, Olof Hannunpoika s. 1630 jälkeen. Kauppias Oulussa. Lisätietoja: Oli elossa 1678.
Isä: Houru, Hannu Pietarinpoika s. 1590 luvulla. Kauppias Oulussa, kirkonisäntä, porvari, Oulujoen nimismies.
Äiti: Lithovius, Magdalena Johanintytär, Limingius
Gråå, Henrik Bengtinpoika (taulusta 31. Äiti: Witting, Catharina Cnutintytär) k. 1698 haudattu 15.11.1698 Oulu. Oulun ja Kajaanin linnojen päällikkö 1693 (hopmanni). Perhesuhteet: Ensimmäinen vaimo oli nimeltä tuntematon.
Henrik Gråå Oulun ja Kajaanin linnan päällikkö ( hopmanni ). Ennen kuin hänet määrättiin virkaan, hän oli ollut muun muassa Pohjanmaan jalkaväkirykmentin kirjurina. Sotilasarvo maakapteeni. Lähde: Ahti Paulaharju. Oulun Linna
1. puoliso N.N., Gråå
Gråå, Sophia Bengtintytär, Stronemius (taulusta 31. Äiti: Witting, Catharina Cnutintytär) s. n. 1640. k. 27.02.1710 Raahe.
1. puoliso Stronemius, ??
2. puoliso Palm, Zachris Danielson k. n. 1691 - 1692 ?. Orgelnist i Brahestad, Raahen urkuri, lukkari, kellojen asettaja ja raatimies.
Nimitettiin neuvosmieheksi 1676. Erosi muiden kehotuksesta 1684.
Vuosien 1680 ja 1690 välillä sai Raahen kirkko oikeat urut kantourkujen sijalle. Pietari Brahe lähetti silloin tänne urkurin nimeltä Zacharias Palm, joka samalla oli kellojen asettaja ja sai palkkaa 40 hop. tai. sekä sitä paitsi Saloisten pitäjästä 2 kappaa jyviä joka talosta. Hän jäi, niinkuin useimmat Pietari Brahen tänne lähettämät henkilöt, Raaheen asumaan, ja hänen kuolemansa jälkeen sai hänen poikansa Daniel Palm ne virat, joita isä oli hoitanut.
Lähde:
Alma Söderhjelm
Raahen Kaupunki
1649 -1899
Akateeminen Kirjakauppa 1911
Gråå, Catharina Bengtintytär, Bergenhemb (taulusta 31. Äiti: Witting, Catharina Cnutintytär) k. 1693 Oulu haudattu 03.12.1693 Oulu.
1. puoliso Bergenhemb, Petter Danielinpoika k. 1708 Oulu ? haudattu 1708 Oulu ?. Pohjois-Phjanmaan pohjoisen kihlakunnan kruununvouti 1682. Vihitty: 1664 jo aviossa. Lisätietoja: Kotoisin todennäköisesti Ruotsista.
Carlman, Knut Jacobsson (taulusta 32. Äiti: Witting, Margaretha Cnutintytär) k. 1655 Kurland, Kuurinmaa. Kapellan i Ny-Carleby och sedan Pastor vid Österbottens regemente. Ammatinlisäyksiä: Pohjanmaan jalkaväkirykmentin pastori.
Ylioppilas Turussa 1644.
1. puoliso Pictorius, Susanna Johansdotter, Carlman k. 1697.
Isä: Pictorius, Johan Olai, Målare s. Turku. Kapellan i Kalajoki, blef 1630 Kyrkoherde i Kemi. Kemin kirkkoherra.
Äiti: Arctophilacius, Margaretha Petterintytär, Pictorius
Sylvius, Anna Nilsintytär, Malmin (taulusta 34. Äiti: Skepperus / Gammal, Margaretha Jakobintytär) Perhesuhteet: Aviopuoliso ehkä?.
1. puoliso Malmin, Michael Kirjanpitäjä.
Sylvius, Nils Nilsinpoika (taulusta 34. Äiti: Skepperus / Gammal, Margaretha Jakobintytär) s. 28.07.1662 Pernaja. k. 30.10.1731 Myrensjö, Ruotsi. Ruotsin Myrensjön kirkkoherra 1712, rovasti 1721.
Ylioppilas Turussa 1679, Upsalassa 1683.
1. puoliso Brook, Helena, Sylvius s. 1667. k. 1717 Myrensjö, Ruotsi haudattu 27.10.1717 Myrensjö. Vihitty: 31.10.1689.
Isä: Brook, Håkan Pehtori.
2. puoliso Corvin, Anna Christina, Björkman s. 1691. k. 07.11.1773. Vihitty: 22.05.1718.
Isä: Corvin, Petter Ruotsin Virserumin kirkkoherra.
Äiti: Wiraenius, Christina, Corvin
Tawast, Kirstin, Schilling (taulusta 35. Äiti: Skepperus / Gammal, Maria Jakobintytär) k. n. 1670.
1. puoliso Schilling, Mårten k. 10.04.1672 Turku.
Ringius, Christina Nilsintytär, Ulonius (taulusta 36. Äiti: Skepperus / Gammal / Höök ?, Anna Jakobintytär) Lisätietoja: Eli leskenä Närpiössä 1686.
1. puoliso Ulonius, Johan Henrikinpoika s. 1624 Oulu. k. 1663 ennen. Uudenkaarlepyyn kappalainen 1654.
Ylioppilas Turussa 1642, vihittiin papiksi 1644.
Isä: Henrik Olofsson Kruununkylän sairashuoneen vouti.
Äiti: Elisabeth Knutsdotter
2. puoliso Pictorius, Petter Johaninpoika k. 1672 Uusikaarlepyy ?. Kappalainen Uusikaarlepyy.
Ylioppilas Turussa 1653, vihittiin papiksi 1660.
Isä: Pictorius, Johan Olai, Målare s. Turku. Kapellan i Kalajoki, blef 1630 Kyrkoherde i Kemi. Kemin kirkkoherra.
Äiti: Arctophilacius, Margaretha Petterintytär, Pictorius
Ringius, Susanna Nilsintytär, Granberg (taulusta 36. Äiti: Skepperus / Gammal / Höök ?, Anna Jakobintytär) s. 11.11.1645 Uusikaarlepyy.
1. puoliso Granberg, Erik Larsinpoika, Lochtovius s. 02.02.1623 Lohtaja ?. k. 1687 Lohtaja ?. Kirkkoherra Lohtaja 1647. Vihitty: 21.10.1674 Pyhäjoki. Lisätietoja: Alkujaan luultavasti Lochtovius.
Vihittiin papiksi 1638.
Isä: Granberg / Lohtovius, Lars Matthiae s. 1582 Saloinen. Kyrkoherde; Lohtajan kirkkoherra 1620, vihittiin papiksi 1615.
Äiti: Anna Erikintytär, Granberg / Lohtovius s. 1599 Lohtaja.
Ringius / Lindcrantz, Nils Nilsinpoika (taulusta 36. Äiti: Skepperus / Gammal / Höök ?, Anna Jakobintytär) s. 1648 Uusikaarlepyy. k. 25.11.1692 Pohjan pitäjä. Hattulan kihlakunnan ja Raaseporin läänin tuomiokunnan tuomari 1681. Lisätietoja: Aateloitiin 1687 nimellä Lindcrantz ja otettiin Ruotsin ritarihuoneen kirjoihin.
Ylioppilas Upsalassa 1664, Turussa 1670, filosofian maisteri 1672. Turun yliopiston ylimääräinen lainopin professori 1678.
1. puoliso Tawast, Märtha, Ringius / Lindcrantz k. 1680 haudattu 21.11.1680 Turku. Vihitty: 09.03.1676 Helsinki.
Isä: Tawast, Gabriel Pormestari Helsinki.
Äiti: Greek, ??, Tawast
2. puoliso Lindelöf, Märtha, Ringius / Lindcrantz k. n. 1690. Vihitty: 09.03.1676 Helsinki.
Isä: Lindelöf, Lars s. Pohja. Majuri.
Äiti: Stålarm, Catharins, Lindelöf s. n. 1615 Turku.
Ringius, Carl Nilsinpoika (taulusta 36. Äiti: Skepperus / Gammal / Höök ?, Anna Jakobintytär) s. 1649 Uusikaarlepyy. Uudenkaarlepyyn, vuodesta 1684 Vaasan triviaalikoulun rehtori 1681.
Ylioppilas Upsalassa 1668, Turussa 1670. Filosofian maisteri 1672.
1. puoliso Märtha Svenintytär, Ringius Lisätietoja: Eli vielä 1706.
Wargh, Brita, Kempe (taulusta 39. Äiti: Wernberg, Valborg Gabrielintytär)
1. puoliso Kempe, Johannes k. n. 1642.
Schaefer, Johan Henrikinpoika (taulusta 40. Äiti: Wernberg, Margaretha Gabrielintytär) k. 1683 haudattu 26.04.1683 Turku. Pormestari Turku 1663, valtiopäivämies.
1. puoliso Wernler, Elisabet, Schultz k. 1667 Turku haudattu 22.12.1667 Turku. Vihitty: 19.04.1664 Turku.
Isä: Wernler, Balthasar Turun linnan vero- ja muonamestari.
Äiti: Gubbertz, Catharina, Wernler
Schaefer, Margaretha Henrikintytär, Carstenius (taulusta 40. Äiti: Wernberg, Margaretha Gabrielintytär) k. 28.02.1644.
1. puoliso Carstenius, Henrik s. 25.05.1612 Helsinki. k. 06.05.1683 Viipuri. Viipurin hiippakunnan piispa 1679. Vihitty: 15.06.1637 Turku.
Vihittiin papiksi n. 1730. Kirjottautui Saksan Rostockinyliopistoon 1633, filosofian maisteri, primus 1653.
Isä: Carstenius, Henrik Helsingin pormestari.
Äiti: Witticius, Anna, Carstenius
Schaefer, Barbro Henrikintytär, Haggegren (taulusta 40. Äiti: Wernberg, Margaretha Gabrielintytär) k. 1659 Turku haudattu 26.10.1659 Turku.
1. puoliso Haggegren, Zacharias Axelinpoika k. 27.04.1656 Turku. Kreivi Arvid Wittenbergin amtmanni (lisäselvitys tekstissä).
Amt. Siviilihallinnollisessa suhteessa ovat Norjan ja Tanskan (kummassakin 20) kuningaskunnat jaetut amteihin; ne vastaavat suunnilleen Suomen läänejä. Järjestelmä syntyi ensinmainituissa valtioissa v. 1662 sittenkuin yksinvaltias kuningas oli riistänyt läänit aatelilta; näitä oli kuninkaallinen lääniherra hallinnut ollen sekä siviili- että sotilashallinnon johtaja kuin myös veronkantaja. Heidän sijalleen asetetuille amtimiehille (Amtmand) uskottiin sitävastoin vain siviilihallinto. Nykyään on amtmanni ministeriön asettama ja korkeampi muita siviili- ja poliisivirkamiehiä amtissaan. Hänellä on laaja kunnallinen ja oikeudellinen valta ja myös oikeudelliset suostunta-asiat ovat hänen määrättävinään. A. on maassa suurin kunnallinen yksilö, sen asioita hoitaa amtineuvosto; tähän kuuluu 7-13 suurimmaksi osaksi välillisten vaalien kautta valittua jäsentä, amtmanni puheenjohtajana. Tämä nouvosto valvoo kunnallisneuvosten (Sogneraad) toimia ja saa usein ottaa sen päätökset harkittavakseen ja joko hylätä tahi panna ne täytäntöön. Nämät koskevat etupäässä teiden rakentamista ja korjaamista, köyhäinhoitoa, kunnallista veronkantoa, koululaitosta j. n. e.
W. S-m.
William Sjöström
Lähde:
TIETOSANAKIRJA
Tietosanakirja-Osakeyhtiö
Helsinki 1909
Schaefer, Henrik Henrikinpoika (taulusta 40. Äiti: Wernberg, Margaretha Gabrielintytär) s. 01.12.1617 Turku. k. 01.02.1668 Turku. Kauppias Turku, raatimies, valtiopäivämies.
1. puoliso Thorwöst, Elin, Schaefer s. 1634. k. 1687.
Isä: Thorwöst, Petter Turkulainen kauppias.
Äiti: Såger, Elin, Thorwöst s. 30.06.1614 Turku.
Weronius / Werander, Gabriel Gustafinpoika (taulusta 41. Isä: Gustaf Gabrielinpoika) s. 1636 Vöyri. k. 1706 Kruununkylä. Kruununkylän kappalainen 1660. Lisätietoja: Sitten Werander.
Ylioppilas Upsalassa 1654, Turussa 1656, vihitty papiksi 1655.
1. puoliso Anna Gabrielintytär, Weronius / Werander s. n. 1640. k. 05.12.1732 Vaasa.
Werenius / Werander, Carl Gustafinpoika (taulusta 41. Isä: Gustaf Gabrielinpoika) k. 18.06.1699 Teerijärvi. Kappalainen Teerijärvi 1671. Lisätietoja: Sitten Werander.
Ylioppilas Upsalassa 22.08.1661.
1. puoliso Brehmer, Maria, Werander Vihitty: 1675 oli jo avioliitossa. Lisätietoja: Elossa vielä 1716.
Wernberg, Wendela Christiernintytär (taulusta 42. Isä: Wernberg, Christiern Gabrielinpoika)
1. puoliso Grandelius, Johan Johaninpoika, Grandell s. 1635 Ehkä Kokkolan pitäjässä. k. 1693 Uusikaarlepyy ?. Pastor i Ny-Carleby 1689; pastori Uusikaarlepyyssä, kirkkoherra 1681. Lisätietoja: Kotoisin nähtävästi Kokkolan pitäjästä.
Ylioppilas Upsalassa 1635, Turussa 1655, vihittiin papiksi 1660.
Han blef Conrector i Ny-Carleby 1675; Rector derstädes 1674; prestvgd 1669.
Wernberg, Daniel Christierninpoika (taulusta 42. Isä: Wernberg, Christiern Gabrielinpoika) k. 1698 haudattu 26.05.1698 Turku. Raatimies Turussa 1685.
Ylioppilas Turussa 1659.
1. puoliso Brita Hansintytär, Wernberg k. 1691 Turku ? haudattu 07.04.1691 Turku. Vihitty: 16.06.1668 Turku.
Isä: Hans Hansinpoika Turkulainen raatimies.
Wernberg, Margaretha Christiernintytär, Ross (taulusta 42. Isä: Wernberg, Christiern Gabrielinpoika) Perhesuhteet: Aviosta Riveliuksen ei liene ollut, tai jäänyt eloon lapsia.
1. puoliso Ross, Herman s. 1636 Vaasa. k. 1687 haudattu 06.03.1687 Vaasan vanhan kirkon lattian alle. Kauppias Vaasassa; raatimies.
Isä: Ross, William s. 1598 Skotlanti. Vaasalainen kauppias ja teollisuusmies.
Äiti: Lång, Maria, Ross
Isä: Gronovius, Gabriel Kristoferinpoika s. 1623. Lapuan kappalainen 1660.
Äiti: Neostadius, Catharina Markuksentytär, Gronovius
3. puoliso Rivelius, Mårten k. 1711 Maalahti. Pastorn i Malax. kirkkoherra Maalahti 1694.
Ylioppilas Turussa 1676, vihittiin papiksi 1683.
Isä: Rivelius, Lars Kirkkoherra Maalahti.
Äiti: Kempe, Valborg, Rivelius
Wernberg, Susanna Christiernintytär, Holm (taulusta 42. Isä: Wernberg, Christiern Gabrielinpoika)
1. puoliso Holm, Anders Olofinpoika Pohjanmaan lääninsihteeri. Lisätietoja: Eli Mustasaaressa vielä 1688.
2. puoliso Andman, Anders k. Suuressa Pohjan sodassa. Sihteeri Tukholmassa. Perhesuhteet: Lapsia oli ainakin neljä tytärtä, jotka kuolivat Tukholmassa ruttoon.
Brennerus / Brenner, Henrik Isakinpoika (taulusta 43. Äiti: Wernberg, Susanna Gabrielintytär) s. 09.09.1630 Mustasaari. k. 11.05.1689 Isokyrö. Kappalainen Isokyrössä 1659. Lisätietoja: Sitten Brenner.
Ylioppilas Turussa 1648
1. puoliso Jemps, Susanna, Brennerus / Brenner Vihitty: 01.01.1660.
Isä: Jämse / Jemps, Jakob Vaasalainen porvari.
Brennerus, Barbara Iisakintytär, Eichman (taulusta 43. Äiti: Wernberg, Susanna Gabrielintytär) s. 10.12.1631 Mustasaari. k. 30.05.1662 Pori.
1. puoliso Eichman, Philip, Eichmann s. 13.09.1620 Lübeck, Saksa ?. k. 1690 Pori haudattu 26.10.1690 Pori. Kauppias Porissa, raatimies, valtiopäivämies. Vihitty: 06.08.1654.
Isä: Eichman, Caspar, Eichmann Saksalainen pappi.
Äiti: Below, Christina, Eichman
Brenner / Brennerus, Gustaf Isakinpoika (taulusta 43. Äiti: Wernberg, Susanna Gabrielintytär) s. 25.11.1638 Vaasa. k. 22.05.1695 Isokyrö. Ylistaron kappalainen 1679 (asuinpaikka Isokyrö).
Ylioppilas Turussa 1659, Upsalassa 1663.
1. puoliso Svart, Catharina Danielintytär, Carling Vihitty: 24.11.1678 Kokkola. Lisätietoja: Eli Ilmajoella 1699.
Isä: Svart, Daniel Jönsinpoika Kokkolan pormestari 1651, valtiopäivämies.
Äiti: Tysk, Catharina Jakobintytär, Kitt / Kiette
Brennerus / Brenner, Elias Isakinpoika, Brennel till Malmvik (taulusta 43. Äiti: Wernberg, Susanna Gabrielintytär) s. 18.04.1647 Isokyrö. k. 16.01.1717 Tukholma. Ruotsin antikviteettikollegion asessori ja kuninkaallinen kirjastonhoitaja 1693. Lisätietoja: Aateloituna vuodesta 1712 Brenner. Perhesuhteet: Sai aatelisarvon nimellä Brennel till Malmvik 1712. Ammatinlisäyksiä: Muinaistutkija, rahatieteilijä ja miniatyyrimaalari.
Ylioppilas Upsalassa 1663. Ruotsin antikviteettikollegion piirtäjä 1668. Ruotsin kuninkaallisen hovin pienoiskuvamaalari 1677. Kirjattiin Ruotsin ritarihuoneeseen 1719.
1. puoliso Stamm, Ehrengard, Brennerus / Brenner s. 1651. k. 1679. Vihitty: 24.08.1676.
Isä: Stamm, Johan Wendel
Äiti: Carsten, Hedvig, Stamm
Brennerus, Margaretha Isaacsdotter, Bochmüller (taulusta 43. Äiti: Wernberg, Susanna Gabrielintytär) s. 1650 Isokyrö. k. 01.00.1715 Uusikaarlepyy.
1. puoliso Bockmöller, Jacob Carlsson s. 03.03.1650 Ny-Carleby; Uusikaarlepyy. k. 03.10.1701 Stockholm (kirjoilla Uusikaarlepyy). Pormestari Uusikaarlepyy 1691. Valtiopäivämies. Vihitty: 09.01.1672. Kuolinsyy: Drunknade, hukkui matkalla ollessaan Tukholmassa.
Jacob reste till Upsala Academie 1666, lärde sig bokhålleriet i Hamburg från 06.09.1667 till 09.07.1668, blef Bokhållare ofver Korsholms -grefskaps Fögderi 13.07.1669, tog afsked ifrån denna tjenst och började 1676 drifva handel i Ny-Carleby, Rådman 06.05.1678, och Borgmästare dersammastädes 23.02.1691, efter Borgmästaren Wiljam Ross.
Ylioppilas Upsalassa 1666. Opiskeli kauppa-alalla Hampurissa Saksassa 1667 - 1668.
Isä: Bochmöller, Cort s. Lübeck, Lyypekki, Saksa. Borgmästare i Ny Carleby, pormestari Uusikaarlepyyssä 1653, valtiopäivämies.
Äiti: Gammal, Anna Magnidotter, Bockmöller s. 26.06.1619 Vöyri.
Peldan, Henrik Jakobinpoika (taulusta 44. Isä: Peldanus / Peldan, Jakob Henrikinpoika) Tulliviskaali Vaasassa 1710.
1. puoliso Röhnbohm, Maria Andersintytär, Peldan Vihitty: 00.12.1710 Vaasa.
Peldanus / Peldan, Henrik Henrikinpoika (taulusta 44. Isä: Peldanus / Peldan, Jakob Henrikinpoika) Kornetti 1691. Lisätietoja: Sitten Peldan. Eli Ilmajoella 1689.
Ylioppilas Turussa 1673.
1. puoliso Laibäck, Catharina, Peldanus / Peldan k. 01.04.1703 Ilmajoki. Vihitty: 1689 Ilmajoki.
Isä: Laibeck / Chyraeus / Laibäckius, Christian, Heikkilä / Heikkiselä Laihian kirkkoherra.
Äiti: Christina Israelintytär, Laibeck
Peldanus / Peldan, Gabriel Henrikinpoika (taulusta 44. Isä: Peldanus / Peldan, Jakob Henrikinpoika) k. 1691 Ilmajoki. Kurikan saarnaaja 1685.
Ylioppilas Turussa 1673.
1. puoliso Laibäck, Maria, Peldanus / Peldan
Isä: Laibeck / Chyraeus / Laibäckius, Christian, Heikkilä / Heikkiselä Laihian kirkkoherra.
Äiti: Christina Israelintytär, Laibeck
Peldanus / Peldan, Catharina Henrikintytär (taulusta 44. Isä: Peldanus / Peldan, Jakob Henrikinpoika) k. 20.02.1697 Vaasa. Lisätietoja: Sitten Peldan.
1. puoliso Per Jakobson k. 1697 Vaasa. Kauppias Vaasassa, raatimies. Vihitty: 1676 Ilmajoki.
Peldanus / Peldan, Gustaf Henrikinpoika (taulusta 44. Isä: Peldanus / Peldan, Jakob Henrikinpoika) s. 1660 luvulla, Ilmajoki ?. k. 1697 Ilmajoki. Ilmajoen Ojanperän talon isäntä. Lisätietoja: Sitten Peldan.
1. puoliso Margaretha Michaelintytär, Peldanus / Peldan Vihitty: 21.02.1688 Vaasa. Lisätietoja: Kotoisin Vaasasta, eli Ikaalisissa 1730.
Sursill, Anna Ericsdotter, Tawast (taulusta 45. Isä: Sursill, Eric Isaacsson)
1. puoliso Tawast, Johan s. 1626 Turku. k. 1689 Pyhäjoki haudattu 1689 Pyhäjoki . Kapellan uti Pedersöre 1652, Pastor i Pyhäjoki 1681. Vihitty: 1635.
Johan är begrafven i Pyhäjoki kyrka under en där varande grafsten, hvars inskription ä:
"Ährewördige Pastoris Herr Johan Tawast och Godfruktige Matronas H: Margareta Johansdotters hvilo stad hafver med thenne sten beteckt deras son Johan Munselius 1682; Salige the döde, som i Herranom döö."
Apo 14 v. 13
Isä: Tawast, Henric Grefvinnan Ebba Brahes Hauptman öfver dess gods i Österbotten och Finnland.
Anglenius, Simon Carlsson, Nurcherus (taulusta 47. Isä: Nurkka, Carl Simonsson) k. 10.02.1654 Uusikaarlepyy. Rector i Ny-Carleby skola från1644 till 1653; Uudenk. triviaalikoul. rehtori .
Simon Carlsson erhöll 1651 af drottning Christina förläningsbref på tvenne ödeshemman i Wexala till evärdelig ägo. Han var gift med Carin Fortelius, dotter till Pastorn i Pedersöre Eric Mattsson Fortelius eller Bothniensis och dess förra maka Magdalena Ericsdotter Alftanus. Ylioppilas Turussa 1640. Filosofian maisteri 1647
1. puoliso Fortelius, Carin, Anglenius s. Pedersöre ??.
Isä: Fortelius , Eric Mattsson, Bothniensis ? s. 1602 Pedersöre. Pastorn i Pedersöre, pastori Pietarsaari.
Äiti: Alftanus, Magdalena Ericsdotter, Anglenius
Anglenius, Catharina Carlintytär, Brochius (taulusta 47. Isä: Nurkka, Carl Simonsson) k. 1692 haudattu 20.10.1692 Turku.
1. puoliso Brochius, Lars k. 1684 Turku ? haudattu 23.03.1684 Turku. Pormestari Turku 1650; Valtiopäivämies. Kuolinsyy: Kuoli iäkkäänä.
Reyer / Nurkka, Anna Danielintytär, Cameron (taulusta 48. Isä: Nurkka / Nurckerus, Daniel Simonpoika) k. 1685 Oulu haudattu 09.06.1685 Oulu.
1. puoliso Cameron, Carl Porvari Oulussa, tullaaja. Vihitty: 1642 jo ainakin; Oulu. Lisätietoja: Eli vielä 1658.
Anglenius, Simon Danielinpoika, Nurckerus (taulusta 48. Isä: Nurkka / Nurckerus, Daniel Simonpoika) k. n. 1651. Vehmaan kihlakunnan lainlukija 1649.
Ylioppilas Upsalassa 1641, Turussa 1643
1. puoliso Hoffrenius / Houru, Brita Hannuntytär, Anglenius k. 1672 Vaasa haudattu 06.10.1672 Vaasa. Lisätietoja: Alkujaan Houru.
Isä: Houru, Hannu Pietarinpoika s. 1590 luvulla. Kauppias Oulussa, kirkonisäntä, porvari, Oulujoen nimismies.
Äiti: Lithovius, Magdalena Johanintytär, Limingius
Nurkka, Henrik Danielinpoika (taulusta 48. Isä: Nurkka / Nurckerus, Daniel Simonpoika) Porvari Oulussa 1641.
1. puoliso Gertrud, Nurkka k. 1675 haudattu 31.12.1675 Oulu.
Nurkka, Nurckerus, Daniel Danielinpoika, Anglenius (taulusta 48. Isä: Nurkka / Nurckerus, Daniel Simonpoika) s. 1628 Oulu. k. 12.06.1685 Pudasjärvi. Pudasjärven ensimmäinen kappalainen 1656 - 1667, kirkkoherra 1667.
Ylioppilas 1643, Upsalassa 1645, vihitty papiksi 1667. Pudasjärven kappalainen 1651 - 1667.
1. puoliso Kataja / Enqvist, Katariina Matintytär, Anglenius s. 01.00.1628 Oulu. k. 1690 Pudasjärvi haudattu 30.03.1690 Pudasjärvi.
Isä: Kataja, Matti Laurinpoika, Enqvist / Eneqvist s. 1595 (1600?). Borgare i Uleåborg; porvari Oulussa.
Äiti: Riitta Matintytär, Kataja s. n. 1959.
Nurkka, ? ? Michaelintytär (taulusta 49. Isä: Nurkka, Michael Simonpoika) Perhesuhteet: puoliso Erkki Eskonpoika.
1. puoliso Erkki Eskonpoika Lisätietoja: Eli vielä 1655.
Lähde:
Sursillin suku
Lisäyksiä ja korjauksia
VA: Pohjanmaan KO a 9: 191v/. (19)
Nurkka, ??? Michaelintytär (taulusta 49. Isä: Nurkka, Michael Simonpoika) Lisätietoja: Elossa vielä 1681.
1. puoliso Antti Olavinpoika Isonkyrön pitäjänseppä, eli 1675.
Lähde:
Sursillin suku
Lisäyksiä ja korjauksia
Henkikirja/. (19)
Christian Christiansson (taulusta 51. Äiti: Catharina Knutsdotter) Lisätietoja: Kuollut 1649 - 1653 välisenä aikana.
1. puoliso Carin Jakobintytär
Isä: Jakob Eriksson, Elfving-suvun kantaisä Raatimies Uusikaarlepyy.
Äiti: Neostadius, Margaretha Andersintytär
Henric Christiansson (taulusta 51. Äiti: Catharina Knutsdotter) Länsman uti Pedersöre efter sin fader; nimismies isänsä jälkeen Pietarsaari.
1. puoliso Mathesius, Brita Mattsdotter
Isä: Mathesius, Matias Juhananpoika Kapellan i Pyhäjoki; kappalainen Pyhäjoki.
Brita Henrikintytär (taulusta 52. Isä: Henrik Knutsson)
1. puoliso Knut Hansson, Skreddare ? s. Uusikaarlepyy. k. 1659 ennen.
Hans hade för sin långa tjänstgöring i Fordellsgården fått ett torpställe på Notberget / Jakobstads rådstugurätt 23.03.1666.
Lähde:
Sursillin Suku
Lisäyksiä ja korjauksia 1974
Isä: Hans Thomasson
Äiti: N. N.
N. N. Henrikintytär (taulusta 52. Isä: Henrik Knutsson)
1. puoliso Thomas Simonsson
Uhlonius, Johan Henricsson (taulusta 53. Äiti: Elisabeth Knutsdotter) Student och Collega uti N-Carleby skola 1642; kapellan i samma stad 1654.
1. puoliso Carin, Uhlonius
Isak Henrikinpoika (taulusta 54. Äiti: Elisabeth Knutsdotter)
Sursill-lähteiden mukaan Uudenkaarlepyyn pormestari mutta ei lienee ollut ainakaan vakituinen.
1. puoliso Carin
Ulonius, Johan Henrikinpoika (taulusta 54. Äiti: Elisabeth Knutsdotter) s. 1624 Oulu. k. 1663 ennen. Uudenkaarlepyyn kappalainen 1654.
Ylioppilas Turussa 1642, vihittiin papiksi 1644.
1. puoliso Ringius, Christina Nilsintytär, Ulonius Lisätietoja: Eli leskenä Närpiössä 1686.
Isä: Ringius, Nils Olofinpoika s. 1611 Växjö, Ruotsi. Uudenkaarlepyyn kirkkoherra 1654.
Äiti: Skepperus / Gammal / Höök ?, Anna Jakobintytär, Ringius s. 1621 Kokkola.
Westzynthius, Jacob Carlsson (taulusta 55. Isä: Westzynthius, Carl Knutsson) k. 15.11.1702. Kokkolan kirkkoherra 1694.
Prestvigd 1671, blef Kapellan i Pedersöre 1680, var Respondens vid Prestmötet i ssitnämda år; Pastor i Pedersöre enligt, på Församlingarnes hos Kongl. Majestät gjorda underdåniga anhållan, uti Mariestad utfärdad fullmakt 1694.
1. puoliso Bratt, Helena Catharina Vihitty: 19.03.1674 Vaasa.
Isä: Bratt, Olof Pastorn i Wasa, Vaasan ja Mustasaaren kirkkoherra.
Äiti: Brennerus, Christina Knutsdotter
Westzynthius, Elisabeth Carlsdotter, Hamnius (taulusta 55. Isä: Westzynthius, Carl Knutsson)
1. puoliso Hamnius, Johannes k. 1671 haudattu 05.03.1671 Vaasa. Prestvigd 1660; Kapellan i Wasa 1660, Vaasan kappalainen 1669.
Ylioppilas Upsalassa 1652, Turussa 1655, vihittiin papiksi 1660.
Isä: Hamnius, Marcus Andersson Kapellanen i Wasa, Vaasan kappalainen.
Äiti: Brennerus, Maria Henricsdotter, Hamnius
Westzynthius, Magnus Gabrielsson (taulusta 56. Isä: Westzynthius, Gabriel Knutsson) s. 02.02.1637 Pedersöre prestgårg; Pietarsaaren pappila. k. 19.06.1692 Raahe. Raahen, vuodesta 1691 myös Saloisten ja Vihannin kirkkoherra 1674. Lisätietoja: Född Kyndelsmässotiden, syntyi kynttilänmessun aikana. Kuolinsyy: Död efter en svår och långvarig sjukdom.
Magnus var prestvigd uti Stockholm 1664; Kapellan och Paedagog i Brahestad 1665; Pastor derstädes 1673; förordnad till gemensam Pastor öfver Brahestad och Salo 1691. Ylioppilas Upsalassa, Turussa 1656, vihittiin papiksi 1664. Caspar Forbuksen kuoltua saivat raahelaiset Pietari Brahelta omasta pyynnöstään kappalaiseksi Magnus Gabrielis Westzynthiuksen Pietarsaaren pitäjästä, jota he olivat kuulleet paljon kiitettävän ja jonka he mielellään tahtoivat saada seurakunnan opettajaksi, ja kun kirkkoherra Forbus siirrettiin toiseen seurakuntaan ja kirkkoherran paikka tuli vapaaksi, nimitettiin Westzynthius Raahen kirkkoherraksi. Tässä toimessa hän oli vuoteen 1692. Johannes Forbuksen pastorina ollessa syntyi kaupunkiseurakunnan ja Saloisten maaseurakunnan välillä riitaisuuksia siitä, mitkä kylät olivat luettavat toiseen tahi toiseen seurakuntaan. Lähde: Alma Söderhjelm RAAHEN KAUPUNKI 1649 - 1899 Helsinki 1911 Akateeminen kierjakauppa
1. puoliso Galle, Anna, Westzynthius k. 1689 i Maj, toukokuussa Raahe.
Isä: Galle, Lars Pastor uti Nerpes; Närpiön kirkkoherra.
Äiti: Wargii / Wargius, Martini, Galle
Florinus, Eric Thomaesson (taulusta 57. Äiti: Westzyntius, Magdalena Knutsdotter) Kriegsprest, Kapellan i Ny-Carleby från 1655 till 1680.
1. puoliso Niurenius, Carin, Florinus
Isä: Liurenius, Anders, Niurenius Huspredikant hos Riksrådet Jöns Kurck.
Florinus, Brita Thomaedotter, Färling (taulusta 57. Äiti: Westzyntius, Magdalena Knutsdotter)
1. puoliso Färling, Nils Organist i Ny-Carleby, urkuri Uusikaarlepyyssä.
Liurenius, Catharina Andersintytär, Thore (taulusta 57. Äiti: Westzyntius, Magdalena Knutsdotter) s. n. 1640.
1. puoliso Johan Mårtensson k. 1677 luultavasti. Kruununperämies ja porvari Vaasassa. Vihitty: jo 1667.
Hamnius, Margaretha Isakintytär, Pukki / Pucki (taulusta 57. Äiti: Westzyntius, Magdalena Knutsdotter) s. n. 1650. k. 1677 haudattu 11.03.1677 Vaasa.
1. puoliso Pukki / Pucki, Simo Yrjönpoika Porvari ja Vaasan kaupungin rahastonhoitaja. Vihitty: jo 1671. Lisätietoja: Oli elossa vielä 1677.
Gammal, Barbro Magnuksentytär, Rothenius (taulusta 58. Äiti: Westzynthius, Margaretha Knutsdotter) k. 1667 haudattu 01.01.1667 Kokkola. Lisätietoja: Kuolinaika on "Genealogia Sursilliana"ssa 1663 (s. 9).
Född mellan 1618 och 1636.
1. puoliso Rothenius, Gustaf Gabrielsson s. 1633 jälkeen. k. 1677 Kokkola ? haudattu 18.11.1677 Kokkola. Grefve Totts Lagläsare, bodde uti Gamla Carleby; lainlukija, raatimies. Lisätietoja: Porvari Kokkola 1665. Ammatinlisäyksiä: Kaarleporin kreivikunnan ja Vöyriporin vapaaherrakunnan lainlukija 1656.
Lapset: Margareta, Magnus, Jakob, Elsa 1658, Cnut 1659, Gabriel 1660, Carl 1662, Catharina
1669, Elisabet 1670, Henrik 1673. Ylioppilas 1644, Turussa 1649. Sai viimemainittuna vuonna karsseria pohjalaisten ylioppilasjuhlista, joissa oli mukana kiusaamassa uusia ylioppilaita Gustaf Gabrielinpoika Gammalia (Gustfin tulevan vaimon serkku) ja Henrik Isakinpoika Brenneriä (Jacob Brenneruksen veljenpoika). Gustaf oli pannut halon Brennerin kainaloon ja päreen käteen, määrännyt hänen toimimaan juomanlaskijana, antanut hänelle toista tusinaa korvapuusteja ja ajanut hänet savupiippuun seisomaan. Gustaf puolustatui yliopiston konsistorille sillä, että hän oli aikanaan uutena ylioppilaana joutunut samanlaisen kohtelun alaiseksi.
Porvarinvala 1649. Toimi kreivi Klaus Tottin nimittämänä Kaarleporin kreivikunnan ja Vöyriporin
vapaaherrakunnan lainlukijana 1655-65. Kapinoivien lapualaisten talonpoikien edustaja Heikki Olavinpoika Hyytiäinen (ktso Hyytiäinen) valitti 1663 kreivi Tottille, että Gustaf Rothenius olisi lahjottuna tuominut häneltä pois kaksi niitynpalstaa. Seuraavilla käräjillä Gustaf aikoi tuomita Hyytiäisen kujanjuoksuun, mutta tuomio jäi antamatta. Hyytiäinen uhkasi lähteä uudelleen kreivin puheille, Gustaf lupasi puolestaan valittaa Turun hovioikeuteen. Lapuan ylimääräisillä käräjillä 1664 Hyytiäinen tuomittiin kapinoinnista (useita eri syytteitä) ensin kuolemaan. Lopulta Turun hovioikeus tuomitsi hänet 18.4.1665 sakkoihin ja vapautti virkamiehet, mm
Gustafin talonpoikien heihin kohdistamista syytteistä. Gustaf oli porvari Kokkolassa 1665. Raatimies. Gustafin 2:o puoliso oli Catharina Brynelintytär, haud 8.11.1691.
Isä: Gabriel Ljungeson, Rothenius Lagläsare och Borgmästare uti Gamla Carleby; pormestari Kokkolassa 1639. .
Äiti: Witting, Elsa Knutsdotter, Ljungeson
Gammal, Brita Månsdotter (taulusta 58. Äiti: Westzynthius, Margaretha Knutsdotter) Lisätietoja: Oli elossa 1691. Perhesuhteet: Båda dessa Britas giften voro barnlösa.
1. puoliso Ståhlbom, Hans L. k. 1661 ? Kristiinankaupunki ?. Borgmästare i Christinestadt, Kristiinankaupungin pormestari 1649. Sotatuomari.
2. puoliso Peitzius / Peitso, Mårten Michelsson k. 03.00.1674 Kälviä. Pastor uti Kelviå; kirkkoherra Kälviällä. Vihitty: 1661 Kälviä. Perhesuhteet: Bondeson från Storpeitzo hemman uti Ruotsala by af Kelviå socken.
Mårten nämdes uti Herdaminnet bland Sacellanerne i Gamla Carleby 1636, men kallas uti i Kelviå kyrka befintlig förteckning öfver Presterskapet vice Kapellan (förmodligen i Kelviå) 1639. Han var Fält- och Regementsprest ifrån 1641 till 1647 vid ett regemente, som tillika med Kongl. Svenska arméen på samma tid var commenderadt tysk botten ; blef sedermera Pastor uti Kelviå 1660. Han hade väl fullmakt af Drottning Christina å Kalajoki Pastorat, men removeredas ifrån sitt prestaembete, deruti han likväl af Biskop Rothovius åter insattes år 1649. Båda dessa Britas giften voro barnlösa; dock uppfostrades af Peitzius han broderson, sedermera Pastorn uti Brahestad, Mårten Henricsson Peitzius.
**********
Asiakirjoja koskien Kälviän kirkkoherra Peitziusta
Juuret Toimikunta
Markku Pihlajaniemi
Kälviän kirkkoherra Peitzius ja hänen sukunsa eivät kuulu tutkimukseni piiriin, mutta mielenkiinnon virittyä asianomaista kirkkoherraa kohtaan tuotakoon oheiset tuomiokirjojen käännökset sukua tutkivien käyttöön.
27 ja 28 heinäkuuta 1674 Kälviä ES 2033
Lars Andersson Kokkolasta, molempien veljesten, Johan ja Daniel Larssonin valtuutettu, esitti vaatimuksen perinnöstä kirkkoherran, autuaan herran Martinus Peitziuksen leskelle, hyveelliselle vaimolle Brita Månsdotterille. Lars kertoi asiasta niin, että herra Martinus (Mårten), joka oli viime maaliskuussa kuollut, oli ollut naimisissa kaksi kertaa ja edellinen vaimo Karin Larsdotter oli ollut Johanin ja Danielin isän sisko, jonka kanssa herra Martinus ei sen enempää kuin jälkimmäisenkään vaimon kanssa jättänyt yhtään lasta. Ja niin arveli Lars näiden molempien Johanin ja Danielin olevan lähimmät perimään edesmenneen vaimo Karinin, koska Peitzius ei ole erottanut heille perintöä, kun he olivat olleet alaikäisiä ennen kuin hän meni toiseen avioliittoon vaimo Britan kanssa, joka nyt oli laillisesti haastettu, mutta ei ollut paikalla. Niin tuomittiin hänet maksamaan 3 markkaa, koska hän ei myöskään asettanut laillista valtuutettuaan. Heidän vaatimuksensa merkittiin muistiin, kunnes oikeus tekee lopullisen päätöksen.
23 maaliskuuta 1675 Kälviä ES 2033
Oikeuden eteen tuli entisen pastorin Kälviältä, autuaan herra Martinus Peitziuksen jälkeensä jättämän lesken jumalaapelkäävän vaimon Brita Månsdotter Gammallin valtuutettu, luotettu Anders Kalm esittäen sovittelukirjan hänen ja autuaan miehensä herra kirkkoherran perillisten välillä, joka on tehty ja allekirjoitettu 30 toukokuuta 1674, missä mainitun perilliset myöntävät ja tunnustavat, että leski on heille suonut ja toimittanut heidän perintövaatimuksestaan hänen autuaan miehensä jäämistöstä 700 kuparitaalaria ja 35 tynnyriä viljaa, mihin mainitut perilliset nyt ovat täysin tyytyväiset. Muun autuaan kirkkoherran omaisuuden ottaa hänen jälkeensä jättämä leski, edellä mainittu vaimo Brita Gammall ilman valituksia hallittavakseen, omistettavakseen, nautittavakseen ja pidettäväkseen heiltä ja heidän jälkeläisiltään. Kuitenkin on vaimo Brita perillisten kovasti pyytäessä suonut heille matkakuluihin 70 kuparitaalaria, mikä kaikki heidän kesken tehdystä kirjasta ja sovittelukirjasta edellä mainittuna päivänä voidaan laajemmin nähdä ja havaita. Leski pyytää nyt tähän oikeuden vahvistusta.
Tämä heidän vapaaehtoinen toimensa luettiin nyt oikeudessa ja ei ollut ketään, joka olisi siitä valittanut, lukuun ottamatta erästä Matti Matinpoika Untista (Mats Matsson Unduinen) Kalajoelta, joka halusi jonkun verran tätä vastaan väittää, koska hänen veljensä, joka yhdessä hänen kanssaan hoitaa taloa, on hänen poissa ollessaan tämän sovittelua ollut tekemässä ja hänen vaatimuksensa muiden perillisten kanssa on täysin kuitannut. Mutta oikeus katsoi, ettei Untisella ollut syytä usein mainittua sovittelua vastaan lausua tai valittaa, koska muut läsnäolevat perilliset myönsivät sen olleen heidän taholtaan vapaaehtoisesti tehdyn. Todistajat jotka tämän kirjan rovastin Kruunupyystä, oppineen herra Jacob Brennerin kanssa ovat allekirjoittaneet, jotka ovat lainlukija, Gustaf Gabrielsson raatimies kaupungista ja pitäjänkirjuri Kälviältä Anders Jönsson, Erich Michellsson kirkkoväärti, Mats Sigfredsson ja Jöns Simonsson lautamiehet, olivat nyt paikalla ja valaehtoisesti tunnustivat, että tämä sovittelu autuaan kirkkoherran lesken ja hänen perillistensä välillä on neuvoteltu ja harkittu, ilman mitään pakkoa tehty heidän taholtaan ja perilliset olivat tähän olleet hyvin tyytyväiset, kuten heidän vaatimuksensa sovittelukirjassa on todettu täysin kuitatuiksi. Tämän vuoksi tarkan harkinnan jälkeen edellä mainituista syistä ei oikeus voinut muuta päättää kuin, että tämä toimi ja vapaaehtoinen sovittelu vaimo Brita Gammallin ja hänen autuaan miehensä perillisten välillä hyväksytään, niin että vaimo Brita nyt ja tulevaisuudessa autuaan miehensä herra Martinuksen perilisten taholta jää kaikin tavoin rauhaan ja heidän perintövaatimuksiaan koskien syyttämättä.
23 maaliskuuta 1675 Kälviä ES 2033
Lars Andersson, Johan ja Daniel Larssonin valtuuttamana, molemmat veljeksiä ja porvareita Kokkolan kaupungista, kanteli kirkkoherran, autuaan herra Martinus Peitziuksen (Mårthen Peitzij) leskestä hyveellisestä vaimo Brita Månsdotter Gammallista, perinnöstä koskien autuaan kirkkoherran edellistä vaimoa Karin Larsdotteria, joka oli ollut näiden isän sisko. Tämä asia on ollut esillä 28 heinäkuuta 1674, mutta leski ei silloin itse, eikä valtuutettunsa kautta ollut silloin paikalla, minkä vuoksi perillisten vaatimus on merkitty muistiin oikeuden lopulliseen päätökseen, mitä Lars Andersson nyt haki.
Anders Kalm, lesken valtuutettu vastasi, että autuas kirkkoherra on elinaikanaan tyydyttänyt aiemman vaimonsa perillisiä 200 kuparitaalarilla ja tämän osoittaakseen esitti kuittauksen 21 tammikuuta 1664 143 kuparitaalarista, jonka eräs Michell Erichsson on allekirjoittanut. Tätä vastaan Lars Andersson kovasti protestoi, sanoen heidän silloin olleen alaikäisiä ja Michell Erichssonilla ei ollut valtakirjaa heiltä mitään tästä perinnöstä kantaa tai kuitata, esittäen, että autuas kirkkoherra nämä 143 kuparitaalaria oli antanut vapaaehtoisesti ja nämä Johan ja Daniel eivät siitä olleet nauttineet, vielä vähemmän heidän perintövaatimuksensa tällä olisi toimitettu, yrittäen nyt, että oikeus määräisi lesken tekemään ja esittämään valalla vannotun inventaarin kaikesta omaisuudesta, irtaimesta ja kiinteästä, mitä silloin oli autuaalla kirkkoherralla, kun vaimo Brita meni tämän kanssa naimisiin, mistä nämä perilliset sitten arvelivat lain mukaan saavansa nauttia heidän oikean osuutensa.
Anders Kalm piti lujasti kiinni Michell Erichssonin kuittauksesta ja siitä, että autuaan kirkkoherran aiemman vaimon perilliset olisivat tyydytetyt 200 kuparitaalarilla esittäen useita kirjelmiä tätä koskien. Oikeus harkitsi tätä asiaa ja koska se on jonkin verran vanha ja laaja-alainen, niin lykättiin asia osapuolten vapaaehtoiseen sovitteluun, koska he näyttivät kummaltakin puolelta olevat siihen halukkaita. Mutta jos he eivät pääse tästä yksimielisyyteen niin pitää heidän joko varsinaisilla tai ylimääräisillä käräjillä tästä pyytää saada oikeuden päätöstä.
11 ja 12 lokakuuta 1675 Kälviä ES 2033
Johan ja Daniel Larsson, veljekset ja porvarit Kokkolan kaupungista, valtuutettunaan Lars Andersson, kantelivat nyt, kuten viime talvikäräjillä kirkkoherran Kälviältä, autuaan herra Peitziuksen (Mårthen Peitzij) leskestä, hyveellisestä vaimo Brita Månsdotter Gammallista, perinnöstä mainitun kirkkoherran edellisen vaimon, autuaan Karin Larsdotterin jälkeen, joka oli ollut näiden veljesten isän sisko ja on vuonna 1662 kuollut. Samoin vaati Lars hopeatuoppia, joka näiden veljesten isän siskon, vaimo Marian jälkeen on leskelle jäänyt.
Lesken valtuutettu raatimies Anders Kalm esitti testamenttikirjan, jonka autuas kirkkoherra oli 27 tammikuuta 1662 usein mainitun autuaan vaimonsa kanssa tehnyt ja tämä on silloin oikeudessa merkitty muistiin, sisältäen, että kumpi testamentin tekijöistä jää toisen jälkeen on hänellä valta saada ja pitää kaikki heidän varansa mitä heillä on, mitä voi olla maan tai irtaimen osalta, elotonta tai elävää, mitä se nimeltään voikin olla, sen jälkeen, kun edesmenneen perilliset ovat saaneet 200 kuparitaalaria, minkä silloisen kihlakunnantuomarin, luotetun Gustaf Grassen antama todistus edellä mainitulta päivältä tarkemmin esittää. Sitten esitti Anders Kalm kuittauksilla ja muilla todisteilla, että tämä 200 kuparitaalaria on todella maksettu osittain samana vuonna, kun testamentti tehtiin vaimo Karin Larsdotterin äidille Ragnill Olofsdotterille, joka silloin eli ja oli oikea perillinen tyttärensä jälkeen, osittain Ragnillin (Ragnel) kuoleman jälkeen ovat hänen lapsensa sitä kantaneet, etenkin Michell Erichsson 21 tammikuuta 1664 kuittauksen mukaan 143 kuparitaalaria, joka on laitettu Ragnillin hautauskustannuksiin, näiden vaatimuksen esittäjien, veljesten oma äiti Anna Erichsdotter on 4 tammikuuta 1664 kuittauksen mukaan saanut 13 kuparitaalaria, hänen lankonsa Johan Bertillsson 10 kuparitaalaria kuittauksen mukaan, niin että Kalm osoitti näillä esitetyillä kuittauksilla ja luettelolla tämän 200 taalaria olevan yli eikä alle autuaan kirkkoherran taholta suoritettu, arvellen tämän leskeä nyttemmin vaivattavan syyttä, koska ei Karin Larsdotterin kuoleman jälkeen eikä silloin, kun autuas kirkkoherra meni naimisiin tämän hänen jälkimmäisen vaimonsa kanssa ole tästä testamentista valitettu, lukuun ottamatta näiden veljesten isän siskon miestä Johan Bertilssonia, jolle kirkkoherra oli 30 tammikuuta 1665 tämän perintövaatimuksensa vienyt oikeuteen ja tämän vaatimus oli silloin tunnustettu aiheettomaksi, kun kirkkoherra osoitti kuittauksilla 200 taalarin, kuten testamentti piti sisällään, olevan perillisille maksetun, minkä kihlakunnantuomari Jacob Josepssonin pöytäkirja mainitulta päivältä todistaa.
Lars Andersson esitti syyksi, että nämä veljekset olivat silloin olleet alaikäisiä ja niin ei kukaan ollut pitänyt huolta heidän eduistaan. Tämän lisäksi hän sanoi, että Kalm oli lesken puolesta tarjonnut heille sovittelua, minkä Kalm myönsi, että leski oli antanut määräyksen luvata heille 40 kuparitaalaria, etteivät he toimellaan häntä vaivaisi, minkä hän vieläkin halusi suorittaa, mikäli nämä veljekset itse olisivat asiassa luopuneet ja antaneet lesken jäädä rauhaan. Edelleen myönsi Kalm, että pieni hopeatuoppi on leskellä, minkä hän asianomaisille suorittaa, kun sitä vaaditaan.
Lautakunta neuvotteli asiasta ja kun todettiin
1. että autuas kirkkoherra on edellisen vaimonsa autuaan Karin Larsdotterin kanssa tehnyt todistetun testamentin siinä laajuudessa kuin heidän omaisuutensa koostui hankintavarallisuudesta
2. tämän testamentin on kirkkoherra osittain anoppinsa, vaimo Ragnillin elinaikana, osittain hänen kuolemansa jälkeen oikeille perillisille suorittanut kuten kuittaukset osoittavat
3. testamenttia vastaan ei ole todettu valitetun laillisesti ja oikeaan aikaan, vaan ennemmin on se hyväksytty ja asianomaiset on tyydytetty, koska perilliset sen sisällön mukaan ovat 200 kuparitaalaria kantaneet ja vastaanottaneet
4. vuonna 1665, kun eräs perillisistä, Johan Bertillsson haki oikeuden kautta kirkkoherralta, autuaalta herra Martinukselta perintövaatimustaan, haluten heidän välillään tehdyn testamentin mitätöidä ja perua, niin silloin oli hänen hakemuksensa tunnustettu aiheettomaksi, koska testamentti todettiin silloin olleen suoritetun 200 taalarilla. Niin oli näillä perillisillä sama syy ja heillä, kun olivat olleet täysikäisiä, ei ollut muuta ratkaisua kuin odottaa kun Bertillssonin vaatimus tuli ratkaistua
5. tämän lisäksi on näiden vaatimuksen esittäjien oma äiti osansa kuittauksen mukaan kantanut ja jos hän ei ole ollut lastensa puolesta siihen tyytyväinen, on hänen laillinen valitusaikansa Perintökaaren 15 luvun mukaan umpeutunut
6. oikeus toteaa Johan ja Daniel Larsonin olleen täysi-ikäisiä, kun kirkkoherra, autuas herra Martinus itse eli, joka vasta 1 ½ vuotta sitten kuoli, mutta eivät ole hänelle tehneet mitään hakemusta, vielä vähemmän silloin, kun hän meni toisiin naimisiin
Edellä mainituista syistä ei oikeus voi muuta päättää, kuin että vaimo Brita Månsdotter on nyttemmin Johan ja Daniel Larssonin perintövaatimuksesta vapaa, kun hänet näin heidän syytöksestään tässä asiassa tunnustetaan vapaaksi. Mutta 40 kuparitaalarista, jotka leski on kerran hyväksynyt näiden vaatimuksen esittäneiden perillisten saada, totesi oikeus aiheelliseksi, että vaimo Brita suorittaa heille korotukseksi heidän autuaan isänsä siskon jälkeen sekä asianomaisille palauttaa ja toimittaa hopeatuopin, minkä hän myöntää luonaan olevan. Molemmat osapuolet jättivät vetorahansa.
11 ja 12 lokakuuta 1675 Kälviä ES 2033
Autuaan kirkkoherran herra Mårten Peitziuksen jälkeen jättämä leski, jumalaapelkäävä ja hyveellinen vaimo Brita Månssdotter Gammall antoi raatimiehen, luotetun Anders Kalmin toimesta esittää testamentin, jonka hän autuaan miehensä veljen pojan pojalle (sahl. mans broders sona son) Dn (Pappi) Peitziukselle (Martinum Peitzium) on tehnyt ja vahvistanut, kuuluen sanasta sanaan seuraavasti:
Kuten kaikkein korkein Jumala on armossaan suvainnut puolitoista vuotta sitten vaatia tästä kurjasta ja vaivalloisesta maailmasta autuasta rakasta miestäni, entistä kirkkoherraa täältä Kälviältä, herra M. Peitziusta (Martinus: M: Peitzium) ja minä näin yksin, arvoton leski, olen jäänyt suureen murheeseen ja kun me hyvän aikaa avioliitossamme elimme ja emme saaneet yhtään lasta tai elämänhedelmää (lijffsfrucht) Jumalan armosta, niin autuaan mieheni elinaikana otimme nuoren henkilön, autuaan rakkaan mieheni veljen pojan poika (sahl. mans broders sona son), Peitziuksen (Martinum Peitzium), jota me olemme lapsenamme pitäneet, koulussa sekä muissa opinnoissa tähän saakka. Ja minä nyt huomioon ottaen autuaan rakkaan mieheni sanat, haluan pitää tämän jälkeen, kuten tähänkin saakka, häntä lapsenani ja vanhuuteni lohtuna. Mainittu Peitzius (Peitzium) on siis aina tähän saakka osoittautunut kuuliaiseksi lapseksi ja kohdellut minua hyvin ja kauniisti niin, että minä olen jo hyvää apua ja tukea saanut häneltä murheellisessa leskeydessäni ja vielä tulevaisuudessa todennäköisesti voin saada. Tähän hän on sitoutunut niin kauan kuin minä elän. Tämän vuoksi olen minä harkinnut hänelle tällä etukirjalla kuolemani jälkeen antaa nautittavaksi ja pidettäväksi ilman valituksia ennen kaikkia muita perillisiäni, mikä oli autuaan rakkaan mieheni sopimus meidän kesken ennen kuin hän kuoli, että minä tämän Peitziukselle testamenttaan, nimittäin Penttilän ¾ manttaalin talon kaikkine omistuksineen pelloissa ja niityissä, kaikkine tarvekaluineen sen viljelykseen, mitä ne nimiltään voivatkaan olla. Tämän lisäksi kaikki rakennukset kaikkine sisuskaluineen, mitä ovat sängyt, ikkunat, pöydät ja penkit, sekä tuolit ja ruokakaapit, sekä muut puuastiat mitä löytyä voi. Samoin irtain, aloittaen talon omaisuudesta, 20 kappaletta lehmiä, 3 hevosta, 10 kappaletta lampaita, 2 pedattua sänkyä, penkki- ja pöytäliinat tupaan, sekä ruokatavarat, mikä on vilja, joka minun jälkeeni voi jäädä, tusina tinalautasia, 2 kappaletta kuparikattiloita á 1 leiviskä kumpikin, 2 kappaletta rautapatoja, sekä viinapannu ja suuri kattila kivirakennuksessa, jotka molemmat ovat sisään muuratut. Samoin 15 luotia hopeaa. Ja kun kaikki tämä ja vielä muuta on hänen (hans) oikeutettua hankintaansa, autuaan rakkaan mieheni minulle huomenlahjana lahjoittamaa ja antamaa, niin minä arvelen voivani antaa ja lahjoittaa sen kenelle minä haluan, mieluiten sille, jonka minä vanhuuden lohduksi ja syytinkimieheksi olen ottanut. Koskien autuaan rakkaan mieheni vaatteita ja kirjoja, niin lupasi autuas mieheni Peitziukselle ne itse kun hän eli, mitkä minä nyt hänelle sittemmin olen suorittanut ja toimittanut, niin kirjojen, kuin vaatteidenkin osalta. Tämän vuoksi käännyn aiheellisesti korkeasti kunnioitetun kihlakunnanoikeuden puoleen, että tämä minun vahvistamani lupaus ja testamentti voitaisiin laillisesti vahvistaa, niin että mainittu Peitzius (Martinus: Peitzius), kuten täällä on esitetty, voi todella minun kuolemani jälkeen tätä hyväkseen nauttia. Tämän suuremmaksi vakuudeksi vahvistan omalla allekirjoituksellani ja allekirjoitetut luotetut miehet ja Herra minun pyynnöstäni todistajina.
Päiväys Kälviällä 2 lokakuuta 1675
Brita Månsdotter Gammall
Jacobus Brennerus
Precp. Et Pastor Cronebijensis
A: Kalm Johan Präst
Tämä testamenttikirja luettiin nyt julkisesti oikeudessa ja ei ollut ketään, joka tätä vastaan olisi valittanut, mikä näin Korkean Kuninkaallisen Hovioikeuden ohjeiden mukaan merkittiin muistiin myöhempään vahvistukseen, joka tulevaisuudessa seuraa, koska sen mitä testamentti sisältää vakuutettiin olevan hankintaomaisuutta (aflinge), mille voi tehdä mitä haluaa, antaa tai myydä, kuten laki Maakaaren 9 luvussa sanoo.
Isä: Peitso, Michael Hericsson, Suurpeitso s. 1600 Kälviä. Talollinen Kälviällä.
Gammal, Anna Magnidotter, Bockmöller (taulusta 58. Äiti: Westzynthius, Margaretha Knutsdotter) s. 26.06.1619 Vöyri. k. 22.06.1682 Uusikaarlepyy. Perhesuhteet: Hade 16 barn, 6 söner och 10 döttrar, vid modrens död, lefde 1 som 2:ne döttrar.
1. puoliso Bochmöller, Cort s. Lübeck, Lyypekki, Saksa. k. 20.02.1667 Uusikaarlepyy. Borgmästare i Ny Carleby, pormestari Uusikaarlepyyssä 1653, valtiopäivämies.
Gammal, Knut Magnuksenpoika (taulusta 58. Äiti: Westzynthius, Margaretha Knutsdotter) s. 1620 Vöyri ?. k. (kuoli vuosien 1663 - 1667 välillä). Kapellan uti Kemi 1643,Kemin kappalainen 1643.
Ylioppilas Turussa 1640, vihittiin papiksi 1643, Kemin kappalainen 1643.
1. puoliso Pictorius, Magdalena Johansdotter Vihitty: 1645 oli jo vihitty.
Isä: Pictorius, Johan Olai, Målare s. Turku. Kapellan i Kalajoki, blef 1630 Kyrkoherde i Kemi. Kemin kirkkoherra.
Äiti: Arctophilacius, Margaretha Petterintytär, Pictorius
Laurila / Lauraeus, Kristina Olavintytär, Wegelius (taulusta 59. Äiti: Arctophilacius, Sara Persdotter) s. n. 1650 Kalajoki. k. 1720. Lisätietoja: Sitten Christina Luraeus.
1. puoliso Wegelius, Johannes s. 01.00.1660 Seinäjoki, Ilmajoki. k. 03.05.1725 Tyrvää. Tyrvään kirkkoherra 1697, rovasti 1706. Vihitty: 1684.
Oulun pedagogion oppilas. Ylioppilas Uppsalassa 15.9.1680. Oulun triviaalikoulun ylempi kollega 1685. Pudasjärven kirkkoherra 1689, pidätetty virantoimituksesta pietistisenä 1691, sai luvan palata papinvirkaan 1692. Paimion kappalainen 1693. Tyrvään kirkkoherra 1697. Rovasti 1706. Lääninrovasti 1707. Isonvihan aikana paossa Torniossa 8½ vuotta. Synodaaliväitöksen respondentti pappeinkokouksessa Turussa 1696, saarnaaja pappeinkokouksessa 1701.
Lähde:
Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852
Isä: Uppa, Thomas Jacobsson s. 1635 Seinäjoki. Seinäjoen Upan isäntä; Seinäjoen kylän Uppalan talollinen Ilmajoella .
Äiti: Kärkelä, Karin Josefsdotter, Uppa s. 1635.
Laurila / Lauraeus, Kaarina Olavintytär (taulusta 59. Äiti: Arctophilacius, Sara Persdotter) k. 1693 Kalajoki haudattu 30.09.1693.
1. puoliso Ilken, Isak, Ilkka s. Uusikaupunki. Kalajoen nimismies 1675. Vihitty: 1675 Kalajoki. Lisätietoja: Eli Kalajoella 1713.
Isä: Ilkka, Joosef Jaakonpoika Rauman pormestari.
Äiti: Barbro Bartholdintytär, Ilkka
Laurila / Lauraeus, Juho Olavinpoika (taulusta 59. Äiti: Arctophilacius, Sara Persdotter) s. Kalajoki. Ylioppilas Turussa 1681. Lisätietoja: Eli 1701.
Ylioppilas Turussa 1681.
1. puoliso Laibäck, Maria, Peldanus / Peldan
Isä: Laibeck / Chyraeus / Laibäckius, Christian, Heikkilä / Heikkiselä Laihian kirkkoherra.
Äiti: Christina Israelintytär, Laibeck
Laureus, Gabriel Olofsson (taulusta 59. Äiti: Arctophilacius, Sara Persdotter) s. 1649 Kalajoki . k. 20.01.1681 Turku haudattu 27.02.1681 Turku. Turun tuomiokapitulin notaari 1673 ja Turun tuomiokirkon taloudenhoitaja 1678.
Notaari. Lapset Sara, Gabriel 1677. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1666. Turun tuomiokapitulin notaari 1673. Turun tuomiokirkon taloudenhoitaja 1678.Poika Gabriel syntynyt Turussa 1677. Veljen Olaus Lauraeuksen väitöskirjassa 10.12.1671 omistus Gabrielille, samoin Eric Falanderilla 22.5.1672 ja Jacob Falanderilla 30.10.1679.
1. puoliso Rajalinus / Rajalenius, Catharina Thomasdotter, Laureus s. 1648 Hvittis; Huittinen. k. 1710 Tyrvis; Tyrvää ? haudattu 02.10.1710 Tyrvis; Tyrvää. Vihitty: 02.07.1673.
Isä: Rajalinus, Thomas Bertelsson, Raijala s. Huittinen. Adjunkt 1645, Tyrvään kirkkoherra.
Äiti: Molinus / Mulinus / Muuli, Carin Clemensdotter, Rajalenius
Lauraeus, Olof , Laurila (taulusta 59. Äiti: Arctophilacius, Sara Persdotter) s. 1655 Kalajoki. k. 1690 Oulu haudattu 29.04.1690 Oulu. Oulun triviaalikoulun ensimmäinen rehtori 1681.
Ylioppilas Turussa 1668, filosofian maisteri 1679
1. puoliso Forsman, Anna, Lauraeus s. 1664. k. 1726 Oulu haudattu 20.01.1726 Oulu.
Isä: Forsman, Johan, Forselius s. 1626 Nordmaling, Ruotsi. Commendant Uleåborg 1675 och sedan i Cajanaborg 1680.
Äiti: Pictorius, Susanna Johansdotter, Carlman
Calamnius, Gabriel Gabrielsson (taulusta 60. Isä: Arctophilacius / Arctophilax, Gabriel Petterinpoika) s. Kemi. k. 1672 - 1673 Ii. Adjunkt i Ny-Carleby, Krigsprest på Åland och 1669 Pastor i Ijo. Iin kirkkoherra. Ammatinlisäyksiä: Kirkkoherranapulainen Uusikaarlepyyssä, sotapappi Ahvenanmaalla, Iin kirkkoherra.
Ylioppilas Turussa 1649.
1. puoliso Florinus / Florin, Anna Thomaedotter, Calamnius
Isä: Florinus, Thomas Pastor i Wasa, Generalprost ofver södra Österbotten.
Äiti: Borgstadius, Carin, Florinus
Calamnius, Brita Gabrielsdotter, Steccius (taulusta 60. Isä: Arctophilacius / Arctophilax, Gabriel Petterinpoika)
1. puoliso Salonius / Saloensis, Johan Johansson, Londinus s. n. 1629. k. 1687. Kapellan i Salo 1668 och sedan förste Prost uti Franzila 1671. Rantsilan kappal.
Ylioppilas Upsalassa 1647, Turussa 1651.
Isä: Londinus, Johan Thomaeson, Tonttinen Pappi, Pastorn i Salo, laivuri.
Äiti: Mathesius, Anna
2. puoliso Steccius, Petter Håkoninpoika s. Uumaja, Ruotsi. Kapellan i Torneå; Tornion ja Alatornion kappalainen 1643. Lisätietoja: Eli vielä 1658.
Mathesius, Anna Josefintytär, Falander (taulusta 61. Äiti: Arctophilacius, Susanna Petterintytär)
1. puoliso Falander, Jakob s. 1658 Kokkola. k. 26.04.1720 Kokkola. Maisteri, Kokkolan kirkkoherra 1703; lääninrovasti.
Ylioppilas Turussa 172, Upsalassa 1673, filosofian maisteri 1679, vihittiin papiksi 1679.
Isä: Falander, Erik s. 1606 Falun, Ruotsi. Kokkolan kirkkoherra.
Äiti: Hermainen, Magdalena, Falander
Mathesius, Petrus Joosepinpoika (taulusta 61. Äiti: Arctophilacius, Susanna Petterintytär) s. 1635 Kalajoki. k. 1693 Kalajoki. Kappalainen Kalajoki 1688.
Ylioppilas 1652. Mainitaan jo 1663 pappina Kalajoella, josta tuli kappalaiseksi 1688.
1. puoliso Falander, Katarina, Mathesius k. 1719 Kemiö.
Isä: Falander, Erik s. 1606 Falun, Ruotsi. Kokkolan kirkkoherra.
Äiti: Hermainen, Magdalena, Falander
Mathesius, Gabriel Joosepinpoika (taulusta 61. Äiti: Arctophilacius, Susanna Petterintytär) k. 1692 Kalajoki. Kappalainen Kalajoella 1673.
Ylioppilas Upsalassa 24.09.1662, Turussa 1663. Kirjoitti ruotsinkielisen runon 04.10. hukkuneen ylioppilas Jakob Brennerin muistoksi julkaistuun "Lacrymae et Suspiria in obitum et abitum... Jacobi J Brenneri".
1. puoliso Bergudd, Maria, Mathesius s. 28.06.1658. k. 18.07.1735 Pyhäjoki. Vihitty: 08.00.1675. Lisätietoja: Eli vielä tammikuussa 1730.
Isä: Bergudd, Nils Erikinpoika s. 1625. Laihian ja Maalahden vapaaherrakuntain kaitsija; hopmanni.
Äiti: Schildt, Maria Matintytär, Bergudd s. 1630.
Mathesius, Anders Josefinpoika (taulusta 61. Äiti: Arctophilacius, Susanna Petterintytär) k. 1714 Hailuodon tienoilla. Kihlakunnantuomari Suur-Savossa, myöhemmin Pohjanmaan kihlakunnan tuomari. Kuolinsyy: Kuoli pakolaisena venäläisten surmaamaana nähtävästi Hailuodon tienoilla. Ammatinlisäyksiä: Valtiopäivämies.
Ylioppilas Turussa 1665, Upsalassa 13.03.1671. Otti Upsalasta erotodistuksen 09.06.1675. Kokkolan pormestari 15.07.1675. Edusmies herrainpäivillä 1675, palkkio 400 vaskitaalaria, 1682, palkkio 500 vaskitaalaria, 1686, palkkio 300 vaskittalaria ja 1689 palkkio 600 vaskitaaleria. Ilmoitti 21.05.1690 raastuvanoikeudelle tulleensa nimitetyksi Suur-Savon kihlakunnan tuomariksi ja piti jäähyväispuheensa. Siirrettiin Pohjanmaan pohjoisen kihlakunnan tuomarksi 1693, asuen Kokkolassa jonka kirkolle teki eri lahjoituksia. Otti eron virastaan 1707.
1. puoliso Ausius, Cecilia, Mathesius
Isä: Ausius, Henrik Upsalan kreikankielen professori.
Äiti: Brenner, Brita Knuutintytär, Ausius
Mathesius, Susanna Josefintytär, Klouwensich (taulusta 61. Äiti: Arctophilacius, Susanna Petterintytär)
1. puoliso Kluwensich, Henrik k. n. 1697. Vehmaan ja Ala-Satakunnan kihlakuntien tuomiokunnan tuomari 1686, luutnantti.
Ylioppilas Turussa 1665.
Isä: Kluwensich, Henrik Pormestari Uusikaarlepyy.
Äiti: Stammert, ??, Kluwensich
Mathesius, Magdalena Josefintytär, Hamnius (taulusta 61. Äiti: Arctophilacius, Susanna Petterintytär)
1. puoliso Hamnius, Olof Eliaksenpoika k. 1689. Suur-Savon tuomiokunnan tuomari 1680. Lisätietoja: Pariskunnan yht. hautakivi Kruunukylän kirkossa latinalaisella kirjoituksella.
Ylioppilas Turussa 1667.
Isä: Hamnius, Elias Kirkkoherra Pietarsaari.
Äiti: Wallerian, Margaretha, Hamnius
Mathesius, Beata Josefintytär, Brenner (taulusta 61. Äiti: Arctophilacius, Susanna Petterintytär)
1. puoliso Brenner, Gabriel, Brennerus s. n. 1644. k. 11.00.1710 Kokkola haudattu 13.01.1711 Kokkola. Kauppias ja raatimies Kokkolassa 1674. Lisätietoja: Alkujaan Brennerus.
Isä: Brennerus, Gabriel Henrici s. 1605 Mustasaari. Närpiön kirkkoherra, rovasti.
Äiti: Rudnesius, Brita, Brennerus
Mathesius, Josef Joosepinpoika (taulusta 61. Äiti: Arctophilacius, Susanna Petterintytär) s. 02.03.1640 Kalajoki. k. 10.03.1689 Kalajoki haudattu 07.04.1689. Kirkkoherra Kalajoki 1686. Perhesuhteet: Perheen nimiltään tuntemattomat lapset kuolivat pieninä.
Uuten-Kaarlepyyhun kouluun 1647. Ylioppilas Turussa 1654, Upsalassa 18.10.1662. Suoritti Thuronius´en johdolla maisteriväitöksensä "Theoremata nonnulla miscellancea psychologia" 05.09.1665. Maisteri 25.05.1666. Vihittiin papiksi keväällä 1667 ja määrättiin isänsä apulaiseksi Kalajoelle. Pietarsaaren kappal. 1670. Puolusti pappeinkokouksessa 15.02.1670 Oulussa esimiehenä piispa Gezelius'en synodaaliväitösk. ,,Qvaestiones theol. selectae de libero arbitrio." Isänsä jälkeen Kalajoen kkha 1686. Tutki ylioppilaana ensin lakitiedettä, niin että katsottiin kelpaavaksi hovioikeuteen. Hänen Pietarsaaressa ollessaan syntyi arvoriita Joh. Tavastin ja hänen välillään, edelliselläkö vanhempana kappalaisena vaiko jälkimmäisellä maisterina oli oleva etusija (ks. Strandberg, Herdam. II, 96-97). Kokkolan porvarien kanssa syntyi riita 1688, kun omalla aluksellaan oli kuljettanut tervoja Ruotsiin. Rakennutti itselleen eri lukutuvan, josta pitäjäläiset lupasivat 1690 leskelle maksaa 20 vaskital. Puoliso: adventin aikana 1667 Maria Thorwöste, Turun kaupp. Peter Thorwöste'n ja Elin Såger'in tytär, joka 2:o naitiin Lapväärtin kkhalle Johannes Beckman'ille. Lähde: Axel Bergholm Sukukirja s. 855
1. puoliso Thorwöst, Maria, Mathesius Vihitty: 15.09.1668 Turku.
Isä: Thorwöst, Petter Turkulainen kauppias.
Äiti: Såger, Elin, Thorwöst s. 30.06.1614 Turku.
Mathesius, Margaretha Josefintytär, Carlander (taulusta 61. Äiti: Arctophilacius, Susanna Petterintytär) s. 1644 ? Kalajoki. k. 17.02.1695 Pyhäjoki. Lisätietoja: Miehensä kuoleman jälkeen asui Pyhäjoella omistamassaan Kiiskilän talossa.
1. puoliso Carlander, Johan Larsinpoika k. 1680 Pyhäjoki. Maisteri, Vaasan koulurehtori, sittemmin Pyhäjoen kirkkoherra 1676.
Ylioppilas Upsalassa 1652, Turussa 1658, filosofian maisteri 1661.
Johan Carlander, som ifrån Wasa Rectorat 1676 befordrades till Pastor i Pyhäjoki. (Se Åbo Stifts Herdam. del II pag. 156).
Å hans grafsten i Pyhäjoki kyrka finnes följande inscription:
Anno 1680
Här hvilar under sten, Mester Johan Carlander,
En Kyrkoherde
Hvilken i Pyhäjoki Församling mong år,
Guds ord flitig lärde
Hvars like af lärdom, man nu skall efterleta
Det som kan mongen man till dygne banan reta
Ty han frå ungdoms tid intill sin sista dag
Har ährbar lefnad fört till Gudz och folkz behag
De Högvällärde män vid Åbo honom priste
För de mong goda prof han dersammastädes viste
Nu är han i jordens buk, undan vår ögon gjömder
Dock blir han aldrig här af dygde-minnet glömder
Hans själ var Gudi kär
Des blef han kallad fort
Frå verldens jämmerdal
Till de utvalds ort.
"Margaretha Josephi Mathesia"
Isä: Carlander, Lars Larsinpoika s. Hailuoto. Porvari Oulussa.
Äiti: Houru, Magdalena Hannuntytär, Carlander s. 1630 jälkeen.
Mathesius, Brita Josefintytär, Bergudd (taulusta 61. Äiti: Arctophilacius, Susanna Petterintytär) s. 1663 (sytymäaika noin) Kalajoki. k. 1739.
1. puoliso Bergudd, Erik s. 08.00.1654 Sulva. Komisarius Maalahti, Etelä-Pohjanmaan manttaalikomissaari. Vihitty: 10.02.1684.
Isä: Bergudd, Nils Erikinpoika s. 1625. Laihian ja Maalahden vapaaherrakuntain kaitsija; hopmanni.
Äiti: Schildt, Maria Matintytär, Bergudd s. 1630.
Pictorius, Magdalena Johansdotter (taulusta 62. Äiti: Arctophilacius, Margaretha Petterintytär)
1. puoliso Gammal, Knut Magnuksenpoika s. 1620 Vöyri ?. k. (kuoli vuosien 1663 - 1667 välillä). Kapellan uti Kemi 1643,Kemin kappalainen 1643. Vihitty: 1645 oli jo vihitty.
Ylioppilas Turussa 1640, vihittiin papiksi 1643, Kemin kappalainen 1643.
Isä: Gammal, Magnus Kirkkoherra Pietarsaari 1622.
Äiti: Westzynthius, Margaretha Knutsdotter, Gammal s. 21.09.1602 Pedersöre, Pietarsaari Västersund by.
Pictorius, Susanna Johansdotter, Carlman (taulusta 62. Äiti: Arctophilacius, Margaretha Petterintytär) k. 1697.
1. puoliso Carlman, Knut Jacobsson k. 1655 Kurland, Kuurinmaa. Kapellan i Ny-Carleby och sedan Pastor vid Österbottens regemente. Ammatinlisäyksiä: Pohjanmaan jalkaväkirykmentin pastori.
Ylioppilas Turussa 1644.
Isä: Carlman, Jakob, Borgoensis s. 23.07.1602. Kirkkoherra Uusikaarlepyy.
Äiti: Witting, Margaretha Cnutintytär, Carlman
Isä: Forsman, Petter Petri Kyrkoherde i Nordmalinge, Ruotsin Nordmalingin kirkkoherra.
Äiti: Anna Erikintytär, Forsman
Pictorius, Catharina Johanintytär, Lundinus (taulusta 62. Äiti: Arctophilacius, Margaretha Petterintytär)
1. puoliso Lundinus, Petter, Campenius s. 1627 Pietarsaari, Pedersöre. k. 1670 Pietarsaaren maaseurakunta ?. Pietarsaaren pitäjän kappalainen 1655. Vihitty: 17.06.1660.
Isä: Lundinus, Olof Pietarsaaren maaseurakunnan lukkari.
Pictorius, Margaretha Johansdotter, Munselius (taulusta 62. Äiti: Arctophilacius, Margaretha Petterintytär) k. 25.09.1695 Pyhäjoki.
1. puoliso Munselius, Jacob Josephsson k. 11.00.1669 (25. - 29.) Pietarsaari ?. Borgmästare i Jacobsstad och sedan Domare öfver Norra Österbotten. Ammatinlisäyksiä: Pohjanmaan lainlukija ja Pietarsaaren pormestari 1653.
Ylioppilas Turussa 1644.
Isä: Josef Jakobsson Pormestari Uusikaarlepyy.
Äiti: Witting, Susanna
Isä: Tawast, Henric Grefvinnan Ebba Brahes Hauptman öfver dess gods i Österbotten och Finnland.
Pictorius, Beata, Tawast (taulusta 62. Äiti: Arctophilacius, Margaretha Petterintytär)
1. puoliso Tawast / Tawaststjerna, Erik s. Turku. k. 29.12.1693 Liminka. Pohjanmaan pohjoisen rovastikunnan tuomari 1680. Lisätietoja: Vuodesta 1687 Tawaststjerna, aateloitiin 1687, ruotsin ritarihuoneeseen 1687.
Isä: Tawast, Henrik Kreiv Jakob De la Gardien Suomen läänitysten hopmanni. Herrainpäivämies.
Pictorius, Petter Johaninpoika (taulusta 62. Äiti: Arctophilacius, Margaretha Petterintytär) k. 1672 Uusikaarlepyy ?. Kappalainen Uusikaarlepyy.
Ylioppilas Turussa 1653, vihittiin papiksi 1660.
1. puoliso Ringius, Christina Nilsintytär, Ulonius Lisätietoja: Eli leskenä Närpiössä 1686.
Isä: Ringius, Nils Olofinpoika s. 1611 Växjö, Ruotsi. Uudenkaarlepyyn kirkkoherra 1654.
Äiti: Skepperus / Gammal / Höök ?, Anna Jakobintytär, Ringius s. 1621 Kokkola.
Calajokius / Kalling, Carl Carlinpoika (taulusta 63. Isä: Arctophilacius / Kalling, Carl Petterinpoika) k. 1697 Kalajoki. Kirkkoherra Kalajoki 1689. Lisätietoja: Sitten Kalling.
Ylioppilas Upsalassa 1669.
1. puoliso Goris, Anna, Kalling Lisätietoja: Oli elossa 1704.
Isä: Goris, ??
Äiti: Ingrid Göranintytär, Goris
Kalling, Elisabet Carlintytär, Carlander (taulusta 63. Isä: Arctophilacius / Kalling, Carl Petterinpoika) Lisätietoja: Eli leskenä 1686. Perhesuhteet: Avioliitto oli lapseton.
1. puoliso Carlander, Johan Henrikinpoika k. 1686. Lohtajan kappalainen 1668. Vihitty: 02.04.1676.
KIRJASTA: HANDLINGAR RÖRANDE FINSKA KYRKAN OCH PRÄSTERSKAPET 1539-1651
(K. G. Leinberg 1898)
318. Till biskopen i Åbo för Johanne Hinricj Carlandro. Dat. d. 19 Augusti 1674.
(Från Svenska Riksarkivet. Registratur Anno 1674. Pars 3. Augustus, September, October, fol. 130 v.)
Carl &c. Wår ynnest &c. Såsom Wij förnimme troo Vndersåthe och biskop medh huad flijt och trogen omwårdnadh, som Kyrckioheerdhen i Låchtå Wällärdhe H:r Erich Laurentij Gronnberg (=Granberg) dhen sig anförtrodde församblingen nu uti femb och trettijo Åhrs tijdh tient hafuer, och jembte en ijdkesam underwijsningh utj dhee stycken som til hans Åhörares och Sochnemänns ändelige wällfärdh lände och så dherom varit bekymbradh, at dhee utj allehanda lofl: Handwärck och Nähringzmedell måtte skaffa sig någon förfarenheet, dherom och hans förfädher, som widh pass utj 100 Åhrs tijdh Mann efter Mann dhen Församblingen förestådt, een serdeles åhuga hafua burit; Altså hafue Wij utj Nådigt anmerkiandhe dheraf, såssom och i anseende, at dhet underdånige ansökiande som Församblingen sielf härom för godt funnit, dhet be:te Kyrckioheerdes mågh, Iohannes Henrici Carlander, hwilken nu och i nije åhr dher å Orthen i Prediko Embetet skall tient hafua, må dher hans Swärfadher något dödeligit wedhkommer, honom utj Kyrckioheerde Embetet succedera. Hermedh &c.
Carolus
I.Bergenhielm
Referoituna suomeksi: Tässä kirjeessä, 19 elokuuta 1674, kuningas Kaarle kirjoittaa Turun piispalle, että hän nimittää Johannes Henricinpoika Carlanderin kirkkoherraksi Lohtajalle. Kuningas perustelee Carlanderin nimittämistä sillä, että seurakunta on kehunut nykyistä kirkkoherraa Erich Laurinpoika Granbergiä, joka on palvellut seurakuntaa 35 vuotta ja että jopa hänen esi-isänsä, mies toisensa jälkeen, ovat hoitaneet tätä virkaa 100 vuotta ja että seurakunta on katsonut parhaaksi, että Carlander, Granbergin vävy, joka on saarnannut jo 9 vuotta seurakunnassa, nimitetään kirkkoherraksi nyt, kun appi on kuolemaisillaan.
***********************************************
Lohtajan käräjät 18 - 19. maaliskuuta 1686 (MF ES2036, sivu 217-218)
Kunniallinen ja oppinut herra Christopher Granqvist autuaan kappalaisen herra Johannis Carlanderin lesken vaimo Elisabetha Carlsdotter Kallingin valtuuttamana esitti miehensä mainitun kappalaisen kirjelmän 2 päivältä huhtikuuta 1676, millä hän on astuessaan avioliittoon luvannut kunniallisen väen läsnäollessa hänelle huomenlahjan Salmin talon kaikkine siihen kuuluvine, niin irtaimessa kuin kiinteässäkin, sekä 120 luotia hopeaa, pyytäen, että oikeus katsoisi, että hänen vaimonsa saisi nämä pitää hänen miehensä siskosten häiritsemättä. (tämä oli vain osa käräjäjuttua!)
Lähde:
Simo Teirilä
Isä: Carlander, Henrik Simonpoika s. 1610. Kirkkoherra, Ii.
Äiti: Tulkkila, Brita Simontytär, Carlander
Calajokius / Kalling, Petter Carlinpoika (taulusta 63. Isä: Arctophilacius / Kalling, Carl Petterinpoika) s. 1648 Kalajoki. k. 11.02.1705 Tukholma haudattu Tukholma. Ruotsin Svean hovioikeuden asessori 1687. Perhesuhteet: Sai aatelisarvon nimellä Kalling 1698, merkittiin Ruotsin ritarihuoneeseen 1699.
Student i Uppsala (Um.) 1669-10-21. Blev efter en år 1673 i Uppsala utgiven disputation, och utrikes resor kanslist hos svenska sändebudet i Paris 1674. Avsked därifrån 1678. Sekreterare i reduktionskommissionen 1680, och förde i reduktionskommissionen tillika protokollet. Assessor i Svea hovrätt 1687 - 08- 13. Assessor i Svea hovrätt kommission 1687-12-17. "Under hemresan från sin anställning i Paris blev han tagen tillfånga i Danmark, men genast genom engelska ministerns bemedling lösgiven. Hade mycken kunskap i reduktionssakerna'. Adlad 1698-03-30 (introducera 1699 under nr 1361). Död 1705-02-11, i Stockholm och begraven. Lähde: Riddarhuset, Ruotsi
1. puoliso Bunge, Margaretha, Calajokius / Kalling s. 09.01.1668. k. 06.00.1756. Vihitty: 08.05.1684.
Isä: Bunge, Mårten Rukholman kauppapormestari.
Äiti: Jernstedt, Margaretha, Bunge
Wallenius / Wallenstierna, Christina Olofintytär, Falander (taulusta 64. Äiti: Arctophilacius, Beata Petterintytär) k. 1731. Lisätietoja: Vuodesta 1678 Wallenstierna.
1. puoliso Falander, Erik Erikinpoika, Tigerstedt s. 21.03.1640 Turku. k. 16.04.1697 Turku. Turun hovioikeuden assessori 1685, aateloitiin nimellä Tigerstedt. Lisätietoja: Vuodesta 1691 Tigerstedt. Perhesuhteet: Otettiin Ruotsin ritarihuoneen kirjoihin 1693.
Ylioppilas Turussa 1650. Filosofian kandidaatti 1665, Turun hovioikeuden auskultantti 1666. Kirjoittautui Giessenin yliopistoon 1666. Turun yliopiston kreikan- ja hebreankielen professori 1671, lainopin professori 1682, Turun hovioikeuden assessori 1685, aateloitiin nimellä Tigerstegt 1691 ja otettiin Ruotsin ritarihuoneen kirjoihin 1693.
Isä: Falander, Erik s. 1606 Falun, Ruotsi. Kokkolan kirkkoherra.
Äiti: Hermainen, Magdalena, Falander
Wallenstierna / Wallenius, Margaretha Olofintytär, Phoenix (taulusta 64. Äiti: Arctophilacius, Beata Petterintytär) Lisätietoja: Sitten ehkä Wallenstierna.
1. puoliso Samuel Petraeus k. 1685 haudattu 21.04.1685 Turku. Turun hovioikeuden asessori 1679.
Ylioppilas Turussa 1650.
Isä: Eskil Petraeus Turun hiippakunnan piispa.
Äiti: Kock, Anna
2. puoliso Phoenix, Johan k. 1710. Turun pormestari 1707.
Ylioppilas Turussa 1687.
Isä: Phoenix, Johan Ruotsin Wimmerbyn kirkkoherra, rovasti.
Äiti: Christina Cnutsdotter, Phoenix
Wallenius / Wallenstierna, Samuel Olofinpoika (taulusta 64. Äiti: Arctophilacius, Beata Petterintytär) s. 1644. k. 1694 Turku ? haudattu 13.12.1694 Turku. Turun hovioikeuden asessori 1674, Turun ja Porin läänin varamaaherra 1687. Lisätietoja: Vuodesta 1678 Wallenstierna.
Ylioppilas Turussa 1653.
1. puoliso Wernler, Christina, Wallenius / Wallenstierna k. 1695 haudattu 02.07.1695 Turku. Vihitty: 15.10.1668 Turku.
Isä: Wernler, Balthasar Turun linnan vero- ja muonamestari.
Äiti: Gubbertz, Catharina, Wernler
Wallenius, Magdalena Olofintytär, Flachsenius (taulusta 64. Äiti: Arctophilacius, Beata Petterintytär) s. 01.04.1645. k. 28.08.1685 haudattu 29.11.1685 Turku.
1. puoliso Wexionius, Olof s. 1626 Växsjö, Ruotsi. k. 20.04.1671 Turku. Tarton yliopiston valtiotieteen ja historian professori 1652. Ammatinlisäyksiä: Turun yliopiston lakitieteen professori 1658.
Ylioppilas Turussa 1644, filosofian maisteri 1650, Upsalan yliopistoon 1650.
Isä: Olof Olafinpoika Ruotsin Växjön sairashuoneen saarnaaja.
Äiti: Gunilla Erlanderintytär
2. puoliso Flachsenius, Johan s. 04.00.1636 Vehmaa. k. 11.07.1708 Turku. Turun ylopiston teologian tohtori 1693.
Ylioppilas Turussa 1653, filosofian maisteri 1661. Turun yliopiston matematiikan professori 1669, teologian professori 1692.
Isä: Henrik Henrikipoika Ratsutilallinen.
Äiti: Margaretha Jakobintytär
Nycarlus, Brita Johanin- eli Hansintytär, Witting (taulusta 65. Äiti: Margaretha Hansin- eli Johanintytär) s. 1605.
1. puoliso Witting, Gustaf Cnutinpoika k. 1647 Lohtaja ?. Lohtajan kirkkoherra 1640.
Isä: Witting, Knut Henricsson Borgmästare i Gamla Carleby; Pormestari Kokkolassa jo 1624.
Äiti: Sursill, Elisabet Carlsdotter, Witting s. 1574.
Isä: Matts Andersinpoika
Äiti: Brita Björnintytär
Alstadius, ?? Casparsdotter, Tavastius (taulusta 67. Äiti: Agneta Hansdotter -Johanintytär)
1. puoliso Tavastius, Jacob Henricsson k. 1644. Kapellan för Laihela och Lillkyro, Kyrkoherde i Lillkyro 1612. Lisätietoja: Kotoisin Sysmän pitäjästä. Ammatinlisäyksiä: Vähänkyrön kirkkoherra.
Alstadius, Margareta Kasparintyrär (taulusta 67. Äiti: Agneta Hansdotter -Johanintytär) Lisätietoja: Eli 1660.
1. puoliso ELFING-suvun kantaisä, Markus Antinpoika k. 09.10.1644 Kuoli valtiopäivillä ollessaan Tukholmassa. Kauppias Uusikaarlepyy, raatimies. Valtiopäivämies. Lisätietoja: Kuolinpäivä on 4. - 9. välisenä aikana.
Elfving, Elving
Uuden-Kaarleby´n alkuaikana syntyi siellä suku, joka kotikaupunkiinsa nähden sepitti itselleen latinaisen minimuodon Neostadius. Yksi sen jäsenistä katsoi kuitenkin sopivammaksi kutsua itsensä kaupungin ohi virtaavan joen mukaan Elfving. Hänestä on johtunut suku, jonka toisella haaralla edelleenkin Pohjanmaa on ollut kotipaikkana. Sen jäsenet ovat usein antautuneet kirkon palvelukseen, mutta vielä enemmin muille elämänaloille. Vanhempi sukuhaara siirtyi Satakunnan kautta Viipurin lääniin, vaan on sittemmin levinnyt etelä-Suomessa ja käyttää nykyään hiukan muutettua sukunimeä. -- Ovatko kaksi muuta Pohjanmaalla esiintyvää samannimistä sukua samaa alkuperää kuin vasta mainittu, on epävarmaa, mutta ei mikään näistä suvuista ole yhteydessä sen ruotsalaisen suvun kanssa, jota oli Turun professori Per Elfving, k. 30.06.1726.
Tammelander, Michael Casparinpoika (taulusta 67. Äiti: Agneta Hansdotter -Johanintytär) k. 1647 (tammi - helmikuussa) Ollessaan matkalle Tukholmaan valtiopäiville. Tammelan kirkkoherra 1639.
Ylioppilas Upsalassa 1625.
1. puoliso Abogius, ??, Tammelander k. 1636 haudattu 15.04.1636 Turku ?.
Isä: Abogius, Erik Tammelan kirkkoherra.
Äiti: Brita Henrikintytär, Abogius
2. puoliso Elisabet Mattsintytär, Tammelander Lisätietoja: Oli vielä elossa 1656.
Anna Sigfridintytär (taulusta 67. Äiti: Agneta Hansdotter -Johanintytär)
1. puoliso Johan Ljungonpoika k. n. 1636. Lapväärtin kirkkoherra 1634.
Isä: Limingus, Ljungo Thomae Kirkkoherra Kalajoki, lainsuomentaja.
Äiti: Nilsdotter, Margaretha
Alstadius, Martin Casparsson (taulusta 67. Äiti: Agneta Hansdotter -Johanintytär) s. 1597. k. 1667 kesäkuussa, Vähäkyrö. Kapellan för Laihela och Lillkyro; Vähänkyrön kirkkoherra 1646.
Esimmäisen Vähäkyrön kirkkoherran Casparus Martini Ahlstadiuksen poika.
1. puoliso Tavastius, Agneta Jacobsdotter, Alstadius k. 1683.
Föregifves i Herdaminnet, del II, pag. 71 hfva varit gift med Martin Casparsson Alstadius, hvilket synes mindre troligt.
Martin Casparsson olisi ollut setä!
Lähde: Genealogia Sursilliana, sivu 25
Isä: Tavastius, Jacob Henricsson Kapellan för Laihela och Lillkyro, Kyrkoherde i Lillkyro 1612.
Äiti: Alstadius, ?? Casparsdotter, Tavastius
Brita Sigfridintytär, Lucasson (taulusta 67. Äiti: Agneta Hansdotter -Johanintytär) s. 1618 Laihia. k. 1691 haudattu 28.03.1691 Kokkola. Perhesuhteet: Toisesta avioliitosta syntyneet lapset kuolivat pieninä.
1. puoliso Lucasson, Matts k. 1650 Kokkola ?. Raatimies Kokkolassa.
Lithovius, Samuel Josefinpoika (taulusta 68. Äiti: Sinius, Anna Larsdotter) k. 1659 Ii ?. Kirkkoherra, rovasti, Ii 1652.
Suomalaisen lakihistorian tutkijan Mia Korpiolan (englanninkielisen) esitelmän, joka käsittelee vanhempien ja sukulaisten kontrollia nuorten avioliittoaikeissa 1600-luvun Ruotsissa. Esitelmä alkaa kuvauksella siitä, miten Samuel Lithovius, ollessaan valtiopäiväedustajana Tukholmassa v. 1647, vihki Årstan kartanossa pariskunnan, jonka morsiamen isä ei ollut antanut suostumustaan. Tästä tuli ongelmia, paitsi pariskunnalle, myös papille. Mia Korpiola Introduction Curate Samuel Josephi Lithovius1 of Limingå (Liminka) in Ostrobothnia was one of the six representatives of the clergy of the diocese of Åbo (Turku) at the diet of Stockholm in 1647. At the diet, however, he was accused by his fellow clergymen of having performed an irregular solemnization (på oordentligit wijs - - hadhe sammanwigdt) at the manor of Åhrsta outside the city of Stockholm. By doing this, he had usurped the authority of another priest and ‘confirmed the madness (galenskap) and disorder with which the parties had commenced their marriage’ for a sum of money. By his actions, he had compromised the whole estate (uppålagdt heela ministerio - - een elack notam) The couple, Johan Mejer and Dordi, daughter of Jacob Skinnare, had married without the consent of the bride’s father, who was wholly against the union. The priest claimed that he had been told that the father had originally been against the marriage and attempted to force his daughter to wed another man. Lithovius further alleged that according to his information, Jacob Skinnare had later relented, agreeing to the match with Mejer even if refusing to attend the ceremony himself. Samuel Josephi Lithovius was obviously quite aware of the irregularity of the marriage, although he attempted to put the blame on the false information of some of his friends, who had persuaded him to perform the solemnities. It seems, nonetheless, that he had tried to prevaricate by ingenious means, namely by sending a message to Jacob Skinnare that his daughter Dordi was going to be married to Johan Mejer on the following evening and, if the father refused to consent, he ought to keep her at home. Thus, if Dordi Jacobsdotter remained at home, the priest would know that the father dissented and he need not perform the ceremony because of the bride’s absence. Contrariwise, as the bride was present, the priest deduced that the father had ‘completely consented to the business’ as he had let her attend despite the warning. As a result, Lithovius performed the wedding ceremony.
1. puoliso Lithman, Catharina, Lithovius Lisätietoja: Ruotsin Länkipohjan Kainuusta. Perhesuhteet: Jäi leskeksi ja asui Iissä 1660.
Lithovius, Brita Josefintytär, Mathesius (taulusta 68. Äiti: Sinius, Anna Larsdotter)
1. puoliso Mathesius, Anders Matiaksenpoika Kappalainen Saloisissa 1628. Perhesuhteet: Puoliso: veljensä käly.
Isä: Mathesius, Mathias Georgii, Halicoensis s. Halikko. Opettaja Turussa ja Raumalla, kirkkoherra, Saloinen.
Äiti: Margaretha s. Rauma.
Lithovius, Isaac Josephsson (taulusta 68. Äiti: Sinius, Anna Larsdotter) k. 1652 Liminka ?. Pastor i Limingo 16.10.1648; Limingan kirkkoherra, rovasti.
Omisti kuollessaan 2 manttaalin Kristiermilän (Pietilä), 1,5 mantaalin Juustilan, sekä kolme muuta taloa ja uudistilan.
1. puoliso Groth, Dorothea Claesdotter, Lithovius s. Gefle; Gävle, Ruotsi. Vihitty: n. 1626 Oulu.
Isä: Groth, Claus s. Ruotsi.
Äiti: Margaretha Andersintytär, Groth s. Ruotsi ?.
Lithovius, Carl Josefinpoika (taulusta 68. Äiti: Sinius, Anna Larsdotter) k. 1674 oli vainajana. Limingan nimismies.
1. puoliso Riitta Matintytär, Tolonen ? Vihitty: 1645 jo. Perhesuhteet: Avioliitto Lithoviuksen kanssa oli lapseton.
Lithovius, Catharina Josefintytär, Gammal (taulusta 68. Äiti: Sinius, Anna Larsdotter)
1. puoliso Gammal, Gabriel s. 1599 Vöyri. k. 28.09.1664 Vöyri. Vöyrin kirkkoherra 1633.
Ylioppilas Upsalassa 1620, vihittiin papiksi 1621.
Isä: Gammal, Matheus Jacobi, Skepperus s. Pernaja; Pernå, Gammelby. Pastorn uti Wörå; Pastori Vöyrissä.
Äiti: Wiloides, Britha, Brita, Gammal s. 1500-luvulla Vörå.
Lithovius, Lars Joosepinpoika, Limingius (taulusta 68. Äiti: Sinius, Anna Larsdotter) s. 1608 Liminka. k. 1665 Liminka. Kirkkoherra 1652 Liminka. Kuolinsyy: Kuoli äkkiä.
Faderns adjunkt 1628. Kyrkoherde i Limingo 1654. Kallas "Limingus vel Lithovius". - SS 3758. (Laurentius Josephi). Lapset Gustaf 1632, Maria, Gabriel, Lars, Margaretha 1639. Limingalla ensin isän apupappina 1628. Limingan kappalainen, sitten kirkkoherra 1652, 1654. Johan Tuderuksen väitöskirjassa 21.5.1653 omistus Larsille.
1. puoliso Mathesius, Katarina, Lithovius s. Saloinen ??. k. Kuollut 1665 jälkeen. Lisätietoja: Syntynyt viimeistään 1610 luvulla. Elää 1660. Eli miehensä jälkeen.
Isä: Mathesius, Mathias Georgii, Halicoensis s. Halikko. Opettaja Turussa ja Raumalla, kirkkoherra, Saloinen.
Äiti: Margaretha s. Rauma.
Lithovius, Anna Josefsdotter, Mathesius (taulusta 68. Äiti: Sinius, Anna Larsdotter) s. 1610. k. 1685.
Anna oli tilusriidoissa 2-3.03.1683 J. Carlanderin lesken Margaretha Mathesiuksen kanssa. Annalle kuului Luodon tila Pyhäjoella.
1. puoliso Mathesius, Johan Matiaksenpoika s. 1607 Saloinen. k. 09.03.1663 Pyhäjoki. Kappalainen Saloisissa, Pyhäjoen kirkkoherra 1642. Lisätietoja: Asui Kukkarilan talossa.
Mainitaan Raahen tuomiokirjassa 23.05.1660, mutta vielä 4-5.02.1661 oli eräs hänen haaksikauppansa esillä Pyhäjoen käräjillä ja v. 1663 mainitaan hänen leskensä armovuodeksi.
Isä: Mathesius, Mathias Georgii, Halicoensis s. Halikko. Opettaja Turussa ja Raumalla, kirkkoherra, Saloinen.
Äiti: Margaretha s. Rauma.
Lithovius, Henrik Josefinpoika (taulusta 68. Äiti: Sinius, Anna Larsdotter) s. 1621. k. 1677 Oulu ?. Oulun kirkkoherra 1672.
Ylioppilas Upsalassa 1640, Turussa 1644.
1. puoliso Montanus, Margaretha, Lithovius
Isä: Montanus, Erik Iin kirkkoherra.
Äiti: Kallio, ??, Montanus
Fordell, Anna Hansdotter, Westzynthius (taulusta 69. Äiti: Dorothea Mattsdotter)
1. puoliso Westzynthius, Carl Knutsson k. 1655 Pietarsaaren pitäjä ?. Pietarsaaren pitäjän kirkkoherra 1654. Lisätietoja: Han har tagit sig namn af Westersunds hemman i Pedersöre. Ammatinlisäyksiä: Pastor i Pedersöre 1654.
Ylioppilas Upsalassa 1626.
"Karl Westzynthius, son till kyrkoherden Knut Henriksson, blev student i Uppsala i april 1626 och kapellan i Pedersöre 1629. Han köpte (27 febr. 1633) av sin moder, Anna Persdotter Gestrenius, 1 mantals hemman i Västersund för 450 kmt och lovade syta henne till dödedag. Han var redan 1631 bosatt på detta hemman. Han har efter namnet på byn bildat sitt tillnamn Westzynthius. ..."
Lähde
Pedersöre storsockens historia, del II
Isä: Westzynthius, Canutus Henrici s. 1555. Pastor i Pederöre 1600; kirkkoherra Pietarsaari.
Äiti: Niurenius / Gestricius, Anna Petridotter, Westzynthius s. 1580 keväällä, Gävle, Sverige.
Fordell, Elisabeth Hansdotter, Sursill (taulusta 69. Äiti: Dorothea Mattsdotter) s. Uleå, Oulu.
1. puoliso Sursill, Eric Isaacsson, Sill k. 1651. Kapellan i Pedersöre 1628, kappalainen Pietarsaari.
Isä: Sursill, Isaac Ericsson, Tenalensis Kapellan i Pedersöre 1607, kappalainen Pietarsaari.
Äiti: Anna Pehrsdotter, Sursill
Fordell, Hans Hansinpoika (taulusta 69. Äiti: Dorothea Mattsdotter) k. 1657 Oulu haudattu 12.07.1657 Oulu. Kauppias Oulussa, raatimies.
1. puoliso Margaretha Clementintytär, Fordell k. 1690 Oulu haudattu 23.10.1690 Oulu.
Fordell, ?? Hansintytär, Skepper (taulusta 69. Äiti: Dorothea Mattsdotter)
1. puoliso Skepper, Hierynymus
Lithovius, Henric Christiernsson (taulusta 70. Isä: Lithovius, Kristian Henrikinpoika) k. 1646 eller 1648. Kriegsprest, sedan Pastor uti Ijo 1641; Sotapappi, Iin kirkkoherra 1641. Perhesuhteet: Han var gift och hade flera barn.
Lapset:
1) Kristina (katso taulu 472)
Lithovius, Gabriel Christierninpoika, Limingius (taulusta 70. Isä: Lithovius, Kristian Henrikinpoika) k. 1641 Kemi (ehkä kuollut 1642?). Kappalainen Paltamossa 1628, Kemissä kappalainen 1641.
1. puoliso Wendelius, Anna, Lithovius
Kataja, Matti Laurinpoika, Enqvist / Eneqvist (taulusta 73. Äiti: Granberg, Brita Mattsdotter) s. 1595 (1600?). Borgare i Uleåborg; porvari Oulussa.
1. puoliso Riitta Matintytär, Kataja s. n. 1959. k. 03.09.1662 Oulu.
Isä: Matts Michaelinpoika
Lytter / Lythraeus, Margaretha Jöransdotter, Gammal (taulusta 73. Äiti: Granberg, Brita Mattsdotter) k. 1670 jälkeen. Lisätietoja: Eli Vöyrillä vielä 1670.
Margarethalle jäi Martinuksen kuoleman jälkeen suuret velat. Tulipalo tilalla 1669, Margaretha valitti toimeentuloa käräjillä 1670 (Vöyri)
1. puoliso Gammal, Martinus Mathaei s. 1608. k. 06.10.1668 Vöyri (04.03. - 05.10.1668 välisenä aikana). Kappalainen 1628; kyrkoherde i Vörå 1666, kirkkoherra Vöyri. Vihitty: n. 1640.
Ylioppilas Upsalassa 1626. Vöyrin kappalainen 1628-66 ja kirkkoherra 1666-68.
Sai 1652 vapaakirjan Rökiön tilalle.
Isä: Gammal, Matheus Jacobi, Skepperus s. Pernaja; Pernå, Gammelby. Pastorn uti Wörå; Pastori Vöyrissä.
Äiti: Wiloides, Britha, Brita, Gammal s. 1500-luvulla Vörå.
Kataja, Carin Jöransdotter, Kauhanen (taulusta 73. Äiti: Granberg, Brita Mattsdotter) s. n. 1600. k. 1679 (jälkeen). Lisätietoja: Eli Oulussa iäkkäänä leskenä 1679.
1. puoliso Kauhanen / Kauhainen, Henric k. 1677 Oulu ?. Rådman i Uleåborg; raatimies Oulussa. Lisätietoja: Kotoisin Turusta.
Lyttraeus, Jöran (taulusta 73. Äiti: Granberg, Brita Mattsdotter) Pohjois-Pohjanmaan kihlakunnan vouti 1653, asui Kokkolassa 1660.
1. puoliso Tysk / Teuschovius, Margaretha Jakobintytär Lisätietoja: Sitten Teuschovius.
Isä: Tysk, Jakob Andersinpoika Oulun pormestari 1634.
Äiti: Catharina, Tysk
Lythraeus, Anders Jöraninpoika (taulusta 73. Äiti: Granberg, Brita Mattsdotter) s. 1615. k. 1679 oli kuolleena. Oulun pormestari 1662 - 1676, valtiopäivämies.
Ylioppilas 1637 Upsalassa. Opiskeltuaan lakitiedettä Upsalan yliopistossa palveli alalaamannina ja Uusikaarlepyyn pormestarina. Oulun pormestari 1662 - 1667. Oli Oulun edustaja Tukholman valtiopäivilla 1664, 1668 ja 1672. Myöhemmin pormestari ja lainlukija Käkisalmessa
1. puoliso Catharina, Lythraeus s. Piitime, Ruotsi.
Granberg, Beata Larsintytär, Granqvist (taulusta 74. Isä: Granberg / Lohtovius, Lars Matthiae) k. 1641 Lohtaja ?.
1. puoliso Granqvist, Christoffer Hansinpoika Pohjanmaan jalkaväkirykmentin kapteeni, Lohtajan nimismies 1648. Lisätietoja: Eli Lohtajalla vielä 1665.
Granberg, Erik Larsinpoika, Lochtovius (taulusta 74. Isä: Granberg / Lohtovius, Lars Matthiae) s. 02.02.1623 Lohtaja ?. k. 1687 Lohtaja ?. Kirkkoherra Lohtaja 1647. Lisätietoja: Alkujaan luultavasti Lochtovius.
Vihittiin papiksi 1638.
1. puoliso Munselius / Muncelius, Elisabeth Josefintytär, Granberg s. 1630 Ny-Carleby, Uusikaarlepyy. k. 12.06.1673 Lohtaja. Vihitty: 1645.
Isä: Josef Jakobsson Pormestari Uusikaarlepyy.
Äiti: Witting, Susanna
Granberg, Elsa Larsintytär, Kalajokiensis (taulusta 74. Isä: Granberg / Lohtovius, Lars Matthiae) s. 1625 Lohtaja.
1. puoliso Kalajokiensis, Olof s. 1610 Kalajoki. k. 1663 Lohtaja ?. Lohtajan kappalainen 1641. Lisätietoja: Alkujaan nähtävästi Olavi Pentinpoika.
2. puoliso Ringius, Nils Olofinpoika s. 1611 Växjö, Ruotsi. k. 1680 Uusikkarlepyy ?. Uudenkaarlepyyn kirkkoherra 1654.
Ylioppilas Turussa 1640.
3. puoliso Brennerus, Jakobus Henrici, Brenner s. 05.00.1607 Vaasa, Mustasaari. k. 13.01.1685 Kronoby; Kruununkylä. Rovasti, Kruununkylä, valtiopäivämies.
Kruunupyyn kirkkoherra, kontrahtirovasti. Lapset: Henrik 1669, Isak 1670, Margaretha 1672, Birgitta
1673-73, Regina 1674-74, Jacob 1676-76, Abraham 1678, Martin 1682-82 (katso Jacobin ikä!) Sai alkuopetuksen Vaasan kappalaiselta Benedictus Mateilta. Turkuun kouluun 1618, Oulun kouluun 1622. Ylioppilas Uppsalassa 11.7.1625, vihitty papiksi 16.2.1631. Pohjanmaan rykmentin pataljoonan saarnaajaksi 1631, rykmentin mukana Saksassa 30-vuotisessa sodassa 1631-37, rykmentin pastori 1637. Kruununkylän kirkkoherra 8.7.1638 lähtien 1680-luvulle saakka. Samannimisen rovastikunnan esimies, joka piti joka vuosi rovastikäräjät. Ruotsi-Suomen valtiopäivämies 1647. Julkaisu: Christenhetens allmene Juulefröjd öfver Jesu Födelse, Turku 1666. 1:o puoliso Magnus Gammalin (ksto Gammal) leski Margaretha Canuti Westzyntius s.21.9.1602, vih 7.10.1638, k.14.12.1667.
Heillä lapset Margaretha 1641-44 ja Jakob s 1646, ylioppilas 1662, kuoli (hukkui) 4.10.1668. 2:o puoliso oli Brita vihitty 30.11.1668, myös Britan 2:o avioliitto, 3:o puoliso oli Elsa Granberg. Avioliitto oli molempien kolmas.
Han belev Student i Upsala och prestvigd i Åbo 1631 till Bataillons-predikant vid Överste Hans Kyles regemente, hvilket han åtföljde till Tyskland samma år och dervid han blef Pastor 1637; Kyrkoherde i Kronoby 1638; Prost.
Brennerus kävi koulua Turussa ja Oulussa ja tuli ylioppilaaksi Uppsalassa 1625. Häneet vihittiin papiksi Turussa 1631 ja sai määräyksen pataljoonasaarnaajaksi Pohjanmaani rykmenttiin. Kuuden vuoden aikana hän seurasi rykmenttiä Saksan taitelutantereille. (30-vuotinen sota) Hänestä tuli pastori 1637 ja palasi samana! vuonna Suomeen. Seuraavana vuonna hän' sai Kruunupyyn kirkkoherrran viran. Pappilan köyhyyden vuoksi Brennerus piti omaal maatilaa. Toisen vaimonsa ansiosta hänestä oli tullut tilanomistaja Eugmon kylässä, nykyisessä Luodossa. Myöhemmin hän hankki itselleen tilan Överbråtön kylästä. Kokkolan vierailun yhteydessä Pietari Brahe antoi kirkkoherran tilalle verovapauden. Tämä oli korvaus hänen sodassa kokemistaan vaikeuksista ja suuresta työtaakastaan. Pappila oli usein joutunut hoitamaan suuria kestityksiä ja sen lisäksi kirkkoherra palkatta valvoi pitäjässä olevaa pitaalisten sairaalaa. Hänet valittiin vuonna 1647 valtiopäiville edustamaan pohjalaista papistoa. Rovasti Brennerus harjoitti myös kauppaa ja toimi laivanvarustajana. Amiraliteetti teki vuonna 1673 hänen kanssaan sopimuksen sotalaivan rakentamisesta Kruunupyyssä. Laiva rakennettiin Jouxholmenilla, Kruunupyyn joen suulla. Kirkkoherra omisti osan saaresta. Jonkin aikaa myöhemmin hän myi maansa kruunulle Se johti Jouxholmenin telakan syntymiseni.
Benneruksesta on kuva kirjassa.
Lähde:
Keskipohjalaisia Elämänkertoja
Kokkola 1995
Isä: Brennerus, Henricus Martinus s. 1552 Mustasaari. Kirkkoherra, Mustasaari.
Äiti: Porshank, Margareta Knutsdotter, Brennerus s. 1567 Tukholma.
Granberg, Lars, Lochtovius (taulusta 74. Isä: Granberg / Lohtovius, Lars Matthiae) s. 1626 Lohtaja ?. k. 1667 Lohtaja ?. Lohtajan kappalainen 1648. Lisätietoja: Sitten Granberg. Perhesuhteet: Perheen lapset kuolivat jo vuoteen 1660 mennessä.
Ylioppilas Turussa 1642.
1. puoliso Witting, Elisabet Gustafintytär, Granberg k. 1692. Vihitty: 1669.
Isä: Witting, Gustaf Cnutinpoika Lohtajan kirkkoherra 1640.
Äiti: Nycarlus, Brita Johanin- eli Hansintytär, Witting s. 1605.
Sinius, Isaac Hanssons (taulusta 75. Isä: Hannu Laurinpoika) k. 1686. Fogd i Cajana; vouti Kajaanissa.
Asui Kajaanissa v:sta 1651: Mainitaan1653 alussa nimismiehenä. Määrätty kaupungin ensimmäiseksi postinhoitajaksi 1653 ja majatalonpitäjäksi 1653-1659. Määrätty 01.02.1659 kaupungin kirjuriksi. Kirjurin tehtävät siirtyivät kuitemkin vielä samana vuonna pormestari Curnoviukselle. Pielisen pogostan vouti 1659-63; Paltamon ja Sotkamon vouti sekä Kajaanin konventin jäsen ainakin 1664-79. Toimi myös Kajaanin tullinhoitajana (ei enää 1666). Kajaanin siviiliasukkaiden luettelossa arvojärjestyksessä neljäntenä. 24.08.1672 hän kirjeessään kiittää kreivi Pietari Brahea kaikkiin tämän alamaisiin kohdistuvasta huolenpidosta ja erikoisesti lääkkeestä, jonka kreivi oli lähettänyt hänen pienen poikansa silmäsaurauden parantamiseksi. Sotkamon ensimmäiseksi nimismiehenä 1681 oli Isak Hannunpoika Sinius joka vapaaherrakunnan purkautuessa vapautui sen voudin virasta.
Kari Bergholm Sinius-suku on saanut alkunsa Oulun läänin Salon pitäjästä. Sieltä kotoisin olleen Kajaanin kihlakunnan voudin Iisak Hannunpojan lapset ottivat isänsä kotitalon Siniluodon mukaan sukunimen Sinius. Koko suvun elinajan pysyttelivät sen jäsenet harvoja poikkeuksia lukuunottamatta Pohjanmaalla keskittyen varsinkin Kajaanin, Oulun ja Vaasan seuduille. Yhteiskunnalliselta asemaltaan suvun jäsenet kuuluivat kaikkiin aatelittomiin säätyihin, ja lapset sangen usein siirtyivät pois vanhempiensa säädystä. Iisak Hannunpoika eli 1600-luvun puolimaissa, ja suvun kukoistuskausi oli n. 1770-1820, jolloin samanaikaisesti oli elossa jopa kahdeksan täysi-ikäistä miespuolista Siniusta, mutta jo 1846 suku sammui mieskannalta ja 1870 kokonaan. Suvun häviö on suorastaan tyrmistyttävän nopea. Sen ulkonaisena syynä oli se, että viimeisen sukupolven kymmenestä miespuolisesta viisi kuoli ennen täysi-ikäisyyttä ja loput viisi jäivät naimattomiksi. Sinius-suku on siis hävinnyt, mutta avioliittojensa kautta se solmi sukulaisuussuhteet useisiin huomattaviinkin sivistyssukuihin, kuten Anteli, Antilius, Cajanus, Calamnius, Ganander, Gummerus, Heikel, Hoffren, Höckert, Kimman, Niska, Schroderus, Sovelius, Tuderus, Wacklin, Wegelius ja Westzynthius. Näiden välityksellä Iisak Hannunpojalla yhä on paikkansa varmaankin kymmenientuhansien nykysuomalaisten esivanhempaintaulussa. GENOS Suomen Sukututkimusseuran aikauskirja www.genealogia.fi/genos
1. puoliso Duwal, Elin Auttersdotter, Duvel / Trumbel ? k. 1702 aikaisintaan ?. Lisätietoja: Eli leskenä 1691.
Isä: Duwal, Author Turkulainen kauppias.
Äiti: Platz, Elisabet Hansdotter, Duwal
Riitta Hannuntytär, Päkkilä / Päckilan (taulusta 75. Isä: Hannu Laurinpoika)
1. puoliso Päkkilä / Päckilan, Juho Matinpoika k. 1663 haudattu 01.02.1663 Oulu. Porvari ja Raatimies Oulussa.
Clara Hannuntytär, Hiltuinen (taulusta 75. Isä: Hannu Laurinpoika) k. n. 1686 Oulu. Lisätietoja: Oli elossa 1687.
1. puoliso Hiltuinen, Samuel Yrjönpoika, Hilduinen Porvari Oulussa, laivanvarustaja. Lisätietoja: Oli elossa 1687.
Anna Hannuntytär, Lappodius / Nahkala / Nahkiainen (taulusta 75. Isä: Hannu Laurinpoika) s. 1637. k. 20.01.1703 Kemijärvi.
1. puoliso Lappodius, Jaakko, Nahkala / Nahkiainen s. 1622 Kauhava. k. 1660. Kemijärven ensimmäinen kappalainen 1648: Lappalaisten käännyttäjä.
Ylioppilas Turussa 1644.
Isä: Nahkiainen, Erkki Kauhavalainen talollinen.
Isä: Mansvetus Jakobinpoika Iin kappalainen, sittemmin Paltamon ja Sotkamon kirkkoherra.
Paldanius, Britha Samuelintytär, Argillander (taulusta 76. Äiti: Lithovius / Limingius / Limingia, Dorde Johansdotter) s. 1641 Syntynyt noin; Paltamo. k. 11.03.1673 Kuopion maaseurakunta.
1. puoliso Argillander, Johan Ivarinpoika s. 1640-1650 Kuopion maaseurakunta. k. 1751 Kuopion maaseurakunta. Pohjois-Savon vouti, Savon käskynhaltija.
Lapsia ainakin 10!
Isä: Argillander, Ivar Johaninpoika Vouti ja käskynhaltija Pohjois-Savossa isänsä jälkeen.
Äiti: ??, Argillander
Paldanius, Zacharias Samuelsson (taulusta 76. Äiti: Lithovius / Limingius / Limingia, Dorde Johansdotter) s. 1645 aikaisintaan. k. 1690 luvulla; Kuopio ?. Pitäjänkirjuri Iisalmella.
Iisalmen pitäjänkirjuri, valtakirja 10/7 1678.
1. puoliso Sinius, Helena Isakintytär, Paldanius
Isä: Sinius, Isaac Hanssons Fogd i Cajana; vouti Kajaanissa.
Äiti: Duwal, Elin Auttersdotter, Duvel / Trumbel ?
Hoffrenius / Houru, Brita Hannuntytär, Anglenius (taulusta 77. Äiti: Lithovius, Magdalena Johanintytär) k. 1672 Vaasa haudattu 06.10.1672 Vaasa. Lisätietoja: Alkujaan Houru.
1. puoliso Anglenius, Simon Danielinpoika, Nurckerus k. n. 1651. Vehmaan kihlakunnan lainlukija 1649.
Ylioppilas Upsalassa 1641, Turussa 1643
Isä: Nurkka / Nurckerus, Daniel Simonpoika s. 1587. Oulun nimismies.
Äiti: Reyer, Maria, Nurkka s. 1590 Arborga, Ruotsi.
Isä: Hans Hansson Vaasalainen kauppias.
Äiti: Beata Enevaldin- eli Ingevaldintytär
3. puoliso Thorsson, Hans Kauppias Vaasassa. Valtiopäivämies. Lisätietoja: Eli vielä 1676. Perhesuhteet: Oli aikaisemmin naimisissa.
Hoffreen, Johan Hannunpoika, Houru (taulusta 77. Äiti: Lithovius, Magdalena Johanintytär) k. 1690 Kristiinankaupunki ?. Kristiinankaupungin pormestari ja postimestari 1664. Lisätietoja: Sitten Hoffreen. Perhesuhteet: Avioitunut ennen vuotta 1652.
Maaherran kirjuri, Vaasan kaupungin kirjuri.
1. puoliso Höök, Christina, Hoffreen Vihitty: 1652 ennen. Lisätietoja: Oli elossa 1702.
Isä: Carl Jönsson Kokkolan vt. pormestari.
Äiti: Kurikka, ??
Houru, Olof Hannunpoika (taulusta 77. Äiti: Lithovius, Magdalena Johanintytär) s. 1630 jälkeen. Kauppias Oulussa. Lisätietoja: Oli elossa 1678.
1. puoliso Gråå, Elisabet, Houru
Isä: Gråå, Bengt Henrikipoika Majuri.
Äiti: Witting, Catharina Cnutintytär, Gråå
Houru, Magdalena Hannuntytär, Carlander (taulusta 77. Äiti: Lithovius, Magdalena Johanintytär) s. 1630 jälkeen. k. 1672 Oulu ? haudattu 04.10.1672 Oulu.
1. puoliso Carlander, Lars Larsinpoika s. Hailuoto. k. 23.11.1666 Oulu ?. Porvari Oulussa.
Houru, Jakob Hannunpoika, Hoffrén (taulusta 77. Äiti: Lithovius, Magdalena Johanintytär) k. 1668 Oulu ?. Porvari Oulussa.
1. puoliso Kröger, Margareta Danielintytär, Hoffrén k. 1685.
Isä: Kröger, Daniel Pormestari Oulussa.
Äiti: Neuman, Maria Danielintytär, Kröger
Houru, Anna Hansintytär, Walstenius (taulusta 77. Äiti: Lithovius, Magdalena Johanintytär) s. n. 1602 Ii. k. 13.01.1764 Loimaa haudattu Loimijoki.
1. puoliso Walstenius, Johannes Petri s. n. 1595. k. 03.01.1658 Loimaa.
Hoffrenius, Petrus Hannunpoika, Lithovius (taulusta 77. Äiti: Lithovius, Magdalena Johanintytär) s. 1626 Oulu. k. 1686 Ii haudattu 15.08.1686 Ii. Oulun pedagogion rehtori, Iin kirkkoherra 1678.
Ylioppilas Upsalassa 22.11.1643, Turussa 1646. Papiston apulainen Iissä 1648. (Vaimonsa Margaretan isän Carleniuksen apulainen) Oulun koulun rehtori 29.05.1661, Iin kirkkoherra 1678. Piti puheen pappeinkokouksessa 1670. Extraordinarie Prest uti Ijo 1648. Rector vid Uleåborgs skola 1661; Pastor uti Ijo 1680.
1. puoliso Carlander, Margareta, Hoffrenius
Isä: Carlander, Henrik Simonpoika s. 1610. Kirkkoherra, Ii.
Äiti: Tulkkila, Brita Simontytär, Carlander
Hoffrenius, Henrik Hannunpoika, Houru / Hourenius (taulusta 77. Äiti: Lithovius, Magdalena Johanintytär) s. 1629 Oulu. k. n. 1710. Iisalmen kirkkoherra 1671, rovasti. Lisätietoja: Savon Hoffrén-suvun kantaisä. Perhesuhteet: Veljensä käly oli hänen vaimonsa Elisabet.
Ylioppilas Turussa 1648. Vihittiin papiksi 1650. Kappalainen Sotkamossa 1652. "Kutsuttu ja vahvistettu" Iisalmen kirkkoherraksi helmikuussa 1671.
1. puoliso Carlander, Elisabet, Hoffrenius
Isä: Carlander, Henrik Simonpoika s. 1610. Kirkkoherra, Ii.
Äiti: Tulkkila, Brita Simontytär, Carlander
Carin Tyriksentytär, Bonsdorff / Bonsdårf (taulusta 78. Äiti: Lithovius, Catharina Johanintytär) Lisätietoja: Oli elossa Oulussa 1689. Perhesuhteet: Toinen avioliitto ilmeisesti 1654.
1. puoliso Bonsdorff / Bonsdårf, Christoffer s. Kotoisin Saksasta, Lüneburgista. Kultaseppä Oulussa 1641.
Suku, jolla ennen sen tuloa Suomeen on tarinan tieten ollut nimi Bernstorff, kehutaan johtuvan samasta juuresta, kuin Bernstorff'in kuuluisa kreivillinen perhe Tanskassa. Varmaa ainakin on, että Lüneburgista, josta Tanskan sennimiset kreivit polveutuvat, tuli suomalaisenkin suvun kanta-isä Kristiina kuningattaren aikana Ouluun. Hänen jälkeisensä siellä ovat tällä vuosisadalla sukupuuttoon kuolleet. Mutta jo varhain siirtyi Oulusta etelä-Suomeen sukuhaara, joka on perustanut suvun maineen maassamme. Sen jäsenet ovat toimineet varsinkin kirkon, koulun ja yliopiston palveluksessa, jossa moni on saavuttanut tieteellisen maineen. Niinpä veljekset, teologit Jakob ja Johan sekä entomologi ja lääkäri Gabriel B., josta viimemainitusta, aateloittuna nimellä von Bonsdorff, ny k. senniminen sekä aatelis- että vapaaherra suku on lähtenyt. Meidän aikaisista suvun jäsenistä mainittakoon anatomi ja luonnontutkija Evert Julius B. sekä veljekset, matematiikot Axel Ed,v, ja Ernst J. V. B. (1901)
Suku, jolla ennen sen tuloa Suomeen on tarinan tieten ollut nimi Bernstorff, kehutaan johtuvan samasta juuresta, kuin Bernstorff'in kuuluisa kreivillinen perhe Tanskassa. Varmaa ainakin on, että Liineburgista, josta Tanskan sennimiset kreivit polveutuvat, tuli suomalaisenkin suvun kanta-isä Kristiina kuningattaren aikana Ouluun.* Hänen jälkeisensä siellä ovat tällä vuosisadalla sukupuuttoon kuolleet. Mutta jo varhain siirtyi Oulusta etelä-Suomeen sukuhaara, joka on perustanut suvun maineen maassamme. Sen jäsenet ovat toimineet varsinkin kirkon, koulun ja yliopiston palveluksessa, jossa moni on saavuttanut tieteellisen maineen. Niinpä veljekset, teologit Jakob ja Johan sekä entomologi ja lääkäri Gabriel B., josta viimemainitusta, aateloittuna nimellä von Bonsdorff, ny k. senniminen sekä aatelis- että vapaaherra suku on lähtenyt. Meidän aikaisista suvun jäsenistä mainittakoon anatomi ja luonnontutkija Evert Julius B. sekä veljekset, matematiikot Axel Ed,v, ja Ernst J. V. B.
Peter Bondstorph sanotaan Kristiina kuningattaren aikana tulleen Lüneburgista Saksanmaalta ja asettuneen Ouluun, jossa harjoitti kultasepän ammattia. Mainitaan vainajana 1665. Puoliso: Karin Tyriksentytär, Oulun porvarin Tyris Pietarinpojan ja Karin Juhanantyttären tytär, joka, näkyy eläneen vielä 1681. Vaimonsa kanssa peri Bondstorph talon Oulussa, joka jäi hänen jälkeistensä haltuun aina 19. vuosisadan keski-paikoille asti.
Lapsista ei ole tiedossa kuin poika
Lähde:
Axel Bergholm
Sukukirja
Asui vielä 1647 Oulussa, 1652 - 1653 Oulun palon jälkeen, mutta karkasi lähivuosina paikkakunnalta ja katosi tuntemattomiin kohtaloihin. Vaimo sai luvan mennä uuteen avioon.
**************
1640-luvulla tekemistään hienoista hopeaesineistä kaupunginkuuluksi tullut kultaseppä Christoffer Bonstorff on kadonnut Oulusta ja hänen mukanaan melkoinen määrä hopeaa ja rahoja. Niinpä Bonstorffin vaimo on joutunut suuriin velkoihin, mitkä aiotaan maksaa omaisuutta ja työkaluja myymällä.
Mainittakoon, että kultaseppä Bonstorff on aiemminkin joutunut oululaisten kanssa hankaluuksiin mm. väittämällä, että Jochim Krüllin toimittama tynnyri jauhoja oli hieno lahja. Hän kieltäytyi maksamasta siitä ennen kuin oikeus tuomitsi hänet maksamaan jauhotynnyristä kuusi taalaria ja 16 äyriä.
Oulun kulttuuripiirit ovat pahoillaan Bonstorffin menettämisestä ja valittavat, ettei täällä ymmärretä todellista osaamista. Oululaiset kulttuuripiirit perustelevat kannanottoaan sillä, että samanaikaisesti kuin Bonstorff teki hienoimpia kousiaan ja maljojaan, häntä ei paikallinen ostava yleisö ymmärtänyt, vaan hän joutui kesken parhaan luomiskautensa, vuonna 1647 panttaamaan talonsa ja tonttinsa.
Lähde:
Aikamatka Oulu
Valenius / Nondalensis / Walstenius, Petter Johaninpoika (taulusta 79. Äiti: Limingius / Lithovius, Anna Johanintytär) k. 1675 Loimaa. Loimaan kirkkoherra 1658.
Ylioppilas Upsalassa 1638, Turussa 1640.
1. puoliso Agricola, Helena, Walstenius Perhesuhteet: Asui leskenä Loimaalla.
Isä: Agricola, Christiern Uskelan kirkkoherra.
Äiti: Forsenius, Brita, Agricola
Walstenius, Maria Johanintytär, Barck (taulusta 79. Äiti: Limingius / Lithovius, Anna Johanintytär) Perhesuhteet: Asui Kokemäellä leskenä 1690.
1. puoliso Barck, Nils Olofinpoika k. 1683. Köyliönkartanon, Ulvilan Saaren ja Vehmaan Piiloisten kartanoiden vouti.
Walstenia, Anna Juhontytär, Rungius (taulusta 79. Äiti: Limingius / Lithovius, Anna Johanintytär) s. 05.00.1634 Naantali. k. 25.07.1706 Loimaa, Onkijoki, Rynkö.
Mainitaan Ryngöllä 1662 Ensimmäisestä avioliitosta 5 lasta(Brunlöf) toisesta avioliitosta 7 lasta(Rungius) Lähde: Rungiusten sukukirja
1. puoliso Brunlöf / Ruotsila, Johan k. 1661 Loimaa. Loimaan kappalainen 1658. Vihitty: 24.06.1653 Loimaa. Lisätietoja: Alkujaan ehkä Juho Ruotsila.
Ylioppilas Turussa 1645.
Isä: Ruotsila, Mikko Eskonpoika Kiikkalainen talollinen.
Äiti: Margareetta, Ruotsila
Isä: Rynkö, Heikki Sipinpoika Loimaalainen ratsutilallinen.
Äiti: Beata Pentintytär, Rynkö
Walstenius, Margaretha Johanintytär, Bergius (taulusta 79. Äiti: Limingius / Lithovius, Anna Johanintytär) s. 07.00.1637 Naantali.
1. puoliso Bergius, Petrus s. 1612 Husby pitäjän Bergan kylä, Södermanland, Ruotsi. k. 1691 Taivassalo. Turun yliopiston kreikan- ja hebreankielen professori 1652, pappi 1653. Ammatinlisäyksiä: Taivassalon kirkkoherra 1671.
Ylioppilas Turussa 1640. Filosofian maisteri 1647.
Isä: Bergius, Anders s. Husby, Ruotsi. Seppä, puuseppä, sorvari ja maanviljelijä.
Äiti: Brita Eriksdotter, Bergius
Ahlholm, Henrik Henrikinpoika (taulusta 80. Isä: Ahlholm, Henric Johansson) s. n. 1627. k. 1666 Brahea. Nimismies, Pielinen, Brahean pormestari. Perhesuhteet: Henrik oli aviossa jo ennen Anna Uhlstadiusta.
1. puoliso Uhlstadius, Anna Anterontytär, Ahlholm k. 1679 Kuolleena. Lisätietoja: Eli 1675. Perhesuhteet: Olisiko Oulun rehtorin ja Iin kirkkoherran Anteron tytär?.
Isä: Anders Oululainen kauppias.
Ahlholm, Gabriel Henrikinpoika (taulusta 80. Isä: Ahlholm, Henric Johansson) s. 1628 Ii. k. 1697. Kappalainen, Pyhäjoki 1646(7?), Pyhäjärvi 1664.
Ylioppilas Turussa 1644, Upsalassa vanhemman veljen kanssa 31.10.1645
1. puoliso Uhlstadius, Elisabet Anterontytär, Ahlholm s. 1624. k. 18.04.1691 Pyhäjoki. Perhesuhteet: Kuoli leskenä.
Isä: Anders Oululainen kauppias.
Ahlholm, Florens Henrikinpoika (taulusta 80. Isä: Ahlholm, Henric Johansson) k. 1676 oli jo kuolleena. Nimismies ja vouti Pyhäjoki.
Mahdollisesti ylioppilas Upsalassa 1647
1. puoliso Margareta Matintytär k. 1676 haudattu 25.01.1676 Oulu. Entisen nimismiehen tytär. Perhesuhteet: Oli haudattu leskenä.
Isä: Matti Laurinpoika Nimismies Pyhäjoki.
Alholm, Margaretha Henrikintytär, Hourenius (taulusta 80. Isä: Ahlholm, Henric Johansson) s. 1624. k. 1661-1667 välisenä aikana.
1. puoliso Hourenius, Josef, Houru s. 1609 ?. k. 1660 tai 1661. Kappalainen Pyhäjoki 1634.
Isä: Houru, Mikko Simonpoika Nimismies Pyhäjoki.
Ahlholm, Claus Henrikinpoika (taulusta 80. Isä: Ahlholm, Henric Johansson) s. 1626. k. 1674 Pyhäjoki. Kirkkoherra Pyhäjoki 1661, filosofian maisteri 1664.
Ylioppilas Turussa 1642, Upsalassa 1645, filosofian kandidaatti 1650. Vihittiin papiksi 1652.
1. puoliso Anna Mikaelintytär
Isä: Mikael Pentinpoika Rådman i Uleåborg; Oulun raatimies.
Forbus, Christina Casparintytär, Corte (taulusta 81. Äiti: Limingius / Lithovius, Brita Johanintytär) k. 1661.
1. puoliso Corte, Henrik Henrikinpoika s. Saksa. k. 1680 tammikuun ja maaliskuun välisenä aikana; Raahe. Raahen ensimmäinen pormestari. Vihitty: ??.
RAAHE
Uutta kaupunkia nimitettiin aluksi Saloisten kaupungiksi, ruotsiksi Salo stad, osaksi pitäjän, eniten kuitenkin vanhan sataman mukaan, jota väestö tosin nimitti ainoastaan Satamaksi, mutta jonka kaukaisetkin vieraat merenkulkijat tunsivat Saloisten sataman nimellä.
Vuonna 1650 nimitettiin Saloisten kaupungin pormestariksi muuan Pietari Brahen uskotuimpia vouteja, saksalainen Hendrich Corte, joka oli tullut Suomeen Ruotsin kautta. Corte oli 1640-luvun alkupuolella asettunut asumaan Ouluun tunnetun tukholmalaisen porvarin Spiringin liikeasiamiehenä, jonka palveluksessa hän oli vielä vuonna 1645; mutta jo kaksi vuotta myöhemmin puhutaan hänestä pohjois-Pohjanmaan nimismiehenä ja voutina. Vuonna 1649 otettiin hänet pohjois-Pohjanmaan maanvoudin Johan Bockmöllerin kera Oulun juomanpanijan tointa hoitamaan. Vaikkakin Corte nimitettiin pormestariksi, pysyi hän Pietari Brahen nimismiehenä ja kantomiehenä Saloisten pitäjässä ja hän hoiti molempia näitä toimia kuolemaansa saakka.
Huhtikuun 14 p:ltä 1650 on säilynyt Pohjanmaan maaherran Hans Kylen pormestari Cortelle kirjottama kirje, jossa maaherra omasta ja Pietari Brahen puolesta kehottaa »Korttea» tekemään kaiken voitavansa uuden kaupungin asuttamiseksi, jotta ne, jotka tahtoivat sinne asettua, näkisivät että ponnistuksia ei säästetty. Kyle kehotti myöskin nimismies Bockmölleriä auttamaan Cortea tämän tehtävän suorittamisessa ja antoi Saloisten pitäjän rahvaan toimeksi kaupungin alueen ja sinne vievän tien raivaamisen sekä lahden poikki johtavan tullisillan ja aitauksen rakentamisen; sitä paitsi neuvoi hän nimismies Jöran Jöranssonia kehottamaan Pyhäjoen pitäjän rahvasta auttamaan Saloisten pitäjäläisiä välttämättömissä töissä.
Tästä kirjeestä ilmenee selvästi, ettei tuohon aikaan vielä ajateltu muuta kuin että kaupunki rakennettaisiin vanhan sataman luo - kirjeen lopussa maaherra ilmottaa antaneensa maanmittari Lars Larssonin toimeksi merkitä Saloisten kaupungin paikan ja kadut ja talojen tontit ensimäistä kertaa matkustaessaan etelään päin.
Hendrich Corte tottelikin saamaansa kehotusta ja ryhtyi alusta alkaen tarmolla hoitamaan kaupungin asioita. 1650 vuoden valtiopäivillä hän jätti uuden kaupungin puolesta k. m:lle anomuksen, että kaupungille lahjotuskirjalla karjanlaidunta varten luovutettaisiin 6 1/4 perintötilaa, nimittäin, kirkkoherran tilaa lukuun ottamatta, 3 7/12 perintötilasta n:o 9 Savonlahden kylästä yksine uutisasukkaineen sekä perintötilasta n:o 5 Palon kylästä 2 2/3 manttaalia. Anomuksen jätti valtiopäiville Pietari Brahe ja se hyväksyttiinkin.
Näiden tilojen verot nousivat vuosittain 115 talariin 23 äyriin 10 1/5 penninkiin hopearahaa. Savonlahden kylässä olevat lahjotusmaat käsittivät Ylitalon, Alatalon, Ollinsaaren ja Ängholmenin tilat sekä puolen Lankilan tilaa.
Kesti kauemmin kuin mikä uusia kaupunkeja perustettaessa oli tavallista, ennenkuin Saloisten kaupunki pääsi alkuun. Tämä johtui ainakin jossain määrin siitä, että Hendrich Corte, joka asui Oulussa, ei heti tahtonut jättää sikäläistä taloaan ja muuttaa Raaheen, josta oli seurauksena ettei kukaan muukaan uskaltanut sinne asettua; he pelkäsivät näet, kuten he sanoivat, ettei koko hommasta tulisi niin mitään - he epäilivät, oliko tässä lopultakaan tosi kysymyksessä.
Vuonna 1651 Corte kuitenkin oli pakotettuna muuttamaan Saloisten kaupunkiin ja jättämään Oulussa omistamansa talon, joka sittemmin paloi poroksi Oulun suuressa palossa vuonna 1652. Tästä ajasta alkaakin kaupungin asuttaminen.
Sinne siirtyneet saivat heti tonttipaikat, joille myös nopeasti kohosi rakennuksia. Itse rakennustyötä helpotti se seikka, että täällä kaikkialla oli suurikasvuista ja vankkaa kuusimetsää, josta saatiin hyvää rakennusainetta ja jota porvaristolla oli oikeus käyttää talojensa rakentamiseen.
Vuodesta 1651 alkaa maistraatti harjottaa sitä toimintaa, joka oli sille uskottu, alussa kuitenkin varsin vaatimattomasti.
Sillä mainittuna vuonna pidetään ainoastaan yksi raastuvanoikeuden kokous, elokuun 9 päivänä, ja vuonna 1652 ainoastaan kolme, tammik. 9, maalisk. 20 ja kesäk. 26 päivinä.
Oikeuden muodostivat näinä vuosina pormestari Hendrich Corte sekä neuvosmiehet Matts Larsson, Hendrich Hendersson, Hans Forbus ja Philip Bertilson.
Maaliskuun 2 p:nä 1651 Pietari Brahe julkaisi käskykirjeen, jossa hän vahvisti kaupungin jo ottaman nimen »Sahlo» sekä antoi kaupungille vaakunan sinetissä ja muuallakin pidettäväksi. Tässä vaakunassa oli kuvattuna satuloitu hevonen, »satama toisella ja meri toisella puolella».
Vuonna 1652 tapahtui uuden kaupungin oloissa muutos, joka antoi kaupungille erikoisen luonteen ja tuli määräämään sen aseman ensimäisinä sen olemassaolon vuosikymmeninä. Mainittuna vuonna Pietari Brahe näet osti kruunulta verottomaksi omistusmaaksi koko Saloisten pitäjän ja kaupungin yhdistääkseen ne Kajaanin vapaaherrakuntaan, jonka hän vuonna 1650 oli saanut läänitykseksi. Tämä lisä Kajaanin vapaaherrakuntaan käsitti kaikkiaan 123 13/14 manttaalia ja kauppahinta oli 30,399 talaria. Oston vakuudeksi Pietari Brahe sai vahvistuskirjan maaliskuun 18 p:nä 1652.16
Otettuaan haltuunsa uuden maaomaisuutensa Pietari Brahe julisti marraskuun 3 p:nä 1652 päivätyssä kirjeessä, että hän ikuiseksi omaisuudekseen oli ostanut Saloisten pitäjän ja kaupungin, jonka ohessa hän uudisti vakuutuksen, että kaupungin asujamet saivat pitää saamansa oikeudet ja edut, sekä määräsi, että kaupungin nimi oli muutettava ja siitä tästä lähtien käytettävä nimeä Brahestad.
Tämä kirje on katsottava toiseksi perustamiskirjaksi. Sen kautta siirtyi pienoinen, uuden omistajansa mukaan Raaheksi nimitetty kaupunki yksityisen omaisuudeksi. Pietari Brahen kuolemaan saakka on kaupunki hänen, hän hallitsee sitä vapaasti ja hänellä on lopullinen määräämisoikeus kaikissa sen asioissa.
Pietari Brahe oli vuoden 1651 alussa ollut tarkastusmatkalla pohjois-PohjanmaalIa ja hän kävi silloin Saloisissakin ja sen ympärillä olevissa pitäjissä. Mutta niinä kolmena vuonna, jotka Pietari Brahe vielä oli Suomen kenraalikuvernöörinä - tämä virka lakkautettiin näet 1654, jolloin hän
muutti Ruotsiin - hän ei enää käynyt Pohjanmaalla eikä hän niin ollen koskaan nähnyt Raahea sen jälkeen kuin kaupunki oli tullut hänen omakseen. Myöhemmin aikoi hänen veljenpoikansa Nils Brahe kerran matkustaa Suomessa olevaan vapaaherrakuntaan, ja Raahessa samoin kuin kaikkialla muuallakin valmistauduttiin häntä arvokkaasti vastaanottamaan. Mutta Nils Brahe ei tullutkaan tänne, vaan palasi Tukholmaan Uumajasta.
Pietari Brahe hoiti vapaaherrakuntaansa ja kaupunkejaan kuten maanomistajaylimys, joka oleskelee kaukana tiloiltaan: sijaisten, voutien, avulla. Raahessa ja Saloisissä oli Hendrich Corte hänen luottamusmiehensä; hän se nimismiehenä ja voutina peri sekä kruunun että kreivin saatavat. Kun Raahe oli koko vapaaherrakunnan ulkosatama, tuli hänen sitä paitsi valvoa sikäläistä tavaraliikennettä, joka tehtävä usein tuotti
suuria vaikeuksia.
Ne kirjeet, jotka Hendrich Corte Pietari Brahen ensimäisenä virkamiehenä kirjotti Pietari Brahelle ja jotka ovat säilytettyinä Skoklosterin kirjastossa, muodostavat verrattoman lähteen sen suhteen tuntemiseen, jossa Pietari Brahe oli tähän osaan vapaaherrakuntaansa. Sillä paitsi niitä asiallisia tietoja, joita ne antavat, jättävät ne lukijan mieleen elävän tunnelman ja vaikutuksen - niistä ilmenee, kuinka vahvassa riippuvaisuussuhteessa kaupunki on Pietari Braheen: Raahe - se oli Pietari Brahelle ainoastaan vähäinen maatila, ja kun Hendrich Cortella oli jotakin laivoilla vietävää, hän lähetti sen suurelle maatilalle Bogesundiin, ja jos hänellä oli jotakin Pietari Brahen kanssa neuvoteltavaa, matkusti hän itse sinne ja neuvotteli siitä Bogesundin voudin kanssa.
Olisi mieltäkiinnittävää voida antaa joitakin tarkkoja tietoja Pietari Brahen Raahesta saamista tuloista, erittäinkin vuodesta 1662 lähtien, jolloin myönnetyt verovapausvuodetmenivät umpeen. Mutta kirjeet tarjoavat ainoastaan hajanaisia tietoja, ja sitäpaitsi nämä tiedot eivät koske erityisesti Raahea, vaan sisältyvät koko pitäjän tileihin. Tulli, jonka Pietari Brahe aina kantoi lyhentämättömänä, oli varsin erilainen ja
teki vuosina 1652 - 1680 hopearahassa:
1652 - 316; 8; 6.
1653 - 432; 29; 13.
1654 - 589; 5; 10.
1655 - 308; 29; 17.
1656 - 345; 27; 14.
1657 - 268; 3; 23.
1658 - 389; 31; 15.
1661 - 412; 8; 7.
1662 - 564; 3; 44,
1671 - 519; 18.
1672 - 593; 24.
1677 - 456; 24.
1678 - 503; 12.
1680 - 548; 24.
Tulot Raahesta ja Sälöisistä lähetettiin osaksi rahassa - niinpä esim. 1653 6,700 kup. talaria »kaikki tynnyreihin pantuina ja askettuina», osaksi ravintoaineissa, kuten kuivassa lohessa, kuivissa hauissa, herneissä, ryyneissä, jauhoissa, voissa, viljassa j. n. e. Pietari Brahe olisi kernaasti nähnyt, että kaikki luonnontuotteet olisi myyty jo Raahessa ja hän siten saanut kaikki tulonsa puhtaassa rahassa, mutta se oli vaikea toteuttaa, sillä rahoja oli niukalta näillä seuduin, ja sieltä saapuneet viestit kertoivat yhäti vain huonoista vuosista, kadosta ja köyhyydestä. Jotta tavarat kuitenkin saatiin yhteen paikkaan kootuiksi, oli Raaheen Pietari Brahea varten rakennettu ranta-aitta, johon kaikki hänelle lähetettävät tavarat pantiin varastoon.
Corten Pietari Brahelle kirjottamista kirjeistä voi varmaankin saada jotenkin oikean käsityksen heidän keskinäisestä suhteestaan, joka epäilemättä oli erittäin hyvä. Corte piti tunnollisesti huolta siitä, että voilähetyksissä aina oli vaikkapa vähäinenkin määrä sellaista voita, joka oli kreivin pöydälle sopivaa. Tavan takaa hän lähetti Pietari Brahelle lahjoja pyytäen, ettei kreivi panisi sitä pahakseen; niinpä hän kerran lähetti parin lappalaissaappaita, joiden hän toivoi hyvin sopivan hänen ennemmin lähettämänsä peskin kanssa, toisella kertaa taas kreivi sai nopeaan liukuvan reen, jota Corte arveli kreivin saattavan itse ajaa.
Hyvää suhdetta kuvaa sekin seikka, että koko tässä jokseenkin suuressa kirjekokoelmassa ei ollenkaan tapaa anteeksipyyntöjä tahi selityksiä Hendrich Corten puolelta. Sellaisia puolustelemisia nähtävästi ei tarvittu. Yhden ainoan kerran näyttää siltä kuin Corte olisi ollut jonkinlaisen Pietari Brahelle lähetetyn ilmiannon esineenä, mutta sekään ei koskenut mitään vääryyttä, johon hän Pietari Brahea kohtaan olisi tehnyt itsensä syypääksi, vaan sitä ettei hän muka ollut säännöllisesti suorittanut kruunulle tulevaa osaa Saloisten pitäjän veroista. Huhtikuun 18 p:nä 1859 päivätyssä kirjeessä leimaa Corte syytöksen kokonaan valheelliseksi, sillä Corte oli päinvastoin pannut lisää omista rahoistaan voidakseen maksaa kreivin osan, jota vastoin kruunun osa oli suoritettu kootuista varoista. Panettelu oli kokonaan koston aiheuttama, koska, niinkuin Corte sanoo, »eräät eivät saa hallita mielivaltansa mukaan armollisen Kreivini Vapaaherrakunnassa eivätkä kohdella talonpoikia niinkuin he muuten muissa pitäjissä ovat tottuneet.»
Jo tämä lausunto ja muutkin samankaltaiset sekä enemmän kuin mikään muu Hendrich Corten kirjeiden koko sävy ja henki osottavat, ettei hän millään tavalla ollut tyly talonpoikia kohtaan tahi ahdistanut heitä heidän kurjassa ja köyhässä tilassaan. Päin vastoin huomaa, että hän säädyllisellä ja ymmärtävällä tavalla ajaa heidän asiaansa sen korkean herran edessä, joka muuten itsekin kaikissa tilaisuuksissa näkyy olleen taipuvainen suostumaan jokaisen ehdotukseen, joka asettui ihmiselliselle katsantokannalle, erittäinkin milloin oli talonpoikain asemaa autettava ja parannettava ja heitä rasittavia taakkoja peruutettava.
Hendrich Corte oli myöskin, samoin kuin muut Pietari Brahen suomalaisten läänityksien nimismiehet, voudit ja pormestarit, n. s. Kajaanin linnan konventin jäsen; tämän laitoksen Pietari Brahe oli perustanut yhtenäisyyden säilyttämiseksi ja vallan keskittämiseksi asemansa ja luonteensa
puolesta perin erilaisissa läänityksissään. Konventti oli koolla Kajaanin linnassa pari päivää joka vuosi. Sen kokouksissa, joihin siihen kuuluvat yhdeksän jäsentä olivat ehdottomasti velvolliset ottamaan osaa, esitettiin ja tarkastettiin kantotilit, sitä paitsi tuotiin siellä esiin valituksia, ehdotettiin virkamiehiä, keskusteltiin valtiopäivävalituksista ja- päätöksistä sekä tietysti myös muista yhteistä harrastusta herättävistä asioista.
Siellä esitti Hendrich Cortekin tilinsä, siellä hän vaati ja saikin korvauksen niistä lainoista, jotka hän oli kreiville myöntänyt, ja kotiin tultuaan hän selosti Pietari Brahelle keskusteluista kaiken sen, mikä koski hänen omaa hallintopiiriänsä. Hendrich Corte jätti silloin tällöin konventin kokouksiin saapumatta, useimmiten Tukholmassaolon tähden tahi maaherran tuloa odottaessaan, jotka syyt luonnollisesti pidettiin pätevinä.
Mutta kun hän vuonna 1664 jäi pois siitä konventista, joka kokoontui helmikuun 1- 3 p:nä, herätti se suurta huomiota, ja vaikka hän syyksi poissaoloonsa ilmotti vaimonsa sairauden, hän sai konventilta moitelauseen, eniten kuitenkin siksi, ettei hän ollut millään tavalla väitettään todistanut.
Pietari Brahe nimitti itse kaikki kaupungin virkamiehet sekä heti alusta perustetun Raahen kirkkokunnan papit ja opettajat. Mitä tulee herrainpäiväin edustajiin näyttää siltä kuin Pietari Brahe aluksi olisi valinnut yhteisen edustajan koko vapaaherrakunnasta. Myöhemmin valitsi Raahe kuten muutkin kaupungit itse herrainpäiväin edustajan. Maistraatin pöytäkirjoista vuodelta 1664 käy selville, että tämän vuoden valtiopäiväkutsumus luettiin ja porvaristolle annettiin tehtäväksi valita edustaja herrainpäiville; heinäkuussa v. 1675 määrättiin, että pormestari tahi »se jonka hän kelvolliseksi näki», oli lähetettävä herrainpäiville ja että kaupungin tuli maksaa hänelle 600 kup. talaria valtiopäivämiespalkkiota; elokuussa v. 1680 ilmotettiin, että hänen kreivillisen armonsa sihteeri tulisi valtiopäivämieheksi ja että kaupungin tuli maksaa hänelle 200 kup. talarin suuruinen palkkio. Nämä jotenkin ehdottomat käskyt osottavat, että Pietari Brahe määräsi, kutka olivat nimitettävät valtiopäivämiehiksi hänen läänityksissään.
Koko vapaaherrakunnassa oli puolustuslaitos järjestetty aivan erikoisella tavalla. Luvattuaan pitää 20 sotilasta ja 30 rakuunaa Kajaanin linnassa Pietari Brahe hankki vapaaherra kunnan sotilaille vapauden sotaväen otosta; sitävastoin oli rahvas velvollinen sodan aikana lähtemään mies talosta rajaa puolustamaan talonpoikaisluutnanttien ja kapteenien johdolla, jotka rauhankin aikana harjottivat sotamiehiä aseita käyttämään.28 Raaheen järjestettiin myös sangen pian kaupungin perustamisen jälkeen porvarikaarti.
Valtion viranomaiset eivät läheskään aina ottaneet vapaaherrakunnan itsenäisyyttä huomioon, vaan sekaantuivat myötäänsä sen asioihin, milloin ottamalla veroja ja sotaväkeä, milloin siten että tuomarit tulivat tänne käräjiä pitämään ja lakia käyttämään, vaikka korkein tuomiovalta vapaaherra-
kunnassa nimenomaan kuului Pietari Brahelle. Hendrich Cortan kävi varsin vaikeaksi puolustaa Saloisten pitäjän ja Raahen itsenäisyyttä - monet ovat ne kirjeet, joissa hän herralleen valittaa, että kreivin oikeutta tavalla tai toisella loukattiin. Erittäinkin herättivät maaherrat Corten suuttumusta
alinomaisilla sekaantumisillaan ja vaatimuksillaan. Tavallista enemmän näkyy Corte julmistuneen, kun maaherra vuonna 1664 määräsi, että Saloisten pitäjästä samoinkuin muistakin seuduista oli valittava edustaja maakuntakokoukseen; tätä käskyä piti Corte siksi hämmästyttävänä, ettei hän voinut löytää muuta syytä siihen, kuin että maaherrassa oli syntynyt jonkinlainen vastenmielisyys Saloisten pitäjää kohtaan - ja hän lausui myöskin olettavansa, että tuo vastenmielisyys johtui siitä, ettei maaherra matkoillaan tässä pitäjässä saanut täyttä päivärahaa niinkuin muissa pitäjissä oli tapana. Pietari Brahe vain kehottaa Cortea osottamaan maaherralle mahdollisimman suurta kunnioitusta, ja Corte vastaakin kertomalla siitä juhlallisesta vastaanotosta, jonka maaherra oli saanut, kun tämä maaliskuussa 1664 oli käynyt Raahessa
ja asunut hänen luonaan.
Yleensä näkyy Corte hyvin säännöllisesti jättäneen tilinsä, niin ettei hänen osalleen tullut mitään varsinaista moitetta tahi muistutusta. Mutta vuonna 1664 hän näkyy tiliensä tähden olleen suuremman huomion esineenä erään kamarikollegion virkailijan puolelta; eikä siinä kyllin: Corte kutsuttiin Tukholmaan vastaamaan tileistänsä. Corte oli tämän johdosta hyvin epätoivoissaan, sillä hän oli katkaissut jalkansa ja oli pakotettuna lepäämään vuoteessaan, jonka tähden hänen oli vaikea laatia kirjelmäänsä ja pitää huolta puolustuksestaan.
Corten suhde porvareihin ei ollut yhtä hyvä kuin hänen suhteensa talonpoikiin. Porvaristolla oli alati valituksia häntä vastaan, ja vuonna 1659 lähetti Pietari Brahe Raaheen kaksi komissariota, Erich Carpelanin ja Tyres Gunnarssonin ottamaan vastaan porvariston valituksen pormestariaan vastaan. Tutkimuksessa, joka nyt pidettiin, porvaristo valitti erittäinkin, että hän oli heille haitaksi heidän kaupassaan, hän kun osti kaikki tavarat, vaikka kaupungin porvareilla itsellään epäilemättä olisi ollut varaa siihen. Tämä ei kuitenkaan koskenut Savonmaasta tulevia tuotteita - varsinkaan viljaa - sillä näihin seutuihin nähden oli kauppa vapaa ja yhteinen, mutta kaiken, mitä Saloisissä tuotettiin, pormestari otti muitta mutkitta haltuunsa.
Tuhka tiheään oli pormestarilla enemmän tai vähemmän rajuja yhteentörmäyksiä yhteiskunnan yksityisten jäsenten kanssa. Vuonna 1665 esim. muuan vänrikki Joseph Mattsson tunkeutui Hendrich Corten oman kertoman mukaan hänen kotiinsa ja tahtoi »hänen tietämättään ja takaapäin halkaista häneltä pääkallon, ellei Jumala armossaan olisi sitä ehkäissyt», ja kun pormestari 1667 kutsui luokseen erään porvarin Niskaisen, vaatiakseen häneltä hänen »henkilörahansa», syntyi sellainen tappelu, että pormestari koetti heittää ulos Niskaisen, joka tarttui pormestarin tukkaan, minkä jälkeen pormestari antoi hänelle ankaran iskun vasten suuta.
Pormestari Corten työtä kaupungin hyväksi auttoivat muut maistraatin jäsenet, joita oli 3 - 5 neuvosmiestä ja notario eli kaupungin kirjuri.
Raahen olemassaolon ensi aikoina oli kaupungin kirjurina Zacharias Ficke (1651- 1664), joka samalla oli postinhoitajana ja pitäjän kirjurina. Hänen kuolemansa jälkeen Pietari Brahe nimitti notarioksi, kaupungin ja pitäjän kirjuriksi Johan Jöranssonin. Tämä hoiti kuitenkin tointaan niin huonosti, että hän 1669 tai 1670 porvariston yksimielisestä pyynnöstä pantiin viralta. Kaupungin kirjuriksi tuli sen jälkeen Hendrich Hendrichson Corte, joka sai valtakirjan virkaansa vuonna 1672, tuli 1673 neuvosmieheksi ja aina toimi varapormestarina isän poissa ollessa ja joka nimitettiin pormestariksi hänen kuoltuansa.
Neuvosmiehiä olivat tänä aikana:
Matts Larsson 1651 - 1658.
Hendrich Hendersson Kalholm 1651 - 1658.
Hans Forbus nimitettiin neuvosmieheksi 1651. Hän toimi aina alussa puheenjohtajana pormestarin poissa ollessa, pyysi ja sai eron korkean ikänsä tähden 1679.
Philip Bertilson 1651 - 1658.
Johan Hinderson 1659 - 1667.
Olof Michelson, hatuntekijä, nimitettiin neuvosmieheksi 1659, erotettiin väliaikaisesti 1663, koska hänestä kerrottiin, että hän Kokkolassa oli merkinnyt sian puremalla sen korvan poikki, palautettiin taas virkaansa 1667, kun hän ensin oli puhdistautunut tuosta parjauksesta, erotettiin vuonna 1670 syystä ettei hän koskaan ottanut osaa oikeuden istuntoihin.
Jacob Letzie, rantalaivuri, neuvosmiehenä 1665 - 1670.
Carl Kranck, tullinhoitaja, neuvosmiehenä 1668.
Gustaf Simonsson Öhrn, räätäli, nimitettiin 1670 Olof Michelsonin sijalle, koska hän toimi tämän alituisena sijaisena ja oikeus katsoi, että hän yhtä hyvin voi saada paikan vakinaiseksi.
Lähde:
Alma Söderhjelm
RAAHEN KAUPUNKI
1649 - 1899
Helsinki 1911
Akateeminen kirjakauppa
Forbus, Hans (taulusta 81. Äiti: Limingius / Lithovius, Brita Johanintytär)
1. puoliso Duwal / Duvel, ??
Isä: Duwal, Author Turkulainen kauppias.
Äiti: Platz, Elisabet Hansdotter, Duwal
Forbus, Catharina Casparintytär, Baltil (taulusta 81. Äiti: Limingius / Lithovius, Brita Johanintytär) s. n. 1640 Oulu ?. k. 1691 haudattu 16.07.1691 Ii.
1. puoliso Baltil, Michael s. Ranska. k. 1676 Oulu haudattu 03.06.1676 Oulu. Kuvanleikkaaja eli kuvanveistäjä ja porvari Oulussa. Perhesuhteet: Isä mahdollisesti Michael. Ammatinlisäyksiä: Koristi Pohjanmaan kirkkoja.
Sursilliana-lähteiden mukaan kotoisin Ranskasta
Forbus, Johan Casparinpoika (taulusta 81. Äiti: Limingius / Lithovius, Brita Johanintytär) s. 1628 Oulu. k. 1678 Ii. Siikajoen kappalainen, sittemmin Iin kirkkoherra 1674.
Ylioppilas Upsalassa 1643, Turussa 1648 ja ilmeisestui Tartossa.
1. puoliso Lithovius, Kristina , Forbus
Isä: Lithovius, Henric Christiernsson Kriegsprest, sedan Pastor uti Ijo 1641; Sotapappi, Iin kirkkoherra 1641.
Forbus, Henrik Casparinpoika (taulusta 81. Äiti: Limingius / Lithovius, Brita Johanintytär) s. 1620. k. 1681 Oulu haudattu 13.03.1681 Oulu. Hailuodon ja Iin vapaaherrakuntien vouti, Oulun pormestari 1672, valtiopäivämies. Perhesuhteet: Margaret Lithovius oli hänen pikkuserkku.
Ylioppilas Upsalassa 1647.
1. puoliso Carlander, Brita k. 1663 Paltamo haudattu 28.05.1663 Ooulu. Vihitty: 1654 jo ainakin. Perhesuhteet: Lauri Antinpojan leski.
Isä: Carlander, Henrik Simonpoika s. 1610. Kirkkoherra, Ii.
Äiti: Tulkkila, Brita Simontytär, Carlander
2. puoliso Lithovius, Margareta Larsintytär, Forbus s. 1639. k. 1731 haudattu 12.05.1731 Liminka. Vihitty: n. 1663. Lisätietoja: Kuollessaan 92 vuotias. Perhesuhteet: Avioliitossa pikkuserkkunsa kanssa.
Isä: Lithovius, Lars Joosepinpoika, Limingius s. 1608 Liminka. Kirkkoherra 1652 Liminka.
Äiti: Mathesius, Katarina, Lithovius s. Saloinen ??.
Forbus, Caspar Casparinpoika (taulusta 81. Äiti: Limingius / Lithovius, Brita Johanintytär) s. 1633 Oulu. k. 28.02.1664 Raahe ?. Kirkkoherra Raahe 1662.
Ylioppilas Upsalassa 1651.
1. puoliso Hjerta / Gyllenhjerta, Beata, (Cajanus) k. 1699 keväällä, Oulu.
Isä: Gyllenhjerta, Anders Erikinpoika, Hjärta / Cajanus s. Uusimaa; Kirkkonummi. Kajaanin vapaaherrakunnan vouti.
Äiti: Laatikatar / Laatikainen / Peitzius, Agneta Matintytär, Cajanus s. Sotkamo (luultavasti) Laatikkalan talo.
Brita Henrikintytär, Galle (taulusta 82. Äiti: Tysk, Catharina Andersintytär) Lisätietoja: Eli leskenä Kokkolassa 1682.
1. puoliso Galle, Erik k. 1654. Kokkolan kirkkoherra 1637.
Isä: Galle, Nils Kokkolan pitäjän kirkkoherra.
Tysk, Catharina Jakobintytär, Kitt / Kiette (taulusta 83. Isä: Tysk, Jakob Andersinpoika)
1. puoliso Kitt / Kiette, Anders s. Turku ?. k. 1642 - 1643 Matkalla Tukholmaan. Oulun kihlakunnan vouti 1642. Kuolinsyy: Hukkui laivoinen.
Isä: Kitt, Alexander s. Turku ?.
Tysk / Teuschovius, Margaretha Jakobintytär (taulusta 83. Isä: Tysk, Jakob Andersinpoika) Lisätietoja: Sitten Teuschovius.
1. puoliso Lyttraeus, Jöran Pohjois-Pohjanmaan kihlakunnan vouti 1653, asui Kokkolassa 1660. Vihitty: 1649 jo avioliitossa.
Isä: Lytter / Lythraeus, Göran Andersson s. 1582. Pormestari Oulussa 1619-1632, kauppias ja laivanomistaja.
Äiti: Granberg, Brita Mattsdotter, Kataja s. 1580.
Tysk / Teudschovius, Jakob Jakobinpoika (taulusta 83. Isä: Tysk, Jakob Andersinpoika) s. 1626. k. 1675. Oulu koulun rehtori sitten kappalainen Kalajoki 1648. Lisätietoja: Sitten Teudschovius.
Ylioppilas Upsalassa 1641, Turussa 1643, vihittiin papiksi 1645.
1. puoliso Groot, Margaretha, Tysk / Teudschovius
Isä: Groot, Anders Oululainen kauppias ja raatimies.
Äiti: Margaretha Andersintytär, Groot
Gumse, Petter Hansinpoika (taulusta 84. Isä: Gumse, Hans Petterinpoika) Isonkyrön Komsilan talon isäntä, Isonkyrön nimismies 1654. Lisätietoja: Eli vielä 1682, kuolleena 1685.
1. puoliso Anna Jakobintytär, Gumse
Isä: Peldanus, Jaakko Paavonpoika, Peltoniemi Kirkkoherra Ilmajoki 1632 - 52.
Äiti: Strigelius, Margareta, Peldanus
Hans Hansson (taulusta 85. Isä: Hans Hansson) k. 1652. Porvari Vaasassa.
1. puoliso Skepperus / Gammal, Maria Jakobintytär, Tawast s. 1601. k. 1688 haudattu 22.05.1688 Turku. Perhesuhteet: Perheen lapsista nähtävästi viisi kuoli pieninä.
Isä: Skepperus / Gammal, Jakob Kokkolan kirkkoherra 1622.
Äiti: Sursill, Anna Carlintytär s. 1572.
?? Hansintytär (taulusta 85. Isä: Hans Hansson)
1. puoliso Anders Olavinpoika Mahdollisesti porvari Tukholmassa 1642.
Margaretha Hansintytär, Sparf (taulusta 85. Isä: Hans Hansson)
1. puoliso Sparf, Daniel Kruununvouti Viipurin tienoilla, sitten Lohjan Karnaisten vouti. Vihitty: 1641 jo avioliitossa. Lisätietoja: Kotoisin Norrtäljestä, Ruotsi. Eli Lohjalla 1665.
Isä: Petter Fransinpoika
Dorde Hansintytär (taulusta 85. Isä: Hans Hansson)
1. puoliso Israel Petterinpoika k. 1677 Vaasa haudattu 16.09.1677 Vaasa.
Beata Hansintytär, Martzan (taulusta 85. Isä: Hans Hansson) k. 1685 oli kuolleena.
1. puoliso Martzan, Claes k. 1676 Vaasa haudattu 02.04.1676 Vaasa. Kauppias Vaasassa. Vihitty: ??.
Isä: Martzan, Casper Kokkolalainen kauppias ja raatimies.
Äiti: Frosterus, Margaretha, Martzan
Wasaeus / Vazaenius / Wazensis, Josef Johanin / Hansinpoika, Anglenius (taulusta 85. Isä: Hans Hansson) s. 1618. k. 1660 Kokkola haudattu 14.03.1660 Kokkola. Kokkolan kappalainen 1652. Kuolinsyy: Kuoli Kokkolassa pidetyn piispantarkastuksen aikana.
Ylioppilas Upsalassa 1635. Vihittiin papiksi 1639.
1. puoliso Wojolanus, ??, Wasaeus
Isä: Wojolanus, Johan Kirkkoherra Eurajoki.
Äiti: Margaretha Sigfridintytär, Wojolanus
Sursill, Erik Östeninpoika (taulusta 86. Isä: Sursill, Östen Erikinpoika) k. 1684 ?. Lasimestari Laihialla.
1. puoliso Liisa Paavontytär, Sursill Lisätietoja: Eli 1688.
Sursill, Anders Östeninpoika (taulusta 86. Isä: Sursill, Östen Erikinpoika) Lisätietoja: Oli kuolleena 1675.
1. puoliso Anna Hannuntytär, Sursill Perhesuhteet: Avioliitto oli lapseton.
Sursill, Catharina Östenintytär, Sköring (taulusta 86. Isä: Sursill, Östen Erikinpoika) k. 1675 (oli jo kuolleena).
1. puoliso Sköring, Jakob Mårteninpoika k. 1689. Porvari Vaasassa.
Sursill, Magdalena Eriksdotter, Niku (taulusta 86. Isä: Sursill, Östen Erikinpoika) Perhesuhteet: Perheessä oli ainakinkaksi pienenä kuollutta lasta.
1. puoliso Niku, Matti Lisätietoja: Kotoisin Kokkolasta.
Eichman, Elisabet Philipintytär, Carlenius (taulusta 87. Äiti: Rothenius, Margaretha Gabrielintytär) s. 28.01.1648 Turku. k. ilmeisesti Isonvihan aikana. Perhesuhteet: Kaksonen.
1. puoliso Carlenius, Mathias s. 06.08.1655 Kokkola. k. 10.00.1682 Pielisjärvi ?. Pielisjärvi vouti.
Isä: Olof Christoffersson Raatimies Kokkola.
Äiti: Anna Luukkaantytär
Eichman, Elsa Philipintytär, Rahki (taulusta 87. Äiti: Rothenius, Margaretha Gabrielintytär) s. 28.12.1648 Turku. k. 1711 Pori haudattu 23.01.1711 Pori.
1. puoliso Rahki, Yrjö Matinpoika k. 1704 Pori haudattu 25.02.1704 Pori. Porvari Porissa. Vihitty: 03.12.1693 Pori. Lisätietoja: Kotoisin Ulvilasta. Ammatinlisäyksiä: Porvari Porissa.
Nycarlus / Nicarlos, Margaretha, Neocarlinus / Nicarlus (taulusta 88. Äiti: Rothenius / Rooth, Elisabeth Gabrielintytär) s. 22.02.1635 (kuoliniän mukaan noin 1644). k. 22.12.1695 Raahe.
1. puoliso Mathesius, Henrik Johansson s. 1630. k. 1660-luvulla. Pyhäjoen kappalainen. Vihitty: ??.
Ylioppilas Turussa 1650 (Upsaliae depositus) Pyhäjoen papiston apulainen 1653, asema Oulainen (Ministerii-adjunct 1653).
Isä: Mathesius, Johan Matiaksenpoika s. 1607 Saloinen. Kappalainen Saloisissa, Pyhäjoen kirkkoherra 1642.
Äiti: Lithovius, Anna Josefsdotter, Mathesius s. 1610.
Isä: Corte, Henrik Henrikinpoika s. Saksa. Raahen ensimmäinen pormestari.
Äiti: Forbus, Christina Casparintytär, Corte
Rothenius / Rothenia, Elsa Gustafsdotter, Peitzius (taulusta 89. Isä: Rothenius, Gustaf Gabrielsson) s. 26.06.1658 Gamlakarleby, Kokkola. k. 04.00.1727 Raahe.
1. puoliso Peitzius, Martinus Henrici (Mårten), Peitso s. 1655 Kälviä. k. 10.01.1727 Saloinen. Pastor, Raahen ja Saloisten kirkkoherra 1697. Kuolinsyy: Kuollut ruttoon.
Ylioppilaana Uppsalassa 1671 ja Turussa 1676.
Mårten Henricsson PEITZIUS. Han var född 1655; uppfostrades af sin farbroder Mårten Michaelsson Peitzius; blef Adjunct i Kelviå; Kapellan och Paedagog i Brahestad 1683; Pastor i Brahestad och Salo 1697; dog 10.1.1727. Hade 13 barn, hvilka, jemte sina föräldrar, finnas afbildad å en tafla i Brahestads kyrka, knäböjande vid Frälsarens kors.
Raahen kappalainen, sitten Raahen ja Saloisten kirkkoherra 1697. Mårten oli Sursill-suvun tutkimustyön varsinainen alullepanija piispa Terseruksen muistiinpanojen pohjalta. Keräsi myös Pohjanmaan seurakuntia koskevaa historiatietoa, mutta tämä on hävinnyt. Eric Indreniuksen väitöskirjassa 11.04.1693 ja Niclaus Mathesiuksen väitöskirjassa 03.11.1700 omistus Mårtenille
Alttaritaulua suuremman huomion herätti kuitenkin sakastin puoleiselle seinälle sijoitettu suurikokoinen votiivitaulu (lupauksen nojalla jollekkin jumaluudelle pyhitetty muistokirjoituksellinen taulu) jonka seurakunnan kappalainen ja sittemmin pitkäaikainen esipaimen Martinus (Mårten) Peitzius oli maalauttanut ja lahjoittanut kirkkoon vuonna 1691. Mustakehyksisen ja kultalistaisen maalauksen korkeus oli 173 cm ja leveys 144 cm, jolloin sen keskushenkilö, uskonpuhdistaja Martti Luther oli voitu kuvata luonnollisessa koossa. Lutherus seisoi perinnäiseen mustaan kaapuun puetttuna ja piti molemmin käsin pienehköä kirjaa. Hänen henkilöhahmonsa täytti maalauksen vaseman puoliskon, kun taas oikealla oli kultapäärmeisen vihreän liinan peittämä pöytä, jolla olevalle paperille taiteilija oli maalannut omistuskirjoituksen: " Jumalalle kunniaksi ja Raahen kaupungin Kirkolle koristukseksi on tämän taulun antaneet kunnianarvoisa Hra Martinus H. Peitzius ja hänen (rakas) Vaimonsa Jumalaapelkääväinen ja hyveellinen Vaimo Elsa Göstantytär Rothenia vuonna 1691 Diedrich Möllerumin maalata.
(Etsin tätä taulua, mutta Raahen kirkko on palanut 1904 (?) ja taulua ei enää ole. Siitä on kuitenkin viime vuosisadalla otettu valokuva, joka on Kansallismuseon arkistossa, laadultaan kuulema heikko, = tumma; Martti Strang)
Kappale on lainattu Samuli Paulaharjun kirjoittamasta kirjasta: VANHA RAAHE, kohta kirkko, sivu 50.”
....Nähtiin kirkossa vielä oikealla seinällä kirkkoherra MARTINUS PEITZIUKSEN merkillinen muistotaulu jonka Peitzius vaimoineen oli maalauttanut "Jumalan kunniaksi ja Raahen kirkon kaunistukseksi". Isossa taulussa kuvattiin Martti-herra emäntineen kolmitoistaisen lapsilauman keskellä rukoilemassa kristusta, suuren kaiman, Martti Lutherin seisoessa toimitusta katsomassa....
Tiedot on hankkinut minulle:
Veikko Luukkonen
Södertälje, Sverige
Isä: Peitso, Heikki Mikonpoika, (Peitzius) s. n. 1620 Kälviä; Kelviå, Ruotsala by, Stor Peitzo. Bonde; talollinen.
Rothenius / Sunderooth / Sundrooth, Gabriel Gustafinpoika (taulusta 89. Isä: Rothenius, Gustaf Gabrielsson) s. 13.11.1660 (kastettu) Kokkola. k. 20.02.1704 Viipurin luona. Porin läänin jalkaväkirykmentin luutnantti 1700. Lisätietoja: Sitten Sunderooth eli Sundrooth. Kuolinsyy: Kaatui taistelussa Viipurin luona.
Ylioppilas Upsalass 1679
1. puoliso Brisnitski, Anna Catharina, Slichtkrull Lisätietoja: Ehkä puolatar.
2. puoliso Lampelius, Anna Elisabet, Rothenius / Sunderooth / Sundrooth Lisätietoja: Eli vielä 1740.
Isä: Lampelius / Lempelius / Lempli, Jürgen Orlinan hovin vuokraaja.
Äiti: Jackenholt / Gagenholtz, Ursula, Lampelius / Lempelius / Lempli
Rothenius, Catharina Gustafintytär, Grandelius (taulusta 89. Isä: Rothenius, Gustaf Gabrielsson) s. 02.05.1669 (kastettu), Kokkola.
1. puoliso Grandelius, Daniel Mathiaksenpoika k. 1693. Kokkolan kappalainen 1687. Vihitty: 13.11.1688 Kokkola.
Ylioppilas Turussa 1677, Upsalassa 1682.
Isä: Grandelius, Mathias Johaninpoika s. 1623 Kokkolan pitäjä. Kokkolan kappalainen 1648.
Äiti: Galle, Anna Erikintytär, Grandelius
Rothenius, Elisabeth Gustafintytär, Brennerus (taulusta 89. Isä: Rothenius, Gustaf Gabrielsson) s. 10.08.1670 (kastettu) Kokkola.
1. puoliso Brennerus, Johan s. 1652 Närpiö. k. 1697 Kåtnäs, Närpiö. Närpiön kappalainen 1690. Vihitty: 16.06.1691 Kokkola.
Ylioppilas Turussa 1671.
Isä: Brennerus, Gabriel Henrici s. 1605 Mustasaari. Närpiön kirkkoherra, rovasti.
Äiti: Rudnesius, Brita, Brennerus
Isä: Thauvonius, Gabriel Perniön kirkkoherra 1662, filosofian maisteri.
Äiti: Melartopaeus, Elisabet, Thauvonius
Cajanus, Susanna Johanintytär, Frosterus (taulusta 90. Äiti: Witting, Elisabet Gustafintytär) s. 1677 Paltamo ?. k. 1744 Oulu haudattu 16.12.1744 Oulu.
1. puoliso Frosterus, Anders Jakobinpoika k. 1713 Oulu ?. Oulun kirkkoherra 1710.
Ylioppilas Upsalassa 1685, Turussa 1688
Isä: Frosterus, Jakob Simoninpoika s. 12.12.1632 Oulu?. Oulun kirkkoherra 1677, rovasti 1678.
Äiti: Lythraeus, Catharina Andersintytär, Frosterus
Isä: Forbus, Henrik Casparinpoika s. 1620. Hailuodon ja Iin vapaaherrakuntien vouti, Oulun pormestari 1672, valtiopäivämies.
Äiti: Lithovius, Margareta Larsintytär, Forbus s. 1639.
3. puoliso Lithovius, Zakarias s. 17.02.1672 Oulu ?. k. 17.09.1743 Oulu. Oulun kirkkoherra 1713, astui virkaan 1721, rovasti, maisteri, valtiopäivämies. Vihitty: 18.04.1727 Kemi.
Isä: Limingius, Gabriel Gabrielinpoika Porvari Oulussa.
Äiti: Uhlbrandt, Margaretha, Limingius
Gronbäck, Elisabet Jakobintytär, Cajanus (taulusta 91. Äiti: Witting, Susanna Gustafintytär)
1. puoliso Cajanus, Gustaf Anteronpoika k. 1710 Lohtaja. Kapellan 1669, Pastorn i Lochteå 1686, Lohtajan kirkkoherra 1687.
Ylioppilas Upsalassa 17.10.1655, Turussa 1659
Isä: Gyllenhjerta, Anders Erikinpoika, Hjärta / Cajanus s. Uusimaa; Kirkkonummi. Kajaanin vapaaherrakunnan vouti.
Äiti: Laatikatar / Laatikainen / Peitzius, Agneta Matintytär, Cajanus s. Sotkamo (luultavasti) Laatikkalan talo.
Witting, Catharina Knutintytär, Remahl (taulusta 92. Isä: Witting, Cnut Gustafinpoika) s. n. 1680. k. 08.12.1716 Tervola. Kuolinsyy: Venäläisten surmaama.
1. puoliso Remahl, Johan s. 1667 Lautiosaari, Kemi. k. 25.01.1742 Tervola. Tervolan kappalainen 1700.
Ylioppilas Upsalassa 1685, Turussa 1687.
Isä: Remahl, Johan Herrskapsfogd; Kemin hopmanni.
Äiti: Tuderus, Catharina, Remahl
Granqvist, Christoffer Hansinpoika (taulusta 93. Äiti: Witting, Brita Gustafintytär) Lohtajan kappalainen, sittemmin kirkkoherra 1712. Kuolinsyy: Kuollut Isoavihaa paossa Luulajalla 1716.
Ylioppilas Upsalassa 1679, Turussa 1681.
1. puoliso Mathesius, Susanna Petterintytär, Granqvist Kuolinsyy: Kuollut pakomatkalla Luulajalla 1716.
Isä: Mathesius, Petrus Joosepinpoika s. 1635 Kalajoki. Kappalainen Kalajoki 1688.
Äiti: Falander, Katarina, Mathesius
Granqvist, Brita Hansintytär, Cajanus (taulusta 93. Äiti: Witting, Brita Gustafintytär) Perhesuhteet: Jälkimmäinen avioliitto oli lapseton.
1. puoliso Cajanus, Anders Erikinpoika k. 1689 Sotkamo ?. Kappalainen Sotkamo.
Ylioppilas Upsalassa 1674.
Isä: Cajanus, Erik Anteron poika, Hjerta s. 1628 Säräisniemi. Kirkkoherra Sotkamossa 1651.
Äiti: Lithovia, Brita Samuelsdotter, Cajanus
Granqvist, Catharina Hansintytär, Fant (taulusta 93. Äiti: Witting, Brita Gustafintytär) Lisätietoja: Eli vielä 1741.
1. puoliso Fant, Michael k. 1714 Kemissä ollesssaan pakenemassa Ruotsiin. Kappalainen Koivulahti 1707. Vihitty: 1698.
Ylioppilas Upsalassa 1685.
Isä: Fant, Anders Vähänkyrön kirkkoherra.
Äiti: Gammal, Catharina, Fant
Granqvist, Maria Hansintytär, Munselius (taulusta 93. Äiti: Witting, Brita Gustafintytär) s. 1674 Lohtaja ?. k. 1715 Sotapakolainen Piitimessä Ruotsissa haudattu 05.05.1715 Piteå, Ruotsi.
1. puoliso Munselius, Erik Johaninpoika s. 1665. k. 1715 haudattu 02.07.1715 Kemi. Pohjanmaan jalkaväkirykmentin rykmentinkirjuri.
Isä: Munselius, Johan Josefinpoika s. 1642 Uusikaarlepyy ?. Vähä-Savon lainlukija 1673.
Äiti: Fortelius, Maria s. 1645.
Munselius, Jakob Jakobinpoika (taulusta 94. Isä: Munselius, Jacob Josephsson) Sota-auditööri jo 1691.
Ylioppilas Turussa 1669.
1. puoliso Kerttu, Munselius k. 1677 Turku haudattu 19.08.1677 Turku. Vihitty: ??.
2. puoliso Maria Hansintytär, Munselius k. 1689 Oli jo mahdollisesti vainaja. Vihitty: 13.04.1678 Turku.
Munselius, Johan (taulusta 94. Isä: Munselius, Jacob Josephsson) s. 1662 (syntymäaika on noin). k. 23.06.1710 Pyhäjoki. Nimismies Pyhäjoki.
1. puoliso Grandelius, Margaretha, Munselius k. 10.07.1696. Vihitty: ??.
2. puoliso Forbus, Rebecka Casparintytär, Tijdher Vihitty: 25.01.1697 Pyhäjoki. Perhesuhteet: Ainakin molemmat jälkimmäiset avioliitot olivat lapsettomat.
Isä: Forbus, Caspar Casparinpoika s. 1633 Oulu. Kirkkoherra Raahe 1662.
Äiti: Hjerta / Gyllenhjerta, Beata, (Cajanus)
Munselius, Christina Jakobintytär, Åhs (taulusta 94. Isä: Munselius, Jacob Josephsson) s. 1669. k. 1693.
1. puoliso Åhs, Petter Larsinpoika k. 14.06.1704 Pyhäjoki. Kappalainen Pyhäjärvi 1693. Vihitty: ??.
Ylioppilas Upsalassa 1682, Turussa 1685
Granberg, Elsa Ericsdotter, Calamnius (taulusta 96. Äiti: Munselius / Muncelius, Elisabeth Josefintytär) Lisätietoja: Lefde ännu 1694.
1. puoliso Calamnius, Petter Gabrielsson k. 1722 Kalajoki ?. Kapellan i Kalajoki 31.08.1690; kirkkoherra siellä 1716. Vihitty: 1706.
Ylioppilas Turussa 1680.
Isä: Calamnius, Gabriel Gabrielsson s. Kemi. Adjunkt i Ny-Carleby, Krigsprest på Åland och 1669 Pastor i Ijo. Iin kirkkoherra.
Äiti: Florinus / Florin, Anna Thomaedotter, Calamnius
Grandberg, Susanna (taulusta 96. Äiti: Munselius / Muncelius, Elisabeth Josefintytär) k. 1675 Lohtaja ?.
1. puoliso Carlander, Johan Henrikinpoika k. 1686. Lohtajan kappalainen 1668. Vihitty: ??.
KIRJASTA: HANDLINGAR RÖRANDE FINSKA KYRKAN OCH PRÄSTERSKAPET 1539-1651
(K. G. Leinberg 1898)
318. Till biskopen i Åbo för Johanne Hinricj Carlandro. Dat. d. 19 Augusti 1674.
(Från Svenska Riksarkivet. Registratur Anno 1674. Pars 3. Augustus, September, October, fol. 130 v.)
Carl &c. Wår ynnest &c. Såsom Wij förnimme troo Vndersåthe och biskop medh huad flijt och trogen omwårdnadh, som Kyrckioheerdhen i Låchtå Wällärdhe H:r Erich Laurentij Gronnberg (=Granberg) dhen sig anförtrodde församblingen nu uti femb och trettijo Åhrs tijdh tient hafuer, och jembte en ijdkesam underwijsningh utj dhee stycken som til hans Åhörares och Sochnemänns ändelige wällfärdh lände och så dherom varit bekymbradh, at dhee utj allehanda lofl: Handwärck och Nähringzmedell måtte skaffa sig någon förfarenheet, dherom och hans förfädher, som widh pass utj 100 Åhrs tijdh Mann efter Mann dhen Församblingen förestådt, een serdeles åhuga hafua burit; Altså hafue Wij utj Nådigt anmerkiandhe dheraf, såssom och i anseende, at dhet underdånige ansökiande som Församblingen sielf härom för godt funnit, dhet be:te Kyrckioheerdes mågh, Iohannes Henrici Carlander, hwilken nu och i nije åhr dher å Orthen i Prediko Embetet skall tient hafua, må dher hans Swärfadher något dödeligit wedhkommer, honom utj Kyrckioheerde Embetet succedera. Hermedh &c.
Carolus
I.Bergenhielm
Referoituna suomeksi: Tässä kirjeessä, 19 elokuuta 1674, kuningas Kaarle kirjoittaa Turun piispalle, että hän nimittää Johannes Henricinpoika Carlanderin kirkkoherraksi Lohtajalle. Kuningas perustelee Carlanderin nimittämistä sillä, että seurakunta on kehunut nykyistä kirkkoherraa Erich Laurinpoika Granbergiä, joka on palvellut seurakuntaa 35 vuotta ja että jopa hänen esi-isänsä, mies toisensa jälkeen, ovat hoitaneet tätä virkaa 100 vuotta ja että seurakunta on katsonut parhaaksi, että Carlander, Granbergin vävy, joka on saarnannut jo 9 vuotta seurakunnassa, nimitetään kirkkoherraksi nyt, kun appi on kuolemaisillaan.
***********************************************
Lohtajan käräjät 18 - 19. maaliskuuta 1686 (MF ES2036, sivu 217-218)
Kunniallinen ja oppinut herra Christopher Granqvist autuaan kappalaisen herra Johannis Carlanderin lesken vaimo Elisabetha Carlsdotter Kallingin valtuuttamana esitti miehensä mainitun kappalaisen kirjelmän 2 päivältä huhtikuuta 1676, millä hän on astuessaan avioliittoon luvannut kunniallisen väen läsnäollessa hänelle huomenlahjan Salmin talon kaikkine siihen kuuluvine, niin irtaimessa kuin kiinteässäkin, sekä 120 luotia hopeaa, pyytäen, että oikeus katsoisi, että hänen vaimonsa saisi nämä pitää hänen miehensä siskosten häiritsemättä. (tämä oli vain osa käräjäjuttua!)
Lähde:
Simo Teirilä
Isä: Carlander, Henrik Simonpoika s. 1610. Kirkkoherra, Ii.
Äiti: Tulkkila, Brita Simontytär, Carlander
Granberg, Gustaf Erikinpoika (taulusta 96. Äiti: Munselius / Muncelius, Elisabeth Josefintytär) s. 1656 Lohtaja ?. k. 1693 Lohtaja. Lohtajan kappalainen 1688.
Ylioppilas Uppsala 1671. Perheen kaikki lapset, joita Sursill-lähteiden mukaan oli 18, kuolivat pieninä.
1. puoliso Cajanus, Felicia Johanintytär, Granberg s. 06.02.1651 Paltamo ?. k. 06.02.1747 Lohtaja. Lisätietoja: Kuoli 94 vuotiaana.
Isä: Cajanus, Johan Andersson, Hjerta s. 19.12.1629 Paltamo. Paltamon kappalainen, sittemmin kirkkoherra.
Äiti: Mathesius, Anna Johansdotter, Cajanus
Munselius, Erik Johaninpoika (taulusta 97. Isä: Munselius, Johan Josefinpoika) s. 1665. k. 1715 haudattu 02.07.1715 Kemi. Pohjanmaan jalkaväkirykmentin rykmentinkirjuri.
1. puoliso Granqvist, Maria Hansintytär, Munselius s. 1674 Lohtaja ?. k. 1715 Sotapakolainen Piitimessä Ruotsissa haudattu 05.05.1715 Piteå, Ruotsi. Vihitty: 1691.
Isä: Granqvist, Johan Christofferinpoika Lohtajan nimismies 1660-luvun lopulta lähtien.
Äiti: Witting, Brita Gustafintytär, Granqvist
Munselius, Susanna Johanintytär, Kårss / Roselius? (taulusta 97. Isä: Munselius, Johan Josefinpoika) s. 1666. Kuolinsyy: Lapsivuode.
1. puoliso Kårss / Roselius?, Aaron Muolaan kirkkoherra 1682. Lisätietoja: Mahdollisesti Aaron Roselius, eli vielä 1724. Perhesuhteet: Toinen puoliso on Sursillin Sukukirjan mukaan epävarma.
Munselius, Maria Johanintytär, Hällberg (taulusta 97. Isä: Munselius, Johan Josefinpoika) s. 1684. k. 1721 Merenkurkku Pohjanlahti. Kuolinsyy: Hukkui olessaan palaamassa Ruotsista kotiin, Merenkurkku Pohjanlahti.
1. puoliso Hällberg, Nils k. 1721 Merenkurkku Pohjanlahti. Oulun eteläisen kihlakunnan kruununvouti 1709. Kuolinsyy: Hukkui olessaan palaamassa Ruotsista kotiin, Merenkurkku Pohjanlahti.
Perheen lapset ilmeisesti hukkuivat myös.
Gråå, Gabriel Henrikinpoika (taulusta 99. Isä: Gråå, Henrik Bengtinpoika) s. n. 1669. k. 05.00.1715 Sotapakolaisena Piitimessä Ruotsissa. Oulun pormestari 1689, valtiopäivämies.
Ylioppilas Upsalassa 1676, Turussa 1679, jälleen Upsalassa 1683.
1. puoliso Lund, Anna, Zadler k. 1740. Lisätietoja: Eli Oulussa 1736. Perhesuhteet: Tämä avioliitto oli Annan toinen.
Gråå, Elsa Henrikintytär, Bergström (taulusta 99. Isä: Gråå, Henrik Bengtinpoika)
1. puoliso Bergström, Erik Maanmittari Viipurin läänissä 1697. Vihitty: 03.10.1699 Mikkeli. Lisätietoja: Nähtävästi kotoisin Ruotsista, eli 1715. Kuolinsyy: Kuoli mahdollisesti sodassa tapaturmaisesti.
Suoritti maanmittaritutkinnon 1689 ja 1683.
Gråå, Margaretha Henrikintytär, Tawaststjerna (taulusta 99. Isä: Gråå, Henrik Bengtinpoika) s. 1669. k. 15.05.1754 Mikkeli.
1. puoliso Tawast / Tawaststjerna, Jakob Pontus Erikinpoika s. 02.08.1666 Pietarsaari. k. 04.09.1716. Suur-Savon kihlakunnantuomari 1697. Vihitty: 30.11.1687 Oulu. Lisätietoja: Vuodesta 1689 Tawaststjerna. Kuolinsyy: Kuoli erään aliupseerin ampuman vahingonlaukauksen uhrina.
Isä: Tawast / Tawaststjerna, Erik s. Turku. Pohjanmaan pohjoisen rovastikunnan tuomari 1680.
Äiti: Pictorius, Beata, Tawast
Gråå, Elisabet Henrikintytär, Tammelander (taulusta 99. Isä: Gråå, Henrik Bengtinpoika) s. n. 1672. k. 09.06.1762 Sääminki.
1. puoliso Tammelander, Johan Johaninpoika s. 1673 Raahe. k. 24.03.1714 Kuoli ennen. Kajaanin läänin kruununvouti 1698. Vihitty: 01.05.1693 Oulu.
Ylioppilas Upsalassa 1687
Isä: Tammelander, Johan Michaelinpoika s. n. 1641. Saloisten ja Siikajoen nimismies 1680; kauppias ja laivanvarustaja Raahessa.
Äiti: Corte, Anna Henrikintytär, Tammelander s. 1651.
Gråå, Catharina Henrikintytär, Brenner (taulusta 99. Isä: Gråå, Henrik Bengtinpoika)
1. puoliso Brenner, Isak Jakobinpoika s. 12.10.1670 Kruununkylä ?. k. 1699 Oulussa. Regimentsskrivare vid Österbottens regemente. . Vihitty: 1691. Ammatinlisäyksiä: Pohjanmaan jalkaväkirykmentin rykmentinkirjuri 1693.
Ylioppilas Turussa 1684.
Isä: Brennerus, Jakobus Henrici, Brenner s. 05.00.1607 Vaasa, Mustasaari. Rovasti, Kruununkylä, valtiopäivämies.
Äiti: Gammal, Brita Martinintytär, Brennerus s. n. 1642.
2. puoliso Costian, Johan Sigfridinpoika s. 1673 Inkerinmaa ?. k. 06.04.1744 Turku. Auditööri. Vihitty: 16.07.1704 Mikkeli.
Palm, Isaac (taulusta 100. Äiti: Gråå, Sophia Bengtintytär) k. 1718 Norjan sotaretkellä tuntureilla. Tullskrifvare i Brahestad, tullikirjuri Raahessa. Kuolinsyy: Kuoli sotaretkellä Norjan tutntureilla. Ammatinlisäyksiä: Katselnuskirjuri Ruotsi-Suomen armeijassa.
1. puoliso Carlenius, Anna Mattsdotter, Palm s. 1680. k. 30.10.1750 Tukholma. Vihitty: 14.12.1712 Raahe.
Isä: Carlenius, Mathias s. 06.08.1655 Kokkola. Pielisjärvi vouti.
Äiti: Eichman, Elisabet Philipintytär, Carlenius s. 28.01.1648 Turku.
Bergenhemb, Petter Petterinpoika (taulusta 101. Äiti: Gråå, Catharina Bengtintytär) k. 1723 oli kuolleena. Kersantti. Lisätietoja: Eli 1709.
1. puoliso Medendorph, Christina Petterintytär, Bergenhemb
Bergenhemb / Bergenheim, Elsa Petterintytär, Bergudd (taulusta 101. Äiti: Gråå, Catharina Bengtintytär) s. n. 1674. k. 27.02.1754 Vaasa haudattu Sulva.
1. puoliso Bergudd, Nils Nilsinpoika s. 04.10.1660 Sulva. Pohjanmaan läänin lääninkamreeri. Vihitty: 05.03.1689.
Isä: Bergudd, Nils Erikinpoika s. 1625. Laihian ja Maalahden vapaaherrakuntain kaitsija; hopmanni.
Äiti: Schildt, Maria Matintytär, Bergudd s. 1630.
Carlman, Jakob Knutinpoika (taulusta 102. Isä: Carlman, Knut Jacobsson) k. 1680 Uusikaarlepyy ?. Kappalainen Uusikaarlepyy 1673.
1. puoliso Merthen, Christina, Carlman Lisätietoja: Kotoisin Turusta, eli leskenä Vaasassa 1697.
Schilling, Susanna Mårtensdotter, Florinus (taulusta 105. Äiti: Tawast, Kirstin) Lisätietoja: Oli elossa 1719.
1. puoliso Florinus, Arvid k. 1707 Akaa. Akaan kirkkoherra 1693. Vihitty: 1670.
Ylioppilas Turussa 1658. Paimion pitäjänapulainen (1669?), kappalainen 1687. Akaan kirkkoherra 1693. Synodaaliväitöksen respondentti pappeinkokouksessa Turussa 1669, saarnaaja pappeinkokouksessa 1696.
Lähde:
Ylioppilasmatrikkeli 1640 - 1852
Schilling, Christina, Rancken (taulusta 105. Äiti: Tawast, Kirstin)
1. puoliso Rancken, Johan Turkulainen kauppias. Vihitty: 19.02.1663 Turku.
Schilling, Hebla, Kepplerus (taulusta 105. Äiti: Tawast, Kirstin)
1. puoliso Kepplerus, Alexander s. n. 1645. k. 11.04.1697 Merimasku. Rusthollari, kirjanpitäjä Merimaskussa .
Granberg, Anna Erikintytär, Hammar (taulusta 107. Äiti: Ringius, Susanna Nilsintytär) Lisätietoja: Eli Lohtajalla vielä 1710 - 1711.
1. puoliso Hammar, Zacharias Erikinpoika Kruununkylän sairashuoneen vouti.
Granberg, Susanna, Cajanus (taulusta 107. Äiti: Ringius, Susanna Nilsintytär) s. 21.12.1679 Lohtaja. k. 02.04.1754 Lohtaja. Perhesuhteet: Lohtajan kappalaisen Johan Carlanderin (k. 1688) leski.
1. puoliso Cajanus, Gustaf Gustavinpoika s. 27.09.1675 Lohtaja Furuluodon kappalaistalo. k. 06.05.1722 Lohtaja. Lohtajan kirkkoherra 1720. Vihitty: 15.09.1701.
Ylioppilas Uppsala 1692, Turku 1694. Vihittiin papiksi 1699.
Isä: Cajanus, Gustaf Anteronpoika Kapellan 1669, Pastorn i Lochteå 1686, Lohtajan kirkkoherra 1687.
Äiti: Tegelsten, Margareta, Cajanus
Lindcrantz, Sofia Catharina, Laurentz (taulusta 108. Isä: Ringius / Lindcrantz, Nils Nilsinpoika) k. 23.09.1723 Pohja.
1. puoliso Laurentz, Carl s. 15.11.1682 Helsinki. Vihitty: 1719 (ennen).
Lindcrantz, Axel Lorentz (taulusta 108. Isä: Ringius / Lindcrantz, Nils Nilsinpoika) s. 03.01.1685. k. 24.11.1754 Pohja.
1. puoliso Finberg, Eva Maria, Lindcrantz s. 1689. k. 28.03.1751 Pohja. Vihitty: 31.01.1707.
Kempe, Samuel (taulusta 110. Äiti: Wargh, Brita) k. 12.00.1701 Tornio.
1. puoliso Maria, Kempe k. 1704 Tornio.
Kempe, Mårten (taulusta 110. Äiti: Wargh, Brita) s. 01.05.1630. k. 11.02.1686.
1. puoliso Malin Filipsdotter, Kempe k. 1697 Haaparanta, Ruotsi.
Schaefer, Anna, Sacklinius (taulusta 111. Isä: Schaefer, Johan Henrikinpoika) k. 23.01.1709 Riika.
1. puoliso Sacklinius, Lars Henrikinpoika s. 24.07.1676 Oulu. k. 18.12.1750 Mynämäki. Kirkkoherra Mynämäki 1712, astui virkaan 1721. Valtiopäivämies. Kenttärovasti. Vihitty: ??.
Oulun triviaalikoulun oppilas 1684. Ylioppilas Uppsalassa 21.10.1692 Laurentius Henrici Sacklinius. Ylioppilas Turussa. Aboæ Magister Philosophiæ creatus. Pastor primo Legionis Ostrobotnicæ in Riga, deinde Pastor et Præpositus in Wirmo. obiit 1751. disputavit olim de dignitate Sacerdotali Vet. Testamenti. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 3.6.1698. Respondentti 5.12.1703 pro gradu, pr. Isak Pihlman. FM 14.12.1703. Armovuodensaarnaaja Iissä 1698. Apulaispappi Turun ruots. seurakunnassa 1700. Limingan kappalainen 1704. Pohjanmaan jalkaväkirykmentin (J. H. von Campenhausenin, myöh. E. J. von Fitinghoffin rykm.) rykmentinpastori Riiassa 1705, joutui sotavangiksi Riian antautuessa 1710, pakeni sieltä Ruotsiin s.v. Mynämäen kirkkoherra 1711. Pakeni sotaa jälleen Ruotsiin 1713, sotalaivaston eskaaderinsaarnaaja Tukholmassa, amiraliteetinpastori siellä 1717. Palasi Mynämäkeen 1721. Lääninrovasti 1717. Valtiopäivämies 1719. Synodaaliväitöksen preeses pappeinkokouksessa Turussa 1724.
Lähde:
Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852
Isä: Sacklinius / Mölnare / Zadler ?, Henrik s. Kotoisin Oulusta. Oulun kappalainen 1673, Oulun pedagogian rehtori 1679.
Äiti: Forbus, Brita Henrikintytär, Sacklinius
Schaefer, Margaretha, Ross (taulusta 111. Isä: Schaefer, Johan Henrikinpoika)
1. puoliso Ross, Herman s. 1670. k. 29.10.1726. Turun yliopiston 1. teologian professori. Ammatinlisäyksiä: Turun ruotsalaisen tuomioseurakunnan tuomiorovasti.
Schaeffer Ehrensvärd, Johan Jakob (taulusta 111. Isä: Schaefer, Johan Henrikinpoika) s. 11.05.1666 Turku. k. 06.10.1731.
1. puoliso Mannerheim, Anna Margareta, Schaeffer Ehrensvärd s. 04.08.1689. k. 24.07.1724. Vihitty: 1709.
Schaefer, Catharina, Fleege (taulusta 111. Isä: Schaefer, Johan Henrikinpoika) s. 1680. k. 25.12.1743.
1. puoliso Fleege, Johan s. n. 1672. k. n. 1730. Vihitty: 1700.
Carstenius, Margareta, Gordon (taulusta 112. Äiti: Schaefer, Margaretha Henrikintytär) s. n. 1638. k. 14.07.1715 Sauvo.
1. puoliso Gordon, Wilhelm s. n. 1635 Skotlanti.
Schaefer, Carl Henrikinpoika (taulusta 114. Isä: Schaefer, Henrik Henrikinpoika) k. 1729 - 1730 Turku ?. Kauppias Turussa 1689, raatimies, valtiopäivämies.
1. puoliso Rancken, Elin, Schaefer k. 1695 Turku ? haudattu 24.05.1695 Turku. Vihitty: 26.06.1689 Turku.
Isä: Rancken, Johan Turkulainen kauppias.
Äiti: Schilling, Christina, Rancken
Schaefer, Magdalena Henrikintytär, Paulinus / Raumannus (taulusta 114. Isä: Schaefer, Henrik Henrikinpoika) Lisätietoja: Eli leskenä 1696.
1. puoliso Paulinus / Raumannus, Simon s. 10.12.1652 Pori. k. 25.10.1691 Turku. Turun yliopiston pyshien kielien professori 1684. Vihitty: 1687 Turku. Lisätietoja: Alkujaan Raumannus.
Ylioppilas Turussa 1672, filosofian maisteri1697.
Isä: Raumannus, Paulus Sigfridi Mouhijärven kirkkoherra.
Äiti: Agneta Henrikintytär, Raumannus
Schaefer, Petter Henrikinpoika (taulusta 114. Isä: Schaefer, Henrik Henrikinpoika) s. n. 1660 Turku ?. k. 03.00.1729 Gävlen linna, Ruotsi (vankila). Filosofian maisteri 1688, uskonkiihkoilija, separatisti. Lisätietoja: Vihki itse itsensä Annan kanssa.
Saksalaisperäistä Turun porvarisukua, ylioppilas 1677, maisteri Turussa 1688. S. tuli nuorena herätykseen, vietti askeettista elämää ja liittyi Lauri Ulstadiuksen kannattajiin, jonka johdosta häntäkin syytettiin harhaopista. Näin alkaneessa jutussa S. esitti laajoissa kirjelmissä uskontunnustuksensa, soimasi kiihkeästi kirkkoa ja luopui juhlallisesti maisterinarvosta, jota sanoi vain kunnianhimosta ja vastoin omaa tuntoansa tavoittaneensa. Hän saatiin lopulta peruuttamaan mielipiteensä, mutta kun hän ei alistunut julkirippiin, lähti hän 1694 pitkälle ulkomaamatkalle, harhaillen Venäjällä, Saksassa, Hollannissa, Englannissa ja Pohjois-Ameriikassa asti. Matkoillaan hän tuli kosketuksiin sekä kirkollisten pietistien, kuten Spenerin, että separatistien (Gottfried Arnold, Gichtel) kanssa. Turussa tekemänsä peruutus, joka ei ollut vakaumukseta lähtenyt, rupesi vaivaamaan hänen omaatuntoansa, ja 1700 hän palasi takaisin Suomeen, joutuen pian taas rettelöihin kirkollisten viraomaisten kanssa. Tammik. 1707 hän haastoi hovioikeuden jäsenet "Jumalan ja Jehovan manuulla" kuulemaan hänen "omantunnonjuttuaan ja tunnustustaan", jossa hän ilmoitti katuvansa peruutustaan, uudisti entistä kiihkeämmin syytöksensä vääräoppista luterilaista kirkkoa vastaan ja julisti tuomiota ja perikatoa koko Suomelle sekä 1000-vuotisen valtakunnan läheisyyttä. Tästä seurasi kuolemantuomio, joka muutettiin elinkautiseksi vankeudeksi Turun linnassa. VenäIäisten hyökätessä Suomeen 1713 S. siirrettiin Geflen linnaan, missä hän vietti loppuikänsä kunnes kuoli maalisk. 1729. 22-vuotisena vankeus aikanaan hän kuitenkin sai ottaa vastaan tuttaviaan ja olla laajassa kirjeenvaihdossa hengen heimolaistensa kanssa sekä koti- että ulkomailla. Hänen kantansa oli yksipuolinen ja jyrkästi kirkonvastainen subjektivismi, ja hänen luonteensa monessa suhteessa omituinen: oikullinen, ylimielinen ja haaveellinen mielenhäiriön rajoille saakka; mutta ne monet hänen aikalaisensa jotka olivat tyytymättömät kirkossa vallitsevia oloihin, pitivät häntä Herran valittuna aseena, ja hänen käsikirjoituksiaan levitettiin laajalti jäljennöksinä. Ulkomaillakin häntä pidettiin Ruotsin-Suomen heränneisyyden merkkimiehenä ja hänen kirjeitänsä ja lausuntojansa julkaistiin erinäisissä kokoelmissa. S:n vaikutus aikansa hengellisiin liikkeisiin on siten ollut huomattavan suuri. Hänen vankeusaikanaan kirjoittamansa päiväkirjat erittäin avomielisine tunnustuksineen on M. Ruuth äskettäin julkaissut: M. Akiander, "De religiösa rörelsernas historia" I (1857); J. S. Pajula, "Pietismi ja uskonnolliset liikkeet Suomessa" (1898) ; "Suomen uskonnollisten liikkeiden historiasta I", julkaissut Martti Ruuth (1915). J. G. Professori Jaakko Gummerus Lähde: TIETOSANAKIRJA Tietosanakirja-Osakeyhtiö Helsinki 1916 Katso myös: Lauri Uhstadius Petter Schaeferin päiväkirja on toimitettu suomeksi nimellä "Minä Pietar ja minä Anna" v. 2000 toimittanut M. Piispa
1. puoliso Wargentin, Anna, Phoenix Vihitty: 1712 Turun linna (vankila).
Schaefer, Margaretha Henrikintytär, Thauvonius (taulusta 114. Isä: Schaefer, Henrik Henrikinpoika) s. 1650 luvun lopulla, Turku. k. 1684 Perniö ?.
1. puoliso Thauvonius, Gabriel k. 15.06.1684 Perniö. Perniön kirkkoherra 1662, filosofian maisteri.
Ylioppilas Turussa 1646, filosofian maisteri 1653.
Isä: Thauvonius, Georgius Matthiae, Tavia Halikon kirkkoherra, rovasti.
Äiti: Juusteen, Catharina, Thauvonius
Schaefer, Elin Henrikintytär, Hasselqvist (taulusta 114. Isä: Schaefer, Henrik Henrikinpoika) s. 1652 Turku. k. 1697 Parainen haudattu 22.09.1697 Parainen.
1. puoliso Hasselqvist, Anders s. 1646 Kalmar, Ruotsi. k. 1700 Turku haudattu 19.03.1701 Turku. Kirkkoherra Parainen 1691.
Ylioppilas Turussa 1667, vihittiin papiksi 1674, filosofian maisteri, primus 1677. Kutsuttiin Lundin yliopiston logiikan ja metafysiikan professoriksi 1683, mutta kieltäytyi. Turun yliopiston ylimääräinen teologian professori 1688.
Isä: Hasselqvist, Bengt Ruotsin Kalmarin porvari.
Schaefer / Heerhielm, Henrik Henrikinpoika (taulusta 114. Isä: Schaefer, Henrik Henrikinpoika) s. 15.07.1655 Turku. k. 10.09.1712 Tukholma haudattu Haudattiin ensin Tukholmaan, sitten Ruotsin Arnön pitäjään. Svean hovioikeuden varapresidentti 1702. Perhesuhteet: Aateloitiin 1693 nimellä Heerhielm ja merkittiin Ruotsin ritarihuoneen kirjoihin.
Ylioppilas Turussa 1669, Upsalassa 1673. Ruotsin Svean hovioikeuden auskultantti 1675.
1. puoliso Grubb, Maria, Schaefer / Heerhielm s. 30.09.1666. k. 1735 haudattu 21.04.1735 Ruotsin Arnön pitäjään. Vihitty: 28.05.1862 Tukholma.
Isä: Grubb, Jöns Ruukinpatruuna.
Äiti: Helsingius, Anna, Grubb
Werander, Gustaf Gabrielinpoika (taulusta 115. Isä: Weronius / Werander, Gabriel Gustafinpoika) s. 1667 Kruununkylä ?. k. 04.05.1704 Sulva. Sulvan kappalainen 1698.
Ylioppilas Turussa 1687.
1. puoliso Albertz, Anna Magdalena, Werander
Werander, Gabriel Gabrielinpoika (taulusta 115. Isä: Weronius / Werander, Gabriel Gustafinpoika) s. 09.00.1662 Kruununkylä. k. 22.05.1731 Teerijärvi. Teerijärven kappalainen 1702.
Ylioppilas Turussa 1683.
1. puoliso Rivelius, Anna, Werander s. 1659. k. 28.09.1744 Teerijärvi.
Werander, Magnus Gabrielipoika (taulusta 115. Isä: Weronius / Werander, Gabriel Gustafinpoika) k. n. 1708. Helsingin postimestari 1701.
Ylioppilas Turussa 1690
1. puoliso Sager, Elisabet, Werander
Werander, Anna Gabrielintytär, Öhman (taulusta 115. Isä: Weronius / Werander, Gabriel Gustafinpoika)
1. puoliso Öhman, Henrik Jakobinpoika k. 1728 Kruununkylä. Talollisen poika Kruununkylästä ?, porvari Pietarsaari. Vihitty: 13.02.1709 Pietarsaari.
Werander, Hans Gabrielinpoika (taulusta 115. Isä: Weronius / Werander, Gabriel Gustafinpoika) s. n. 1683 Kruununkylä. k. 22.11.1749 Vaasa. Kauppias Vaasassa, raatimies.
1. puoliso Gavelius, Magdalena, Werander
Isä: Gavelius, Michael Vaasan postin tarkastaja, raatimies.
Äiti: Grop, Margaretha, Gavelius
Werander, Jakob Carlinpoika (taulusta 116. Isä: Werenius / Werander, Carl Gustafinpoika) k. 31.07.1711 Lapväärtti haudattu Tukholma. Lapväärtin kirkkoherra 1703.
Vaasan triviaalikoulun oppilas. Ylioppilas Upsalassa 1690, Turussa 1694, filosofian maisteri 1697. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 10.5.1697. Sotilaspappi 1697, rykmentinpastorina Stettiniin sijoitetussa jalkaväkirykmentissä. Lapväärtin kirkkoherra 1703. Lähde: Ylioppilasmatrikkeli 1640 - 1852
1. puoliso Wassbom, Maria, Werander Vihitty: 22.06.1697 Vaasa.
Isä: Olof Isaksson Vaasalainen kauppias ja raatimies.
Wernberg / Werenberg, Christian Danielinpoika (taulusta 118. Isä: Wernberg, Daniel Christierninpoika) k. 1710. Helsingin kämnerioikeuden notaari.
1. puoliso Dani, Christina Catharina, Wernberg / Werenberg
Ross, Catharina Hermanintytär, Kalm (taulusta 119. Äiti: Wernberg, Margaretha Christiernintytär) s. 01.11.1681 (Kastettu) Vaasa. Lisätietoja: Eli Vaasassa 1720-luvulla.
1. puoliso Kalm, Gabriel k. 01.00.1716 Sotapakolaisena Själevadin pitäjässä Ruotsissa. Korsnäsin kappalainen 1664.
Isä: Kalm, Petter Etelä-Pohjanmaan manttaalikomissaari.
Äiti: Valborg Larsdotter, Kalm
Brenner, Christina Henrikintytär, Angermann (taulusta 121. Isä: Brennerus / Brenner, Henrik Isakinpoika) Lisätietoja: Eli Kruununkylässä 1689 paikkeilla.
1. puoliso Angermann, Jakob k. 1686. Tupakanvalmistuksen tarkastaja. Vihitty: 1685.
Brenner, Susanna Henrikintytär (taulusta 121. Isä: Brennerus / Brenner, Henrik Isakinpoika) Lisätietoja: Eli leskenä Vaasassa 1696.
1. puoliso Erik Zacharisson k. 1693. Tullikirjuri Vaasassa. Vihitty: 1691.
Brenner, Isak Henrikinpoika (taulusta 121. Isä: Brennerus / Brenner, Henrik Isakinpoika) s. 24.10.1682 Isokyrö. k. 08.06.1742 Korsnäs. Korsnäsin kappalainen 1722.
Ylioppilas Turussa 1708.
1. puoliso Thauvonius, Brita Catharina Gabrielintytär, Brenner s. 02.10.1692 Mustio.
Isä: Thauvonius, Gabriel G. s. n. 1662. Närpiön kirkkoherra 1698.
Äiti: Thorwöst, Beata Petterintytär, Thauvonius s. 20.10.1671 (kastettu) Mustio.
2. puoliso Hoffreen, Magdalena Carlintytär, Brenner s. 1705. k. 29.10.1732 Korsnäs. Vihitty: 1723.
Isä: Hoffreen, Carl Johaninpoika, Hoffrenius s. n. 1660. Närpiön kappalainen 1710.
Äiti: Holmius, Catharina, Hoffreen
Eichman / Ekman, Susanna Philipintytär, Alftanus (taulusta 122. Äiti: Brennerus, Barbara Iisakintytär) s. 21.11.1656 Pori. k. 1697 Isokyrö ?.
1. puoliso Alftan, Israel Ericsson s. 1632 Tövsala. k. 1712 Isokyrö. Pastor uti Storkyro; Isonkyrön kirkkoherra 1672. Vihitty: 1675 Vöyri ?.
Student 1651; Pastor vid Österbottens regemente 1657; ditto i Storkyro 1672; var Opponens vid Prestmötet 1680.
Keskiviikkoiltana kesäkuun 15. p:nä vuonna 1692 syntyi Isonkyrön kirkkoherralle Israel Alftanukselle kolmastoista lapsi. Pienokainen kastettiin saman kuukauden 20. p:nä Laihian kirkkoherra Samuel Backmanin toimesta. Kasteessa poikalapsi sai nimekseen Johannes. Kaksikymmenvuotiaana, vuonna 1712, Johannes kirjasi ylös isänsä muistiinpanoista kumminsa, sekä isän siunauksen lapselle:
Kummeina Lapuan pastori Mart Prochman, herra Michael Fant, herra opiskelija Erics Lerman, tarkastaja herra Petter Heiche, sekä opiskelija Gabr. Peldanus, sekä naispuolisina kummeina:
Jumalinen vaimo Maria Ross, herra pastorin siveellinen vaimo Laihialta, herra Jaakobin vaimo Ylistarosta, jumalinen vaimo Saara Florinus, siveellinen neitsyt Helena Mornie, sekä Karin Mård. - Jumala sallikoon hänen kasvaa oikeassa Jumalan pelossa ja antakoon hänen päästä ajan tullen minun paikalleni tähän seurakuntaan.
Nämä ja paljon muuta nuori Johannes Alftanus tallensi almanakkamuistiinpanoihinsa, jotka ajoittuvat vuosien 1711-26 välille.
Lähde:
Juuret 3/2001
Kyröössä
Israel: Han var fosterbarn till prosten i Jakobstad Erik Forteliusa (Bothneiensis). Student i Åbo 1651 och vicepräst i Tövsala (fi Taivassalo) 1658 då han blev Nylands och Tavastlands
kavalleriregementets pastor. Kyrkoherde i Storkyro fr o m 1672. Opponent 1680 i prästskolan. Han ägde Salmittu rusthåll i Tövsala, vilket han 6.6.1671 bytte till Kurjala rusthåll, också i Tövsala och som ägdes av fröken Beata Magdalena Wittenberg. Kurjala rusthåll sålde han 18.7.1683 till ägaren av Tammisto rusthåll i Vehmais, Erik Persson, för 600 daler. Han donerade till Storkyros gamla kyrka en minnestavla över de döda, som fortfarande finns ovanom sakristian.
Lähde:
Martin Gardberg´n tiedosto
Isä: Alftanus, Erik Erikinpoika Taivassalon kirkkoherra 1623 - 1639.
Äiti: Brenner, Helena Mårtensdotter
Brenner, Susanna Elisabet Eliaksentytär, Gyllenhöök (taulusta 124. Isä: Brennerus / Brenner, Elias Isakinpoika) s. 18.11.1677 Tukholma. k. 20.11.1700.
1. puoliso Gyllenhöök, Anders, Hök s. 15.08.1644. k. 02.02.1727. Ruukinomistaja. Vihitty: 17.11.1700. Lisätietoja: vuoteen 1687 Hök. Perhesuhteet: Ruotsalaista aatelissukua.
Ylioppilas Upsalassa
Isä: Gyllenhöök, Per, Hök s. 09.05.1645. Ruotsin Norrbon, Norbergin ja Skinnskattebergin kihlakuntien tuomari.
Äiti: Elfbas, Regina, Gyllenhöök
Brenner, Regina Eliaksentytär (taulusta 124. Isä: Brennerus / Brenner, Elias Isakinpoika) s. 03.12.1678 Tukholma. k. 17.02.1728 Skåne, Ruotsi. Perhesuhteet: Avioliitossa pikkuserkkunsa leskem kanssa.
1. puoliso Hedengrahn / Ambrosius, Petter s. 26.08.1677 Hedemora, Ruotsi. k. 11.05.1727 Vellinge, Ruotsi. Ruotsin Vellingen ja Fuglien kirkkoherra 1707, Rovasti1717. Lisätietoja: Alkujaan Ambrosius.
Ylioppilas Upsalassa 1695, vihittiin papiksi 1701.
Isä: Ambrosius, Johan Ruukinpatruuna.
Äiti: Tibelius, Anna, Ambrosius
Brenner, Sofia Eliaksentytär, Löfgren (taulusta 124. Isä: Brennerus / Brenner, Elias Isakinpoika) s. 26.12.1681 Tukholma. k. 04.03.1758 Pommer, Saksa.
1. puoliso Löfgren, Carl k. 1717. Kihlakunnantuomari ja pormestari Norrtäljessä Ruotsissa. Vihitty: 08.12.1707.
2. puoliso Eneroth, Daniel s. 1692. k. 1771. Kihlakunnantuomari. Vihitty: 1720.
Brenner, Ludvig Eliaksenpoika (taulusta 124. Isä: Brennerus / Brenner, Elias Isakinpoika) s. 24.09.1685 Tukholma. k. 1753. Luutnantti, tullinhoitaja Skåne Ruotsi.
1. puoliso Röngling, Anna Regina, Brenner k. 1744.
Brenner, Maria Aurora Eliaksentytär, Schantz von (taulusta 124. Isä: Brennerus / Brenner, Elias Isakinpoika) s. 12.09.1691 Tukholma. k. 03.04.1772 Tukholma.
1. puoliso Schantz von, Carl Ludvig s. 15.05.1681. k. 25.03.1734 haudattu Ruotsin Lövän kirkko. Ruotsin antikviteettiarkiston asessori, sukututkija. Vihitty: 21.07.1720 Tukholma. Lisätietoja: Vuoteen 1693 Schantz. Perhesuhteet: Ruotsalaista aatelissukua.
Isä: Schantz von, Ludvig Ruotsin valtionarkiston sihteeri.
Äiti: Fineman, Christina, Schantz von
Brenner de, Carl Eliaksenpoika, Brenner (taulusta 124. Isä: Brennerus / Brenner, Elias Isakinpoika) s. 26.09.1695 Tukholma. k. 24.12.1765. Ruotsin Västmanlannin laamanni 1759.
Ylioppilas Upsalassa 1717, varatuomari 1722.
1. puoliso König, Hedvig Eleonora, Brenner de s. 1718 Tukholma. k. 07.05.1766. Vihitty: 20.02.1735 Tukholma. Perhesuhteet: Ruotsalaista aatelissukua.
Isä: König, Christian Laamanni.
Äiti: Weyladt, Anna Margaretha, König
Bockmöller, Brita Jacobsdotter, Geijer (taulusta 125. Äiti: Brennerus, Margaretha Isaacsdotter)
1. puoliso Geijer, Carl Dfaconus Tukholman saksalaisen seurakunnan diakoni. Lisätietoja: Tyska Församling i Stockholm. Perhesuhteet: Avioliitto oli lapseton.
Bockmöller, Anna Jacobsdotter, Falander (taulusta 125. Äiti: Brennerus, Margaretha Isaacsdotter) k. 1715 Luleå, Ruotsi. Perhesuhteet: Död i Luleå 1715, då hela familjen der utdog. Ammatinlisäyksiä: Kuoli Luulajassa Ruotsissa isoavihaa paossa ollessaan.
1. puoliso Falander, Isaac Isaacsson k. 1715 Luulaja. Borgmästare i Ny-Carleby: Uusikaarlepyyn pormestari. Vihitty: 1702 Nykarleby. Perhesuhteet: (Issac död jemte sin familie i Luleå, Ruotsi 1715.). Ammatinlisäyksiä: Kuoli Luulajassa Ruotsissa isoavihaa paossa ollessaan.
Ylioppilas Turussa 1695.
Isä: Falander, Isaac s. 1635. Pastorn i Gamla Karleby; Kokkolan kirkkoherra 1673, rovasti 1692.
Äiti: Mathesius, Britha Johansdotter, Falander s. 1640.
Catharina Perintytär, Springer (taulusta 129. Äiti: Peldanus / Peldan, Catharina Henrikintytär) Lisätietoja: Oli elossa 1710.
1. puoliso Anders Jonsson k. 24.04.1705 Vaasa. Kauppias Vaasassa. Vihitty: 21.04.1697 Vaasa. Kuolinsyy: Hukkui.
2. puoliso Springer, Henrik Michaelinpoika Kauppias Vaasassa 1712. Vihitty: 24.04.1706 Vaasa.
Anna Margaretha Perintytär (taulusta 129. Äiti: Peldanus / Peldan, Catharina Henrikintytär) s. 04.01.1678 (kastettu) Vaasa. k. 13.12.1762 Mustasaari.
1. puoliso Elias Gustafsson Kivalteri (poliisikonstaapeli). Vihitty: 1697 Vaasa. Lisätietoja: Oli elossa 1737.
Tawast, Margaretha Johansdotter, Kranck (taulusta 131. Äiti: Sursill, Anna Ericsdotter) Perhesuhteet: Toinen avioliitto oli nähtävästi lapseton.
1. puoliso Kranck, Carl Carlsson k. 02.08.1695 ennen, Pyhäjoen Haapavesi. Kapellan i Pyhäjoki Haapajärvi 1690.
Ylioppilas Upsalassa 1682.
Isä: Kranck, Carl Limingan nimismies.
Äiti: Brita Knutintytär, Kranck
Tawast, Christina Johansdotter, Forbus (taulusta 131. Äiti: Sursill, Anna Ericsdotter) s. n. 1658. k. 1736 haudattu 17.12.1736 Raahe.
1. puoliso Forbus, Henric k. 1734 haudattu 31.03.1734 Raahe. Borgare och Rådman i Brahestad samt begrofs i Martii 1734. Ammatinlisäyksiä: Kauppias Raahessa, raatimies.
Isä: Forbus, Hans
Äiti: Duwal / Duvel, ??
Tawast, Isaac Johansson (taulusta 131. Äiti: Sursill, Anna Ericsdotter) Student. Lisätietoja: Oli elossa Pyhäjoella vielä 1706.
Ylioppilas Turussa 1683, Upsalassa 1688.
1. puoliso Margaretha Hindersdotter, Tawast Vihitty: 30.11.1696 Pyhäjoki.
Tawast, Elisabeth Johansdotter, Salonius (taulusta 131. Äiti: Sursill, Anna Ericsdotter) s. 1660 ?. k. 16.03.1690 Raahe.
1. puoliso Salonius, Johan Johaninpoika k. 1687 Saloinen ?. Saloisten kappalainen 1671, filosofian maisteri.
Ylioppilas Upsalassa 1670, Turussa 1676.
Isä: Salonius / Saloensis, Johan Johansson, Londinus s. n. 1629. Kapellan i Salo 1668 och sedan förste Prost uti Franzila 1671. Rantsilan kappal.
Äiti: Lithovius / Limingius, Dordre Isaacsdotter, Salonius
Tawast, Anna Johansdotter, Bonelius (taulusta 131. Äiti: Sursill, Anna Ericsdotter) s. 1663. k. 21.10.1742 Uleåborg, Oulu.
1. puoliso Bonelius, Sigfrid k. 1715. Kapellan i Rovaniemi 1649, samt Pastor i Kuusamo; Kuusamon kirkkoherra 1699.
Ylioppilas Upsalassa 1685, Turussa 1687.
Isä: Bonelius, Sigfrid, Taurus s. Från ett hemman, Härkälä i Åbo län. Kapellan i Rovaniemi.
Äiti: Juliana Nilsintytär, Bonelius
Tawast, Beata Johansdotter, Julenius (taulusta 131. Äiti: Sursill, Anna Ericsdotter) s. 1670. k. 27.07.1742 Hölö, Ruotsi.
1. puoliso Julenius, Jacob k. Riga; Riika. Pastor vid Österbottens regimente; Pohjanmaan jalkaväkirykmentin pastori.
Ylioppilas Turussa 16881. Vihittiin papiksi 1688. Latinankielinen runoilija.
Han blef prestvigd 168 och var först Bataillonspredikant, men sedan Pastor vid Österbottens regimente, förlagdt i Riga.
Isä: Julenius, Zacharias s. n. 1625 Ilmajoki. Kauhavan kappalainen.
2. puoliso Carlander, Joseph Johansson s. 19.02.1674. k. 19.03.1699 Pyhäjoki. Sockne-adjunct i Pyhäjoki 1693, kapellan 1694, Kappalainen Pyhäjoki 1694. Vihitty: 01.04.1695 Pyhäjoki.
Ylioppilas Upsalassa 1688.
Isä: Carlander, Johan Larsinpoika Maisteri, Vaasan koulurehtori, sittemmin Pyhäjoen kirkkoherra 1676.
Äiti: Mathesius, Margaretha Josefintytär, Carlander s. 1644 ? Kalajoki.
Isä: Corte, Henrik Henrikinpoika s. Saksa. Raahen ensimmäinen pormestari.
Äiti: Forbus, Christina Casparintytär, Corte
Brochius, Carl Larsinpoika (taulusta 133. Äiti: Anglenius, Catharina Carlintytär) k. 1678. Turun kaupunginsihteeri 1671.
Ylioppilas Turussa 1653.
1. puoliso Salomontanus, Barbro, Brochius
Isä: Salomontanus, Anders Maskun kihlakunnan tuomari.
Äiti: Plogh, Maria, Salomontanus
Brochius, Margaretha Larsintytär, Bachster (taulusta 133. Äiti: Anglenius, Catharina Carlintytär) k. haudattu 1688 marianpäivänä Turku.
1. puoliso Bachster, Hans k. haudattu 11.10.1681. Kauppias Turku.
Isä: Bachster, Thomas Turkulainen kauppias.
Brochius, Catharina Larsintytär, Brennerus (taulusta 133. Äiti: Anglenius, Catharina Carlintytär) k. 1862 Turku? haudattu 23.12.1682 Turku.
1. puoliso Brenner, Henrik, Brennerus s. 1643. k. 23.02.1689 Turku. Turun hovioikeuden asessori 1685.
Cameron, Baltzar Carlinpoika (taulusta 134. Äiti: Reyer / Nurkka, Anna Danielintytär) k. 1679 kuoli ennen.
1. puoliso Elisabet Christofferintytär, Cameron Lisätietoja: Elossa vielä 1683.
Cameron, Daniel Carlinpoika (taulusta 134. Äiti: Reyer / Nurkka, Anna Danielintytär) k. 1691 haudattu 11.02.1691 Oulu.
1. puoliso Brita Hansintytär, Cameron
Cameron, Brita Carlintytär, Tuderus (taulusta 134. Äiti: Reyer / Nurkka, Anna Danielintytär) k. haudattu 02.04.1698 Tervola.
1. puoliso Tuderus, Daniel Juhananpoika k. 1687 Tervola. Tervolan kappalainen 1673.
Ylioppilas Upsalassa 05.12.1659. Opiskeli Turussa 1656, mutta kun veli Gabriel erotettiin yliopistosta, siirtyi vapaaehtoisesti tämän kanssa Upsalaan ja kirjoittautui siellä jouluk. 1659 akatemiaan. Palveli sotilaspappina Liivinmaalla Väinänsuun skanssissa. Tervolan kappalainen 1673. Valitti käräjillä 1675, ettei ollut saanut kymmenyksiään kadon vuoksi ja pyysi apua nälkäänäkevälle perheelleen. Sai maaherran päätöksellä 1677 autiotilan Kemin Alapaakkolasta viljeltäväkseen ja kalastusoikeudet Muurolassa. Lisäksi hän sai omaksi ja vaimonsa eliniäksi Maikkalan autiotilan korvaukseksi Liivinmaalla tehdyistä palveluksista ja rästiin jääneestä palkasta. Maikkalan tila oli ollut 10 vuotta autiona, eikä voinut elättää enempää kuin kolme lehmää. Perhe eli suuressa puutteessa. Julkaissut muutaman häärunon.
Lähde:
Emil, Ellen ja Maj
Puolenvuosisadan kirjeet
Brev från ett halvt sekel
Isä: Somerus, Johannes Johannis, Tuderus s. n. 1600 Somero. Kemin kirkkoherra.
Äiti: Bylov / Bylow, Anna Kristina Christoferintytär, Somerus
Anglenius, Daniel Simoninpoika (taulusta 135. Isä: Anglenius, Simon Danielinpoika) k. 01.05.1677 Turku. Ylioppilas Turussa 1669.
1. puoliso Trumbel, ??, Anglenius
Nurkka, Daniel Henrikinpoika, Anglenius (taulusta 136. Isä: Nurkka, Henrik Danielinpoika) k. 03.05.1694 Tukholma. Porvari Oulussa. Tullaaja 1674.
1. puoliso Rysä, Anna, Nurkka k. 1679 haudattu 18.10.1679. Vihitty: 09.12.1668 Oulu.
Isä: Rysä, Niilo Erkinpoika Porvari Oulussa.
Äiti: Vappu Matintytär, Rysä
Anglenius, Jakob Danielinpoika (taulusta 137. Isä: Nurkka, Nurckerus, Daniel Danielinpoika) s. n. 1658. k. 1718 Pudasjärvi haudattu 06.04.1718 Pudasjärvi. Lukkari ja siltavouti Pudasjärvi.
1. puoliso Balckholm, Margareta Carlintytär, Anglenius s. n. 1655. k. 1715 haudattu 08.05.1715 Pudasjärvi.
Anglenius, Daniel Daniel