Gorm den Gamle s. vor 900 Dänemark, Tanska. k. 958 Jelling, Tanska haudattu Königshügel in Jelling, Dänemark. Tanskan kuningas vuoteen 936. Lisätietoja: Tuli kristityksi vuonna 950. Ammatinlisäyksiä: Er ein dänischer Häuptling, der später König in Jütland wurde.
Gorm der Alte, dänisch Gorm den Gamle, (*vor 900; gestorben nach 935) war ein dänischer Häuptling, der später König in Jütland wurde. Er wurde früher irrtümlich als der erste König Dänemarks angesehen. Die beiden Grabhügel in Jelling sind nach ihm und seiner Frau Thyra Danebod benannt. Seiner Frau setzte Gorm dort den kleinen Runenstein mit der Inschrift: "König Gorm machte dieses Denkmal nach Thyra, seiner Frau, Dänemarks Zierde", die Bedeutung der letzten Wendung ist allerdings umstritten. Auf der Hinweistafel an der Kirche von Jelling steht folgender Text: "Die Inschrift lautet, in unserem Alphabet wiedergegeben: König Gorm machte seiner Frau Thyra, Dänemarks Zierde, dieses Denkmal". Ihr Sohn Harald Blauzahn setzte den großen Jellingstein für seine Eltern mit dem ältesten Christusbild des Nordens. Er wird auch als Taufstein Dänemarks angesehen. Die Runensteine von Jelling gehören zum Weltkulturerbe. Literatur S.Otto BRENNER: Nachkommen Gorms des Alten. Stuttgart (Silberburg-Verlag) 1965, 477 Seiten
1. puoliso Tyra Danebod; Danmarksbod k. 0935 Jelling, Tanka.
Harald Sinihammas (taulusta 1. Isä: Gorm den Gamle) k. 986 Jomsburg (ennen Tanska) Saksa haudattu Roskilde. Hallitsi Tanskaa 935 - 985, kastettu 953.
1. puoliso Gunhilda k. 1014.
Knud Gormsen Danaasts (taulusta 1. Isä: Gorm den Gamle) k. 940. Kuolinsyy: Gewaltsamer Tod.
1. puoliso ??, ??
Gunhild Gormsdatter (taulusta 1. Isä: Gorm den Gamle)
1. puoliso Eirik Blodøks König.
Toke Gormsen (taulusta 1. Isä: Gorm den Gamle) k. 985 Fyrisvall bei Uppsala. Kuolinsyy: Kaatunut taistelussa.
1. puoliso ??, ??
Erik Haraldsen von Dänemark (taulusta 2. Isä: Harald Sinihammas) k. 950. Northumbrien kuningas. Kuolinsyy: Väkivaltainen kuolema.
1. puoliso ??, ??
Tyre Haraldsdatter von Dänemark (taulusta 2. Isä: Harald Sinihammas) s. n. 947. k. 18.09.1000.
1. puoliso Styrbjörn den starke von Schweden k. 985 Fyrisvall bei Uppsala, Ruotsi. Hauptman über Jomsburg, Sohn des König Olof (Björnsson) von Schweden. Kuolinsyy: Kaatunut taistelussa.
2. puoliso Wenden von, Burislaw Fürst von Wenden. Lisätietoja: verstossen.
Lapset ovat oletettavasti avioliitosta Fürst Burislaw von Wenden.
Gunhild Haraldsdatter von Dänemark, Palling / Palnig / Palle (taulusta 2. Isä: Harald Sinihammas) k. 13.11.1002 England.
1. puoliso Palling / Palnig / Palle k. 13.11.1002 England. Ealdorman in Devonshire, England. Kuolinsyy: Väkivaltainen kuolema.
Thorgny Haraldsdatter von Dänemark (taulusta 2. Isä: Harald Sinihammas)
1. puoliso Thrugot
Svend Tveskæg; Kaksiparta (taulusta 2. Isä: Harald Sinihammas) s. 0960. k. 1014 Gainsborough, Englanti haudattu Roskilde, Tanska. Hallitsi Tanskaa 0985 - 1014.
1. puoliso Miecsylaw, Gunhild von Polen k. 1014 (aikaisintaan). Vihitty: ??. Lisätietoja: Verstosen; karkoitettu, ajettu pois.
Isä: Miecsylaw I. von Polen, s. 931.
Äiti: Dubrawsky von Böhmen, , Miecsylaw I. von Polen
Ragnhild Eiriksdatter von Norwegen (taulusta 4. Äiti: Gunhild Gormsdatter)
Die Brüder sind Enkelkider des norwegische Torv-Einar
1. puoliso Arnfinn Torfinsson Jarl der Orkney inseln. Kuolinsyy: Kuollut väkivaltaisen kuoleman.
2. puoliso Hovard Torfinsson Jarl der Orkney inseln. Kuolinsyy: Kuollut väkivaltaisen kuoleman.
3. puoliso Ljot Torfinsson Jarl der Orkney inseln. Kuolinsyy: Gefallen im Kampf.
Gunhild Burislawsdatter von Wenden (taulusta 7. Äiti: Tyre Haraldsdatter von Dänemark)
1. puoliso Håkan Eiriksson s. 998. k. 1030. Jarl in Norwegen. Vihitty: 1029.
Isä: Eirik Håkanssson s. 964. Jarl in Norwegen, riksförestående 1000 - 15, Jarl in Northumbrien.
Äiti: Gyda Svendsdatter von Dänemark
Thorgunna Thrugotsdatter (taulusta 9. Äiti: Thorgny Haraldsdatter von Dänemark)
1. puoliso Bosi k. 1010.
Gyda Svendsdatter von Dänemark (taulusta 10. Isä: Svend Tveskæg; Kaksiparta)
Äidistä ei ole tietoa.
1. puoliso Eirik Håkanssson s. 964. k. 1023 England. Jarl in Norwegen, riksförestående 1000 - 15, Jarl in Northumbrien. Perhesuhteet: Ausserehlich geboren; avioton.
Isä: Håkan Sigurdsson Jarl.
Knud den Store (taulusta 10. Isä: Svend Tveskæg; Kaksiparta) s. 995. k. 12.12.1035 Shaftesbury haudattu Winchester Dänemark. König in England 1016, König in Dänemark 1018, in Norwegen 1028.
1. puoliso Ælfgifu Ælfhelmsdotter Vihitty: ??. Lisätietoja: Mainitaan vuosina 1017 - 30.
Isä: Ælfhelm von Deira Ealdorman.
Äiti: Wulfrum von Northampton
Estrid Svensdatter von Dänemark (taulusta 10. Isä: Svend Tveskæg; Kaksiparta) s. 997. k. haudattu Roskilde, Tanska. Lisätietoja: Kuolinvuotta ei tiedetä.
1. puoliso Ulf Jarl Wulfsige Spraklings k. 22.09.1027 Roskilde, Tanska. Jarl in England, Reichsvorsteher (regent) in Dänemark. Kuolinsyy: Gewaltsame Tod.
Isä: Sprakling in England
Äiti: Sigrid
Bodil Håkonsdatter (taulusta 12. Äiti: Gunhild Burislawsdatter von Wenden) s. n. 1033 Norwegen.
1. puoliso Ulf Galicienfahrer s. n. 1010 Dänemark. Jarl in Dänemark.
Håkan Eiriksson (taulusta 14. Äiti: Gyda Svendsdatter von Dänemark) s. 998. k. 1030. Jarl in Norwegen.
1. puoliso Gunhild Burislawsdatter von Wenden
Isä: Wenden von, Burislaw Fürst von Wenden.
Äiti: Tyre Haraldsdatter von Dänemark s. n. 947.
Gunhild (Kunigunde; Ætheltryth) von Dänemark (taulusta 15. Isä: Knud den Store) k. 18.07.1038 Italien haudattu Limburg, Klosterkirche.
1. puoliso Heinrich III. s. 28.10.1017. k. 05.10.1056 Pfalz, Burg Bodfeld im Harz, Deutschland haudattu Speyer. Deutscher Kaiser 1039 - 1056. Vihitty: 29.06.1036.
Heinrich war einer der bedeutendsten Herrscher aus dem Hause der Salier, voll hoher Ideale, feingebildet und weitblickend. Das Reich gewann unter ihm die grösste Ausdehnung. Bereits 1026 zum deutschen König gewält ( 1028 gekrönt ), wurde er 1027 Herzog v. Bayern, 1058 Herzog v. Schwaben, 1039 Herzog v. Kärnten. Auch als Kaiser behielt er die Herzogtümer meist in seiner Hand; Böhmen und Ungarn anerkannten die deutsche Oberhoheit . Auf der Synode von Sutri beseitigte er das Schisma dreier Päpste 1046 und ernannte in der Folge vier deutsche Päpste, die der Kirchenreform in Rom Eingang verschafften. Er förderte Kunst - Dome von Worms, Mainz und Speyer - und Wissenschaft und sorgte für den Landfrieden.
Quelle:
Dr. Robert Durrer
1867 - 1934
Schweiz
und Agnes von Segesser
1884 - 1964
Schweiz
Isä: Konrad II. s. 990 (Geburtstag ca.). Deutscher König und Kaiser 1024 - 1039.
Äiti: Gisela von Schwaben s. 990.
Bjørn (Ulfsen) von Dänemark (taulusta 16. Äiti: Estrid Svensdatter von Dänemark) k. 1049 Dartmouth haudattu Winchester Dänermark. Jarl in England.
1. puoliso ??, ??
Svend Estridssen (taulusta 16. Äiti: Estrid Svensdatter von Dänemark) s. n. 1020. k. 29.04.1074 Søderup haudattu Roskilde, Tanska. Kuningas, hallitsi Tanskaa 1047 1076. Perhesuhteet: Hatte mehrere Beifrauen.
1. puoliso Gunhild Sveinsdatter k. 1060 (aikaisintaan).
Isä: Svein Håkonsson Jarl in Norwegen.
Äiti: Holmfrid
Fagrskinna, Thurgot Ulfsen (taulusta 17. Äiti: Bodil Håkonsdatter) s. n. 1050. k. 1070 (nacher). Leibhauptman des Köniigs Svend Estridsen, Jarl.
1. puoliso Thorgunna Vagnsdatter s. n. 1053. k. 1070 efter. Lisätietoja: Levde 1070.
Isä: Vagn Ågesen
Äiti: Ingeborg Thorkilsdatter
Knut IV den Helige / der Heilige (taulusta 21. Isä: Svend Estridssen) s. 1043. k. 10.07.1086 St. Albans, Odense haudattu St. Albans, Odense, später St. Knuds (1100). Jarl in Sjælland, Tanskan kuningas. Perhesuhteet: Saattaa olla avioton.
Als er 1086 Truppen zusammenzog, um England zu erobern, brach ein Volksaufstand aus. Grund waren weniger seine Expansionspläne als seine wiederholten Eingriffe in die überlieferte Rechtsordnung des Landes. Knut und sein Bruder Benedikt wurden in der von ihm errichteten St.-Albans-Kirche erschlagen, der heutigen Knutskirche. Da Knut für seine kirchenfreundliche Politik bekannt war und in einer Kirche erschlagen wurde, wurde er zum Märtyrer erklärt. 1101 wurde er heilig gesprochen. Festtage sind der 19. Januar und der 10. Juli. Er ist der Schutzpatron Dänemarks. Lähde: Wikipedia ja S. Otto Brenner Nachkommen GORMS DES ALTEN
1. puoliso Adele von Flandern s. n. 1058 Flandern, France; Ranska. k. 04.00.1115.
Adela, die Tochter des flandrischen Grafen Robert I. kehrte nach dem Tod ihres Mannes in ihre Heimat zurück. Ihr Sohn Karl wurde seinerseits Graf von Flandern.
Lähde:
Wikipedia
Isä: Robert I Friisiläinen von Flandern s. n. 1030. Flanderi kreivi; Count of Flanders.
Äiti: Gertrude von Sachsen s. n. 1030.
Harald Hen (Hein) (taulusta 21. Isä: Svend Estridssen) k. 17.04.1080 haudattu Dalby Kirche bei Lund, Schweden. König in Dänemark 1074.
1. puoliso Margrete Asbjørnsdatter von Dänemark
Sigrid Svensdatter von Dänemark (taulusta 21. Isä: Svend Estridssen) Lisätietoja: On mainittu 1066.
1. puoliso Gottschalk in Wenden (der Obotriten) k. 07.06.1066. Fürst. Kuolinsyy: Kuollut väkivaltaisen kuoleman.
Oluf I. Hunger (taulusta 21. Isä: Svend Estridssen) k. 18.07.1905. Jarl in Søderjylland, König in Dänemark 1086.
1. puoliso Ingegärd
Isä: Harald Hardråde von Norwegen König 1015 - 66.
Äiti: Elisabet / Ellisif von Kiew
Ingerrid Svensdatter von Dänemark (taulusta 21. Isä: Svend Estridssen)
1. puoliso Olav III Kyrre k. 1093 Håkeby, Schweden haudattu Nidaros, Dänemark. Mitkönig 1067, König in Norwegen 1069. Vihitty: 1070.
Isä: Harald Hardråde von Norwegen König 1015 - 66.
Äiti: Thora Thorbergsdatter
Svend Svendsen von Dänemark (taulusta 21. Isä: Svend Estridssen) k. 1104 Viborg, Dänemark.
Lapset:
1) Henrik Skadelår / der Hinkende von Dänemark (katso taulu 40) s. 1090. k. 04.06.1134 Slaget ved Fodevig (Fotevik) i Skåne; Fotevik taistelu.
Niels av Danmark (taulusta 21. Isä: Svend Estridssen) s. n. 1604. k. 25.06.1134 Schleswig (Stadt). Kuningas, hallitsi Tanskaa 1104 - 1134; König von Dänemark. Kuolinsyy: Väkivaltainen kuolema.
1. puoliso Margarete Fredkulla s. 1080. k. 1130 haudattu 04.11.1130 Roskilde.
Isä: Inge Stenkilsson König von Schweden.
Äiti: Helena Blotsven
Ragnhild Svensdatter von Dänemark (taulusta 21. Isä: Svend Estridssen)
1. puoliso Svein Askelsson in Norwegen
Svend / Svendsen von Dänemark (taulusta 21. Isä: Svend Estridssen) s. 1053. k. 1097 Seldschuken in Kleinasien (nykyinen Turkki). Kreuzfahrer. Kuolinsyy: Kuollut väkivaltaisen kuoleman.
1. puoliso Florine k. 1097.
Isä: Eudo / Otto I. von Burgund
Äiti: Matilde von Burgund
Erik Ejegod / der Gute (taulusta 21. Isä: Svend Estridssen) s. 1055 Slangerup. k. 10.08.1103 Cypern haudattu Cypern. Kuningas, hallitsi Tanskaa 1095 - 1103.
1. puoliso Bodil Thorgunnasdatter k. 1103-1104 Ölberg, Jerusalem haudattu St. Maria in Josafats Thal. Stormannadotter. Vihitty: vor 1086.
Bodil, hennes brorson Asser blev Nordens förste ärkebiskop i Lund 1104.
De kungliga resenärerna kom till Konstantinopel och fortsatte sedan till Cypern, där avled Erik Ejegod 1103. Drottning Bodil forsatte till Jerusalem; traditionen berättar att hon insjuknade där och slutade sina dagar på Oljeberget. Hon begravdes i en kyrka i Josaphatdalen. Sonen Erik återvände med sin följeslagare till Danmark.
Saxo Grammaticus skildrar Erik som en man, som till kropp och ande var en stor man, men skriver också kritiskt om kungen, som beskylls för att vara konstant otrogen mot sin fagra drottning Bodil, en tapper kvinna som var begåvad med en ängels tålamod.
Isä: Fagrskinna, Thurgot Ulfsen s. n. 1050. Leibhauptman des Köniigs Svend Estridsen, Jarl.
Äiti: Thorgunna Vagnsdatter s. n. 1053.
Bodil Thorgunnasdatter (taulusta 22. Isä: Fagrskinna, Thurgot Ulfsen) k. 1103-1104 Ölberg, Jerusalem haudattu St. Maria in Josafats Thal. Stormannadotter.
Bodil, hennes brorson Asser blev Nordens förste ärkebiskop i Lund 1104. De kungliga resenärerna kom till Konstantinopel och fortsatte sedan till Cypern, där avled Erik Ejegod 1103. Drottning Bodil forsatte till Jerusalem; traditionen berättar att hon insjuknade där och slutade sina dagar på Oljeberget. Hon begravdes i en kyrka i Josaphatdalen. Sonen Erik återvände med sin följeslagare till Danmark. Saxo Grammaticus skildrar Erik som en man, som till kropp och ande var en stor man, men skriver också kritiskt om kungen, som beskylls för att vara konstant otrogen mot sin fagra drottning Bodil, en tapper kvinna som var begåvad med en ängels tålamod.
1. puoliso Erik Ejegod / der Gute s. 1055 Slangerup. k. 10.08.1103 Cypern haudattu Cypern. Kuningas, hallitsi Tanskaa 1095 - 1103. Vihitty: vor 1086.
Isä: Svend Estridssen s. n. 1020. Kuningas, hallitsi Tanskaa 1047 1076.
Thorgunnasen, Svend Thorkil Thorgunnasen (taulusta 22. Isä: Fagrskinna, Thurgot Ulfsen) s. n. 1063 Dänemark. k. 1086 efter. Leibhauptman des Königs Knud den Heiligen. Lisätietoja: Levde 1086.
1. puoliso Inge
Cecilia von Dänemark (taulusta 23. Isä: Knut IV den Helige / der Heilige) Lisätietoja: Levde 1131.
1. puoliso Erik auf Falster Jarl auf Falster, Dänemark 1131 -1146.
Knut I / Knut Eriksson (taulusta 23. Isä: Knut IV den Helige / der Heilige) s. n. 1160. k. 08.04.1196. Von 1167 bis 1196 König von Schweden.
Als 1187 die Esten in Schweden einfielen, erbaute Knut Eriksson, um die Räuber abzuhalten, an der Stelle, wo sich das heutige Stockholm befindet, ein Schloss, um welches sich nach und nach ein Flecken bildete. Auch das Schloss Kalmar geht zurück auf einen Verteidigungsturm, den Knut Eriksson 1180 erbauen ließ, zum Schutz gegen Piraten und andere Feinde, die von der See her die Stadt bedrohten. Knut Eriksson übernahm 1167 den schwedischen Thron von Karl VII. 1196 folgte Sverker II. den yngre Knut I. auf den Thron. Lähde: Wikipedia
1. puoliso Schweden von, Cecilia Vihitty: 1160.
Karl I. der Gute (taulusta 23. Isä: Knut IV den Helige / der Heilige) s. 1084. k. 02.03.1127 Brügge (Westflandern in Belgien) haudattu Donationskirche, später Saint-Sauveur. Graf von Flandern. Kuolinsyy: Väkivaltainen kuolema.
Nachdem sein Vater 1086 erschlagen worden war, ging seine Mutter mit ihm nach Flandern zurück. Dort wuchs er am Hof seines Onkels Robert II. bzw. seines Vetters Balduin VII. auf und erhielt eine fundierte Ausbildung. 1127 wurde er in der Kirche St. Donatus in Brügge von Angehörigen einer mächtigen Dienstleute-Familie ermordet, deren Einfluss er eingeschränkt hatte. Er starb ohne Erben, auf Vermittlung von König Ludwig VI. von Frankreich beerbte ihn sein Vetter zweiten Grades, Wilhelm Clito. Lähde: Wikipedia
1. puoliso Margarete von Clermont Vihitty: 1117.
Isä: Rainald II. Graf von Clermont-en-Beauvaisis.
Danmark av, Ingegard Knudsdatter (taulusta 23. Isä: Knut IV den Helige / der Heilige) s. 1086 Roskilde. Tanskan prinsessa; Princess of Denmark.
Ingegard Knudsdatter, hon är en anmoder till Bjälboätten. Lähde: S. Otto Brenner Nachkommen GORMS DES ALTEN
1. puoliso Folke den Tjocke s. n. 1078 Foulque de Montrevault. Jarl i Östergötland. Perhesuhteet: Folkungien suvun kantaisä.
Folkungaätten sägs härstamma från Folke den tjocke.
Folkungaätten, medeltida stormannaätt, av vilken endast ett fåtal medlemmar tillhörde folkungarnas parti. Ätten konstruerades i efterhand av bl.a. Olaus Petri, och dit fördes medlemmar ur vitt skilda släkter.
Ätten sägs härstamma från Folke den tjocke (1100-talet), vars mytiske farfar skulle ha varit Folke Filbyter. Bland medlemmarna märks jarlen Birger Brosa (död 1202), vars son Filip Birgersson (död 1200) blev jarl i Norge. Birger Brosa sägs också ha haft sonen Folke Jarl, ledare för folkungapartiet, samt bröderna Karl Jarl (död 1220) och Magnus Månesköld. Den sistnämnde hade flera framstående söner, bl.a. Birger Jarl. Dennes son Valdemar valdes till svensk kung 1250, och genom brodern Magnus Ladulås, dennes son Birger Magnusson och sonson Magnus Eriksson stannade tronen inom ätten till 1364.
Det mest använda Folkungavapnet var ett lejon över tre bjälkar, som nu ingår i Sveriges riksvapen.
"Probably the same as Foulques (Fulco) von Beaumont a. Montrevault"
Isä: Rudolphe of Beaumont to Lude
Äiti: Agate of Vendome
Heinrich in Wagrien (taulusta 25. Äiti: Sigrid Svensdatter von Dänemark) s. 1056. k. 22.03.1126. Fürst.
1. puoliso Slawina
Henrik Skadelår / der Hinkende von Dänemark (taulusta 28. Isä: Svend Svendsen von Dänemark) s. 1090. k. 04.06.1134 Slaget ved Fodevig (Fotevik) i Skåne; Fotevik taistelu.
1. puoliso Ingrid Ragnvaldsdotter von Västergötland k. 1161 (jälkeen). Perhesuhteet: Tillhörde den stenkilska ätten.
Isä: Ragnvald Ingesson s. 1100 senast.
Ingerd von Dänemark (taulusta 29. Isä: Niels av Danmark)
1. puoliso Ulf / Ubbe Esbernsen k. 1133. Jarl auf Lolland Dänemark. Kuolinsyy: Gewaltsamer Tod.
Magnus der Starke / Magnus Nilsson von Dänemark (taulusta 29. Isä: Niels av Danmark) s. 1106. k. 04.06.1134 Fotevik haudattu Vreta Klosterkirche. Prinz von Dänemark; Mitkönig 1134 (1125 - 1130 könig in Schweden).
Magnus soll zum König von Schweden von den Westgauten im Jahre 1125 gewählt worden sein und blieb es für die nächsten fünf Jahre. Doch nach dem von ihm gewollten Mord an Knud Lavard, fiel er in der Schlacht in Fotevik 1134. Lähde: Wikipedia S. Otto Brenner Nachkommen GORMS DES ALTEN
1. puoliso Rikissa von Polen / Swentoslava s. 12.04.1116. k. 1155 (frühestens). Vihitty: 1129 - 1130.
Isä: Boleslaw III Krzyvovsty von Polen s. 1084.
Äiti: Salome von Berg-Schelkingen
Knut Sveinsson auf Sole (taulusta 30. Äiti: Ragnhild Svensdatter von Dänemark) Lisätietoja: Levde 1100.
1. puoliso Rimhild
Ragnhild von Dänemark (taulusta 32. Isä: Erik Ejegod / der Gute)
1. puoliso Håkon Sunnivasson
Isä: Håkon Ivarsson in Norwegen
Erik Emun / Emune (taulusta 32. Isä: Erik Ejegod / der Gute) s. n. 1090. k. 18.07.1137 Landstinget i Urnhoved nära Ribe haudattu Ribe, Dänemark. König von Dänemark, 25 juni 1134 vid kung Nils död. Kuolinsyy: Dödad; ermordet.
1. puoliso Malmfrid von Kiew k. 1137 (früestens). Perhesuhteet: Geschieden um 1128 von Sigurd.
Lapset:
1) Sven III. Grate / Grade / Grathe (katso taulu 61) s. vor 1120. k. 23.10.1157 Viborg (Flucht nach der Schlacht bei Gradehede) haudattu In errichtete Kapelle Gradehede, später angeblich in Viborg St. Kjelds Kapelle. König von Seeland 1147, 1152 König von Dänemark; Sjaelland.
Harald Kesja von Dänemark (taulusta 32. Isä: Erik Ejegod / der Gute) s. 1080. k. 1135 Skibet haudattu Skibet, Kirche. Reichsvorsteher; riksförestångare; prinz. Kuolinsyy: Gemordet; Murdered aboard a ship in Vejle Fjord, Jylland, Denmark.
Harald war mutig, aber gewalttätig, grausam und verderbt. Unter seinen 15 Söhne, nur vier geboren wurden, in der Ehe. Harald geplündert weit und breit von seinem Hochburg Haraldsborg auf Roskilde. In 1132 verbündete er mit seinem Halbbruder Eric Emune, um Rache für seinen dritten Bruder Knut Lavard.
1. puoliso Ragnhild Magnusdotter Vihitty: n. 1105.
Isä: Magnus Barfuss / Berrføtt s. n. 1073.
Äiti: Margarete Fredkulla s. 1080.
Knud Lavard von Dänemark (taulusta 32. Isä: Erik Ejegod / der Gute) s. 12.03.1096 Dänemark. k. 1131 Haraldsted Skov bei Ringsted haudattu 07.01.1131 Ringsted Kirche. Juutinmaan herttua; Herzog 1115 in Sönderjylland, König 1128 der Wenden. Lisätietoja: von Jütland (Haus Estridsson). Ammatinlisäyksiä: König der Obotriten.
Knud Lavard war von 1119 bis 1130 Jarl und erster Herzog im späteren Herzogtum Schleswig. Zeitweise wuchs er am Hof des deutschen Königs Lothar III. auf. Um 1115 setzte ihn sein Onkel König Niels als Jarl in Südjütland ein, wo er vor allem die Angriffe der ostholsteinischen Slawen abwehren sollte. Dies gelang ihm mit Erfolg und er schaffte es sogar, sich selbst zu deren Stammesführer (Knes) zu machen. Er ordnete den Bau der Siegesburg an. Er wurde ernstzunehmenden Anwärter auf den dänischen Königsthron. Er geriet in Konkurrenz zu seinem Vetter Magnus, der seinen Vater Niels zu beerben beabsichtigte. Bei einer Zusammenkunft der Kontrahenten im Wald von Haraldsted bei Ringsted auf Seeland wurde Knud am 7. Januar 1131 ermordet. Lähde: Wikipedia
1. puoliso Ingeborg von Kiew Vihitty: 1116 - 1117.
Isä: Mstislaw I. Wladimirowitsch der Grosse von Kiew s. 06.00.1076 Turow, Russland. Grossfürst von 1125 - 1132 der Kiewer Rssland.
Äiti: Christina von Schweden
Christiern Svendsen (taulusta 34. Isä: Thorgunnasen, Svend Thorkil Thorgunnasen) k. 20.05.1140. Leibhauptman und Häupt in Jyllandling.
Lapset:
1) Aage Christiansen (katso taulu 68) Leibhauptman des König Erik II. Emun 1134.
2) Svend Christiernsen (katso taulu 69)
3) Eskil in Lund (katso taulu 70) s. 1100. k. 08.00.1181 Clairvaux haudattu Clairvaux Klosterkirche. Bischof in Roskilde, Erzbischof in Lund 1139 - 1177.
Karl Eriksen (taulusta 35. Äiti: Cecilia von Dänemark) Jarl in Halland (Dänische Besitz bis 1658), Schweden. Lisätietoja: Levde 1145 - 1152.
1. puoliso Asa Eskilsdatter
Isä: Eskil in Lund s. 1100. Bischof in Roskilde, Erzbischof in Lund 1139 - 1177.
Inger Eriksdatter (taulusta 35. Äiti: Cecilia von Dänemark) k. 1157.
1. puoliso Asser Rig in Fjenneslev (Hvide) k. 1151 haudattu Sorö Kirche.
Isä: N.N. Jarl in Sjaelland und Häuptling auf Rügen Skjalm Hvide.
Äiti: Signe
Sigrid Knutdotter (taulusta 36. Isä: Knut I / Knut Eriksson)
1. puoliso Knut Birgersson k. 31.01.1208 Kungslena, Ruotsi. Jarl von Schweden. Kuolinsyy: Er starb in der Schlacht bei Lena.
Isä: Birger Brosa Schwedischer Jarl (Herzog) von 1174 bis 1202.
Erik Knutsson / Erik X (taulusta 36. Isä: Knut I / Knut Eriksson) s. 1180. k. 10.04.1216 In der Burg Näs auf Visingsö haudattu Kirche von Varnhem. König von Schweden von 1208 bis 1216 .
Erik heiratete Rikissa von Dänemark und liess sich als erster schwedischer König krönen. Aus seiner Ehe entsprangen drei Töchter und ein Sohn. Letzterer wurde später selbst König – Erik XI. Lähde: S. Otto Brenner Nachkommen GORMS DES ALTEN ja Wikipedia Erich X. führte ab 1196 ständig Thronkriege gegen Sverker II. und verjagte ihn zuletzt 1208 nach der Schlacht bei Lena und besiegte ihn 1210 bei Gistelren und wurde endgültig König. Er ließ sich als erster König vom Erzbischof von Uppsala krönen, wodurch sich der Einfluß der Kirche und das Prinzip der Wahlmonarchie verstärkten. Er erhielt nach 1210 Unterstützung von Dänemark, christianisierte Schweden völlig und öffnete Finnland dem Christentum durch die Gründung des Bistums Turku-Abo. Er erließ ein erstes Landschaftsgesetz für Västergötaland. Lähde: http://www.mittelalter-genealogie.de/mittelalter/koenige/schweden/erich_10_koenig_1216.html
1. puoliso Rikissa von Dänemark / Richiza / Richza s. 1174. k. 08.05.1220 haudattu Ringsted Kirche. Vihitty: 1210.
Isä: Valdemar der Grosse s. 14.01.1131. Kuningas, hallitsi Tanskaa 1157 - 1182.
Äiti: Sophie von Nowgorod / Minsk s. 1141. Princess of Novgorod, Dronning af Danmark, Dronning.
Erich X (taulusta 36. Isä: Knut I / Knut Eriksson) s. 1180. k. 10.04.1216 In der Burg Näs auf Visingsö, Ruotsi haudattu Kirche von Varnhem. Von 1208 bis 1216 König von Schweden.
Lapset:
1) Sophie von Schweden (katso taulu 77) k. 24.06.1241 (vor).
Arnulf (taulusta 38. Äiti: Danmark av, Ingegard Knudsdatter) s. n. 1100. k. 23.10.1157 Gradehede. Königliche Rat, Häupling in Ribe. Lisätietoja: Erhebt 1127 Anspruch auf Flandern, 1129 Riber-Ulf (auf Ulfsborg beim Ribe).
1. puoliso Ingerd Pedersdatter auf Pedersporg k. 1113.
Isä: Peder Thorstensen auf Pedersborg Ritter.
Äiti: Cecilie Skjalmsdatter s. Hvide.
Bengt Snivil Folkasson (taulusta 38. Äiti: Danmark av, Ingegard Knudsdatter)
Lähde: Nachkommen GORMS DES ALTEN Auskunf nach Saxo Grammaticus
1. puoliso Lakman, Sigrid
Svend von Wagrien (taulusta 39. Isä: Heinrich in Wagrien) k. 1128 Knes. Fürst . Lisätietoja: Levde 1127.
Lapset:
1) Svend von Wagrien k. 1128-1129 Artlenburg. Kuolinsyy: Gewaltsamer Tod.
Buris / Boris Henriksen von Dänemark (taulusta 40. Isä: Henrik Skadelår / der Hinkende von Dänemark) s. 1130. k. 1167. Herzog in Sönderjylland 1162. Kuolinsyy: Gewaltsamer Tod.
1. puoliso N.N. Vihitty: 1066.
Magnus Henriksson von Dänemark (taulusta 40. Isä: Henrik Skadelår / der Hinkende von Dänemark) s. 1148 (tidugast). k. 1161 Dödad i slaget vid Örebro haudattu Vreta Kloster. Dansk furste och kung av Sverige 1160-61. Perhesuhteet: Magnus gifte sig med sin styvsyster Birgitta. Kuolinsyy: Kaatunut taistelussa.
1. puoliso Brigida / Brigitta Haraldsdotter Gille s. efter 1139. k. 1209. Lisätietoja: Magnus och Birgitta hade inga kända barn. Perhesuhteet: Frillodotter till kung Harald Gille av Norge (kuningas Haraldin avioton tytär).
Knud III Magnussen (taulusta 42. Isä: Magnus der Starke / Magnus Nilsson von Dänemark) s. 1129. k. 09.08.1157 Roskilde. König in Jylland 1147, Mitkönig in Dänemark 1154.
1. puoliso Ingegärd k. haudattu Vreta Kloster. Vihitty: 1156 Schweden.
Isä: Sverker I Schweden / Sverker der Ältere König von Östergötland und Schweden.
Äiti: Ulvhild Håkansdotter von Norwegen
Lapset:
1) Niels der Heilige von Dänemark k. 1180 Århus. Häupling 1176, heiliggesprochen 1260.
2) Valdemar von Dänenark Bischof in Schleswig 1182, Erzbischof in Bremen 1191-92, Mönch in Kloster Lockum. Lisätietoja: Gefangen aufSöborg 1192 - 1206.
Erik Lam / Lamm (taulusta 44. Äiti: Ragnhild von Dänemark) s. 1100-1105 Fünen. k. 27.08.1146 Odense haudattu Odense St. Knuds Kloster. König in Dänemark 18.07.1137 bis Abdankung 1146. Lisätietoja: Abdikerad på grund av sjukdom. Ammatinlisäyksiä: Mönch kurz vor seinem Tode.
1. puoliso Luthgard von Salzwedel / Luitgard / Lukkardis k. 29.01.1152. Vihitty: 1144. Kuolinsyy: Gewaltsamer Tod.
Isä: Rudolf I von Stade Markgraf der Dordmark 1106 - 1114, Graf.
Äiti: Richardis von Spanheim Gräfin.
Sven III. Grate / Grade / Grathe (taulusta 45. Isä: Erik Emun / Emune) s. vor 1120. k. 23.10.1157 Viborg (Flucht nach der Schlacht bei Gradehede) haudattu In errichtete Kapelle Gradehede, später angeblich in Viborg St. Kjelds Kapelle. König von Seeland 1147, 1152 König von Dänemark; Sjaelland.
Er war Sohn von Erik II. und Malmfried von Kiew, Tochter von Großfürst Mstislaw I. oder aber unehelicher Sohn von Erik II. und Thunna. Lähde: Wikipedia
1. puoliso Adela / Adelheid Vihitty: 1152.
Isä: Kondrad I Meissen Markgraf von Meissen.
Äiti: Luitgard / Lukkardis
Björn Jernside von Dänemark (taulusta 46. Isä: Harald Kesja von Dänemark) s. n. 1095. k. 1134 Schlei. Kuolinsyy: Gewaltsamer Tod.
1. puoliso Katharina von Schweden s. n. 1090.
Isä: Inge I Stenkilsson von Schweden s. n. 1050. König.
Äiti: Helena von Svear s. n. 1055.
Oluf Haraldsen von Dänemark (taulusta 46. Isä: Harald Kesja von Dänemark) k. 1143 Tjuteå; (Tjutebro). Gegenkönig / Skånelands König 1140. Kuolinsyy: Gefallen im Kampf.
Vermutlicher Sohn?
Lapset:
1) Harald Skraenk der Dünne k. 1183. König im Skåne 1182.
Margrete Knudsdatter von Dänemark (taulusta 47. Isä: Knud Lavard von Dänemark)
1. puoliso Stig Tokesen s. Hvide. k. 1151 Gedbaek veib Viborg, Dänemark. Häuptling; hövding. Kuolinsyy: Gefallen.
Isä: Toke Skjalmsen s. Hvide.
Äiti: Gyda
Katarine Knudsdatter von Dänemark (taulusta 47. Isä: Knud Lavard von Dänemark)
1. puoliso Prislaw k. 1165-1175. Jarl auf Lolland, Dänemark.
Isä: Niklot Fürst der Obotriten.
Christine Knudsdatter von Dänemark (taulusta 47. Isä: Knud Lavard von Dänemark) s. 1118. Perhesuhteet: Eronnut 1133.
1. puoliso Magnus Sigurdsson Blinde k. 12.11.1139 Holmengrå vor Svinesund haudattu Hallvards Kirche. König in Norwegen 1130 - 35. Perhesuhteet: Keine Kinder, avioliitto lapseton. Kuolinsyy: Gefallen, kaatunut sodassa.
Lähde:
S. Otto Brenner
Nachkommen GORMS DES ALTEN
Isä: Sigurd Jorsalfare von Norwegen
Äiti: Borghild Olavsdatter
Valdemar der Grosse (taulusta 47. Isä: Knud Lavard von Dänemark) s. 14.01.1131. k. 12.05.1182 in Vordingborg, = Ringsted haudattu Marienkirche, jetzt St. Bendt. Kuningas, hallitsi Tanskaa 1157 - 1182.
Waldemar I. Dänemark erhielt den Namen Waldemar zu Ehren seines Großvaters mütterlicherseits, Wladimir Monomach. Der kurz nach dem gewaltsamen Tod des Vaters geborene Waldemar I. wurde im Hause des seeländischen Häuptlings aus dem mächtigen Adelsgeschlecht der Hvide, Asser Rig, erzogen, dessen Söhne Absalon (1128-1201) und Esbern (1127-1204) Waldemars enge Vertraute wurden. Nachdem der erst 1157 aus dem Exil zurückgekehrte Svend (Sven III) sich zunächst mit einer erneuten Teilung - Jütland wurde Waldemar zugesprochen - abfand, suchte er im Roskilder Blutfest (9. August 1157) Waldemar und Knud zu töten. Waldemar entkam dem Anschlag, besiegte Svend im Endkampf (23. Oktober 1157) und gewann damit die Alleinherrschaft über Dänemark. Lähde: Wikipedia
1. puoliso Sophie von Nowgorod / Minsk s. 1141. k. 05.05.1198 Ringsted, Sjælland, Denmark haudattu Ringset Kirche, Dänemark. Princess of Novgorod, Dronning af Danmark, Dronning. Vihitty: 1157 Viborg, Dänemark.
Isä: Volodar Glebovitj av Minsk
Aage Christiansen (taulusta 48. Isä: Christiern Svendsen) Leibhauptman des König Erik II. Emun 1134.
Lapset:
1) Svend Aggesen Dänische Gesichtsschreiber 1185.
Svend Christiernsen (taulusta 48. Isä: Christiern Svendsen)
Lapset:
1) Asser Domprobst in Lund 1171 - 74.
2) Christiern Svendsen Königliche dänische Stallmeister Niels Mules Sohn (Hvide). Lisätietoja: Levde 1176.
Eskil in Lund (taulusta 48. Isä: Christiern Svendsen) s. 1100. k. 08.00.1181 Clairvaux haudattu Clairvaux Klosterkirche. Bischof in Roskilde, Erzbischof in Lund 1139 - 1177.
Eskil von Lund, war ein dänischer Geistlicher und Erzbischof von Lund, das damals noch zu Dänemark gehörte. Durch einen langen Streit mit Waldemar I. war Eskil gezwungen, von 1161 bis 1168 im Ausland zu leben. Er verbrachte die meiste Zeit in Clairvaux. Der Papst erlaubte Eskil schließlich 1177 von seinem Amt zurückzutreten. Sein Nachfolger wurde Absalon von Lund, während Eskil als Mönch in das Kloster in Clairvaux eintrat. Lähde / Quelle: S. Otto Brenner Nachkommen Gorms des Alten und Wikipedia
Lapset:
1) Asa Eskilsdatter (katso taulu 93)
Esbern Snare auf Kalundborg (taulusta 50. Äiti: Inger Eriksdatter) s. 1127 Fjenneslev. k. 1204 Sæbygård. Dänischer Adeliger und Heerführer; Häupling und Krieger.
Mit war er auch Berater des Dänenkönigs Waldemar I. 1170 gründete er die Kalundborg, aus der später die gleichnamige Hafenstadt entstand. Lähde: S. Otto Brenner Nachkommen GORMS DES ALTEN ja Wikipedia
1. puoliso Holmfred k. haudattu Sorö Klosterkirche.
2. puoliso Ingeborg k. haudattu Sorö Klosterkirche.
3. puoliso Helena Guttormsdotter k. früeste 1211 haudattu Vreta Klosterkirche.
Isä: Guttorm Jarl in Schweden.
Ingefred Assersdatter Hvide (taulusta 50. Äiti: Inger Eriksdatter) s. n. 1130 Fjenneslev, Sjælland, Dänemark. k. 1157 nacher Dänemark.
1. puoliso Peder N.N. s. 1130 vor. k. 1157 nacher. Lisätietoja: Levde 1157.
Ingeborg (taulusta 52. Isä: Erik Knutsson / Erik X) k. 1254.
1. puoliso Birger II Folkung Jarl von Schweden k. 01.10.1266.
Sofie (taulusta 52. Isä: Erik Knutsson / Erik X)
1. puoliso Heinrich Burwin III k. 1278. Fürst von Mecklenbur. Vihitty: 1237.
Märte (taulusta 52. Isä: Erik Knutsson / Erik X)
1. puoliso Niels Sixtensson Sparre
Marianne (taulusta 52. Isä: Erik Knutsson / Erik X) k. 1252.
1. puoliso Barnim I k. 14.02.1278. Fürst von Pommern.
Sophie von Schweden (taulusta 53. Isä: Erich X) k. 24.06.1241 (vor).
1. puoliso Henrik Borwin III von Mecklenburg s. n. 1220. k. 01.08.1278 haudattu Bad Doberan (Rostock), Deutschland; Saksa. Fürst von Mecklenburg-Rostock.
Heinrich Borwin III. war 1226 zusammen mit seinen Brüdern und von 1234 bis 1278 alleiniger Herr zu Rostock.
Isä: Henrik Borwin II von Mecklenburg Fürst.
Äiti: Christine von Schweden
Karl Ulfsson (taulusta 54. Isä: Arnulf) k. haudattu Klosterkirche, Sorö, Dänemark. Jarl in Schweden.
Lapset:
1) Karl Döve (katso taulu 99) k. 08.08.1220 Rotala, vid Leal. Jarl in Schweden, Kreutsritter. Perhesuhteet: Birger Jarl´in serkku. Kuolinsyy: Gefallen im Kampf.
Birger Bengtsson Brosa (taulusta 55. Isä: Bengt Snivil Folkasson) k. 09.01.1202 Visingsö. Jarl in Schweden 1174 - 1202, und trug als Wappen eine französische Lilie.
Er war zu seiner Zeit der mächtigste Mann in Östergötland und besaß neben dem Ahnensitz in Bjälbo mehrere Höfe in Östergötland, Närke und Värmland.
1. puoliso Birgitta Haraldsdotter Gille s. 1135. k. 1209.
Isä: Harald IV Gille von Norwegen s. 1103 Irland. König in Norwegen 1130 - 1136.
Minnesköld, Magnus Minnesköld (taulusta 55. Isä: Bengt Snivil Folkasson) s. 1150 Bjälbo, Östergötland. k. 31.01.1208 Lena (Bjolbo?). Jarl in Schweden, lagman. Kuolinsyy: Gefallen bei Lena.
Magnus Minnesköld var storman i Östergötland och anges i Västgötalagens lagmanslängd som ägare till gården Bjälbo, belägen (Mjölby kommun) Göstrings härad i Östergötland. Gården låg invid kyrkan i Bjälbo, vilken tillkom under 1100-talets senare del Magnus Minnesköld antas ha varit gift två gånger. Namnet på kvinnan i första giftet är okänt. När han blev änkling i slutet av 1100-talet, gifte Magnus om sig med Ingrid Ylva, antagligen dotter till Sune Sik. Magnus och Ingrid Ylva hade sonen Birger - Birger jarl. Magnus Minnesköld dödades i slaget vid Gestilren i Västergötland 1210. Han död 31 januari 1208, i slaget vid Lena. Andra uppgifter säger att han stupade i slaget vid Gestilren 17 juli 1210. Undersökningar av det som ter sig vara Birger jarls kvarlevor i Varnhem, anger att jarlen var 50-55 år när han dog 1266. Då Magnus Minnisköld var dennes far, måste Magnus alltså fortfarande ha varit i livet omkring 1210. Lähde: Wikipedia
1. puoliso Ingrid, Ylva Sunesdotter von Bjelbo, Minnesköld s. n. 1180 Vreta Kloster. k. n. 1251 Bjälbo, Östergötland, Ruotsi haudattu 1252. Lisätietoja: Dödtid också 1253, var en medeltida svensk högättad kvinna.
Kyrktornet i Bjälbo där Ingrid Ylva enligt sägnen skall ha haft en vävkammare, sedermera känd som "Ylvas valv".
Isä: Sik, Sune Sverkersson s. 1132.
Äiti: Ms of Kalundborg, , Sik s. Danmark.
Luitgard von Dänemark (taulusta 61. Isä: Sven III. Grate / Grade / Grathe)
1. puoliso Berthold V von Andechs k. 14.08.1188 haudattu Stift Diessen. Graf von Andechs 1151, Markgraf von Istrien 1173, Herzog von Meranien 1180.
Isä: Berthold IV von Andechs-Meranien Graf von Andechs-Plassenburg-Kulmbach, Vogt von Benediktbeuren.
Äiti: Sophie von Weimar-Istrien Gräfin von Krain.
Dänemark von, Christine Bjornsdottir (taulusta 62. Isä: Björn Jernside von Dänemark) s. 1130. k. 1158.
1. puoliso Erik IX der Heilige Jedvardsson s. 1120 Västergötland. k. 18.05.1160 Uppsala haudattu Kirche in Uppsala, Dänemark. Von 1156 bis 1160 König von Schweden und gilt als Schutzheiliger Schwedens.
Die Identität seines Vaters ist unbekannt. Eine Hypothese, die vom Namen Jedvard ausgeht, besagt dass er Engländer war.
Gedenktag ist am 18. Mai (in Deutschland am 10. Juli).
1150 wurde Erik zum König der uppländischen Schweden gewählt. Kurz nach seiner Krönung ermunterte Bischof Henrik Erik zu einem Kreuzzug nach Finnland, um die noch heidnischen Finnen zu christianisieren. Nach harten Kämpfen siegten die Schweden, die ihren Stützpunkt in Turku hatten. Die St.-Eriks-Legende berichtet, wie er am Himmelfahrtstag, dem 18. Mai 1160, bei der Dreifaltigkeitskirche von Östra Aros (Uppsala) vom dänischen Fürsten Magnus Henriksson getötet wurde.
In der Legende sind einige Merkwürdigkeiten beschrieben, die bei Eriks Tod und an seinem Grab stattgefunden haben sollen. So wird erzählt, dass an der Stelle, wo Erik fiel, eine Quelle entsprang. Die Quelle gibt es noch heute an der Nordseite des neuen Dom von Uppsala. Sie ist mit einer großen gusseisernen Pumpe markiert.
Lähde:
Wikipedia
Isä: Jedvard Bonde ?
Äiti: Cecilia s. n. 1074 Schweden.
Toke Stigsen (Hvide) (taulusta 64. Äiti: Margrete Knudsdatter von Dänemark) Propst in Roskilde frühestens 1214.
Lapset:
1) Christine Tokesdatter (Hvide)
N.N. Stigsdatter (Hvide) (taulusta 64. Äiti: Margrete Knudsdatter von Dänemark)
1. puoliso Bjaerund / Björn / Bjørn
Christine Stigsdatter (Hvide) (taulusta 64. Äiti: Margrete Knudsdatter von Dänemark)
1. puoliso Karl Sverkersson k. 12.04.1166 haudattu Alvastra Klosterkirche. König in Schweden 1156 und 1161. Vihitty: 1163.
Karl Sverkersson 1167 auf Visingsö von Knut Eriksson getötet worden war, führte man Sverker nach Dänemark, wo er bei der Familie seiner Mutter aufwuchs. Nach dem Tode von Knut I. wurde Sverker 1196 dank der Vermittlung des Jarls Birger Brosa als König eingesetzt. Knuts eigene Kinder waren zu dieser Zeit noch minderjährig. Sverker betrieb eine kirchenfreundliche Politik. Sein Privilegienbrief für die Kirche und deren Erzbischof Valerius ist das älteste bekannte Kirchenprivileg Schwedens.
Lähde:
Wikipedia
Isä: Sverker I Schweden / Sverker der Ältere König von Östergötland und Schweden.
Äiti: Ulvhild Håkansdotter von Norwegen
Helene von Dänemark (taulusta 67. Isä: Valdemar der Grosse) k. 22.11.1233 haudattu Lüneburg, Michaelis Kirche.
1. puoliso Wilhelm von Lüneburg s. 11.04.1184 Winchester, England. k. 13.12.1213 Luneburg. Herzog von Sachsen (Lüneburg). Vihitty: 1202 Hamburg.
Isä: Heinrich der Löwe s. 1129-1139 Am Bodensee in oder um Ravensburg (Altdorf bei Ravensburg?).
Äiti: Mathilde s. 1156. Prinsessin von England.
Richiza / Rikissa von Dänemark (taulusta 67. Isä: Valdemar der Grosse) k. 08.05.1220.
1. puoliso Erik Knutsson k. 10.04.1216 Visingö, Ruotsi. Ruotsin kuningas. Vihitty: 1210. Kuolinsyy: i hastig feber på Näs borg på Visingsö.
Isä: Knut Eriksson s. n. 1145 Uppsala, Ruotsi. König in Schweden 1173 - 1191.
Äiti: Cecilia Johansdotter Schwedische Königin.
Sophia von Dänemark (taulusta 67. Isä: Valdemar der Grosse) s. 1159. k. 1208.
1. puoliso Siegfried III s. n. 1155. k. 1206. Graf von Orlamünde 1177.
Führt wohl die typischen Fehden mit den Landgrafen wie auch den Verwandten wegen alter Rechte und Besitzungen; lebt viele Jahre auch in Dänemark.
Lähde:
Wikipedia ja S. Otto Brenner
Nachkommen GORMS DES ALTEN
Isä: Herman I Graf von Orlamünde.
Äiti: Irmgard
Knud Valdemarsen (taulusta 67. Isä: Valdemar der Grosse) s. 1162. k. 12.11.1202 Ringsted haudattu Ringsted Kirche. König in Dänemark 1182 - 1202, hatte Pommern u. Mecklenburg zu Lehen 1185.
1. puoliso Gertrud von Sachsen s. 1155. k. 00.01.0000 haudattu Vä. Vihitty: 1176 Lund.
Isä: Heinrich der Löwe s. 1129-1139 Am Bodensee in oder um Ravensburg (Altdorf bei Ravensburg?).
Äiti: Clementia von Zähringen
Valdemar der Sieger (taulusta 67. Isä: Valdemar der Grosse) s. 28.06.1170. k. 28.03.1241 Revsnæs, Vordingborg? haudattu Ringstedt Kirche. Kuningas, hallitsi Tanskaa 1202 - 1241.
Gefangen 1223 - 25. Die Jagd auf Lyø 1223. Ein Tag wo Valdemar Sieger und Valdemar der Junge einige Tage auf die Jagd gegangen waren auf der kleine Insel Lyø südlich von Fyn, wurden sie Mitte in der Nacht von dem schwarzen Graf Henrik überfallen. Sie wurden zu einem starken Burg in Deutschland geführt. Graf Henrik wollte eine Menge Geld haben um Ihnen los zu lassen. Ganz Dänemark mussten grosse Schätze zahlen um das Lösegeld zu schaffen, es dauerte arber trotzdem lange bevor es genug var um ihen frei zu lassen. Zuletzt kamen sie aber wieder zurück. Valdemar sammelte sofort ein Heer und zog mit Henrik. Aber Henrik bekam Hilfe von deutschen Fürsten, deshalb verlor der Heer Valdemars. Er wurde verletz und verlor das eine Auge.
1. puoliso Richza von Sachsen s. 1172. k. 1204.
Rikissa von Dänemark / Richiza / Richza (taulusta 67. Isä: Valdemar der Grosse) s. 1174. k. 08.05.1220 haudattu Ringsted Kirche.
1. puoliso Erik Knutsson / Erik X s. 1180. k. 10.04.1216 In der Burg Näs auf Visingsö haudattu Kirche von Varnhem. König von Schweden von 1208 bis 1216 . Vihitty: 1210.
Erik heiratete Rikissa von Dänemark und liess sich als erster schwedischer König krönen. Aus seiner Ehe entsprangen drei Töchter und ein Sohn. Letzterer wurde später selbst König – Erik XI.
Lähde:
S. Otto Brenner
Nachkommen GORMS DES ALTEN
ja
Wikipedia
Erich X. führte ab 1196 ständig Thronkriege gegen Sverker II. und verjagte ihn zuletzt 1208 nach der Schlacht bei Lena und besiegte ihn 1210 bei Gistelren und wurde endgültig König. Er ließ sich als erster König vom Erzbischof von Uppsala krönen, wodurch sich der Einfluß der Kirche und das Prinzip der Wahlmonarchie verstärkten. Er erhielt nach 1210 Unterstützung von Dänemark, christianisierte Schweden völlig und öffnete Finnland dem Christentum durch die Gründung des Bistums Turku-Abo. Er erließ ein erstes Landschaftsgesetz für Västergötaland.
Lähde:
http://www.mittelalter-genealogie.de/mittelalter/koenige/schweden/erich_10_koenig_1216.html
Isä: Knut I / Knut Eriksson s. n. 1160. Von 1167 bis 1196 König von Schweden.
Äiti: Schweden von, Cecilia
Ingeborg von Dänemark (taulusta 67. Isä: Valdemar der Grosse) s. 1175. k. 07.00.1236 Corbeil. Königin von Frankreich.
Nach der Hochzeitsnacht weigerte sich der französische König jedoch die Ehe weiter zu führen. In ihrer Gegenwart überfiel ihn plötzlich ein unerklärliches Zittern. Der Grund für sein rätselhaftes Verhalten konnte bis heute nicht entschlüsselt werden. Die dänische Prinzessin als schöne Frau beschrieben. Philipp II. August verstieß seine Frau am 5. November 1193 in Compiègne. Ingeborg lehnte an Scheidung ab und bestand auf den Rechten einer Königin von Frankreich. Die Ehe wurde durch französische Prälate geschieden und Philipp heiratete am 1. Juni 1196 Agnes von Meran. Ingeborg wurde von Philipp in der Abtei Cisoing zu Tournai und später in einem Turm in Étampes eingesperrt, während seine neue Gemahlin im Königspalast in Paris residierte. Die Scheidung wurde jedoch vom Papst und der Kurie nicht bestätigt. Der französische König war folglich von 1196 bis 1200 kirchenrechtlich mit zwei Frauen verheiratet und lebte somit in Bigamie. Es folgten jahrelange Auseinandersetzungen um die Auflösung der Ehe, nachdem sie sich an Papst Coelestin III. gewandt hatte, die zum Kirchenbann Philipps II. durch den nachfolgenden Papst Innozenz III. führten. Philipp sah sich gezwungen, sich nun wiederum von Agnes von Meran zu trennen, die er am 7. September 1200 verstieß, um sich vom Bann zu lösen. Er musste Ende des Jahres Ingeborg wieder an den französischen Hof zurückholen. Im Jahre 1212 bestätigte die dänische Prinzessin unter Eid den Vollzug der Ehe und stoppte somit den Scheidungsprozess. Philipp musste Ingeborg 1213 aus der Gefangenschaft befreien und sie als rechtmäßige Königin anerkennen. Die Ehepartner lebten allerdings bis zu Philipps Tod im Jahre 1223 getrennt. Lähde: Wikipedia
1. puoliso Philipp II. August s. 1165 Gonesse, Franreich. k. 14.07.1223 Mantes-la-Jolie, Franreich. König in Frankreich. Vihitty: 15.08.1193 In der Kathedrale von Amiens.
Am 14. August 1193 vermählte er sich mit Ingeborg von Dänemark († 1236) von der er sich mehrfach vergeblich versuchte zu scheiden. Das Paar lebte bis zu Philipps Tod getrennt und hatte keine Kinder.
Isä: Ludwig VII. der Jüngere s. 1120. König von Frankreich.
Äiti: Adele von Champagne s. n. 1140. Königin von Frankreich.
Asa Eskilsdatter (taulusta 70. Isä: Eskil in Lund)
1. puoliso Karl Eriksen Jarl in Halland (Dänische Besitz bis 1658), Schweden. Lisätietoja: Levde 1145 - 1152.
Isä: Erik auf Falster Jarl auf Falster, Dänemark 1131 -1146.
Äiti: Cecilia von Dänemark
Johannes Esbernsen (taulusta 71. Isä: Esbern Snare auf Kalundborg) k. 1213 Lübeck haudattu Sorö Klosterkirche. Dänische Marschall. Perhesuhteet: Aus unbestimmbarer Ehe.
1. puoliso Etle k. haudattu Sorö Klosterkirche.
Ingeborg Esbernsdatter / Hvide auf Kalundborg (taulusta 71. Isä: Esbern Snare auf Kalundborg) k. 1267 Hedeby, Schleswig. Lisätietoja: In hohem alter.
1. puoliso Ulfeldt, Peder Strangesen s. 1170 Kalundborg, Dänemark. k. 1241 Ribe, auf die Reise auf heilges Land. Dänische Hauptling, königliche Staller.
Isä: Ulfedt, Strange Den unge Ulfedt s. n. 1145. Marschal.
Äiti: Gro s. n. 1150.
Niels Esbernsen Muhle (taulusta 71. Isä: Esbern Snare auf Kalundborg) k. haudattu Sorö Klosterkirche. Königliche Stallmeister.
1. puoliso Margarete
Cecilie Esbernsdatter auf Kalundborg (taulusta 71. Isä: Esbern Snare auf Kalundborg) s. 1189 Sæbygård. k. 1259.
1. puoliso Anders Grosen Ulfedt in Treslöse s. n. 1175 Kalundborg købstad, Holbæk amt, Norwegen; Norja. k. 1259. Ridder, Godseier i Tersløse, Godsejer i Tersløse, Grundbesitder, maanomistaja. Vihitty: 1214.
Alexander Pedersen in Borup (taulusta 72. Äiti: Ingefred Assersdatter Hvide) s. 1160 früher Borup, Sjælland. k. 1201 nacher. Dänische Krieger, Präfekt; Kreuzritter 1185 1201.
1. puoliso Margarete s. 1170 früher.
Döve, Karl Döve (taulusta 78. Isä: Karl Ulfsson) k. 08.08.1220 Rotala, vid Leal. Jarl in Schweden, Kreutsritter. Perhesuhteet: Birger Jarl´in serkku. Kuolinsyy: Gefallen im Kampf.
Lähde: S. Otto Brenner Nachkommen GORMS DES ALTEN Stupad i strid 8 augusti 1220 i Estland tillsammans med sin brorson och namne, Linköpingsbiskopen Karl Magnusson. Stampen till Karl Döves ryttarsigill är den äldsta bevarade sigillstampen i Sverige. Lähde / Quelle: Wikipedia
Lapset:
1) Ulf Fase / Fasi (katso taulu 139) k. 1247-1248. Jarl in Schweden. Perhesuhteet: Möjligen gift med sin kusin Folke jarls dotter Katarina Folkesdotter.
2) Karl Karlsson (katso taulu 140) s. 1220-1221. k. 1253 (tidigast;aikaisintaan). Han förde en vingad pilspets i skölden och nämnes "dominus" (riddare/herre).
Ingegärd Birgersdotter Folkunge (taulusta 79. Isä: Birger Bengtsson Brosa) s. n. 1180. k. 07.04.1230.
1. puoliso Sverker den yngre Karlsson s. 1164. k. 17.07.1210 vid slaget vid Gestilren haudattu Alvastra Klosterkirche. Kung av Sverige 1196-1208. Kuolinsyy: Kaatunut sodassa.
Isä: Karl Sverkersson König in Schweden 1156 und 1161.
Äiti: Christine Stigsdatter (Hvide)
Filip Birgersson Folkunge (taulusta 79. Isä: Birger Bengtsson Brosa) s. 1163. k. 04.01.1200 Oslo, Norwegen, Akershus. Jarl des norwegischen Königs Sverre.
Lapset:
1) Katarina Filipsdotter (katso taulu 141)
Folkunga, Knut Birgersson (taulusta 79. Isä: Birger Bengtsson Brosa) s. n. 1162 Torpa, Östergötland, Sweden. k. 31.01.1208 in der Schlacht bei Lena. Jarl von Schweden.
1. puoliso Sigrid Knutsdotter Princess of Sweden s. n. 1169 Tukholma. k. 1195.
Isä: Knut Eriksson s. n. 1145 Uppsala, Ruotsi. König in Schweden 1173 - 1191.
Äiti: Cecilia Johansdotter Schwedische Königin.
Folke Birgersson (taulusta 79. Isä: Birger Bengtsson Brosa) s. 1164 Uppsala. k. 17.07.1210 Schlacht bei Gestilren / i slaget vid Gestilren. Jarl (Fürst) 1208 bis 1210 unter dem schwedischen König Sverker II. Lisätietoja: Folke Birgersson gilt als Namensgeber der Folkunger.
1. puoliso Ulfhild
Folkunge, Birger Jarl Magnusson til Bjälbo (taulusta 80. Isä: Minnesköld, Magnus Minnesköld) s. 1200-1210 in Bjälbo, Östergötland, Ruotsi (inte långt från Skänninge). k. 21.10.1266 Bjälbo, Ruotsi haudattu Vernhem Kloster. Ruotsin hallitusmies; Reichsvorsteher.
Birgel Jaarli kuului Mahtavaan Folkungeinin ylimyssukuun. Vuonna 1248 hän tuli lankonsa, silloisen Ruotsin kuninkaan Eerik XI:n jaarliksi ja oli senjälkeen Ruotsin valtakunnan todellinen hallitsija ainan kuolemaansa asti. Vuonna 1249 Birger teki ristiretken Suomeen tullen laivoinensa "hämäläisten" satamaan, josta kulki Hämeeseen. Hän pakoitti hämäläiset kasteeseen ja perusti Kronoborgin eli Hämeen linnan (1250). Tällä välin Eerik kuningas oli kuollut ja Birger Jaarlin poika Valdemar valittu kuninkaaksi, mutta Birger johti yhä hallitustoimia. Hänen ansionsa ovat suuret varsinkin läinsäätäjänä; hän sääsi n. s. rauhanlait, koti-, nais-, käräjä-, ja kirkkorauhan, lakkautti orjuuden kokonaan kieltäen ketään antautumasta toisen orjaksi, antoi uuden perintölain, jonka mukaan sisar peri puolet siitä kuin veli. Hän suosi ninikään kauppaa ja antoi sen edistämiseksi Lyypekille ja Hampurille laajat kauppaoikeudet Ruotsin valtakunnassa. Tukholman kaupunkia hän varusti, jonka vuoksi häntä pidetään sen varsinaisena perustajana. Birger Jaarlista on sanottu, että hän oli Ruotsin valtakunnan ensimmäinen todellinen valtiomies. Hän oli Ruotsin viimeinen jaarli, sillä hänen jälkeensä tämä korkea virka lakkautettiin. Lähde: TIETOSANAKIRJA Tietosanakirja-Osakeyhtiö Helsinki 1909 Vem var Birger Jarl? Birger Jarl (född kring år 1210, död 1266) blev svensk regent kring 1250 som förmyndare för sonen Valdemar. BJ stärkte ättens ställning genom stöd till kyrkan och våld mot konkurrenter och allmoge, företog korståg till Finland 1250. BJ var en betydande lagstiftare (fridslagarna) och slöt viktiga handelsavtal. Grundade Stockholm 1252. BJ hade många barn, bland andra sönerna Valdemar och Magnus (Ladulås) som båda blev kungar. Nya fakta om Birger Jarl Öppnandet av Birger Jarls grav i maj 2002 Graven framför lekmannaaltaret i Varnhems kyrka öppnades och undersöktes 21-24 maj. Syftet var främst att med moderna analysmetoder försöka fastställa identiteten hos de gravlagda och samtidigt få reda på så mycket som möjligt om dessa personer. De metoder som osteologer (benforskare) arbetar med idag ger säkrare resultat än man kunde få på 1920-talet när graven undersöktes första gången. Efter att ha gått igenom skelettdelarna kunde osteologen Torbjörn Ahlström från Lunds Universitet bekräfta att graven innehöll tre personer och att dessa sannolikt var Birger Jarl, hans andra hustru drottning Mechtild och sonen hertig Erik. I korthet gav den osteologiska analysen följande preliminära uppgifter: Birger Jarl - han var ca 55 år när han dog år 1266 vilket innebär att han bör ha varit född runt 1210. Skelettet tydde på en kraftig muskulös kroppsbyggnad och en längd på ca 172 cm. Ansiktets utseende bör ha präglats mycket av den markerade underkäken. Hakan var "fyrkantig" med en skåra i mitten. Över högra ögat syntes spåren en läkt skada, kanske efter ett svärdshugg. Hans tänder var mycket fina utan karies och inte alls så slitna som man kunde förvänta hos en så pass gammal man på medeltiden. Det tyder på att han åt finare mat än folket i övrigt. På Birger Jarls bröstkotor fanns utväxter som visade att han varit stel i delar av ryggen de sista åren i livet. Drottning Mechtild - hon var ca 65 när hon dog år 1288. Skelettet var tydligt märkt av den höga åldern. Benen var tunna med så kallad osteoporos, det vill säga benskörhet. På halskotorna fanns förslitningsskador och åldersförändringar vilket betydde att hon hade ont och svårt att vrida nacken. Hennes tänder var fina med påtagligt lite slitage för den höga åldern, precis som på Birger Jarls käke. Dock hade hon en del karies i tandhalsarna. Det var en följd av att tandbenet dragit sig tillbaka, som det gör hos äldre personer, och de blottade tandrötterna angreps då av karies. Hertig Erik - han var i 25-årsåldern när han dog år 1275. Skelettet visar att han var några centimeter längre än sin far men betydligt klenare byggd. Hans muskelfästen var svagt utvecklade. På kotor och bröstben fanns vissa spår av sjukliga förändringar. Osteologerna arbetar vidare med att mer exakt bestämma vilket typ av förändringar det handlar om och om Erik eventuellt hade någon sjukdom som kan förklara varför han dog så ung. Han kallades Erik Allsintet av sin samtid och det syftar på att han inte fick någon titel av sin far. Hans tre bröder blev kung, hertig (och senare kung) respektive biskop. Först när Magnus Ladulås blev kung fick Erik överta hans titel och kunde kalla sig hertig. Han dog sedan några månader senare och fick inte njuta av titeln så länge. Vid undersökningen togs också prov för DNA-analys. Svaret på den får vi inte förrän tidigast i augusti. Om DNA-analysen lyckas får vi en säker könsbestämning av individerna i graven och vi kommer också att kunna bekräfta att det är far och son som ligger där. DNA-analys på arkeologiskt skelettmaterial är ännu så länge inte så utvecklad som metod. Men de prov som har tagits kan dock komma att bli mer användbara om 5-10 år när analystekniken utvecklats och man kanske också kommer att kunna spåra exempelvis olika sjukdomar via DNA. Skelettdelarna har nu lagts tillbaka i den kopparkista som gjordes vid gravöppningen år 1922. Resultaten av undersökningen, när alla data bearbetats och de olika analyserna blivit färdiga, kommer förhoppningsvis att kunna redovisas samlat i en bok om Birger Jarls grav i Varnhem. Birgeristä tuli Ruotsin viimeinen jaarli. Hänen jälkeensä jaarli-nimityksen tilalla alettiin käyttää arvonimeä herttua.
1. puoliso Ingeborg Eriksdotter av Sverige s. 1212. k. 17.06.1254 haudattu Varnhem Kloster. Prinses av Sverige. Vihitty: 1235.
Isä: Erik Knutsson Ruotsin kuningas.
Äiti: Richiza / Rikissa von Dänemark
Minnesköld, Bengt Magnusson Folkunge (taulusta 80. Isä: Minnesköld, Magnus Minnesköld) k. 1237-1237. Linköpingin piispa 1220.
Lapset:
1) Magnus Bengtson (katso taulu 154) k. 1263. Fogde på Kalmar slott i Östergötland, Lagman in Östergötland från 1247. Ammatinlisäyksiä: Itä-Götlandin laamanni.
Folkunga, Hafrid Magnusdotter, Folkunga (taulusta 80. Isä: Minnesköld, Magnus Minnesköld)
1. puoliso Sigtrygg Bengtsson (Boberg) k. 1252.
Han är nämnd 1219 då han redan var död, modern okänd. Samma år sigillerar Sigtrygg och hans bror Lars ett brev och deras vapensköld blir därmed det äldsta i sigill bevarade med en urskiljbar sköldteckning.
Sigtrygg var gift två gånger, andra gången med en dotter till Magnus.
Lähde:
Wikipedia
Isä: Bengt Matsson (Boberg)
Bengt Magnusson Folkunge (taulusta 80. Isä: Minnesköld, Magnus Minnesköld) k. 1237. Biskop; piispa. Lisätietoja: 1219-1220.
Han afterträdde Karl som biskop, tog initiativ till ombyggnation av Linköpings domkyrka. Lähde: Birger Magnusson -den siste jarlen- Skrifter från Västgötlands museum nr. 35
Lapset:
1) Magnus Bengtsson Folkungaättens lagmansgren (katso taulu 156) k. 1263. Lagman in Östergötland 1247.
Eskil Magnusson Folkunge (taulusta 80. Isä: Minnesköld, Magnus Minnesköld) k. n. 1277. Lagman in Västergötland 1219-20.
Västgötalagen Den Äldre Västgötalagen är den äldsta av de svenska landskapslagarna och man tror att Birger Jarls storebror lagman Eskil lät skriva ner den på 1220-talet. Den finns bevarad i ett handskriftsfragment från 1250-talet. På Kungliga biblioteket finns en mer fullständig version (handskriftsnummer B59) och med ledning av uppgifter i handskriften härden daterats till 1280-talet. Den Yngre Västgötalagen är en omarbetning av den äldre. Lähde: Birger Magnusson -den siste jarlen- Skrifter från Västgötlands museum nr. 35
1. puoliso Blaka, Christina Nilsdotter s. n. 1180. k. 1254. Lisätietoja: (norska jarlänka).
Isä: Nils Blaka s. n. 1147 Uppsala, Schweden. Häuptling; en svensk stormann.
Äiti: Katarina Eriksdotter von Schweden s. 1160 Schweden.
Elof Magnusson Folkunge (taulusta 80. Isä: Minnesköld, Magnus Minnesköld) k. haudattu Alvastra Klosterkyrka. Lisätietoja: Levde 1253 - 1268.
Elof, är jämförelsevis anonym och framträder först i brev daterade 1253 och 1268. Elofs ättlingars sigill skiljer sig från de övriga släktmedlemmarnas; det har därför spekulerats i att han inte var son till Magnus Minnesköld utan till Ingrid Ylva i ett senare äktenskap, alternativt att han var son till Magnus och en annan kvinna. I vilket fall som helst är det svårt att föreställa sig en och samma mor till samtliga bröder. Eskil var aktiv redan på 1190-talet. Han lär knappast ha haft Ingrid Ylva, som dog så sent som 1251, till mor. Lähde: Birger Magnusson -den siste jarlen- Skrifter från Västgötlands museum nr. 35
1. puoliso N. N. k. haudattu Alvastra Klosterkirche.
Knut Eriksson (taulusta 82. Äiti: Dänemark von, Christine Bjornsdottir) s. n. 1145 Uppsala, Ruotsi. k. 08.04.1196 Eriksberg kungsgård, Södermanland, Ruotsi haudattu Varnhem Klosterkirche; i Varnhems klosterkyrka. König in Schweden 1173 - 1191.
1. puoliso Cecilia Johansdotter Schwedische Königin. Lisätietoja: Tiedot epäselviä.
Okänd svensk kvinna, om vilkens släktförhållanden man endast vet att hon hade en bror som hette Knut. Genom ett påvebrev från 1193, som bevarats i avskrift, vet man att hon under en livshotande sjukdom avlade avhållsamhetslöfte och gick i kloster efter att ha tillfrisknat. Kung Knut ansökte senare hos påven om att hon skulle befrias från löftet.
Lähde:
Wikipedia
Isä: Johann Sverkersson Ruotsin prinssi.
Katarina Eriksdotter von Schweden (taulusta 82. Äiti: Dänemark von, Christine Bjornsdottir) s. 1160 Schweden. k. Schweden.
1. puoliso Nils Blaka s. n. 1147 Uppsala, Schweden. Häuptling; en svensk stormann. Vihitty: n. 1175.
Filip Eriksson (taulusta 82. Äiti: Dänemark von, Christine Bjornsdottir) Schwedische Häuptling 1200. Perhesuhteet: Sehe Text!.
Oder Sohn der Christine von Dänemark in früherer oder späterer Ehe. Lähde / Quelle: S. Otto Brenner Nachkommen Gorms des Alten
Lapset:
1) Holmger Filipsson (katso taulu 166) Reichsrat; riksråd; valtakunnanneuvos (valtaneuvos) 1191.
Margareta Eriksdotter von Schweden (taulusta 82. Äiti: Dänemark von, Christine Bjornsdottir) s. 1155. k. 1209. Königin in Norwegen.
Lähde / Quelle: S. Otto Brenner Nachkommen Gorms des Alten
1. puoliso Sverre Sigurdsson s. 1152. k. 09.03.1202 Bergen, Norja. König in Norwegen 1177, gekrönt 1194.
In seiner Regierungszeit kam es zu einem so tiefgreifenden Konflikt mit der Kirche, dass er gebannt wurde.
König Sverre und die Färöer.
1186 hielt er eine Rede in Bergen, wo er den Färöern (der Heimat seiner Kindheit) besondere Freiheiten einräumte. Zum Beispiel ließ er sich dort durch keinen Repräsentanten vertreten, sondern erlaubte den Färingern ihre Selbstverwaltung. Des weiteren hob er die Sklaverei auf den Färöern auf, was aber durch den Schafsbrief (1298) spätestens wieder revidiert wurde.
Lähde / Quelle:
Wikipedia
N.N. Bjørnsdatter (taulusta 84. Äiti: N.N. Stigsdatter (Hvide))
1. puoliso Tule Bosen Ritter.
Isä: Gleichen-Tonna von, Lambert II. von Gleichen-Tonna s. n. 1160. Graf von Gleichen, Vogt von Erfurt.
Äiti: Orlamünde von, Sophie von Orlamünde s. n. 1185.
Sverker den yngre Karlsson (taulusta 85. Äiti: Christine Stigsdatter (Hvide)) s. 1164. k. 17.07.1210 vid slaget vid Gestilren haudattu Alvastra Klosterkirche. Kung av Sverige 1196-1208. Kuolinsyy: Kaatunut sodassa.
1. puoliso Benedicta Ebbesdotter s. 1165-1170 Knardrup på norra Själland. k. 1199-1200.
Isä: Ebbe Sunesen / Galen auf Knardrup
Otto I. das Kind (Welfen) (taulusta 86. Äiti: Helene von Dänemark) s. 1204. k. 19.06.1252 Lüneburg. Herzog in Braunschweig und Lüneburg 1235.
Mit ihm wurden die welfischen Besitztümer um Braunschweig und Lüneburg wieder vereinigt, die sich die drei Söhne Heinrichs des Löwen geteilt hatten. Lähde: http://mitglied.multimania.de/wpeter/heinrich.htm Die Welfen waren ein ursprünglich fränkisches Adelsgeschlecht mit europäischer Bedeutung, das seit dem 9. Jahrhundert bekannt ist. Lähde: Wikipedia
1. puoliso Mathilde von Brandenburg s. n. 1210. k. 10.06.1261 Lüneburg. Markgräfin. Vihitty: 1228.
Isä: Albrecht II. von Brandenburg s. 1150-1175. Von 1205 bis zu seinem Tode der Markgraf von Brandenburg.
Äiti: Mathilde von Groitzsch s. 1185. Gräfin.
Ingeborg Eriksdotter av Sverige (taulusta 87. Äiti: Richiza / Rikissa von Dänemark) s. 1212. k. 17.06.1254 haudattu Varnhem Kloster. Prinses av Sverige.
1. puoliso Folkunge, Birger Jarl Magnusson til Bjälbo s. 1200-1210 in Bjälbo, Östergötland, Ruotsi (inte långt från Skänninge). k. 21.10.1266 Bjälbo, Ruotsi haudattu Vernhem Kloster. Ruotsin hallitusmies; Reichsvorsteher. Vihitty: 1235.
Birgel Jaarli kuului Mahtavaan Folkungeinin ylimyssukuun. Vuonna 1248 hän tuli lankonsa, silloisen Ruotsin kuninkaan Eerik XI:n jaarliksi ja oli senjälkeen Ruotsin valtakunnan todellinen hallitsija ainan kuolemaansa asti. Vuonna 1249 Birger teki ristiretken Suomeen tullen laivoinensa "hämäläisten" satamaan, josta kulki Hämeeseen. Hän pakoitti hämäläiset kasteeseen ja perusti Kronoborgin eli Hämeen linnan (1250). Tällä välin Eerik kuningas oli kuollut ja Birger Jaarlin poika Valdemar valittu kuninkaaksi, mutta Birger johti yhä hallitustoimia. Hänen ansionsa ovat suuret varsinkin läinsäätäjänä; hän sääsi n. s. rauhanlait, koti-, nais-, käräjä-, ja kirkkorauhan, lakkautti orjuuden kokonaan kieltäen ketään antautumasta toisen orjaksi, antoi uuden perintölain, jonka mukaan sisar peri puolet siitä kuin veli. Hän suosi ninikään kauppaa ja antoi sen edistämiseksi Lyypekille ja Hampurille laajat kauppaoikeudet Ruotsin valtakunnassa. Tukholman kaupunkia hän varusti, jonka vuoksi häntä pidetään sen varsinaisena perustajana. Birger Jaarlista on sanottu, että hän oli Ruotsin valtakunnan ensimmäinen todellinen valtiomies. Hän oli Ruotsin viimeinen jaarli, sillä hänen jälkeensä tämä korkea virka lakkautettiin.
Lähde:
TIETOSANAKIRJA
Tietosanakirja-Osakeyhtiö
Helsinki 1909
Vem var Birger Jarl?
Birger Jarl (född kring år 1210, död 1266) blev svensk regent kring 1250 som förmyndare för sonen Valdemar. BJ stärkte ättens ställning genom stöd till kyrkan och våld mot konkurrenter och allmoge, företog korståg till Finland 1250. BJ var en betydande lagstiftare (fridslagarna) och slöt viktiga handelsavtal. Grundade Stockholm 1252. BJ hade många barn, bland andra sönerna Valdemar och Magnus (Ladulås) som båda blev kungar.
Nya fakta om Birger Jarl
Öppnandet av Birger Jarls grav i maj 2002
Graven framför lekmannaaltaret i Varnhems kyrka öppnades och undersöktes 21-24 maj. Syftet var främst att med moderna analysmetoder försöka fastställa identiteten hos de gravlagda och samtidigt få reda på så mycket som möjligt om dessa personer. De metoder som osteologer (benforskare) arbetar med idag ger säkrare resultat än man kunde få på 1920-talet när graven undersöktes första gången. Efter att ha gått igenom skelettdelarna kunde osteologen Torbjörn Ahlström från Lunds Universitet bekräfta att graven innehöll tre personer och att dessa sannolikt var Birger Jarl, hans andra hustru drottning Mechtild och sonen hertig Erik. I korthet gav den osteologiska analysen följande preliminära uppgifter:
Birger Jarl - han var ca 55 år när han dog år 1266 vilket innebär att han bör ha varit född runt 1210. Skelettet tydde på en kraftig muskulös kroppsbyggnad och en längd på ca 172 cm. Ansiktets utseende bör ha präglats mycket av den markerade underkäken. Hakan var "fyrkantig" med en skåra i mitten. Över högra ögat syntes spåren en läkt skada, kanske efter ett svärdshugg. Hans tänder var mycket fina
utan karies och inte alls så slitna som man kunde förvänta hos en så pass gammal man på medeltiden. Det tyder på att han åt finare mat än folket i övrigt. På Birger Jarls bröstkotor fanns utväxter som visade att han varit stel i delar av ryggen de sista åren i livet.
Drottning Mechtild - hon var ca 65 när hon dog år 1288. Skelettet var tydligt märkt av den höga åldern. Benen var tunna med så kallad osteoporos, det vill säga benskörhet. På halskotorna fanns förslitningsskador och åldersförändringar vilket betydde att hon hade ont och svårt att vrida nacken. Hennes tänder var fina med påtagligt lite slitage för den höga åldern, precis som på Birger Jarls käke. Dock hade hon en del karies i tandhalsarna. Det var en följd av att tandbenet dragit sig tillbaka, som det gör hos äldre personer, och de blottade tandrötterna angreps då av karies.
Hertig Erik - han var i 25-årsåldern när han dog år 1275. Skelettet visar att han var några centimeter längre än sin far men betydligt klenare byggd.
Hans muskelfästen var svagt utvecklade. På kotor och bröstben fanns vissa spår av sjukliga förändringar. Osteologerna arbetar vidare med att mer exakt bestämma vilket typ av förändringar det handlar om och om Erik eventuellt hade någon sjukdom som kan förklara varför han dog så ung. Han kallades Erik Allsintet av sin samtid och det syftar på att han inte fick någon titel av sin far. Hans tre bröder blev kung, hertig (och senare kung) respektive biskop. Först när Magnus Ladulås blev kung fick Erik överta hans titel och kunde kalla sig hertig. Han dog sedan några månader senare och fick inte njuta av titeln så länge.
Vid undersökningen togs också prov för DNA-analys. Svaret på den får vi inte förrän tidigast i augusti. Om DNA-analysen lyckas får vi en säker
könsbestämning av individerna i graven och vi kommer också att kunna bekräfta att det är far och son som ligger där. DNA-analys på arkeologiskt skelettmaterial är ännu så länge inte så utvecklad som metod. Men de prov som har tagits kan dock komma att bli mer användbara om 5-10 år när analystekniken utvecklats och man kanske också kommer att kunna spåra exempelvis olika sjukdomar via DNA.
Skelettdelarna har nu lagts tillbaka i den kopparkista som gjordes vid gravöppningen år 1922. Resultaten av undersökningen, när alla data bearbetats
och de olika analyserna blivit färdiga, kommer förhoppningsvis att kunna redovisas samlat i en bok om Birger Jarls grav i Varnhem.
Birgeristä tuli Ruotsin viimeinen jaarli. Hänen jälkeensä jaarli-nimityksen tilalla alettiin käyttää arvonimeä herttua.
Isä: Minnesköld, Magnus Minnesköld s. 1150 Bjälbo, Östergötland. Jarl in Schweden, lagman.
Hermann II (taulusta 88. Äiti: Sophia von Dänemark) s. n. 1184. k. 27.12.1247. Graf von Weimar-Orlamünde 1206 - 1247. Perhesuhteet: Aus dem Geschlecht der Askanier.
1. puoliso Andechs-Meranien von, Beatrix s. 1210. k. 09.02.1270. Prinzessin.
Prinzessin Beatrix von Andechs-Meranien, Erbin der Herrschaft Plassenburg mit Kulmbach und Mittelberg und der Herrschaft Berneck mit Goldkronach, Meinau, Wirsberg, Pretzendorf (heute Himmelkron), Zwernitz und Trebgast.
Lähde:
Wikipedia
Isä: Otto I Seit 1205 Herzog von Meranien, seit 1211 Pfalzgraf von Burgund.
Albrecht II / Albert (taulusta 88. Äiti: Sophia von Dänemark) s. nach 1182. k. 18.02.1245. Graf in Orlamünde und Holstein, Herr auf Alsen, Statthalter in Nordalbingen 1204. Ammatinlisäyksiä: Reichsvorsteher, riksföreståndare in Dänemark 1223-25.
1. puoliso Hedwig k. 1247. Vihitty: 1211.
Isä: Thüringen von, Herman I Landgraf.
Äiti: Sommerschenburg von, Sophie Gräfin.
Orlamünde von, Sophie von Orlamünde (taulusta 88. Äiti: Sophia von Dänemark) s. n. 1185. k. 03.09.1244 haudattu Erfurt, Peterskloster. Lisätietoja: 1211.
1. puoliso Gleichen-Tonna von, Lambert II. von Gleichen-Tonna s. n. 1160. k. 12.09.1227 haudattu Erfurt, Peterskloster. Graf von Gleichen, Vogt von Erfurt.
Isä: Gleichen-Tonna von, Erwin II s. n. 1130. Graf seit 1162 von Gleichen.
Äiti: Tonna ? s. 1170 (Vor).
Orlamünde von, Irmgard von Orlamünde (taulusta 88. Äiti: Sophia von Dänemark) Gräfin von Schwarzburg-Blankenburg. Lisätietoja: Lebte um 1185- 1230 .
1. puoliso Heinrich II. von Schwarzburg s. 1150-1155. k. 20.02.1236. Ab 1197 Graf von Schwarzburg-Blankenburg.
Er stand auf Seiten der Staufer.
1204, im deutschen Thronkrieg, zog er gegen den Thüringer Landgrafen Hermann I.
Quelle:
Wikipedia
Isä: Günther II von Käfenburg s. 1129-1135. Graf Käfernburg und Hallermund, 1191 wurde er Graf von Loccum-Hallermund.
Äiti: Gertrud von Wettin
Niels I Valdemarsen (taulusta 90. Isä: Valdemar der Sieger) s. n. 1203. k. 1218-1219. Graf von Halland-Schwerin 1218.
Lähde: S. Otto Brenner Nachkommen GORMS DES ALTEN
1. puoliso Schwerin von, Oda von Schwerin k. 1218-19. Erbin von halb Schwerin.
Isä: Günzel II von Schwerin s. 1228. Graf von Schwerin 1195 - 1220.
Äiti: Oda
Valdemar III der Junge von Schleswig (taulusta 90. Isä: Valdemar der Sieger) s. 1209. k. 28.11.1231 haudattu Ringsted Kirche. König von Dänemark. Kuolinsyy: Durch Fehlschuss auf Jagd auf Revsnæs bei Kalundborg.
Lähde / Quelle: S. Otto Brenner Nachkommen Gorms des Alten
1. puoliso Eleonora / Alienor von Portugal s. 1211. k. 28.08.1231 haudattu Ringstedt Kirche, Deutschland.
Isä: Alfons II von Portugal / der Dicke / der Gesetzgeberkönig s. 23.04.1185 Coimbra, Portugal. König in Portugal 1185 - 1223.
Äiti: Urraca von Kastilien Prinzessin von Kastilien.
Knut Valdemarsen / Valdemarinpoika (taulusta 90. Isä: Valdemar der Sieger) s. 1211. k. 15.10.1260 haudattu Ringstedt Kirche, Saksa. Viron herttua; Herzog von Lolland, Blekinge und Estland.
Hertzog in Estland (von Reval) 1223 und 1238 - 40, in Lolland 1249, in Blekinge 1232 und seit 1251. Lähde / Quelle: S. Otto Brenner Nachkommen Gorms des Alten
1. puoliso Hedwig von Pommerellen k. 1266.
Isä: Swantepolk von Pommerellen Herzog.
Äiti: Euphrosyne / Eufrozyna
Erik IV. Plovpenning (= Pflugpfennig) (taulusta 90. Isä: Valdemar der Sieger) s. 1216. k. 10.08.1250 Missunde. Ab 1232 Mitkönig seines Vaters in Dänemark und ab 1241 alleiniger König. Kuolinsyy: Er wurde von seinem Bruder Abel gemordet.
Kreuzzuges gegen Estland zu finanzieren, erhob Erik 1249 eine Steuer auf jeden Pflug, wovon er seinen Namen bekam. Zwar konnten alle den kleinen Betrag bezahlen, aber die ruppige Art, sie einzutreiben, erzeugte Unmut, so dass der König 1249 sogar vor aufgebrachten Bauern in Schonen fliehen musste. Lähde: S. Otto Brenner Nachkommen GORMS DES ALTEN ja Wikipedia Erik låg i ständiga strider med sina bröder, särskilt med Abel, hertig av Schleswig, som lät mörda honom år 1250. Sitt tillnamn "plogpenning" fick han för att han lade en skatt på varje plog i riket. ("auravero" Viron sotaretkeä varten keräämänsä, aurojen lukumäärään perustuvan veron mukaan) www.kongehuset.dk/
1. puoliso Sachsen von, Jutta s. n. 1223. k. 02.02.1267 kuoli ennen. Tanskan kuningatar. Vihitty: 09.10.1239.
Dronning av Danmark. Jutta nevnes som vitne i det brev hvori kong Erik få måneder etter sin fars død uttalte sitt ønske om å få dø i Franciskanenes ordensdrakt og begraves i deres klosterkirke i Roskild e. Ellers er det kun opplyst om henne at hun en tid residerte på Skanderborg og derfra i høy gra d plaget munkene i Øm kloster. Det ble klaget over at hun sendte sine svenner ut for å ta klosterets korn og føre munkenes gods på båter til Skanderborg. Jutta fødte sin ektefelle mange barn, om det var sønner blandt disse må de ha vært døde før faren. Av hennes fire døtre ble to dronninger, Sophie i Sverige og Ingeborg i Norge, mens Jutta og Agnes en tid ble satt i kloster. Etter drapet på Erik i 1250 vendte Jutta vistnok tilbake til Tyskland. En datter, Sophie, i hennes 2. ekteskap med Grev Burchard av Rosenburg, borggreve i Magdeburg, ble gift med Erik (Langben) av Langeland. Jutta ble gift tredje gang 07.05.1255 med Johan I av Brandenburg som døde 04.04.1266
Isä: Sachsen von, Albrecht Herzog von Sachsen regierte das Herzogtum Sachsen nach dem Tode seines Vaters.
Äiti: Agnes, Sachsen von s. 1206.
Sophie von Dänemark (taulusta 90. Isä: Valdemar der Sieger) s. 1217. k. 02.11.1247 Flensburg haudattu Ribe, Fransiskaner Kloster.
1. puoliso Brandenburg von, Johann I Brandenburg s. 1213. k. 04.04.1266 haudattu Kloster-Chorin. Markgraf der Mark Brandenburg. Vihitty: 1230.
Johann I war von 1220 bis zu seinem Tod, gemeinsam mit seinem Bruder Otto III. dem Frommen, Markgraf der Mark Brandenburg.
Lähde / Quelle:
Wapedia
Gründer von Kloster Chorin.
Isä: Albrecht II. von Brandenburg s. 1150-1175. Von 1205 bis zu seinem Tode der Markgraf von Brandenburg.
Äiti: Mathilde von Groitzsch s. 1185. Gräfin.
Abel (taulusta 90. Isä: Valdemar der Sieger) s. 1218. k. 29.06.1252 Friesland, Deutschland haudattu Der Grabstein Abels ist im Wald in der Nähe des Barockgartens von Schloss Gottor. Herzog von Schleswig ab 1232, König in Dänemark 1250. Kuolinsyy: Ermordert.
Nach dem Tod des Vaters bestieg Abels älterer Bruder Erik IV. von Dänemark den dänischen Thron. Schon bald kam es zu Konflikten zwischen den beiden Brüdern. Im Krieg 1248 zerstörten Truppen des Königs mehrere schleswigsche Handelsplätze, darunter Flensburg, das in dieser Quelle zum ersten Mal überhaupt genannt wird. 1250 bat Abel König Erik IV., vorgeblich zu Versöhnungsgesprächen, in seine Residenzstadt Schleswig. Dort ließ er den König, angeblich auf einem Boot, ermorden und die Leiche in der Schlei versenken. Um dieses blutige Ereignis ranken sich zahlreiche Legenden. Abel bestieg am 1. November 1250 selbst den Königsthron, nachdem er 24 Ritter gefunden hatte, die auf dem Thing in Viborg seine Unschuld beschworen (doppelter Zwölfer-Eid). Er wurde aber am 29. Juni 1252 bei einer Expedition gegen die Friesen auf Eiderstedt, von denen er höhere Abgaben verlangte, ermordet. Nach einer Legende spukte er in der Domkirche von Schleswig, weshalb man ihn bei Gottorp in ein Sumpfloch warf und ihm zur Sicherheit einen Pfahl durch die Brust trieb. Seine Witwe wurde die zweite Frau Birger Jarls von Schweden. Als König folgte ihm sein Bruder Christoph I. nach, während sein Sohn Waldemar Herzog von Schleswig wurde. Abels Nachkommen regierten das Herzogtum Schleswig bis zum Aussterben des Mannesstammes 1375. Der Grabstein Abels befindet sich im Wald in der Nähe des Barockgartens von Schloss Gottorf. Lähde: Wikipedia
1. puoliso Holstein von, Mechtild s. 1220-1225. k. 1288 Kiel haudattu Varnhem Klosterkirche. Tanskan leskikuningattar. Vihitty: 1237.
Isä: Holstein von, Adolf IV s. Vor 1205. Graf von Schauenburg (1225-1238) und Holstein (1227-1238).
Äiti: von der Lippe, Heilwig
Dänemark von, Christoffer I / Christoph I (taulusta 90. Isä: Valdemar der Sieger) s. 1219. k. 29.05.1259 Ribe, Dänemark, Tanska haudattu Ribe, Dänemark, Tanska. Kuningas, hallitsi Tanskaa 1252, König in Dänemark 1252. Lisätietoja: 1252 wurde er im Dom zu Lund gekrönt.
Christoph I. hatte allerdings seine letzten Regierungsjahre mit einem bizarren Streit gegen Erzbischof Jakob Erlandsen von Lund sowie gegen die Familie seines Vorgängers und Bruders Abel verbracht, so dass es wie ein Wunder anmutet, dass Erik nach dem vermutlich gewaltsamen Ende seines Vaters Weihnachten 1259 in Viborg zum König gekrönt wurde. Bereits 1261 geriet er nach der Schlacht auf der Lohheide in Gefangenschaft, wurde in Holstein interniert und kam erst 1264 nach Intervention durch Markgraf Johann I. wieder frei. Erik entledigte 1282 seines alten Widersachers, Erzbischof Jakob Erlandsen, durch einen Armbrustschuss auf Rügen. Lähde / Quelle: Wikipedia
1. puoliso Margarete / Sambiria s. n. 1230. k. 12.00.1282 Rostock, Deutschland, Saksa haudattu Doberan Zisterzienserkirche, nahe Rostock, Deutschland. Vihitty: 1248.
Isä: Sambor II av Pommerellen s. n. 1208. Herzog von Pomerellen Liebschau und Dirschau 1204 - 1278.
Äiti: Mecklenburg von, Mechtild von Mecklenburg Fürstin von Mecklenburg.
Strange / Ulfeldt, Helena Pedersdotter (taulusta 95. Äiti: Ingeborg Esbernsdatter / Hvide auf Kalundborg)
1. puoliso Knut II Holmgersson Långe till Sko k. 1234. König in Schweden 1229 - 1234. Kuolinsyy: Gewaltsamer Tod.
Als der sechsjährige noch unmündige Erik XI. im Jahr 1222 zum König gewählt wurde, gehörte Knut zu den Ratsmitgliedern, die das Land an dessen Stelle leiteten. 1229 verbündete sich Knut mit dem Geschlecht der Folkunger, was zur Schlacht bei Olustra und der Absetzung des nun dreizehnjährigen Königs führte. Danach war Knut bis zu seinem Tod 1234 König.
Aus seiner Ehe (vermutlich mit Helena Pedersdotter Strange) gingen zwei Söhne hervor, die später von Birger Jarl hingerichtet wurden.
Lähde / Quelle:
S. Otto Brenner
Nachkommen Gorms des Alten
und Wikipedia
Isä: Holmger Filipsson Reichsrat; riksråd; valtakunnanneuvos (valtaneuvos) 1191.
Äiti: N.N.
Ulfeldt, Ingeborg Pedersdatter (taulusta 95. Äiti: Ingeborg Esbernsdatter / Hvide auf Kalundborg)
1. puoliso Gleichen von, Ernst IV von Gleichen k. 16.05.1277 (Spätestens) Stolp haudattu Stolp Kloster. Graf von Gleichen 1212. Vihitty: ??.
Man erzählt von diesem Grafen, aus einem ehedem sehr berühmten jetzt aber erloschenen Deutschen Geschlecht, folgende merkwürdige Geschichte. Er wurde auf einem Kreuzzuge in einer Schlacht wider die Türken gefangen in die Türkei geführt und hart gehalten. Eines Tages erblickt ihn auf einem Spaziergange, wo er arbeitet, die Tochter des Sultans, verliebt sich in ihn, und verspricht ihn zu befreien, wenn er sie mit sich nehmen und sie heirathen wolle. Ich habe Frau und Kinder, war seine Antwort. Die Prinzessin, an die Türkische Sitte gewöhnt, daß ein Mann mehrere Weiber haben dürfe, stößt sich nicht hieran; der Graf, ebenfalls nicht eigensinnig, giebt ihr sein Wort: sie befreit ihn, beide gehn zu Schiffe, und kommen glücklich in Venedig an. Hier erfährt der Graf, daß sich seine Gemahlin und Kinder wohl befinden; er eilt nach Rom, und erhält von dem Papst förmlich die Erlaubniß, beide Gemahlinnen zu haben. Bei der Ankunft in Deutschland erweist die Gemahlin des Grafen der Türkischen Dame, welche ihr ihren Gemahl zurück bringt, tausend Liebkosungen: beide Gemahlinnen vertragen sich auf das beste; und ob gleich die Türkin unfruchtbar bleibt, so liebt sie dennoch die Kinder der Deutschen Gräfin aufs zärtlichste. Es ist hier nicht der Ort, historische Untersuchungen über diese Geschichte anzustellen, welche man in Galetti's Thüringischer Geschichte und in einer unlängst erschienenen kleinen Schrift eines gelehrten Kloster-Bibliothekars in Erfurt findet; genug, daß man noch des Grafen Begräbniß auf dem Petersberge zu Erfurt zeigt, wo er mit seinen beiden Gemahlinnen auf dem Leichensteine abgebildet ist. Auch soll auf dem Thüringischen Schlosse Gleichen noch das Bette befindlich sein, in welchem der Graf mit seinen zwei Gemahlinnen geschlafen haben soll.
Quelle:
www.zeno.org
Isä: Gleichen-Tonna von, Lambert II. von Gleichen-Tonna s. n. 1160. Graf von Gleichen, Vogt von Erfurt.
Äiti: Orlamünde von, Sophie von Orlamünde s. n. 1185.
Ulfeldt, N.N. Pedersdatter (taulusta 95. Äiti: Ingeborg Esbernsdatter / Hvide auf Kalundborg)
1. puoliso Olaus Rostock k. 1285. Ritter.
Ulfeldt, Elisabet Pedersdatter Ulfeldt (taulusta 95. Äiti: Ingeborg Esbernsdatter / Hvide auf Kalundborg) s. 1230 Kalunborg, Norwegen. k. 1310 Ellinge, Schweden.
1. puoliso Galen, Niels Erlandsen Galen s. 1220 Ellinge, Schweden. k. 1285 Ellinge, Schweden. Gældker (perfektus Lundensis), kronas högste ämbetsman i Skåne 1251 - 1285 .
Gälkarna var under medeltiden konungens ställföreträdare. De övervakade indrivning av skatt och övade allmän uppsikt.
(Gälkare, the constable of Skåne/ Schonen)
Absalon Andersen / Ulfedt (taulusta 97. Äiti: Cecilie Esbernsdatter auf Kalundborg) k. 1288. Lisätietoja: Lebte 1254.
1. puoliso Cecilie Pedersdatter / Galen k. 1282. Perhesuhteet: Keine Kinder.
Isä: Peder Ebbesen / Galen auf Knardrup
Äiti: Inger Ingmarsdatter
Strange Andersen Ulfeldt auf Jonstrum (taulusta 97. Äiti: Cecilie Esbernsdatter auf Kalundborg) s. n. 1210. k. 1258 - 1268.
Lapset:
1) Cecilie Strangesdatter / Ulfeldt (katso taulu 205) Lisätietoja: 1279 Witwe.
Ulfeldt, Johannes Andersen (taulusta 97. Äiti: Cecilie Esbernsdatter auf Kalundborg)
1. puoliso Lucie
Ingeborg Andersdatter Ulfeldt (taulusta 97. Äiti: Cecilie Esbernsdatter auf Kalundborg)
1. puoliso Lage Gudmundsen Litle k. 1252 Kiel, Saksa. Ritter 1240 - 1250.
N.N. Andersdatter Ulfeldt (taulusta 97. Äiti: Cecilie Esbernsdatter auf Kalundborg)
1. puoliso Knud
Falster, Niels Alexandersen (taulusta 98. Isä: Alexander Pedersen in Borup) Tanskan kuninkaan tallimestari; Stallmeister von Dänische könig 1268.
Lapset:
1) Anders Nielsen Ritter 1267 - 1285.
Ulf Fase / Fasi (taulusta 99. Isä: Döve, Karl Döve) k. 1247-1248. Jarl in Schweden. Perhesuhteet: Möjligen gift med sin kusin Folke jarls dotter Katarina Folkesdotter.
1. puoliso Katarina Folkesdotter Perhesuhteet: Zweifelhafte Tochter.
Isä: Folke Birgersson s. 1164 Uppsala. Jarl (Fürst) 1208 bis 1210 unter dem schwedischen König Sverker II.
Äiti: N.N. Folkasdotter?
Ulf, Karl Karlsson (taulusta 99. Isä: Döve, Karl Döve) s. 1220-1221. k. 1253 (tidigast;aikaisintaan). Han förde en vingad pilspets i skölden och nämnes "dominus" (riddare/herre).
Han förde en vingad pilspets i skölden och nämnes med titeln "dominus" (riddare/herre) i Birger jarls handelstraktat med Lübeck, som vittne tillsammans med de svenska biskoparna och sin brorson Karl Ulfsson, alltså jarlen Ulf fases son (traktaten är odaterad, men hänförd till 1252). Ulvätten, svensk uradel, frälseätt, utgrenad ur Folkungaätten, genom jarlen Karl Döves son Karl Karlsson (Ulv), vars sonson Filip Ulfsson förde en sköld med ett tillbakaseende djur som tolkats som en varg, det vill säga ulv, i vapnet. Ätten dog ut på manssidan 1580 och på kvinnosidan i början av 1600-talet. Lähde/ Quelle: Wikipedia
Lapset:
1) Ulf Karlsson k. 1281 Skänninge Kloster. Ritter 1276.
Katarina Filipsdotter (taulusta 101. Isä: Filip Birgersson Folkunge)
1. puoliso Lars Lagmann Lagman in Tiundaland 1231, Schweden.
Magnus Broka Knutsson (taulusta 102. Isä: Folkunga, Knut Birgersson) s. n. 1190. k. 1230 nacher. Perhesuhteet: Stammt aus dem Bjälbo-Geschlecht.
Es ist ungeklärt, mit wem er verheiratet war. Nach Meinung des schwedischen Historikers Dick Harrissons möglicherweise mit Sigrid Knutsdotter. Eine Quelle gibt an, seine Frau sei eine Tochter von Erik Knutsson, Katharina von Schweden, die er zwischen 1225 und 1230 ehelichte. Belegt ist, dass er einen Sohn mit Namen Knut Magnusson hatte, der laut der norwegischen Håkonssaga Thronanwärter auf den schwedischen Thron nach Erik Erikssons Tod 1250 war. Harrison, Dick: Jarlens sekel, Ordfront förlag, Stockholm 2002, sid. 184. ISBN 91-7324-999-8.
1. puoliso Sigrid Knutsdotter s. 1100-luvulla. Ruotsalainen prinsessa.
Isä: Knut Eriksson s. n. 1145 Uppsala, Ruotsi. König in Schweden 1173 - 1191.
Äiti: Cecilia Johansdotter Schwedische Königin.
Folkunge, Cecilia Knutsdotter (Bjälbo-Geschlecht) (taulusta 102. Isä: Folkunga, Knut Birgersson) s. n. 1185 Östergötland, Ruotsi. k. haudattu Vårfruberga Kloster, Ruotsi.
1. puoliso Blaa / Aspenäsetten, Filip Birgersson BLAA s. n. 1184 Ruotsi. k. 1279 (spätestens; senast; viimeistään haudattu Vårfruberga kloster, Ruotsi.
Sune Folkesson (Bjälbo-Geschlecht) (taulusta 103. Isä: Folke Birgersson) k. 1247. Lagman i Västergötland; Jarl i Sverige.
Sune soll laut den Annalen des Klosters in Vreta nach der Schlacht bei Gestilren 1210 Helena Sverkersdotter, die Tochter des in der Schlacht gefallenen Königs Sverker II. aus dem Kloster geraubt und dann geheiratet haben. Lähde: Wikipedia
1. puoliso Helena Sverkersdotter von Schweden k. 1247. Svensk prinsessa och sedan abbedissa.
Hon var enligt Magnus Boræn föreståndare i Vreta och gifte sig med jarlen Sune Folkesson efter att ha blivit bortrövad av honom från klostret 1210.
Lähde / Quelle:
Wikipedia
Ättartal för Swea och Götha konungahus J. F. Peringskiöld, Stockholm 1725
Borænius, Magnus i Klostret i Vreta i Östergötland 1724 & 2003 s. 31
Isä: Sverker den yngre Karlsson s. 1164. Kung av Sverige 1196-1208.
Äiti: Benedicta Ebbesdotter s. 1165-1170 Knardrup på norra Själland.
Katarina Folkesdotter (taulusta 103. Isä: Folke Birgersson) Perhesuhteet: Zweifelhafte Tochter.
1. puoliso Ulf Fase / Fasi k. 1247-1248. Jarl in Schweden. Perhesuhteet: Möjligen gift med sin kusin Folke jarls dotter Katarina Folkesdotter.
Isä: Döve, Karl Döve Jarl in Schweden, Kreutsritter.
Folkunge, Bengta Folkasdotter (taulusta 103. Isä: Folke Birgersson) s. n. 1200.
1. puoliso Ängel, Johan
Folkunge / Hama, Holmger Folkason auf Tift (taulusta 103. Isä: Folke Birgersson) s. 1201. k. 1254.
1. puoliso Christina Fastadotter auf Landasjö s. n. 1210. k. n. 1289. Vihitty: n. 1230.
Christine Birgersdotter (taulusta 104. Isä: Folkunge, Birger Jarl Magnusson til Bjälbo) Perhesuhteet: Barn med Mechtild av Holstein?.
1. puoliso Sigge Guttormsson auf Ljuna k. haudattu Alvastra Klosterkirche, Schweden.
Folkunga, Gregorius Birgersson til Ängsjö (taulusta 104. Isä: Folkunge, Birger Jarl Magnusson til Bjälbo) s. n. 1220 Arnon, Overgarn, Uppsala, Ruotsi. k. 1276.
1. puoliso Vaimo tuntematon, Folkunga
Valdemar Birgersson / Waldemar Birgersson von Schweden (taulusta 104. Isä: Folkunge, Birger Jarl Magnusson til Bjälbo) s. 1243. k. 26.12.1303 Nyköpingshus. Konung av Sverige.
Lähde: Wikipedia
1. puoliso Sophie von Dänemark k. 1286.
Isä: Erik IV. Plovpenning (= Pflugpfennig) s. 1216. Ab 1232 Mitkönig seines Vaters in Dänemark und ab 1241 alleiniger König.
Äiti: Sachsen von, Jutta s. n. 1223. Tanskan kuningatar.
Folkunge, Magnus Birgersson Ladulås (taulusta 104. Isä: Folkunge, Birger Jarl Magnusson til Bjälbo) s. 1240. k. 18.12.1290 Auf der Insel Visingö haudattu Riddarholm Kloster in Stockholm. König in Schweden 1275 -1290.
1. puoliso Holstein von, Hedwig / Helwig s. n. 1257 Itzehoe, Schleswig-Holsteins, Deutschland. k. 1324-1326. Schwedische Königin.
Isä: Holstein von, Gerhard I s. 1232. Graf von Holstein-Itzehoe.
Äiti: Mecklenburg von, Elisabeth, Holstein von Fürstin.
Folkunge, Richiza Birgersdotter (taulusta 104. Isä: Folkunge, Birger Jarl Magnusson til Bjälbo) s. 1234. k. 1263.
1. puoliso Håkon Håkansson den Unge s. 10.11.1232 Bergen. k. 30.04.1257 Tønsberg i Vestfold, Norge haudattu St Hallvards kyrka i Oslo. Priz von Norwegen, norsk medkung 1240-1257.
Norske tronarvingen Håkan "den unge" fick kungatitel 1240 vid hertig Skules uppror.
Lähde / Quelle:
S. Otto Brenner
Nachkommen Gorms des Alten
Wikipedia
Isä: Håkan IV "den gamle" av Norge s. 1204 Folkenborg (Folkisberg) i nuvarande Eidsberg, Østfold, Norwegen.
Äiti: Margareta Skulesdotter s. 1208. Norsk drottning 1225-63; Norjan kuningatar.
Folkungaättens oäkta gren, Greger Birgersson (taulusta 104. Isä: Folkunge, Birger Jarl Magnusson til Bjälbo) s. 1247. k. 15.01.1276 1277 ?. Riddare, ritari, godsägare i Ängsö, i Västmanland och på Arnön i Uppland. Lisätietoja: Första gången omnämnd 1272. Perhesuhteet: Stamfar till Folkungaättens oäkta gren.
1. puoliso N.N. Okänd kvinna som ägde gods i Södermanland.
Folkungaättens lagmansgren, Magnus Bengtson (taulusta 105. Isä: Minnesköld, Bengt Magnusson Folkunge) k. 1263. Fogde på Kalmar slott i Östergötland, Lagman in Östergötland från 1247. Ammatinlisäyksiä: Itä-Götlandin laamanni.
1. puoliso Ragnhild
Ulfhild Sigtryggsdotter (Boberg) (taulusta 106. Äiti: Folkunga, Hafrid Magnusdotter, Folkunga) k. 1263 (jälkeen) haudattu Nydala kloster.
1. puoliso Lejonbalk, Karl Ingeborgsson k. 1268-1273.
Magnus Bengtsson Folkungaättens lagmansgren (taulusta 107. Isä: Bengt Magnusson Folkunge) k. 1263. Lagman in Östergötland 1247.
1. puoliso Ragnhild k. 1262.
Filip Elofsson (taulusta 109. Isä: Elof Magnusson Folkunge) Lisätietoja: 1262.
Lapset:
1) Peter Filipsson k. 1262 (spätestens,jung).
N.N. Elofsdotter (taulusta 109. Isä: Elof Magnusson Folkunge)
1. puoliso Werner Brunkow k. 03.12.1290 (tai 15.02.1300). Ritter 1286, Reichsrat 1288.
Cecilia Elofsdotter (taulusta 109. Isä: Elof Magnusson Folkunge) k. 1287 (jälkeen) haudattu Nydala Kloster.
I testamentet från 1287 är också Hjärtnäs omtalat då "Giniuto de hiartanes" bl.a. erhåller en häst av testator Cecilia Elofsdotter.
1. puoliso Lejonbalk, Magnus Karlsson k. 1321. Ritter, Reichsrat; riksråd, Lagmann in Värend, Ruotsi.
Isä: Lejonbalk, Karl Ingeborgsson
Äiti: Ulfhild Sigtryggsdotter (Boberg)
Bengt Elofsson (taulusta 109. Isä: Elof Magnusson Folkunge) Lisätietoja: Lebte 1293.
1. puoliso Katarina
Ingeborg Elofsdotter (taulusta 109. Isä: Elof Magnusson Folkunge)
1. puoliso Anund Haraldsson s. 1276 (före). k. 1291. Ritter, Reichsrat, Lagmann in Södermanland 1281.
Isä: Harald Gudmunsson Ritter.
Erik Knutsson (taulusta 110. Isä: Knut Eriksson) k. 10.04.1216 Visingö, Ruotsi. Ruotsin kuningas. Kuolinsyy: i hastig feber på Näs borg på Visingsö.
1. puoliso Richiza / Rikissa von Dänemark k. 08.05.1220.
Isä: Valdemar der Grosse s. 14.01.1131. Kuningas, hallitsi Tanskaa 1157 - 1182.
Sigrid Knutsdotter Princess of Sweden (taulusta 110. Isä: Knut Eriksson) s. n. 1169 Tukholma. k. 1195.
1. puoliso Folkunga, Knut Birgersson s. n. 1162 Torpa, Östergötland, Sweden. k. 31.01.1208 in der Schlacht bei Lena. Jarl von Schweden.
Isä: Birger Bengtsson Brosa Jarl in Schweden 1174 - 1202, und trug als Wappen eine französische Lilie.
Äiti: Birgitta Haraldsdotter Gille s. 1135.
Sigrid Knutsdotter (taulusta 110. Isä: Knut Eriksson) s. 1100-luvulla. Ruotsalainen prinsessa.
1. puoliso Magnus Broka Knutsson s. n. 1190. k. 1230 nacher. Perhesuhteet: Stammt aus dem Bjälbo-Geschlecht.
Es ist ungeklärt, mit wem er verheiratet war. Nach Meinung des schwedischen Historikers Dick Harrissons möglicherweise mit Sigrid Knutsdotter. Eine Quelle gibt an, seine Frau sei eine Tochter von Erik Knutsson, Katharina von Schweden, die er zwischen 1225 und 1230 ehelichte. Belegt ist, dass er einen Sohn mit Namen Knut Magnusson hatte, der laut der norwegischen Håkonssaga Thronanwärter auf den schwedischen Thron nach Erik Erikssons Tod 1250 war.
Harrison, Dick: Jarlens sekel, Ordfront förlag, Stockholm 2002, sid. 184. ISBN 91-7324-999-8.
Isä: Folkunga, Knut Birgersson s. n. 1162 Torpa, Östergötland, Sweden. Jarl von Schweden.
Äiti: Sigrid Knutsdotter Princess of Sweden s. n. 1169 Tukholma.
Blaka, Christina Nilsdotter (taulusta 111. Äiti: Katarina Eriksdotter von Schweden) s. n. 1180. k. 1254. Lisätietoja: (norska jarlänka).
1. puoliso Eskil Magnusson Folkunge k. n. 1277. Lagman in Västergötland 1219-20. Vihitty: 1217.
Västgötalagen
Den Äldre Västgötalagen är den äldsta av de svenska landskapslagarna och man tror att Birger Jarls storebror lagman Eskil lät skriva ner den på 1220-talet. Den finns bevarad i ett handskriftsfragment från 1250-talet. På Kungliga biblioteket finns en mer fullständig version (handskriftsnummer B59) och med ledning av uppgifter i handskriften härden daterats till 1280-talet. Den Yngre Västgötalagen är en omarbetning av den äldre.
Lähde:
Birger Magnusson
-den siste jarlen-
Skrifter från Västgötlands museum nr. 35
Isä: Minnesköld, Magnus Minnesköld s. 1150 Bjälbo, Östergötland. Jarl in Schweden, lagman.
Äiti: Ingrid, Ylva Sunesdotter von Bjelbo, Minnesköld s. n. 1180 Vreta Kloster.
2. puoliso Håkon Galen k. 1214 Bergen,Norwegen. Jarl in Norwegen 1193. Vihitty: 1204-1205.
Isä: Folkvid Lagman.
Äiti: Cecilia Sigurdsdatter s. 1155.
Holmger Filipsson (taulusta 112. Isä: Filip Eriksson) Reichsrat; riksråd; valtakunnanneuvos (valtaneuvos) 1191.
1. puoliso N.N.
Kristin Sverresdatter von Norwegen (taulusta 113. Äiti: Margareta Eriksdotter von Schweden) s. 1190. k. 1213-1215.
1. puoliso Philip Simonsson k. 1217. König der Bagler in Norwegen 1207.
Isä: Simon Kåresson Häuptling in Norwegen.
Äiti: Margrete Arnadottir
Cecilie Tulesdatter (taulusta 114. Äiti: N.N. Bjørnsdatter)
1. puoliso Johannes Marsvin auf Suserup Lisätietoja: 1310.
Isä: Benedikt Jonsen Marsvin auf Suserup s. Dänemark.
Juliane Tulesdatter (taulusta 114. Äiti: N.N. Bjørnsdatter) s. 1225 (vor). k. 1287 (nacher). Lisätietoja: 1272 - 1887.
1. puoliso Aude, Peder Acho Larsen
Helena Sverkersdotter von Schweden (taulusta 115. Isä: Sverker den yngre Karlsson) k. 1247. Svensk prinsessa och sedan abbedissa.
Hon var enligt Magnus Boræn föreståndare i Vreta och gifte sig med jarlen Sune Folkesson efter att ha blivit bortrövad av honom från klostret 1210. Lähde / Quelle: Wikipedia Ättartal för Swea och Götha konungahus J. F. Peringskiöld, Stockholm 1725 Borænius, Magnus i Klostret i Vreta i Östergötland 1724 & 2003 s. 31
1. puoliso Sune Folkesson (Bjälbo-Geschlecht) k. 1247. Lagman i Västergötland; Jarl i Sverige.
Sune soll laut den Annalen des Klosters in Vreta nach der Schlacht bei Gestilren 1210 Helena Sverkersdotter, die Tochter des in der Schlacht gefallenen Königs Sverker II. aus dem Kloster geraubt und dann geheiratet haben.
Lähde:
Wikipedia
Isä: Folke Birgersson s. 1164 Uppsala. Jarl (Fürst) 1208 bis 1210 unter dem schwedischen König Sverker II.
Äiti: Ulfhild
Karl Sverkersson von Schweden (taulusta 115. Isä: Sverker den yngre Karlsson) k. 1198 Auf den Hof bei Trondheim. Kuolinsyy: Gewaltsamwer Tod, ermordet?.
1. puoliso Ingeborg Perhesuhteet: Tochter des König Sverre von Norwegen.
Isä: Sverre von Norwegen s. 1151 Norwegen. König von Norwegen 1177 - 1202.
Äiti: Astrid
Christine von Schweden (taulusta 115. Isä: Sverker den yngre Karlsson) k. 20.05.1248 (Später). Lisätietoja: Levde ännu 1248 som eremit i Satow.
Kristina har på ganska vaga grunder pekats ut som dotter till svenska kungaparet Sverker den yngre Karlsson (stupad 1210) och Benedicta Ebbesdotter (Hvide).
1. puoliso Henrik Borwin II von Mecklenburg k. 1226. Fürst.
Braunschweig von, Mathilde (taulusta 116. Isä: Otto I. das Kind (Welfen)) k. 1295-1299. Äbtissin in Gernrode.
1. puoliso Heinrich II. der Fette von Anhalt s. 1215. k. 12.06.1266. Graf, war ein deutscher Landesfürst aus dem Geschlecht der Askanier. Vihitty: 1245.
Isä: Heinrich I von Anhalt s. n. 1170. Regierender anhaltischer Landesfürst aus dem Geschlecht der Askanier.
Äiti: Irmgard von Thüringen Landgräfin.
Adelheid von Braunschweig (taulusta 116. Isä: Otto I. das Kind (Welfen)) k. 1274.
1. puoliso Heinrich I. von Hessen s. 24.06.1244. k. 21.12.1308 Kaqrburg. Landgraf von Hessen und Begründer des hessischen Fürstenhauses.
Isä: Heinrich II. Brabant s. 1207. Herzog von Brabant und Niederlothringen.
Äiti: Sophie von Thüringen s. 20.03.1224.
Agnes von Braunschweig (taulusta 116. Isä: Otto I. das Kind (Welfen)) s. 1246 Braunschweig, Saksa. k. 18.03.1302.
1. puoliso Wizlaw II. von Rügen k. 1302. Fürst. Vihitty: 1263.
Braunschweig, Albrecht I. der Grosse (taulusta 116. Isä: Otto I. das Kind (Welfen)) s. 1236. k. 15.08.1279 haudattu Braunschweiger Dom. Herzog zu Braunschweig-Lüneburg, Regent des Fürstentums Braunschweig-Wolfenbütt.
1. puoliso Elisabeth von Brabant s. 1243. k. 09.10.1261. Vihitty: 13.07.1254.
Isä: Heinrich II. Brabant s. 1207. Herzog von Brabant und Niederlothringen.
Äiti: Sophie von Thüringen s. 20.03.1224.
2. puoliso Montferrat von, Adelaide, Braunschweig k. 1285. Vihitty: 1254.
Isä: Montferrat von, Bonifatius II. "il Gigante" (der Riese) s. 1202-03 Moncalvo, Italia ?. Markgraf.
Johann I. von Lüneburg (taulusta 116. Isä: Otto I. das Kind (Welfen)) s. n. 1242 ?. k. 13.12.1277. Zweiter Herzog zu Braunschweig und Lüneburg, Herzog Fürstentums Lüneburg.
1. puoliso Liutgard von Holstein k. nach 1289. Vihitty: 1265.
Elisabeth von Braunschweig (taulusta 116. Isä: Otto I. das Kind (Welfen)) s. 1230. k. 27.05.1266 haudattu Abteikirche von Middelburg. Deutsche Königin von 1252 bis 1256.
1. puoliso Wilhelm von Holland s. 02.00.1228. k. 28.01.1256 Hoogwoud, Opmeer, Holland. Von 1254 bis zu seinem Tode 1256 römisch-deutscher König. Vihitty: 1252.
Wilhelm führte einen Krieg, um aufständische Friesen zu unterwerfen, brach am 28. Januar auf diesem Feldzug mit seinem Pferd bei Hoogwoud durch das Eis und wurde von den Friesen gefunden und getötet, wonach die Leiche verscharrt wurde. Erst 1282 wurde sein Leichnam von seinem Sohn und Nachfolger als Graf von Holland Florens V. aufgefunden und nach Middelburg gebracht.
Lähde:
Wikipedia
Braunschweig - Lüneburg, Helene (taulusta 116. Isä: Otto I. das Kind (Welfen)) s. 1231. k. 06.09.1273.
1. puoliso Herrmann II. von Thüringen s. 28.03.1222 Creuzburg. k. 03.02.1241. Landgraf von Thüringen von 1227 - 1241. Perhesuhteet: aus der Familie der Ludowinger.
1238/39 war Hermann kurzzeitig verlobt mit Margareta (* Ende 1237, † 8. August 1270 in Frankfurt am Main), Tochter Kaiser Friedrichs II. Roger
1241 starb Hermann im Alter von nur 19 Jahren. Manche Geschichtsschreiber behaupten, er wurde vergiftet.
Isä: Thüringen, Ludwig IV s. 28.10.1200 Creuzburg. Landgraf von Thüringen und Pfalzgraf von Sachsen von 1217 bis 1227.
Äiti: Ungarn von / Thüringen von, Elisabeth Heilige s. 07.07.1207 Burg Sárospatak in Ungarn. Landgräfin, sie ist eine Heilige der Katholischen Kirche.
2. puoliso Albrecht I. von Sachsen-Wittenberg s. 1175. k. 07.10.1261 (08.11.1261) haudattu Kloster Lehnin. Herzog von Sachsen-Wittenberg, Engern, Westfalen und Herr von Nordalbingien. Vihitty: 1247.
Hermann III / Weimar-Orlamünde (taulusta 118. Isä: Hermann II) s. n. 1230. k. 1283-1295. Graf von Weimar-Orlamünde 1247-1283.
Mit seinen fränkischen Besitzungen trat Hermann III. gemeinsam mit seinem Bruder Otto III. über seine Mutter das Erbe Ottos II. von Meran an. Residenz war die Plassenburg. Nach dem Tod des Vaters 1278 erhielt Otto III. Weimar und die Plassenburg allein, Hermann III. erhielt die Grafschaft Orlamünde. Lähde: Wikipedia
1. puoliso N.N.
Otto von Orlamünde in Weimar (taulusta 118. Isä: Hermann II) k. 13.05.1285. Graf von Orlamünde in Weimar 1256.
1. puoliso Agnes Lisätietoja: 1284.
Isä: Friedrich II von Saarbrücken Graf von Leiningen 1220.
Äiti: Agnes von Eberstein Gräfin von Eberstein 1221 - 1251.
Orlamünde von, Sophie von Orlamünde (taulusta 118. Isä: Hermann II) k. 01.07.1258 (frühestens).
1. puoliso Henrich VIII k. 17.09.1279 (17.09.1280). Vogt von Weida 1236.
Gleichen von, Ernst IV von Gleichen (taulusta 120. Äiti: Orlamünde von, Sophie von Orlamünde) k. 16.05.1277 (Spätestens) Stolp haudattu Stolp Kloster. Graf von Gleichen 1212.
Man erzählt von diesem Grafen, aus einem ehedem sehr berühmten jetzt aber erloschenen Deutschen Geschlecht, folgende merkwürdige Geschichte. Er wurde auf einem Kreuzzuge in einer Schlacht wider die Türken gefangen in die Türkei geführt und hart gehalten. Eines Tages erblickt ihn auf einem Spaziergange, wo er arbeitet, die Tochter des Sultans, verliebt sich in ihn, und verspricht ihn zu befreien, wenn er sie mit sich nehmen und sie heirathen wolle. Ich habe Frau und Kinder, war seine Antwort. Die Prinzessin, an die Türkische Sitte gewöhnt, daß ein Mann mehrere Weiber haben dürfe, stößt sich nicht hieran; der Graf, ebenfalls nicht eigensinnig, giebt ihr sein Wort: sie befreit ihn, beide gehn zu Schiffe, und kommen glücklich in Venedig an. Hier erfährt der Graf, daß sich seine Gemahlin und Kinder wohl befinden; er eilt nach Rom, und erhält von dem Papst förmlich die Erlaubniß, beide Gemahlinnen zu haben. Bei der Ankunft in Deutschland erweist die Gemahlin des Grafen der Türkischen Dame, welche ihr ihren Gemahl zurück bringt, tausend Liebkosungen: beide Gemahlinnen vertragen sich auf das beste; und ob gleich die Türkin unfruchtbar bleibt, so liebt sie dennoch die Kinder der Deutschen Gräfin aufs zärtlichste. Es ist hier nicht der Ort, historische Untersuchungen über diese Geschichte anzustellen, welche man in Galetti's Thüringischer Geschichte und in einer unlängst erschienenen kleinen Schrift eines gelehrten Kloster-Bibliothekars in Erfurt findet; genug, daß man noch des Grafen Begräbniß auf dem Petersberge zu Erfurt zeigt, wo er mit seinen beiden Gemahlinnen auf dem Leichensteine abgebildet ist. Auch soll auf dem Thüringischen Schlosse Gleichen noch das Bette befindlich sein, in welchem der Graf mit seinen zwei Gemahlinnen geschlafen haben soll. Quelle: www.zeno.org
1. puoliso Ulfeldt, Ingeborg Pedersdatter Vihitty: ??.
Isä: Ulfeldt, Peder Strangesen s. 1170 Kalundborg, Dänemark. Dänische Hauptling, königliche Staller.
Äiti: Ingeborg Esbernsdatter / Hvide auf Kalundborg
Adela von Gleichen (taulusta 120. Äiti: Orlamünde von, Sophie von Orlamünde) k. 1254-1266.
1. puoliso Ludvig von Everstein s. 1206. k. 1284. Graf von Everstein.
Isä: Albrecht von Everstein
Äiti: Agnes Pfalzgräfin von Bayern.
Heinrich I von Gleichenstein (taulusta 120. Äiti: Orlamünde von, Sophie von Orlamünde) s. 1212. k. 20.01.1257 haudattu Bestattet in Erfurt. Graf von Gleichenstein.
Die Burg Gleichenstein hatte wahrscheinlich als Vorgängerin die zerstörte Burg Velsecke. Diese wurde vom thüringischen Landgrafen Heinrich Raspe am 18. Mai 1234 zerstört, da dieser wegen der Erbfolge mit den Grafen Heinrich I. von Gleichenstein in Streit geriet.
1. puoliso Mechthild von Schwerin s. 1211. k. 1263.
Isä: Heinrich I. von Schwerin s. n. 1160. Graf von Schwerin-Boizenburg 1185.
Äiti: Margaretha (Audacia) von Schlawe s. n. 1190.
Heinrich III (taulusta 121. Äiti: Orlamünde von, Irmgard von Orlamünde) k. 1259. Graf von Schwarzburg-Leutenberg.
Thiele, Andreas: Tafel 342 ************* "Erzählende genealogische Stammtafeln zur europäischen Geschichte Band I, Teilband 2 Deutsche Kaiser-, Königs-, Herzogs- und Grafenhäuser II" Heinrich III. war 1228/29 mit Kaiser FRIEDRICH II. in Jerusalem, folgte dem Vater 1236 als Graf von Schwarzburg-Leutenburg, erhielt Kranichfeld als kurmainzisches Lehen und war bis 1250 STAUFER-treu. Er führte das Kanzleiwesen ein und führte viele Fehden, geriet im Thüringenerkrieg in Gefangenschaft und mußte Vasall der Landgrafen aus dem Hause WETTIN werden, was der Anlass zu jahrhundertelangem Streit und dem beginnenden Abstieg seines Hauses war.
1. puoliso Honstein von, Sophia von Honstein k. n. 1268.
Isä: Dietrich I zu Kelbbra / von Honstein
Äiti: Hedwig von Brehna Grüfin von Brehna 1264.
Schwarzenburg von, Irmgard / Ermengard (taulusta 121. Äiti: Orlamünde von, Irmgard von Orlamünde) k. 22.03.1275.
1. puoliso Volkwin IV s. n. 1190. k. 1249-1255. Graf von Waldeck 1214 und von Schwalenberg 1223.
Isä: Heinrich I von Schwalenberg Graf von Schalenberg.
Äiti: Haseke von Dassel Gräfin von Dassel.
Schwarzenburg von, Günther VII (taulusta 121. Äiti: Orlamünde von, Irmgard von Orlamünde) s. 1210. k. 1274. Graf von Schwarzenburg in Blankenburg 1227.
Um 1228/29 hielt sich Günther gemeinsam mit Kaiser Friedrich II. in Jerusalem auf. 1236 folgte er seinem Vater als Graf von Schwarzburg-Blankenburg und wurde, nach dem Tod seines Bruders Heinrich III., 1259 auch Graf von Schwarzburg. Im Thüringer Erbfolgekrieg wurde Günther 1248/49 gefangen genommen. Der Graf gründete 1267 das Kloster zu Saalfeld. Lähde: Wikipedia ja S. Otto Brenner Nachkommen GORMS DES ALTEN
1. puoliso Sophie k. 1268 (Frühestens). Perhesuhteet: Nur der Vorname bekannt ist.
Niels II (taulusta 122. Isä: Niels I Valdemarsen) s. 1218. k. 1251 Sorö; Sorø. Graf von Halland 1241.
1. puoliso Galen, Cecilie Jensdatter k. 1270.
Isä: Jens Jacobsen
Äiti: Dassel von, Adelheid
Erik Knutsson (taulusta 124. Isä: Knut Valdemarsen / Valdemarinpoika ) k. 1304 haudattu Ringsteg Kirche. Hertzog in Halland; Sønderhalland 1284, 1260, 1283-84, Ritter 1285.
1. puoliso Elisabet
Cecilie Knutsdotter (taulusta 124. Isä: Knut Valdemarsen / Valdemarinpoika ) Perhesuhteet: Eheman vermutlich; aviomies mahdollisesti.
1. puoliso Filip Petersson k. 1251 Herrevadsbro. Kuolinsyy: Gewaltsamer Tod.
Svantepolk Knutsson (taulusta 124. Isä: Knut Valdemarsen / Valdemarinpoika ) s. 1230 (1245?). k. 1310. Valtakunnanneuvos Östergötland; Hauptman auf Lödöse. Perhesuhteet: Frilloson, poika jalkavaimon kanssa.
1. puoliso Folkunge, Benedicta Sunadotter; Benedikta Sunesdotter s. 1245. k. 1261. Svensk nunna i kloster. Vihitty: 1250.
Enligt folkvisan "Junker Lars klosterrov" rövades Bengta (Benedicta) bort ur ett kloster av (rymde med) lagmannen i Östergötland Lars Petersson, till Norge. Väl i Norge avled Lars efter ett par år.
Då Bengta (Benedicta) återvände till Sverige igen gifte hon sig med Svantepolk Knutsson, frilloson till den danske hertigen Knut Valdemarsson.
Lähde / Quelle:
S. Otto Brenner
Nachkommen Gorms des Alten
Wikpedia
Agneta Conradi Mattsson: Riseberga kloster, Birger Brosa & Filipssönerna, Vetenskapliga skrifter utgivna av Örebro läns museum 2, 1998, ISBN 91-85642-24-X
Dick Harrison: Jarlens sekel - En berättelse om 1200-talets Sverige, Ordfront, Stockholm, 2002, ISBN 91-7324-999-8
Isä: Sune Folkesson (Bjälbo-Geschlecht) Lagman i Västergötland; Jarl i Sverige.
Äiti: Helena Sverkersdotter von Schweden Svensk prinsessa och sedan abbedissa.
Sophie von Dänemark (taulusta 125. Isä: Erik IV. Plovpenning (= Pflugpfennig)) k. 1286.
1. puoliso Valdemar Birgersson / Waldemar Birgersson von Schweden s. 1243. k. 26.12.1303 Nyköpingshus. Konung av Sverige.
Lähde:
Wikipedia
Isä: Folkunge, Birger Jarl Magnusson til Bjälbo s. 1200-1210 in Bjälbo, Östergötland, Ruotsi (inte långt från Skänninge). Ruotsin hallitusmies; Reichsvorsteher.
Äiti: Ingeborg Eriksdotter av Sverige s. 1212. Prinses av Sverige.
Ingeborg Eriksdotter von Dänemark (taulusta 125. Isä: Erik IV. Plovpenning (= Pflugpfennig)) s. 1244. k. 26.03.1287.
1. puoliso Magnus VI. Håkonsson Lagabøte von Norwegen s. 01.05.1238 Tönsberg; Tønsberg, Norwegen. k. 09.05.1280 Bergen, Norwegen haudattu St. Olavs Kloster. König von Norwegen 1263 - 1280 . Vihitty: 11.11.1261 Bergen, Norja.
Isä: Håkon IV Håkonsson s. 1204 Folkenborg, heute Eidsberg (Østfold), Norwegen. König von Norwegen 1217 - 1263 .
Äiti: Margret Skulidóttir
Jutta von Dänemark (taulusta 125. Isä: Erik IV. Plovpenning (= Pflugpfennig)) s. 1246. k. 1286-1295. Äbtissin in St. Agnete Kloster in Roskilde 1266, Dänemark. Verliess dieses 1271. Perhesuhteet: Nebenfrau von König Waldemar Birgersson von Schweden.
Lapset:
1) Erik Valdemarsson s. 1273.
Brandenburg von, Johann II (taulusta 126. Äiti: Sophie von Dänemark) s. 1236. k. 10.09.1281 Tangermünde, Deutschland, Saksa haudattu Kloster Chorin, Deutschland, Saksa. Markgraf in Brandenburg 1266.
1. puoliso Werle von, Hedvig von Werle k. 07.09.1287 haudattu Kloster Chorin, Deutschland, Saksa.
Isä: Nikolaus I von Werle s. n. 1210. Fürst von Mecklenburg-Werle-Güstrow, Rostock.
Äiti: Jutta von Anhalt s. n. 1214. Gräfin von Anhalt.
Brandenburg von, Otto IV (taulusta 126. Äiti: Sophie von Dänemark) s. 1238. k. 27.11.1309 haudattu Kloster Chorin. Markgraf in Brandenburg 1266. Perhesuhteet: Kinderlos; avioliitto oli lapseton.
Otto IV. war einer der glänzendsten und ritterlichsten Fürsten seiner Zeit, eine Gestalt voll Kraft und Feuer, vielgepriesen von zeitgenössischen Dichtern und selbst ein Jünger des edlen Minnegesangs. Lähde: Wicisource
1. puoliso Holstein von, Heilweg; Heilvig k. 1305-08. Vihitty: 1262.
Isä: Holstein von, Johann I. s. 1229. Graf.
Äiti: Sachsen von, Elisabeth, Holstein von Herzogin.
2. puoliso Jutta; Judith s. 1271. k. 25.04.1316. Gräfin von Henneberg-Schleusingen.
Brandenburg von, Helene (taulusta 126. Äiti: Sophie von Dänemark) s. 1241. k. 07.06.1304.
1. puoliso Landsberg von, Dietrich der Weise s. 1242. k. 07.09.1285 (08.02.12859) Auf der Rückreise aus Polen haudattu Grabstätte befindet sich in Seußlitz, heute Ortsteil von Nünchritz. Markgraf von Landsberg 1265. Vihitty: 1258. Perhesuhteet: Er entstammte dem Adelsgeschlecht der Wettiner.
Lähde:
Heinrich Theodor Flathe: Dietrich. In: Allgemeine Deutsche Biographie (ADB). Band 5, Duncker & Humblot, Leipzig 1877, S. 187 f.
Isä: Meissen von, Heinrich des Erlauchten von Meissen Landgraf von Thüringen.
Äiti: Österreich von, Konstanze; Constantia, Meissen von Herzogin von Österreich.
Erich I Abelsen (taulusta 127. Isä: Abel) k. 27.05.1272. Herzog in Schleswig, Sønerjyland 1259 - 1271.
1. puoliso Margarete von Rügen k. 1272. Vihitty: 1257.
Isä: Rügen von, Jaromar II von Rügen s. n. 1218. Fürst von Rügen.
Sophie von Dänemark (taulusta 127. Isä: Abel) s. 1240. k. 1284 (Nach, jälkeen).
1. puoliso Bernhard I von Anhalt k. 1286 -1287. Fürst von Anhalt in Bernburg; Fürst von Anhalt-Bernburg 1251 - 1252.
Isä: Heinrich I von Anhalt s. n. 1170. Regierender anhaltischer Landesfürst aus dem Geschlecht der Askanier.
Äiti: Irmgard von Thüringen Landgräfin.
Abel von Dänemark (taulusta 127. Isä: Abel) s. 1252. k. 02.04.1279 Svendborg haudattu Franziskanerkloster Svendborg.
1. puoliso Mechthild von Schwerin s. n. 1250. Vihitty: 1275.
Isä: Günzel III von Schwerin
Äiti: Mecklenburg von, Margaretha von Mecklenburg s. n. 1210.
Erich V. Klipping / Erik V. Klipping (taulusta 128. Isä: Dänemark von, Christoffer I / Christoph I) s. n. 1249 Schloss Ålholm (bei Nysted), Lolland, Tanska. k. 22.11.1286 Findrup bei Viborg, Dänemark; Tanska. Dänische König, 1259 in Viborg zum König gekrönt wurde.
1. puoliso Brandenburg von, Agnes von Brandenburg s. 1257. k. 29.09.1304. Königin von 1273 bis 1296 von Dänemark.
Isä: Brandenburg von, Johann I Brandenburg s. 1213. Markgraf der Mark Brandenburg.
Äiti: Jutta von Sachsen s. n. 1228.
Dänemark von, Mechtild / Matilde, Brandenburg von (taulusta 128. Isä: Dänemark von, Christoffer I / Christoph I) k. 1299-1300.
1. puoliso Brandenburg von, Albrecht III s. n. 1250. k. 04.12.1300 haudattu Kloster Lehnin, später Kloster Himmelpfort. Markgraf der Mark Brandenburg. Vihitty: 1268.
Er gehörte der von 1266 bis 1317 bestehenden askanischen Linie Brandenburg-Salzwedel an.
Als Sohn Ottos führte er zwar den Titel Markgraf und beurkundete in dieser Funktion verschiedene Geschäfte, blieb jedoch nur "Mitregent".
Isä: Brandenburg von, Otto III, der Fromme Markgraf der Mark Brandenburg.
Äiti: Beatrix / Bozana, Brandenburg von Tochter des Königs Wenzel I. von Böhmen.
Dänemark von, Margrete, Holstein von in Kiel (taulusta 128. Isä: Dänemark von, Christoffer I / Christoph I) k. 02.02.1306 Preetz.
1. puoliso Holstein von in Kiel, Johann II s. 1253. k. 1321. Graf Holstein von in Kiel.
Isä: Holstein von in Kiel, Johann I s. 1229. Graf von Holstein.
Äiti: Sachsen von, Elisabeth, Holstein von in Kiel
Cecilie Strangesdatter / Ulfeldt (taulusta 134. Isä: Strange Andersen Ulfeldt auf Jonstrum) Lisätietoja: 1279 Witwe.
1. puoliso Oluf Haraldsen Litle s. 1259. k. 1274.
Isä: Marschalls Harald (Marsk)
Äiti: Galen, Christine Ebbesgatter
Ulfedt, Absalon Jonsen (taulusta 135. Isä: Ulfeldt, Johannes Andersen) Ritter 1320-26.
Lapset:
1) Jakob Absalonsen (katso taulu 242) k. 1337-46.
Cecilie Knudsdatter (taulusta 137. Äiti: N.N. Andersdatter Ulfeldt)
Lapset:
1) Åge Krabbe Lisätietoja: 1284.
Filip Larsson (taulusta 141. Äiti: Katarina Filipsdotter) k. 1286. Jarl. Lisätietoja: Flüchtete 1248 nach Norwegen.
1. puoliso Strange / Ulfeldt, Helena Pedersdotter
Isä: Ulfeldt, Peder Strangesen s. 1170 Kalundborg, Dänemark. Dänische Hauptling, königliche Staller.
Äiti: Ingeborg Esbernsdatter / Hvide auf Kalundborg
Blaa / Aspenäsetten, Johan Filipsson (taulusta 143. Äiti: Folkunge, Cecilia Knutsdotter (Bjälbo-Geschlecht)) s. n. 1212 Ruotsi. k. 20.08.1280.
1. puoliso Skarsholm, Ingeborg Svantepolksdotter s. 1272 (vor; ennen) Ruotsi. k. 22.02.1341.
Folkunge, Benedicta Sunadotter; Benedikta Sunesdotter (taulusta 144. Isä: Sune Folkesson (Bjälbo-Geschlecht)) s. 1245. k. 1261. Svensk nunna i kloster.
Enligt folkvisan "Junker Lars klosterrov" rövades Bengta (Benedicta) bort ur ett kloster av (rymde med) lagmannen i Östergötland Lars Petersson, till Norge. Väl i Norge avled Lars efter ett par år. Då Bengta (Benedicta) återvände till Sverige igen gifte hon sig med Svantepolk Knutsson, frilloson till den danske hertigen Knut Valdemarsson. Lähde / Quelle: S. Otto Brenner Nachkommen Gorms des Alten Wikpedia Agneta Conradi Mattsson: Riseberga kloster, Birger Brosa & Filipssönerna, Vetenskapliga skrifter utgivna av Örebro läns museum 2, 1998, ISBN 91-85642-24-X Dick Harrison: Jarlens sekel - En berättelse om 1200-talets Sverige, Ordfront, Stockholm, 2002, ISBN 91-7324-999-8
1. puoliso Svantepolk Knutsson s. 1230 (1245?). k. 1310. Valtakunnanneuvos Östergötland; Hauptman auf Lödöse. Perhesuhteet: Frilloson, poika jalkavaimon kanssa.
Isä: Knut Valdemarsen / Valdemarinpoika s. 1211. Viron herttua; Herzog von Lolland, Blekinge und Estland.
Äiti: Hedwig von Pommerellen
Folkunga, Magnus Gregersson til Brunnsholm (taulusta 149. Isä: Folkunga, Gregorius Birgersson til Ängsjö) s. n. 1257 Brunnsholm, Nas, Uppsala, Ruotsi. k. 1326 (ennen).
1. puoliso Rumby, Ingegard Filipsdotter, Folkunga s. n. 1266 Rumby, Ed, Stockholm. Vihitty: 04.11.1295 (ennen).
Ingeborg (taulusta 150. Isä: Valdemar Birgersson / Waldemar Birgersson von Schweden) s. n. 1260. k. n. 1290. Prinsessa av Sverige .
1. puoliso Holstein-Segeburg von, Gerard II, Plön? s. 1253. k. 1312. Graf.
Isä: Holstein von, Gerard I s. 1232.
Äiti: Mecklenburg, Elisabeth s. n. 1235.
Richiza (taulusta 150. Isä: Valdemar Birgersson / Waldemar Birgersson von Schweden) s. 1269.
1. puoliso Przemyslaw II. von Polen s. 14.10.1257 Posen. k. 08.02.1296 Rogozno, Polen. König von Polen.
Birger Magnusson (taulusta 151. Isä: Folkunge, Magnus Birgersson Ladulås) s. 1280. k. 31.05.1321. Schwedischer König 1290 - 1319.
1. puoliso Margarethe / Margrete / Märta k. 02.03.1341. Vihitty: 1298.
Isä: Erich V. Klipping / Erik V. Klipping s. n. 1249 Schloss Ålholm (bei Nysted), Lolland, Tanska. Dänische König, 1259 in Viborg zum König gekrönt wurde.
Äiti: Brandenburg von, Agnes von Brandenburg s. 1257. Königin von 1273 bis 1296 von Dänemark.
Erik Magnusson (taulusta 151. Isä: Folkunge, Magnus Birgersson Ladulås) s. 1282. k. 1318 im Gefängnis von Nyköpingshus. Herzog von Södermanland in Schweden.
1. puoliso Ingeborg Håkansdotter von Norwegen Vihitty: 1312 Oslo.
Isä: Håkon V s. 1270. König in Norwegen.
Äiti: Gro Sigursdotter
Heinrich II, der Löwe, der Kahle (taulusta 152. Äiti: Folkunge, Richiza Birgersdotter) s. 1262 Rügen. Fürst in Werle.
1. puoliso Beatrix k. 27.09.1314. Vihitty: 1290.
Folkungaättens oäkta gren, Magnus Gregersson (taulusta 153. Isä: Folkungaättens oäkta gren, Greger Birgersson) s. 1257 Schweden; Ruotsi. k. 1326. Riddare. Lagman i Västmanland, riksråd senast 1291. Lisätietoja: Nämnd levande 1285-1319.
1. puoliso Ragnhild Erlandsdotter (Finstaätten)
Knut Gregersson (Folkungaättens oäkta gren) (taulusta 153. Isä: Folkungaättens oäkta gren, Greger Birgersson) k. 1301.
Lapset:
1) Gregers Knutsson (Folkungaättens oäkta gren) s. n. 1308.
2) Bengt Knutsson (Folkungaättens oäkta gren)
3) Margareta Knutsdotter (Folkungaättens oäkta gren) (katso taulu 245)
4) Kristina Knutsdotter (Folkungaättens oäkta gren) (katso taulu 246)
Karl Gregersson (Folkungaättens oäkta gren) (taulusta 153. Isä: Folkungaättens oäkta gren, Greger Birgersson) k. 1301 - 1308.
1. puoliso Ramborg Israelsdotter k. n. 1331.
Isä: Israel Andersson
Äiti: Ramfrid Gustafsdotter (lejon)
N.N. Gregersdotter (taulusta 153. Isä: Folkungaättens oäkta gren, Greger Birgersson)
1. puoliso Filip Ingevaldsson (Örnsparre) k. 28.05.1318 Hässelby. Svensk riddare, riksråd, lagman. Lisätietoja: Nämnd första gången 1285. Kuolinsyy: Nödad av norrmännen.
Okänd Gregersdotter (taulusta 153. Isä: Folkungaättens oäkta gren, Greger Birgersson)
Lapset:
1) Mats Kettilmundsson Rotsen. Perhesuhteet: Mor möjligen?.
Bjälboätten, Bengt Magnusson (taulusta 154. Isä: Folkungaättens lagmansgren, Magnus Bengtson) k. 1294.
Magnus Bengtsson räknas som stamfar till Bjälboättens lagmansgren. Lähde / Quelle: S. Otto Brenner Nachkommen Gorms des Alten Wikipedia D. Schwennicke: Europäische Stammtafeln, Vol. II, Tafel 116. Marburg, 1984 Prof. H Stoyan, Personendatenbank des höheren Adels in Europa; Friedrich-Alexander-Universität Erlangen-Nürnberg
1. puoliso Sigrid k. 1289.
Lejonbalk, Magnus Karlsson (taulusta 155. Äiti: Ulfhild Sigtryggsdotter (Boberg) ) k. 1321. Ritter, Reichsrat; riksråd, Lagmann in Värend, Ruotsi.
1. puoliso Cecilia Elofsdotter k. 1287 (jälkeen) haudattu Nydala Kloster.
I testamentet från 1287 är också Hjärtnäs omtalat då "Giniuto de hiartanes" bl.a. erhåller en häst av testator Cecilia Elofsdotter.
Isä: Elof Magnusson Folkunge
Äiti: N. N.
Margareta Bengtsdotter (taulusta 160. Isä: Bengt Elofsson)
1. puoliso Bielke, Erik Turesson Vihitty: 1315 (spätenstens).
Knut II Holmgersson Långe till Sko (taulusta 166. Isä: Holmger Filipsson) k. 1234. König in Schweden 1229 - 1234. Kuolinsyy: Gewaltsamer Tod.
Als der sechsjährige noch unmündige Erik XI. im Jahr 1222 zum König gewählt wurde, gehörte Knut zu den Ratsmitgliedern, die das Land an dessen Stelle leiteten. 1229 verbündete sich Knut mit dem Geschlecht der Folkunger, was zur Schlacht bei Olustra und der Absetzung des nun dreizehnjährigen Königs führte. Danach war Knut bis zu seinem Tod 1234 König. Aus seiner Ehe (vermutlich mit Helena Pedersdotter Strange) gingen zwei Söhne hervor, die später von Birger Jarl hingerichtet wurden. Lähde / Quelle: S. Otto Brenner Nachkommen Gorms des Alten und Wikipedia
1. puoliso Strange / Ulfeldt, Helena Pedersdotter
Isä: Ulfeldt, Peder Strangesen s. 1170 Kalundborg, Dänemark. Dänische Hauptling, königliche Staller.
Äiti: Ingeborg Esbernsdatter / Hvide auf Kalundborg
Johan I von Mecklenburg (taulusta 172. Äiti: Christine von Schweden) s. 1211 (spätestens). k. 1264 haudattu Doberan. Fürst von Mecklenburg, Theolog.
1. puoliso Luitgard von Henneberg k. 1267 haudattu Doberan, Deutschland.
Henrik Borwin III von Mecklenburg (taulusta 172. Äiti: Christine von Schweden) s. n. 1220. k. 01.08.1278 haudattu Bad Doberan (Rostock), Deutschland; Saksa. Fürst von Mecklenburg-Rostock.
Heinrich Borwin III. war 1226 zusammen mit seinen Brüdern und von 1234 bis 1278 alleiniger Herr zu Rostock.
1. puoliso Sophie von Schweden k. 24.06.1241 (vor).
Isä: Erich X s. 1180. Von 1208 bis 1216 König von Schweden.
Nikolaus I von Werle (taulusta 172. Äiti: Christine von Schweden) s. n. 1210. k. 14.05.1277. Fürst von Mecklenburg-Werle-Güstrow, Rostock.
Nikolaus I., Herr zu Werle war von 1229 bis 1234 Herr zu Rostock und von 1234 bis 1277 Herr zu Werle. Er übte starken Einfluss bei den Stadtgründungen in seinem Gebiet aus, die er als Mittel zur Kolonisation sah. Lähde /Quelle: Wikipedia S. Otto Brenner Nachkommen Gorms des Alten
1. puoliso Jutta von Anhalt s. n. 1214. k. 1244 haudattu Daberan, Deutschland. Gräfin von Anhalt. Vihitty: 1231.
Isä: Heinrich I von Anhalt s. n. 1170. Regierender anhaltischer Landesfürst aus dem Geschlecht der Askanier.
Äiti: Irmgard von Thüringen Landgräfin.
Mecklenburg von, Margaretha von Mecklenburg (taulusta 172. Äiti: Christine von Schweden) s. n. 1210. k. 1274-1284.
1. puoliso Günzel III von Schwerin k. 1274.
Mecklenburg von, Mechtild von Mecklenburg (taulusta 172. Äiti: Christine von Schweden) k. 23.11.1270. Fürstin von Mecklenburg.
1. puoliso Sambor II av Pommerellen s. n. 1208. k. 30.12.1277 (oder 30.12.1278). Herzog von Pomerellen Liebschau und Dirschau 1204 - 1278. Vihitty: 1232.
Isä: Mestwin I / Msciwoj / Mszczuj s. n. 1160. Herzog von Pommerellen aus der Dynastie der Samboriden ab 1207.
Äiti: Zwinislawa
Anhalt von, Sophie, Hadmersleben (taulusta 173. Äiti: Braunschweig von, Mathilde) k. 1269.
1. puoliso Hadmersleben von, Otto III
Anhalt von, Otto I (taulusta 173. Äiti: Braunschweig von, Mathilde) k. 26.05.1304. Fürst in Anhalt-Aschersleben 1266, selbständig 1271.
1. puoliso Hedwig, Anhalt von s. 1252. Vihitty: 1283.
Rügen von, Margareta von Rügen (taulusta 175. Äiti: Agnes von Braunschweig) s. 1265. k. 1318.
1. puoliso Bogislaw IV s. 1258 Pomerania Wolgas, Deutschland. k. 19.02.1309 Wologoszcz Szezecin, Polen. Herzog Pommern-Wolgast (Pomerania Wolgas).
Isä: Barnim I Pommern s. n. 1217.
Braunschweig, Wilhelm I (taulusta 176. Isä: Braunschweig, Albrecht I. der Grosse) s. 1270. k. 30.09.1292 Braunschweig haudattu Braunschweiger Dom. Herzog von Braunschweig-Wolfenbüttel. Perhesuhteet: Die Ehe blieb vermutlich kinderlos.
1. puoliso Hessen von, Elisabeth, Braunschweig s. n. 1270. k. 09.07.1306.
Braunschweig von, Mechtild (taulusta 176. Isä: Braunschweig, Albrecht I. der Grosse) s. 1276. k. 1318.
1. puoliso Glogau von, Heinrich III s. 1251-60. k. 09.12.1309. Herzog von Glogau, Herzog Steinau, Sprottau und Sagan. Perhesuhteet: Er entstammte dem Glogauer Zweig der Schlesischen Piasten.
Ingeborg Svantepolkintytär (taulusta 192. Isä: Svantepolk Knutsson) s. n. 1265.
Lapset:
1) Knut Folkinpoika (katso taulu 256) s. n. 1290. k. 1348. Aatelisherra.
Landsberg von, Sophia / Sophie (taulusta 198. Äiti: Brandenburg von, Helene) s. 1258-59. k. 24.08.1318 Waissenfels. Herzogin von Schwaben und Schlesien-Glogau, Äbtissin zu St. Clara zu Weissenfels.
Im Jahre 1271, heiratete den zwölf Jahre alten Sophie mit Konrad I., Herzog von Glogów , ein fast vierzig Jahre alte Witwer. Sie hatten keine Kinder.
1. puoliso Konrad I s. 1228-31. k. 06.08.1274. Herzog von Schlesien-Glogau 1251-1274.
Landsberg von, Friedrich Tuta (taulusta 198. Äiti: Brandenburg von, Helene) s. 1269. k. 16.08.1291. Markgraf von Landsberg 1285 und 1288-91 Markgraf der Lausitz, Regent der Meissen. Perhesuhteet: aus dem Geschlecht der Wettiner.
Herkunft und Bedeutung des Beinamens "Tuta" sind ungeklärt und nicht überliefert; er bedeutet wahrscheinlich "der Stammler". Friedrich Tuta starb am 16. August 1291 im Alter von 22 Jahren auf Schloss Hirschstein, mit Kirschen vergiftet und ohne männlichen Nachkommen; so soll der Ausspruch entstanden sein: "Mit dem ist nicht gut Kirschen essen..." Seine Besitzungen fielen an Dietrich IV. und dessen Bruder Friedrich den Freidigen.
1. puoliso Katherina; Katarina, Landsberg von k. 1303. Vihitty: 1287.
Isä: Heinrich I von Niederbayern Herzog von Niederbayern 1235-90.
Äiti: Elisabeth Prinzessin von Ungarn 1236-71.
Margarethe / Margrete / Märta (taulusta 202. Isä: Erich V. Klipping / Erik V. Klipping) k. 02.03.1341.
1. puoliso Birger Magnusson s. 1280. k. 31.05.1321. Schwedischer König 1290 - 1319.
Isä: Folkunge, Magnus Birgersson Ladulås s. 1240. König in Schweden 1275 -1290.
Äiti: Holstein von, Hedwig / Helwig s. n. 1257 Itzehoe, Schleswig-Holsteins, Deutschland. Schwedische Königin.
Brandenburg von, Johann Henning (taulusta 203. Äiti: Dänemark von, Mechtild / Matilde) k. 25.09.1299 (vor).
1. puoliso Euphemia
Isä: Schlesien-Breslau von, Heinrich V
Äiti: Polen von, Elisabeth, Schlesien-Breslau von Herzogin.
Brandenburg von, Beatrix, Mecklenburg (taulusta 203. Äiti: Dänemark von, Mechtild / Matilde) k. 22.09.1314 Wismar, Deutschland.
1. puoliso Mecklenburg, Heinrich II. genannt der Löwe s. 14.04.1266 (nach). k. 21.01.1329 Sternberg, Deutschland. Fürst zu Mecklenburg. Vihitty: 11.08.1292.
Ulfeldt / Axlausen auf Veddinge, Jakob Absalonsen (taulusta 206. Isä: Ulfedt, Absalon Jonsen) k. 1337-46.
1. puoliso Christine Pedersdatter
Folkunga, Johan Magnusson til Benhamra (taulusta 211. Isä: Folkunga, Magnus Gregersson til Brunnsholm) s. n. 1295 Brunnsholm, Nas, Uppsala, Ruotsi. k. 04.09.1340 (jälkeen).
1. puoliso Vaimon nimeä ei tiedetä, Folkunga
Karl Magnusson (Folkungaättens oäkta gren) (taulusta 217. Isä: Folkungaättens oäkta gren, Magnus Gregersson) s. Brunnsholm. k. 15.07.1347 Nöteborg. Kuolinsyy: Gewaltsamer Tod.
1. puoliso Cecilia Birgersdotter s. 1347. Vihitty: 1343 (viimeistään).
Isä: Birger Job
Äiti: Margareta
Margareta Knutsdotter (Folkungaättens oäkta gren) (taulusta 218. Isä: Knut Gregersson (Folkungaättens oäkta gren))
1. puoliso Birger Tomasson (sparre med två stjärnor och en lilja) k. 23.05.1308.
Kristina Knutsdotter (Folkungaättens oäkta gren) (taulusta 218. Isä: Knut Gregersson (Folkungaättens oäkta gren))
1. puoliso Staffan Röriksson Riddare, riksråd, Lagman i Södermanland. .
Margareta Filipsdotter (Örnsparre) (taulusta 220. Äiti: N.N. Gregersdotter)
1. puoliso Magnus Kristinasson Riddare.
Katariina Pentintytär (taulusta 222. Isä: Bjälboätten, Bengt Magnusson)
1. puoliso Knuut Joninpoika, Aspenäs-sukua k. 1347. Drotsi (kuninkaan hovivirkamies).
Mecklenburg von, Elisabeth, Holstein von (taulusta 226. Isä: Johan I von Mecklenburg) k. 1280 (Spätestens)). Fürstin.
1. puoliso Holstein von, Gerhard I s. 1232. k. 21.12.1290. Graf von Holstein-Itzehoe. Vihitty: n. 1250.
Isä: Holstein von, Adolf IV s. Vor 1205. Graf von Schauenburg (1225-1238) und Holstein (1227-1238).
Äiti: von der Lippe, Heilwig
Werle von, Hedvig von Werle (taulusta 228. Isä: Nikolaus I von Werle) k. 07.09.1287 haudattu Kloster Chorin, Deutschland, Saksa.
1. puoliso Brandenburg von, Johann II s. 1236. k. 10.09.1281 Tangermünde, Deutschland, Saksa haudattu Kloster Chorin, Deutschland, Saksa. Markgraf in Brandenburg 1266. Vihitty: 1257-1266.
Isä: Brandenburg von, Johann I Brandenburg s. 1213. Markgraf der Mark Brandenburg.
Äiti: Sophie von Dänemark s. 1217.
Heinrich I von Werle in Güstrow (taulusta 228. Isä: Nikolaus I von Werle) s. 1245. k. 08.10.1291 bei Saal. Kuolinsyy: Ermordet, von seinen Söhnen bei der Jagd erschlagen.
1. puoliso Folkunge, Richiza Birgersdotter s. 1234. k. 1263.
Isä: Folkunge, Birger Jarl Magnusson til Bjälbo s. 1200-1210 in Bjälbo, Östergötland, Ruotsi (inte långt från Skänninge). Ruotsin hallitusmies; Reichsvorsteher.
Äiti: Ingeborg Eriksdotter av Sverige s. 1212. Prinses av Sverige.
Mechthild von Schwerin (taulusta 229. Äiti: Mecklenburg von, Margaretha von Mecklenburg) s. n. 1250.
1. puoliso Abel von Dänemark s. 1252. k. 02.04.1279 Svendborg haudattu Franziskanerkloster Svendborg.
Isä: Abel s. 1218. Herzog von Schleswig ab 1232, König in Dänemark 1250.
Äiti: Holstein von, Mechtild s. 1220-1225. Tanskan leskikuningattar.
Margarete / Sambiria (taulusta 230. Äiti: Mecklenburg von, Mechtild von Mecklenburg) s. n. 1230. k. 12.00.1282 Rostock, Deutschland, Saksa haudattu Doberan Zisterzienserkirche, nahe Rostock, Deutschland.
1. puoliso Dänemark von, Christoffer I / Christoph I s. 1219. k. 29.05.1259 Ribe, Dänemark, Tanska haudattu Ribe, Dänemark, Tanska. Kuningas, hallitsi Tanskaa 1252, König in Dänemark 1252. Vihitty: 1248. Lisätietoja: 1252 wurde er im Dom zu Lund gekrönt.
Christoph I. hatte allerdings seine letzten Regierungsjahre mit einem bizarren Streit gegen Erzbischof Jakob Erlandsen von Lund sowie gegen die Familie seines Vorgängers und Bruders Abel verbracht, so dass es wie ein Wunder anmutet, dass Erik nach dem vermutlich gewaltsamen Ende seines Vaters Weihnachten 1259 in Viborg zum König gekrönt wurde. Bereits 1261 geriet er nach der Schlacht auf der Lohheide in Gefangenschaft, wurde in Holstein interniert und kam erst 1264 nach Intervention durch Markgraf Johann I. wieder frei.
Erik entledigte 1282 seines alten Widersachers, Erzbischof Jakob Erlandsen, durch einen Armbrustschuss auf Rügen.
Lähde / Quelle:
Wikipedia
Isä: Valdemar der Sieger s. 28.06.1170. Kuningas, hallitsi Tanskaa 1202 - 1241.
Äiti: Berengaria von Portugal s. n. 1195.
Hadmersleben von, Gardun (taulusta 231. Äiti: Anhalt von, Sophie) k. 1331-35.
1. puoliso Regenstein von, Lukard, Hadmersleben von s. 1274. k. 1302.
Isä: Regenstein von, Albrecht I Graf von Regenstein.
Äiti: Lippe, Sophie zur Lippe, Regenstein von
Pommern-Wolgast von, Wartislaw IV von Pommern-Wolgast (taulusta 233. Äiti: Rügen von, Margareta von Rügen) s. 27.05.1291 Wologoszcz, Szczecin, Polen. k. 01.08.1326 Stralsund, Deutschland. Herzog.
1. puoliso Lindau-Ruppin von, Elisabeth von Lindau-Ruppin
Isä: Lindau-Ruppin von, Ulrich I Graf von Lindau-Ruppin.
Äiti: Schladen von, Adelheid von Schladen
Knut Folkinpoika (taulusta 236. Äiti: Ingeborg Svantepolkintytär) s. n. 1290. k. 1348. Aatelisherra.
Lapset:
1) Ingeborg Knutintytär (katso taulu 265) s. 1310.
Folkunga, Ingegerd Johansdotter, Eka (taulusta 243. Isä: Folkunga, Johan Magnusson til Benhamra) s. n. 1325 Benhamra, Vada, Stockholm.
1. puoliso Eka, Trotte Petersson s. n. 1311 Eka, Lillkyrka, Uppsala. k. 1364 (ennen).
Filip Karlsson (Folkungaättens oäkta gren) (taulusta 244. Isä: Karl Magnusson (Folkungaättens oäkta gren)) s. Lundås, Ruotsi. k. 31.05.1407 (aikaisintaan) haudattu Uppsala, Tanska. Riddare, riksråd, haradshövding.
1. puoliso Ingeborg Kettilvastadotter
Birger Karlsson (taulusta 244. Isä: Karl Magnusson (Folkungaättens oäkta gren)) s. Lundås. k. 23.04.1402.
1. puoliso Ragnhild Eriksdotter
Bengt Karlsson (Folkungaättens oäkta gren) (taulusta 244. Isä: Karl Magnusson (Folkungaättens oäkta gren))
1. puoliso Ingrid Ragvaldsdotter (Lindöätten)
?? Staffansdotter (taulusta 246. Äiti: Kristina Knutsdotter (Folkungaättens oäkta gren))
1. puoliso Ulf Filipsson (Ulv) Lisätietoja: Mainittu 1325 - 50.
Isä: Filip Ulfsson (Ulv) Riddare, svensk riksråd, Marshall.
Cecilia Knuutintytär, Natt och Dag (taulusta 248. Äiti: Katariina Pentintytär)
1. puoliso Natt och Dag, Bo Niilonpoika k. 1322. Valtaneuvos.
Holstein von, Hedwig / Helwig (taulusta 249. Äiti: Mecklenburg von, Elisabeth) s. n. 1257 Itzehoe, Schleswig-Holsteins, Deutschland. k. 1324-1326. Schwedische Königin.
1. puoliso Folkunge, Magnus Birgersson Ladulås s. 1240. k. 18.12.1290 Auf der Insel Visingö haudattu Riddarholm Kloster in Stockholm. König in Schweden 1275 -1290. Vihitty: 11.11.1276 Kalmar.
Isä: Folkunge, Birger Jarl Magnusson til Bjälbo s. 1200-1210 in Bjälbo, Östergötland, Ruotsi (inte långt från Skänninge). Ruotsin hallitusmies; Reichsvorsteher.
Äiti: Ingeborg Eriksdotter av Sverige s. 1212. Prinses av Sverige.
Bogislaw V (taulusta 255. Isä: Pommern-Wolgast von, Wartislaw IV von Pommern-Wolgast) s. 1316 Slupsk, Koszalin, Polen. k. 12.07.1373 Kloster Belbuck haudattu Kloster Belbuck, Pommern, Deutschland. Herzog von Pomerania-Stargard.
1. puoliso Braunschweig-Grubenhagen von, Adelheid von Braunschweig-Grubenhagen s. 1341 Osterode, Anhalt, Sachsen, Deutschland. k. 08.05.1406 Kloster Marienthron, Pommern, Rheinland-Pfalz, Deutschland haudattu Kloster Marienthron, Pommern, Deutschland.
Ingeborg Knutintytär (taulusta 256. Isä: Knut Folkinpoika) s. 1310.
Lapset:
1) Cecilia Nilsintytär (katso taulu 271) s. 1350. k. 1415.
Eka, Magnus Trottesson (taulusta 257. Äiti: Folkunga, Ingegerd Johansdotter) s. n. 1347 Eka, Lillkyrka, Uppsala. k. 25.03.1411 (jälkeen).
1. puoliso Kase, Marta Magnusdotter, Eka s. 1382 Uppsala. k. 05.02.1412 (jälkeen). Vihitty: 1404 (ennen).
Folkunga, Cecilia Filipsdotter, Korke / Kurki (taulusta 258. Isä: Filip Karlsson (Folkungaättens oäkta gren)) k. 20.01.1435 haudattu Uppsala, Tanska. Lisätietoja: Kuolinaika myös 26.09.1434.
1. puoliso Olof Karlsson Vihitty: 20.01.1381. Lisätietoja: Wappenangabe: drei Würfeln; vaakunassa 3 arpaa.
Ulv, Staffan Ulfsson (taulusta 261. Äiti: ?? Staffansdotter) k. 1393. Riddare, riksråd, raatimies.
1. puoliso Juliana Åkesdotter
Natt och Dag, Bo Bonpoika (taulusta 262. Äiti: Cecilia Knuutintytär) k. 1389 jälkeen. Ritari ja valtaneuvos.
Lapset:
1) Sten Bonpoika (katso taulu 277) k. 1411. Ritari ja valtaneuvos.
Isabella von Bavaria-Ingolstadt (taulusta 264. Isä: Bogislaw V) s. n. 1370 Ingolstadt, Oberbayern, Deutschland. k. 24.09.1435 Paris, Seine, Frankreich haudattu Basilica of St Denis, Paris, Frankreich. Prinsessa.
1. puoliso Charles VI 'the Beloved' s. 03.12.1368 Paris, Frankreich. k. 22.10.1422 Paris, Frankreich haudattu St. Denis, Frankreich. Roi de France VI (Valois), König in Frankreich 1380 - 1422.
Cecilia Nilsintytär (taulusta 265. Äiti: Ingeborg Knutintytär) s. 1350. k. 1415.
Lapset:
1) Magnus (katso taulu 279) s. 1400. k. 1475. Valtakunnanneuvos.
Eka, Karl Magnusson (taulusta 266. Isä: Eka, Magnus Trottesson) s. n. 1410 Eka, Lillkyrka, Uppsala. k. 1473 (ennen).
1. puoliso Pinnow, Birgitta Arentsdotter, Eka s. n. 1414 Finsta, Stockholm. k. 1489 (jälkeen). Vihitty: 1447 (ennen).
Kurki / Kurck, äldre ätten, Elin Nilsdotter, Fleming (taulusta 267. Äiti: Folkunga, Cecilia Filipsdotter) k. 1486.
1. puoliso Fleming, Magnus Klasson s. 1410 Villnäs, Askainen; Turun lähellä. k. 1450 (jälkeen). Asemies, väpnare. Vilnäsin herra Vilnäsen kappeliseurakunnassa. Lisätietoja: Eli vielä 1450.
Övertog Villnäs efter sin svärvfar Nils Kurki.
Vilnäsin herra Vilnäsen kappeliseurakunnassa, asemies, peri appensa valtaneuvos Nils Hermansson Kurjen Askaisissa omistaman Louhisaaren kartanon, antoi Kaarinan Kulhon talon Turun Harmaamunkkiluostarille, elossa 1450. Puoliso ? Elin Nilsintytär Kurki isä Nils Hermansson Kurki (Anthoni pitää mahdollisena, että Elin olisi Nilsin I. aviosta.)
Villnäs, Askainen Tarkoittaa Askaisten Louhisaaren linnaa.
Lähde:
Tiedosto Aimo Ranta
Renhuvud/Ketunpää -vaakunan mukaan suvun edustajia on myös mainittu Finne nimen mukaan.
Isä: Fleming, Klas Pedersson s. 1360 Tanska. Riksråd, lagman, riddare.
Äiti: Hausen ? / Diackn, Cecilia, Fleming s. 1370 Kankarmasku.
?? Olofsdotter (taulusta 267. Äiti: Folkunga, Cecilia Filipsdotter)
1. puoliso Mårten Duva
N.N. Olufsdotter, Duva (taulusta 267. Äiti: Folkunga, Cecilia Filipsdotter)
1. puoliso Duva, Mårten
Ulv, Christina Staffansdotter (taulusta 268. Isä: Ulv, Staffan Ulfsson) k. 1460.
1. puoliso Vinstorpa, Bengt Uddsson k. 25.10.1436 Västergotland, Ruotsi. Ritari.
Isä: Vinstorpa, Udd
Natt och Dag, Sten Bonpoika (taulusta 269. Isä: Natt och Dag, Bo Bonpoika) k. 1411. Ritari ja valtaneuvos.
1. puoliso Ongeborg Kaarlentytär, Natt och Dag
Catherine Princess of France (taulusta 270. Äiti: Isabella von Bavaria-Ingolstadt ) s. 1401. k. 1437. Prinzessin von Frankreich.
1. puoliso Henry V s. 09.08.1387 Monmouth, England. k. 31.08.1422 Bois de, Vincennes, Frankreich haudattu Westminster, Abbey, London, England. König von England.
Gren, Magnus (taulusta 271. Äiti: Cecilia Nilsintytär) s. 1400. k. 1475. Valtakunnanneuvos.
Lapset:
1) Margareta (katso taulu 288) s. n. 1424. k. 1470.
Eka, Magnus Karlsson (taulusta 272. Isä: Eka, Karl Magnusson) s. n. 1450 Eka, Lillkyrka, Uppsala. k. 1486 (ennen).
1. puoliso Baner, Sigrid Eskilsdotter, Eka s. n. 1454 Lindholmen, Orkesta, Stockholm. k. 1527 Gaddeholm, Södermanland, Ruotsi.
Fleming, Herman Magnusson (taulusta 273. Äiti: Kurki / Kurck, äldre ätten, Elin Nilsdotter) s. n. 1440 Villnäs ? (Turun lähellä, Askainen). k. 1490 (ennen).
1. puoliso Elin Filpusdotter, Fleming Lisätietoja: Eli leskenä 1495.
Isä: Filpus Ivarsson Kastelholmin linnan päällikkö.
Äiti: Fincke, Elin
Fleming, Ingeborg (taulusta 273. Äiti: Kurki / Kurck, äldre ätten, Elin Nilsdotter) k. 1490 (jälkeen).
1. puoliso Hartvik Jakobsson, Garp
Fleming, Margareta (taulusta 273. Äiti: Kurki / Kurck, äldre ätten, Elin Nilsdotter)
1. puoliso Nils Gregersson
Fleming, N.N. (taulusta 273. Äiti: Kurki / Kurck, äldre ätten, Elin Nilsdotter)
1. puoliso Jöns Olofsson Lisätietoja: (vanhempi Stenbock-suku).
Vinstorpa, Märta Bengtsdotter, Tott (taulusta 276. Äiti: Ulv, Christina Staffansdotter) s. 1399 Kristianstad, Ruotsi. k. 12.10.1481.
1. puoliso Tott af Skedebo, Åke Axelsson s. 1405. k. 07.08.1477.
Natt och Dag, Pentti Steninpoika (taulusta 277. Isä: Natt och Dag, Sten Bonpoika) k. 1451.
1. puoliso Kristiina Maununtytär, Natt och Dag
Edmund Tudor (taulusta 278. Äiti: Catherine Princess of France) s. 04.07.1430 Hadham Palace, Hertfordshire, England. k. 01.10.1456 Carmarthen, Castle, Carmarthenshire, Wales, England haudattu St David's Cathedral,Wales, England. 1st Earl of Richmond; 1Herzog von Richmond.
1. puoliso Margaret Stanley / Beaufort
Gren, Margareta (taulusta 279. Isä: Gren, Magnus) s. n. 1424. k. 1470.
Lapset:
1) Bengt (katso taulu 296) s. n. 1450. k. 1495. Valtakunnanneuvos.
Eka, Cecilia Magnusdotter, Vasa (taulusta 280. Isä: Eka, Magnus Karlsson) s. n. 1474 Eka, Lillkyrka, Uppsala. k. n. 1523 Blåtåm, köpenhamina, Tanska.
1. puoliso Vasa, Erik Johansson s. n. 1470 Orby, Uppland, Ruotsi. k. 08.11.1520 Stockholm.
Fleming, Erik Hermansson (taulusta 281. Isä: Fleming, Herman Magnusson) Asemies 1520, pormestari Turussa 1522 - 1532. Lisätietoja: Elossa vielä 1537.
1. puoliso Anna Engelbrechtsdotter, Fleming k. n. 1555 (jälkeen).
Isä: Engelbrekt Larsson till Isnäs
Äiti: Margareta Tuvesdotter
Fleming, Peder Hermansson (taulusta 281. Isä: Fleming, Herman Magnusson) s. n. 1480 Villnäs; Askainen. k. 1532 Masku. Häradshövding; kihlakunnantuomari.
1. puoliso Lydecke, Elin, Fleming k. 20.01.1543.
Isä: Lydecke, Hans
Äiti: Finckenberg, Kerstin Henriksdotter, Lydecke
Fleming, Margareta Hermansdotter (taulusta 281. Isä: Fleming, Herman Magnusson) k. 1546.
1. puoliso Didrik Hansson
2. puoliso Finne, Henrik Stensson, Renhuvud k. 1522.
Tott af Skedebo, Erik Åkesson (taulusta 285. Äiti: Vinstorpa, Märta Bengtsdotter) s. 1438 Hjuleberg, Halland, Ruotsi. k. 14.01.1483. Tanskalainen raatimies.
1. puoliso Moltke, Anna ?, Tott s. 1445 Bavelse, Tyberg, Prästo, Tanska.
Natt och Dag, Maunu Pentinpoika (taulusta 286. Isä: Natt och Dag, Pentti Steninpoika) k. n. 1477. Valtaneuvos ja merirosvo.
1. puoliso Bülow, Ermegård Fikkentytär, Natt och Dag k. n. 1508.
Henry VII, Tudor (taulusta 287. Isä: Edmund Tudor) s. 28.01.1452 Pembroke Castle, Pembroke, Pembrokeshire, Wales. England. k. 21.04.1509 Richmond Palace, Richmond, London, England haudattu Westminster Abbey, London, England. König in England; King of England from 22 Aug 1485.
1. puoliso Elizabeth de York s. 11.02.1466 City of Westminster, London, England. k. 11.02.1503 Richmond upon Thames, London, England.
Oxienstierna, Bengt (taulusta 288. Äiti: Gren, Margareta) s. n. 1450. k. 1495. Valtakunnanneuvos.
Lapset:
1) Kristiern (katso taulu 310) s. 1478. k. 1520. Valtakunnanneuvos.
Vasa, Margareta Eriksdotter, Brahe (taulusta 289. Äiti: Eka, Cecilia Magnusdotter) s. n. 1497 Lindholmen, Stockholm. k. 31.12.1536 Reval, Eesti.
1. puoliso Brahe, Joakim Persson s. n. 1493 Tarna, Husby-Öppunda, Södermanland. k. 08.11.1520 Stockholm. Vihitty: 30.03.1515 Stockholm.
Fleming, Margareta, Rääf i Finland (taulusta 290. Isä: Fleming, Erik Hermansson) k. 1577 (jälkeen).
1. puoliso Rääf i Finland, Erik Andersson Vouti.
2. puoliso Rääf i Finland, Erik Andersson till Sjölax
Fleming, Per (taulusta 290. Isä: Fleming, Erik Hermansson) k. 03.03.1560.
1. puoliso Ram, Margareta Torstendotter, Fleming Vihitty: 1557.
Isä: Ram, Torsten Salomonsson Slottsfogde; linnavouti.
Äiti: Fleming, Brita Johansdotter, Balk
Fleming, Elin Eriksdotter, Kröpelin / Gröp (taulusta 290. Isä: Fleming, Erik Hermansson) k. 1557.
1. puoliso Kröpelin / Gröp, Henrik Vihitty: 1539 (ennen).
Fleming, Anna (taulusta 290. Isä: Fleming, Erik Hermansson)
1. puoliso Matts Simonsson k. 1587 (jälkeen).
Fleming, Cecilia (taulusta 290. Isä: Fleming, Erik Hermansson)
1. puoliso Göran Andersson
Fleming, Herman Persson (taulusta 291. Isä: Fleming, Peder Hermansson) k. 25.03.1583 Villnäs. Riksråd, krigsöverste, amiral.
Han var Gustav Vasas trogne tjänare och bl a Finlands krigsöverste, slottskommendant över Tavastehus, Reval och Viborg samt kungens befallningshavande i Finland. Ägde Villnäs herrgård. Villnäs, Askainen Tarkoittaa Askaisten Louhisaaren linnaa. Lähde: Martin Gardberg´n tiedosto
1. puoliso Gertrud Håkansdotter, Fleming k. 10.12.1585 Askainen. Vihitty: 29.12.1544 Tukholma.
Isä: Hand, Håkan Pedersson
Äiti: Tun, Kristiina Håkansdotter, Hand
Fleming, Karin Persdotter, Stålarm (taulusta 291. Isä: Fleming, Peder Hermansson) k. 1564 (ennen).
1. puoliso Stålarm, Erik Olofsson Häradshövding.
Svensk adlig ätt nr 32.
Isä: Stålarm, Olof Eriksson
Äiti: N.N. Jönsdotter, Stålarm
Fleming, Magdalena, Finne (taulusta 291. Isä: Fleming, Peder Hermansson) k. 1546 (jälkeen).
On jossain virheellisesti mainittu Margareta nimellä.
1. puoliso Finne, Sten Henriksson, Renhuvud k. 1539.
Fleming, Kristina (taulusta 291. Isä: Fleming, Peder Hermansson) k. 05.12.1573 Karuna.
1. puoliso Henrik Simonsson k. 1570.
Tott, Tönne Eriksson (taulusta 293. Isä: Tott af Skedebo, Erik Åkesson) s. 1467 Skedebo, Roslagen, Ruotsi. k. 02.01.1522 Turku.
1. puoliso Bielke / Bjielke, Karin Eriksdotter, Tott
Natt och Dag, Kristina Maununtytär, Sparre af Rosvik (taulusta 294. Isä: Natt och Dag, Maunu Pentinpoika) k. n. 1519.
1. puoliso Sparre af Rosvik, Sigge Laurinpoika nuorempi k. 1509.
Henry VIII, Tudor (taulusta 295. Isä: Henry VII, Tudor) s. 28.06.1491 Palace of Placentia, Palace of Placentia, Greenwich, Greater London, England. k. 28.01.1547 Palace of Whitehall, London, England haudattu St George's Chapel, Windsor Castle, Windsor and Maidenhead, England. König in England 21.04.1509 - 28.01.1547. Kuolinsyy: Type II diabetes.
Henry was the second monarch of the House of Tudor, succeeding his father, Henry VII. Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Henry_VIII_of_England
1. puoliso Parr, Catherine Parr s. n. 1512 Kendal Castle, Kendal, Lancashire, England. k. 05.09.1548 Sudeley Castle, Winchcombe, Gloucestershire, England.
2. puoliso Berkeley, Mary Berkeley s. 1495.
Oxienstierna, Kristiern (taulusta 296. Isä: Oxienstierna, Bengt) s. 1478. k. 1520. Valtakunnanneuvos.
Lapset:
1) Gabriel (katso taulu 325) s. 1510. k. 1591. Vapaaherra.
Brahe, Per "den äldre" Joakimsson (taulusta 297. Äiti: Vasa, Margareta Eriksdotter) s. 05.00.1520 Lindholmen, Stockholm. k. 01.09.1590 Stora Sundby, Södermanland.
1. puoliso Stenbock, Beata Gustafsdotter, Brahe s. 1533 Torpa, Älvsborg, Ruotsi. k. 20.04.1583 Rydboholm, Östra Ryd, Stockholm. Vihitty: 10.03.1549 Gripsholmin linna, Södermanland, Ruotsi.
Anna Eriksdotter, Brand (taulusta 298. Äiti: Fleming, Margareta) k. 1606 (jälkeen). Lisätietoja: Eli vielä 1606.
1. puoliso Brand, Joakim Didriksson k. 1623. Amiraali, useiden linnojen taloudenhoitaja. Vihitty: 08.10.1581.
Jaakko Brand oli luultavasti juuriltaan saksalainen, mutta toimi aluksi Turun porvarina, kunnes ryhtyi kruunun palvelukseen naituaan
Muurlan rälssimies Olavi Hanssinpojan leski tyttären. Jaakko Brandin elämäntyö tapahtui P. Renvallin (Kuninkaanmiehiä ja kapinallisia)
mukaan Itä-Suomessa Savonlinnassa ja Käkisalmessa, jossa hän hoiti linnojen taloutta noin 30 vuotta ja sai lopuksi palveluistaan
rälssikirjan ja vaakunan jossa oli kaksi kekälettä ristissä. Kaarle herttuan noustua valtaan, hänet pidätettiin ja vietiin Tukholmaan
mutta vapautettiin. Hänen pojistaan Henrik nousi Kaarle herttuan luottomieheksi.
Brand, Jaakkima Didrikinpoika (k. 1623), suomalainen soturi, Muurilan herra (Uskelassa), otti kunnialla osaa Eerik XIV:n ja Juhana Ill:n sotiin, oli 1576 Savonlinnan linnueessa, seurasi 1580 Pontus de la Gardieta sillä retkellä, jolla Käkisalmi voitettiin, ja määrättiin Lauri Torste-ninpoika Ramin kanssa valloitetun linnan päälliköksi. Samaan aikaan (1581) hän aateloitiin sillä ehdolla, että, jos venäläiset valloittaisivat Käkisalmen takaisin, hän kadottaisi aatelisarvonsa. Käkisalmen isäntänä ja Laatokassa olevan sotalaivaston päällikkönä B. sitten mainitaan niin kauan kuin linna oli suomalaisten hallussa, v:een 1597. Taisteli 1599 Arvi Stålarmin kanssa Turun linnassa Kaarle herttuata vastaan, mutta vältti kuitenkin sen kuolemantuomion, joka silloin tuli niin monen Suomen herran osaksi. B:sta polveutuu aatelinen Brand-suku Ruotsissa ja Suomessa. Hänen poikansa olivat Juhana B., Savonlinnan isäntä, k. 1644, ja Henrik B., joka oltuansa Sigismundin kamaripalvelijana, palasi kotimaahan, 1605 oli "väliaikaisena sotaeverstinä Suomessa", mutta samana vuonna Kirkholman taistelussa joutui puolalaisten vangiksi ja vietiin Krakovaan, jossa muka karkulaisena mestattiin.
Kustavi Grotenfelt, professori
Lähde:
TIETOSANAKIRJA
Tietosanakirja-Osakeyhtiö
Helsinki 1909
Isä: Brand, Dirik
Äiti: ??, Brand
Fleming, Brita (taulusta 299. Isä: Fleming, Per) k. 1614 ??.
1. puoliso Stierna, Erik Mårtensson k. n. 1600.
Fleming, Kerstin, Stråle / Grip (taulusta 299. Isä: Fleming, Per)
1. puoliso Stråle / Grip, Christoffer Andersson s. 1518. k. 16.05.1599 Kalmar, Ruotsi.
Fleming, Elin, Agricola (taulusta 299. Isä: Fleming, Per) k. 1608.
1. puoliso Agricola, Christian s. 11.12.1550 Turku. k. 02.00.1586 Tallinna, Eesti. Vihitty: 1583.
2. puoliso Stålarm, Hans Johansson Vihitty: 17.11.1588.
Gröp, Margareta Henriksdotter, Ljuster (taulusta 300. Äiti: Fleming, Elin Eriksdotter)
1. puoliso Ljuster, Bertil Eriksson k. 1598.
Isä: Erik
Äiti: Margareta Jönsdotter
Fleming, Lars Hermansson (taulusta 303. Isä: Fleming, Herman Persson) k. 1602. Ståthållare.
Ägde Villnäs. Villnäs, Askainen Tarkoittaa Askaisten Louhisaaren linnaa.
1. puoliso Horn af Kanckas, Anna Henriksdotter, Fleming k. 1602. Vihitty: 08.09.1584.
Isä: Horn af Kanckas, Henrik Klasson s. 1512.
Äiti: Stålarm, Elin Arvidsdotter, Horn af Kanckas
Fleming, Clas Hermansson (taulusta 303. Isä: Fleming, Herman Persson) k. 1616 Mynämäki. Ståthållare.
1. puoliso Horn, Elin Henriksdotter, Fleming k. 1609 (ennen).
Isä: Horn af Kanckas, Henrik Klasson s. 1512.
Äiti: Stålarm, Elin Arvidsdotter, Horn af Kanckas
Fleming, Magnus (taulusta 303. Isä: Fleming, Herman Persson) k. 07.09.1580.
1. puoliso Elin Torstendotter, Fleming
Fleming, Elin Hermansdotter (taulusta 303. Isä: Fleming, Herman Persson) s. 1553. k. 16.01.1603 Helsinki.
1. puoliso Stålarm, Arvid Eriksson k. 05.00.1620. Vihitty: 09.07.1579.
Stålarm, Svante Eriksson (taulusta 304. Äiti: Fleming, Karin Persdotter)
1. puoliso Gyllenmåne, Brita Margareta Goransdotter, Stålarm
Isä: Gyllenmåne, Göran Hansson
Äiti: Metta Tonnesdotter, Gyllenmåne
Tott, Ingeborg Tönnesdotter, Kurck (taulusta 307. Isä: Tott, Tönne Eriksson) s. 1515 Ruotsi. k. 28.10.1584 Laukko.
1. puoliso Kurck, Jöns Knutsson s. 1503 Laukko. k. 1576-1577 Laukaa.
Isä: Kurck, Knut s. 1460 Laukko, Vesiolahti.
Äiti: Kurck, Elin, Kurck
Ingeborg Siggentytär, Horn / Kackas af (taulusta 308. Äiti: Natt och Dag, Kristina Maununtytär)
1. puoliso Horn / Kanckas af, Krister Klaunpoika k. 1520.
Perrot, John Perrot I (taulusta 309. Isä: Henry VIII, Tudor) s. 1527. k. 1592.
1. puoliso Perrot, Sybil s. 1530.
Oxienstierna, Gabriel (taulusta 310. Isä: Oxienstierna, Kristiern) s. 1510. k. 1591. Vapaaherra.
Lapset:
1) Anna (katso taulu 339) s. n. 1539. k. 1583.
Brahe, Abraham Persson (taulusta 311. Isä: Brahe, Per "den äldre" Joakimsson) s. 25.03.1560 Rydboholm, Stockholm. k. 13.03.1630 Rydboholm, Stockholm.
1. puoliso Gyllenstierna, Elsa Nilsdotter, Brahe s. 06.02.1577 Fogelvik, Tryserums, Kalmar, Ruotsi. k. 21.11.1650 Rydboholm, Stockholm. Vihitty: 13.03.1599.
Brand, Johan (taulusta 312. Äiti: Anna Eriksdotter) k. 1652 ( ehkä 1644 ?). Savonlinnan linnanpäällikkö, Slottshauptman.
1. puoliso Munck af Fulkila, Katarina Mickelsdotter, Brand k. 1652 (ennen).
Isä: Munck af Fulkila, Mikael Påvelsson Munck Linnanvouti.
Äiti: Starck, Margareta Tomasdotter , Munck af Fulkila
Ljuster, Elisabet, Jägerhorn af Spurila (taulusta 316. Äiti: Gröp, Margareta Henriksdotter) k. 1625 (ennen).
1. puoliso Jägerhorn af Spurila, Henrik Classon k. 1625 (ennen).
Isä: Christersson Clas
Äiti: Stålarm, Anna Johansdotter
Ljuster, Erik Bertilsson (taulusta 316. Äiti: Gröp, Margareta Henriksdotter) k. 08.00.1641 Turku.
1. puoliso Boije af Gennäs, Karin, Ljuster k. 1659 (ennen) Nummi.
Isä: Boije af Gennäs, Göran s. n. 1540. Valtaneuvos.
Äiti: Anna Göransdotter, Boije af Gennäs
Fleming, Kerstin Larsdotter, Silfversparre (taulusta 317. Isä: Fleming, Lars Hermansson) k. 1641.
1. puoliso Silfversparre, Isak s. n. 1590. k. 1642.
Fleming, Anna Larsdotter, Boije (taulusta 317. Isä: Fleming, Lars Hermansson) k. 1632.
1. puoliso Boije af Gennäs, Erik s. 29.09.1588 Pernaja. k. 10.01.1647 Pernaja. Everstiluutnantti, överstelöjtnant . Vihitty: 29.09.1633.
Isä: Boije, Mårten
Äiti: Margareta Hansdotter, Boije
Fleming, Margareta Larsdotter, Ulfsparre af Broxvik (taulusta 317. Isä: Fleming, Lars Hermansson)
1. puoliso Ulfsparre af Broxvik, Erik Månsson k. 1633. Ståthållare på Stockholms slott. Vihitty: 15.02.1609 Tukholma.
Fleming, Clas Larsson (taulusta 317. Isä: Fleming, Lars Hermansson) s. 03.00.1592 Askainen. k. 16.07.1644 Femern, Saksa. Amiral, riksråd, överståthållare i Stockholm.
Ägde Villnäs. Han studerade på flera utländska högskolor utomlands och vid hemkomsten 1612 gick han i svensk tjänst och deltog i kriget mot Ryssland, där Gustav II Adolf fick upp ögonen för honom. Han befordrades till en olika tjänster och titlar, bl.a. till ryttmästare vid Upplandsfanan, och 1619 till underamiral. 1625 blev han riksråd, amiral 1629 och president i räknekammaren, rikskammarråd 1630 samt lagman, först i Södermanland 1632 och sedan för Söderfinne lagsaga i Finland två år senare. Han blev utsedd till Sveriges första överståthållare i Stockholm 1634, och tre år senare till president i Kommerskollegium. På sina poster utförde han en stor och omfattande verksamhet. Som överståthållare gynnade han bl.a. Norrmalms planering, anlade gator, fullbordade Jakobs kyrka, byggde slussen, stora barnhuset och repslagarebanan, planerade gator, gårdar och kvarterens läge, slottet återställdes efter branden 1642 m.m. Som biträde till riksamiralen Gyllenhjelm satte han också örlogsflottan i så gott skick igen att den kunde mäta sig med den danska, så att Gustav II Adolf inom kort kunde segla ut med trettio väl beväpnade fartyg till Dünas mynning och erövra Riga. År 1644 fick han själv befälet över flottan och han förde befälet med samma skicklighet som han uppvisat vid dess upprustande. Följande har sagts om honom: "Klas F. är ett av Sveriges vackraste minnen: han var redlig, oegennyttig, klok, verksam och driftig. Få har också för sitt fädernesland uträttat så mycket gott i alla riktningar. Fastän ständigt upptagen av sina många kall, var han en flitig medlem av rådet, där hans stämma alltid höjdes, då det gällde att försvara sanning, billighet och fosterland." Han dog en hjältes död, då han efter sjöslaget i Femern 1644 mot Kristian IV, (kriget mot Danmark 1643-1645) låg med sin flottan i Kielbukten för reparation, träffades han, den 26 juli, av en dansk kula när han stod och tvättade sig i kajutan. Tjänaren som höll handfatet dödades och Fleming fick lårbenet avskjutet och dog två timmar senare. Hans barn upphöjdes sju år efter hans död med friherrlig värdighet. Villnäs, Askainen Tarkoittaa Askaisten Louhisaaren linnaa. Lähde: Martin Gardberg´n tiedosto
1. puoliso Snakenborg, Anna Göransdotter, Fleming k. 06.01.1637. Vihitty: 24.11.1618.
Isä: Snakenborg, Göran Ulfsson
Äiti: Cruus af Edeby, Barbro Nilsdotter, Snakenborg
Fleming, Herman Klasson (taulusta 318. Isä: Fleming, Clas Hermansson) s. 18.06.1579. k. 1652 haudattu 11.08.1652 Askainen.
1. puoliso Ille, Märta, Fleming k. 1625 (ennen).
Isä: Ille, Abraham Månsson
Äiti: Fincke, Elisabet, Ille
Fleming, Elin Klasdotter, Bååt (taulusta 318. Isä: Fleming, Clas Hermansson) s. 1581. k. 1654.
1. puoliso Bååt, Peder Erlansson s. 1589. k. 24.12.1654 Kulla, Uppsala, Ruotsi.
Fleming, Henrik Klasson (taulusta 318. Isä: Fleming, Clas Hermansson) s. 15.08.1584 Lofta, Kalmar, Ruotsi. k. 07.11.1650 Tukholma. Ämbetsman, Ståthållare över Viborgs och Nyslotts fästningar och län 1617. Ammatinlisäyksiä: Mietoisten Lehtisen ym. herra, sotaneuvos.
Anställd som hovjunkare hos Carl IX, ingick han på konungens befallning i krigstjänst och deltog som ryttmästare under Gustaf II Adolf i krigstågen mot Danmark och Ryssland. Ståthållare över Viborgs och Nyslotts fästningar och län 1617, utnämndes han året därefter till överste för karelska krigsfolket och blev 1620 landshövding över Ingermanland. 1622 blev han överste för hela finska rytteriet, 1628 vice amiral och tio år senare assessor i krigsrådet och mönsterherre i Sverige och Finland. Han var landtmarskalk vid riksdagarna 1643 och 1644 samt med några hundra krigare i mars 1644 underlade sig hela Jämtland, var en tapper krigare och utmärkt duglig ämbetsman. I ungdomen lämnades han utan understöd av far och svärfar, som båda ägde stora rikedomar, och måste under några år kämpa med den största fattigdom. Sedermera förtjänte han på leveranser till krigshären, genom handel och kronoarrenden stora summor, så att han före sin död ägde en ansenlig förmögenhet, av hvilken han använde en icke obetydlig del till fromma och allmänt gagnliga stiftelser. Lähde: Martin Gardberg´n tiedosto
1. puoliso Bååt, Ebba Erlandsdotter, Fleming k. 1630. Vihitty: 13.03.1608 Salem, Ruotsi.
Isä: Erland Johansson
Äiti: Beurreus, Margareta
Kurck, Elin Jönsdotter, Stienkors (taulusta 322. Äiti: Tott, Ingeborg Tönnesdotter) s. 1543 Laukaa. k. 23.05.1609 Laukaa.
1. puoliso Stienkors, Ivar Månsson k. 27.09.1573. Sotamarsalkka. Lisätietoja: (Särkilahti).
Horn / Kanckas af, Klas Kristerinpoika (taulusta 323. Äiti: Ingeborg Siggentytär) k. 1566. Vapaaherra, amiraali.
1. puoliso Krumme, Kerstin Jaakontytär, Horn / Kanckas af k. 1611 haudattu 1611 Upsalan tuomiokirkko.
Oxienstierna, Anna (taulusta 325. Isä: Oxienstierna, Gabriel) s. n. 1539. k. 1583.
Lapset:
1) Karin (katso taulu 371) s. 1567. k. 1623. Hoviemäntä.
Brahe, Ebba Abrahamsdotter, Baner (taulusta 326. Isä: Brahe, Abraham Persson) s. 09.01.1601 Gävle, Ruotsi. k. 04.06.1638 Stockholm.
1. puoliso Baner, Axel Gustafsson s. 1594 Djursholm, Danderyd, Stockholm. k. 25.04.1642. Vihitty: 22.05.1631.
Brand, Clas (taulusta 327. Isä: Brand, Johan) k. 1704 haudattu 28.03.1704 Kisko.
1. puoliso Hästesko af Målagård, Catharina, Brand k. 02.00.1713. Vihitty: 21.10.1672 Kisko.
Isä: Hästesko af Målagård, Mårten Lindvedson
Äiti: Gyllenhierta, Anna, Hästesko af Målagård
Brand, Johan (taulusta 327. Isä: Brand, Johan) k. 1689 haudattu 07.07.1689 Tenhola. Luutnantti.
1. puoliso Lindelöf, Anna Catharina, Brand s. 1629. k. 1692 haudattu 24.08.1692 Tenhola.
Isä: Lindelöf, Hans
Äiti: Brand, Brita, Lindelöf
Jägerhorn af Spurila, Elisabet, Hästesko af Målagård (taulusta 328. Äiti: Ljuster, Elisabet) k. 1650 (ennen).
1. puoliso Hästesko af Målagård, Mårten Lindvedson
Isä: Hästesko af Målagård, Linved Claesson
Äiti: Skalm, Margareta, Hästesko af Målagård
Jägerhorn af Spurila, Johan Henriksson (taulusta 328. Äiti: Ljuster, Elisabet) s. 1602. k. 16.04.1643 Rendsborg, Holstein, Saksa.
1. puoliso Gyllenhierta, Hebla, Jägerhorn af Spurila k. 1689 Paimio. Vihitty: 19.11.1639 Turku.
Isä: Gyllenhierta, Clas Christersson
Äiti: Stubbe, Anna Jakobsdotter
Ljuster, Margareta, Munck af Fulkila (taulusta 329. Isä: Ljuster, Erik Bertilsson) k. 1667.
1. puoliso Munck af Fulkila, Johan k. 1639 Saksa.
Ljuster, Erik (taulusta 329. Isä: Ljuster, Erik Bertilsson) k. 1667.
1. puoliso Uggla, Beata, Ljuster
Isä: Uggla, Clas
Äiti: Wachtmeister, Beata, Uggla
Ljuster, Anna, Didron (taulusta 329. Isä: Ljuster, Erik Bertilsson) k. 1680 (jälkeen).
1. puoliso Didron, Mikael Anton k. 1656.
2. puoliso Ramsay, Hans k. 1675 Rappin, Pommern, Saksa.
Isä: Ramsay, Johan
Äiti: Galle i Finland, Märta, Ramsay
Silfversparre, Anna, Creutz (taulusta 330. Äiti: Fleming, Kerstin Larsdotter) s. 17.02.1626 Faringe, Tukholma. k. 04.08.1664 Pernaja.
Anna Gertrudin ja Elsa Margaretan välissä on ollu kaksi nimetöntä ja sukupuoletonta lasta.
1. puoliso Creutz, Ernst Johan s. 20.05.1619. k. 24.02.1684 Turku. Vihitty: 12.07.1646 Tukholma.
Isä: Creutz, Erengisle Larsson
Äiti: Hess von Wichdorff, Catharina, Creutz
Boije, Erik Eriksson (taulusta 331. Äiti: Fleming, Anna Larsdotter) k. 1668 haudattu 31.05.1668 Turun tuomiokirkko. Suomen alijahtimestari.
1. puoliso Stubbe, Anna, Boije k. 1656 haudattu 22.11.1656 Viipuri.
Isä: Stubbe, Henrik Olofsson
Äiti: Tawast, Cecilia Månsdotter, Stubbe
Boije af Gennäs, Christina, Bergh von (taulusta 331. Äiti: Fleming, Anna Larsdotter) k. 1697.
1. puoliso Bergh von, Otto k. 1650. Vihitty: 1648.
2. puoliso Forbes, Ernst Johan s. 07.10.1624 Porvoon maalaiskunta. k. 19.10.1677 Myrskylä. Eversti. Vihitty: 25.09.1652.
Ylioppilas Tartossa 13.9.1638. Depositio 12.9.1638. Ylioppilas Tartossa 13.9.1638. Kapteeni isänsä värvätyssä rykmentissä Riiassa 1641. Everstiluutnantti Karl Ruuthin rykmentissä 1646, ero everstinä 1669. Omisti Myrskylän kartanon. Valtiopäivämies 1660. Helsingin maakuntakokouksen osanottaja 1671.
Lähde:
Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852
Isä: Forbes / Forbuss, Matts Myrskylän kartanon herra, eversti.
Äiti: Creutz, Brita Larsdotter, Forbes
Boije af Gennäs, Christer (taulusta 331. Äiti: Fleming, Anna Larsdotter) k. 1679. Vara-amiraali.
Ylioppilas Uppsalassa 15.8.1637. Luutnantti amiraliteetissa 1637. Mukana kolmen vuoden purjehduksella Länsi-Intiaan. Everstiluutnantti 1645, yliluutnantti 1654, kapteeni 1655, majuri 1664. Uudenmaan komppanian päällikkö 1666-75. Amiraaliluutnantti 1674. Vara-amiraali Stenbockin laivaston 3. eskaaderissa 1675, Lorentz Creutzin laivaston 3. eskaaderissa 1676, pidätetty virantoimituksesta virheellisen manööverin takia s.v., syytteessä komissoriaalioikeudessa, vapautettu 1677, muttei saanut virkaansa takaisin. Omisti Pernajan Isnäsin. Lähde: Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852
1. puoliso Sabelstjerna, Christina, Boije af Gennäs Perhesuhteet: Oli vielä elossa 1648.
Lähde:
Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852
Isä: Sabelhjerta, Jakob Bengtsson Ratsumestari.
Äiti: Stålarm, Kerstin Turesdotter, Sabelhjerta
Boije af Gennäs, Claes Anders (taulusta 331. Äiti: Fleming, Anna Larsdotter) k. 1656 Tykoczin, Puola.
1. puoliso Beuraeus, Elin, Boije af Gennäs k. n. 1694 Tyrväntö.
Isä: Beuraeus, Tomas
Äiti: Sofia Hansdotter, Beuraeus
Boije, Margareta, Ritter von Reitaghausen (taulusta 331. Äiti: Fleming, Anna Larsdotter) k. 1669 Pernaja ?.
1. puoliso Ritter von Reitaghausen, Johan Clausson k. 1652. Vihitty: 09.12.1649 Stettin, Puola.
Boije, Göran (taulusta 331. Äiti: Fleming, Anna Larsdotter) k. 21.02.1646.
1. puoliso Uggla, Estrid, Boije k. 1688. Vihitty: 1648.
Fleming af Liebelitz, Herman (taulusta 333. Isä: Fleming, Clas Larsson) s. 17.09.1619 Villnäs, Askainen. k. 28.07.1673 Tukholma. Amiral, president i kammarkollegie, Finlands generalguvernör.
Huvudman vid introduktionen av den friherrliga ätten Fleming af Liebelitz. Ägde Villnäs och byggde där slottet. Han tillbringade troligen sin barndom i Finland , studerade först i Uppsala och 1640-1644 skeppsbyggeri i Leyden och sjökrigföring i holländska flottan. Sedan han återvänt till Sverige deltog han i sjökriget mot Danmark, utnämndes till holmamiral och fortsatte sina studier i skeppsbyggeri i Holland 1647-1648. Som ämbetsman gjorde han en snabb karriär och kom särskilt att åtnjuta Karl X Gustavs gunst. Då han verkade som ordförande för reduktionskollegiet som skulle genomdriva fjärdepartsräfsten blev han dock föremål för sina högadliga ståndsbröders hat och efter kungens död (1660) fråntogs han sina uppgifter som riksskattmästare och sitt medlemskap i förmyndarregeringen. Han utsågs till generalguvernör över Finland och innehade denna befattning till 1669. Villnäs, Askainen Tarkoittaa Askaisten Louhisaaren linnaa. Lähde: Martin Gardberg´n tiedosto
1. puoliso Rosladin, Christina, Fleming af Liebelitz s. 14.06.1628. k. 12.08.1676 Värmdö, Ruotsi. Vihitty: 15.05.1645.
Isä: Rosladin, Fritz
Äiti: Posse, Christina, Rosladin
Fleming af Liebelitz, Lars (taulusta 333. Isä: Fleming, Clas Larsson) s. 03.01.1621 Värmdö, Ruotsi. k. 09.03.1699 Tukholma. Friherre, hovrättspresident, överkrigskammarpresident vid svenska armén.
Återkommen från sina utländska resor, utnämndes han 1649 till kammarherre, blev två år därefter friherre och kammarråd samt 1652 landshövding över Stockholms län, vartill Uppsala län lades 1654. Sistnämnda år på egen begäran förordnad till landshövding över Dorptska kretsen, försvarade han 1656 med en obetydlig besättning Dorpt i tio veckor mot de överlägsna ryssarna, varefter han utnämndes till överkrigskammarpresident vid svenska armén, hvilket ämbete han förestod både under polska och danska krigen. 1665 utnämnd till president i Dorpts hovrätt, upphöjdes han 1668 till riksråd och blev året därpå kansler för universitetet i Pernau. Han blev 1676 som rikskammarråd förordnad att biträda riksskattmästaren Sten Bjelke vid kammarkollegiets förvaltning. 1680 utnämndes han till lagman i södra Finland. Under sista åren av sin levnad var han för sin svaga hälsa frikallad från alla tjänstebefattningar och bevistade rådets sammanträden, blott då hans krafter tilläto det. Lähde: Martin Gardberg´n tiedosto
1. puoliso Natt och Dag, Anna, Fleming af Liebelitz s. 11.10.1634 Tukholma. k. 16.04.1684 Tukholma. Vihitty: 19.06.1653 Nyköping, Ruotsi.
Isä: Natt och Dag, Ivar Nilsson
Äiti: Posse, Christina, Natt och Dag
Fleming af Liebelitz, Barbro, Sparre (taulusta 333. Isä: Fleming, Clas Larsson) s. 20.05.1624 Värmdö, Ruotsi. k. 03.08.1693 Tukholma. Friherrinna, vapaaherratar.
1. puoliso Sparre, Erik Vihitty: 24.03.1650 Tukholma.
Fleming af Liebelitz, Göran (taulusta 333. Isä: Fleming, Clas Larsson) s. 29.10.1628 Värmdö, Ruotsi. k. 17.09.1667 Breda, Holland. Friherre, riksråd, diplomat.
Han utnämnd 1660 till riksråd och rikskammarråd, skickades 1666 till England för att åstadkomma en närmare förening med Sverige och medla i kriget mellan England och Holland. Dessa underhandlingar ledde till freden i Breda 1667. Lähde: Martin Gardberg´n tiedosto
1. puoliso Gyllenstierna af Lundholm, Sigrid, Fleming af Liebelitz s. 31.03.1639 Tryserum, Klamar, Ruotsi. k. 15.05.1700 Tukholma. Friherrinna, vapaaherratar. Vihitty: 26.04.1656 Tukholma.
Isä: Gyllenstierna af Lundholm, Johan
Äiti: Gyllenhorn, Christina, Gyllenstierna af Lundholm
Fleming, Elin Hermansdotter, Gyllenflög (taulusta 334. Isä: Fleming, Herman Klasson) k. 1673.
1. puoliso Gyllenflög, Carl k. 1698 haudattu 1698 Mynämäki. Vihitty: 29.01.1673.
Fleming, Per Hermansson (taulusta 334. Isä: Fleming, Herman Klasson) k. 1674. Kammarherre, guvernör.
1. puoliso Posse, Märta, Fleming k. 1693.
Isä: Posse, Christer
Äiti: Sparre af Rossvik, Christina, Posse
Fleming, Ebba Hermansdotter, Jordan (taulusta 334. Isä: Fleming, Herman Klasson) k. 1690.
1. puoliso Jordan, Carl k. 16.04.1662 Turku haudattu 06.03.1664 Rauma. Vihitty: 1655.
Isä: Jordan von, Mikael
Äiti: Munkhoven, Christina, Jordan von
Fleming, Elisabet Hermansdotter, Yxkull (taulusta 334. Isä: Fleming, Herman Klasson) s. 1615 (ennen). k. 1685 (jälkeen).
1. puoliso Yxkull, Johan k. 24.11.1654. Vihitty: 24.09.1639 Kulla, Uppsala, Ruotsi.
Fleming, Märta Henriksdotter, Wrede (taulusta 336. Isä: Fleming, Henrik Klasson) k. 1666.
1. puoliso Wrede af Elimä, Carl Henrik s. 06.04.1596 Haapsalu, Eesti. k. 03.11.1654 Tukholma. Vapaaherra. Vihitty: 1635.
Isä: Wrede, Henrik
Äiti: Ungern von, Gertrud, Wrede
Fleming, Johan Henriksson (taulusta 336. Isä: Fleming, Henrik Klasson)
1. puoliso Gyllenstierna, Kerstin, Fleming
Fleming, Helena Henriksdotter, Yxkull (taulusta 336. Isä: Fleming, Henrik Klasson)
På korväggen i Ösmo kyrka, strax söder om det nuvarande koret, sitter ett "Epitafium" av svart marmor med alabasterfigurer. Minnestavlan bär de Flemingska och Bååtska vapnen samt en latinsk inskrift, som hyllar Helena. Hon var uppenbart en inflytelserik dam, som i sina båda äktenskap dessutom knöts samman med ett par andra av tidens mäktiga ätter. Predikstolen i Ösmo kyrka har de Flemingska och Yxkullska vapnen på sitt tak. Under taket hänger en tavla i svart och förgylld ram som ger förklaringen. Nedtill står med stora bokstäver: "Gudh til Ähra och Hans Tempel til Prydno, ähr thenna predikostol af Högvälborna Fru Helena Fleming Friherrinna til Harlund, Fru til Fålnäs och Djursnäs förährat 1667." Kyrkan har också en dopskål av silver med årtalet 1660 och däröver ett krönt monogram, H.F. N.B. (Helena Fleming och Nicolaus (Nils) Bååt). Hon skänkte också 1680 Nibili = Nyble gård till "Sin sockne kyrkia Össmo til Cappelans Bordh". Gården användes som komministerboställe fram till 1911 och huvudbyggnaden disponeras numera av Ösmo Hembygdsgille. Släkterna Yxkull och Fleming hade båda gynnats av olika kungar. När de kungliga förläningarna ifrågasattes, drogs Djursnäs med i reduktionen och Hon fick nöja sig med att bo kvar på livstid. Efter hennes död tillföll godset för en tid kronan. Lähde: Martin Gardberg´n tiedosto
1. puoliso Yxkull, Vollmar s. 1609. k. 1649. Eversti.
Fleming, Maria Elisabet Henriksdotter, Bagge af Berga (taulusta 336. Isä: Fleming, Henrik Klasson)
1. puoliso Bagge af Berga, Erik
Fleming, Henrik Henriksson (taulusta 336. Isä: Fleming, Henrik Klasson) s. 21.12.1625. k. 03.05.1697 haudattu Tukholma. Generalmajor.
Ylioppilas Uppsalassa 30.1.1636. Ylioppilas Leidenissa 16.1.1646. Kapteeni (1650). 1. trondheimilaisen jalkaväkirykmentin eversti 1658. Ångermanlandin (sittemmin Jämtlandin) jalkaväkirykmentin eversti 1659. Porin läänin jalkaväkirykmentin eversti 1661, ero kenraalimajurina 1674. Lähde: Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852
1. puoliso Gruus af Edeby, Carin, Fleming k. 1678. Vihitty: 1658.
Fleming af Lais, Erik (taulusta 336. Isä: Fleming, Henrik Klasson) s. 19.02.1616 Edeby Södermanland, Sverige. k. 19.04.1679 Riksten Södermanland, Sverige. Friherre riksråd.
Huvudman vid introduktionen av den friherrliga ätten Fleming af Lais. Han ägde bl a Svidja, Pikkala och Fituna herrgård samt två hemman av Ålö, Rånö och Nåttarö. Den sistnämnda såldes 1720 till familjen Törnflycht på Nynäs. Efter fulländade studier, varunder han i synnerhet vinnlagt sig om bergvetenskapen, skickades han 1635 med assessorn i bergskollegium, Hans Philip till Pite lappmark att upptaga och anlägga Nasa silververk. 1637 befordrad till assessor i bergskollegium, företog han två år därefter en vetenskaplig resa till bergverken i Tyskland, Holland, spanska Nederländerna, England, Skotland och Frankrike och befordrades efter sin hemkomst 1643 till kommissarie i bergskollegium och rikets bergslag. 1651 utnämnd till landshövding över Stora Kopparbergs län och följande året till president i generalbergsamtet och kammarråd, upphöjdes han 1654 till friherre och blev året därefter riksråd och kommissarie i reduktionskollegium. I svenska bergshanteringens historia intager han ett förtjänt rum såsom verksam befordrare av bergslagens utveckling. Såsom enskild man beröms han för sin gudsfruktan, rättskaffenhet och givmildhet till kyrkor och fattiga. Lähde: Martin Gardberg´n tiedosto Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852: Ylioppilas Leidenissa 11.8.1640. Opiskeli Pariisissa, Lontoossa ja Roomassa. Matkusti lähetystön mukana Venäjälle 1634. Päävuoriviraston palvelukseen 1635. Vuorikollegion asessori 1637. Tieteellinen matka suureen osaan Euroopan maita 1639-43. Vuorikollegion ja valtakunnan vuorikuntien komissaari 1643. Kopparbergin läänin maaherra 1651-55, samalla vuorikollegion presidentti ja kamarineuvos 1652. Vapaaherra 1654. Valtaneuvos 1655. Reduktiokollegion komissaari s.v., ero 1678. Maamarsalkka valtiopäivillä 1654 ja 1655. Lanko: Turun hovioikeuden asessori Johan Stålhandske, kuollut 1680.
1. puoliso Soop, Maria Eleonora, Fleming af Lais k. 1651. Vihitty: 1642.
2. puoliso Cruus af Edeby, Christina, Fleming af Lais k. 1701. Vihitty: 1653.
Stienkors, Ingeborg, Horn (taulusta 337. Äiti: Kurck, Elin Jönsdotter)
1. puoliso Horn af Kankas, Arvid Henriksson k. 1606. Käskynhaltija.
Isä: Horn af Kanckas, Henrik Klasson s. 1512.
Äiti: Stålarm, Elin Arvidsdotter, Horn af Kanckas
Horn, Krister Klaesinpoika (taulusta 338. Isä: Horn / Kanckas af, Klas Kristerinpoika) k. 1615. Lakimies, vapaaherra.
1. puoliso Bielke, Catharina Turentytär, Horn Valtaneuvoksen tytär.
Kyle, Karin (taulusta 339. Äiti: Oxienstierna, Anna) s. 1567. k. 1623. Hoviemäntä.
Lapset:
1) Hans (katso taulu 417) s. 1601 syntyi ennen. k. 1624.
Baner, Elsa Beata Axelsdotter, Kurck (taulusta 340. Äiti: Brahe, Ebba Abrahamsdotter) s. 05.06.1634 Gävle, Ruotsi. k. 11.04.1682.
1. puoliso Kurck, Gustaf Jonsson s. 10.10.1624 Klackeborg, Östergötland, Ruotsi. k. 12.03.1689. Vihitty: 08.08.1654.
Brand, Clas Johan (taulusta 341. Isä: Brand, Clas) s. 1673. k. 1719 Tukholma.
1. puoliso Gertten von, Christina Elisabet, Brand s. 1670. k. 25.04.1731 Kemiö. Vihitty: 26.12.1724 Kemiö.
Isä: Gertten von, Berndt Johan
Äiti: Kruse af Kaibala, Maria Elisabet, Gertten von
Brand, Peter (taulusta 341. Isä: Brand, Clas) s. 1674. k. 1700 Riika, Latvia.
1. puoliso Linderot, Anna Margaretha, Brand s. 01.07.1669. k. 04.11.1736 Karuna. Vihitty: 1698.
Brand, Gustav (taulusta 341. Isä: Brand, Clas) s. 1676. k. 1743.
1. puoliso Löwen, Sofia Juliana, Brand s. 1697. k. 1748 haudattu 22.06.1748 Karjaa. Vihitty: 1718.
Isä: Löwen, Gerhard Magnus
Äiti: Stålarm, Beata, Löwen
Brand, Anna Catharina, Feychting (taulusta 341. Isä: Brand, Clas)
1. puoliso Feychting, Carl Henrik k. 1697. Vihitty: 05.07.1696 Kisko.
2. puoliso Hammar, Matts Sigfridsson Vihitty: 1707.
Brand, Herman (taulusta 341. Isä: Brand, Clas) s. 1687. k. 1731 haudattu 09.03.1731 Korsberga, Ruotsi.
1. puoliso Papegoja, Anna Brita, Brand s. 1681. k. 16.01.1765 Korsberga, Ruotsi.
Isä: Papegoja, Brynte
Äiti: Hård af Segerstad, Catharina, Papegoja
Brand, Margaretha, Trentz (taulusta 341. Isä: Brand, Clas) k. 1727 haudattu 11.09.1727 Husby-Lyhundra, Ruotsi.
1. puoliso Trentz, Gabriel s. 1672 Västgötaland, Ruotsi. k. 11.11.1747 Närtuna, Ruotsi. Vihitty: 28.11.1725 Tukholma.
Brand, Anna, Körning (taulusta 342. Isä: Brand, Johan) k. 1734 haudattu 25.02.1734 Bromarv.
1. puoliso Körning, Axel k. 1691. Amiralitetslöjtnant. Vihitty: 1683.
Isä: Körning, Erik Ratsumestari.
Äiti: Gyllenlood, Ingeborg, Körning
Hästesko af Målagård, Johan (taulusta 343. Äiti: Jägerhorn af Spurila, Elisabet) k. 08.04.1671 Taivassalo.
1. puoliso Anckarsköld, Maria, Hästesko af Målagård k. 1692 (jälkeen). Vihitty: 1670.
Isä: Anckarsköld, Arvid Göransson
Äiti: Stierna, Maria, Anckarsköld
Hästesko af Målagård, Hebla, Stiernkors (taulusta 343. Äiti: Jägerhorn af Spurila, Elisabet) k. 1663 (jälkeen).
1. puoliso Stiernkors, Lars Månsson Vihitty: n. 1640.
Jägerhorn af Spurila, Johan (taulusta 344. Isä: Jägerhorn af Spurila, Johan Henriksson) s. 28.02.1643. k. 04.01.1712 Somero.
1. puoliso Munck af Sommernäs, Christina, Jägerhorn af Spurila k. 16.08.1698 Paimio. Vihitty: 1680.
Isä: Munck af Sommernäs, Anders
Äiti: Preen von, Maria Eleonora, Munck af Sommernäs
Munck af Fulkila, Anders (taulusta 345. Äiti: Ljuster, Margareta) s. 1638 Somero. k. 18.03.1675 Somero.
1. puoliso Ramsay, Margareta, Munck af Fulkila k. 30.10.1702.
Isä: Ramsay, Johan
Äiti: Galle i Finland, Märta, Ramsay
Ljuster, Anna Margareta, Hästesko-Fortuna (taulusta 346. Isä: Ljuster, Erik) k. 19.09.1697 Vihti haudattu 19.12.1697.
1. puoliso Hästesko-Fortuna, Gustaf k. 1681.
Isä: Skoo / Hästesko-Fortuna, Jakob Carlsson
Äiti: Ekestubbe, Anna Larsdotter, Skoo / Hästesko-Fortuna
Isä: Stålhane, Lars Savonlinnan läänin sihteerinä 1645-48.
Äiti: Falkenberg, Anna Kristiina, Stålhane
Ljuster, Estrid Helena, Sölfverarm (taulusta 346. Isä: Ljuster, Erik) k. 1689.
1. puoliso Sölfverarm, Henrik Adolf s. 07.02.1653. k. 1713 haudattu 04.00.1713 Hauho. Vihitty: 1678.
Isä: Sölfverarm, Erik Eriksson s. 07.08.1628.
Äiti: Gyllenhierta, Beata Margareta, Sölfverarm
Ljuster, Beata Catarina (taulusta 346. Isä: Ljuster, Erik) k. haudattu 08.11.1696.
1. puoliso Rennerfelt, Anders s. n. 1648. k. 28.05.1715 Nummi. Vihitty: 1678 (ennen).
Isä: Rennier / Rennerfelt, Carl s. 1620 (ennen).
Äiti: Munck, Hebla, Rennier / Rennerfelt
Ramsay, Anders (taulusta 347. Äiti: Ljuster, Anna) k. 30.12.1701 Errastfer, Liivinmaa.
1. puoliso Bäck i Finland, Elisabet, Ramsay k. 1741 (jälkeen).
Isä: Bäck i Finland, Hans Johan s. 21.04.1650.
Äiti: Grass, Elisabet, Bäck i Finland s. 1656.
Ramsay, Catarina, Gyldenär (taulusta 347. Äiti: Ljuster, Anna) k. 12.00.1695 Raisio.
1. puoliso Gyldenär, Erik s. 1659. k. 1710 Somero. Vihitty: n. 1675.
Creutz, Catarina Helena, Bellingshausen von (taulusta 348. Äiti: Silfversparre, Anna)
1. puoliso Bellingshausen von, Hans Henrik
Creutz, Johan Lorenz (taulusta 348. Äiti: Silfversparre, Anna) s. 07.08.1652. k. 05.02.1702 Riika, Latvia.
1. puoliso Bonde, Agneta, Creutz s. 1653. k. 05.09.1737 Hillared, Älvsborgs län, Ruotsi. Vihitty: 18.03.1683 Sandhem, Ruotsi.
Isä: Bonde, Carl Filip
Äiti: Uggla, Maria Elisabet, Bonde
Creutz, Anna Gertrud, Zöge (taulusta 348. Äiti: Silfversparre, Anna) k. 1727.
1. puoliso Zöge, Herman Reinhold s. 10.07.1653 Tallinna, Eesti. k. 20.02.1698 Kaarina.
Creutz, Elsa Margareta, Horns af Marienborg (taulusta 348. Äiti: Silfversparre, Anna) s. 21.05.1664. k. 1743 Pirkkala.
1. puoliso Horns af Marienborg, Carl Gustav Vihitty: 05.11.1685.
2. puoliso Ruthenhjelm, Israel Simonsson k. 1723. Vihitty: 1704.
Isä: Ruuth, Simon Persson s. 1608.
Äiti: Nöthebom, Maria Göransdotter, Ruuth s. 1620.
Boije af Gennäs, Henrik (taulusta 349. Isä: Boije, Erik Eriksson) k. 02.03.1684 haudattu Hauhon kirkkoon. Ratsumestari.
Nimettömiä kuolleita lapsia, N.N. haudattu 13.01.1656 Viipuri, N.N.1, N.N.2, ja N.N.3j haudattu 1658 Viipuri Ylioppilas Turussa 1663/64 Boije Henric. Luutnantti Hälsingen rykmentissä 1675. Tanskalaisten sotavankina Kööpenhaminassa. Ratsumestari(?). Omisti Viipurin pitäjän Strömsnäsin, Tuuloksen Toivoniemen ja Luopioisten Ämmätsän. Lähde: Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852
1. puoliso Charpentier, Anna Margareta, Boije s. 17.07.1659. k. 03.07.1699.
Isä: Charpentier, Toussaint Turun läänin jalkaväkirykmentin everstiluutnantti.
Äiti: Duck, Anna Magdalena, Charpentier
Boije, Johan Gustav (taulusta 349. Isä: Boije, Erik Eriksson) s. 1665. k. 12.01.1737 Tornby, Linköping, Östergötland, Ruotsi.
1. puoliso Sparre, Margareta, Boije k. 13.08.1720 Fornåsa, Östgötland, Ruotsi. Vihitty: 24.08.1694 Ekebyborna, Östgötland, Ruotsi.
Isä: Sparre, Carl
Äiti: Minningerode von, Catarina Lucia, Sparre
Boije, Erik Gustav (taulusta 349. Isä: Boije, Erik Eriksson) k. 04.06.1709.
1. puoliso Leijonsköld, Christina Juliana, Boije s. 12.04.1667. k. 1725 haudattu 30.01.1725 Vittskövle, Kristianstad, Ruotsi.
Isä: Leijonsköld, Augustin
Äiti: Filseck von, Barbara Veronica Sibilla Moser, Leijonsköld
Boije, Anders (taulusta 349. Isä: Boije, Erik Eriksson) s. n. 1668. k. 1727 Tyrväntö. Eversti.
Ylioppilas Turussa. Voluntaari Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentissä 1684, korpraali 1685, ratsukorpraali 1687, kornetti 1688. Ranskalaiseen palvelukseen 1690. Kapteeni Nils Bielken jalkaväkirykmentissä Pommerissa 1682. Hollantilaiseen palvelukseen 1694. Kapteeni Bohuslänin rakuunarykmentissä 1697. Everstiluutnantti saksilaisista vangeista kootussa pataljoonassa 1707, Uplannin viisikäsratsuväkirykmentissä 1709, Uudenmaan ratsuväkirykmentissä s.v., Inkerin rakuunarykmentissä 1710, eversti 1713. Joutui sotavangiksi Torniossa 1715 ja vietiin Moskovaan, palasi 1723, ero s.v. Varrontaeversti (överste i exspektans) Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmentissä s.v. Omisti mm. Tyrvännön Lepaan kartanon. Lähde: Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852
1. puoliso Liewen von, Elsa Christina, Boije s. 11.05.1676 Ösmo, Nynäshamns kommun på södra Södertörn, Ruotsi. k. 1728 Hattula ? haudattu 1728 Hattula. Vihitty: 24.09.1701 Flisby, Jönköping, Ruotsi.
Isä: Liewen von, Gustav Fredrik
Äiti: Kyle, Hillevi Margareta, Liewen von
Forbes, Christina Juliana, Stålhandske (taulusta 350. Äiti: Boije af Gennäs, Christina)
1. puoliso Stålhandske, Henrik Johansson s. 24.06.1647 Kemiö. k. 1714.
Forbes, Brita, Boije af Gennäs (taulusta 350. Äiti: Boije af Gennäs, Christina) s. 1657. k. 1695.
1. puoliso Boije af Gennäs, Hans s. 02.05.1650. k. 16.12.1688. Vihitty: 18.12.1680. Perhesuhteet: Sukupuoleltaan tuntematon lapsi on haudattu 1690 Myrskylä.
Sukupuoleltaan tuntematon lapsi on haudattu 1690 Myrskylä.
Ylioppilas Turussa 1663/64. Majuri Uudenmaan ja Hämeen läänin ratsuväkirykmentissä. Omisti Tyrvännön Lahdentaan sekä Lammin Perttulan ja Ojalan.
Lähde:
Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852
Isä: Boije af Gennäs, Claes Anders
Äiti: Beuraeus, Elin, Boije af Gennäs
Boije af Gennäs, Christer (taulusta 351. Isä: Boije af Gennäs, Christer) k. 1700 (jälkeen). Kapteeni amiraliteetissa.
Ylioppilas Turussa kl. 1664. Voluntaari amiraliteetissa 1668, arklimestari 1669, konstaapeli 1670, aliluutnantti 1672, yliluutnantti 1675, kapteeni 1677, ero 1679. Oli välillä ulkomaisessa palveluksessa 1670-72. Uudestaan sotapalvelukseen 1683, ero 1700. Lähde: Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852
1. puoliso Stubbe, Hedvig, Boije af Gennäs Vihitty: 13.01.1677.
Isä: Stubbe, ??
Äiti: Kohl, Helena Antonsdotter, Stubbe
Boije af Gennäs, Otto Ernst (taulusta 351. Isä: Boije af Gennäs, Christer) Yliluutnantti amiraliteetissa .
Ylioppilas Turussa 1664. Yliluutnantti amiraliteetissa, ero 1697. Lähde: Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852
1. puoliso Grubbe, Anna Dorotea, Boije af Gennäs
Isä: Grubbe, Christoffer
Äiti: Gårffelt, Christina Sigrid, Grubbe
Boije af Gennäs, Göran (taulusta 351. Isä: Boije af Gennäs, Christer) s. 12.12.1661. k. 04.08.1703 Riika, Latvia.
1. puoliso Gyldenbring, Aletha, Boije af Gennäs s. 12.09.1661. k. 1716. Vihitty: 12.06.1683 Tukholma.
Isä: Bring / Gyldenbring, Erik
Äiti: Edenberg, Catharina, Bring / Gyldenbring
Boije af Gennäs, Sofia Margareta, Grass (taulusta 351. Isä: Boije af Gennäs, Christer) k. 1728 haudattu 25.10.1728 Kiikka.
1. puoliso Grass, Henning Johan s. 06.01.1649. k. 11.00.1713 Kiikka. Friherre; vapaaherra. Vihitty: 1679 (ennen).
Boije af Gennäs, Hans (taulusta 352. Isä: Boije af Gennäs, Claes Anders) s. 02.05.1650. k. 16.12.1688. Perhesuhteet: Sukupuoleltaan tuntematon lapsi on haudattu 1690 Myrskylä.
Sukupuoleltaan tuntematon lapsi on haudattu 1690 Myrskylä. Ylioppilas Turussa 1663/64. Majuri Uudenmaan ja Hämeen läänin ratsuväkirykmentissä. Omisti Tyrvännön Lahdentaan sekä Lammin Perttulan ja Ojalan. Lähde: Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852
1. puoliso Forbes, Brita, Boije af Gennäs s. 1657. k. 1695.
Isä: Forbes, Ernst Johan s. 07.10.1624 Porvoon maalaiskunta. Eversti.
Äiti: Boije af Gennäs, Christina, Bergh von
Boije, Beata, Pihl (taulusta 354. Isä: Boije, Göran) k. 1687 (jälkeen).
1. puoliso Pihl, Axel k. 1683.
Boije, Clas (taulusta 354. Isä: Boije, Göran) s. 18.07.1641 Tenhola. k. 10.03.1698 Tenhola.
1. puoliso Cronstjerna, Anna Christina, Boije Vihitty: 05.04.1671 Helsinki.
Isä: Cronstjerna, Mikael
Äiti: Stålarm, Brita, Cronstjerna
Fleming af Liebelitz, Christina, Bonde (taulusta 355. Isä: Fleming af Liebelitz, Herman) k. 1705 (jälkeen).
1. puoliso Bonde, Tord s. 24.01.1610 Frötuna, Ruotsi. k. 07.06.1683 Trästena, Ruotsi. Vihitty: 05.00.1675.
Fleming af Liebelitz, Clas (taulusta 355. Isä: Fleming af Liebelitz, Herman) s. 15.02.1649 Tukholma, Ruotsi. k. 31.07.1685 Aachen, Saksa. Landshövding, kungligt råd, maamarsalkka.
Han fick en till hälften civil och till hälften militärisk uppfostran. Han studerade vid Åbo universitet och gjorde också en vidsträckt studieresa genom Europa. 1675 förordnades han till ledamot i den kommision som skulle undersöka förmyndarregeringens förvaltning. 1677 blev han kansliråd och året efter överste för ett finskt kavalleriregemente. 1680 blev han landshövding i Närke och Värmland, och då var han redan lantmarskalk. Han var för reduktionen, och för att vända motviljan mot reduktionen frånkungen personligen, så gav han i förslag att detta förslaget med reduktionen skulle komma ifrån ständerna själva och inte från kungen. För detta blev han belönad av kungen med en plats i rådet och presidentskap i kammar- och kommerskollegierna. 1683 fick han överinseende över gamla reduktionskollegium och året efter tog han över ledningen över rikets kammare, efter Sten Bielke när han dog, och samma år blev han kansler för Lunds universitet. Han jobbade så mycket så han blev överansträngd, och hans sinne blev nedtryckt av alla de många bittra anfall som han blev föremål för. Han var en av de sällsynta män som arbetade hårt utan tanke på egen vinning. Han var också fattig vilket gjorde att Karl XI efter han död hjälpte hans änka, och hans barn blev två år efter hans död upphöjda till grevligt stånd. Ingen av sönerna lämnade dock några manliga avkomlingar så ätten dog ut 1729. Lähde: Martin Gardberg´n tiedosto Oli maamarsalkaksi tullessaan 31 vuotias. Hän oli opiskellut sekä Upsalan että Turun yliopistossa ja oleskellut useita vuosia ulkomailla, etupäässä Ranskassa, missä sai sotilaskoulutuksen. Lähde: Suomen kansan aikakirjat IV osa, s. 103
1. puoliso Cruus af Edeby, Anna, Fleming af Liebelitz Friherrinna. Vihitty: 1675.
Miehensä kuoleman jälkeen sai kuninkaalta eräitä tiluksia elinajakseen ja kaksi armonvuotta miehensä arvokkaiden virkatoimien takia.
Lähde:
Suomen kansan aikakirjat, osa IV
s. 122
Fleming af Liebelitz, Herman (taulusta 355. Isä: Fleming af Liebelitz, Herman) s. 1654. k. 1718.
1. puoliso Sack, Catarina, Fleming af Liebelitz s. 1658. k. 07.12.1743. Vihitty: 05.02.1679.
Sparre, Anna Johanna, Creutz (taulusta 357. Äiti: Fleming af Liebelitz, Barbro) s. 1657. k. 1712.
1. puoliso Creutz, Johan s. 07.04.1651 Turku. k. 16.09.1726 Turku. Vihitty: 10.06.1677 Turku.
Isä: Creutz, Lorenz s. 1615.
Äiti: Duwall, Elsa, Creutz s. 19.09.1620 Tukholma.
Jordan, Märta, Granfelt (taulusta 361. Äiti: Fleming, Ebba Hermansdotter) s. 1655. k. 1693.
1. puoliso Granfelt, Gabriel Samuelsson s. 1648. k. 11.05.1708 Tukholma.
Isä: Granfelt, Samuel Gabrielsson
Äiti: Jägerhorn, Brita, Granfelt
Wrede, Fabian (taulusta 363. Äiti: Fleming, Märta Henriksdotter) k. 08.04.1709 Riika, Latvia.
1. puoliso Duwall, Helena Gustaviana, Wrede k. 1700. Vihitty: ?.
Fleming, Klas Henriksson (taulusta 367. Isä: Fleming, Henrik Henriksson) k. 1706. Amiralitetskapten.
Ärvde 1698 Ogesta och Herrön efter svärfadern.
1. puoliso Yxkull von, Maria Meijendorff, Fleming
Isä: Yxkull von, Lage Meijendorff
Äiti: Wemstedt, Maria, Yxkull von
Fleming, Ingeborg Henriksdotter, Rålamb (taulusta 367. Isä: Fleming, Henrik Henriksson)
1. puoliso Rålamb, Hans Kammarherre, lagman, friherre.
Fleming, Märta Henriksdotter, Sperling (taulusta 367. Isä: Fleming, Henrik Henriksson)
1. puoliso Sperling, Göran Fältmarskalk, generalguvernör, greve.
Horn af Kanckas, Elin, Gyldenär (taulusta 369. Äiti: Stienkors, Ingeborg) k. 1690. Valtaneuvoksen tytär.
1. puoliso Gyldenär, Johan s. 1598. k. 1685. Majuri, aatelinen.
Horn af Åminne, Mauritz Kristerinpoika (taulusta 370. Isä: Horn, Krister Klaesinpoika) k. 1671. Turun hovioikeuden asessori, vapaaherra.
1. puoliso Horn af Kanckas, Ingeborg, Horn af Åminne k. 1652 haudattu 1652 Tukholman suurkirkko.
Isä: Horn af Kanckas, Arvid Henrikinpoika Päälippueen ratsumies 1579, luutnantti 1583.
Äiti: Särkilahti, Ingeborg, Horn af Kanckas
Stake, Hans (taulusta 371. Äiti: Kyle, Karin) s. 1601 syntyi ennen. k. 1624.
Lapset:
1) Anna (katso taulu 497) k. n. 1658.
Kurck, Ebba Catharina, Grüner (taulusta 372. Äiti: Baner, Elsa Beata Axelsdotter) s. 1666 Gällered, Ruotsi. k. 15.09.1688 Vesterby, Vardnäs, Östergötland, Ruotsi.
1. puoliso Grüner, Johan Diderich s. 27.07.1661 Nedre Foss, Aker, (Oslo?), Norja. k. 25.03.1712 Sorø, Norja. Vihitty: 1686 Allono, Stenby, Östergötland, Ruotsi.
Brand, Clas Johan (taulusta 373. Isä: Brand, Clas Johan) s. 07.04.1707. k. 04.02.1763 Kemiö.
1. puoliso Pilrot, Anna Maria, Brand s. 25.11.1706. k. 03.06.1769 Kemiö. Vihitty: 10.03.1728 Kemiö.
Brand, Clas (taulusta 374. Isä: Brand, Peter) s. 07.10.1699. k. 06.02.1780 Västanfjärd.
1. puoliso Lindcrantz, Eva Märta, Brand s. 22.01.1710. k. 24.02.1732 Pohja. Vihitty: 28.06.1729.
Isä: Lindcrantz, Axel Lorentz s. 03.01.1685.
Äiti: Finberg, Eva Maria, Lindcrantz s. 1689.
Brand, Maria Christina, Kagg (taulusta 377. Isä: Brand, Herman) k. 16.04.1796 Korsberga, Ruotsi.
1. puoliso Kagg, Lars s. 06.01.1722 Mellby, Ruotsi. k. 26.05.1772 Tukholma.
Brand, Catharina Elisabet (taulusta 377. Isä: Brand, Herman) s. 30.11.1718. k. 03.02.1760.
1. puoliso Lagerberg, Johan Emanuel s. 01.12.1690 Fågelås och Hjo, Ruotsi. k. 01.09.1756 Korsberga, Ruotsi. Vihitty: 01.00.1734.
Brand, Anna Brita, Hager (taulusta 377. Isä: Brand, Herman) s. 1727. k. 23.03.1810 Korsberga, Ruotsi.
1. puoliso Hager, Johan Fredrik s. 08.04.1720 Suntak, Ruotsi. k. 10.01.1787 Korsberga, Ruotsi. Vihitty: 19.09.1755 Fröjered, Ruotsi.
Körning, Ingeborg, Schütz (taulusta 379. Äiti: Brand, Anna) s. 02.03.1684 Rilaks.
1. puoliso Schütz, Johan Luutnantti. Vihitty: 13.03.1711.
Stiernkors, Elisabet, Starck (taulusta 381. Äiti: Hästesko af Målagård, Hebla) k. 1696 (jälkeen).
1. puoliso Starck, Carl s. 05.06.1638. k. 05.05.1669.
Isä: Starck, Hans Tomasson s. 12.05.1594.
Äiti: Svärd, Christina, Starck
2. puoliso Renner, Arvid
Jägerhorn af Spurila, Hebla Helena (taulusta 382. Isä: Jägerhorn af Spurila, Johan) s. 1679 Paimio. k. 1741 (jälkeen).
1. puoliso Gisselkors, Nils k. 29.09.1708 Liesna (Lesnaja), Mohilevin kuvernementti, Etelä-Venäjä. Vihitty: 10.01.1699.
Lesnaja, paikkakunta Venäjällä, Mohilevin kuverneraentissa Dnjeprin itäpuolella, Pronja- ja Sos-jokien yhtymäkohdasta luoteiseen; täällä tapahtui 29 p. syysk. 1708 tappelu ruotsalaisten ja venäläisten välillä. Venäläisten lukumäärä lienee ollut n. 14.000, ruotsalaisten 11,000-13,000. Edellisiä johti Pietari tsaari, jälkimäisiä kenraali Lewenhaupt, joka oli lähtenyt liikkeelle
Liivinmaalta yhtyäkseen Kaarle XII:een. Viimemainittu oli aikonut odottaa Lewenhauptia Dnjeprin seuduilla, mutta sittemmin, siinä luulossa että Lewenhauptin armeia jo oli turvassa vihollisen hyökkäykseltä, lähtenyt etelään päin Severiaan, joten Pietari tsaari sai tilaisuuden hyökätä Lewenhauptin kimppuun. Ruotsalaiset eivät tosin tulleet ratkaisevasti voitetuiksi, mutta kun
he menettivät tykistönsä ja melkein kaikki varastonsa ja niin paljon väkeä, että Lewenhaupt saattoi viedä kuninkaan avuksi vain 6,500 miestä, on L:n taistelu luettava heille tappioksi. Venäläisillä oli kaatuneita ja haavoittuneita n. 4,000 miestä.
Lähde:
Tietosanakirja
Otava 1912
Jägerhorn af Spurila, Ebba Catarina, Rosenlew (taulusta 382. Isä: Jägerhorn af Spurila, Johan) s. 1680 Paimio. k. 1748.
1. puoliso Rosenlew, Henrik Johan s. 1646. k. 18.11.1704 Sauvo.
Isä: Schlow / Rosenlew, Ertman
Äiti: Kneben von, Gertrud Dorotea, Schlow / Rosenlew
Jägerhorn af Spurila, Johan Anders (taulusta 382. Isä: Jägerhorn af Spurila, Johan) s. 1681. k. 29.03.1751 Somerniemi.
1. puoliso Pahlen von der, Barbro Juliana, Jägerhorn af Spurila s. 28.03.1693. k. 12.02.1769 Jokioinen. Vihitty: 1713.
Isä: Pahlen von der, Fredrik Adolf s. 1653.
Äiti: Forbes, Sophia Helena, Pahlen von der
Jägerhorn af Spurila, Clas Henrik (taulusta 382. Isä: Jägerhorn af Spurila, Johan) s. 1683. k. 21.04.1745 Mikkelin maalaiskunta.
1. puoliso Grandfelt från Dal, Brigitta, Jägerhorn af Spurila s. 1683. k. 1740 haudattu 13.06.1740 Grava, Värmland, Ruotsi.
Isä: Grandfelt från Dal, Lars
Äiti: Gyllenspetz, Maria, Grandfelt från Dal
Jägerhorn af Spurila, Carl Gustav (taulusta 382. Isä: Jägerhorn af Spurila, Johan) s. 1684 Somerniemi. k. 07.00.1761 Helsinki.
1. puoliso Ramsay, Charlotta Sofia, Jägerhorn af Spurila s. 1683. k. 30.11.1750 Kirkkonummi.
Isä: Ramsay, Anders Erik s. 16.10.1646.
Äiti: Ritter, Dorotea Sofia, Ramsay s. 1651.
Jägerhorn af Spurila, Hans Christer (taulusta 382. Isä: Jägerhorn af Spurila, Johan) s. 1687 Somerniemi. k. 25.09.1744 Helsinki.
1. puoliso Köhler von, Gertrud Helena, Jägerhorn af Spurila k. n. 1756.
Isä: Köhler von, Georg Johan
Äiti: Stålhandske, Märta, Köhler von
Jägerhorn af Spurila, Christina Maria, Ögnelood (taulusta 382. Isä: Jägerhorn af Spurila, Johan) s. 1693.
1. puoliso Ögnelood, Jakob Anders s. 08.01.1675. k. 10.12.1754 Kalvola. Vihitty: 20.03.1728 Somerniemi.
Jägerhorn af Spurila, Anna Elisabet, Stigelius (taulusta 382. Isä: Jägerhorn af Spurila, Johan) s. 1694.
1. puoliso Stigelius, Johannes
Munck af Fulkila, Clas (taulusta 383. Isä: Munck af Fulkila, Anders) k. 08.00.1716 Tobolsk, Venäjä.
1. puoliso Hästesko-Fortuna, Helena Margareta, Munck af Fulkila k. 1707 (jälkeen).
Munck (af Fulkila), Anders Erik (taulusta 383. Isä: Munck af Fulkila, Anders) s. 1670 Hirsijärvi, Somero. k. 09.07.1709 Venäjä. Kuolinsyy: Kuoli vankeudessa.
1. puoliso Hästesko-Fortuna, Maria, Munck (af Fulkila) s. 12.07.1670. k. 14.08.1697 Somero. Vihitty: 28.12.1686 Vihti.
Isä: Hästesko-Fortuna, Lorentz
Äiti: Körning, Ingeborg Margareta, Hästesko-Fortuna
Munck af Fulkila, Margareta Helena (taulusta 383. Isä: Munck af Fulkila, Anders) s. 09.00.1662. k. 1744 haudattu 28.10.1744 Tenhola.
1. puoliso Tragman, Johan k. haudattu 19.04.1730 Tenhola. Vihitty: 1698.
Isä: Bock, Hans Mårtensson
Munck af Fulkila, Magdalena, Pahlen von der (taulusta 383. Isä: Munck af Fulkila, Anders) s. 1662.
1. puoliso Pahlen von der, Otto Magnus k. 1710 Tallinna, Eesti.
Stålhane, Kristina Katarina, Munck (taulusta 384. Äiti: Ljuster, Anna Margareta) k. 1744 haudattu 22.06.1744 Vihti.
1. puoliso Munck, Lorentz Anders s. 15.10.1687 Somero. k. 30.12.1744 Halikko. Vihitty: 1707.
Isä: Munck (af Fulkila), Anders Erik s. 1670 Hirsijärvi, Somero.
Äiti: Hästesko-Fortuna, Maria, Munck (af Fulkila) s. 12.07.1670.
Hästesko-Fortuna, Anna, Stålhane (taulusta 384. Äiti: Ljuster, Anna Margareta) s. 05.02.1675. k. 03.04.1746 Vihti.
Annan suku omisti Suontaan kartanon Vihdissä.
1. puoliso Stålhane, Erik k. 1693 Vanhakylä haudattu Tuusulan kirkko. Luutnantti.
Isä: Stålhane, Anders Ratsumestari.
Äiti: Pistolhjelm, Brita Elisabeth, Stålhane s. 1650.
2. puoliso Nassokin, Axel Gotthard s. 20.09.1670. k. 20.11.1700 Narva, Eesti. Vihitty: 03.08.1693 Vihti.
Isä: Nassokin, Henrik
Äiti: Cronstierna, Märta Catarina, Nassokin
Stålhane, Agneta Margareta, Munck af Fulkila (taulusta 384. Äiti: Ljuster, Anna Margareta) s. 1693. k. 14.11.1775 Somero.
1. puoliso Munck af Fulkila, Johan s. 1689 Somero. k. 1759 Somero. Kornetti, Hirsijärven omistaja 1752 - 1759. Vihitty: 16.01.1710.
Isä: Munck (af Fulkila), Anders Erik s. 1670 Hirsijärvi, Somero.
Äiti: Hästesko-Fortuna, Maria, Munck (af Fulkila) s. 12.07.1670.
Sölfverarm, Beata Maria, Birckholz von (taulusta 385. Äiti: Ljuster, Estrid Helena) s. 1682. k. 1751 haudattu 23.10.1751 Sääksmäki.
1. puoliso Birckholz von, Gustaf Johan k. 1731 haudattu 26.04.1731 Sääksmäki. Vihitty: 07.00.1700 Helsingin pitäjä.
Isä: Birckholz von, Johan Fredrik
Äiti: Birckholz von, Christina Catharina, Birckholz von
Rennerfelt, Erik Johan (taulusta 386. Äiti: Ljuster, Beata Catarina) k. 06.12.1715 Siperia, Venäjä.
1. puoliso Nassokin, Hedvig Margareta, Rennerfelt s. 1675. k. 10.11.1739 Porvoon maalaiskunta.
Isä: Nassokin, Fromhold Johan
Äiti: Svärdfelt, Christina, Nassokin
Rennerfelt, Beata Christina, Salin (taulusta 386. Äiti: Ljuster, Beata Catarina) k. 1732 haudattu 16.03.1732 Nummi.
1. puoliso Salin, Simon k. 1715.
Rennerfelt, Anders Magnus (taulusta 386. Äiti: Ljuster, Beata Catarina) s. 1678. k. 28.05.1730 Vihti.
Kaksi lasta haudattu 24.02.1723, sukupuolesta ei tietoa.
1. puoliso Hästesko-Fortuna,, Margareta, Rennerfelt k. 1738 haudattu 27.01.1738 Vihti.
Isä: Hästesko-Fortuna, Henrik s. 1640.
Äiti: Ekestubbe, Dorotea, Hästesko-Fortuna
Rennerfelt, Ebba Catarina, Tragman (taulusta 386. Äiti: Ljuster, Beata Catarina) k. 1732 (jälkeen).
1. puoliso Tragman, Johan
Zöge, Maria Elisabet, Schauman (taulusta 391. Äiti: Creutz, Anna Gertrud) k. 1730 haudattu 22.05.1730 Kemiö.
Lapset:
1) Anna Maria (katso taulu 536) k. 1763 haudattu 11.09.1763 Hollola.
Ruthenhjelm, Hedvig Eleonora, Pfaler von (taulusta 392. Äiti: Creutz, Elsa Margareta) s. 14.09.1681.
Hedvig Eleonora oli liian vanha saadessaa lapsia C arl von Pfalerin kanssa. Syntymäaika ei voi pitää paikkaansa!
1. puoliso Pfaler von, Carl s. 1691. k. 26.02.1774 Pirkkala.
Isä: Pfaler von, Nils
Äiti: Birckholz von, Anna Margareta
Boije af Gennäs, Anna Magdalena, Sass (taulusta 393. Isä: Boije af Gennäs, Henrik) k. 1741.
1. puoliso Sass, Reinhold s. 1670. k. 01.06.1717 Demjansk, Siperia, Venäjä. Vihitty: 1704.
Isä: Sass, Henrik
Äiti: Ogilwie, Margareta, Sass
Boije, Catharina Maria (taulusta 394. Isä: Boije, Johan Gustav) s. 09.05.1695. k. 21.03.1785 Fornåsa, Östgötland, Ruotsi.
1. puoliso Boije af Gennäs, Anders s. 30.08.1694 Pernaja. k. 22.09.1768 Fornåsa, Östgötland, Ruotsi. Vihitty: 21.02.1720 Fornåsa, Östgötland, Ruotsi.
Isä: Boije af Gennäs, Göran s. 12.12.1661.
Äiti: Gyldenbring, Aletha, Boije af Gennäs s. 12.09.1661.
Boije, Carl Gustav (taulusta 394. Isä: Boije, Johan Gustav) k. 08.08.1769 St. Lars, Ruotsi.
1. puoliso Lewenhaupt, Charlotta Susanna Maria Dorotea, Boije s. 1692. k. 11.03.1774 Ukna, Östgötland, Ruotsi. Vihitty: 1725 Säby, Jönköping, Ruotsi.
Isä: Lewenhaupt, Adam Ludvig
Äiti: Lewenhaupt, Brita Dorotea, Lewenhaupt
Boije, Adam Gustav (taulusta 395. Isä: Boije, Erik Gustav) k. 13.08.1719.
1. puoliso Anckarstjerna, Sofia Christina, Boije k. 1734 Karlskrona, Ruotsi. Vihitty: 21.02.1716.
Isä: Anckarstjerna, Cornelius
Äiti: Sparre, Margareta Elisabet , Anckarstjerna
Boije, Erik Gustav (taulusta 396. Isä: Boije, Anders) s. 1702. k. 19.01.1751 Skällvik, Östergötaland, Ruotsi.
1. puoliso Snoilsky, Christina Charlotta, Boije s. 1700. k. 29.04.1770 Ödeshög, Östgötland, Ruotsi. Vihitty: 1702 Rök, Östgötland, Ruotsi.
Isä: Snoilsky, Johan
Äiti: Beijer von, Christina Regina, Snoilsky
Boije, Hedvig Sofia, Wrangel (taulusta 396. Isä: Boije, Anders) s. 27.07.1704 Flisby, Jönköping, Ruotsi. k. 14.10.1774 Borgstena, Södra Älvsborg, ruotsi.
1. puoliso Wrangel, Bengt Adolf s. 22.01.1697. k. 14.01.1771 Borgstena, Älvsborg, Ruotsi. Vihitty: 02.05.1722 Ödeshög, Östgötland, Ruotsi.
Boije, Hans Henrik (taulusta 396. Isä: Boije, Anders) k. 02.10.1781 Södermanland, Ruotsi.
1. puoliso Hermelin, Anna Helena, Boije s. 07.01.1720. k. 22.07.1793 Tukholma. Vihitty: 28.12.1740.
Isä: Hermelin, Olof
Äiti: Strokirch von, Anna Margareta, Hermelin
Stålhandske, Margareta, Motte de la (taulusta 397. Äiti: Forbes, Christina Juliana)
1. puoliso Motte de la, Carl Johan s. 1667. k. 1736 haudattu 28.02.1736 Lokalahti. Vihitty: 1713.
Isä: Motte de la, Carl s. 12.11.1641.
Äiti: Munck af Fulkila, Catharina, Motte de la s. 18.03.1644 Turku.
Boije af Gennäs, Ernst (taulusta 398. Äiti: Forbes, Brita) k. 14.12.1722 Pernaja.
1. puoliso Berg, Engel, Boije Vihitty: 20.12.1723.
Isä: Berg, Anders
Äiti: Meurman, Anna Maria, Berg s. 1666.
Boije af Gennäs, Hans (taulusta 398. Äiti: Forbes, Brita) s. 1686. k. 18.12.1730 Tyrväntö.
1. puoliso Bergh, Gertrud Helena, Boije af Gennäs k. 07.04.1769 Akaa.
Isä: Berchsonerus, Otto Reinhold Majuri.
Äiti: Brakel, Anna Sofia, Berchsonerus
Boije af Gennäs, Hans (taulusta 399. Isä: Boije af Gennäs, Christer) k. 1719 (jälkeen) Venäjä.
1. puoliso Gyllenadler, Emerentia Brita, Boije af Gennäs k. 30.05.1736 Kalmar, Ruotsi. Vihitty: 18.03.1708 Hossmo, Kalmar, Ruotsi.
Isä: Gyllenadler, Jonas
Äiti: Leijonfelt, Maria Catharina, Gyllenadler
Boije af Gennäs, Christer (taulusta 399. Isä: Boije af Gennäs, Christer) s. 04.11.1678. k. 25.09.1751 Karlshamn, Ruotsi.
1. puoliso Gyllenadler, Margareta Elisabet, Boije af Gennäs k. 25.08.1705 Hästveda, Kristianstads län i Skåne, Ruotsi. Vihitty: 1696.
Isä: Gyllenadler, Jonas
Äiti: Leijonfelt, Maria Catharina, Gyllenadler
Boije af Gennäs, Lorenz Ernst (taulusta 400. Isä: Boije af Gennäs, Otto Ernst) s. 1695. k. 1748 haudattu 29.07.1748 Göteborg, Ruotsi.
1. puoliso Gallén, Anna Maria s. 1701. k. 20.03.1786 Karlskrona, Ruotsi. Vihitty: 25.03.1718 Karlskrona, Ruotsi.
Boije af Gennäs, Otto Christer (taulusta 400. Isä: Boije af Gennäs, Otto Ernst) s. 14.05.1700. k. 05.05.1766 Pälkäne.
1. puoliso Sabelhjerta, Juliana Sofia, Boije af Gennäs k. 1727.
Isä: Sabelhjerta, Carl Gustaf s. 21.03.1670.
Äiti: Bosin, Anna Kristina, Sabelhjerta
Boije af Gennäs, Erik (taulusta 401. Isä: Boije af Gennäs, Göran) s. 21.06.1687 Åland . k. 16.03.1739 Knutby, Tukholma.
1. puoliso Brunner, Gertrud Elisabet, Boije af Gennäs k. 16.10.1729. Vihitty: 1710 Siperia, Venäjä.
Isä: Brunner, Ulrik Johan
Äiti: Richter, Magdalena Gertruda, Brunner
Boije af Gennäs, Anders (taulusta 401. Isä: Boije af Gennäs, Göran) s. 30.08.1694 Pernaja. k. 22.09.1768 Fornåsa, Östgötland, Ruotsi.
1. puoliso Boije, Catharina Maria s. 09.05.1695. k. 21.03.1785 Fornåsa, Östgötland, Ruotsi. Vihitty: 21.02.1720 Fornåsa, Östgötland, Ruotsi.
Isä: Boije, Johan Gustav s. 1665.
Äiti: Sparre, Margareta, Boije
Boije af Gennäs, Sofia Juliana, Rehbinder (taulusta 401. Isä: Boije af Gennäs, Göran) s. 27.02.1695 Viipuri. k. 23.12.1772 Tukholma.
1. puoliso Rehbinder, Carl Herman k. 29.06.1755 Gottröra, Tukholma. Vihitty: 01.12.1722.
Isä: Rehbinder, Gustaf s. 01.02.1647 Tallinna, Eesti.
Äiti: Wärnschöld, Maria, Rehbinder s. 21.01.1655.
Boije af Gennäs, Nils Gustav (taulusta 401. Isä: Boije af Gennäs, Göran) s. 07.09.1698 Viipuri. k. 19.04.1750 Vallerstad, Östgötland, Ruotsi.
1. puoliso Rehnberg, Margareta Charlotta, Boije af Gennäs s. 01.02.1712. k. 14.07.1755. Vihitty: 24.04.1735 Svanhals, Ruotsi.
Isä: Rehnberg, Zakarias
Äiti: Sparre, Maria, Rehnberg
Grass, Margareta, Hufvudsköld (taulusta 402. Äiti: Boije af Gennäs, Sofia Margareta) s. 1693. k. 1774 Kiikka. Friherrina; vapaaherratar.
1. puoliso Hufvudsköld, Erik s. 26.05.1682. k. 31.05.1744. Vihitty: 1718.
Isä: Hufvudsköld, Erik s. n. 1650. Hovijunkkari, tilanomistaja Sauvossa.
Äiti: Gordon, Christina Wellamin Wilhelmintytär, Huvudsköld s. n. 1654.
Boije, Herman (taulusta 405. Isä: Boije, Clas) k. 16.01.1716 Tumen, Siperia, Venäjä.
1. puoliso Rosenlindt, Barbara Maria, Boije
Boije, Brita Margareta, Austrell (taulusta 405. Isä: Boije, Clas)
1. puoliso Austrell, Ezechiel s. 12.01.1669. k. 29.04.1748 Lempäälä. Vihitty: 21.03.1700.
Isä: Austrell, Johan Larsson s. 1627 Tingstad, Ruotsi.
Äiti: Lindemarck, Anna Stensdotter, Austrell s. 1643.
Boije af Gennäs, Märtha Christina, Klick (taulusta 405. Isä: Boije, Clas) s. 1684. k. 1749.
1. puoliso Klick, Carl s. 25.07.1685. k. 12.05.1759 Pohja. Vihitty: 04.07.1709.
Isä: Klick, Henrik
Äiti: Lindsay, Helena, Klick
Fleming af Liebelitz, Barbro, Gyllenstierna af Lundholm (taulusta 408. Isä: Fleming af Liebelitz, Herman) s. 1683. k. 11.00.1747 Kärrbo, Västmanland, Ruotsi.
1. puoliso Gyllenstierna af Lundholm, Axel Erik s. 01.03.1678. k. 14.05.1751 Gråmanstorp i Kristianstads län i Skåne, Ruotsi.
Fleming af Liebelitz, Clas (taulusta 408. Isä: Fleming af Liebelitz, Herman) s. 1685. k. 15.07.1766 Askainen. Överste.
Han ärvde Villnäs som sidoarv och rustade upp slottet 1738 efter stora ofredens förfall, då slottet hade varit en längre period var obebott. Villnäs, Askainen Tarkoittaa Askaisten Louhisaaren linnaa. Lähde: Martin Gardberg´n tiedosto
1. puoliso Liewen von, Johanna Christina, Fleming af Libeliz s. 1704. k. 12.11.1743 Askainen. Vihitty: 1730.
Isä: Liewen von, Herman Johan s. 1669 Tallinna, Eesti.
Äiti: Creutz, Christina Catarina, Liewen von s. 22.03.1685 Turku.
Fleming af Liebelitz, Göran (taulusta 408. Isä: Fleming af Liebelitz, Herman) s. 1687 Tukholma. k. 20.12.1754 Österhaninge, Ruotsi.
1. puoliso Kruse af Kajbala, Catharina Christina, Fleming af Liebelitz s. 16.07.1689 Vadsbro, Södermalmslän, Ruotsi. k. 13.12.1732. Vihitty: 28.03.1734.
Lapsia oli kaikkiaan 7, mutta 2 sukupuolesta eikä etunimestä ole tietoa!
Isä: Kruse af Kajbala, Carl Gustav
Äiti: Falkenberg af Trystorp, Charlotta Catarina, Kruse af Kajbala
Fleming af Liebelitz, Herman (taulusta 408. Isä: Fleming af Liebelitz, Herman) s. 23.09.1690 Tukholma. k. 04.06.1769 Espoo.
1. puoliso Oxenstierna af Eka och Lindö, Margareta, Fleming af Libelitz s. 07.06.1683 Skedevi, Östergötland, Ruotsi. k. 1744. Vihitty: 31.03.1717 Vingåker, Ruotsi.
Isä: Oxenstierna af Eka och Lindö, Erik
Äiti: Uggla, Margareta Beata, Oxenstierna af Eka och Lindö
Fleming af Liebelitz, Lars (taulusta 408. Isä: Fleming af Liebelitz, Herman) s. 1695. k. 27.05.1748 Älghult, Kronobergs län, Ruotsi.
1. puoliso Fahlström, Ulrika Eleonora, Fleming af Liebelitz s. 1695. k. 29.11.1754 Älghult, Kronobergs län, Ruotsi. Vihitty: 1729.
Isä: Fahlström, Ludvig
Äiti: Ranck, Christina Elisabet, Fahlström
Fleming af Liebelitz, Otto (taulusta 408. Isä: Fleming af Liebelitz, Herman) s. 20.12.1696. k. 24.11.1779 Sätuna, Uppland, Ruotsi. Riksråd.
Han ingick till en början å den militära banan, utnämndes 1717 till fänrik vid livgardet, avancerade 1740 till kapten och 1748 till överste i armén. S. å. förordnades han till svenskt sändebud i Köpenhamn, närmast på grund av de tjänster, han gjort Hattpartiet vid 1746-47 års riksdag, då han var ledamot av sekreta utskottet och mindre sekreta deputationen samt vanhedrade sitt minne genom att rösta för användande av tortyr i den Blackwellska rättegången. Även följande riksdag, 1751-52, hedrades han med liknande uppdrag och var uppförd å rådsförslag. 1755 nådde han denna värdighet och tillstyrkte 1757 kriget mot Preussen. I ekonomiska frågor synes han ha hyllat friare grundsatser än flertalet av sina politiska meningsfränder och motsatte sig de skärpta införselförbuden och försöken att »reglera kursen». 1765 blev han tillika med flertalet Hattar i rådet avlägsnad från sitt ämbete, till vilket han vid Hattarnas seger 1769 återkallades. Det vägrades emellertid honom nu återinträda i rådet. Lähde: Martin Gardberg´n tiedosto
1. puoliso Gyllengrip, Catarina Charlotta, Fleming af Liebelitz s. 06.06.1700 Jönköping, Ruotsi. k. 30.05.1784 Sätuna, Uppland, Ruotsi. Vihitty: 14.01.1733 Trevattna, Skaraborg län.
Isä: Gyllengrip, Gabriel
Äiti: Ribbing, Margareta Hedvig, Gyllengrip
Creutz, Elsa, Glanz / Glansenstierna (taulusta 409. Äiti: Sparre, Anna Johanna) s. 24.08.1681. k. 17.01.1768 Turku.
1. puoliso Glanz / Glansenstierna, Lorenz s. 10.08.1672 Tukholma. k. 03.01.1740 Tukholma.
Isä: Glanz, Olof s. 1617.
Äiti: Huden von, Maria, Glanz
Creutz, Gustav (taulusta 409. Äiti: Sparre, Anna Johanna) s. 10.01.1683. k. 13.08.1746 Pohjanlahti.
1. puoliso Maydell, Hedvig Helena, Creutz s. 12.00.1688. k. 05.01.1758 Tukholma. Vihitty: 20.08.1707 Pernaja.
Isä: Maydell, Georg Johan s. 1648.
Äiti: Taube, Hedvig Helena, Maydell
Creutz, Carl (taulusta 409. Äiti: Sparre, Anna Johanna) s. 10.07.1685. k. 15.04.1740 Pernaja.
1. puoliso Wrede af Elimä, Barbro Helena, Creutz k. 1795. Vihitty: 23.09.1723.
Isä: Wrede, Fabian
Äiti: Treijden von, Gertrud Sofia, Wrede
Creutz, Brita, Fock (taulusta 409. Äiti: Sparre, Anna Johanna) s. 11.05.1689. k. 07.02.1720 Halmstad, Ruotsi.
1. puoliso Fock, Henrik Johan s. 1676. k. 23.01.1737 Varberg, Ruotsi.
Creutz, Johan (taulusta 409. Äiti: Sparre, Anna Johanna) s. 08.06.1692. k. 1748.
1. puoliso Wrede af Elimä, Agneta Sofia, Creutz s. 10.07.1697 Salem, Ruotsi. k. 01.00.1753. Vihitty: 1722.
Isä: Wrede, Fabian
Äiti: Duwall, Helena Gustaviana, Wrede
Creutz, Svante (taulusta 409. Äiti: Sparre, Anna Johanna) s. 24.04.1695. k. 26.10.1762 Roasjö, Älvsborg, Ruotsi.
1. puoliso Gyllengrip, Märta Johanna, Creutz k. 07.02.1731. Vihitty: 1722.
Isä: Gyllengrip, Gabriel
Äiti: Ribbing, Margareta Hedvig, Gyllengrip
2. puoliso Sperling, Catarina, Creutz s. 27.03.1690. k. 05.01.1739.
Isä: Sperling, Göran Fältmarskalk, generalguvernör, greve.
Äiti: Fleming, Märta Henriksdotter, Sperling
3. puoliso Fleming, Maria Helena Klasdotter k. 14.03.1771 Hangelösa, i Skaraborgs län, Ruotsi. Vihitty: 13.03.1740 Huddinge, Ruotsi.
Isä: Fleming, Klas Henriksson Amiralitetskapten.
Äiti: Yxkull von, Maria Meijendorff, Fleming
Creutz, Christina, Natt och Dag (taulusta 409. Äiti: Sparre, Anna Johanna) s. 23.04.1701. k. 15.08.1777 Fogelsta, Södermanland, Ruotsi.
1. puoliso Natt och Dag, Johan Carl s. 18.12.1698. k. 02.03.1749 Lapppeenranta. Vihitty: 26.12.1722.
Granfelt, Carl Gustaf (taulusta 410. Äiti: Jordan, Märta) s. 28.07.1683 Naantalin maaseurakunta. k. 24.12.1767 Pirkkala. Porin läänin jalkaväkirykmentin Vesilahden komppanian kapteeni.
1. puoliso Pfaler von, Magdalena Gertrud, Granfelt s. 07.03.1688. k. 28.10.1779. Vihitty: 27.02.1723.
Isä: Pfaler von, Carl
Äiti: Skalm, Maria Kristina, Pfaler von
Wrede af Elimä, Barbro Helena, Creutz (taulusta 411. Isä: Wrede, Fabian) k. 1795.
1. puoliso Creutz, Carl s. 10.07.1685. k. 15.04.1740 Pernaja. Vihitty: 23.09.1723.
Isä: Creutz, Johan s. 07.04.1651 Turku.
Äiti: Sparre, Anna Johanna, Creutz s. 1657.
Wrede, Märta, Hilleström (taulusta 411. Isä: Wrede, Fabian)
1. puoliso Hilleström, Anders s. n. 1680. k. 1754.
Wrede, Ebba Gustaviana, Duwall (taulusta 411. Isä: Wrede, Fabian)
1. puoliso Duwall, Jakob s. 10.11.1731 Elimäki.
Wrede, Henrik Johan (taulusta 411. Isä: Wrede, Fabian) s. 1696. k. 20.08.1758 Kimstad, Östergötland, Ruotsi.
1. puoliso Skytte, Elisabet Charlotta, Wrede s. 03.11.1697 Kristberg, Östgötland, Ruotsi. k. Kimstad, Östgötland, Ruotsi. Vihitty: 1721.
Isä: Skytte, Hans
Äiti: Törnsköld, Vendla Catarina, Skytte
Wrede af Elimä, Otto Gustav (taulusta 411. Isä: Wrede, Fabian) s. 06.05.1709 Riika, Latvia. k. 18.06.1772 Anjala.
1. puoliso Duffus, Charlotta Regina, Wrede af Elimä s. 30.10.1711 Lontoo, Englanti. k. 02.03.1802 Anjala. Vihitty: 23.06.1741 Julita, Södermanland, Ruotsi.
Isä: Sutherland / Duffus, Kenneth
Äiti: Sjöblad, Charlotta Christina, Sutherland / Duffus
Wrede af Elimä, Beata Carlotta, Creutz (taulusta 411. Isä: Wrede, Fabian) s. 1688. k. 09.01.1744 Parainen.
1. puoliso Creutz, Carl Johan s. 15.06.1687 Turku. k. 13.03.1757 Parainen. Vihitty: 12.05.1722.
Isä: Creutz, Lorentz s. 31.03.1646 Pernaja.
Äiti: Stenbock, Hedvig Eleonora, Creutz s. 16.06.1666.
Wrede, Fabian (taulusta 411. Isä: Wrede, Fabian) s. 08.04.1694 Elimäki. k. 17.02.1768 Julita, Södermanland, Ruotsi.
1. puoliso Sparre, Catharina Charlotta, Wrede k. 1759. Vihitty: 01.11.1715 Östra Stenby, Östergötland, Ruotsi.
Isä: Sparre, Jakob Casimir
Äiti: Leijonhufvud, Brita, Sparre
Wrede af Elimä, Agneta Sofia, Creutz (taulusta 411. Isä: Wrede, Fabian) s. 10.07.1697 Salem, Ruotsi. k. 01.00.1753.
1. puoliso Creutz, Johan s. 08.06.1692. k. 1748. Vihitty: 1722.
Isä: Creutz, Johan s. 07.04.1651 Turku.
Äiti: Sparre, Anna Johanna, Creutz s. 1657.
Fleming, Maria Helena Klasdotter (taulusta 412. Isä: Fleming, Klas Henriksson) k. 14.03.1771 Hangelösa, i Skaraborgs län, Ruotsi.
1. puoliso Creutz, Svante s. 24.04.1695. k. 26.10.1762 Roasjö, Älvsborg, Ruotsi. Vihitty: 13.03.1740 Huddinge, Ruotsi.
Isä: Creutz, Johan s. 07.04.1651 Turku.
Äiti: Sparre, Anna Johanna, Creutz s. 1657.
Fleming, Carl Klasson (taulusta 412. Isä: Fleming, Klas Henriksson)
1. puoliso Duwall, Anna Elisabet, Fleming
Sperling, Catarina, Creutz (taulusta 414. Äiti: Fleming, Märta Henriksdotter) s. 27.03.1690. k. 05.01.1739.
1. puoliso Creutz, Svante s. 24.04.1695. k. 26.10.1762 Roasjö, Älvsborg, Ruotsi. Vihitty: ??.
Isä: Creutz, Johan s. 07.04.1651 Turku.
Äiti: Sparre, Anna Johanna, Creutz s. 1657.
Gyldenär, Margaretha, Berg (taulusta 415. Äiti: Horn af Kanckas, Elin) k. 1705 (ennen).
1. puoliso Berg von, Henrik Johan Ratsumestari, Kurhilan Peurula.
Horn af Åminne, Arvid Mauritzinpoika (taulusta 416. Isä: Horn af Åminne, Mauritz Kristerinpoika) s. 10.01.1631 Kärkinen, Karuna, Sauvo. k. 17.03.1692 Kärkinen, Karuna, Sauvo. Vapaaherra, maaherra, eversti, kirkonisäntä.
1. puoliso Gyldenär, Ingeborg Johannintytär, Horn af Åminne s. 1639. Majurin tytär. Vihitty: 1658 Laakspohja, Lohja.
Stake, Anna (taulusta 417. Isä: Stake, Hans) k. n. 1658.
Lapset:
1) Anna (katso taulu 606) Majurinrouva.
Grüner, Gustavus (taulusta 418. Äiti: Kurck, Ebba Catharina) s. 01.01.1688 Saeby, Östergötland, Ruotsi. k. 28.02.1763 Oslo, Norja.
1. puoliso Vind, Sophie Amali, Grüner s. 15.05.1698 Toten, Oppland, Norja. k. 04.12.1722 Köpenhamina, Tanska. Vihitty: 02.05.1719 Frederikstad, Norja.
Brand, Henrik Johan (taulusta 419. Isä: Brand, Clas Johan) s. 12.03.1730 Kemiö. k. 04.12.1799 Kemiö.
1. puoliso Rosenlindt, Hedvig Sofia, Brand s. 30.08.1748 Nurmijärvi. k. 06.12.1817 Karjaa. Vihitty: 18.10.1784 Karjaa.
Isä: Rosenlindt, Berndt Johan s. 20.11.1724 Karjaa.
Äiti: Barck, Johanna, Rosenlindt
Brand, Karl Gustaf (taulusta 419. Isä: Brand, Clas Johan) s. 10.09.1731. k. 07.09.1775 Kemiö.
1. puoliso Aminoff, Charlotta Gustava, Brand s. 22.10.1744 Bromarv. k. 28.09.1821 Pohja. Vihitty: 13.12.1770 Kemiö.
Isä: Aminoff, Berndt Johan s. 16.03.1697 Inkerinmaa, Venäjä.
Äiti: Giös, Anna Elisabet, Aminoff s. 1707.
Brand, Carl Johan (taulusta 420. Isä: Brand, Clas) s. 16.07.1735. k. 12.06.1813 Västanfjärd.
1. puoliso Paulin, Christina Johanna, Brand s. 10.04.1727. k. 07.05.1797 Västanfjärd. Vihitty: 27.12.1757 Västanfjärd.
Isä: Paulin, Johan Elias
Äiti: Källberg, Margaretha, Paulin
Brand, Otto Magnus (taulusta 420. Isä: Brand, Clas) s. 07.06.1747 Karuna. k. 17.06.1786 Somero.
1. puoliso Tujulin, Lovisa, Brand s. 08.09.1748. k. 16.12.1808 Perniö. Vihitty: 21.05.1771 Muurla.
Isä: Tujulin, Erik s. 18.03.1698 Kymi.
Äiti: Litzman, Märta Katarina, Tujulin s. 1713.
Brand, Adolf Fredrik (taulusta 420. Isä: Brand, Clas) s. 21.06.1755 Karuna. k. 14.07.1813 Laitila.
1. puoliso Osén, Ulrika, Brand s. 05.08.1750. k. 28.08.1807 Laitila. Vihitty: 05.06.1781 Lieto.
Isä: Osén, Christoffer
Äiti: Starckou, Sofia, Osén
Schütz / Schytz, Anna Elisabet, Ingman (taulusta 424. Äiti: Körning, Ingeborg) s. 1712. k. 08.03.1755 Mörby .
1. puoliso Ingman, Henrik Matinpoika s. 1711 Turku . k. 1768 Pohja Mörby . Rusthollari. Vihitty: 1744.
Turun katedraalikoulun oppilas 6.2.1727 (in cl. rect. circ. infer., Pojoensis) - 21.4.1730 (examen). Ylioppilas Turussa kl. 1730 Ingman Henr. Nyl _ 329. Respondentti 21.5.1740, pr. Johan Browallius U670. - Rusthollari Pohjan Mörbyssä.
Lähde:
Ylioppilasmatrikkeli 1640 - 1852
Isä: Ingman, Matts Matinpoika s. 1666 Pohja . Rusthollari.
Äiti: Groth, Margareta Jakobsdotter, Ingman s. n. 1674 Inkoo .
Jägerhorn af Spurila, Reinhold Johan (taulusta 428. Isä: Jägerhorn af Spurila, Johan Anders) s. 17.05.1716. k. 19.11.1790 Loimijoki.
1. puoliso Willebrand von, Hedvig Eleonora, Jägerhorn af Spurila s. 1725. k. 20.08.1795 Mietoinen. Vihitty: 04.01.1750 Turku.
Isä: Willebrand von, Ernst Gustav s. 03.05.1680 Liivinmaa.
Äiti: Creutz, Eleonora Maria, Willebrand von
Jägerhorn af Spurila, Fredrik Anders (taulusta 428. Isä: Jägerhorn af Spurila, Johan Anders) s. 11.07.1723 Somerniemi. k. 25.11.1801 Pernaja.
1. puoliso Brunow, Ulrika Sofia, Jägerhorn af Spurila s. 05.06.1734. k. 13.01.1803 Pernaja.
Isä: Brunow, Adam Reinhold s. 22.08.1698. Kaopteeni 1739 (linnoitusjoukkojen Suomen prikaati).
Äiti: Glansenstierna, Eva Sofia, Brunow s. 20.01.1712.
Jägerhorn af Spurila, Sofia Catarina, Willebrand von (taulusta 428. Isä: Jägerhorn af Spurila, Johan Anders) s. 17.08.1727. k. 18.11.1791.
1. puoliso Willebrand von, Ernst Gustaf s. 1726. k. 06.10.1784 Turku. Alikapteeni. Vihitty: 30.09.1750 Somerniemi.
Isä: Willebrand von, Ernst Gustav s. 03.05.1680 Liivinmaa.
Äiti: Creutz, Eleonora Maria, Willebrand von
Jägerhorn af Spurila, Christina Anna, Runner (taulusta 429. Isä: Jägerhorn af Spurila, Clas Henrik) s. 1712. k. 19.02.1766.
1. puoliso Runner, Olof Vihitty: 01.01.1731.
Jägerhorn af Spurila, Lorenz Johan (taulusta 429. Isä: Jägerhorn af Spurila, Clas Henrik) s. 04.09.1720 Grava, Värmland, Ruotsi. k. 09.05.1751.
1. puoliso Uggla, Elsa Catharina, Jägerhorn af Spurila k. 24.07.1795 Segersta, Ruotsi. Vihitty: 29.03.1747 Segersta, Ruotsi.
Isä: Uggla, Carl
Äiti: Cremer, Brita Margareta, Uggla
Jägerhorn af Spurila, Carl Fredrik (taulusta 429. Isä: Jägerhorn af Spurila, Clas Henrik) s. 10.08.1722 Grava, Värmland, Ruotsi. k. 02.03.1773 Mikkelin maalaiskunta.
1. puoliso Fieandt von, Elsa Sofia, Hästesko af Målargård s. 01.11.1717 Siperia, Venäjä. k. 16.07.1790 Mikkelin maalaiskunta.
Isä: Fieandt, Johan Henrik s. 03.02.1683 Eesti. Kajaanin linnan komendantti 1715 ja sen puolustaja 1716.
Äiti: Tawaststjerna, Elisabet Sofia Jakob-Pontuksentytär, Schmiedefelt s. 22.10.1695.
Jägerhorn af Spurila, Hedvig Juliana, Cronstedt (taulusta 431. Isä: Jägerhorn af Spurila, Hans Christer) s. 20.12.1720 Helsingin pitäjä. k. 22.04.1787 Kirkkonummi.
1. puoliso Cronstedt, Johan Gabriel s. 12.07.1720 Turinge, Stokholm. k. 23.03.1774. Tykistön majuri. Vihitty: 19.10.1755.
Isä: Olderman / Cronstedt, Gabriel s. 02.05.1670 Stokholm. Eversti, valtakunnan linnoituslaitoksen johtaja, kenraaliluutnantti.
Äiti: Adlerberg, Maria Elisabet, Olderman / Cronstedt s. 28.01.1694 Jönköping, Ruotsi.
Jägerhorn af Spurila, Märta Charlotta, Ingelotz (taulusta 431. Isä: Jägerhorn af Spurila, Hans Christer) s. 23.01.1725 Tuusula. k. 13.07.1786 Tibble, Uppsala, Ruotsi.
1. puoliso Ingelotz, Johan Andreas s. 22.12.1711 Stora Mellby, Ruotsi. k. 18.01.1762 Loviisa. Vihitty: 22.11.1747 Kirkkonummi.
Jägerhorn af Spurila, Carl Magnus (taulusta 431. Isä: Jägerhorn af Spurila, Hans Christer) s. 21.05.1730. k. 28.04.1782 Oulu.
1. puoliso Kochen von, Anna Antoinetta, Jägerhorn af Spurila s. 07.02.1734. k. 16.04.1804. Vihitty: 30.12.1760.
Isä: Kochen von, Johan Henrik
Äiti: Hildebrand, Maria Antoinetta, Kochen von
Ögnelood, Beata Eleonora, Gertten von (taulusta 432. Äiti: Jägerhorn af Spurila, Christina Maria) s. 07.07.1734 Tenhola. k. 04.08.1808 Lempäälä.
1. puoliso Gertten von, Berndt Johan s. 21.11.1724 Kalvola. k. 16.05.1795 Kalvola. Majuri. Vihitty: 29.06.1762 Kirkkonummi.
Isä: Gertten von, Berndt Wilhelm s. 25.07.1690 Viipurin pitäjä.
Äiti: Tammelin, Anna, Gertten von s. 1702.
Munck af Fulkila, Mårten Johan (taulusta 434. Isä: Munck af Fulkila, Clas) s. 24.02.1699 Vihti. k. 12.00.1759 Somero.
1. puoliso Ritz, Catarina, Munck af Fulkila s. 1703 Viipuri ?. k. 27.05.1755 Somero. Vihitty: 18.01.1728 Somero.
Isä: Ritz, Jakob s. 1656 Lüneburg, Saksa.
Äiti: Wegner, Margareta, Ritz
Munck af Fulkila, Clas (taulusta 434. Isä: Munck af Fulkila, Clas) s. 20.08.1704 Vihti. k. 12.04.1761 Vihti.
1. puoliso Rehausen von, Magdalena Eleonora, Munck af Fulkila s. 16.02.1719. k. 11.03.1786 Espoo. Vihitty: 24.05.1738 Vihti.
Isä: Rehausen von, Gotthard Georg s. 20.04.1689 Liivinmaa.
Äiti: Sneckenberg, Catharina Helena, Rehausen von s. 18.11.1697 Tukholma.
Munck, Lorentz Anders (taulusta 435. Isä: Munck (af Fulkila), Anders Erik) s. 15.10.1687 Somero. k. 30.12.1744 Halikko.
1. puoliso Stålhane, Kristina Katarina, Munck k. 1744 haudattu 22.06.1744 Vihti. Vihitty: 1707.
Isä: Stålhane, Lars Korpraali, Vihdin Irjalan omistaja.
Äiti: Ljuster, Anna Margareta, Hästesko-Fortuna
Munck af Fulkila, Johan (taulusta 435. Isä: Munck (af Fulkila), Anders Erik) s. 1689 Somero. k. 1759 Somero. Kornetti, Hirsijärven omistaja 1752 - 1759.
1. puoliso Stålhane, Agneta Margareta, Munck af Fulkila s. 1693. k. 14.11.1775 Somero. Vihitty: 16.01.1710.
Isä: Stålhane, Lars Korpraali, Vihdin Irjalan omistaja.
Äiti: Ljuster, Anna Margareta, Hästesko-Fortuna
Munck, Kristina Juliana, Tammelander (taulusta 438. Äiti: Stålhane, Kristina Katarina) s. 15.02.1708. k. n. 1743.
1. puoliso Tammelander, Erik s. 11.03.1692. k. 18.03.1761 Kalvola.
Isä: Tammelander, Jakob Michaelinpoika Tammelan kappalainen 1687.
Äiti: Hassalenius, Elisabet, Tammelander
Nassokin, Margareta Juliana, Ordemunius (taulusta 439. Äiti: Hästesko-Fortuna, Anna) s. 06.05.1694 Vihti. k. 08.05.1748.
1. puoliso Ordemunius, Joakim Vihitty: 17.02.1716.
Nassokin, Henrik (taulusta 439. Äiti: Hästesko-Fortuna, Anna) s. 19.04.1698 Vihti. k. 27.12.1758 Porvoon maalaiskunta.
1. puoliso Stålhane, Anna Maria, Nassokin s. 21.10.1702. k. kuoli 1720-luvulla.
Isä: Stålhane, Johan s. 1666. Luutnantti Viipurin jalkaväkirykmentti, kartanonomistaja.
Äiti: Gyllenbögel, Maria, Stålhane s. n. 1685.
Nassokin, Axel Gotthard (taulusta 439. Äiti: Hästesko-Fortuna, Anna) s. 22.08.1700. k. 11.11.1761 Vihti.
1. puoliso Rennerfelt, Margareta Juliana, Nassokin s. 1706. k. 30.08.1776 Vihti. Vihitty: 22.03.1723.
Isä: Rennerfelt, Anders Magnus s. 1678.
Äiti: Hästesko-Fortuna,, Margareta, Rennerfelt
Munck af Fulkila, Lorenz Anders (taulusta 440. Äiti: Stålhane, Agneta Margareta) s. 17.03.1712 Somero. k. 15.07.1771 Somero.
1. puoliso Hohenhausen, Margareta Helena, Munck af Fulkila Vihitty: 28.06.1745 Tuusula.
Munck af Fulkila, Johan (taulusta 440. Äiti: Stålhane, Agneta Margareta) s. 20.11.1716 Hirsijärvi, Somero. k. 11.08.1784 Somero. Luutnantti, Hirsijärven omistaja 1760-1784 .
1. puoliso Stubbe, Catharina, Munck af Fulkila s. 1727. k. 10.02.1812 Somero. Hirsijärven omistaja 1785-1805. Vihitty: 08.05.1763 Somerniemi.
Isä: Stubbe, Carl s. 1691.
Äiti: Pahlen von der, Hedvig Eleonora, Stubbe s. 1700. Someron Kimalan osaomistaja 1752-1769.
Munck af Fulkila, Anders Erik (taulusta 440. Äiti: Stålhane, Agneta Margareta) s. 28.10.1720 Särestad, Skaraborgs / Västra Götaland, Ruotsi. k. 04.09.1779 Rantasalmi.
1. puoliso Wright, Hedvig Juliana, Munck af Fulkila s. 1730. k. 30.12.1808 Lohja. Vihitty: 15.11.1747 Mikkelin maalaiskunta.
Isä: Wright, Henrik
Äiti: Halenius, Sofia, Wright
Munck af Fulkila, Beata Sofia, Stålhane (taulusta 440. Äiti: Stålhane, Agneta Margareta) s. 12.04.1723 Somero. k. 16.03.1800 Vihti.
1. puoliso Stålhane, Erik Johan s. 07.10.1727 Tukholma, Ruotsi. k. 05.01.1807 Espoon Kilo. Majuri 1790. Vihitty: 27.09.1757 Somero.
Omisti Kotkaniemen, kunnes 1760-luvulla myi sen kamariherra parooni Ulrich von Dübenille. (Ulrich von Düben oli syntynyt 1706 Ruotsissa ja muuttanut Suomeen, kuoli 1771. Hänen puolisonsa oli Anna Charlotta Lotgia)
Isä: Stålhane, Erik Magnus s. 1707 Uusimaa. Kornetti (ratsukomppanian nuorin upseeri), omisti Kotkaniemen säterin.
Äiti: Rosmark, Christina, Stålhane s. 1697.
Munck af Fulkila, Jakob Gustav (taulusta 440. Äiti: Stålhane, Agneta Margareta) s. 27.04.1726 Somero. k. 15.06.1770 Sammatti.
1. puoliso Aminoff, Ulrika Margareta, Munck af Fulkila s. 1731. Vihitty: 13.08.1751 Pohja.
Isä: Aminoff, Carl Gustav s. 13.09.1700 Inkerinmaa, Venäjä.
Äiti: Saarbrücken von, Catharina Elisabeth, Aminoff
Munck af Fulkila, Agneta Margareta, Agricola (taulusta 440. Äiti: Stålhane, Agneta Margareta) s. 19.04.1729 Somero. k. 25.12.1787 Tuusula.
1. puoliso Agricola, Anders k. 25.08.1784 Vihti. Maisteri, kappalainen Tammisaari. Vihitty: 12.03.1765 Somero.
Ylioppilas Turussa 1744. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 6.9.1760. Uudenmaan jalkaväkirykmentin ylim. pataljoonansaarnaaja 1760. Tammisaaren kappalainen 1764, samalla pedagogi 1771, ero sairauden takia 1783. Omisti Vihdin Niemenkylän. Saarnaaja pappeinkokouksessa Turussa 1773.
Lähde:
Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852
Isä: Agricola, Georg Vihdin kappalainen.
Äiti: Malm, Maria, Agricola s. 1705.
Birckholz von, Eva Catharina, Blåfield (taulusta 441. Äiti: Sölfverarm, Beata Maria) s. 26.10.1714. k. 31.01.1766 Sääksmäki.
1. puoliso Blåfield, Henrik k. 28.04.1746 Sääksmäki. Luutnantti. Vihitty: 31.03.1728 Sääksmäki.
Isä: Blåfield, Erik s. 1654.
Äiti: Huvudsköld, Catarina, Blåfield
Rennerfelt, Carl Magnus (taulusta 444. Isä: Rennerfelt, Anders Magnus) s. 10.04.1701 Vihti. k. 1722.
Kaksi lasta, sukupuolesta ei tietoa, haudattu 24.02.1723
1. puoliso Schmiedefelt, Beata Christina, Rennerfelt s. 06.02.1704 Sammatti. k. 16.03.1767 Sammatti.
Kaksi lasta, sukupuolesta ei tietoa, haudattu 24.02.1723
Isä: Schmiedefelt, Christian Joakim s. 1672.
Äiti: Rohr von, Lovisa, Schmiedefelt
Rennerfelt, Henrik Ludvig (taulusta 444. Isä: Rennerfelt, Anders Magnus) s. 03.10.1703 Vihti. k. 06.01.1754 Vihti.
1. puoliso Aeimelaeus, Anna Catharina, Rennerfelt s. 1724. k. 23.12.1788 Vihti, Kirvelä. Vihitty: 30.09.1743 Vihti.
Isä: Aejmalaeus, Anders Jakobsson s. 10.02.1677 Euran Vaanii. Kirkkoherra Halikossa; Kaplan i Sagu 1708- och som kyrkoherde i Halikko 1722-.
Äiti: Didron, Maria Elisabet, Aeimalaeus
Rennerfelt, Margareta Juliana, Nassokin (taulusta 444. Isä: Rennerfelt, Anders Magnus) s. 1706. k. 30.08.1776 Vihti.
1. puoliso Nassokin, Axel Gotthard s. 22.08.1700. k. 11.11.1761 Vihti. Vihitty: 23.02.1723.
Isä: Nassokin, Axel Gotthard s. 20.09.1670.
Äiti: Hästesko-Fortuna, Anna, Stålhane s. 05.02.1675.
Rennerfelt, Beata Christina, Nassokin (taulusta 444. Isä: Rennerfelt, Anders Magnus) s. 1709 Vihti. k. 27.03.1775 Porvoo.
1. puoliso Nassokin, Henrik s. 19.04.1698 Vihti. k. 27.12.1758 Porvoon maalaiskunta.
Isä: Nassokin, Axel Gotthard s. 20.09.1670.
Äiti: Hästesko-Fortuna, Anna, Stålhane s. 05.02.1675.
Rennerfelt, Anna Juliana, Tammelander (taulusta 444. Isä: Rennerfelt, Anders Magnus) s. 1713 Vihti. k. 03.08.1770 Kalvola.
1. puoliso Tammelander, Erik s. 11.03.1692. k. 18.03.1761 Kalvola.
Isä: Tammelander, Jakob Michaelinpoika Tammelan kappalainen 1687.
Äiti: Hassalenius, Elisabet, Tammelander
Rennerfelt, Ebba Helena, Svartström (taulusta 444. Isä: Rennerfelt, Anders Magnus) s. 24.01.1716 Vihti. k. 1781 (jälkeen).
1. puoliso Svartström, Gabriel s. 1701. k. 1751 haudattu 03.12.1751. Vihitty: 02.07.1739 Vihti.
2. puoliso Hacklin, Erik s. 05.00.1728 Uskela. k. 1781 (jälkeen). Vihitty: 11.08.1754.
Schauman, Anna Maria (taulusta 446. Äiti: Zöge, Maria Elisabet) k. 1763 haudattu 11.09.1763 Hollola.
1. puoliso Lang, Karl Gustaf k. 31.12.1803 Jämsä. Vihitty: 01.04.1759 Pälkäne.
Pfaler von, Ernst Israel (taulusta 447. Äiti: Ruthenhjelm, Hedvig Eleonora) s. 04.06.1739 Pirkkala. k. 30.10.1786 Messukylä.
1. puoliso Hornborg, Maria Kristina, Pfaler von s. 09.06.1746. k. 12.10.1809 Lempäälä.
Isä: Hornborg, Georg s. 01.04.1710.
Äiti: Stadius, Hedvig Sofia, Hornborg s. 14.01.1716.
Pfaler von, Hedvig Eleonora, Cajalén (taulusta 447. Äiti: Ruthenhjelm, Hedvig Eleonora) s. 1743. k. 31.05.1807 Vesilahti.
1. puoliso Cajalén, Anders s. 1724. k. 1807 (ennen). Turun yliopiston akatemiavouti ja sihteeri.
Pfaler von, Elsa Margaretha, Sjöstedt (taulusta 447. Äiti: Ruthenhjelm, Hedvig Eleonora) s. 1744. k. 20.10.1823 Turku.
1. puoliso Sjöstedt, Johan s. 10.04.1737 Vesilahti. k. 10.07.1810 Karuna. Kauppias Turku. Vihitty: 20.09.1770 Vesilahti.
Pfaler von, Johanna Kristina, Naeppius (taulusta 447. Äiti: Ruthenhjelm, Hedvig Eleonora) s. 1746. k. 14.05.1810 Turku.
1. puoliso Naeppius, Carl Gustaf s. 14.02.1732 Kuhmalahti. k. 18.04.1790 Turku. Vihitty: 04.11.1781 Lempäälä.
2. puoliso Floman, Hans Henrik s. 29.07.1752 Naantali. k. 1799.
Sass, Margareta Helena, Schulman (taulusta 448. Äiti: Boije af Gennäs, Anna Magdalena) s. 15.09.1705 Tuulos. k. 26.07.1768 Hauho.
1. puoliso Schulman, Otto Christoffer s. 1698. k. 21.09.1771 Hauho. Vihitty: 02.04.1726.
Isä: Schulman, Henrik Johan s. 1658.
Äiti: Eilert von, Anna Dorothea, Schulman
Sass, Carl Henrik (taulusta 448. Äiti: Boije af Gennäs, Anna Magdalena) s. 28.01.1707. k. 22.09.1787 Kommilan kartano, Juttila, Tuulos. Luutnantti.
1. puoliso Berch, Helena Margaretha, Sass s. 1710. k. 24.10.1754 Tuulos. Vihitty: 1731.
Isä: Berch, Casper Magnus
Äiti: Hästesko-Fortuna, Anna, Berch
Boije af Gennäs, Juliana Eleonora, Boije af Gennäs (taulusta 449. Äiti: Boije, Catharina Maria) s. 24.08.1735 Fornåsa, Östgötland, Ruotsi. k. 05.06.1795 Järstad, Östgötland, Ruotsi.
1. puoliso Boije af Gennäs, Göran s. 28.06.1725 Ödeshög, Östgötland, Ruotsi. k. 13.02.1785 Järstad, Östgötland, Ruotsi. Vihitty: 06.12.1765 Fornåsa, Östgötland, Ruotsi.
Isä: Boije, Erik Gustav s. 1702.
Äiti: Snoilsky, Christina Charlotta, Boije s. 1700.
Boije, Brita Maria, Rutensköld (taulusta 450. Isä: Boije, Carl Gustav) s. 27.08.1728 Vinnerstad, Östgötland, Ruotsi. k. 23.04.1795 Norrköping, Ruotsi.
1. puoliso Rutensköld, Carl Axel s. 29.10.1710 Halmstad, Ruotsi. k. 17.11.1762 Ukna, Östgötland, Ruotsi. Vihitty: 04.09.1746 Ukna, Östgötland, Ruotsi.
2. puoliso Petersens af, Carl s. 26.10.1742 Tukholma. k. 13.05.1800 Söderköping, Ruotsi. Vihitty: 01.07.1760 Ukna, Östgötland, Ruotsi.
Boije af Gennäs, Adam Ludvig (taulusta 450. Isä: Boije, Carl Gustav) s. 07.02.1730 St. Lars, Ruotsi. k. 04.11.1786.
1. puoliso Boije af Gennäs, Hedvig Christina, Boije af Gennäs s. 1731. k. 1800. Vihitty: 31.12.1751 Ödeshög, Östgötland, Ruotsi.
Isä: Boije, Erik Gustav s. 1702.
Äiti: Snoilsky, Christina Charlotta, Boije s. 1700.
Boije, Christina Charlotta, Dahlström (taulusta 451. Isä: Boije, Adam Gustav) k. 07.03.1767 Styrestad, Östgötland, Ruotsi.
1. puoliso Dahlström, Olof
Boije af Gennäs, Johan Gustaf (taulusta 452. Isä: Boije, Erik Gustav) s. 28.01.1723 Östgötland, Ruotsi. k. 26.01.1785 Ödeshög, Östgötland, Ruotsi.
1. puoliso Köhler von, Christina Charlotta, Boije af Gennäs s. 10.00.1735 Ödeshög, Östgötland, Ruotsi. k. 26.12.1819 Ödeshög, Östgötland, Ruotsi. Vihitty: 20.10.1754.
Isä: Köhler von, Georg Reinhold
Äiti: Cronhielm af Flosta, Maria Christina, Köhler von
Boije af Gennäs, Göran (taulusta 452. Isä: Boije, Erik Gustav) s. 28.06.1725 Ödeshög, Östgötland, Ruotsi. k. 13.02.1785 Järstad, Östgötland, Ruotsi.
1. puoliso Boije af Gennäs, Juliana Eleonora, Boije af Gennäs s. 24.08.1735 Fornåsa, Östgötland, Ruotsi. k. 05.06.1795 Järstad, Östgötland, Ruotsi. Vihitty: 06.12.1765 Fornåsa, Östgötland, Ruotsi.
Isä: Boije af Gennäs, Anders s. 30.08.1694 Pernaja.
Äiti: Boije, Catharina Maria s. 09.05.1695.
Boije af Gennäs, Erik Ernst (taulusta 452. Isä: Boije, Erik Gustav) s. 25.06.1727 Ödeshög, Östgötland, Ruotsi. k. 02.11.1784 Kumla, Ruotsi.
1. puoliso Köhler von, Hedvig Ulrika, Boije af Gennäs s. 11.06.1732. k. 04.10.1771 Säby, Jönköping, Ruotsi. Vihitty: 22.11.1767 Ödeshög, Östgötland, Ruotsi.
Isä: Köhler von, Georg Reinhold
Äiti: Cronhielm af Flosta, Maria Christina, Köhler von
Boije af Gennäs, Hedvig Christina, Boije af Gennäs (taulusta 452. Isä: Boije, Erik Gustav) s. 1731. k. 1800.
1. puoliso Boije af Gennäs, Adam Ludvig s. 07.02.1730 St. Lars, Ruotsi. k. 04.11.1786.
Isä: Boije, Carl Gustav
Äiti: Lewenhaupt, Charlotta Susanna Maria Dorotea, Boije s. 1692.
Boije af Gennäs, Bengt Axel (taulusta 452. Isä: Boije, Erik Gustav) s. 05.03.1734 Ödeshög, Östgötland, Ruotsi. k. 22.09.1808 Tyrväntö.
1. puoliso Boije, Sofia Margareta, Boije af Gennäs k. 09.06.1779 Tyrväntö. Vihitty: 17.08.1775 Tyrväntö.
Isä: Boije, Otto Ernst s. 04.12.1719. Sotaneuvos, lääninkivaltteri Kuopiossa (maaherra).
Äiti: Falkenberg af Trystorp, Jaquette Margareta, Boije s. 30.01.1725.
Motte de la, Reinhold (taulusta 455. Äiti: Stålhandske, Margareta) s. 02.07.1705 Lokalahti. k. 10.00.1742 Tukholma.
1. puoliso Vellingk, Anna Margareta, Motte de la s. 1700. Vihitty: 05.10.1740 Lokalahti.
Isä: Vellingk, Gustaf Mauritz
Äiti: Lindelöf, Anna, Vellingk
Boije, Hans (taulusta 456. Isä: Boije af Gennäs, Ernst) s. 1714. k. 1741 Lammi.
1. puoliso Italin, Hedvig, Boije k. 08.01.1753 Pälkäne. Vihitty: 28.01.1735 Pälkäne.
Perheessä oli nimetön lapsi, N.N. haudattu 1735 Tyrväntö.
Isä: Italin, Matias
Äiti: Krook, Anna, Italin
Boije, Anders (taulusta 456. Isä: Boije af Gennäs, Ernst) s. 14.04.1718 Pernaja. k. 29.03.1761 Huittinen.
1. puoliso Nordman, Agneta, Boije s. 1731. k. 26.09.1799 Hattula. Vihitty: 1753.
Isä: Nordman, Elias
Äiti: N.N., Nordman
Boije af Gennäs, Anna Sofia, Ekman (taulusta 457. Isä: Boije af Gennäs, Hans) s. 1714. k. 07.12.1774 Akaa.
1. puoliso Ekman, Johan s. 14.06.1675 Uusimaa. k. 28.12.1741 Akaa. Vihitty: 17.06.1729.
Boije, Otto Ernst (taulusta 457. Isä: Boije af Gennäs, Hans) s. 04.12.1719. k. 12.01.1781 Kuopio. Sotaneuvos, lääninkivaltteri Kuopiossa (maaherra).
Kuopion läänin maaherra 1775 - 1781. Lähde: Maaherrat Itä-Suomessa
1. puoliso Falkenberg af Trystorp, Jaquette Margareta, Boije s. 30.01.1725. k. 02.07.1752 Tyrväntö. Vihitty: 06.07.1749 Lunda, Tukholma.
Isä: Falkenberg af Trystorp, Carl
Äiti: Horn af Rantzier, Magdalena Sofia, Falkenberg af Trystorp
Boije af Gennäs, Casper Johan (taulusta 457. Isä: Boije af Gennäs, Hans) s. 01.03.1723. k. 1782 Porvoon maalaiskunta.
1. puoliso Ehrenstolpe, Catharina Charlotta, Boije af Gennäs s. 1730. k. 20.12.1799 Porvoon maalaiskunta. Vihitty: 05.04.1753 Porvoo.
Isä: Ehrenstolpe, Fredrik s. 1692.
Äiti: Uggla, Eva Elisabet, Ehrenstolpe s. 1698.
Boije, Anders (taulusta 457. Isä: Boije af Gennäs, Hans) s. 01.06.1724. k. 30.11.1784.
1. puoliso Wurster, Anna Christina, Boije s. 1739.
Isä: Wurster, Gottlieb
Äiti: Fehrman, Christina Elisabet, Wurster
Boije, Hans Georg (taulusta 457. Isä: Boije af Gennäs, Hans) s. 01.10.1725. k. 07.02.1791 Vårdinge, Tukholma.
1. puoliso Lillieström, Barbara Maria, Boije s. 1737. k. 29.06.1771.
Isä: Lillieström, Gustav Peter
Äiti: Königsheim, Barbara Maria, Lillieström
Boije af Gennäs, Hedvig Maria, Leitsman von (taulusta 459. Isä: Boije af Gennäs, Christer) s. 16.06.1702 Eneby, Ruotsi. k. 30.03.1740 Väckelsång, Kronobergs län, Ruotsi.
1. puoliso Leitsman von, Christian Jakob k. 09.01.1731 Dörby, Kalmar, Ruotsi. Vihitty: 20.11.1726.
2. puoliso Vietinghoff, Bleckert s. 1700. k. 14.03.1743 Dörby, Kalmar, Ruotsi. Vihitty: 25.07.1734 Dörby, Kalmar, Ruotsi.
Boije af Gennäs, Nils (taulusta 459. Isä: Boije af Gennäs, Christer) s. 03.02.1712. k. 26.07.1783 Kalvsvik, Kronobergs län, Ruotsi.
1. puoliso Köhler von, Ulrika Eleonora, Boije af Gennäs s. 04.08.1734 Säm, Älvsborg, Ruotsi. k. 26.06.1783 Växjö, Ruotsi. Vihitty: 26.06.1783 Annerstad, Kronobergs län, Ruotsi.
Isä: Köhler von, Johan Didrik
Äiti: Ehrenstrahl, Johanna Margareta, Köhler von
Boije af Gennäs, Elisabet Margareta, Rutensköld (taulusta 459. Isä: Boije af Gennäs, Christer) s. 25.12.1714. k. 27.06.1758.
1. puoliso Rutensköld, Edvard s. 24.05.1691. k. 05.01.1760 Ornesberga, Småland, Ruotsi. Vihitty: 07.00.1731 Väckelsång, Kronobergs län, Ruotsi.
Isä: Rutensköld, Lars
Äiti: Breitholtz, Margareta , Rutensköld
Boije af Gennäs, Erik Johan (taulusta 459. Isä: Boi